(1)

Unkari pyysi komissiossa 6 päivänä helmikuuta 2018 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava erityistoimenpide, joka koskee oikeutta vähentää tuotantopanoksista maksettu vero henkilöautojen leasing-vuokrauksen osalta, jäljempänä ’erityistoimenpide’.

(2)

Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Unkarin tekemän pyynnön muille jäsenvaltioille 8 päivänä kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Unkarille 11 päivänä kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki pyynnön arviointia varten tarpeelliset tiedot.

(3)

Direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa vahvistetaan verovelvollisen oikeus vähentää arvonlisävero, joka on peritty verovelvolliselle sen verollisia liiketoimia varten luovutetuista tavaroista ja suoritetuista palveluista. Direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohta sisältää vaatimuksen, jonka mukaan arvonlisäveroa on suoritettava, kun liikeomaisuutta otetaan verovelvollisen omaan tai tämän henkilöstön yksityiseen käyttöön taikka yleisesti ottaen muuhun kuin yrityksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluvaan käyttöön.

(4)

Verovelvolliset Unkarissa voivat tällä hetkellä vähentää henkilöautojen leasing-vuokrauksesta kannettavan arvonlisäarvon siinä määrin kuin kyseistä henkilöautoa käytetään verovelvollisen verollisessa liiketoiminnassa. Voidakseen hyötyä tästä arvonlisäveron vähennyksestä verovelvollisten on osoitettava, missä määrin ne käyttävät henkilöautojaan liiketoiminnassaan.

(5)

Unkarin mukaan tätä järjestelmää on vaikea soveltaa. Muuta käyttöä kuin yrityskäyttöä on usein erittäin vaikea määrittää tarkasti, ja silloinkin kun se on mahdollista, määritysmenetelmää on usein hankala käyttää.

(6)

Unkari pyysi tämän vuoksi lupaa ottaa käyttöön erityistoimenpide, jonka mukaan arvonlisäveron määrä, joka voidaan vähentää myös muussa kuin pelkästään yrityskäytössä olevien henkilöautojen leasing-vuokraukseen liittyvistä kustannuksista, olisi vahvistettava kiinteänä prosenttiosuutena. Unkari toteaa arviointiensa pohjalta, että on asianmukaista soveltaa 50 prosentin vähennysoikeutta. Jos henkilöautoihin on sovellettu 50 prosentin vähennysoikeutta, niihin ei saisi soveltaa samaan aikaan vaatimusta, jonka mukaan henkilöautojen muusta kuin yrityskäytöstä on suoritettava arvonlisäveroa.

(7)

Pyydetyn luvan mukaista vähennysoikeuden rajoitusta olisi sovellettava sellaisten henkilöautojen leasing-vuokrauksesta maksettuun arvonlisäveroon, jotka on tarkoitettu enintään yhdeksän henkilön kuljettamiseen ja joiden kokonaispaino on enintään viisi tonnia. Ajoneuvot, jotka on tarkoitettu tavaroiden kuljettamiseen, erityistarkoituksiin käytettävät ajoneuvot (esim. ajoneuvonosturit, sammutusautot, pyörintäsäiliöautot), ajoneuvot, jotka on tarkoitettu vähintään kymmenen henkilön kuljettamiseen, sekä traktorit ja perävaunut jätetään arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoituksen ulkopuolelle.

(8)

Verovelvollisten, jotka eivät halua soveltaa 50 prosentin vähennysoikeutta ja haluavat soveltaa arvonlisäveron vähennystä, joka on suhteessa tosiasialliseen yrityskäyttöön, olisi voitava tehdä niin yrityskäyttöä koskevien yksityiskohtaisten todisteiden perusteella.

(9)

Pyydetty toimenpide poistaa tarpeen pitää kirjaa leasing-vuokrattujen yritysautojen yksityiskäytöstä ja estää samaan aikaan veropetokset, jotka perustuvat virheelliseen kirjanpitoon. Tämän vuoksi on aiheellista myöntää Unkarille lupa soveltaa pyydettyä toimenpidettä.

(10)

Erityistoimenpiteen kesto olisi rajattava ajallisesti, jotta sen tarpeellisuutta ja tehokkuutta samoin kuin yrityskäytön ja muun kuin yrityskäytön välistä prosenttiosuutta voidaan tarkastella uudelleen.

(11)

Jos Unkari pitää tarpeellisena jatkaa luvan voimassaoloa vuoden 2021 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021 kertomus, johon sisältyy uudelleenarviointi sovellettavasta prosenttimääräisestä rajoituksesta, sekä voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö.

(12)

Erityistoimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään, eikä se vaikuta epäsuotuisasti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,