17.3.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/1

---

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/459,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017,

kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 11 kohdan ja 7 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 715/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskeville edellytyksille tarkoituksena varmistaa kaasun sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

(2)

Päällekkäiset kaasunsiirtojärjestelmät eivät ole useimmissa tapauksissa taloudellisia eivätkä tehokkaita. Kilpailun toteutumiseksi maakaasumarkkinoilla on kaikilla verkon käyttäjillä oltava sen vuoksi avoin ja syrjimätön pääsy kaasuinfrastruktuuriin. Suurissa osissa unionia ei kuitenkaan ole tasavertaista ja avointa pääsyä siirtokapasiteettiin, mikä on merkittävä este tehokkaan kilpailun muodostumiselle tukkumarkkinoilla. Lisäksi hyvin toimivien kaasun sisämarkkinoiden muodostumista vaikeuttaa se, että jäsenvaltioiden kansalliset säännöt ovat erilaiset.

(3)

Unionin korkeapainekaasuputkiston tehoton käyttö ja putkistoon pääsyn rajoitukset heikentävät tilannetta markkinoilla. Unionin kaasunsiirtojärjestelmien yhteydessä on otettava niukan siirtokapasiteetin jakamisessa käyttöön aiempaa avoimempi, tehokkaampi ja syrjimättömämpi järjestelmä, jotta rajojen yli ulottuva kilpailu voi kehittyä edelleen ja markkinoiden yhdentyminen voi jatkua. Sidosryhmät ovat tukeneet johdonmukaisesti tällaisten sääntöjen kehittämistä.

(4)

Jotta unionissa toimivien ja unionin ulkopuolella toimivien kaasuntoimittajien välillä saataisiin aikaan tehokas kilpailu, näiden on voitava käyttää joustavasti olemassa olevia siirtojärjestelmiä kaasunsa siirtämiseen hintasignaalien mukaisesti. Ainoastaan hyvin toimiva yhteen liitettyjen kaasunsiirtoverkkojen järjestelmä, jonka pääsyedellytykset ovat kaikille samat, mahdollistaa kaasun vapaan virtauksen koko unionissa. Tällainen tilanne puolestaan houkuttelee lisää kaasuntoimittajia, mikä kasvattaa likviditeettiä kaupankäynnin keskuksissa ja tukee tehokkaita hinnoittelumekanismeja ja sitä kautta oikeudenmukaisia, kysynnän ja tarjonnan periaatteeseen perustuvia kaasun hintoja.

(5)

Kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 984/2013 (2) tavoitteena oli tarvittava yhdenmukaisuusaste koko unionissa. Lisäksi kyseisen asetuksen tehokas täytäntöönpano edellytti, että käyttöön otetaan kyseisessä asetuksessa esitettyjen kapasiteetinjakomekanismien kanssa yhteensopivat tariffijärjestelmät, jotta voidaan varmistaa, ettei täytäntöönpano vaikuta epäedullisesti siirtoverkonhaltijoiden tuloihin ja kassavirtatilanteeseen.

(6)

Tämän asetuksen soveltamisalaa on laajennettu verrattuna asetukseen (EU) N:o 984/2013 erityisesti säännöillä, jotka koskevat kapasiteetin laajennuksen tarjolle asettamista, ja asetuksessa selvennetään joitakin säännöksiä, jotka liittyvät kiinteän kapasiteetin ja keskeytyvän kapasiteetin määrittelyyn ja tarjoamiseen sekä sopimusehtojen ja -edellytysten parempaan yhdenmukaistamiseen asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden välillä eriyttämättömän kapasiteetin tarjolle asettamisessa. Ylläpidon koordinointia ja viestinnän vakioimista koskevia tämän asetuksen säännöksiä olisi tulkittava komission asetuksen (EU) 2015/703 (3) yhteydessä.

(7)

Jotta verkonkäyttäjät hyötyisivät mahdollisimman laajalti yhdenmukaistetuista kapasiteetinjakomekanismeista yhdennetyillä markkinoilla, tätä asetusta olisi sovellettava vapautuksen piiriin kuulumattomiin kapasiteetteihin sellaisissa merkittävissä uusissa infrastruktuureissa, jotka ovat saaneet vapautuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (4) 32 artiklan soveltamisesta, siinä määrin kuin tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta kyseisen vapautuksen kannalta epäedullisella tavalla ja ottaen huomioon yhdysputkien erityisluonne kapasiteetin yhdistämisessä.

(8)

Tämä asetus ei rajoita EU:n kilpailusääntöjen eikä kansallisten kilpailusääntöjen soveltamista, etenkään rajoittavia sopimuksia koskevan kiellon (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artikla) ja määräävän aseman väärinkäyttöä koskevan kiellon (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artikla) soveltamista. Kapasiteetinjakomekanismi olisi suunniteltava siten, että vältetään toimitusketjun loppupään markkinoiden sulkeminen.

(9)	Sen varmistamiseksi, että siirtoverkonhaltijat pitävät tarjolla mahdollisimman paljon kiinteää kapasiteettia, olisi noudatettava tuotehierarkiaa, jonka mukaan keskeytyvää vuosi-, neljännesvuosi- ja kuukausikapasiteettia tarjotaan vasta silloin kun kiinteää kapasiteettia ei ole käytettävissä.

(10)

Jos siirtoverkonhaltijoiden eriyttämätöntä kapasiteettia koskevien tuotteiden tarjolle asettamiseen soveltamat ehdot ja edellytykset poikkeavat merkittävästi toisistaan yhteenliitäntäpisteen kahdella puolella, eriyttämättömän kapasiteetin varaamisen arvo ja käyttökelpoisuus saattavat vähetä verkon käyttäjien kannalta. Sen vuoksi olisi käynnistettävä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’virasto’, ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Kaasu-ENTSO’, ohjaama prosessi, jossa tällaisia siirtoverkonhaltijoiden eriyttämätöntä kapasiteettia koskeviin tuotteisiin unionissa soveltamia ehtoja ja edellytyksiä arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistetaan, jotta voitaisiin luoda yhteinen malli ehdoille ja edellytyksille.

(11)

Tarvitaan yksinkertaistettu ja yhdenmukaistettu unionin laajuinen menettely kapasiteetin laajennuksen tarjolle asettamista varten, jotta voidaan reagoida tällaisen kapasiteetin mahdolliseen markkinakysyntään. Tällaisessa menettelyssä olisi säännöllisesti arvioitava kysyntää, mitä seuraa jäsennelty suunnittelu- ja kapasiteetinjakovaihe, ja sen olisi perustuttava siirtoverkonhaltijoiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten tehokkaaseen yhteistyöhön unionin rajojen yli. Kapasiteetin markkinakysynnän arvioinnin pohjalta tehtävien investointipäätösten edellytyksenä olisi oltava taloudellinen testi taloudellisen kannattavuuden määrittämiseksi. Tämän taloudellisen testin olisi puolestaan varmistettava, että verkonkäyttäjät, joilla on kysyntää kapasiteetille, ottavat kantaakseen vastaavat kysyntäänsä liittyvät riskit, jotta vältettäisiin tällaisiin investointeihin liittyvän riskin kohdistuminen sidoksissa oleviin asiakkaisiin.

(12)

Kapasiteetinjaosta olisi vakioitujen kapasiteetin laajennushankkeiden yhteydessä huolehdittava vakioidulla huutokauppaprosessilla, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri avoimuus ja syrjimättömyys. Jos on kyse suurista ja monimutkaisista hankkeista, jotka vaikuttavat useisiin jäsenvaltioihin, siirtoverkonhaltijoilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus turvautua vaihtoehtoisiin kapasiteetinjakomekanismeihin. Näiden mekanismien olisi oltava tarpeeksi joustavia, jotta mahdollistetaan investoinnit todellisen markkinakysynnän tapauksessa, mutta niitä olisi silti yhdenmukaistettava rajojen yli. Jos vaihtoehtoisen kapasiteetinjakomekanismin käyttö on sallittua, markkinoiden sulkeutuminen on estettävä vaatimalla suuremman kapasiteettikiintiön siirtämistä sivuun lyhyen aikavälin varauksia varten.

(13)

Toteutettaessa monimutkaisia otto- ja syöttöjärjestelmiä – erityisesti alueiden kautta muille markkinoille suunnattujen fyysisten kaasuvirtojen tapauksessa – siirtoverkonhaltijat ovat ottaneet käyttöön ja kansalliset sääntelyviranomaiset ovat hyväksyneet kiinteän kapasiteetin tuotteita koskeviin sopimuksiin erilaisia lähestymistapoja, joiden vaikutusta olisi arvioitava unionin laajuisesti.

(14)

Kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden olisi otettava huomioon parhaat käytännöt ja pyrkimykset, joilla voidaan yhdenmukaistaa tämän asetuksen täytäntöönpanomenettelyjä. Viraston ja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 (5) 7 artiklan mukaisesti varmistettava, että kapasiteetinjakomekanismit otetaan käyttöön soveltuvissa yhteenliitäntäpisteissä mahdollisimman tehokkaasti koko unionissa.

(15)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/73/EY 51 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan verkkosääntö kaasunsiirtojärjestelmissä käytettävän kapasiteetinjakomekanismin perustamiseksi olemassa olevaa kapasiteettia ja kapasiteetin laajennusta varten. Tässä asetuksessa esitetään, kuinka vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden olisi toimittava yhteistyössä kapasiteetin myynnin helpottamiseksi, ottaen huomioon kapasiteetinjakomekanismeja koskevat kaupankäynnin yleiset säännöt sekä tekniset säännöt.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan yhteenliitäntäpisteisiin. Sitä voidaan soveltaa myös kolmansiin maihin yhteydessä oleviin otto- ja syöttökohtiin, jos asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen on niin päättänyt. Tätä asetusta ei sovelleta syöttökohtiin, jotka ovat yhteydessä loppukäyttäjiin tai jakeluverkkoihin, ottokohtiin, jotka ovat yhteydessä nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemiin tai tuotantolaitoksiin, eikä varastointilaitoksiin yhteydessä oleviin otto- ja syöttökohtiin.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti perustetut standardoidut kapasiteetinjakomekanismit käsittävät huutokauppamenettelyn asianomaisia unionissa olevia yhteenliitäntäpisteitä varten sekä tarjolle asetettavat ja jaettavat standardoidut kapasiteettituotteet. Jos tarjolle asetetaan kapasiteetin laajennusta, voidaan käyttää myös vaihtoehtoisia kapasiteetinjakomekanismeja 30 artiklan 2 kohdassa asetetuin ehdoin.

3.   Tätä asetusta sovelletaan kaikkeen tekniseen ja keskeytyvään kapasiteettiin yhteenliitäntäpisteissä sekä asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevassa 2.2.1 kohdassa tarkoitettuun lisäkapasiteettiin sekä kapasiteetin laajennukseen. Tätä asetusta ei sovelleta jäsenvaltioiden välisiin yhteenliitäntäpisteisiin, jos yhteen kyseisistä jäsenvaltioista sovelletaan vapautusta direktiivin 2009/73/EY 49 artiklan nojalla.

4.   Jos sovelletaan vaihtoehtoista kapasiteetinjakomekanismia 30 artiklan mukaisesti, 8 artiklan 1–7 kohtaa, 11–18 artiklaa, 19 artiklan 2 kohtaa ja 37 artiklaa ei sovelleta tarjontamääriin, jolleivät asianomaiset kansalliset sääntelyviranomaiset päätä toisin.

5.   Sovellettaessa implisiittisiä kapasiteetinjakomenettelyjä kansalliset sääntelyviranomaiset voivat päättää olla soveltamatta 8–37 artiklaa.

6.   Toimitusketjun loppupään markkinoiden sulkemisen estämiseksi kansalliset sääntelyviranomaiset voivat verkon käyttäjiä kuultuaan päättää toteuttaa oikeasuhteisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan etukäteen yksittäisen verkonkäyttäjän toimesta tapahtuvaa tarjousten tekoa kapasiteetista yhteenliitäntäpisteissä jäsenvaltion sisällä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 715/2009 2 artiklassa, komission asetuksen (EU) 2017/460 (6) 3 artiklassa ja direktiivin 2009/73/EY 2 artiklassa säädettyjä määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’kapasiteetin laajennuksella’ teknisen kapasiteetin mahdollista tulevaa markkinapohjaisilla menettelyillä saatavaa laajennusta tai, jos kapasiteettia ei vielä ole, mahdollista uutta luotua kapasiteettia, jota voidaan tarjota fyysiseen infrastruktuuriin tehtävien investointien tai pitkän aikavälin kapasiteetin optimoinnin pohjalta ja tämän jälkeen jakaa edellyttäen, että taloudellisen testin tulos on positiivinen, seuraavissa tapauksissa: a) olemassa olevissa yhteenliitäntäpisteissä, b) perustamalla uusi yhteenliitäntäpiste tai uusia yhteenliitäntäpisteitä; c) sellaisena fyysisenä vastakkaisvirtauskapasiteettina yhteenliitäntäpisteessä tai -pisteissä, jota ei ole asetettu tarjolle aikaisemmin.

2)	’yhteenliitäntäpisteellä’ fyysistä tai virtuaalista pistettä, joka liittää yhteen vierekkäiset otto- ja syöttöjärjestelmät tai liittää yhteen otto- ja syöttöjärjestelmän ja yhdysputken edellyttäen, että kyseisessä pisteessä on käytössä verkonkäyttäjien varausjärjestelmä;

3)	’vaihtoehtoisella kapasiteetinjakomekanismilla’ kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksymää tarjontamäärän tai kapasiteetin laajennuksen jakomekanismia, jonka siirtoverkonhaltijat suunnittelevat tapauskohtaisesti ehdollisten kysynnänilmaisujen huomioon ottamiseksi;

4)	’vakioidulla kapasiteettituotteella’ tiettyä siirtokapasiteetin määrää tietyn ajan kuluessa tietyssä yhteenliitäntäpisteessä;

5)	’tarjontamäärällä’ käytettävissä olevan kapasiteetin ja vastaavan kapasiteetin laajennuksen yhteenlaskettua määrää, joka asetetaan tarjolle kunkin vakioidun vuosikapasiteettituotteen osalta yhteenliitäntäpisteessä;

6)	’implisiittisellä jakomenetelmällä’ kapasiteetinjakomenetelmää, jossa sekä siirtokapasiteetti että vastaava kaasumäärä jaetaan samanaikaisesti, mahdollisesti huutokaupalla;

7)	’tarjouskierroksella’ aikaa, jonka kuluessa verkonkäyttäjät voivat jättää, muuttaa ja vetää takaisin tarjouksia;

8)	’suurella hintaportaalla’ kullekin yhteenliitäntäpisteelle ja vakioidulle kapasiteettituotteelle määriteltyä kiinteää tai vaihtelevaa määrää;

9)	’kapasiteetin laajennushankkeella’ hanketta teknisen kapasiteetin lisäämiseksi olemassa olevassa yhteenliitäntäpisteessä tai uuden yhteenliitäntäpisteen perustamiseksi edellisessä kapasiteetin laajennusmenettelyssä suoritetun kapasiteetinjaon perusteella;

10)	’taloudellisella testillä’ testiä kapasiteetin laajennushankkeiden taloudellisen kannattavuuden arvioimiseksi;

11)

’kapasiteetin laajennusmenettelyllä’ menettelyä, jossa arvioidaan kapasiteetin laajennukseen kohdistuva kysyntä markkinoilla ja johon kuuluu ei-sitova vaihe, jonka aikana verkonkäyttäjät ilmaisevat kapasiteetin laajennukseen kohdistuvan kysyntänsä ja sen määrän, ja sitova vaihe, jonka aikana yksi tai useampi siirtoverkonhaltija pyytää verkon käyttäjiltä sitovia sitoumuksia kapasiteetista sopimiseksi;

12)	’eriyttämättömällä kapasiteetilla’ vakioitua kapasiteettituotetta, joka koostuu kunkin yhteenliitäntäpisteen kummankin puolen kiinteästä otto- ja syöttökapasiteetista;

13)

’yhteenliittämissopimuksella’ vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden, joiden järjestelmät on liitetty yhteen tietyssä yhteenliitäntäpisteessä, tekemää sopimusta, jossa tarkennetaan yhteenliitäntäpisteessä tapahtuvaa kaasun toimitusta ja/tai ottamista koskevat ehdot ja edellytykset sekä toimintamenettelyt ja -säännöt, tavoitteena yhteen liitettyjen siirtoverkkojen tehokas yhteentoimivuus siten kuin asetuksen (EU) 2015/703 II luvussa esitetään;

14)	’kilpailevilla kapasiteeteilla’ kapasiteetteja, joita varten yhdessä verkon pisteessä käytettävissä olevaa kapasiteettia ei voida jakaa vähentämättä toisessa verkon pisteessä käytettävissä olevaa kapasiteettia joko kokonaan tai osittain;

15)

’huutokauppakalenterilla’ taulukkoa, jossa esitetään yksittäisiin huutokauppoihin liittyvät tiedot ja jonka Kaasu-ENTSO julkaisee viimeistään kunkin kalenterivuoden tammikuussa maaliskuun ja seuraavan vuoden helmikuun välisenä aikana pidettäville huutokaupoille ja jossa ilmoitetaan kaikki huutokauppoihin liittyvät merkitykselliset aikatiedot, kuten alkamispäivämäärät ja vakioidut kapasiteettituotteet, joihin niitä sovelletaan;

16)	’kaasutoimituspäivällä’ ajanjaksoa talviaikana seuraavan päivän klo 5.00:sta 5.00:aan UTC ja kesäaikana seuraavan päivän klo 4.00:sta 4.00:aan UTC;

17)	’päivänsisäisellä kapasiteetilla’ kapasiteettia, joka asetetaan tarjolle ja jaetaan kyseistä päivää varten pidettävän seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan sulkemisen jälkeen.

18)	’ascending clock -huutokaupalla’ huutokauppaa, jossa verkonkäyttäjä tekee tarjouksen pyydetyistä määristä vahvistetuilla, taso kerrallaan ilmoitettavan hintaporrastuksen mukaisilla hinnoilla;

19)	’yhtenäisen hinnan huutokaupalla’ huutokauppaa, jossa verkonkäyttäjä tekee yhden ainoan tarjouskierroksen aikana tarjouksen hinnasta ja määrästä ja kaikki kapasiteettia saaneet verkonkäyttäjät maksavat alinta hyväksyttyä tarjousta vastaavan hinnan;

20)	’rajahinnalla’ huutokaupassa hyväksyttävää pohjahintaa;

21)	’pienellä hintaportaalla’ kullekin yhteenliitäntäpisteelle ja vakioidulle kapasiteettituotteelle määriteltyä kiinteää tai vaihtelevaa määrää, joka on pienempi kuin suuri hintaporras;

22)	’ensimmäisellä hinnanalituksella’ tapahtumaa, jossa kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on pienempi kuin toisen tarjouskierroksen tai jonkin myöhemmän tarjouskierroksen lopussa tarjolle asetettu kapasiteetti;

23)	’virtuaalisella yhteenliitäntäpisteellä’ kahta tai useampaa yhteenliitäntäpistettä, jolla liitetään yhteen samat kaksi vierekkäistä otto- ja syöttöjärjestelmää yhdistelmäksi yksittäisen kapasiteettipalvelun tarjontaa varten;

24)

’f-tekijällä’ sitä osuutta 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta nykyarvona ilmaistusta siirtoverkonhaltijan sallitun tai tavoitetuoton arvioidusta kasvusta, joka liittyy asianomaiseen tarjontamäärään sisältyvään kapasiteetin laajennukseen ja joka katetaan 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla verkonkäyttäjien kapasiteetista sopimiseksi antamien sitovien sitoumusten nykyarvolla;

25)	’yli-ilmoituksella’ ilmoitusten jättämisen vähimmäisvaatimukset täyttävien verkonkäyttäjien oikeutta pyytää keskeytyvää kapasiteettia mihin aikaan päivästä tahansa jättämällä ilmoitus, joka kasvattaa niiden ilmoitusten kokonaismäärän niiden sovittua kapasiteettia suuremmaksi.

II LUKU

YHTEISTYÖPERIAATTEET

4 artikla

Ylläpidon koordinointi

Jos putkiston taikka siirtoverkon osan ylläpito vaikuttaa siihen, kuinka paljon siirtokapasiteettia voidaan asettaa tarjolle yhteenliitäntäpisteissä, siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) on tehtävä vierekkäisen siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) kanssa kaikilta osin yhteistyötä osapuolten ylläpitosuunnitelmien suhteen, jotta potentiaalisiin kaasuvirtoihin ja potentiaaliseen kapasiteettiin kohdistuisi yhteenliitäntäpisteessä mahdollisimman pieni vaikutus.

5 artikla

Viestinnän vakioiminen

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on koordinoitava sitä, kuinka pannaan täytäntöön vakioidut viestintämenettelyt, koordinoidut tietojärjestelmät sekä yhteensopiva sähköinen online-tiedonvaihto, kuten yhteiset tietojen vaihdon formaatit ja protokollat, sekä sovittava kyseisten tietojen käsittelyyn sovellettavista periaatteista.

2.   Vakioituihin viestintämenettelyihin kuuluvat erityisesti menettelyt, jotka liittyvät verkonkäyttäjien pääsyyn siirtoverkonhaltijoiden huutokauppajärjestelmään tai vastaavaan varausjärjestelmään, sekä toimitettujen huutokauppatietojen tarkastelu. Tietojen vaihdon ajankohdan ja vaihdettavien tietojen sisällön on oltava III luvun säännösten mukaisia.

3.   Siirtoverkonhaltijoiden hyväksymiin vakioituihin viestintämenettelyihin on sisällyttävä täytäntöönpanosuunnitelma ja sen soveltamisaika, joiden on oltava linjassa 37 artiklassa kuvattujen varausjärjestelmien kehittämisen kanssa. Siirtoverkonhaltijoiden on varmistettava kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus.

6 artikla

Kapasiteetin laskeminen ja maksimointi

1.   Verkonkäyttäjien saataville on asetettava mahdollisimman suuri tekninen kapasiteetti ottaen huomioon järjestelmän eheys ja turvallisuus ja sen verkkotoimintojen tehokkuus.

a)

Tarjolle asetettavan eriyttämättömän kapasiteetin maksimoimiseksi teknisen kapasiteetin optimoinnin kautta siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava yhteenliitäntäpisteissä seuraavat toimenpiteet, asettaen etusijalle ne yhteenliitäntäpisteet, joissa on asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 2.2.3 kohdan 1 alakohdan nojalla sopimusperusteista ylikuormitusta: siirtoverkonhaltijoiden on laadittava yhteinen menetelmä ja esitettävä siinä yksittäiset toimenpiteet, jotka asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava vaaditun optimoinnin saavuttamiseksi, sekä sovellettava kyseistä menetelmää: 1) yhteiseen menetelmään on sisällyttävä teknisiä kapasiteetteja koskeva perusteellinen analyysi, joka kattaa myös mahdolliset tekniseen kapasiteettiin liittyvät ristiriitaisuudet yhteenliitäntäpisteen eri puolten välillä, sekä eriyttämättömän kapasiteetin tarjolle asetettavan määrän maksimoimiseksi tarvittavat erityistoimet ja niiden yksityiskohtainen aikataulu – mukaan luettuina mahdolliset vaikutukset sekä kustannusten kattamiseksi ja sääntelyjärjestelmän mukauttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat. Kyseiset erityistoimet eivät saa vaikuttaa haitallisesti tarjolle asetetun kapasiteetin määrään asianomaisten järjestelmien muissa tärkeissä kohdissa tai sellaisiin jakeluverkostoihin yhteydessä olevissa kohdissa, jotka ovat tärkeitä loppukäyttäjiä koskevan toimitusvarmuuden kannalta, kuten niissä, jotka ovat yhteydessä varastointilaitoksiin, nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemiin tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 994/2010 (7) määriteltyihin suojattuihin asiakkaisiin. 2) Laskentamenetelmässä ja kapasiteetin käyttöön asettamista koskevissa säännöissä, jotka siirtoverkonhaltijat ovat hyväksyneet, on otettava huomioon erityiset tilanteet, joissa järjestelmien väliset kilpailevat kapasiteetit käsittävät yhteenliitäntäpisteitä ja syöttökohtia, jotka ovat yhteydessä varastointilaitoksiin. 3) Tässä perusteellisessa analyysissä on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisessa unionin laajuisessa kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa, kansallisissa investointisuunnitelmissa, sovellettaviin kansallisiin lakeihin perustuvissa velvoitteissa ja mahdollisissa muissa asiaa koskevissa sopimusperusteisissa velvoitteissa tehdyt oletukset; 4) asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on sovellettava teknisen kapasiteetin uudelleenlaskennassa dynaamista lähestymistapaa, tarvittaessa yhdessä asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 2.2.2 kohdan 2 alakohdan perusteella lisäkapasiteettiin sovellettavan dynaamisen laskentatavan kanssa, ja määriteltävä tällöin yhteisesti, mikä on kullekin yhteenliitäntäpisteelle uudelleenlaskennan tarkoituksenmukainen suoritustiheys, ja otettava huomioon sen erityispiirteet; 5) vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on kuultava yhteisen menetelmän puitteissa muita siirtoverkonhaltijoita, joihin yhteenliitäntäpiste erityisesti vaikuttaa; 6) siirtoverkonhaltijoiden on teknistä kapasiteettia uudelleen laskiessaan otettava huomioon mahdolliset tiedot, joita verkon käyttäjät toimittavat odotettavissa olevista tulevista kaasuvirroista.

b)

Siirtoverkonhaltijoiden on arvioitava yhteisesti ainakin seuraavat parametrit ja tarvittaessa mukautettava niitä: 1) painesitoumukset; 2) kaikki asiaan liittyvät kysyntä- ja tarjontaskenaariot, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot ilmastoa koskevista vertailuolosuhteista ja ääriskenaarioihin liittyvistä verkkokonfiguraatioista; 3) lämpöarvo.

2.   Jos teknisen kapasiteetin optimoinnista aiheutuu kustannuksia siirtoverkonhaltijoille, erityisesti siirtoverkonhaltijoihin epätasaisesti yhteenliitäntäpisteen jommallakummalla puolella vaikuttavia kustannuksia, siirtoverkonhaltijoiden on voitava veloittaa korvaus kyseisistä tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista asianomaisten sääntelyviranomaisten asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklan ja direktiivin 2009/73/EY 42 artiklan mukaisesti vahvistaman sääntelykehyksen kautta. Tällöin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohtaa.

3.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarvittaessa kuultava verkonkäyttäjiä käytetystä laskentamenetelmästä ja yhteisestä toimintamallista.

4.   Yhteenliitäntäpisteissä 1 kohdan mukaisen prosessin tuloksena tarjolle asetetussa eriyttämättömän kapasiteetin määrässä tapahtuneet muutokset on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 2.2.1 kohdan 2 alakohdan mukaisesti julkaistavassa viraston raportissa.

7 artikla

Tietojen vaihto vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden välillä

1.   Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on vaihdettava keskenään säännöllisesti tietoja asianomaisten yhteenliitäntäpisteiden osalta tehdyistä ilmoituksista, uudelleenilmoituksista, täsmäytyksistä ja vahvistuksista.

2.   Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on vaihdettava tietoja omien siirtoverkkojensa ylläpidosta edesauttaakseen yhteenliitäntäpisteiden teknistä käyttöä koskevaa päätöksentekoprosessia. Siirtoverkonhaltijoiden välisen tietojen vaihdon menettelyistä on määrättävä asianomaisessa yhteenliittämissopimuksessa.

III LUKU

KIINTEÄKAPASITEETTITUOTTEIDEN JAKAMINEN

8 artikla

Jakomenetelmä

1.   Kapasiteetin jakamiseen yhteenliitäntäpisteissä on käytettävä huutokauppoja, paitsi jos sovelletaan vaihtoehtoista jakomenetelmää 30 artiklan mukaisesti.

2.   Kaikissa yhteenliitäntäpisteissä on sovellettava samaa huutokauppamallia. Huutokauppaprosessit on käynnistettävä kaikkien asiaan liittyvien yhteenliitäntäpisteiden osalta samanaikaisesti. Kapasiteetti on jaettava jokaisessa yksittäiseen vakioituun kapasiteettituotteeseen liittyvässä huutokauppaprosessissa riippumattomasti kaikista muista huutokauppaprosesseista lukuun ottamatta tapauksia, joissa tarjolla on kapasiteetin laajennusta tai joissa suoraan osallisina olevien siirtoverkonhaltijoiden suostumuksella ja toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksynnällä jaetaan kilpailevaa kapasiteettia. Jos tilanne vaikuttaa naapurijäsenvaltioon, sen kansallinen sääntelyviranomainen voi ilmaista kannan, joka asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava tarkasteltavaksi. Jos tarjolle asetetaan kapasiteetin laajennusta, riippumatonta kapasiteetinjakoa ei sovelleta sen tarjontamääriä koskeviin samanaikaisiin huutokauppaprosesseihin, koska ne ovat riippuvaisia toisistaan, sillä jakamisen kohteena voi olla vain yksi tarjontamäärä.

3.   Vakioitujen kapasiteettituotteiden on noudatettava loogista järjestystä, jonka mukaan ensimmäiseksi asetetaan tarjolle vuosikapasiteettia koskevat tuotteet ja sen jälkeen seuraavaksi pisimmän ajan tuotteet saman ajanjakson kuluessa tapahtuvaa käyttöä varten. Tämän asetuksen 11–15 artiklassa säädetyt huutokaupat on porrastettava edellä mainitun periaatteen mukaisesti.

4.   Jäljempänä 9 artiklassa annettuja vakioituja kapasiteettituotteita koskevia sääntöjä ja 11–15 artiklassa annettuja huutokauppasääntöjä sovelletaan eriyttämättömään kapasiteettiin ja eriytettyyn kapasiteettiin yhteenliitäntäpisteessä.

5.   Tietyn yksittäisen huutokaupan osalta kyseeseen tulevien vakioitujen kapasiteettituotteiden saatavuudesta on ilmoitettava 11–15 artiklan ja huutokauppakalenterin mukaisesti.

6.   Kussakin yhteenliitäntäpisteessä on siirrettävä olemassa olevasta teknisestä kapasiteetista sivuun vähintään 20 prosenttia ja asetettava se tarjolle 7 kohdan mukaisesti. Jos käytettävissä olevaa kapasiteettia on vähemmän kuin sivuun siirretyn teknisen kapasiteetin määrä, käytettävissä oleva kapasiteetti on siirrettävä sivuun kokonaisuudessaan. Tämä kapasiteetti on asetettava tarjolle 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, kun taas mahdollinen muu sivuun siirretty kapasiteetti on asetettava tarjolle 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

7.   Kaikki 6 kohdan nojalla sivuun siirretty kapasiteetti on asetettava tarjolle, ja tällöin on noudatettava seuraavia säännöksiä:

a)

kussakin yhteenliitäntäpisteessä asetetaan tarjolle vähintään 10 prosenttia olemassa olevasta teknisestä kapasiteetista aikaisintaan sellaisen 11 artiklassa säädetyn, kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan ajankohtana, joka pidetään huutokauppakalenterin mukaisesti asianomaisen maakaasuvuoden alkua edeltävän viidennen maakaasuvuoden aikana; ja

b)

kussakin yhteenliitäntäpisteessä asetetaan tarjolle toiset vähintään 10 prosenttia olemassa olevasta teknisestä kapasiteetista ensimmäisen kerran aikaisintaan sellaisen 12 artiklassa säädetyn neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan ajankohtana, joka pidetään huutokauppakalenterin mukaisesti asianomaisen maakaasuvuoden alkua edeltävän maakaasuvuoden aikana.

8.   Kun kyse on kapasiteetin laajennuksesta, asianomaisessa yhteenliitäntäpisteessä on siirrettävä teknisen kapasiteetin laajennuksesta sivuun vähintään 10 prosenttia ja asetettava se tarjolle aikaisintaan sellaisen 12 artiklassa säädetyn neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan ajankohtana, joka pidetään huutokauppakalenterin mukaisesti asianomaisen maakaasuvuoden alkua edeltävän maakaasuvuoden aikana.

9.   Edellä 6 ja 8 kohdassa tarkoitetun sivuun siirrettävän kapasiteetin tarkan määrän vahvistaminen edellyttää kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta sidosryhmien kuulemista, siirtoverkonhaltijoiden välistä yhdenmukaistamista ja kansallisten sääntelyviranomaisten antamaa hyväksyntää. Kansallisten sääntelyviranomaisten on pohdittava erityisesti suurempien kapasiteettiosuuksien siirtämistä sivuun lyhyemmäksi ajaksi toimitusketjun loppupään markkinoiden sulkemisen estämiseksi.

10.   Muiden kuin markkinapohjaisten menettelyjen kautta luotu kapasiteetti, jonka osalta on tehty lopullinen investointipäätös ilman etukäteissitoumuksia verkonkäyttäjiltä, on asetettava tarjolle ja jaettava saatavilla olevina vakioituina kapasiteettituotteina tässä asetuksessa säädetyllä tavalla.

9 artikla

Vakioidut kapasiteettituotteet

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on asetettava tarjolle vuotuisia, neljännesvuotuisia, kuukausittaisia, vuorokautisia ja päivänsisäisiä vakioituja kapasiteettituotteita.

2.   Vakioidut vuosikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän kaikille tietyn maakaasuvuoden (alkaa 1 päivänä lokakuuta) kaasutoimituspäiville.

3.   Vakioidut neljännesvuosikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän kaikille tietyn neljännesvuoden (alkaen 1 päivästä lokakuuta, 1 päivästä tammikuuta, 1 päivästä huhtikuuta ja 1 päivästä heinäkuuta) kaasutoimituspäiville.

4.   Vakioidut kuukausikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän kaikille tietyn kalenterikuukauden (alkaen kunkin kuukauden ensimmäisestä päivästä) kaasutoimituspäiville.

5.   Vakioidut vuorokausikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän yhdelle kaasutoimituspäivälle.

6.   Vakioidut päivänsisäistä kapasiteettia koskevat tuotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän tietyn kaasutoimituspäivän sisällä olevasta alkamisajankohdasta saman kaasutoimituspäivän loppuun asti ulottuvalle ajalle.

10 artikla

Käytettävä kapasiteettiyksikkö

Tarjolle asetettu kapasiteetti on ilmaistava energiayksikköinä aikayksikköä kohden. Käytetään seuraavia yksikköjä: kWH/h ja kWh/d. Käytettäessä yksikkönä kWh/d oletetaan, että virtausnopeus on sama koko kaasutoimituspäivän ajan.

11 artikla

Kerran vuodessa pidettävät vuosikapasiteettihuutokaupat

1.   Vuosikapasiteettihuutokaupat pidetään kerran vuodessa.

2.   Kapasiteetti kutakin vakioitua vuosikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava kerran vuodessa pidettävällä vuosikapasiteettihuutokaupalla käyttäen ascending clock -huutokaupan algoritmia 17 artiklan mukaisesti.

3.   Olemassa oleva kapasiteetti asetetaan huutokauppaprosessissa tarjolle vähintään seuraaviksi viideksi maakaasuvuodeksi mutta enintään seuraaviksi 15 maakaasuvuodeksi. Jos tarjolle asetetaan kapasiteetin laajennusta, tarjontamäärät voidaan asettaa tarjolle vuosikapasiteettihuutokaupoissa enintään 15 vuodeksi operatiivisen käytön alusta lähtien.

4.   Kerran vuodessa pidettävien vuosikapasiteettihuutokauppojen on vuodesta 2018 alkaen alettava kunkin vuoden heinäkuun ensimmäisenä maanantaina, jollei huutokauppakalenterissa muuta ilmoiteta.

5.   Kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan aikana verkonkäyttäjien on vakioitujen kapasiteettituotteiden hakemiseksi voitava osallistua kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta yhteen tai useampaan kilpailevaan huutokauppaan.

6.   Kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan aikana tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava

A – B – C + D + E – F

jossa A on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta; B on kerran vuodessa pidettävillä huutokaupoilla, joissa asetetaan tarjolle kapasiteetti seuraaviksi viideksi vuodeksi, 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti sivuun siirretty teknisen kapasiteetin (A) määrä; ja kerran vuodessa pidettävillä huutokaupoilla, jotka koskevat seuraavien viiden vuoden jälkeisen ajan kapasiteettia, 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti sivuun siirretty teknisen kapasiteetin (A) määrä; C on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti; D on mahdollinen kyseisen vuoden lisäkapasiteetti; E on mahdollinen tarjontamäärään sisältyvä kapasiteetin laajennus kyseiselle vuodelle; F on mahdollinen 8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti sivuun siirretty kapasiteetin laajennuksen (E) määrä.

7.   Tarjolle asetettava kapasiteetti voi olla joko eriyttämätöntä kapasiteettia tai eriytettyä kapasiteettia 19 artiklan mukaisesti. Tätä sovelletaan myös 12–15 kohdassa kuvattuihin kaikkiin muihin huutokauppoihin.

8.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille kullekin vuodelle tarjolle asetettavan kiinteän kapasiteetin määrä vähintään kuukautta ennen kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkua.

9.   Kunkin huutokaupan tarjouskierrokset on järjestettävä klo 8.00 ja 17.00 UTC välillä (talviaika) tai klo 7.00 ja 16.00 UTC välillä (kesäaika) kaikkina asianomaisina kaasutoimituspäivinä. Tarjouskierrokset on avattava ja suljettava saman kaasutoimituspäivän aikana, kuten 17 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan.

10.   Huutokaupan jakotulos on julkistettava niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

Jos kyse on kapasiteetin laajennuksesta, verkonkäyttäjien kapasiteetista sopimiseksi antamat sitovat sitoumukset, mukaan lukien edellytysten täyttyminen huutokaupan toistamiselle 29 artiklan 3 kohdan nojalla, on julkistettava viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille. Taloudellisten testien tulokset on julkistettava kahden työpäivän kuluessa tarjouskierroksen sulkemisesta samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

11.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

12 artikla

Neljännesvuosikapasiteettihuutokaupat

1.   Kunakin maakaasuvuonna pidetään neljä neljännesvuosikapasiteettihuutokauppaa.

2.   Kapasiteetti kutakin vakioitua neljännesvuosikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava neljännesvuosikapasiteettihuutokaupoilla käyttäen ascending clock -huutokaupan algoritmia 17 artiklan mukaisesti.

3.   Seuraavan maakaasuvuoden vuosineljännesten kapasiteetti huutokaupataan samanaikaisilla huutokaupoilla kullekin vuosineljännekselle ja kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta seuraavasti:

a)	vuosineljänneksille yksi (loka–joulukuu) – neljä (heinä–syyskuu) ensimmäisessä neljännesvuosikapasiteettihuutokaupassa;

b)	vuosineljänneksille kaksi (tammi–maaliskuu) – neljä (heinä–syyskuu) toisessa neljännesvuosikapasiteettihuutokaupassa;

c)	vuosineljänneksille kolme (huhti–kesäkuu) – neljä (heinä–syyskuu) kolmannessa neljännesvuosikapasiteettihuutokaupassa;

d)	viimeiselle vuosineljännekselle (heinä–syyskuu) neljännessä neljännesvuosikapasiteettihuutokaupassa.

Verkonkäyttäjien on voitava osallistua kaikkiin samanaikaisiin huutokauppoihin kunkin neljännesvuosihuutokaupan osalta.

4.   Neljännesvuosikapasiteettihuutokauppojen on kunakin maakaasuvuonna alettava seuraavassa mainittuina päivinä, jollei huutokauppakalenterissa muuta ilmoiteta:

a)	ensimmäisen neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan on alettava elokuun ensimmäisenä maanantaina;

b)	toisen neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan on alettava marraskuun ensimmäisenä maanantaina;

c)	kolmannen neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan on alettava helmikuun ensimmäisenä maanantaina;

d)	neljännen neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan on alettava toukokuun ensimmäisenä maanantaina.

5.   Neljännesvuosikapasiteettihuutokaupoissa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava

A – C + D

jossa A on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta; C on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti; D on mahdollinen kyseisen vuosineljänneksen lisäkapasiteetti.

6.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille kullekin vuosineljännekselle tarjolle asetettavan kapasiteetin määrä kaksi viikkoa ennen kyseisen neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan alkua.

7.   Kunkin huutokaupan tarjouskierrokset on järjestettävä klo 8.00 ja 17.00 UTC välillä (talviaika) tai klo 7.00 ja 16.00 UTC välillä (kesäaika) kaikkina asianomaisina kaasutoimituspäivinä. Tarjouskierrokset on avattava ja suljettava saman kaasutoimituspäivän aikana, kuten 17 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan.

8.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

9.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

13 artikla

Kuukausikapasiteettihuutokaupat

1.   Kuukausikapasiteettihuutokaupat pidetään kerran kuukaudessa.

2.   Kapasiteetti kutakin vakioitua kuukausikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava kuukausikapasiteettihuutokaupalla käyttäen ascending clock -huutokaupan algoritmia 17 artiklan mukaisesti. Joka kuukausi on huutokaupattava vakioitu kuukausikapasiteettituote seuraavaa kalenterikuukautta varten.

3.   Kuukausikapasiteettihuutokaupan aikana verkonkäyttäjien on voitava hakea yhtä vakioitua kuukausikapasiteettituotetta.

4.   Seuraavaa vakioitua kuukausikapasiteettituotetta varten pidettävien kuukausikapasiteettihuutokauppojen alkamispäivän on oltava aina kuukauden kolmas maanantai, jollei huutokauppakalenterissa toisin ilmoiteta.

5.   Kuukausikapasiteettihuutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava kunakin kuukautena

A – C + D

jossa A on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta; C on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti; D on mahdollinen kyseisen kuukauden lisäkapasiteetti.

6.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille seuraavassa kuukausikapasiteettihuutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin määrä viikkoa ennen huutokaupan alkua.

7.   Kunkin huutokaupan tarjouskierrokset on järjestettävä klo 8.00 ja 17.00 UTC välillä (talviaika) tai klo 7.00 ja 16.00 UTC välillä (kesäaika) kaikkina asianomaisina kaasutoimituspäivinä. Tarjouskierrokset on avattava ja suljettava saman kaasutoimituspäivän aikana, kuten 17 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan.

8.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

9.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

14 artikla

Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevat huutokaupat

1.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevat huutokaupat pidetään kerran päivässä.

2.   Joka päivä on huutokaupattava seuraavaa kaasutoimituspäivää varten vakioitu kapasiteettituote seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevalla huutokaupalla.

3.   Kapasiteetti kutakin vakioitua vuorokausikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevalla huutokaupalla käyttäen yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmia 18 artiklan mukaisesti. Jokaisena päivänä on huutokaupattava vakioitu vuorokausikapasiteettituote seuraavaa kaasutoimituspäivää varten.

4.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan aikana verkonkäyttäjien on voitava hakea kapasiteettia yhden vakioidun vuorokausikapasiteettituotteen osalta.

5.   Tarjouskierrokset on avattava joka päivä klo 15.30 UTC (talviaika) tai klo 14.30 UTC (kesäaika).

6.   Vakioitua vuorokausikapasiteettituotetta koskeva kapasiteettitarjous seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevaa huutokauppaa varten on käsiteltävä seuraavasti: jättäminen, takaisin vetäminen tai muuttaminen klo 15.30–16.00 UTC (talviaika) tai klo 14.30–15.00 UTC (kesäaika).

7.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava kunakin päivänä

A – C + D

jossa A on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta; C on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti; D on mahdollinen kyseisen vuorokauden lisäkapasiteetti.

8.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille seuraavassa seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin määrä samaan aikaan kuin tarjouskierros avataan.

9.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava viimeistään 30 minuutin kuluttua tarjouskierroksen sulkemisesta samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

10.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

15 artikla

Päivänsisäistä kapasiteettia koskevat huutokaupat

1.   Jos kapasiteettia asetetaan tarjolle, päivänsisäistä kapasiteettia koskeva huutokauppa on pidettävä tunnin välein kaasutoimituspäivänä käyttäen yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmia 18 artiklan mukaisesti.

2.   Ensimmäinen tarjouskierros on avattava välittömästi ensimmäisen tunnin kuluessa viimeisimmän seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan tulosten julkaisemisesta (mukaan luettuna keskeytyvä kapasiteetti, jos asetettu tarjolle) 14 artiklan mukaisesti. Ensimmäinen tarjouskierros suljetaan klo 1.30 UTC (talviaika) tai klo 0.30 UTC (kesäaika) ennen kyseessä olevaa kaasutoimituspäivää. Menestyneitä tarjouksia koskevan jaon on oltava voimassa klo 5.00:sta UTC (talviaika) tai klo 4.00:sta UTC (kesäaika) alkaen kyseessä olevana kaasutoimituspäivänä.

3.   Viimeinen tarjouskierros on suljettava klo 0.30 UTC (talviaika) tai klo 23.30 UTC (kesäaika) kyseessä olevana kaasutoimituspäivänä.

4.   Verkonkäyttäjillä on oltava oikeus tehdä, vetää takaisin tai muuttaa tarjouksia kunkin tarjouskierroksen avaamisesta saman tarjouskierroksen sulkemiseen.

5.   Asianomaisen kaasutoimituspäivän kunakin tuntina kapasiteetti, joka on tehollista kyseisenä tuntina + 4, on huutokaupattava päivänsisäisenä kapasiteettina.

6.   Jokainen tarjouskierros on avattava aina kunkin tunnin alkaessa kyseessä olevana kaasutoimituspäivänä.

7.   Kunkin tarjouskierroksen on kestettävä 30 minuuttia tarjouskierroksen avaamisesta.

8.   Päivänsisäistä kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava kunakin tuntina

A – C + D

jossa A on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta; C on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti; D on mahdollinen lisäkapasiteetti.

9.   Siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava tarjolla oleva päivänsisäisen kiinteän kapasiteetin käytettävissä oleva määrä viimeisimmän seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan sulkemisen jälkeen ja 32 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

10.   Siirtoverkonhaltijoiden on taattava seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjouksen tekeville verkonkäyttäjille mahdollisuus, että näiden asianmukaiset mutta hylätyt tarjoukset siirretään automaattisesti seuraavaan päivänsisäistä kapasiteettia koskevaan huutokauppaan.

11.   Kapasiteetti on jaettava 30 minuutin kuluessa tarjouskierroksen sulkemisesta edellyttäen, että tarjoukset on hyväksytty ja että siirtoverkonhaltija hoitaa jakoprosessin.

12.   Huutokaupan tulokset on asetettava samanaikaisesti kaikkien yksittäisten verkonkäyttäjien saataville.

13.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista ainakin jokaisen vuorokauden lopussa.

16 artikla

Huutokauppa-algoritmit

1.   Jos huutokaupan aikana asetetaan tarjolle useita vakioituja kapasiteettituotteita, asianomaista jaon algoritmia sovelletaan erikseen kuhunkin vakioituun kapasiteettituotteeseen sitä jaettaessa. Huutokauppa-algoritmia sovellettaessa on eri vakioituihin kapasiteettituotteisiin liittyviä tarjouksia tarkasteltava toisistaan riippumattomasti.

2.   Kerran vuodessa pidettävissä vuosikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa, neljännesvuosikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa ja kuukausikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa on sovellettava ascending clock -huutokaupan algoritmia, joka käsittää monta tarjouskierrosta siten kuin 17 artiklassa säädetään.

3.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevissa huutokaupoissa ja päivänsisäistä kapasiteettia koskevissa huutokaupoissa on sovellettava yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmia, joka käsittää yhden tarjouskierroksen, 18 artiklan mukaisesti

17 artikla

Ascending clock -huutokaupan algoritmi

1.   Ascending clock -huutokaupoissa verkonkäyttäjien on voitava tehdä tarjouksia määrästä nousevilla hinnoilla, jotka ilmoitetaan peräkkäisillä tarjouskierroksilla, alkaen rajahinnasta P0.

2.   Ensimmäisen tarjouskierroksen, johon liittyvä hinta on yhtä suuri kuin rajahinta P0, on kestettävä kolme tuntia. Sitä seuraavien tarjouskierrosten on kestettävä yksi tunti. Tarjouskierrosten välillä on oltava aikaa yksi tunti.

3.   Tarjouksessa on ilmoitettava

a)	kapasiteettia hakevan verkonkäyttäjän tunnistetiedot;

b)	asianomainen yhteenliitäntäpiste ja virtauksen suunta;

c)	vakioitu kapasiteettituote, jonka osalta kapasiteettia haetaan;

d)	vakioitua kapasiteettituotetta vastaava kapasiteettimäärä, jota haetaan, kutakin hintaporrasta kohden;

e)	jos tarjolle asetetaan kapasiteetin laajennusta, kyseinen tarjontamäärä.

4.   Tarjousta on pidettävä asianmukaisena, jos sen on jättänyt verkonkäyttäjä ja jos se on kaikkien tämän artiklan säännösten mukainen.

5.   Verkonkäyttäjien huutokauppaan osallistumisen edellytyksenä on, että verkonkäyttäjät tekevät määrää koskevan tarjouksen ensimmäisellä tarjouskierroksella.

6.   Siirtoverkonhaltijoiden on taattava verkonkäyttäjille mahdollisuus tehdä tarjous automaattisesti millä tahansa hintaportaalla.

7.   Kun tarjouskierros on suljettu, asianmukaisten tarjousten muutoksia, takaisin vetämisiä tai variaatioita ei saa hyväksyä. Kaikista asianmukaisista tarjouksista tulee sitoumuksia, joiden perusteella verkonkäyttäjän on varattava kapasiteettia kullakin ilmoitetulla hinnalla pyytämänsä määrä edellyttäen, että huutokaupan selvityshinta on asianomaisella tarjouskierroksella ilmoitettu hinta.

8.   Verkonkäyttäjän millä tahansa tarjouskierroksella tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisessä huutokaupassa tarjolle asetetun kapasiteetin määrä. Verkonkäyttäjän tiettyyn hintaan tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen verkonkäyttäjän edellisellä kierroksella tarjoama määrä lukuun ottamatta tilanteita, joissa sovelletaan 16 kohtaa.

9.   Tarjouksia voidaan jättää, muuttaa ja vetää takaisin vapaasti tarjouskierroksen aikana edellyttäen, että tarjoukset ovat 8 kohdan mukaisia. Asianmukaiset tarjoukset pysyvät voimassa, kunnes niitä muutetaan tai ne vedetään takaisin.

10.   Kullekin yhteenliitäntäpisteelle ja kullekin vakioidulle kapasiteettituotteelle on määriteltävä suuri hintaporras ja pieni hintaporras, ja ne on julkaistava ennen kyseistä huutokauppaa. Pieni hintaporras on asetettava sellaiseksi, että korotus jollakin pienen hintaportaan kerrannaisella on yhtä suuri kuin korotus suurella hintaportaalla.

11.   Suurta hintaporrasta määriteltäessä on huutokauppaprosessi pyrittävä saamaan niin lyhytaikaiseksi kuin se kohtuudella on mahdollista. Pientä hintaporrasta määriteltäessä on myymättä olevan kapasiteetin määrä pyrittävä saamaan niin pieneksi kuin kohtuudella on mahdollista tilanteessa, jossa huutokauppa suljetaan rajahintaa korkeammalla hinnalla.

12.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on pienempi tai yhtä suuri kuin ensimmäisen tarjouskierroksen lopussa tarjolla olevan kapasiteetin määrä, huutokauppa on suljettava.

13.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on suurempi kuin ensimmäisen tarjouskierroksen tai jonkin myöhemmän tarjouskierroksen lopussa tarjolla olevan kapasiteetin määrä, on avattava uusi tarjouskierros, jolla hinta on yhtä suuri kuin edellisellä tarjouskierroksella sovellettu hinta korotettuna suurella hintaportaalla.

14.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on yhtä suuri kuin toisen tarjouskierroksen tai jonkin myöhemmän tarjouskierroksen lopussa tarjolla olevan kapasiteetin määrä, huutokauppa on suljettava.

15.   Jos ilmenee ensimmäinen hinnanalitus, hintaa on alennettava ja on avattava uusi tarjouskierros. Uudella tarjouskierroksella hinnan on oltava yhtä suuri kuin ensimmäistä hinnanalitusta edeltävällä tarjouskierroksella sovellettu hinta korotettuna pienellä hintaportaalla. Tämän jälkeen on avattava uusia tarjouskierroksia, joilla hintaa korotetaan pienen hintaportaan verran, kunnes kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on pienempi tai yhtä suuri kuin tarjolle asetettu kapasiteetti, ja tällöin huutokauppa on suljettava.

16.   Verkonkäyttäjän kaikilla pientä hintaporrasta soveltavilla tarjouskierroksilla tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin määrä, jonka kyseinen verkonkäyttäjä tarjosi ensimmäistä hinnanalitusta edeltävällä tarjouskierroksella. Verkonkäyttäjän tietyllä pienellä hintaportaalla tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen verkonkäyttäjän edellisellä pientä hintaporrasta soveltavalla kierroksella tarjoama määrä. Verkonkäyttäjän kaikilla pientä hintaporrasta soveltavilla tarjouskierroksilla tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin määrä, jonka kyseinen verkonkäyttäjä tarjosi sillä tarjouskierroksella, jolla ensimmäinen hinnanalitus tapahtui.

17.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on suurempi kuin tarjolle asetetun kapasiteetin määrä sellaisella tarjouskierroksella, jolla hinta on sama kuin ensimmäiseen hinnanalitukseen johtanut hinta vähennettynä yhdellä pienellä hintaportaalla, huutokauppa on suljettava. Selvityshinnan on oltava ensimmäiseen hinnanalitukseen johtanut hinta ja hyväksyttyjen tarjousten on oltava niitä, jotka jätettiin sillä alkuperäisellä tarjouskierroksella, jolla ensimmäinen hinnanalitus tapahtui.

18.   Kaikkien verkonkäyttäjien tietyssä huutokaupassa ilmaisema kysyntä on julkaistava yhdistetyssä muodossa niin pian kunkin tarjouskierroksen jälkeen kuin se on kohtuudella mahdollista.

19.   Huutokaupan selvityshinnaksi on katsottava viimeiselle tarjouskierrokselle, jolla huutokauppa suljetaan, ilmoitettu hinta lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 17 kohtaa.

20.   Kaikille verkonkäyttäjille, jotka ovat tehneet asianmukaisen määrää koskevan tarjouksen selvityshintaan, on jaettava kapasiteettia selvityshintaan heidän tarjoamansa määrän mukaisesti. Jos tarjolle asetetaan kapasiteetin laajennusta, kapasiteetin laajennuksen jakaminen riippuu taloudellisen testin tuloksista 22 artiklan mukaisesti. Menestyneiden verkonkäyttäjien on maksettava asianomaisen huutokaupan selvityshinta, joka voi olla kiinteä tai vaihteleva maksettava hinta, kuten asetuksen (EU) 2017/460 24 artiklassa säädetään, sekä kaikki muut mahdolliset maksut, joita sovelletaan ajankohtana, jona niille jaettu kapasiteetti voidaan käyttää.

21.   Jokaisen huutokaupan sulkemisen jälkeen on julkaistava huutokaupan lopulliset tulokset, mukaan luettuina jaettujen kapasiteettien yhteismäärä ja selvityshinta. Menestyksekkäille verkonkäyttäjille on ilmoitettava niille jaetuista kapasiteettimääristä; käyttäjäkohtaiset tiedot ilmoitetaan ainoastaan asianomaisille. Jos jaetaan kapasiteetin laajennusta, tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan sen tarjontamäärän huutokaupan tuloksiin, joka tarjoaa suurimman määrän sellaista kapasiteettia, jonka osalta taloudellisen testin tulos oli 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti positiivinen.

22.   Jos ascending clock -huutokauppa ei ole päättynyt ennen seuraavan, samaa ajanjaksoa koskevan kapasiteettihuutokaupan suunniteltua alkua (huutokauppakalenterin mukaan), ensiksi mainittu huutokauppa on suljettava eikä kapasiteettia jaeta lainkaan. Kapasiteetti on asetettava tarjolle seuraavassa vastaavassa huutokaupassa.

18 artikla

Yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmi

1.   Yhtenäisen hinnan huutokaupassa on yksi ainoa tarjouskierros, jolla verkonkäyttäjä tekee tarjouksen hinnasta sekä määrästä.

2.   Tietyn huutokaupan tarjouskierroksen aikana verkonkäyttäjät voivat jättää enintään 10 tarjousta. Kutakin tarjousta on käsiteltävä riippumattomasti erillään muista tarjouksista. Tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen jäljelle jääneitä tarjouksia ei voi muuttaa eikä vetää takaisin.

3.   Tarjouksessa on ilmoitettava

a)	kapasiteettia hakevan verkonkäyttäjän tunnistetiedot;

b)	asianomainen yhteenliitäntäpiste ja virtauksen suunta;

c)	vakioitu kapasiteettituote, jonka osalta kapasiteettia haetaan;

d)	vakioitua kapasiteettituotetta vastaava kapasiteettimäärä, jota haetaan; määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisessä huutokaupassa tarjolle asetetun kapasiteetin määrä;

e)	vakioitua kapasiteettituotetta vastaavan kapasiteetin vähimmäismäärä, jonka verkonkäyttäjä hyväksyy jaettavan itselleen kyseessä olevan algoritmin mukaisesti, jos verkonkäyttäjälle ei jaeta d alakohdan mukaisesti haettua määrää;

f)	tarjoushinnat, jotka eivät saa olla alhaisempia kuin asianomaiseen vakioituun kapasiteettituotteeseen sovellettava rajahinta ja jotka verkonkäyttäjä on halukas maksamaan hakemastaan kapasiteetista. Tarjouksia, joissa hinta on rajahintaa alempi, ei hyväksytä.

4.   Siirtoverkonhaltijan on asetettava kaikki tiettyyn vakioituun kapasiteettituotteeseen liittyvät tarjoukset tarjoushinnan mukaiseen järjestykseen siten, että korkein hinta sijoitetaan ensimmäiseksi.

5.   Kaikkien tarjouskierroksen sulkemisaikana jäljellä olevien tarjousten katsotaan sitovan niitä verkonkäyttäjiä, joille on jaettu ainakin 3 kohdan e alakohdan mukainen vähimmäismäärä pyydettyä kapasiteettia.

6.   Sen jälkeen, kun tarjoukset on asetettu järjestykseen 4 kohdan mukaisesti, ja jollei 7–10 kohdasta muuta johdu, kapasiteetti on jaettava tarjouksille niiden hintaan perustuvan järjestyksen mukaan. Kaikki tarjoukset, joille kapasiteettia jaetaan, katsotaan menestyneiksi. Kapasiteetin jakamisen jälkeen vastaava määrä on vähennettävä jäljellä olevasta jakamattomasta kapasiteetista.

7.   Edellä olevan 6 kohdan soveltamisen jälkeen ja jollei 9 kohdasta muuta johdu, jos verkonkäyttäjä on tehnyt tarjouksen kapasiteettimäärästä, joka on suurempi kuin jäljellä oleva jakamaton kapasiteetti (sen jälkeen, kun kapasiteettia on jaettu korkeamman hinnan tarjouksen tehneille verkonkäyttäjille), kyseiselle verkonkäyttäjälle on jaettava kapasiteettia jäljellä olevaa jakamatonta kapasiteettia vastaava määrä.

8.   Edellä olevan 7 kohdan soveltamisen jälkeen ja jollei 9 kohdasta muuta johdu, jos kahdella tai useammalla tarjouksella on sama tarjoushinta ja jos kyseisissä tarjouksissa on haettu jäljellä olevaa kapasiteettia yhteensä enemmän kuin jakamatonta kapasiteettia on jäljellä, jäljellä oleva jakamaton määrä on jaettava kyseisille tarjouksille suhteessa kussakin tarjouksessa haettuun kapasiteettimäärään.

9.   Jos tarjoukselle 6, 7 tai 8 kohdan mukaisesti jaettava määrä on pienempi kuin 3 kohdan e alakohdan mukainen kapasiteetin vähimmäismäärä, tarjous katsotaan hylätyksi ja suoritetaan tarkistettu jako 8 kohdan mukaisesti jäljellä olevien saman hinnan sisältävien tarjousten välillä tai kapasiteetti jaetaan seuraavaksi korkeamman hinnan tarjoukselle 6 kohdan mukaisesti.

10.   Jos mille tahansa tarjoukselle 6, 7, 8 tai 9 kohdan mukaisesti jaettava jäljellä oleva määrä on nolla, jäljellä oleville tarjouksille ei jaeta enää lisää kapasiteettia. Kyseiset tarjoukset katsotaan hylätyiksi.

11.   Selvityshinta on alhaisimmalla hinnalla menestyneen tarjouksen hinta, jos kysyntä ylittää tarjonnan rajahinnalla. Kaikissa muissa tapauksissa selvityshinta on sama kuin rajahinta. Menestyneiden verkonkäyttäjien on maksettava asianomaisen huutokaupan selvityshinta, joka voi olla kiinteä tai vaihteleva maksettava hinta, kuten asetuksen (EU) 2017/460 24 artiklassa säädetään, sekä kaikki muut mahdolliset maksut, joita sovelletaan ajankohtana, jona niille jaettu kapasiteetti voidaan käyttää.

IV LUKU

KAPASITEETIN YHDISTÄMINEN YHTEENLIITÄNTÄPISTEISSÄ

19 artikla

Eriyttämätöntä kapasiteettia koskevat tuotteet

Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on asetettava yhteisesti tarjolle eriyttämätöntä kapasiteettia koskevia tuotteita seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1.	Kaikki kiinteä kapasiteetti on yhteenliitäntäpisteen molemmilla puolilla asetettava tarjolle eriyttämättömänä kapasiteettina, jos yhteenliitäntäpisteen molemmilla puolilla on käytettävissä kiinteää kapasiteettia tai kapasiteetin laajennusta.

2.	Siirtoverkonhaltijoiden on asetettava kapasiteetti tarjolle kyseessä olevaa vakioitua kapasiteettituotetta varten varausjärjestelmässä 37 artiklan mukaisesti sekä sovellettavaa III luvussa kuvattua jakomenettelyä noudattaen.

3.	Eriyttämättömästä kapasiteetista, jonka kyseessä olevat siirtoverkonhaltijat asettavat tarjolle yhteenliitäntäpisteessä, on tehtävä sopimukset yhdellä jakomenettelyllä.

4.	Verkonkäyttäjien on täytettävä sovellettavat kyseessä olevien siirtoverkonhaltijoiden siirtosopimusten ehdot ja edellytykset siitä alkaen, kun siirtokapasiteettia koskevat sopimukset tehdään.

5.

Jos yhteenliitäntäpisteen toisella puolella on käytettävissä enemmän kiinteää kapasiteettia kuin toisella puolella, suuremmalla määrällä kiinteää kapasiteettia varustettu siirtoverkonhaltija voi asettaa kyseisen ylimäärän kiinteää kapasiteettia tarjolle verkonkäyttäjille eriytettynä tuotteena huutokauppakalenterin ja seuraavien sääntöjen mukaisesti: a) jos yhteenliitäntäpisteen toisella puolella on eriytetty siirtosopimus, kapasiteettia voidaan asettaa tarjolle eriytettynä, kuitenkin niin, etteivät toisella puolella voimassa olevan siirtosopimuksen määrä ja kesto ylity; b) jos mainittuun kapasiteetin ylimäärään ei voida soveltaa 5 kohdan a alakohtaa, se voidaan asettaa tarjolle enintään vuodeksi.

6.	Kaikki 5 kohdan mukaisesti jaettu eriytetty kapasiteetti voidaan käyttää ja ilmoittaa sellaisena. Sillä voidaan myös käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.

7.	Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on vahvistettava eriyttämätöntä kapasiteettia varten yhteinen ilmoitusmenettely, jossa verkonkäyttäjät voivat ilmoittaa eriyttämättömän kapasiteettinsa virrat yhdellä ilmoituksella.

8.

Velvoitteita asettaa tarjolle eriyttämätöntä kapasiteettia sovelletaan myös kapasiteetin jälkimarkkinoihin siltä osin kuin niillä on merkitystä. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista alun perin eriyttämättömänä jaettu kapasiteetti voidaan myydä jälkimarkkinoilla uudelleen vain eriyttämättömänä kapasiteettina.

9.

Jos samaa kahta vierekkäistä otto- ja syöttöjärjestelmää yhdistää vähintään kaksi yhteenliitäntäpistettä, asianomaisten vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on asetettava yhteenliitäntäpisteissä käytettävissä olevat kapasiteetit tarjolle yhdessä virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä. Jos siirtoverkonhaltijoita on enemmän kuin kaksi, koska toisessa tai kummassakin otto- ja syöttöjärjestelmässä olevaa kapasiteettia markkinoi useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, kaikkien kyseisten siirtoverkonhaltijoiden on oltava mukana virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä siltä osin kuin se on mahdollista. Kaikissa tapauksissa virtuaalinen yhteenliitäntäpiste voidaan perustaa vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä olevan teknisen kapasiteetin kokonaismäärä on yhtä suuri tai suurempi kuin kaikissa virtuaaliseen yhteenliitäntäpisteeseen sisältyvissä yhteenliitäntäpisteissä olevien teknisten kapasiteettien yhteenlaskettu määrä; b) ne helpottavat järjestelmän taloudellista ja tehokasta käyttöä, mukaan luettuina asetuksen (EY) N:o 715/2009 16 artiklassa esitetyt säännöt niihin kuitenkaan rajoittumatta.

Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä tarvittava arviointi ja perustettava toimiva virtuaalinen yhteenliitäntäpiste viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2018.

20 artikla

Eriyttämätöntä kapasiteettia koskeviin tuotteisiin sovellettavien pääasiallisten ehtojen ja edellytysten yhdenmukaistaminen

1.   Kaasu-ENTSOn on ennen 6 päivää tammikuuta 2018 laadittava sidosryhmiä kuultuaan luettelo pääasiallisista ehdoista ja edellytyksistä, joita siirtoverkonhaltijoiden siirtosopimuksissa sovelletaan eriyttämätöntä kapasiteettia koskeviin tuotteisiin. Kaasu-ENTSOn on analysoitava voimassa olevat siirtosopimukset sekä määriteltävä ja luokiteltava pääasiallisiin ehtoihin ja edellytyksiin liittyvät eroavuudet syineen ja julkaistava löydöksensä raportissa.

2.   Kaasu-ENTSOn on 1 kohdassa tarkoitetun raportin perusteella sidosryhmiä kuultuaan ja kuuden kuukauden kuluessa raportin julkaisemisesta laadittava ja julkaistava pääasiallisille ehdoille ja edellytyksille malli, joka kattaa eriyttämätöntä kapasiteettia koskevien tuotteiden tarjolle asettamiseen sovellettavat sopimusehdot, joihin perusluonteiset erot kansallisen oikeuden tai juridiikan periaatteissa eivät vaikuta.

3.   Ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten lausunnot viraston on annettava lausunto pääasiallisten ehtojen ja edellytysten mallista kolmen kuukauden kuluessa. Ottaen huomioon viraston lausunto Kaasu-ENTSOn on julkaistava lopullinen malli pääasiallisista ehdoista ja edellytyksistä verkkosivustollaan kolmen kuukauden kuluessa viraston lausunnon vastaanottamisesta.

4.   Siirtoverkonhaltijat voivat pääasiallisten ehtojen ja edellytysten lopullisen mallin julkaisemisen jälkeen ja edellyttäen, että kansallinen sääntelyviranomainen hyväksyy mallin, soveltaa siinä esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä, kun eriyttämätöntä kapasiteettia koskevista tuotteista tehdään uusia sopimuksia.

21 artikla

Yhdistäminen olemassa olevien siirtosopimusten tapauksessa

1.   Verkonkäyttäjien, jotka ovat tietyssä yhteenliitäntäpisteessä voimassa olevien eriytettyjen siirtosopimusten osapuolia, olisi pyrittävä pääsemään sopimukseen kapasiteetin yhdistämisestä sopimusjärjestelyin, jäljempänä ’yhdistämisjärjestely’, noudattaen tämän asetuksen 19 artiklan säännöksiä. Näiden verkonkäyttäjien ja siirtoverkonhaltijoiden on raportoitava toimivaltaisille kansallisille sääntelyviranomaisille kaikista yhdistämisjärjestelyistä olemassa olevien siirtosopimusten kaikkien sopimuspuolten kesken.

2.   Voimassa olevien siirtosopimusten osapuolina olevat siirtoverkonhaltijat voivat osallistua yhdistämisjärjestelyistä käytäviin keskusteluihin milloin tahansa voimassa olevien siirtosopimusten osapuolina olevien verkonkäyttäjien pyynnöstä.

3.   Siirtoverkonhaltijoiden on 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen tarjottava verkonkäyttäjille maksutta käyttöön kapasiteetinmuuntopalvelu, joiden hallinnassa on vastaamatonta eriytettyä kapasiteettia yhteenliitäntäpisteen yhdellä puolella. Kyseistä kapasiteetinmuuntopalvelua on sovellettava kyseisessä yhteenliitäntäpisteessä sellaisiin eriyttämättömän kiinteän kapasiteetin vuotuisiin, neljännesvuotuisiin ja kuukausittaisiin kapasiteettituotteisiin, jotka verkonkäyttäjän oli hankittava, koska vierekkäinen siirtoverkonhaltija ei asettanut tarjolle riittävästi eriytettyä kapasiteettia yhteenliitäntäpisteen toisella puolella. Tämä palvelu on tarjottava syrjimättömästi ja siten, että vältetään verkonkäyttäjiltä perittävät lisämaksut kapasiteetista, joka on jo niiden hallinnassa. Vastaamattomana eriytettynä kapasiteettina verkonkäyttäjien hallinnassa jo olevasta sovitun eriyttämättömän kapasiteetin osasta perittävät maksut on rajattava mahdolliseen huutokauppapreemioon. Kyseisen palvelun on perustuttava Kaasu-ENTSOn parhaillaan laatimaan muuntamismalliin, joka on määrä vahvistaa viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2017 sen jälkeen, kun siitä on kuultu sidosryhmiä ja virastoa. Palvelun toteutusta voidaan helpottaa 37 artiklassa tarkoitetuilla kapasiteetin varausjärjestelmillä. Tämän palvelun käytöstä on raportoitava vuosittain toimivaltaisille kansallisille sääntelyviranomaisille.

4.   Jos verkonkäyttäjät sopivat yhdistämisjärjestelystä, järjestelyn osapuolten on ilmoitettava asiasta asianomaisessa yhteenliitäntäpisteessä toimiville siirtoverkonhaltijoille viipymättä ja kyseessä olevan kapasiteetin siirto on toteutettava. Kaikissa tapauksissa yhdistämisjärjestely on toteutettava siten, että noudatetaan sovellettavia voimassa olevien siirtosopimusten ehtoja ja edellytyksiä. Kun yhdistämisjärjestely on pantu täytäntöön, kyseessä olevaa kapasiteettia kohdellaan eriyttämättömänä kapasiteettina.

5.   Missään tapauksessa voimassa olevien sopimusten muutoksen nojalla yhdistettyä kapasiteettia koskevien yhdistämisjärjestelyjen kesto ei saa olla pidempi kuin alkuperäisten siirtosopimusten kesto.

6.   Kaikki kapasiteetti on yhdistettävä niin varhain kuin se on mahdollista. Voimassa olevia eriytettyä kapasiteettia koskevia siirtosopimuksia ei voida uusia kertaalleen tai toistuvasti eikä jatkaa niiden viimeisen voimassaolopäivän jälkeen. Kyseisestä kapasiteetista tulee käytettävissä olevaa kapasiteettia siirtosopimusten viimeisestä voimassaolopäivästä alkaen.

V LUKU

KAPASITEETIN LAAJENNUSMENETTELY

22 artikla

Taloudellinen testi

1.   Kansallisen sääntelyviranomaisen päätöksen mukaisesti joko siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) tai kansallisen sääntelyviranomaisen on suoritettava tässä artiklassa esitetty taloudellinen testi kustakin kapasiteetin laajennushankkeen tarjontamäärästä sen jälkeen, kun asianomaiset siirtoverkonhaltijat ovat saaneet verkonkäyttäjiltä sitovat sitoumukset kapasiteetista sopimiseksi, seuraavia parametreja käyttäen:

a)

verkonkäyttäjien kapasiteetista sopimiseksi antamien sitovien sitoumusten nykyarvo, joka lasketaan seuraavien parametrien diskontattuna summana: i) kyseessä olevien arvioitujen viitehintojen, mahdollisen huutokauppapreemion ja mahdollisen pakollisen vähimmäispreemion summa kerrottuna sovitun kapasiteettilaajennuksen määrällä; ii) mahdollisen huutokauppapreemion ja mahdollisen pakollisen vähimmäispreemion summa kerrottuna käytettävissä olevan kapasiteetin määrällä, josta sovittiin yhdessä kapasiteetin laajennuksen kanssa;

b)	nykyarvona ilmaistu siirtoverkonhaltijan sallitun tai tavoitetuoton arvioitu kasvu, joka liittyy asianomaiseen tarjontamäärään sisältyvään kapasiteetin laajennukseen, jonka toimivaltainen kansallinen sääntelyviranomainen on hyväksynyt 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

f-tekijä.

2.   Taloudellisen testin tulos on

a)	positiivinen, jos 1 kohdan a alakohdassa esitetyn parametrin arvo on vähintään yhtä suuri kuin f-tekijäksi määritetty osuus 1 kohdan b alakohdassa esitetystä parametrista;

b)	negatiivinen, jos 1 kohdan a alakohdassa esitetyn parametrin arvo on pienempi kuin f-tekijäksi määritetty osuus 1 kohdan b alakohdassa esitetystä parametrista.

3.   Kapasiteetin laajennushanke on aloitettava, jos taloudellisen testin tulos on positiivinen yhteenliitäntäpisteen molemmilla puolilla vähintään yhdelle tarjontamäärälle, joka sisältää kapasiteetin laajennuksen. Jos taloudellisen testin tulos on positiivinen useammalle kuin yhdelle tarjontamäärälle, kapasiteetin laajennushanke on otettava käyttöön sillä tarjontamäärällä, joka sisältää eniten sellaista kapasiteettia, jonka osalta tulos oli positiivinen. Jos tulos ei ole positiivinen yhdellekään tarjontamäärälle, kyseinen kapasiteetin laajennusmenettely on lopetettava.

23 artikla

F-tekijä.

1.   Soveltaessaan 22 artiklassa tarkoitettua taloudellista testiä kansallisen sääntelyviranomaisen on määritettävä f-tekijän taso kulloisellekin tarjontamäärälle ottaen huomioon seuraavat tekijät:

a)	8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti sivuun siirretty teknisen kapasiteetin määrä;

b)	kapasiteetin laajennushankkeen positiiviset ulkoisvaikutukset markkinoilla tai siirtoverkossa tai molemmissa;

c)	verkonkäyttäjien kapasiteetista sopimiseksi antamien sitovien sitoumusten kesto verrattuna käyttöomaisuuden taloudelliseen käyttöikään;

d)	se, missä määrin kapasiteetin laajennushankkeen käsittämän kapasiteetin kysynnän voidaan odottaa jatkuvan taloudellisessa testissä käytetyn aikahorisontin jälkeen.

2.   Jos taloudellisen testin tulos positiivinen, kapasiteetin laajennukseen liittyvät investointikustannukset on otettava huomioon korottamalla sallittua tai tavoitetuottoa sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

24 artikla

Yhdistäminen yhdeksi taloudelliseksi testiksi

1.   Jotta voidaan helpottaa eriyttämätöntä kapasiteettia koskevien tuotteiden asettamista tarjolle, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden yksittäiset taloudellisen testin parametrit tietylle tarjontamäärälle on yhdistettävä yhdeksi taloudelliseksi testiksi.

2.   Yhdistetyn taloudellisen testin on sisällettävä seuraavat parametrit:

a)	verkonkäyttäjien eriyttämättömästä kapasiteetista sopimiseksi antamien sitovien sitoumusten nykyarvo, joka on asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen arvojen summa;

b)	asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden sallitun tai tavoitetuoton kasvu, jonka arvioidaan aiheutuvan vastaavaan tarjontamäärään sisältyvästä kapasiteetin laajennuksesta, ilmaistuna yksittäisten nykyarvojen summana;

c)	f-tekijä, joka määrittää sen osuuden b alakohdassa esitetystä parametrista, joka on tarpeen kattaa a alakohdassa esitetyllä parametrilla ja jonka puitteissa kaikki asianomaiset siirtoverkonhaltijat voivat yksittäin kattaa etukäteen määritellyt osuutensa.

3.   Yhdistetystä taloudellisesta testistä saatava tulos on positiivinen, jos kaikki testin muodostavat taloudelliset testit antavat positiivisen tuloksen 22 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ottaen huomioon mahdollinen tulojen uudelleenjako 4 ja 5 kohdan mukaisesti. Muussa tapauksessa taloudellisen testin tulos on negatiivinen.

4.   Jos tulojen uudelleenjako voi alentaa kapasiteetista sopimiseksi annettavien sitovien sitoumusten tasoa, joka verkonkäyttäjiltä vaaditaan positiivisen tuloksen saamiseksi yhdistetyssä taloudellisessa testissä, siirtoverkonhaltijat voivat ehdottaa kapasiteetin laajennuksesta saatavien tulojen uudelleenjakoa varten mekanismeja, joille tarvitaan koordinoidut hyväksynnät toimivaltaisilta kansallisilta sääntelyviranomaisilta.

5.   Tulojen uudelleenjako voidaan suorittaa seuraavasti:

a)	yhdistämällä yksittäiset taloudellisen testin parametrit yhdeksi taloudelliseksi testiksi;

b)

jos yhdistetyn taloudellisen testin tulos on negatiivinen samalla kun verkonkäyttäjien kapasiteetista sopimiseksi antamien sitovien sitoumusten taso ylittää vähimmäistason, joka vaaditaan ainakin yhden asianomaisen siirtoverkonhaltijan sallitun tai tavoitetuoton kasvun yksittäisen nykyarvon kattamiseksi.

25 artikla

Taloudelliseen testiin liittyvät julkaisuvaatimukset

1.   Siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) on yksittäisen kapasiteetin laajennushankkeen osalta toimitettava toimivaltais(t)en kansallis(t)en viranomais(t)en hyväksyttäviksi seuraavat tiedot kustakin tarjontamäärästä:

a)

kapasiteetin laajennuksen alkuperäisen tarjolle asettamisen aikahorisontille arvioidut viitehinnat, joita käytetään erillisen taloudellisen testin tapauksessa 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja yhdistetyn taloudellisen testin tapauksessa 24 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn parametrin laskennassa;

b)	parametrit, jotka esitetään erillisen taloudellisen testin tapauksessa 22 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa ja yhdistetyn taloudellisen testin tapauksessa 24 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa;

c)

tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2017/460 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu pakollisen vähimmäispreemion vaihteluväli, jota asetuksen (EU) 2017/460 33 artiklan 3 kohdassa määritellyllä tavalla sovelletaan kuhunkin tarjontamäärään ja yhteenliitäntäpisteeseen ensimmäisessä huutokaupassa ja mahdollisesti myöhemmissä huutokaupoissa, joissa asetetaan tarjolle kapasiteetin laajennusta.

2.   Toimivaltais(t)en kansallis(t)en sääntelyviranomais(t)en hyväksyttyä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot asianomaisen siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) on julkaistava ne 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

26 artikla

Markkinakysynnän arviointi

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on välittömästi kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkamisen jälkeen ainakin kunakin parittomana vuonna osallistuttava yhteistyössä kapasiteetin laajennuksen markkinakysynnän arvioimiseen ja teknisten selvitysten tekemiseen kapasiteetin laajennushankkeista yhteisten yhteenliitäntäpisteidensä osalta. Ensimmäinen kysynnän arviointi suoritetaan vuonna 2017 tämän asetuksen voimaantulosta alkaen.

2.   Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään 8 viikon kuluttua kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkamisesta ainakin kunakin parittomana vuonna kummallakin puolella otto- ja syöttöjärjestelmän rajaa laadittava yhteiset markkinakysynnän arviointiraportit, joista kukin kattaa kaikki yhteenliitäntäpisteet ainakin yhden syöttö- ja ottojärjestelmän rajalla. Markkinakysynnän arviointiraportissa on arvioitava tulevaa kapasiteetin laajennuksen kysyntää kaikkien verkonkäyttäjien keskuudessa 8 kohdan mukaisesti ja mainittava kapasiteetin laajennushankkeen käynnistymisestä.

3.   Markkinakysynnän arviointiraportti on julkaistava yhdellä tai useammalla jäsenvaltion virallisella kielellä ja mahdollisuuksien mukaan englanniksi asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden verkkosivustoilla viimeistään 16 viikon kuluttua kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkamisesta ainakin kunakin parittomana vuonna.

4.   Kaasu-ENTSOn on koordinoitava ja tuettava markkinakysynnän arviointiraporttien laatimista muun muassa antamalla käyttöön vakiomalli ja julkaisemalla raportit Kaasu-ENTSOn verkkosivustolla.

5.   Jos verkkokäyttäjät ilmaisevat kysyntää kapasiteetin laajennukselle 8 viikon kuluessa kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkamisesta parillisina vuosina, asianomaiset siirtoverkonhaltijat voivat sopia markkinakysynnän arvioinnin tekemisestä myös parillisena vuonna edellyttäen, että

a)	26–30 artiklassa esitetty prosessi voidaan saattaa päätökseen ennen 1 kohdassa tarkoitetun seuraavan kysynnänarviointikierroksen alkamista ja

b)	huutokauppakalenteria noudatetaan.

6.   Siirtoverkonhaltijoiden on otettava ei-sitovat kysynnänilmaukset, jotka tehdään 8 viikon kuluessa kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkamisesta, tarkasteltaviksi meneillään olevassa markkinakysynnän arvioinnissa.

7.   Siirtoverkonhaltijat voivat ottaa 6 kohdassa asetetun määräajan jälkeen tehdyt ei-sitovat kysynnänilmaukset tarkasteltaviksi meneillään olevassa markkinakysynnän arvioinnissa tai seuraavassa markkinakysynnän arvioinnissa.

8.   Edellä 6 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa ei-sitovissa kysynnänilmauksissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	ne vähintään kaksi vierekkäistä otto- ja syöttöjärjestelmää, joiden välillä kapasiteetin laajennukselle ilmaistaan kysyntää – yhteenliitäntäpisteen toisella tai kummallakin puolella – ja pyydetty suunta;

b)	maakaasuvuodet, joiden osalta kapasiteetin laajennukselle ilmaistaan kysyntää;

c)	kysynnän kohteena oleva kapasiteetin määrä kyseisten otto- ja syöttöjärjestelmien välillä;

d)	tiedot muille siirtoverkonhaltijoille tehdyistä tai tehtävistä ei-sitovista kysynnänilmauksista, jos ne kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi tapauksissa, joissa kysyntä kohdistuu kapasiteetteihin useissa toisiinsa liittyvissä yhteenliitäntäpisteissä.

9.   Verkonkäyttäjien on ilmoitettava, sovelletaanko niiden kysyntään ehtoja liittyen 8 kohdan a–d alakohtaan.

10.   Siirtoverkonhaltijoiden on vastattava ei-sitoviin kysynnänilmauksiin 16 viikon kuluessa kerran vuodessa pidettävien vuosikapasiteettihuutokauppojen alkamisesta tai 8 viikon kuluessa 7 kohdan mukaisten kysynnänilmauksien vastaanottamisesta. Vastauksessa on ilmoitettava ainakin

a)	voiko siirtoverkonhaltija ottaa ilmaistun kysynnän tarkasteltavaksi meneillään olevassa prosessissa; tai

b)	jos on kyse 7 kohdassa tarkoitetuista kysynnänilmauksista, ovatko ne riittäviä, jotta voidaan harkita kapasiteetin laajennusmenettelyn käynnistämistä 5 kohdan mukaisesti; tai

c)	missä markkinakysyntää koskevassa arviointiraportissa kyseinen ilmaistu kysyntä arvioidaan 3 kohdan mukaisesti, jos sitä ei voida tarkastella a tai b alakohdan mukaisesti, mikä on perusteltava.

11.   Siirtoverkonhaltija voi periä maksuja toimista, jotka aiheutuvat ei-sitovien kysynnänilmauksien tekemisestä. Kyseisten maksujen on heijastettava kysynnänilmauksien tekemiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia, ja toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen on hyväksyttävä ne ja siirtoverkonhaltijan on julkaistava ne verkkosivustollaan. Kyseiset maksut on korvattava asianomaiselle verkonkäyttäjälle, jos taloudellinen testi on positiivinen vähintään yhden sellaisen tarjontamäärän osalta, johon sisältyy kapasiteetin laajennusta vastaavassa yhteenliitäntäpisteessä.

12.   Markkinakysynnän arviointiraportissa on otettava huomioon kaikki seuraavat perusteet:

a)

onko unionin laajuisessa kymmenvuotisessa verkonkehittämissuunnitelmassa yksilöity fyysisen kapasiteetin vajaus, jonka vuoksi toimitukset eivät tietyllä alueella riitä huippukysynnän kattamiseksi todennäköisessä skenaariossa tai joka voitaisiin korjata asettamalla tarjolle kapasiteetin laajennusta yhteenliitäntäpisteessä; onko kansallisessa verkon kehittämissuunnitelmassa yksilöity konkreettinen ja kestävä fyysistä siirtoa koskeva vaatimus;

b)

eikö kerran vuodessa pidettävässä vuosikapasiteettihuutokaupassa ole saatavilla kaksi vierekkäistä otto- ja syöttöjärjestelmää yhteenkytkevää vakioitua vuosikapasiteettituotetta sinä vuonna, jona kapasiteetin laajennusta voidaan tarjota ensimmäistä kertaa, ja kolmena sitä seuraavana vuonna, koska kaikesta kapasiteetista on tehty sopimukset;

c)	ovatko verkonkäyttäjät tehneet ei-sitovia kysynnänilmauksia, joissa pyydetään kapasiteetin laajennusta jatkuvasti useiden vuosien ajan, ja kaikki muut taloudellisesti tehokkaat keinot maksimoida olemassa olevan kapasiteetin saatavuus on käytetty.

13.   Markkinakysynnän arviointiraporttiin on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)	päätelmä siitä, onko käynnistettävä kapasiteetin laajennushanke;

b)	kootut tiedot ei-sitovista kysynnänilmauksista, jotka on saatu 8 viikon kuluessa kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkamisesta vastaavan markkinakysynnän arviointiraportin julkaisuvuonna;

c)	kootut tiedot ei-sitovista kysynnänilmauksista, jotka on tehty 6 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen edellisen kapasiteetin laajennusmenettelyn aikana, jos kyseisiä kysynnänilmauksia ei otettu tarkasteltaviksi edellisessä markkinakysynnän arvioinnissa;

d)	kootut tiedot 7 kohdan mukaisesti tehdyistä ei-sitovista kysynnänilmauksista, jos siirtoverkonhaltija on päättänyt ottaa ne tarkasteltaviksi meneillään olevassa markkinakysynnän arvioinnissa;

e)	arvio odotetusta kapasiteetin laajennuksen kysynnän määrästä, suunnasta ja kestosta yhteenliitäntäpisteissä, jotka ovat yhteydessä kuhunkin vierekkäiseen otto- ja syöttöjärjestelmään tai yhdysputkiin;

f)	päätelmä siitä, tehdäänkö kapasiteetin laajennushankkeista teknisiä selvityksiä ja mitkä yhteenliitäntäpisteet sisältyvät selvityksiin ja millä ennakoidulla kysyntätasolla;

g)	alustavat aikataulut kapasiteetin laajennushankkeelle, teknisille selvityksille ja 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle kuulemiselle;

h)	päätelmä siitä, mitkä ovat mahdolliset 10 kohdan mukaisesti perittävät maksut;

i)	9 kohdan mukaisten ehdollisten kysynnänilmausten lajit ja yhteenlaskettu volyymi, jos se on tiedossa;

j)	se, miten siirtoverkonhaltijat aikovat soveltaa 11 artiklan 3 kohtaa liittyen niiden vuosien määrän rajoittamiseen, jotka asetetaan tarjolle kerran vuodessa pidettävissä vuosikapasiteettihuutokaupoissa kapasiteetin laajennusmenettelyn aikana.

14.   Siirtoverkonhaltijoiden ja toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on julkaistava kulloisetkin yhteyspisteet käynnistetyille kapasiteetin laajennushankkeille markkinakysynnän arviointiraportin julkaisemisen yhteydessä ja päivitettävä kyseiset tiedot säännöllisesti hankkeen keston ajan.

27 artikla

Suunnitteluvaihe

1.   Suunnitteluvaihe alkaa seuraavana päivänä markkinakysynnän arviointiraportin julkaisemisesta, jos markkinakysynnän arviointiraportissa todetaan kapasiteetin laajennushankkeille olevan kysyntää.

2.   Asianomaisessa yhteenliitäntäpisteessä toimivien siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä teknisiä selvityksiä kapasiteetin laajennushankkeista, jotta kapasiteetin laajennushanke ja yhteensovitetut tarjontamäärät voidaan suunnitella teknisen toteutuskelpoisuuden ja markkinakysynnän arviointiraporttien perusteella.

3.   Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on 12 viikon kuluessa suunnitteluvaiheen alkamisesta järjestettävä hanke-ehdotuksen luonnoksesta yhdellä tai useammalla jäsenvaltion virallisella kielellä ja mahdollisuuksien mukaan englanniksi yhteinen julkinen kuuleminen, joka kestää vähintään kuukauden ja enintään kaksi kuukautta. Kyseisten siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet koordinoinnin varmistamiseksi rajojen yli.

Kuulemisen on katettava ainakin seuraavat seikat:

a)	kuvaus kapasiteetin laajennushankkeesta, mukaan lukien kustannusarvio;

b)	eriyttämätöntä kapasiteettia koskevien tuotteiden tarjontamäärät yhteenliitäntäpisteessä;

c)	saatujen ehdollisten kysynnänilmausten perusteella tarvittaessa siirtoverkonhaltijoiden ehdottama vaihtoehtoinen kapasiteetinjakomekanismi perusteluineen;

d)	alustava aikataulu kapasiteetin laajennushankkeelle;

e)

yleiset säännöt ja ehdot, jotka verkonkäyttäjien on hyväksyttävä osallistuakseen kapasiteetin jakoon kapasiteetin laajennusmenettelyn sitovassa kapasiteetinjakovaiheessa, mukaan lukien mahdolliset verkonkäyttäjiltä vaadittavat vakuudet sekä se, miten sopimusta sovelletaan mahdollisiin viiveisiin kapasiteetin tarjoamisessa tai hankkeen keskeytymisen tapauksessa;

f)	jos kapasiteetin laajennushankkeessa noudatetaan kiinteän hinnan mallia, asetuksen (EU) 2017/460 24 artiklan b alakohdassa kuvatut muuttujat IND ja RP;

g)	käyttäjien sitoutumisen aste ilmaistuna arviona 23 artiklan mukaisesti sovellettavasta f-tekijästä, jota asianomaiset kansalliset sääntelyviranomaiset ehdottavat siirtoverkonhaltijoiden kuulemisen jälkeen ja jonka ne sen jälkeen hyväksyvät;

h)	mahdolliset 26 artiklan 7 kohdan mukaisesti saadut kysynnänilmaukset;

i)	se, johtaako kapasiteetin laajennus todennäköisesti kestävään ja merkittävään laskuun sellaisen muun kaasuinfrastruktuurin käytössä, jonka osalta ei ole tehty poistoja, samoissa ja vierekkäisissä otto- ja syöttöjärjestelmissä tai saman kaasunsiirtoreitin varrella.

4.   Yhteensovitettujen tarjontamäärien suunnittelussa siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa ja huolehdittava koordinoinnista rajojen yli, jotta kapasiteetin laajennusta voidaan asettaa tarjolle eriyttämättöminä tuotteina. Hanke-ehdotuksessa ja yhteensovitettujen tarjontamäärien suunnittelussa on otettava huomioon 3 kohdassa säädetyn kuulemisen tulokset.

28 artikla

Hyväksyminen ja julkaiseminen

1.   Kun kapasiteetin laajennushankkeesta on järjestetty kuuleminen ja sen suunnitteluvaihe on saatu päätökseen 27 artiklan mukaisesti, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava kapasiteetin laajennushanketta koskeva hanke-ehdotus toimivaltaisille kansallisille sääntelyviranomaisille hyväksyttäväksi koordinoidusti. Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on myös julkaistava hanke-ehdotus yhdellä tai useammalla jäsenvaltion virallisella kielellä ja mahdollisuuksien mukaan englanniksi, ja siinä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	kaikki tarjontamäärät ottaen huomioon kapasiteetin laajennukseen kohdistuva koko ennakoitu kysyntä asianomaisissa yhteenliitäntäpisteissä 27 artiklan 3 kohdassa ja 26 artiklassa säädettyjen menettelyjen tulosten perusteella;

b)

yleiset säännöt ja ehdot, jotka verkon käyttäjien on hyväksyttävä osallistuakseen kapasiteetin jakoon kapasiteetin laajennusmenettelyn sitovassa kapasiteetinjakovaiheessa, mukaan lukien mahdolliset verkonkäyttäjiltä saatavat vakuudet sekä se, miten sopimusta sovelletaan mahdollisiin viiveisiin kapasiteetin tarjoamisessa tai hankkeen keskeytymisen tapauksessa;

c)	kapasiteetin laajennushankkeen aikataulu, mukaan lukien mahdolliset 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset, sekä toimenpiteet viiveiden välttämiseksi ja viiveiden vaikutuksen minimoimiseksi;

d)	22 artiklan 1 kohdassa määritellyt parametrit;

e)	voidaanko 30 artiklan mukaisesti joutua pidentämään poikkeuksellisesti aikahorisonttia kapasiteetista sopimiseksi enintään viiden vuoden lisäjaksolla kapasiteetinjaon 15 vuoden enimmäisajan kuluttua operatiivisen käytön alkamisesta;

f)	tarvittaessa ehdotettu vaihtoehtoinen kapasiteetinjakomekanismi perusteluineen 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä ehdot, jotka siirtoverkonhaltija on hyväksynyt sitovalle vaiheelle 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

g)	jos kapasiteetin laajennushankkeessa noudatetaan kiinteän hinnan mallia, asetuksen (EU) 2017/460 24 artiklan b alakohdassa kuvatut muuttujat.

2.   Toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun viimeinen asianomaisista sääntelyviranomaisista on vastaanottanut täydellisen hanke-ehdotuksen, julkaistava 1 kohdassa määritellystä hanke-ehdotuksesta tehdyt koordinoidut päätökset yhdellä tai useammalla jäsenvaltion virallisella kielellä ja mahdollisuuksien mukaan englanniksi. Päätökset on julkaistava perusteluineen. Kuuden kuukauden jakson alkamisajankohdan määrittämiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten on ilmoitettava toisilleen hanke-ehdotuksen vastaanottamisesta ja siitä, onko se täydellinen.

Kansallisen sääntelyviranomaisen päätöstä valmistellessaan kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava tarkasteltavaksi näkemykset muilta asianomaisilta kansallisilta sääntelyviranomaisilta, joita asia koskee. Kansallisten sääntelyviranomaisten on kaikissa tapauksissa otettava huomioon mahdolliset kilpailuun tai kaasun sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan kohdistuvat haitalliset vaikutukset, joita kyseessä oleviin kapasiteetin laajennushankkeisiin voi liittyä.

Jos toimivaltainen kansallinen sääntelyviranomainen vastustaa jätettyä hanke-ehdotusta, sen on ilmoitettava tästä muille asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille mahdollisimman pian. Tällöin kaikkien asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on toteuttava kaikki kohtuulliset toimenpiteet tehdäkseen yhteistyötä ja päästäkseen yhteiseen sopimukseen.

Jos toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset eivät pääse yhteisymmärrykseen ehdotetusta vaihtoehtoisesta kapasiteetinjakomekanismista ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden ajanjakson kuluessa, virasto tekee päätöksen toteutettavasta vaihtoehtoisesta kapasiteetinjakomekanismista noudattaen asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä.

3.   Siirtoverkonhaltijoiden on 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten päätösten julkaisemisen yhteydessä ja viimeistään kaksi kuukautta ennen kuin kapasiteetin laajennusta asetetaan tarjolle kerran vuodessa pidettävässä vuosikapasiteettihuutokaupassa yhdessä julkaistava yhdellä tai useammalla jäsenvaltion virallisella kielellä ja mahdollisuuksien mukaan englanniksi ilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)	1 kohdassa määritellyt kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksymät tiedot;

b)	tarjolle asetettavaan kapasiteettiin liittyvien sopimusten malli.

29 artikla

Kapasiteetin laajennuksen huutokauppaaminen

1.   Edellyttäen, että 27 artiklassa säädetyt toimenpiteet on saatettu päätökseen, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on asetettava kapasiteetin laajennus tarjolle yhdessä vastaavan saatavilla olevan kapasiteetin kanssa kerran vuodessa pidettävässä vuosikapasiteettihuutokaupassa vakioituina eriyttämättöminä tuotteina oletusarvoisesti ascending clock -huutokaupoissa 17 artiklan mukaisesti sekä 8 artiklan 8 ja 9 kohdan ja 19 artiklan mukaisesti.

2.   Kutakin tarjontamäärää koskevat huutokaupat on toteutettava rinnakkain ja toisistaan riippumatta 17 artiklan mukaisesti, jollei 8 artiklan 2 kohdasta muuta johdu. Ainostaan yhteensovitettuja tarjontamääriä voidaan huutokaupata.

3.   Jotta voidaan minimoida mahdolliset huutokauppapreemiot ja saada taloudellisesta testistä positiivinen tulos suurimmalle mahdolliselle tarjontamäärälle, uusi huutokauppa voidaan käynnistää kerran ja ainoastaan, jos

a)	siirtoverkonhaltijat olivat asettaneet vähintään kaksi tarjontamäärää ennen 2 kohdassa tarkoitettujen huutokauppojen alkamista; ja

b)	ainakin yksi tarjousmäärä hylättiin ja sai taloudellisessa testissä negatiivisen tuloksen; ja

c)	pienimpään hylättyyn tarjontamäärään verrattuna seuraavaksi pienin tarjontamäärä sai taloudellisessa testissä positiivisen tuloksen ja myytiin huutokauppapreemiolla vähintään yhden vakioidun vuosikapasiteettituotteen osalta.

Jos nämä ehdot täyttyvät, uusi huutokauppa voidaan käynnistää b alakohdassa tarkoitetulle pienimmälle hylätylle tarjontamäärälle.

4.   Jos uusi huutokauppa ei johda positiiviseen tulokseen taloudellisessa testissä, sovelletaan c alakohdassa tarkoitetun alkuperäisen huutokaupan jakotuloksia 17 artiklan 20 ja 21 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Vaihtoehtoisten kapasiteetinjakomekanismien periaatteet

1.   Vaihtoehtoinen kapasiteetinjakomekanismi kattaa enintään 15 vuotta operatiivisen käytön alusta. Jos taloudellista testiä ei voitu läpäistä 15 vuoden varausten perusteella, kansalliset sääntelyviranomaiset voivat poikkeuksellisesti pidentää aikahorisonttia enintään viidellä lisävuodella.

2.   Vaihtoehtoista kapasiteetinjakomekanismia voidaan käyttää kansallisten sääntelyviranomaisten suostumuksella, jos 26 artiklan mukaisen markkinakysynnän arvioinnin tai 27 artiklan 3 kohdassa määritellyn kuulemisen pohjalta on perusteltua päätellä, ettei ascending clock -huutokauppa sovellu käytettäväksi ja että kapasiteetin laajennushanke täyttää kummankin seuraavista ehdoista:

a)	se käsittää useamman kuin kaksi otto- ja syöttöjärjestelmää ja tarjouksia pyydetään useissa yhteenliitäntäpisteissä kapasiteetinjakomenettelyn aikana;

b)	pyydettyihin tarjouksiin kuuluu yli yhden vuoden kestoisia tarjouksia.

3.   Vaihtoehtoisessa kapasiteetinjakomekanismissa verkonkäyttäjät voivat tehdä sitovia ehdollisia tarjouksia kapasiteetista sopimiseksi, jolloin sovelletaan yhtä tai useampaa seuraavista ehdoista, jotka siirtoverkonhaltija määrittää hyväksytyssä 28 artiklan 1 kohdan mukaisessa hanke-ehdotuksessa:

a)	sitoumuksiin kytkeytyy tai sitoumukset sulkevat pois sitoumuksia muissa yhteenliitäntäpisteissä;

b)	sitoumukset koskevat useita erilaisia vakioituja vuosikapasiteettituotteita yhteenliitäntäpisteessä;

c)	sitoumusten ehtona on tietynsuuruisen tai vähimmäismääräisen kapasiteetin jakaminen.

4.   Vaihtoehtoiselle kapasiteetinjakomekanismille tarvitaan asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksynnät 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mekanismin on oltava avoin ja syrjimätön, mutta siinä voidaan sallia varauksen keston tai suuremmasta kapasiteettimäärästä tehtyjen tarjousten asettaminen etusijalle yksittäisen vakioidun vuosikapasiteettituotteen osalta.

5.   Jos joko varauksen kesto tai suuremmasta kapasiteettimäärästä tehdyt tarjoukset asetetaan etusijalle, kansallisten sääntelyviranomaisten on päätettävä siirtää teknisestä kapasiteetista sivuun vähintään 10 ja enintään 20 prosenttia kussakin yhteenliitäntäpisteessä 8 artiklan 8 kohtaa sovellettaessa. Tällä tavoin sivuun siirretty kapasiteetti on asetettava tarjolle 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

31 artikla

Siirtymäjärjestelyt

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käynnistettyjen kapasiteetin laajennushankkeiden tapauksessa sovelletaan 26–30 artiklaa, jolleivät toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset ole antaneet kyseisille hankkeille kapasiteetinjakoon sovellettavia hyväksyntöjä ennen 1 päivää elokuuta 2017.

VI LUKU

KESKEYTYVÄ KAPASITEETTI

32 artikla

Keskeytyvien palvelujen jakaminen

1.   Siirtoverkonhaltijat voivat 1 päivästä tammikuuta 2018 tarjota sellaisia keskeytyvän kapasiteetin vakioituja kapasiteettituotteita, joiden kesto on yhtä vuorokautta pitempi, ainoastaan jos vastaava kuukausittainen, neljännesvuotuinen tai vuotuinen kiinteän kapasiteetin vakioitu kapasiteettituote on myyty huutokauppapreemiolla, on myyty loppuun tai ei ollut asetettu tarjolle.

2.   Siirtoverkonhaltijoiden on asetettava yhteenliitäntäpisteissä molempiin suuntiin tarjolle keskeytyvän kapasiteetin vuorokausikapasiteettituote, jos vastaava kiinteän kapasiteetin vakioitu kapasiteettituote on myyty loppuun seuraavaksi vuorokaudeksi tai ei ollut asetettu tarjolle. Yksisuuntaisissa yhteenliitäntäpisteissä, joissa kiinteää kapasiteettia asetetaan tarjolle ainoastaan yhteen suuntaan, siirtoverkonhaltijoiden on asetettava tarjolle toiseen suuntaan ainakin keskeytyvän kapasiteetin vuorokausituote.

3.   Jos keskeytyvää kapasiteettia asetetaan tarjolle, se ei saa vaikuttaa haitallisesti tarjolle asetettavan kiinteän kapasiteetin määrään. Siirtoverkonhaltijat eivät saa siirtää kapasiteettia sivuun keskeytyvänä kapasiteettina tarjottavaksi, jos se voidaan asettaa tarjolle kiinteänä kapasiteettina.

4.   Jos tarjolle asetetaan muita keskeytyvän kapasiteetin tuotteita kuin vuorokausituotteita, keskeytyvään kapasiteettiin on sovellettava samankestoisia vakioituja kapasiteettituotteita kuin kiinteään kapasiteettiin.

5.   Tarjolle asetettu keskeytyvä kapasiteetti on päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia lukuun ottamatta jaettava huutokauppaprosessin kautta.

6.   Päivänsisäinen keskeytyvä kapasiteetti on jaettava yli-ilmoitusmenettelyllä.

7.   Päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia voidaan jakaa vasta sitten, kun kaikki kiinteä kapasiteetti, joka voi olla teknistä kapasiteettia tai lisäkapasiteettia, on myyty.

8.   Pidettäessä mihin tahansa päivänsisäistä pitkäaikaisempiin keskeytyviin tuotteisiin liittyviä huutokauppoja, siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava tiedossaan olevat tarjolle asetetut keskeytyvän kapasiteetin määrät ennen huutokauppaprosessin alkua.

9.   Tarjolle asetettu keskeytyvä kapasiteetti on päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia lukuun ottamatta jaettava erillisellä huutokaupalla sen jälkeen, kun samankestoinen kiinteä kapasiteetti on jaettu, mutta ennen kuin lyhyempikestoista kiinteää kapasiteettia koskeva huutokauppa alkaa.

10.   Tarjolle asetettua keskeytyvää kapasiteettia koskevat huutokaupat on pidettävä samojen perusperiaatteiden ja aikataulujen mukaisesti kuin kiinteää kapasiteettia koskevat huutokaupat. Keskeytyvää kapasiteettia koskevien huutokauppojen tarkat päivämäärät on ilmoitettava huutokauppakalenterissa, päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia lukuun ottamatta. Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille kerran vuodessa pidettävissä vuosikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa, kaikissa neljännesvuosikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa ja kaikissa kuukausikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa tarjolle asetettavan keskeytyvän kapasiteetin määrä vähintään viikkoa ennen huutokaupan alkua. Jos kiinteää kapasiteettia koskeva huutokauppa ei ole sulkeutunut keskeytyvää kapasiteettia koskevien huutokauppojen aikataulunmukaisena alkamispäivänä, keskeytyvää kapasiteettia koskevien huutokauppojen on alettava viimeistään seuraavana työpäivänä vastaavien kiinteää kapasiteettia koskevien huutokauppojen sulkemisesta. Mahdollisista muutoksista tarjolle asetettavissa määrissä on tällaisissa tapauksissa ilmoitettava viimeistään 12 tuntia ennen vastaavan keskeytyvää kapasiteettia koskevan huutokaupan alkamista.

33 artikla

Vähimmäisaika keskeytyksen aloittamiseen

1.   Kapasiteetin keskeytyksen aloittamiselle on asetettava vähimmäisaika, josta vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on päätettävä yhteisesti.

2.   Oletusarvoinen keskeytyksen aloittamisen vähimmäisaika tietyn kaasutoimitustunnin osalta on neljäkymmentäviisi minuuttia kyseistä kaasutoimitustuntia koskevan uudelleenilmoituskierroksen alkamisen jälkeen. Jos kaksi siirtoverkonhaltijaa haluaa lyhentää keskeytyksen aloittamisen vähimmäisaikaa, siirtoverkonhaltijoiden tätä varten mahdollisesti tekemille sopimuksille on saatava toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksyntä.

34 artikla

Keskeytysprosessin koordinointi

Siirtoverkonhaltijan, joka aloittaa keskeytyksen, on ilmoitettava tästä vierekkäiselle siirtoverkonhaltijalle. Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava keskeytyksestä mahdollisimman pian omille verkonkäyttäjilleen, joita asia koskee, kiinnittäen kuitenkin asianmukaisesti huomiota tietojen luotettavuuteen.

35 artikla

Määritelty keskeytysten järjestys

1.   Järjestys, jossa keskeytykset on toteutettava, jos ilmoitusten mukainen kokonaismäärä on suurempi kuin kaasumäärä, joka tietyssä yhteenliitäntäpisteessä voi virrata, on vahvistettava kyseessä olevien keskeytyvää kapasiteettia koskevien siirtosopimusten aikaleimojen perusteella. Keskeytystilanteessa ovat aikaisemmin voimaan tulevat siirtosopimukset etusijalla myöhemmin voimaan tuleviin siirtosopimuksiin nähden.

2.   Jos 1 kohdassa säädetyn menettelyn soveltamisen jälkeen kaksi tai useampia ilmoituksia asetetaan keskeytysjärjestyksessä samalle sijalle ja jos siirtoverkonhaltija ei keskeytä niitä kaikkia, kyseisiin ilmoituksiin on sovellettava suhteutettua vähennystä.

3.   Unionissa tarjottavien keskeytyvään kapasiteettiin liittyvien eri palvelujen välisten erojen ottamiseksi huomioon vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta käyttöön tässä artiklassa säädetyt yhteiset menettelyt ja koordinoitava niitä.

36 artikla

Keskeytysten syyt

Siirtoverkonhaltijoiden on sisällytettävä keskeytysten syyt joko suoraan keskeytyviin siirtosopimuksiinsa tai kyseisiä sopimuksia sääteleviin yleisiin ehtoihin ja edellytyksiin. Keskeytysten syitä voivat olla muun muassa kaasun laatu, paine, lämpötila, virtausmallit, kiinteiden sopimusten käyttö, ylläpito, toimitusketjun alku- tai loppupään rajoitukset, julkisen palvelun velvoitteet ja ylikuormituksen hallintamenettelyistä johtuva kapasiteetinhallinta.

VII LUKU

KAPASITEETINVARAUSJÄRJESTELMÄT

37 artikla

Kapasiteetinvarausjärjestelmät

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on sovellettava tätä asetusta asettamalla kapasiteettia tarjolle käyttäen verkossa toimivaa yhteistä varausjärjestelmää, joita voi olla yksi tai rajoitettu määrä. Siirtoverkonhaltijat voivat käyttää kyseisiä järjestelmiä itse tai jonkin hyväksytyn osapuolen kautta, joka tarvittaessa toimii niiden puolesta verkonkäyttäjiin päin.

2.   Yhteisissä varausjärjestelmissä sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	kaiken kapasiteetin tarjolle asettamisessa ja jakamisessa sovelletaan III luvun mukaisia sääntöjä ja menettelyjä;

b)	prosessin vahvistaminen kiinteän eriyttämättömän kapasiteetin tarjolle asettamiseksi IV luvun mukaisesti on etusijalla;

c)	järjestetään toiminnot, joiden avulla verkonkäyttäjät voivat asettaa tarjolle ja saada kapasiteettia jälkimarkkinoilla;

d)

voidakseen käyttää varausjärjestelmien palveluja verkonkäyttäjien on hyväksyttävä ja täytettävä kaikki sovellettavat lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvat vaatimukset, joiden ansiosta ne voivat siirtosopimuksen nojalla varata ja käyttää kapasiteettia kyseessä olevien siirtoverkonhaltijoiden verkossa;

e)

yhdessä yhteenliitäntäpisteessä tai virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä oleva kapasiteetti on asetettava tarjolle vain yhdessä varausjärjestelmässä, mutta siirtoverkonhaltija voi asettaa tarjolle kapasiteettia eri yhteenliitäntäpisteissä tai virtuaalisissa yhteenliitäntäpisteissä eri varausjärjestelmien kautta.

3.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta tehtävä sopimus yhden varausjärjestelmän käyttämisestä kapasiteetin asettamiseksi tarjolle omien yhteenliitäntäpisteidensä tai virtuaalisten yhteenliitäntäpisteidensä kummallakin puolella. Jos siirtoverkonhaltijat eivät pääse sopimukseen kyseisessä määräajassa, siirtoverkonhaltijoiden on saatettava asia välittömästi toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten käsiteltäväksi. Kansallisten sääntelyviranomaisten on tämän jälkeen kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin niiden käsiteltäväksi, yhdessä valittava käytettävä yksi varausjärjestelmä enintään kolmen vuoden ajaksi. Jos kansalliset sääntelyviranomaiset eivät pysty yhdessä valitsemaan yhtä varausjärjestelmää kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin niiden käsiteltäväksi, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohtaa. Viraston on päätettävä varausjärjestelmästä, jota käytetään enintään kolmen vuoden ajan tietylle yhteenliitäntäpisteelle tai virtuaaliselle yhteenliitäntäpisteelle.

4.   Jos joko kansalliset sääntelyviranomaiset tai virasto valitsee varausjärjestelmän yhteenliitäntäpisteelle tai virtuaaliselle yhteenliitäntäpisteelle, siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä sopimus varausjärjestelmän käytöstä viimeistään silloin, kun 3 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ajanjakso, jota varten kansalliset sääntelyviranomaiset tai virasto valitsivat varausjärjestelmän, on päättynyt. Jos sopimukseen ei päästä, jatketaan 3 kohdassa esitettyä menettelyä.

5.   Perustamalla yksi tai rajoitettu määrä yhteisiä varausjärjestelmiä on tarkoitus helpottaa ja yksinkertaistaa kapasiteetin varaamista yhteenliitäntäpisteissä verkonkäyttäjien kannalta koko unionissa. Tarvittaessa Kaasu-ENTSO ja virasto avustavat prosessissa.

6.   Jos on kyse teknisen kapasiteetin laajennuksesta, jakotulos on julkaistava siinä varausjärjestelmässä, jota käytetään olemassa olevan kapasiteetin huutokauppaamiseen, ja jos on kyse uudesta luodusta kapasiteetista tapauksissa, joissa kapasiteettia ei vielä ole, yhteisessä varausjärjestelmässä, josta on sovittu asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 artikla

Täytäntöönpanon seuranta

1.   Avustaakseen virastoa asetuksen (EY) N:o 715/2009 9 artiklan 1 kohdan mukaisissa seurantatehtävissä Kaasu-ENTSOn on seurattava ja analysoitava asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti, miten siirtoverkonhaltijat ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön. Kaasu-ENTSOn on erityisesti varmistettava kaikkien asiaankuuluvien siirtoverkonhaltijoilta saatavien tietojen kattavuus ja oikeellisuus. Kaasu-ENTSOn on toimitettava kyseiset tiedot virastolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2019.

2.   Siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava Kaasu-ENTSOlle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 kaikki tarvittavat tiedot, jotta Kaasu-ENTSO voi noudattaa 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

3.   Kaasu-ENTSOn ja viraston on säilytettävä kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus.

4.   Viraston on ennen 6 päivää huhtikuuta 2019 raportoitava seurantatehtäviensä puitteissa ehdoista, joita sopimuksiin sisältyy vakioiduille kapasiteettituotteille kiinteän kapasiteetin osalta, ottaen huomioon niiden vaikutus verkon tehokkaaseen käyttöön ja unionin kaasumarkkinoiden yhdentymiseen. Toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden on tuettava virastoa sen tekemässä arvioinnissa.

39 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 984/2013.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

40 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sen voimaantulosta alkaen.

---

(1)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 984/2013, annettu 14 päivänä lokakuuta 2013, kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 täydentämisestä (EUVL L 273, 15.10.2013, s. 5).

(3)  Komission asetus (EU) 2015/703, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2015, yhteentoimivuuteen ja tiedonvaihtoon liittyviä sääntöjä koskevan verkkosäännön vahvistamisesta (EUVL L 113, 1.5.2015, s. 13).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1).

(6)  Komission asetus (EU) 2017/460, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017, kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevasta verkkosäännöstä (katso tämän virallisen lehden sivu 29).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 994/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja neuvoston direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 1).

---