EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32017D0259

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/259, annettu 13 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esitettyihin kansallisiin tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeviin suunnitelmiin sisältyvistä tietyistä tarkistetuista suorituskykytavoitteista ja aiheellisista toimenpiteistä, jotka eivät ole riittäviä suhteessa unionin laajuisiin suorituskykytavoitteisiin toisella viiteajanjaksolla, sekä velvoitteesta toteuttaa korjaavia toimenpiteitä (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 729) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. )

C/2017/0729

EUVL L 38, 15.2.2017, p. 76–85 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2017/259/oj

15.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/76


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/259,

annettu 13 päivänä helmikuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esitettyihin kansallisiin tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeviin suunnitelmiin sisältyvistä tietyistä tarkistetuista suorituskykytavoitteista ja aiheellisista toimenpiteistä, jotka eivät ole riittäviä suhteessa unionin laajuisiin suorituskykytavoitteisiin toisella viiteajanjaksolla, sekä velvoitteesta toteuttaa korjaavia toimenpiteitä

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 729)

(Ainoastaan englannin-, hollannin-, italian-, kreikan-, maltan-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä 3 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 (2) ja erityisesti sen 15 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaan jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suunnitelmat, mukaan luettuina sitovat kansalliset tavoitteet tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat tavoitteet, ja varmistettava niiden yhteensopivuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa. Mainitussa asetuksessa säädetään lisäksi, että komissio arvioi näiden tavoitteiden yhteensopivuuden käyttämällä asetuksen 11 artiklan 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja arviointiperusteita. Tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013.

(2)

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus vahvistettiin toiselle viiteajanjaksolle (2015–2019) komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/132/EU (3).

(3)

Komissio hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2015 täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/347 (4) alkuperäisiin suorituskykysuunnitelmiin sisältyvien tavoitteiden yhteensopimattomuudesta unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa sekä tavoitteiden tarkistamista koskevista suosituksista. Kyseinen päätös osoitettiin Belgialle, Bulgarialle, Tšekille, Saksalle, Kreikalle, Espanjalle, Ranskalle, Kroatialle, Italialle, Kyprokselle, Luxemburgille, Unkarille, Maltalle, Alankomaille, Itävallalle, Portugalille, Romanialle, Slovenialle ja Slovakialle, ja siinä vaadittiin tavoitteiden tarkistamista suorituskyvyn kannalta keskeisillä kapasiteetin ja/tai kustannustehokkuuden osa-alueilla.

(4)

Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Romania, Slovenia ja Slovakia toimittivat kansallisia tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat tarkistetut suunnitelmat sekä tarkistetut suorituskykytavoitteet 2 päivään heinäkuuta 2015 mennessä. Espanja ja Portugali esittivät muutosta tarkistettuja suorituskykytavoitteita sisältävään toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevaan suunnitelmaan 4 päivänä helmikuuta 2016.

(5)

Suorituskyvyn tarkastuselin, jonka tehtävänä on avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 3 artiklan mukaisesti, antoi komissiolle arviointikertomuksen 15 päivänä lokakuuta 2015.

(6)

Tarkistettujen suorituskykytavoitteiden yhteensopivuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa on arvioitu samoilla perusteilla ja menetelmillä kuin alkuperäiset suorituskykytavoitteet ja ottamalla huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden mahdollisesti toteuttamat aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että suorituskykytavoitteet ovat yhteensopivia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(7)

Kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella tarkistetut tavoitteet, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet ilmaliikennevirtojen sääntelystä reitillä johtuvalle viivästykselle, on arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä IV olevassa 4 kohdassa vahvistetun periaatteen mukaisesti käyttämällä vastaavia verkon hallinnoijan laskemia ja verkon operaatiosuunnitelman (2014–2018/2019), jäljempänä ’verkon operaatiosuunnitelma’, viimeisimmässä kesäkuussa 2014 vahvistetussa versiossa esitettyjä toiminnallisten ilmatilan lohkojen kapasiteetin viitearvoja, jotka sovellettuina varmistavat unionin tasolla, että unionin laajuinen suorituskykytavoite saavutetaan. Arviointi osoitti, ettei Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden FABECin osalta sekä Kyproksen, Kreikan, Italian ja Maltan Blue Med FAB:n osalta esittämiä tavoitteita ole tarkistettu eivätkä ne ole vastaavien viitearvojen mukaisia eivätkä näin ollen yhteensopivia unionin laajuisen suorituskykytavoitteen kanssa. Tässä kappaleessa lueteltujen jäsenvaltioiden toteuttamat aiheelliset toimenpiteet eivät myöskään ole riittäviä saavutettavien tavoitteiden tarkistamiseksi, koska niiltä puuttuu konkreettinen aikataulu ja erityiset välitavoitteet.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä IV olevassa 5 kohdassa, luettuna yhdessä 1 kohdan kanssa, vahvistettujen periaatteiden mukaisesti kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella on arvioitu reitinaikaisina määritettyinä yksikkökustannuksina ilmaistujen jäsenvaltioiden esittämien tavoitteiden yhteensopivuutta ottamalla huomioon reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten kehitys toisen viiteajanjakson sekä ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson (2012–2019) aikana, palveluyksikköjen määrä (liikenne-ennuste) ja reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten taso verrattuna jäsenvaltioihin, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö. Arviointi osoitti, että Ranskan, Saksan ja Alankomaiden FABECin osalta esittämät tarkistetut tavoitteet eivät ole vieläkään unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden mukaisia jäljempänä esitetyistä syistä. Tässä kappaleessa lueteltujen jäsenvaltioiden toteuttamat aiheelliset toimenpiteet eivät myöskään ole riittäviä saavutettavien tavoitteiden tarkistamiseksi, koska niiltä puuttuu konkreettinen aikataulu ja erityiset välitavoitteet.

(9)

Ranskan tarkistetut tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viiteajanjakson aikana keskimäärin 1,1 prosentilla vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viiteajanjaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 0,4 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Vuoden 2019 tarkistettu tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat saman suuruiset kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Ranskassa, mutta noin 22 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019. Lisäksi suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset vuonna 2015 ovat 7,9 prosenttia suuremmat kuin todelliset kustannukset vuonna 2014. Ranska ei tavoitteitaan tarkistaessaan myöskään tarkistanut alaspäin reitinaikaisia määritettyjä kustannuksiaan vaan tarkisti ylöspäin ainoastaan palveluyksikköinä ilmaistua liikenne-ennustetta.

(10)

Saksan tarkistetut tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viiteajanjakson aikana keskimäärin 3,5 prosentilla vuodessa. Tämä on vähän enemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viiteajanjaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät kuitenkaan ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 0,8 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Vuoden 2019 tavoite perustuu vuoden 2019 suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat huomattavasti (+ 12,6 prosenttia) suuremmat kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Saksassa, ja noin 34 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019. Lisäksi suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset vuonna 2015 ovat 3,9 prosenttia suuremmat kuin todelliset kustannukset vuonna 2014.

(11)

Alankomaiden tarkistetut tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viiteajanjakson aikana keskimäärin vain 0,4 prosentilla vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viiteajanjaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 0,2 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Vuoden 2019 tarkistettu tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat vähän suuremmat (+ 1,3 prosenttia) kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Alankomaissa, ja noin 19 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019. Lisäksi suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset vuonna 2015 ovat 3,4 prosenttia suuremmat kuin todelliset kustannukset vuonna 2014. Alankomaat ei tavoitteitaan tarkistaessaan myöskään tarkistanut alaspäin reitinaikaisia määritettyjä kustannuksiaan eikä tarkistanut palveluyksikköinä ilmaistua liikenne-ennustetta.

(12)

Tästä syystä komission on aiheellista antaa suosituksia korjaavista toimenpiteistä, jotka kyseisten jäsenvaltioiden on tarpeen toteuttaa sen varmistamiseksi, että niiden kansalliset valvontaviranomaiset ehdottavat tarkistettuja suorituskykytavoitteita, joissa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut yhteensopimattomuudet. Korjaavia toimenpiteitä koskevat ehdotukset olisi esitettävä asetuksen (EU) N:o 390/2013 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja todettujen puutteiden syiden ja asiaa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden perusteella. Asetuksen (EY) N:o 549/2004 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ilmoitettava komissiolle tiedot, jotka osoittavat toimenpiteiden olevan yhdenmukaisia tämän päätöksen kanssa. Molemmat olisi ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta.

(13)

Yhteensopimattomuuksien korjaamiseksi kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella olisi varmistettava, että korjaavista toimenpiteistä on tuloksena verkon operaatiosuunnitelmassa esitettyjen toiminnallisten ilmatilan lohkojen kapasiteetin viitearvojen mukaiset tarkistetut suorituskykytavoitteet. Tämä koskee erityisesti seuraavia lennonjohtoja: Maastrichtin yläilmatilan aluelennonjohto (Saksa, Belgia, Luxemburg ja Alankomaat), FABECin osalta Bordeaux, Brest, Marseille ja Reims (Ranska) sekä Blue Med FAB -lohkon osalta Nikosia (Kypros), Ateena ja Makedonia (Kreikka).

(14)

Yhteensopimattomuuksien korjaamiseksi kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella olisi varmistettava, että korjaavista toimenpiteistä on tuloksena tarkistetut suorituskykytavoitteet.

(15)

Yhtenäisen ilmatilan komitea ei ole antanut lausuntoa. Täytäntöönpanosäädös katsottiin tarpeelliseksi, ja puheenjohtaja toimitti täytäntöönpanosäädöksen luonnoksen muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Muutoksenhakukomitea ei antanut lausuntoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä I luetellut suorituskyvyn kannalta keskeisten kapasiteetin ja/tai kustannustehokkuuden osa-alueiden suorituskykytavoitteet ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti toimitettuihin suorituskykysuunnitelmiin sisältyvät aiheelliset toimenpiteet eivät ole riittäviä suhteessa täytäntöönpanopäätöksessä 2014/132/EU vahvistettuihin unionin laajuisiin suorituskykytavoitteisiin toisella viiteajanjaksolla.

2 artikla

Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden on toteutettava lohkon FABEC osalta ja Kyproksen, Italian, Kreikan ja Maltan lohkon Blue Med FAB osalta korjaavia toimenpiteitä, jotka koskevat niiden suorituskykytavoitteita suorituskyvyn kannalta keskeisellä kapasiteetin osa-alueella, ottaen huomioon liitteessä II olevassa A osassa esitetyt ehdotukset.

3 artikla

Ranskan, Saksan ja Alankomaiden on toteutettava lohkon FABEC osalta korjaavia toimenpiteitä, jotka koskevat niiden suorituskykytavoitteita suorituskyvyn kannalta keskeisellä kustannustehokkuuden osa-alueella, ottaen huomioon liitteessä II olevassa B osassa esitetyt ehdotukset.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Helleenien tasavallalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Maltan tasavallalle ja Alankomaiden kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta

Violeta BULC

Komission jäsen


(1)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 128, 9.5.2013, s. 1.

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/132/EU, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, ilmaliikenteen hallintaverkkoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta toiselle viitejaksolle 2015–2019 (EUVL L 71, 12.3.2014, s. 20).

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/347, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, tiettyjen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esitettyihin kansallisiin tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeviin suunnitelmiin sisältyvien tavoitteiden yhteensopimattomuudesta toiselle viitejaksolle vahvistettujen unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa sekä suosituksista kyseisten tavoitteiden tarkistamiseksi (EUVL L 60, 4.3.2015, s. 48).


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esitetyt kansallisiin tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeviin tarkistettuihin suunnitelmiin sisältyvät kapasiteettiin ja kustannustehokkuuteen liittyvien suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden suorituskykytavoitteet, jotka eivät ole riittäviä suhteessa toiselle viiteajanjaksolle vahvistettuihin unionin laajuisiin suorituskykytavoitteisiin

Kapasiteettiin liittyvä suorituskyvyn keskeinen osa-alue

Ilmaliikennevirtojen sääntelystä reitillä johtuva viivästys minuutteina lentoa kohti

Jäsenvaltio

Toiminnallinen ilmatilan lohko (FAB)

Toiminnallisen ilmatilan lohkon reitin kapasiteettiin liittyvä tavoite

2015

2016

2017

2018

2019

Belgia/Luxemburg

FABEC

0,48

0,49

0,48

0,47

Yhteensopiva (0,43)

Ranska

Saksa

Alankomaat

[Sveitsi]

Kypros

Blue Med

0,35

0,36

0,37

0,37

0,38

Kreikka

Italia

Malta

Kustannustehokkuuteen liittyvä suorituskyvyn keskeinen osa-alue

Selitteet:

Tunnus

Kohta

Yksiköt

(A)

Reitinaikaiset määritetyt kustannukset yhteensä

(nimellismääräisinä ja kansallisessa valuutassa)

(B)

Inflaatioaste

(%)

(C)

Inflaatioindeksi

(100 = 2009)

(D)

Reitinaikaiset määritetyt kustannukset yhteensä

(vuoden 2009 reaalihintoina ja kansallisessa valuutassa)

(E)

Reitinaikaiset palveluyksiköt yhteensä

(lähi- ja lähestymisalueen palveluyksiköt)

(F)

Reitinaikainen määritetty yksikkökustannus

(vuoden 2009 reaalihintoina ja kansallisessa valuutassa)

FABEC

Maksuvyöhyke: Ranska – valuutta: euro

 

2015

2016

2017

2018

2019

(A)

1 290 640 175

1 296 576 851

1 328 676 964

1 340 098 296

1 343 820 915

(B)

0,1 %

0,8 %

1,1 %

1,2 %

1,5 %

(C)

108,2

109,1

110,3

111,7

113,3

(D)

1 192 625 922

1 188 249 284

1 204 538 004

1 200 012 085

1 186 146 439

(E)

18 662 000

19 177 000

19 300 000

19 526 000

19 759 000

(F)

63,91

61,96

62,41

61,46

60,03


Maksuvyöhyke: Saksa – valuutta: euro

 

2015

2016

2017

2018

2019

(A)

1 069 142 223

1 039 589 465

1 036 418 901

1 036 540 416

1 035 149 924

(B)

1,4 %

1,6 %

1,7 %

1,7 %

1,7 %

(C)

109,9

111,7

113,6

115,5

117,5

(D)

972 517 385

930 743 590

912 394 284

897 248 041

881 066 280

(E)

12 801 000

13 057 000

13 122 000

13 242 000

13 365 000

(F)

75,97

71,28

69,53

67,76

65,92


Maksuvyöhyke: Alankomaat – valuutta: euro

 

2015

2016

2017

2018

2019

(A)

184 921 748

184 103 594

187 392 113

194 163 267

198 569 117

(B)

1,00 %

1,24 %

1,44 %

1,49 %

1,51 %

(C)

110,6

112,0

113,6

115,3

117,0

(D)

167 178 324

164 400 112

164 961 239

168 412 538

169 672 018

(E)

2 806 192

2 825 835

2 845 616

2 874 072

2 902 813

(F)

59,57

58,18

57,97

58,60

58,45


LIITE II

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi

A.   Kapasiteettiin liittyvä suorituskyvyn keskeinen osa-alue

Seuraavat ehdotukset koskevat kapasiteettiin liittyvän suorituskyvyn keskeisen osa-alueen korjaavia toimenpiteitä aluelennonjohdon tasolla kapasiteettipulan syihin puuttumiseksi.

BlueMed FAB

Kypros (Nikosian aluelennonjohto)

Kapasiteettipulan syitä: joustamattomuus henkilöstön käytössä, alhainen sektorikapasiteetti, sektorikonfiguraatioiden ja avaamisjärjestelyjen joustamattomuus sekä kapasiteettisuunnitelman mukaisten kapasiteetin tehostamistoimenpiteiden puutteellinen toteuttaminen.

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Lennonvarmistuspalvelun tarjoajan (ANSP) uuden organisaation toteuttamisen nopeuttaminen;

2)

Suorituskyvyn uudelleensuunnittelu vaadittavan kapasiteetin tarjoamiseksi esimerkiksi seuraavin keinoin:

a.

uudelleensektorointia koskevien ehdotusten täytäntöönpano;

b.

sektorikapasiteetin uudelleenarvionnit;

3)

Seuraavien toimien toteuttaminen:

a.

joustava työvuorojärjestelmä, joka mahdollistaa liikenteen kysynnän ja sektorien avaamisaikojen paremman yhteensovittamisen;

b.

joustava konfiguraatioiden avaaminen liikennevirtojen mukaan;

4)

Ilmaliikennevirtojen säätelyn ja kapasiteetin hallinnan (ATFCM) tekniikkojen parantaminen;

Kypros on ilmoittanut suorituskykysuunnitelmassaan, että yleisessä suorituskyvyssä ei tapahdu parannuksia ennen institutionaalisia muutoksia, jotka ovat tarpeen lennonvalmistuspalvelun tarjoajan uuden organisaation toteuttamiseksi. Sen vuoksi Kyprosta kehotetaan tekemään kyseiset muutokset mahdollisimman pian.

Kreikka (Ateenan ja Makedonian aluelennonjohdot)

Kapasiteettipulan syitä: investointien puute lennonjohdon alalla ja lennonjohtajien puutteellinen rekrytointi.

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Pantava täytäntöön toimenpiteitä suorituskyvyn parantamiseksi esimerkiksi erottamalla lennonvarmistuspalvelun tarjoaja valtiosta;

2)

Organisoitava lennonvarmistuspalvelun tarjoaja uudelleen siten, että toimintasuunnitelmat voidaan panna täytäntöön ja henkilöstön rekrytointia kehittää hyvissä ajoin;

3)

Laadittava kattava uudelleenjärjestelysuunnitelma, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia tekniikoita joustavuuden ja konfiguraatioiden kausimuutosten parantamiseksi ja työvuorojärjestelmän joustavoittamiseksi.

FABEC

Saksa, Belgia, Luxemburg, Alankomaat (Maastrichtin yläilmatilan aluelennonjohto)

Kapasiteettipulan syitä: vuonna 2015 tapahtuneista liikenteen odottamattomista muutoksista johtuva kapasiteettipula sektoriryhmien tasolla. FABECin ilmatilahankkeista saatavat kapasiteettihyödyt eivät todennäköisesti toteudu suunnittelukauden aikana.

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Lennonjohtajien ristikkäiskoulutuksen kehittäminen siten, että voidaan mukauttaa sektorien avaamisaikoja liikenteen kysyntään sektoriryhmien tasolla.

2)

Uudelleensektorointiehdotusten laatiminen ja täytäntöönpano;

3)

Ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suunniteltujen tehostusten toteuttaminen.

Ranska (Bordeaux'n aluelennonjohto)

Kapasiteettipulan syitä: ilmaliikenteen hallinnan uutta ERATO-järjestelmää koskeva koulutus ja järjestelmän täytäntöönpano.

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Ilmaliikennevirtojen säätelyn ja kapasiteetin hallinnan tekniikoiden kehittäminen;

2)

Suunnitelma joustavaksi siirtymiseksi uuteen ilmaliikenteen hallinnan järjestelmään ja koordinointi verkon hallinnoijan kanssa, jotta mahdollistetaan toimenpiteet häiriöiden lieventämiseksi.

Ranska (Brestin aluelennonjohto)

Kapasiteettipulan syitä: Ilmaliikenteen hallinnan uutta ERATO-järjestelmää koskeva koulutus ja järjestelmän täytäntöönpano. Sektorointi ja sektorien avaamisjärjestelyt olisi mukautettava paremmin liikenteen kysyntään.

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Uudelleensektorointia koskevien ehdotusten täytäntöönpano;

2)

Joustava työvuorojärjestelmä, joka mahdollistaa liikenteen kysynnän ja sektorien avaamisaikojen paremman yhteensovittamisen;

3)

Joustava konfiguraatioiden avaaminen liikennevirtojen mukaan;

4)

Ilmaliikennevirtojen säätelyn ja kapasiteetin hallinnan tekniikoiden kehittäminen;

Ranska (Marseillen aluelennonjohto)

Kapasiteettipulan syitä: viikonloppuisin ilmenevä kapasiteetin puute, joka johtuu sektorien avaamisen mukautumattomuudesta, ja uuteen ilmaliikenteen hallinnan 4Flight-järjestelmään liittyvästä koulutuksesta ja järjestelmän täytäntöönpanosta (2017–2019).

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Joustava työvuorojärjestelmä, joka mahdollistaa liikenteen kysynnän ja sektorien avaamisaikojen paremman yhteensovittamisen erityisesti viikonloppuisin;

2)

Joustava konfiguraatioiden avaaminen liikennevirtojen mukaan;

3)

Ilmaliikennevirtojen säätelyn ja kapasiteetin hallinnan tekniikoiden kehittäminen;

4)

Reittisuunnittelua ja sektorointia koskevat toimet, huomio rajapintaan Barcelonan aluelennonjohdon kanssa;

5)

Suunnitelman joustavaksi siirtymiseksi uuteen ilmaliikenteen hallinnan järjestelmään ja koordinointi verkon hallinnoijan kanssa, jotta mahdollistetaan lieventämistoimenpiteet.

Ranska (Reimsin aluelennonjohto)

Kapasiteettipulan syitä: uuteen ilmaliikenteen hallinnan 4Flight-järjestelmään liittyvä koulutus ja järjestelmän täytäntöönpano (2017–2019), liikenteen jakautuminen siten, että kysyntä on suurempaa lyhyimmillä reiteillä sekä liikenteen kysynnän ennakoimattomuus eräillä sektoreilla.

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Reittisuunnittelua ja sektorointia koskevat toimet;

2)

Joustava työvuorojärjestelmä, joka mahdollistaa liikenteen kysynnän ja sektorien avaamisaikojen paremman yhteensovittamisen;

3)

Joustava konfiguraatioiden avaaminen liikennevirtojen mukaan;

4)

Ilmaliikennevirtojen säätelyn ja kapasiteetin hallinnan tekniikoiden kehittäminen;

5)

Suunnitelma joustavaksi siirtymiseksi uuteen ilmaliikenteen hallinnan järjestelmään ja koordinointi verkon hallinnoijan kanssa, jotta mahdollistetaan lieventämistoimenpiteet.

Pitkän aikavälin parannukset edellyttävät Ranskan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehostamista. Sen vuoksi ehdotetaan, että Ranska parantaa suorituskykyä suunnittelemalla paremmin uuden järjestelmän vaiheittaista käyttöönottoa.

B.   Kustannustehokkuuteen liittyvä suorituskyvyn keskeinen osa-alue

Seuraavassa ehdotetaan kustannustehokkuuteen liittyvälle suorituskyvyn keskeiselle osa-alueelle korjaavia toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä, ottaen huomioon keskinäiset riippuvuussuhteet muiden suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden kanssa sekä koko järjestelmän tason olennaiset investointivalmiudet. Ehdotuksissa keskitytään kolmeen parannustarpeeseen: liikenteen ennakointi, pääoman tuottoaste ja lainakorko.

Ranska

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Liikenne: Ranska tarkisti jo heinäkuussa 2015 ylöspäin alkuperäisen suorituskykysuunnitelman tietoja suunnitellusta liikenteestä toisella viiteajanjaksolla (keskimäärin + 2,9 %), mikä toi suunnitellun liikenteen ennusteen lähelle helmikuun 2015 alhaisempaa STATFOR-skenaariota. Vuoden 2015 tosiasiallisen liikenteen ja STATFORin viimeisimmän, helmikuun 2016 ennusteen perusteella ehdotetaan kuitenkin, että suunniteltua liikennettä olisi vieläkin tarkistettava ylöspäin uusimman tiedon huomioon ottamiseksi.

2)

Lainojen korot: Ranska otaksui lennonvarmistuspalvelun tarjoajansa (DSNA) osalta lainakoroksi 2,7 prosenttia toisella viiteajanjaksolla. Rahataloudessa on kuitenkin tapahtunut isoja muutoksia. Pitkän aikavälin riskittömien valtion joukkovelkakirjalainojen korot ovat Ranskassa nyt historiallisen alhaiset ja Euroopan keskuspankin tietojen mukaan yhdenmukaistettu pitkä korko on alle 1 prosenttia. Lisäksi DSNA ei ole yhtiöitetty yksikkö, ja sen lainaehdot (ja lainoihin liittyvät riskipreemiot) vastaavat paremmin valtion pitkäaikaisia viitekorkoja. Sen vuoksi ehdotetaan, että Ranska käyttäisi alhaisempaa korkotasoa DSNA:n pääomakustannusten laskemiseen.

Vuosiksi 2018 ja 2019 suunnitellun liikenteen tarkistaminen ja lainakoron asettaminen esimerkiksi enintään 1,5 prosenttiin vuosien 2018 ja 2019 osalta tarkoittaisi reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten 2,2 prosentin vähennystä toisella viiteajanjaksolla, mikä on lähempänä unionin laajuista suuntausta (– 3,3 % vuodessa), ja reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten 1,1 prosentin vähennyssuuntausta ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostamalla kokonaisjaksolla, mikä on lähempänä unionin laajuista tavoitetta (– 1,7 % vuodessa).

Saksa

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

Liikenne: Saksa tarkisti jo heinäkuussa 2015 ylöspäin alkuperäisen suorituskykysuunnitelman tietoja suunnitellusta liikenteestä toisella viiteajanjaksolla (keskimäärin + 2,7 %), mikä toi suunnitellun liikenteen ennusteen lähelle helmikuun 2015 alhaisempaa STATFOR-skenaariota. Vuoden 2015 tosiasiallisen liikenteen ja STATFORin viimeisimmän ennusteen (helmikuu 2016) perusteella ehdotetaan kuitenkin, että suunniteltua liikennettä olisi vieläkin tarkistettava ylöspäin uusimman tiedon huomioon ottamiseksi.

Tätä lyhyen aikavälin toimenpidettä lukuun ottamatta tunnustetaan, että Saksa on tehnyt merkittäviä uudelleeninvestointeja lennonvarmistuspalvelun tarjoajaansa toisella viiteajanjaksolla. Kustannukset uhkaavat kuitenkin nousta merkittävästi toisen viiteajanjakson lopulla. Sen vuoksi ehdotetaan, että Saksa harkitsisi pitkän aikavälin toimenpiteitä käsitelläkseen kustannusperustaan liittyviä kysymyksiä, jotka voisivat johtaa reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähenemiseen 1,5 prosentilla ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostamalla kokonaisjaksolla, mikä on lähempänä unionin laajuista tavoitetta (– 1,7 % vuodessa).

Alankomaat

Ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi:

1)

Liikenne: Alankomaat ei heinäkuussa 2015 tarkistanut alkuperäisen suorituskykysuunnitelman toiselle viiteajanjaksolle suunniteltua liikenteen kasvua koskevia tietoja, jotka perustuivat helmikuun 2015 alhaisempaan STATFOR-skenaarioon. Vuoden 2015 tosiasiallisen liikenteen ja STATFORin viimeisimmän ennusteen (helmikuu 2016) perusteella ehdotetaan, että suunniteltua liikennettä olisi tarkistettava ylöspäin uusimman tiedon huomioon ottamiseksi.

2)

Lainojen korot: Alankomaat otaksui lennonvarmistuspalvelun tarjoajansa (LVNL) osalta lainakoroksi 3,2 prosenttia vuonna 2019. Rahataloudessa on kuitenkin tapahtunut isoja muutoksia. Pitkän aikavälin korot ovat Alankomaissa nyt historiallisen alhaiset ja Euroopan keskuspankin tietojen mukaan yhdenmukaistettu pitkä korko on selvästi alle 1 prosenttia. Sen vuoksi ehdotetaan, että Alankomaat käyttäisi marginaalisesti alhaisempaa korkotasoa LVNL:n pääomakustannusten laskemiseen.

Vuosiksi 2018 ja 2019 suunnitellun liikenteen tarkistaminen ja lainakoron asettaminen esimerkiksi enintään 3,0 prosenttiin vuoden 2019 osalta tarkoittaisi reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten 2,5 prosentin vähennystä toisella viiteajanjaksolla, mikä on lähempänä unionin laajuista suuntausta (– 3,3 % vuodessa), ja reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten 1,5 prosentin vähennyssuuntausta ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostamalla kokonaisjaksolla, mikä on lähempänä unionin laajuista tavoitetta (– 1,7 % vuodessa).


Top