LIITE

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Johdanto

30

2.

Soveltamisala

33

3.

Ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat, alakohtaiset ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huipputason osaamisesta matkailualalla

36

3.1.

Monialaiset kysymykset

36

3.1.1.

Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen

36

3.1.2.

Toimitusketjun hallinta

36

3.2.

Matkailukohteiden hallinnointi

37

3.2.1.

Strategiset matkailukohteiden kehittämissuunnitelmat

37

3.2.2.

Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja hallinta

37

3.2.3.

Infrastruktuuri ja palvelujen tarjoaminen

38

3.3.

Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen toiminta

38

3.3.1.

Kuljetustoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja lieventäminen

38

3.3.2.

Edistetään majoituspalvelujen tarjoajien ympäristönsuojelun tasoa

39

3.3.3.

Edistetään matkailukohteen parantamista

40

3.3.4.

Kehitetään sopivia matkapaketteja ja edistetään niiden myyntiä sekä kannustetaan matkailijoita kestävämpään toimintaan

40

3.3.5.

Tehokkaat vähittäiskauppa- ja toimistotoiminnot

41

3.4.

Veden kulutuksen minimointi majoitustiloissa

41

3.4.1.

Vesijärjestelmän seuranta, kunnossapito ja optimointi

41

3.4.2.

Tehokkaat vesikalusteet majoitustiloissa

42

3.4.3.

Tehokkaat taloustyöt

42

3.4.4.

Optimoitu pienimuotoinen pesulatoiminta

43

3.4.5.

Optimoitu suuren mittakaavan tai ulkoistettu pesulatoiminta

43

3.4.6.

Optimoitu uima-altaiden hoito

44

3.4.7.

Sadeveden ja harmaan veden kierrättäminen

44

3.5.

Jätehuolto ja jäteveden käsittely majoitusyrityksissä

45

3.5.1.

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

45

3.5.2.

Jätteiden lajittelu ja lähettäminen kierrätykseen

45

3.5.3.

Jäteveden käsittely

45

3.6.

Energiankulutuksen minimointi majoitustiloissa

46

3.6.1.

Energiankulutuksen seuranta- ja hallintajärjestelmät

46

3.6.2.

Rakennuksen vaipan parantaminen

46

3.6.3.

Optimoidut lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät

47

3.6.4.

Lämpöpumppujen ja maalämmitys-/jäähdytysjärjestelmien tehokkaat sovellukset

47

3.6.5.

Tehokas valaistus ja sähkölaitteet

48

3.6.6.

Uusiutuvat energialähteet

48

3.7.

Ravintola- ja hotellikeittiöt

49

3.7.1.

Elintarvike- ja juomatuotteiden vihreät hankinnat

49

3.7.2.

Orgaanisen jätteen käsittely

49

3.7.3.

Optimoitu astianpesu, puhdistus ja ruoanvalmistus

49

3.7.4.

Optimoitu kypsentäminen, ilmanvaihto ja jäähdytys

50

3.8.

Leirintäalueet

50

3.8.1.

Kävijöiden ympäristökasvatus

50

3.8.2.

Ulkoalueiden ympäristöasioiden hallinta

51

3.8.3.

Leirintäalueiden energiatehokkuus ja uusiutuvaa energiaa tuottavat laitokset

51

3.8.4.

Leirintäalueen vedenkäytön tehokkuus

52

3.8.5.

Leirintäalueen jätteen määrän minimointi

52

3.8.6.

Luonnonmukaiset uima-altaat

53

4.

Suositellut keskeiset alakohtaiset ympäristönsuojelun tason indikaattorit

54

1.   JOHDANTO

Tämä asiakirja on alakohtainen viiteasiakirja, joka on laadittu organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun asetuksen (EY) N:o 1221/2009 (1) 46 artiklan mukaisesti. Jotta asiakirjaa olisi helpompi tulkita, tässä osiossa kerrotaan pääpiirteittäin sen oikeudellisesta taustasta ja käytöstä.

Alakohtainen viiteasiakirja perustuu Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksen (IPTS) laatimaan yksityiskohtaiseen tieteellis-poliittiseen kertomukseen (2), jäljempänä ”kertomus parhaista toimintatavoista”. IPTS on yksi seitsemästä Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) alaisesta laitoksesta.

Asiaa koskeva lainsäädäntö

Organisaatioiden vapaaehtoinen osallistuminen yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) mahdollistettiin vuonna 1993 neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1836/93 (3). Sittemmin EMAS-järjestelmään on tehty kaksi merkittävää tarkistusta:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2001 (4);

—	Asetus (EY) N:o 1221/2009.

Merkittävä uusi tekijä viimeisimmässä tarkistuksessa, joka tuli voimaan 11. tammikuuta 2010, on alakohtaisten viiteasiakirjojen laatimista koskeva 46 artikla. Alakohtaisissa viiteasiakirjoissa on esitettävä ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat, ympäristönsuojelun tason indikaattorit määrätyille aloille sekä tarvittaessa vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta ja luokitusjärjestelmiä ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi.

Asiakirjan tulkinta ja käyttö

Ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS-järjestelmä) on vapaaehtoinen järjestelmä, jossa organisaatiot voivat sitoutua ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen. Tässä alakohtaisessa viiteasiakirjassa annetaan kyseisen kehyksen puitteissa ohjeita matkailualalle sekä esitetään useita parannusmahdollisuuksia ja parhaita toimintatapoja.

Asiakirja on laadittu Euroopan komission Yhteisessä tutkimuskeskuksessa hyödyntäen sidosryhmiltä saatuja kannanottoja. Tekninen työryhmä, jossa oli mukana alan asiantuntijoita ja sidosryhmiä ja jota johti Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus, keskusteli ja lopulta sopi tässä asiakirjassa kuvailluista ympäristöasioiden hallinnan parhaista toimintatavoista, alakohtaisista ympäristönsuojelun tason indikaattoreista ja vertailuesimerkeistä huipputason osaamisesta; erityisesti kyseisten vertailuesimerkkien katsottiin edustavan sellaista ympäristönsuojelun tasoa, jonka alan parhaiten suoriutuvat organisaatiot voivat saavuttaa.

Alakohtaisen viiteasiakirjan tavoitteena on auttaa ja tukea kaikkia organisaatioita, jotka aikovat parantaa ympäristönsuojelun tasoaan, antamalla niille ideoita ja virikkeitä sekä käytännön neuvoja ja teknisiä ohjeita.

Tämä alakohtainen viiteasiakirja on suunnattu ensisijaisesti organisaatioille, jotka ovat jo rekisteröityneet EMAS-järjestelmään, toiseksi organisaatioille, jotka harkitsevat EMASiin rekisteröitymistä tulevaisuudessa, ja kolmanneksi kaikille organisaatioille, jotka haluavat lisätietoa ympäristöasioiden hallinnan parhaista toimintatavoista parantaakseen ympäristönsuojelun tasoaan. Näin ollen tämän asiakirjan tavoitteena on auttaa kaikkia matkailualan organisaatioita ja toimijoita keskittymään olennaisiin välittömiin ja välillisiin ympäristönäkökohtiin sekä saamaan tietoa parhaista toimintatavoista, ympäristönsuojelun tasonsa mittaamiseen sopivista alakohtaisista ympäristönsuojelun tason indikaattoreista ja huipputason osaamista koskevista vertailuesimerkeistä.

Alakohtaisten viiteasiakirjojen huomioon ottaminen EMAS-rekisteröidyissä organisaatioissa:

Asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaan EMAS-rekisteröityjen organisaatioiden on otettava alakohtaiset viiteasiakirjat huomioon kahdella eri tasolla:

1)

Laatiessaan ja toteuttaessaan ympäristöjärjestelmänsä ympäristökatselmusten perusteella (4 artiklan 1 kohdan b alakohta); Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioiden olisi käytettävä alakohtaisten viiteasiakirjojen asianmukaisia osia määritellessään ja tarkistaessaan ympäristötavoitteitaan ja -päämääriään ympäristökatselmuksessa ja -politiikassa havaittujen asiaankuuluvien ympäristönäkökohtien mukaisesti sekä päättäessään toimista, joita ne toteuttavat ympäristönsuojelun tasonsa parantamiseksi.

2)

Laatiessaan ympäristöselontekoa (4 artiklan 1 kohdan d alakohta ja 4 artiklan 4 kohta). Tämä tarkoittaa seuraavaa: a) Organisaatioiden olisi otettava huomioon alakohtaisen viiteasiakirjan asiaankuuluvat alakohtaiset ympäristönsuojelun tason indikaattorit valitessaan indikaattoreita (5), joita ne käyttävät ympäristönsuojelun tasoa koskevassa raportoinnissaan. Valitessaan indikaattoreita raportointia varten organisaatioiden olisi otettava huomioon vastaavassa alakohtaisessa viiteasiakirjassa ehdotetut indikaattorit ja niiden merkityksellisyyden organisaation ympäristökatselmuksessaan havaitsemien merkittävien ympäristönäkökohtien suhteen. Indikaattorit tarvitsee ottaa huomioon vain, jos niillä on merkitystä niiden ympäristönäkökohtien suhteen, joita pidetään merkittävimpinä ympäristökatselmuksessa. b) Organisaatioiden olisi mainittava ympäristöselonteossa, miten asiaankuuluvat ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat ja mahdolliset vertailuesimerkit huipputason osaamisesta on otettu huomioon. Niiden olisi kuvattava, miten asiaankuuluvia ympäristöasioiden hallinnan parhaita toimintatapoja ja vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta (jotka antavat viitteitä parhaiden suoriutujien saavuttamasta ympäristönsuojelun tasosta) on käytetty toimenpiteiden ja toimien määrittämisessä ja mahdollisesti painopisteiden asettamisessa niiden ympäristönsuojelun tason parantamiseksi (edelleen). Ympäristöasioiden hallinnan parhaiden toimintatapojen täytäntöönpano tai määritettyjen huipputason osaamisen vertailuesimerkkien tason saavuttaminen ei kuitenkaan ole pakollista, sillä EMAS-järjestelmän vapaaehtoisuuden vuoksi organisaatiot voivat itse arvioida kustannusten ja hyötyjen perusteella, miten käyttökelpoisia vertailuesimerkit ja parhaat toimintatavat niille ovat. Organisaatioiden olisi arvioitava ympäristöasioiden hallinnan parhaiden toimintatapojen ja huipputason osaamisen vertailuesimerkkien – vastaavasti kuin ympäristönsuojelun tason indikaattoreiden – merkitystä ja sovellettavuutta ympäristökatselmuksessaan havaitsemiensa merkittävien ympäristönäkökohtien sekä teknisten ja taloudellisten näkökohtien mukaisesti. Alakohtaisten viiteasiakirjojen niitä osatekijöitä (indikaattorit, ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat tai vertailuesimerkit huipputason osaamisesta), joita organisaatio ei pidä merkityksellisinä ympäristökatselmuksessaan havaitsemiensa merkittävien ympäristönäkökohtien suhteen, ei tule sisällyttää kertomukseen eikä kuvata ympäristöselonteossa.

EMAS-järjestelmään osallistuminen on jatkuva prosessi. Tämä tarkoittaa sitä, että aina, kun organisaatio aikoo parantaa ympäristönsuojelun tasoaan (ja tarkastelee ympäristönsuojelun tasoaan), sen on haettava alakohtaisesta viiteasiakirjasta tietoa siitä, mihin seikkoihin sen tulisi puuttua seuraavaksi.

EMAS-järjestelmän ympäristötodentajat tarkistavat, onko organisaatio ottanut alakohtaisen viiteasiakirjan huomioon ympäristöselontekoa laatiessaan ja millä tavoin (asetuksen (EY) N:o 1221/2009 18 artiklan 5 kohdan d alakohta).

Tämä tarkoittaa sitä, että akkreditoidut ympäristötodentajat tarvitsevat auditointia suorittaessaan organisaatiolta näyttöä siitä, miten alakohtaisen viiteasiakirjan asiaankuuluvat osatekijät on valittu ympäristökatselmusten perusteella ja otettu huomioon. Ympäristötodentajat eivät tarkista, noudattaako organisaatio kuvattuja vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta, mutta ne todentavat näytön siitä, miten alakohtaista viiteasiakirjaa on käytetty ohjeena niiden indikaattoreiden ja asianmukaisten vapaaehtoisten toimenpiteiden määrittämisessä, joita toteuttamalla organisaatio voi parantaa ympäristönsuojelun tasoaan.

Kun otetaan huomioon EMAS-järjestelmän ja alakohtaisen viiteasiakirjan vapaaehtoisuus, organisaatioille ei pitäisi aiheuttaa kohtuuttomia rasitteita tällaisen näytön esittämisestä. Todentajat eivät saa etenkään vaatia yksittäistä perustelua jokaiselle parhaalle toimintatavalle, alakohtaiselle ympäristönsuojelun tason indikaattorille ja vertailuesimerkille huipputason osaamisesta, jotka mainitaan alakohtaisessa viiteasiakirjassa ja joita organisaatio ei pidä ympäristökatselmuksensa perusteella merkityksellisinä. Ne voivat kuitenkin ehdottaa muita merkityksellisiä tekijöitä, jotka organisaatio voisi ottaa huomioon tulevaisuudessa lisätodisteena sen sitoutumisesta ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen.

Alakohtaisen viiteasiakirjan rakenne

Tämä asiakirja sisältää neljä lukua. Asiakirjan 1 luvussa esitellään EMAS-järjestelmän oikeudellista taustaa ja kerrotaan, miten tätä asiakirjaa tulee käyttää. Tämän alakohtaisen viiteasiakirjan soveltamisala määritellään 2 luvussa. Asiakirjan 3 luvussa kuvataan lyhyesti ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat sekä tiedot niiden sovellettavuudesta yleensä sekä pk-yritysten tasolla. Kun tiettyä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa koskevia erityisiä ympäristönsuojelun tason indikaattoreita ja vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta on pystytty laatimaan, myös ne esitetään. Jotkin indikaattorit ja vertailuesimerkit ovat merkityksellisiä useamman kuin yhden ympäristöasioiden hallinnan parhaan toimintatavan osalta, joten ne toistetaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista.

Lopuksi 4 luvussa esitetään kattava taulukko, joka sisältää valikoiman olennaisimpia ympäristönsuojelun tason indikaattoreita sekä niihin liittyvät selitykset ja vertailuesimerkit huipputason osaamisesta.

2.   SOVELTAMISALA

Tässä asiakirjassa käsitellään eräitä toimintoja, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 (6) liitteen I (NACE Rev. 2) pääluokassa I kaksinumerotasoilla 55–56 ”Majoitus- ja ravitsemistoiminta”, pääluokassa N kaksinumerotasolla 79 ”Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut” ja pääluokassa O nelinumerotasolla 84.11 ”Julkinen yleishallinto”.

Tämä alakohtainen viiteasiakirja sisältää pääasiassa ympäristöasioiden hallinnan parhaita toimintatapoja organisaatioissa, jotka tarjoavat majoitus- ja ravitsemispalveluja tai johtavat matkailukohteita tai tarjoavat ja varaavat matkoja, majoitusta ja aktiviteetteja matkailijoille (matkatoimistot ja matkanjärjestäjät) (7). Matkailijoiden majoituspalveluja ja leirintäaluepalveluja tarjoavia yrityksiä kehotetaan tutustumaan myös EU-ympäristömerkkiä koskeviin soveltuviin säännöksiin (8). Matkailukohteiden johtajat voivat viitata myös muihin EU:n aloitteisiin, joilla edistetään kestävää matkailun hallinnointia, kuten muun muassa matkailualan indikaattoreiden eurooppalaista järjestelmää (ETIS) (9).

Edellä mainitut toimijat ovat sidoksissa useisiin muihin aloihin, kuten jäljempänä olevassa matkailun arvoketjua kuvaavassa kaaviossa esitetään. Kun matkailua ajatellaan tuotteena, aktiviteetit, joihin matkailija osallistuu lomamatkansa aikana, ovat myös tärkeä osa matkailun arvoketjua, ja niillä voi olla merkitystä ympäristön kannalta. Niihin viitataan tässä alakohtaisessa viiteasiakirjassa kuitenkin vain, mikäli matkailukohteiden johtajat ja matkanjärjestäjät pystyvät vaikuttamaan niihin.

Yleiskatsaus matkailualan arvoketjuun

Matkailukohteiden hallinnointi Yleinen julkishallinto. NACE 84.11

Tärkeät alat kyseessä olevine prosesseineen (Ks. linkit avainaloihin)

Jätehuolto NACE 38

Matkatoimistot/matkanjärjestäjät NACE 79

Ravitsemis-palvelut NACE 56

Muutuotteiden valmistus NACE 14 - 33

Elintarviketeollisuus NACE 10

Aktiviteetit Various NACE

Jäteveden käsittely NACE 37

Sähkö, kaasu, lämmitys, - ja ilma stointi NACE 35

Tärkeät välilliset alat

Vesihuolto NACE 36

Matkailu

Majoituspalvelut NACE 55

Kuljetus & logistiikka NACE 49 - 52

Maatalous NACE 1 - 3

Juomateollisuus NACE 11

Rakennusala NACE 41 - 43

Tekstiiliteollisuus NACE 13

Palvelut

Kyseessä olevat avainalat

Toimitusketjut

Kohta 3.7

Kohta 3.7

Kohta 3.4

Kohta 3.6

Kohta 3.7

Kohdat 3.4-3.8

Kohta 3.3

Kohta 3.3

Kohta 3.2

Kohta 3.2

Kohta 3.4

Kohta 3.6

Kohta 3.5

Tärkeimmät matkailupalveluista aiheutuvat ympäristönäkökohdat ja niihin liittyvät ympäristöpaineet esitetään jäljempänä olevassa taulukossa. Nämä ympäristönäkökohdat valittiin siksi, että ne ovat toimialan kannalta merkityksellisimpiä. Yksittäisten organisaatioiden on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti, mitä ympäristönäkökohtia ne hallitsevat.

Matkailuorganisaatioiden (hotellit, leirintäalueet, ravintolat ja matkanjärjestäjät) toiminnot ja niihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja -paineet

Palvelu/Toiminto	Tärkeimmät ympäristönäkökohdat	Tärkeimmät ympäristöpaineet
Hallinto	— Toimiston hoito — Asiakkaiden vastaanotto	— Energian, veden ja materiaalien (pääasiassa paperin) kulutus — Yhdyskuntajätteen (suurien paperimäärien) ja vaarallisten jätteiden (esim. väriainekasettien) syntyminen
Tekniset palvelut	— Kuuman veden tuotanto ja sisätilojen lämmitys ja jäähdytys — Valaistus — Hissit — Uima-altaat — Viheralueet — Tuholaisten ja jyrsijöiden torjunta — Korjaus ja kunnossapito	— Energian ja veden kulutus — Erilaisten vaarallisten tuotteiden kulutus — Joissakin tapauksissa CFC- ja HCFC-yhdisteitä sisältävien jäähdytysaineiden (10) käyttö — Päästöt ilmaan (ilman epäpuhtaudet, kasvihuonekaasut) — Monenlaisten mahdollisesti vaarallisten jätetyyppien (kuten tyhjien kemikaaliastioiden) syntyminen — Jäteveden syntyminen
Ravintola/baari	— Aamiainen, päivällinen, lounas — Juomat ja välipalat	— Toimitusketjuun liittyvät paineet (ks. ”Hankinnat”) — Energian, veden ja raaka-aineiden kulutus — Yhdyskuntajätteen (erityisesti elintarvikejätteen ja pakkausjätteen) syntyminen
Keittiö	— Elintarvikkeiden säilytys — Ruoanvalmistus — Astianpesu	— Toimitusketjusta aiheutuvat paineet (ks. ”Hankinnat”) — Huomattava energian ja veden kulutus — Yhdyskuntajätteen (erityisesti elintarvikejätteen ja pakkausjätteen) syntyminen — Kasviöljyjätteen syntyminen — Hajujen syntyminen
Huoneiden käyttö	— Kävijöiden majoittuminen — Tuotteet kävijöiden käyttöön — Taloustyöt	— Energian, veden ja raaka-aineiden kulutus — Monien erilaisten vaarallisten tuotteiden kulutus — Pakkausjätteen ja pienten yhdyskuntajätemäärien syntyminen — Jäteveden syntyminen
Pesula	— Kävijöiden vaatteiden pesu ja silittäminen — Pyyhkeiden, vuodevaatteiden jne. pesu ja silittäminen	— Huomattava energian ja veden kulutus — Vaarallisten tuotteiden käyttö — Jäteveden syntyminen
Hankinnat	— Tuotteiden ja toimittajien valinta — Tuotteiden varastointi	— Toimitusketjuun liittyvät paineet (maankäyttö, ekosysteemien heikentyminen tai tuhoutuminen, luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön häiriintyminen, energian- ja vedenkulutus, päästöt ilmaan – ilman epäpuhtaudet ja kasvihuonekaasut –, päästöt vesiin, jätteen syntyminen) — Pakkausjätteen syntyminen — Vaarallisten aineiden vuodot
Aktiviteetit	— Aktiviteetit sisätiloissa — Aktiviteetit ulkona	— Energian, veden ja raaka-aineiden kulutus — Paikalliset vaikutukset ekosysteemeihin — Melu — Yhdyskuntajätteen syntyminen — Infrastruktuuripaineet (ks. ”Rakennustyöt”)
Kuljetus	— Kävijöiden kuljettaminen — Työntekijöiden kuljettaminen — Toimittajien tekemät kuljetukset	— Energian (polttoaineen) kulutus — Päästöt ilmaan — Infrastruktuuripaineet (ks. ”Rakennustyöt”)
Lisäpalvelut	— Lääkintäpalvelut, valintamyymälät, matkamuistomyymälät, kylpyläpalvelut, hyvän olon palvelut, kampaamopalvelut jne.	— Energian, veden ja raaka-aineiden kulutus — Yhdyskuntajätteen ja vaarallisten jätteiden tiettyjen luokkien (esim. saniteettijätteen) syntyminen
Rakennustyöt	— Uusien alueiden tai palvelujen rakentaminen — Olemassa olevien alueiden tai palvelujen korjaaminen	— Maankäyttö — Ekosysteemien heikentyminen tai tuhoutuminen — Luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön häiriintyminen — Energian ja veden kulutus — Merkittävä raaka-aineiden ja vaarallisten tuotteiden kulutus — Merkittävä rakennusjätteen syntyminen — Vaarallisten jätteiden syntyminen

Tässä alakohtaisessa viiteasiakirjassa esitetyt ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat on ryhmitelty seuraavasti:

—	monialaisia kysymyksiä matkailualalla edistävät ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	matkailukohteiden hallinnointia (11) parantavat ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen toimintaa parantavat ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	veden kulutusta majoitustiloissa vähentävät ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	jätteen syntymistä majoitustiloissa vähentävät ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	energian kulutusta majoitustiloissa vähentävät ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	ravintola- ja hotellikeittiöitä parantavat ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat,

—	leirintäalueita parantavat ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat.

Ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat kattavat alan merkittävimmät ympäristönäkökohdat.

3.   YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINNAN PARHAAT TOIMINTATAVAT, ALAKOHTAISET YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASON INDIKAATTORIT JA VERTAILUESIMERKIT HUIPPUTASON OSAAMISESTA MATKAILUALALLA

3.1   Monialaiset kysymykset

3.1.1   Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on arvioida organisaatioon liittyvät tärkeimmät välittömät ja välilliset ympäristönäkökohdat sekä soveltaa asianmukaisia ympäristönsuojelun tason indikaattoreita ja verrata tuloksia asianmukaisiin esimerkkeihin huipputason osaamisesta.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki matkailualan toimijat, kuten matkailukohteiden johtajat, matkanjärjestäjät, majoituspalvelujen tarjoajat, ravitsemuspalvelujen tarjoajat, liikenteenharjoittajat ja aktiviteettien tarjoajat. Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa täysimittaisesti myös pienet yritykset (12).

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i1) Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen (kyllä/ei)

b1) Asianmukaisia indikaattoreita käytetään ympäristönsuojelun tason kaikkien olennaisten näkökohtien, myös vaikeammin mitattavissa olevien ja välillisten näkökohtien, kuten luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten, jatkuvaan seurantaan. b2) Kaikki työntekijät saavat tietoa ympäristöpäämääristä ja koulutusta asiaankuuluvista ympäristönhoidollisista toimista. b3) Ympäristöasioiden hallinnan parhaita käytäntöjä noudatetaan tarvittaessa.

3.1.2   Toimitusketjun hallinta

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on katsastaa organisaation käyttämät tuotteiden ja palvelujen toimitusketjut, jotta voidaan tunnistaa ympäristönsuojelun kannalta keskeiset toimitusketjun kohdat, kun otetaan huomioon koko arvoketju, ja määrittää asianmukaiset hallintapisteet (esimerkiksi tuotteiden valinta ja välttäminen, ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, toimittajia koskevat kriteerit), joita voidaan käyttää ympäristövaikutusten minimoimiseksi läpi koko arvoketjun.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki matkailualan toimijat, kuten matkailukohteiden johtajat, matkanjärjestäjät, majoituspalvelujen tarjoajat, ravitsemuspalvelujen tarjoajat, liikenteenharjoittajat ja aktiviteettien tarjoajat. Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa täysimittaisesti myös pienet yritykset.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i2) Määrätyt ympäristökriteerit täyttävien tuotteiden ja palvelujen prosenttiosuus (%)

b4) Organisaatiossa on sovellettu elinkaariajattelua sellaisten parannusvaihtoehtojen määrittämiseksi kaikkien tärkeiden toimitusketjujen osalta, joilla voidaan puuttua ympäristön kannalta kriittisiin seikkoihin. b5) Majoitus- ja ravintolatiloissa käytetyistä kemikaaleista ≥ 97 % (vaikuttavan aineen painosta tai hankintamäärästä) on sertifioitu ISO:n tyypin I ympäristömerkillä (13) (tai voidaan osoittaa olevan kaikkein ympäristöystävällisintä käytettävissä olevaa vaihtoehtoa). b6) Kaikesta majoitus- ja ravintolatiloihin hankitusta puusta, paperista ja pahvista ≥ 97 % kierrätetään tai on ympäristösertifioitua (ympäristömerkki, FSC, PEFC).

3.2   Matkailukohteiden hallinnointi

3.2.1   Strategiset matkailukohteiden kehittämissuunnitelmat

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on perustaa matkailukohteen strategisesta kestävästä kehittämisestä vastaava yksikkö tai organisaatio, joka koordinoi asiaankuuluvien osastojen ja sidosryhmien kohdesuunnitelman puitteissa toteuttamia erityisiä toimia.

Soveltaminen

Tämä ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on sovellettavissa kaikkiin matkailukohteisiin ja sitä voivat soveltaa joko matkailukohteiden hallinnoinnista vastaavat julkishallinnon yksiköt tai julkisten/yksityisten matkailukohteiden hallinto-organisaatiot. Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa myös matkailukohteiden hallinnointiin osallistuvat pienet julkishallinnon yksiköt ja pienet yritykset.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkki huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i3) Kestävän matkailukohdesuunnitelman toteuttaminen (kyllä/ei)	b7) Sellaisen matkailukohdesuunnitelman toteuttaminen, i) joka kattaa koko kohdealueen; ii) jossa kaikkien asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden toimia koordinoidaan; iii) jossa tartutaan matkailukohteen keskeisiin ympäristöhaasteisiin.

3.2.2   Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja hallinta

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on seurata biologisen monimuotoisuuden tilaa matkailukohteessa ja toteuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämis- ja hallintasuunnitelmaa, jolla suojellaan ja parannetaan luonnon monimuotoisuutta kohteessa yleisesti esimerkiksi rajoittamalla rakentamista ja toteuttamalla korvaavia toimenpiteitä.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voidaan soveltaa kaikissa matkailukohteissa. Luonnonarvoltaan arvokkaissa kohteissa olisi säilytettävä biologista monimuotoisuutta, ja luonnonarvoltaan vähemmän arvokkaissa kohteissa olisi toteutettava toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voidaan soveltaa myös matkailukohteiden hallinnointiin osallistuvissa pienissä yrityksissä.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkki huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i4) Biologista monimuotoisuutta koskevan hoitosuunnitelman toteuttaminen (kyllä/ei) i5) Lajien runsaus kohdealueella i6) Suojeltu alue (hehtaareina tai prosentteina kohteen kokonaispinta-alasta)	b8) Minimoidaan matkailun kehittämisen vuoksi mahdollisesti menetettävä – ja korvataan menetetty – biologinen monimuotoisuus, niin että kohdetasolla biologinen monimuotoisuus säilyy entisellään tai lisääntyy luonnonarvoltaan arvokkailla alueilla ja lisääntyy heikentyneillä alueilla.

3.2.3   Infrastruktuuri ja palvelujen tarjoaminen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on varmistaa, että ympäristöön liittyvät palvelut matkailukohteessa, erityisesti vesihuolto, jäteveden käsittely, jätehuolto (erityisesti kierrätystoimet) ja julkinen liikenne / liikenteen hallinta, ovat riittävät, jotta matkailun huippusesongin aikaisesta kysyntähuipusta selvitään kestävällä tavalla.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voidaan soveltaa kaikissa matkailukohteissa. Se koskee yleisesti julkishallinnon yksiköiden hyvää hallinnointitapaa, mutta on erityisen tärkeä silloin, kun matkailu luo suurta kausiluonteista lisäkysyntää palveluille. Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voidaan soveltaa myös pienissä julkishallinnon paikallisyksiköissä ja pienissä yrityksissä, jotka osallistuvat matkailukohteiden hallinnointiin tai tarjoavat kohteessa tarvittavia ympäristöön liittyviä palveluja.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i7) Päivittäinen veden kulutus kävijää kohti (l/yöpymisvuorokausi) i8) Biologiseen käsittelyyn tai jälkikäsittelyyn lähetetyn jäteveden prosenttiosuus (%) i9) Kierrätykseen tai anaerobiseen mädätykseen lähetetyn kiinteän yhdyskuntajätteen prosenttiosuus (%) i10) Matkailijoiden matkailukohteessa julkisella liikenteellä, kävellen ja pyöräillen kulkemien matkojen prosenttiosuus (%) i11) Paikan päällä tuotetulla uusiutuvalla energialla katettu prosenttiosuus energian loppukäytöstä (%)

b9) Palvelut, mukaan luettuina julkinen liikenne, vesihuolto, jäteveden käsittely ja jätteiden kierrätys, on suunniteltu vastaamaan huippukysyntää ja varmistamaan matkailun kestävyys kohteessa. b10) ≥ 95 %:lle matkailukohteessa syntyvästä jätevedestä tehdään vähintään biologinen käsittely, tai jälkikäsittely pilaantumiselle alttiisiin purkuvesistöihin laskemista varten, myös matkailun huippusesongin aikana. b11) ≥ 95 % kiinteästä yhdyskuntajätteestä lähetetään kierrätykseen tai anaerobiseen mädätykseen kaatopaikalle viennin sijasta. b12) Matkailijoiden keskimääräinen vedenkulutus ≤ 200 l/yöpymisvuorokausi. b13) Julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus matkailijoiden kulkemista matkoista kaupunkikohteissa ≥ 80 %.

3.3   Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen toiminta

3.3.1   Kuljetustoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja lieventäminen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on muokata matkapaketeissa tarjottavia vaihtoehtoja sellaisiksi, että vältetään tarpeettomia lentoja (eli lentoja, jotka voidaan tehokkaasti korvata maitse tai vesitse tapahtuvilla kuljetuksilla), valita erittäin energiatehokkaita liikennepalvelujen tarjoajia (lentoyhtiöt, linja-autot, lautat, laivat, veneet) ja kompensoida kaikki liikenteen kasvihuonekaasupäästöt käyttämällä sertifioituja hyvitysjärjestelmiä. Niille yrityksille, joilla on omaa kuljetustoimintaa, ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä (yrityksen omistamalle tai sen alihankkimalle) kuljetuskalustolle, mukaan lukien tehokkaimpien ja vähäpäästöisimpien ajoneuvojen ympäristöä säästävät hankinnat sekä ilma-aluksiin ja linja-autoihin jälkiasennuksena tehtävät energiaa säästävät vaihtoehdot, kuten siipiulokkeet, ja optimoida käyttöä (esim. maksimoida kuormausasteet).

Soveltaminen

Kaikki matkanjärjestäjät ja matkatoimistot, myös pienet yritykset, voivat soveltaa matkapaketteihin sisältyvän valikoiman muokkaamista ja lentoliikenteen vähentämistä.

Omasta kuljetuskalustostaan huolehtivat matkanjärjestäjät pystyvät soveltamaan suoraan liikenteen energiatehokkuutta parantavia ja sen päästöjä ilmaan vähentäviä toimenpiteitä, ja liikennepalvelusopimuksia tekevät matkanjärjestäjät pystyvät soveltamaan mainittuja toimenpiteitä valinta- ja sopimusperusteina. Tämä ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on sovellettavissa tietyin rajoituksin myös pieniin yrityksiin, sillä niiden vaikutus ilma-aluksiin on yleensä hyvin vähäinen, mutta ne voivat omistaa/hallita omaa maa-/vesiliikennekalustoa.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i12) Tarpeettomia lentoja vältetään (kyllä/ei) i13) Määrätyt liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (kgCO2/matkustaja-km) i14) Sertifioiduilla hiilidioksidihyvityksillä kompensoitujen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

b14) Matkanjärjestäjät eivät tarjoa lentoja i) alle 700 km:n päässä oleviin kohteisiin; ii) enintään 2 000 km:n päässä oleviin kohteisiin alle 8 päivän oleskelua varten; tai iii) yli 2 000 km:n päässä oleviin kohteisiin alle 14 päivän oleskelua varten. b15) Matkanjärjestäjän lentolaivaston keskimääräinen polttoaineen ominaiskulutus ≤ 2,7 litraa 100:aa matkustajakilometriä kohti. b16) Linja-autokaluston keskimääräinen polttoaineen kulutus ≤ 0,75 litraa 100:aa matkustajakilometriä kohti, ja vähintään 90 % kalustosta on Euro V -päästönormien mukaista tai käyttää vaihtoehtoisia polttoainejärjestelmiä. b17) Kaikista myydyistä matkapaketeista johtuvat liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan automaattisesti investoimalla suoraan kasvihuonekaasujen välttämishankkeisiin tai ostamalla sertifioituja hiilidioksidihyvityksiä.

3.3.2   Edistetään majoituspalvelujen tarjoajien ympäristönsuojelun tasoa

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on vaatia majoituspalvelujen tarjoajilta ympäristösertifiointia tai kannustaa niitä siihen tai vaatia niiltä tiettyjen ympäristökriteerien noudattamista taikka vaatia ympäristönsuojelun tasoa koskevaa raportointia, jota voidaan käyttää vertailuesimerkkeihin perustuvan analyysin tekemiseen.

Soveltaminen

Kaikki matkanjärjestäjät voivat soveltaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa. Pienten matkanjärjestäjien voi olla helpompi valita toimittajia kolmannen osapuolen myöntämän ympäristösertifikaatin perusteella, ja suuret matkanjärjestäjät voivat soveltaa omia kriteereitään ja/tai vertailuarvoihin perustuvaa menettelyään. Pienet yritykset voivat soveltaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa tietyin rajoituksin, sillä toimittajia koskevia kriteerejä voi olla vaikea määritellä. Pienet yritykset voivat kuitenkin käyttää olemassa olevia ympäristösertifiointeja (etusija olisi annettava todennetuille kolmannen osapuolen sertifioinneille, kuten EU-ympäristömerkille) toimittajia valitessaan.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i15) Määrätyt ympäristökriteerit täyttävien majoituksentarjoajien prosenttiosuus (yöpymisvuorokausien tai myynnin arvon mukaan, %)	b18) ≥ 90 % majoituksentarjoajista – myynnin arvon tai yöpymisvuorokausien perusteella – noudattaa tiettyjä (mieluiten kolmannen osapuolen sertifioinnilla tunnustettuja) ympäristövaatimuksia.

3.3.3   Edistetään matkailukohteen parantamista

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on edistää matkailukohteiden ympäristön parantamista hyödyntämällä paikallisten toimittajaorganisaatioiden ja matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden ja viranomaisten vipuvoimaa ympäristönsuojelun tason parantamiseksi sekä toteuttaa tärkeissä kohteissa välittömiä parannusohjelmia, kuten elinympäristöjen ennallistamista.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa suoraan suuret matkanjärjestäjät. Pienet yritykset voivat koordinoida toimia hyödyntämällä klustereita ja yhteenliittymiä tai paikallisten/alueellisten viranomaisten kanssa toteutettavia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkki huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i16) Ympäristönäkökohdiltaan parannettavana olevien palvelujen prosenttiosuus kohteessa (%) i17) Osallistuminen ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin kohteessa (kyllä/ei)	b19) Matkanjärjestäjä edistää kohteen ympäristön tilan parantamista i) parantamalla toimitusketjun toimintaa; ii) vaikuttamalla kohteen hallinnointiin; iii) välittömillä parannusohjelmilla.

3.3.4   Kehitetään sopivia matkapaketteja ja edistetään niiden myyntiä sekä kannustetaan matkailijoita kestävämpään toimintaan

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on kehittää sellaisia matkapaketteja, joihin ei sisälly ympäristön kannalta haitallisimpia vaihtoehtoja vaan joissa kuljetukset, majoitus ja aktiviteetit on järjestetty ympäristöä kunnioittavilla uraauurtavilla vaihtoehdoilla, ja edistää niiden myyntiä. Lisäksi matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen olisi annettava asiakkaille tietoa matkapakettien ympäristövaikutuksista ja välitettävä kohdennettuja myönteisiä viestejä kestävistä ja vastuullisista toimista, joita asiakkaat voivat toteuttaa lomamatkoja valitessaan ja matkalla ollessaan minimoidakseen ympäristövaikutuksiaan.

Soveltaminen

Kaikki matkanjärjestäjät, myös pienet yritykset, voivat toteuttaa tähän ympäristöasioiden hallinnan parhaaseen toimintatapaan sisältyviä toimenpiteitä.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i18) Myytyjen uraauurtavien kestävien valmismatkojen (esim. ympäristömerkin saaneiden) prosenttiosuus (arvon perusteella) (%).

b20) Matkanjärjestäjä edistää kestävien matkapakettien myyntiä yleisessä mainosmateriaalissaan. b21) Uraauurtavien kestävien matkapakettien (esim. matkapaketeille myönnettävä Itävallan ympäristömerkki) myyntiosuus ≥ 10 %. b22) Matkanjärjestäjä käyttää tehokkaita markkinointi- ja viestintämenetelmiä, joilla kannustetaan valitsemaan kestävämpiä vaihtoehtoja matkapakettivalikoimasta. b23) Matkanjärjestäjä tarjoaa kaikille asiakkailleen valistavaa tietoa jokaisesta matkailukohteesta kestävien toimintamallien edistämiseksi kohdepaikassa.

3.3.5   Tehokkaat vähittäiskauppa- ja toimistotoiminnot

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida resurssien, erityisesti paperin ja musteen, käyttöä mainonnassa ja toimistotöissä, valita ympäristösertifioituja materiaaleja ja palveluja (esim. painatuspalveluja) sekä varmistaa tehokas energian (14) ja veden käyttö kaikissa toimisto- ja vähittäiskauppatoiminnoissa.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki matkanjärjestäjät.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i19) Paperin kulutus asiakasta kohti (g/asiakas) i20) Paperin ja painatuksen ympäristösertifiointi (kyllä/ei) i21) Määrätyt toimisto- ja vähittäiskauppatoiminnoista johtuvat CO2-päästöt (kg CO2/asiakas tai kg CO2/m2 vuodessa) i22) Vuotuinen vedenkulutus toimistorakennuksissa työntekijää kohti (l/työntekijä vuodessa)

b24) Toimisto- ja mainosmateriaalin tulosteita koskevat seuraavat: i) niitä vältetään mahdollisuuksien mukaan; ii) niissä käytetään 100 %:sti kierrätettyä tai ympäristösertifioitua (esim. ympäristömerkki, FSC, PEFC) paperia; iii) ne painatetaan ympäristösertifioiduissa (esim. EMAS, ISO 14001) painopalveluissa. b25) Energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevat hallintasuunnitelmat pannaan täytäntöön, ja vähittäiskauppa- ja toimistotoiminnoista johtuvasta energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä raportoidaan, ja niiden määrä ilmoitetaan vähittäiskauppa- ja toimistotilojen neliömetriä kohti vuodessa ja asiakasta kohti. b26) Veden kulutus on ≤ 2,0 m3 työntekijää kohti vuodessa.

3.4   Veden kulutuksen minimointi majoitustiloissa

3.4.1   Vesijärjestelmän seuranta, kunnossapito ja optimointi

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on toteuttaa veden kulutuksen tarkastus ja seurata tärkeimpien vettä käyttävien prosessien ja alueiden veden kulutusta (esim. osamittaukset), jotta voidaan määrittää, miltä osin tehokkuutta voitaisiin parantaa, ja varmistaa kaikkien laitteiden kunnossapito asianmukaisin määräaikaistarkastuksin sekä taloustöiden yhteydessä.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina. Osamittareita ei kuitenkaan ehkä ole tarpeen jälkiasentaa pieniin tiloihin.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i23) Veden kulutus yöpymisvuorokautta kohti (l/yöpymisvuorokausi)

b27) Täytäntöön pantu toimipaikkakohtainen vedenkulutussuunnitelma, johon sisältyvät i) osamittaukset ja kaikkien tärkeiden vettä käyttävien prosessien ja alueiden vertaaminen suhteessa vertailuarvoihin; ii) vesijärjestelmän ”vuotokohtien” ja laitteiden säännöllinen tarkastaminen ja kunnossapito. b28) Veden kokonaiskulutus ≤ 140 l yöpymisvuorokautta kohti täyden palvelun hotelleissa ja ≤ 100 l yöpymisvuorokautta kohti majoitusliikkeissä, joissa kylpyhuoneet ovat pääsääntöisesti yhteiskäytössä (esim. retkeilymajat).

3.4.2   Tehokkaat vesikalusteet majoitustiloissa

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on asentaa tehokkaat vesikalusteet, mukaan lukien pienivirtauksiset säästösuutinhanat ja pienivirtauksiset termostaattiset suihkut, vähällä vedellä huuhtelevat ja kaksoishuuhtelupainikkeella varustetut wc:t ja vedettömät urinaalit. Ennen tämän toteutumista voidaan jälkiasentaa ilmastimia olemassa oleviin kalusteisiin.

Soveltaminen

Tämä ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa koskee kaikentyyppisiä ja -kokoisia majoitusliikkeitä, pienet yritykset mukaan luettuina. Vaikka kunnostustoimia olisi toteutettu äskettäin, tietyt toimenpiteet, kuten ilmastimien asentaminen, ovat silti mahdollisia.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i23) Veden kulutus yöpymisvuorokautta kohti (l/yöpymisvuorokausi) i24) Veden lämmityksen käytetty energiankulutus (kWh/yöpymisvuorokausi) i25) Virtaamat suihkuissa, kylpyhuoneiden vesihanoissa, urinaaleissa ja wc:n huuhtelussa (l/min tai l/huuhtelukerta)	b29) Veden kulutus ja siihen liittyvä veden lämmitykseen käytetty energiankulutus, jotka ovat ≤ 100 l ja 3,0 kWh yöpymisvuorokautta kohti huoneen yhteydessä olevissa kylpyhuoneissa. b30) Suihkun virtaama ≤ 7 l/min, kylpyhuoneen hanan virtaama ≤ 6 l/min (≤ 4 l/min uusissa hanoissa), keskimääräinen wc:n huuhtelu ≤ 4,5 l, vedettömien urinaalien asennus.

3.4.3   Tehokkaat taloustyöt

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida pesulatarpeet vuodevaatteiden ja pyyhkeiden (koon, tiiviyden, värin ja materiaalin suhteen) vihreiden hankintojen avulla ja pyytämällä tai kannustamalla kävijöitä käyttämään vuodevaatteita ja pyyhkeitä pidempään. Paras toimintatapa on myös kouluttaa henkilökuntaa vettä ja kemikaaleja tehokkaasti käyttäviin puhdistusmenetelmiin ja hankkia ympäristösertifioituja kulutustavaroita majoitus- ja kylpyhuoneisiin.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina. Pyykin vähentäminen valitsemalla toimivampia huonetekstiilejä on yleisesti sovellettavissa, mutta majoitusliikkeet, joiden asiakkaista suuri prosenttiosuus majoittuu yhden yön, voivat soveltaa vain rajallisesti pyykin vähentämistä kannustamalla kävijöitä tekstiilien uudelleenkäyttöön.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i26) Yöpymisvuorokautta kohti syntyvä pyykkimäärä (kg/yöpymisvuorokausi) i27) Uudelleenkäytettyjen vuodevaatteiden ja pyyhkeiden prosenttiosuus (%) i28) Kemiallisten tuotteiden kulutus puhdistukseen ja astianpesuun yöpymisvuorokautta kohti ilmoitettuna vaikuttavina kemiallisina ainesosina (g/yöpymisvuorokausi) i29) ISO:n tyypin I ympäristömerkillä varustettujen kemiallisten aineiden ja tekstiilien prosenttiosuus (%)

b31) Vähintään 80 % vuodevaatteista on puuvilla-polyesterisekoitetta (15) tai pellavaa. b32) Vähintään 80 % vuodetekstiileistä on saanut ISO:n tyypin I ympäristömerkin (esim. EU-ympäristömerkin) tai orgaanisia. b33) Kemiallisia puhdistus- ja astianpesuaineita (pois lukien pyykinpesuaineet, erikoispuhdistusaineet ja uima-allaskemikaalit) kulutetaan yöpymisvuorokautta kohti ≤ 10 grammaa vaikuttavina kemiallisina ainesosina ilmoitettuna. b34) Vuodevaatteiden ja pyyhkeiden uudelleenkäytöllä saavutettu pyykin väheneminen vähintään 30 %. b35) Vähintään 80 %:lla (vaikuttavan aineen painosta tai hankintamäärästä) matkailumajoitusliikkeessä käytetyistä yleispuhdistusaineista, saniteettitilojen puhdistusaineista, saippuoista ja shampoista on ISO:n tyypin I ympäristömerkki (esim. EU-ympäristömerkki).

3.4.4   Optimoitu pienimuotoinen pesulatoiminta

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on hankkia kaikkein vesitehokkaimmat (ja siten energiatehokkaimmat) pesulingot ja energiatehokkaimmat kuivausrummut (esimerkiksi lämpöpumpputekniikkaa käyttävät kuivausrummut) ja prässit sekä uudelleenkäyttää huuhteluvesi ja huomattavasta vesistressistä kärsivillä alueilla myös pesuvesi mikrosuodatuksen jälkeen. Paras toimintatapa on myös ottaa talteen lämpöä jätevedestä ja ilmanvaihdon poistoilmasta.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, jotka suorittavat pyykinpesua paikan päällä, pienet yritykset mukaan luettuina.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i30) Veden kulutus pyykkikiloa kohti (l/kg) i31) Energian kulutus pyykkikiloa kohti (kWh/kg) i32) Ympäristömerkillä varustettujen pyykinpesuaineiden prosenttiosuus (%)

b36) Pienen mittakaavan pesulatoiminnassa kaikilla uusilla kotitalouksille tarkoitetuilla pyykinpesukoneilla on EU:n energiamerkintäluokitus A+++, ja kaupallisten pyykinpesukoneiden keskimääräinen vedenkulutus on ≤ 7 l/kg pestyä pyykkiä. b37) Toimipaikassa suoritettavan pienen mittakaavan pesulatoiminnan kokonaisenergiankulutus ≤ 2,0 kWh tekstiilikiloa kohti (kuivatut ja viimeistellyt pesulatuotteet). b38) Vähintään 80 %:lla (vaikuttavan aineen painon tai hankintamäärän mukaan) käytetyistä pienimuotoiseen pyykinpesuun tarkoitetuista pesuaineista on ISO:n tyypin I ympäristömerkki (esim. EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki, Blaue Engel).

3.4.5   Optimoitu suuren mittakaavan tai ulkoistettu pesulatoiminta

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on valita tehokas pesulapalvelujen tarjoaja, joka on sertifioitu ISO:n tyypin I ympäristömerkillä tai joka täyttää vastaavien merkintöjen kriteerit, tai varmistaa, että paikan päällä suoritettava suuren mittakaavan pesulatoiminta täyttää kyseiset kriteerit.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa suuret majoitusliikkeet, joilla on suurimittaista pyykinpesutoimintaa paikan päällä, sekä kaupalliset pesulat. Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa myös kaikenkokoiset muut majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan lukien, siltä osin kuin kriteerit ovat sovellettavissa pesulapalvelujen vihreisiin hankintoihin.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i33) Ympäristömerkin saaneet pesulapalvelut (kyllä/ei) i30) Veden kulutus pyykkikiloa kohti (l/kg) i31) Energian kulutus pyykkikiloa kohti (kWh/kg) i32) Ympäristömerkillä varustettujen pyykinpesuaineiden prosenttiosuus (%)

b39) Kaiken ulkoistetun pyykinpesun suorittaa palveluntarjoaja, jolla on ISO:n tyypin I ympäristömerkki (esim. Joutsenmerkki), ja sisäinen suuren mittakaavan pyykinpesutoiminta tai sertifioimattomille palveluntarjoajille ulkoistettu pesulatoiminta on kokonaan asiaankuuluvien vertailuarvojen mukaista. b40) Veden kokonaiskulutus suuren mittakaavan pesulatoiminnassa yhdellä pesukerralla ≤ 5 l tekstiilikiloa kohti vuodevaatepyykin ja ≤ 9 l tekstiilikiloa kohti ravintolapyykin osalta. b41) Kuivattujen ja viimeisteltyjen suuren mittakaavan pesulatuotteiden prosessienergian kokonaiskulutus ≤ 0,90 kWh tekstiilikiloa kohti vuodevaatepyykin ja ≤ 1,45 kWh tekstiilikiloa kohti ravintolapyykin osalta. b42) Suurimittaisessa pesulatoiminnassa käytetään yksinomaan ISO:n tyypin I ympäristömerkin (esim. EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki) mukaisia ammattikäyttöön tarkoitettuja pyykinpesuaineita asianmukaisesti annosteltuina.

3.4.6   Optimoitu uima-altaiden hoito

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on optimoida vastavirtahuuhtelujen tiheys ja ajankohdat pikemminkin paineen alenemisen kuin kiinteiden aikataulujen perusteella, käyttää otsonointia tai UV-käsittelyä ja huolellista annostuksen säätöä kloorauksen minimoimiseksi sekä ottaa talteen lämpöä ilmanvaihdon poistoilmasta.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa majoitusyritykset, joissa on oma uima-allas, pienet yritykset mukaan luettuina.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkki huippuosaamisesta

i34) Uima-allasta koskevan ympäristösuunnitelman toteuttaminen (kyllä/ei) i35) Otsonointi- tai UV-käsittelyn käyttö (kyllä/ei)

b43) Täytäntöön pantu uima-allas- ja kylpyläalueita koskeva tehokkuussuunnitelma, joka sisältää i) veden, energian ja kemikaalien ominaiskulutusta uima-allas- ja kylpyläalueilla koskevat vertailuarvot ilmaistuina altaan pinta-alaa (m2) ja yöpymisvuorokautta kohti; ii) kloorin kulutuksen minimoinnin optimaalisella annostuksella ja lisädesinfiointimenetelmillä kuten otsonoinnilla ja UV-käsittelyllä.

3.4.7   Sadeveden ja harmaan veden kierrättäminen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on asentaa harmaan veden talteenottojärjestelmä, joka kerää harmaata vettä käytettäväksi käsittelyn jälkeen sisätilojen järjestelmissä (esim. wc:n huuhtelussa) tai rakennusten ulkopuolisissa järjestelmissä (esimerkiksi keinokastelussa), tai sadeveden keruujärjestelmä, jossa sadevettä hyödynnetään sisäkäyttöä varten.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki majoitusyritykset. Vedenkierrätysjärjestelmiä voidaan asentaa rakentamisen aikana tai suurten korjaustöiden yhteydessä. Suuret investointikustannukset voivat rajoittaa tämän toimintatavan soveltamista pienissä yrityksissä.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i36) Harmaan veden tai sadeveden kierrätyksen toteuttaminen (kyllä/ei)	b44) Sellaisen sadeveden kierrätysjärjestelmän asentaminen, josta saadaan vettä sisäisiin vedentarpeisiin, ja/tai harmaan veden kierrätysjärjestelmän asentaminen, josta saadaan vettä sisäisiin tai ulkoisiin vedentarpeisiin.

3.5   Jätehuolto ja jäteveden käsittely majoitusyrityksissä

3.5.1   Jätteen syntymisen ehkäiseminen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on ehkäistä jätteen syntymistä ympäristöä säästävillä julkisilla hankinnoilla ottaen huomioon tuotteen elinkaaren vaikutukset – esimerkiksi välttämällä kertakäyttötuotteita (elintarvikkeet, saippuat, shampoot) ja ostamalla puhdistusaineita tiivistettyinä ja irtotavarana – ja hallinnoimalla huolellisesti hankintamääriä.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i37) Jätteen syntyminen yöpymisvuorokautta kohti (kg/yöpymisvuorokausi)	b45) Jätteen syntyminen yhteensä (lajitellut ja lajittelemattomat) ≤ 0,6 kg/yöpymisvuorokausi.

3.5.2   Jätteiden lajittelu ja lähettäminen kierrätykseen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on järjestää erilliset jätteenkeräystilat koko yritykseen sen varmistamiseksi, että jätteiden erottelua varten on olemassa selkeä menettely, sekä tehdä sopimukset asiaankuuluvien kierrätyspalvelujen kanssa ainakin lasin, paperin ja kartongin, muovien, metallien ja orgaanisen jätteen kierrättämisestä.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i38) Uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi lähetetyn jätteen prosenttiosuus (%) i39) Lajittelemattoman jätteen syntyminen yöpymisvuorokautta kohti (kg/yöpymisvuorokausi)	b46) Vähintään 84 % jätteestä (painon perusteella ilmaistuna) lähetetään kierrätettäväksi. b47) Lajittelemattoman, hävitettäväksi lähetettävän jätteen määrä ≤ 0,16 kg/yöpymisvuorokausi.

3.5.3   Jäteveden käsittely

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on asentaa paikan päälle jäteveden käsittelyjärjestelmä, jossa jätevedelle tehdään vähintään biologinen käsittely ja mielellään myös jälkikäsittely ja johon sisältyy vähintään esikäsittely kiinteän jätteen erottelemiseksi ja hiukkasten laskeuttamiseksi, minkä jälkeen suoritetaan tehokas biologinen käsittely (esim. panosreaktorissa), joka poistaa lähtevästä vedestä suuren osan kemiallista hapenkulutusta (KHK), biologista hapenkulutusta (BHK), typpeä ja fosforia. Liete käsitellään ja hävitetään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, joita ei ole liitetty viemäriverkkoon, pienet yritykset mukaan luettuina.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i40) Paikan päällä olevan jätevedenkäsittelyn puhdistustehokkuus (esim. % BHK:sta, KHK:sta) i41) Pitoisuus lähtevässä vedessä (mg/l) (esim. BHK, KHK, kokonaistyppi, fosfori)	b48) Jos jätevesiä ei ole mahdollista lähettää keskitettyyn käsittelyyn, paikan päällä olevaan jätevedenkäsittelyjärjestelmään sisältyy esikäsittely (välppäys seulalla/säleiköllä, selkeytys ja sedimentaatio) ja sen jälkeen biologinen käsittely, jossa poistetaan > 95 % BHK:sta ja > 90 % nitrifikaatiosta, ja kohteen ulkopuolella suoritetaan ylijäämälietteen anaerobinen mädätys.

3.6   Energiankulutuksen minimointi majoitustiloissa

3.6.1   Energiankulutuksen seuranta- ja hallintajärjestelmät

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on toteuttaa energiankulutuksen tarkastus ja seurata tärkeimpien energiaa käyttävien prosessien ja alueiden energiankulutusta (esim. osamittaukset), jotta voidaan määrittää, miltä osin tehokkuutta voitaisiin parantaa, ja varmistaa kaikkien laitteiden kunnossapito asianmukaisin määräaikaistarkastuksin (16).

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina. Kattavat osamittaukset ja rakennusten hallintajärjestelmät eivät sovellu pienille yrityksille.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i42) Toimipaikkakohtaisen energiasuunnitelman toteuttaminen (kyllä/ei) i43) Energian ominaiskäyttö (kWh/m2 vuodessa)

b49) Toimipaikkakohtaisen energiasuunnitelman toteuttaminen; suunnitelmaan sisältyvät i) osamittaukset ja kaikkien tärkeiden energiaa kuluttavien prosessien ja alueiden vertaaminen suhteessa vertailuarvoihin; ii) primäärienergian kulutuksen ja energiaan liittyvien CO2-päästöjen laskenta ja niistä raportointi. b50) Olemassa olevien rakennusten energian loppukäyttö lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmään sekä veden lämmitykseen ≤ 75 kWh tai energian loppukäyttö yhteensä ≤ 180 kWh lämmitettyä ja jäähdytettyä pinta-alaa (m2) kohti vuodessa.

3.6.2   Rakennuksen vaipan parantaminen

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa uusien rakennusten osalta on varmistaa, että ne ovat korkeinta saavutettavissa olevaa energiatehokkuusluokkaa eli vastaavat esimerkiksi PassiveHouse- tai Minergie P -standardeja (17). Olemassa olevissa rakennuksissa ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on suorittaa jälkiasennuksia lämmitys- ja jäähdytysenergiantarpeen minimoimiseksi. (18)

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset majoitusliikkeet rakentamisen tai laajamittaisten korjaustöiden aikana sekä rakennusten valinnan aikana ne organisaatiot, jotka vuokraavat toimitilansa. Pienten yritysten mahdollisuudet soveltaa tätä toimintatapaa voivat olla rajalliset olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien jälkiasennusten tapauksessa suurten investointikustannusten vuoksi.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i43) Energian ominaiskäyttö (kWh/m2 vuodessa)	b50) Olemassa olevien rakennusten energian loppukäyttö lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmään sekä veden lämmitykseen ≤ 75 kWh tai energian loppukäyttö yhteensä ≤ 180 kWh lämmitettyä ja jäähdytettyä pinta-alaa (m2) kohti vuodessa. b51) Uusien rakennusten energiatehokkuus vastaa Minergie P- tai PassiveHouse -standardia tai vastaavaa.

3.6.3   Optimoidut lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmistä johtuva energiankulutus asentamalla parhaisiin energiamerkintäluokkiin (tapauksen mukaan) kuuluvia tuotteita, vyöhykkeisiin perustuva lämmönsäätö, säädettävä ilmanvaihto, johon liittyy lämmön talteenotto (mieluiten CO2-antureilla säädelty), ja energiatehokkaita komponentteja (esim. vaihtuvanopeuksiset tuulettimet) sekä optimoida lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä rakennuksen vaipan ja energialähteen ominaisuuksien mukaan.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina. Täysipainoinen optimointi on mahdollista ainoastaan rakennusvaiheessa tai laajamittaisten korjausten aikana, mutta tiettyjä toimenpiteitä voidaan toteuttaa milloin tahansa.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i43) Energian ominaiskäyttö (kWh/m2 vuodessa)	b50) Olemassa olevien rakennusten energian loppukäyttö lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmään sekä veden lämmitykseen ≤ 75 kWh tai energian loppukäyttö yhteensä ≤ 180 kWh lämmitettyä ja jäähdytettyä pinta-alaa (m2) kohti vuodessa. b51) Uusien rakennusten energiatehokkuus vastaa Minergie P- tai PassiveHouse -standardia tai vastaavaa.

3.6.4   Lämpöpumppujen ja maalämmitys-/jäähdytysjärjestelmien tehokkaat sovellukset

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on asentaa tehokkaat (esim. ympäristömerkillä varustetut, korkeimpiin energiamerkintäluokkiin kuuluvat) lämpöpumput lämmitystä ja jäähdytystä varten tai, jos mahdollista, pohjavesijäähdytysjärjestelmä.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset majoitusliikkeet. Kaupunkialueilla pohjavesijärjestelmien asentaminen saattaa olla mahdollista ainoastaan rakennusten rakentamisvaiheessa tai laajamittaisten korjaustöiden yhteydessä. Ilmalämpöpumppujen jälkiasennus on helppoa, mutta ne eivät välttämättä sovellu hyvin kylmään ilmastoon. Investointikustannukset voivat rajoittaa tämän ympäristöasioiden hallinnan parhaan toimintatavan soveltuvuutta pienille yrityksille.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i43) Energian ominaiskäyttö (kWh/m2 vuodessa)	b52) Vesilämpöpumppuja ja/tai maalämmitystä/-jäähdytystä käytetään tavanomaisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sijasta aina, kun se on mahdollista, ja lämpöpumput täyttävät EU-ympäristömerkin ja korkeimpien energiamerkintäluokkien kriteerit.

3.6.5   Tehokas valaistus ja sähkölaitteet

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on asentaa vyöhykkeisiin jaettu, asianmukaisen kokoinen energiansäästö- ja LED-valaistus, jossa on liikkeeseen, luonnonvaloon ja aikaan perustuva älykäs ohjausjärjestelmä. Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on myös optimoida rakennuksen suunnittelu ja sisustus siten, että hyödynnetään luonnonvaloa ja otetaan huomioon laajojen lasitettujen pintojen energiavaikutus lämmitykseen ja jäähdytykseen. Sähkölaitteiden (kodinkoneiden ja kulutuselektroniikan) osalta olisi valittava EU-ympäristömerkillä varustettuja tai korkeimpiin energiamerkintäluokkiin kuuluvia tuotteita aina kun mahdollista.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikentyyppiset ja -kokoiset majoitusliikkeet, pienet yritykset mukaan luettuina. Hehkulamput ja halogeenilamput on usein mahdollista korvata suoraan energiansäästölampuilla ja LED-lampuilla. Rakennuksen muuttaminen luonnonvalon hyödyntämisen optimoimiseksi rajoittuu alkuperäisrakentamiseen ja uudistamiseen.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i44) Asennettu valaistuskapasiteetti (W/m2) i45) Energiankäyttö valaistukseen (kWh/m2 vuodessa) i46) Sähkön kokonaiskäyttö (kWh/m2 vuodessa)	b53) Asennettu valaistuskapasiteetti ≤ 10 W/m2 b54) Sähkönkulutus valaistukseen ≤ 25 kWh lämmitettyä ja jäähdytettyä lattiapinta-alaa (m2) kohti vuodessa. b55) Sähkön kokonaiskäyttö ≤ 80 kWh lämmitettyä ja jäähdytettyä lattiapinta-alaa (m2) kohti vuodessa.

3.6.6   Uusiutuvat energialähteet

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on asentaa paikan päälle tapauksen mukaan maalämpö-, aurinko- tai tuulienergian tuottamiseen tarvittavat laitteet ja hankkia sähköä aidon uusiutuvan (eli todistettavasti lisäenergian lähteistä tuotetun) sähkön toimittajalta.

Soveltaminen

Mahdollisuus hyödyntää uusiutuvan energian teknologioita riippuu sijaintipaikkaan ja toimipaikkaan liittyvistä tekijöistä kuten ilmastosta, varjoisuudesta, käytettävissä olevasta tilasta jne. Kaikki organisaatiot voivat tehdä investointeja matkailukohteen ulkopuolella sijaitseviin uusiutuvan energian järjestelmiin. Pitkät takaisinmaksuajat saattavat rajoittaa pienten yritysten mahdollisuutta soveltaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i11) Paikan päällä tuotetulla uusiutuvalla energialla katettu prosenttiosuus energian loppukäytöstä (%) i47) Uusiutuvan energian sertifioitujen hyvitysjärjestelyjen käyttö (kyllä/ei)

b56) 50 % majoitusliikkeen vuotuisesta energiankäytöstä tuotetaan paikan päällä sijaitsevista uusiutuvista energialähteistä tai muualla sijaitsevista uusiutuvista energialähteistä, jotka ovat todistettavasti lisäenergiaa. b57) 100 % sähköstä tuotetaan jäljitettävissä olevista uusiutuvista sähkölähteistä, joita ei jo lueta jonkin toisen organisaation lukuun tai kansalliseen keskimääräiseen sähköntuotantolähdevalikoimaan tai jotka ovat alle kaksi vuotta vanhoja.

3.7   Ravintola- ja hotellikeittiöt

3.7.1   Elintarvike- ja juomatuotteiden vihreät hankinnat

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on arvioida elintarvikkeiden ja juomien toimitusketjut, jotta niistä voidaan tunnistaa ympäristönsuojelun kannalta kriittiset kohdat sekä valita ympäristösertifioituja tuotteita ja laatia ruokalistat niin, että vältetään ympäristön kannalta erityisen haitallisia ainesosia (esim. uhanalaisia kalalajeja sekä tiettyjä hedelmiä kauden ulkopuolella), sekä huolehtia liha- ja maitotuotteiden järkevästä annoskoosta ja kasvisvaihtoehtojen saatavuudesta.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki keittiöt. Maaseutukohteiden keittiöt saattavat pystyä hankkimaan elintarvikkeita lähiympäristöstään. Suurkeittiöillä voi olla enemmän vaikutusvaltaa toimittajiin. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i48) Ympäristösertifioitujen ainesosien prosenttiosuus (arvon mukaan, %)	b58) Organisaatio pystyy antamaan kaikkia keskeisiä ainesosia koskevat dokumentoidut tiedot, vähintään alkuperämaan. b59) Elintarvike- ja juomatuotteista vähintään 60 % (hankinta-arvon mukaan) on ympäristösertifioituja (esim. luonnonmukaisia).

3.7.2   Orgaanisen jätteen käsittely

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida vältettävissä oleva elintarvikejäte laatimalla ruokalistat ja määrittämällä annoskoot huolellisesti sekä varmistaa, että kaikki orgaaninen jäte erotetaan ja lähetetään anaerobiseen mädätykseen, jos mahdollista, tai vaihtoehtoisesti poltettavaksi energian talteenottoa varten taikka kompostoitavaksi paikallisesti/toimipaikassa.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki keittiöt. Niissä paikoissa, missä ei ole saatavilla parhaaksi arvioitua jätteidenkierrätysvaihtoehtoa eli anaerobista mädätystä, jätteet voidaan lähettää poltettavaksi energian talteenottoa varten tai kompostoitavaksi. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i49) Orgaanisen jätteen syntyminen (kg/ruokailija) i50) Anaerobiseen mädätykseen lähetetyn, vaihtoehtoiseen energian talteenottoon lähetetyn, paikan päällä kompostoidun tai kompostoitavaksi lähetetyn orgaanisen jätteen prosenttiosuudet (%)	b60) ≥ 95 % orgaanisesta jätteestä erotellaan ja ohjataan muualle kuin kaatopaikalle ja, jos mahdollista, lähetetään anaerobiseen mädätykseen. b61) Orgaanista jätettä syntyy ≤ 0,25 kg ruokailijaa kohti, ja vältettävissä olevaa jätettä ≤ 0,18 kg ruokailijaa kohti.

3.7.3   Optimoitu astianpesu, puhdistus ja ruoanvalmistus

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on valita tehokkaita pesulaitteita, mukaan lukien pienivirtauksiset esihuuhtelusuihkut itsesulkeutuvalla liipaisinkahvalla, tehokkaat astianpesukoneet sekä höyrykeittimet ilman vesiliitäntöjä, ja seurata vedenkulutusta keittiö-/ravintola-alueilla, myös suhteessa vertailuarvoihin.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki keittiöt. Tehokkaampien astianpesukoneiden asentaminen saattaa olla taloudellisesti järkevää vain, jos olemassa olevat astianpesukoneet lähestyvät käyttöikänsä päättymistä tai vaativat korjausta. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i51) Keittiön vedenkulutus ruokailijaa kohti (l/ruokailija) i52) Ympäristömerkittyjen astianpesuaineiden ja keittiön puhdistuskemikaalien prosenttiosuus (%) i53) Tehokkaiden keittiölaitteiden vihreät hankinnat (kyllä/ei)

b62) Täytäntöön pantu keittiön vesihuoltosuunnitelma, johon sisältyy seuranta ja raportointi keittiön kokonaisvedenkulutuksesta normalisoituna ruokailijaa kohti, ja vedenkulutuksen vähentämiseen tähtäävien ensisijaisten toimenpiteiden määrittäminen. b63) vähintään 70 % astianpesuun ja puhdistukseen käytettävien kemiallisten puhdistusaineiden (lukuun ottamatta uuninpuhdistusaineita) hankintamäärästä on varustettu ympäristömerkillä (esim. EU-ympäristömerkki).

3.7.4   Optimoitu kypsentäminen, ilmanvaihto ja jäähdytys

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on valita tehokkaita kypsennyslaitteita, mukaan lukien induktioliedet tai pata-anturilla varustetut kaasuliedet, tehokkaita jäähdytyslaitteita, joissa käytetään luonnollisia kylmäaineita kuten ammoniakkia tai hiilidioksidia, ja ohjailla ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki keittiöt. Tehokkaampien kypsennys- ja jäähdytyslaitteiden asentaminen saattaa olla taloudellisesti järkevää vain, jos olemassa olevat laitteet lähestyvät käyttöikänsä päättymistä. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i54) Energian ominaiskäyttö ruokailijaa kohti (kWh/ruokailija)	b64) Täytäntöön pantu keittiön energiasuunnitelma, johon sisältyvät seuranta ja raportointi energian kokonaiskäytöstä keittiössä normalisoituna ruokailijaa kohti, ja energiankäytön vähentämiseen tähtäävien ensisijaisten toimenpiteiden määrittäminen.

3.8   Leirintäalueet

3.8.1   Kävijöiden ympäristökasvatus

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on tarjota kävijöille paikan päällä koulutusta ympäristöasioista, mukaan lukien kurssit ja luontopolut, tai laitteita, kuten vähähiilisiä kulkuvälineitä (polkupyörät, sähköpolkupyörät).

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki leirintäalueet ja muuntyyppiset majoitusliikkeet (erityisesti maaseudulla). Pienillä yrityksillä, joilla on niukat resurssit, voi olla rajalliset mahdollisuudet soveltaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i55) Ympäristöasioita koskevaa tietoa/koulutusta on kävijöiden saatavissa (kyllä/ei) i56) Vähähiilisiä kulkuvälineitä (esim. polkupyörät) on kävijöiden käytettävissä (kyllä/ei)	b65) Majoitusyritys kannustaa ja helpottaa ympäristön kannalta vastuullisia toimintamalleja ja aktiviteetteja tarjoaa kävijöille ympäristökasvatusta paikan päällä järjestettävien aktiviteettien ja kurssien avulla.

3.8.2   Ulkoalueiden ympäristöasioiden hallinta

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on maksimoida asianomaisen paikan biologinen monimuotoisuus istuttamalla kotoperäisiä lajeja ja asentamalla viher- tai luonnonkattoja ja -seiniä. Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida kasteluun käytetty vedenkulutus ja käyttää sadevettä tai harmaata vettä. Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida ulkovalaistuksesta johtuva valosaaste (esim. käyttämällä asianmukaisesti suunnattuja pienpainenatriumlamppuja) ja vähentää ulkoilmatapahtumista aiheutuvia meluhaittoja asentamalla ääniesteitä ja pitämällä kiinni tällaisten tapahtumien tiukoista aikarajoista.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki leirintäalueet ja muuntyyppiset majoitusliikkeet (erityisesti maaseudulla), pienet yritykset mukaan luettuina.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori

Vertailuesimerkit huippuosaamisesta

i4) Biologista monimuotoisuutta koskevan hoitosuunnitelman toteuttaminen (kyllä/ei)

b66) Ylläpitää tai lisätä kohteen biologista monimuotoisuutta istuttamalla kotoperäisiä lajeja, luomalla turvapaikkoja paikallisille eläinlajeille ja asentamalla viher- tai luonnonkattoja jos mahdollista sekä vähentämällä kemiallisten aineiden käyttöä ja valo- ja melusaastetta. b67) Minimoidaan valosaaste sekä luonnonvaraisten lajien häiritseminen asentamalla ulkovalaistukseen ajastimella tai sensorilla varustettuja, tehokkaita ja oikein suunnattuja valaisimia, jotka eivät tuota lainkaan valoa ylöspäin. b68) Minimoidaan vedenkulutus istuttamalla kotoperäisiä lajeja ja käyttämällä maankatteita sekä asentamalla ohjattuja kastelujärjestelmiä, jotka käyttävät mahdollisuuksien mukaan harmaata vettä.

3.8.3   Leirintäalueiden energiatehokkuus ja uusiutuvaa energiaa tuottavat laitokset

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida veden lämmitykseen, lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin sekä valaistukseen käytettävä energiankulutus asentamalla pienivirtauksisia kalusteita, hyvät rakennuseristeet ja loiste- tai LED-lamppuja, sekä lisäksi asentaa paikan päälle uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia (esim. veden aurinkolämmitys). Lisäksi lämpöä voidaan ottaa talteen pesuhuoneiden harmaasta vedestä lämpöpumpun avulla.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki leirintäalueet. Tiettyjen uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotto riippuu toimipaikkakohtaisista ominaisuuksista. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkit huippuosaamisesta
i57) Energian ominaiskäyttö yöpymisvuorokautta kohti (kWh/yöpymisvuorokausi) i11) Paikan päällä tuotetulla uusiutuvalla energialla katettu prosenttiosuus energian loppukäytöstä (%) i47) Uusiutuvan energian hyvitysjärjestelyjen käyttö (kyllä/ei)	b69) Energian loppukäyttö (lukuun ottamatta paikan päällä tuotettua uusiutuvaa energiaa) ≤ 2,0 kWh/yöpymisvuorokausi. b70) 100 % sähköstä tuotetaan jäljitettävissä olevista uusiutuvan energian lähteistä, joita ei jo lueta jonkin toisen organisaation lukuun tai kansalliseen keskimääräiseen sähköntuotantolähdevalikoimaan tai jotka ovat alle kaksi vuotta vanhoja.

3.8.4   Leirintäalueen vedenkäytön tehokkuus

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida veden kulutus asentamalla pienen virtauksen vesihanoja ja suihkupäitä, ajastinsuihkuja sekä vähällä vedellä huuhtelevia ja kaksoishuuhtelupainikkeella varustettuja WC-istuimia ja vedettömiä urinaaleja.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki leirintäalueet. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkki huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattorit	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i23) Veden kulutus yöpymisvuorokautta kohti (l/yöpymisvuorokausi) i25) Virtaamat suihkuissa, kylpyhuoneiden vesihanoissa, urinaaleissa ja wc:n huuhtelussa (l/min tai l/huuhtelukerta).	b71) Veden kulutus yhteensä ≤ 94 litraa yöpymisvuorokautta kohti neljän ja viiden tähden täyden palvelun leirintäalueilla, ja veden kulutus ≤ 58 litraa yöpymisvuorokautta kohti kaikilla muilla leirintäalueilla.

3.8.5   Leirintäalueen jätteen määrän minimointi

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on minimoida jäännösjäte ehkäisemällä jätteiden syntymistä, järjestämällä paikan päälle tarkoituksenmukaiset tilat jätteiden lajitteluun ja tekemällä sopimuksia jätteiden kierrätyspalveluista.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki leirintäalueet. Jätteen syntymisen ehkäisemiseen on vähemmän mahdollisuuksia kuin muissa majoitusmuodoissa, koska suurin osa jätteestä on peräisin kävijöiden ostamista tuotteista. Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i39) Lajittelemattoman jätteen syntyminen yöpymisvuorokautta kohti (kg/yöpymisvuorokausi)	b72) Lajittelemattoman, hävitettäväksi lähetettävän jäännösjätteen määrä ≤ 0,2 kg/yöpymisvuorokausi.

3.8.6   Luonnonmukaiset uima-altaat

Ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa on perustaa luonnonmukainen uima-allas tai muuttaa olemassa oleva uima-allas luonnonmukaiseksi.

Soveltaminen

Tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa voivat soveltaa kaikki leirintäalueet ja muuntyyppiset majoitusliikkeet (erityisesti maaseudulla). Myös pienet yritykset voivat toteuttaa tätä ympäristöasioiden hallinnan parasta toimintatapaa täysimääräisesti.

Toimintatapaan liittyvät ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huippuosaamisesta

Ympäristönsuojelun tason indikaattori	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta
i58) Luonnonmukaisen uima-altaan perustaminen (kyllä/ei)	b73) Paikan päällä olevassa uima-altaassa / olevissa uima-altaissa on luonnonmukainen kasvipohjainen suodatusjärjestelmä, jolla vesi puhdistetaan hygieniavaatimusten mukaiseksi.

4.   SUOSITELLUT KESKEISET ALAKOHTAISET YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASON INDIKAATTORIT

Seuraavassa taulukossa esitetään valikoima matkailualan organisaatioita koskevia keskeisiä ympäristönsuojelun tason indikaattoreita. Ne kuuluvat luvussa 3 mainittuihin indikaattoreihin. Taulukko on jaettu kuuteen osaan: ensimmäisessä osassa luetellaan indikaattorit, jotka koskevat kaikkia alan toimijoita (monialaiset), ja seuraavat osat koskevat kutakin tärkeintä tässä alakohtaisessa viiteasiakirjassa käsiteltyä toimijaa (matkailukohteiden johtajia, matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja, majoitusliikkeitä, ravintola- ja hotellikeittiöitä ja leirintäalueita).

Indikaattori	Yleiset mittayksiköt	Lyhyt kuvaus	Suositettu seurannan vähimmäistaso	Asiaan liittyvä keskeinen indikaattori asetuksessa (EY) N:o 1221/2009 olevan liitteen IV (C osan 2 kohdan) mukaan	Vertailuesimerkki huippuosaamisesta ja siihen liittyvä ympäristöasioiden hallinnan paras toimintatapa
MONIALAISET
1. Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen	(kyllä/ei)	Indikaattori ilmaisee, toteutetaanko organisaatiossa ympäristöjärjestelmää. Kaikki matkailualan toimijat (eli matkailukohteiden johtajat, matkanjärjestäjät, majoituspalvelujen tarjoajat, ravitsemuspalvelujen tarjoajat, liikenteenharjoittajat ja aktiviteettien tarjoajat) voivat käyttää tätä indikaattoria.	Toimipaikka (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Kaikki	Asianmukaisia indikaattoreita käytetään ympäristönsuojelun tason kaikkien olennaisten näkökohtien, myös vaikeammin mitattavissa olevien ja välillisten näkökohtien, kuten biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten, jatkuvaan seurantaan. (Paras toimintatapa 3.1.1.) Kaikki työntekijät saavat tietoa ympäristöpäämääristä ja koulutusta asiaankuuluvista ympäristönhoidollisista toimista. (Paras toimintatapa 3.1.1.) Ympäristöasioiden hallinnan parhaita käytäntöjä noudatetaan tarvittaessa. (Paras toimintatapa 3.1.1.)
2. Määrätyt ympäristökriteerit täyttävien tuotteiden ja palvelujen prosenttiosuus	%	Indikaattori tarkoittaa toimitusketjun arviointia, joka perustuu sellaisten tuotteiden/palvelujen valintaan, jotka ovat määrättyjen ympäristökriteerien ja -sertifiointien (esim. EU-ympäristömerkki) mukaisia.	Toimipaikka (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Kaikki	Organisaatiossa on sovellettu elinkaariajattelua, jotta ympäristönsuojelun kannalta keskeisiin kohtiin kaikissa tärkeissä toimitusketjuissa voitaisiin löytää parannusmahdollisuuksia. (Paras toimintatapa 3.1.2) Majoitus- ja ravintolatiloissa käytetyistä kemikaaleista ≥ 97 % (vaikuttavan aineen painon tai hankintamäärän mukaan) on sertifioitu ISO:n tyypin I ympäristömerkillä (tai voidaan osoittaa olevan kaikkein ympäristöystävällisintä käytettävissä olevaa vaihtoehtoa). (Paras toimintatapa 3.1.2) Kaikesta majoitus- ja ravintolatiloihin hankitusta puusta, paperista ja pahvista ≥ 97 % kierrätetään tai on ympäristösertifioitua (ympäristömerkki, FSC, PEFC). (Paras toimintatapa 3.1.2)
MATKAILUKOHTEIDEN JOHTAJAT
1. Kestävän matkailukohdesuunnitelman toteuttaminen	(kyllä/ei)	Indikaattori ilmaisee, toteuttaako matkailukohteen johtaja kestävää matkailukohdesuunnitelmaa, jossa keskitytään kohteen keskeisiin ympäristöön liittyviin haasteisiin, joka kattaa koko kohdealueen ja jossa koordinoidaan kaikkia asianomaisia toimijoita.	Matkailukohde	Kaikki	Sellaisen matkailukohdesuunnitelman toteuttaminen, i) joka kattaa koko kohdealueen; ii) jossa kaikkien asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden toimia koordinoidaan; iii) jossa tartutaan matkailukohteen keskeisiin ympäristöhaasteisiin. (Paras toimintatapa 3.2.1.)
2. Biologista monimuotoisuutta koskevan hoitosuunnitelman toteuttaminen	(kyllä/ei)	Indikaattori tarkoittaa biologista monimuotoisuutta koskevan hoitosuunnitelman toteuttamista matkailukohteessa.	Matkailukohde	Biologinen monimuotoisuus	Minimoidaan matkailun kehittämisen vuoksi mahdollisesti menetettävä – ja korvataan menetetty – biologinen monimuotoisuus, niin että kohdetasolla biologinen monimuotoisuus säilyy entisellään tai lisääntyy luonnonarvoltaan arvokkailla alueilla ja lisääntyy heikentyneillä alueilla. (Paras toimintatapa 3.2.2.)
3. Päivittäinen veden kulutus kävijää kohti	l/yöpymisvuorokausi	Kunkin kävijän matkailukohteessa keskimäärin käyttämä vesimäärä.	Matkailukohde	Vesi	Matkailijoiden keskimääräinen vedenkulutus ≤ 200 l/yöpymisvuorokausi. (Paras toimintatapa 3.2.3.)
4. Biologiseen käsittelyyn tai jälkikäsittelyyn lähetetyn jäteveden prosenttiosuus	%	Sen matkailukohteessa syntyvän jäteveden prosenttiosuus, jolle tehdään biologinen käsittely tai jälkikäsittely matkailun huippusesongin aikana.	Matkailukohde	Vesi	Palvelut, mukaan luettuina julkinen liikenne, vesihuolto, jäteveden käsittely ja jätteiden kierrätys, on suunniteltu vastaamaan huippukysyntää ja varmistamaan matkailun kestävyys kohteessa. (Paras toimintatapa 3.2.3.) ≥ 95 %:lle matkailukohteessa syntyvästä jätevedestä tehdään vähintään biologinen käsittely, tai jälkikäsittely pilaantumiselle alttiisiin purkuvesistöihin laskemista varten, myös matkailun huippusesongin aikana. (Paras toimintatapa 3.2.3.)
5. Kierrätykseen tai anaerobiseen mädätykseen lähetetyn kiinteän yhdyskuntajätteen prosenttiosuus	%	Sen matkailukohteessa kerätyn kiinteän yhdyskuntajätteen prosenttiosuus, joka lähetetään kierrätykseen tai anaerobiseen mädätykseen.	Matkailukohde	Jätteet	≥ 95 % kiinteästä yhdyskuntajätteestä lähetetään kierrätykseen tai anaerobiseen mädätykseen kaatopaikalle viennin sijasta. (Paras toimintatapa 3.2.3.)
6. Matkailijoiden matkailukohteessa julkisella liikenteellä, kävellen ja pyöräillen kulkemien matkojen prosenttiosuus	%	Matkailijoiden matkailukohteessa julkisella liikenteellä, kävellen ja pyöräillen kulkemien matkojen prosenttiosuus.	Matkailukohde	Päästöt	Palvelut, mukaan luettuina julkinen liikenne, vesihuolto, jäteveden käsittely ja jätteiden kierrätys, on suunniteltu vastaamaan huippukysyntää ja varmistamaan matkailun kestävyys kohteessa. (Paras toimintatapa 3.2.3.) Julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus matkailijoiden kulkemista matkoista kaupunkikohteissa ≥ 80 %. (Paras toimintatapa 3.2.3.)
7. Paikan päällä tuotetulla uusiutuvalla energialla katettu prosenttiosuus energian loppukäytöstä	%	Matkailukohteessa paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian ja kohteen kokonaisenergiankäytön suhde loppuenergiana.	Matkailukohde	Päästöt	— (Paras toimintatapa 3.2.3.)
MATKANJÄRJESTÄJÄT JA MATKATOIMISTOT
1. Määrätyt liikenteen kasvihuonekaasupäästöt	kg CO2/matkustaja-km	Matkanjärjestäjien hallinnassa olevien ilma-alusten, linja-autojen ja junien polttoaineen/energian kulutusta seurataan, ja liikennepalveluja alihankintana tarjoavilta toimijoilta pyydetään asianomaiset tiedot.	Organisaation ilma-alus-/ajoneuvokanta	Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Päästöt	Matkanjärjestäjät eivät tarjoa lentoja i) alle 700 km:n päässä oleviin kohteisiin; ii) enintään 2 000 km:n päässä oleviin kohteisiin alle 8 päivän oleskelua varten; tai iii) yli 2 000 km:n päässä oleviin kohteisiin alle 14 päivän oleskelua varten. (Paras toimintatapa 3.3.1) Matkanjärjestäjän lentolaivaston keskimääräinen polttoaineen kulutus ≤ 2,7 litraa 100:aa matkustajakilometriä kohti. (Paras toimintatapa 3.3.1) Linja-autokaluston keskimääräinen polttoaineen kulutus ≤ 0,75 litraa 100:aa matkustajakilometriä kohti, ja vähintään 90 % kalustosta on Euro V -päästönormien mukaista tai käyttää vaihtoehtoisia polttoainejärjestelmiä. (Paras toimintatapa 3.3.1)
2. Sertifioiduilla hiilidioksidihyvityksillä kompensoitujen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	%	Ostetuilla sertifioiduilla hiilidioksidihyvityksillä kompensoitujen CO2-päästöjen prosenttiosuus. Ilmailualan päästöjen kompensointia varten olisi sovellettava asianmukaista RFI-kerrointa (Radiative Forcing Index).	Organisaation ilma-alus-/ajoneuvokanta	Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Päästöt	Kaikista myydyistä matkapaketeista johtuvat liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan automaattisesti investoimalla suoraan kasvihuonekaasujen välttämishankkeisiin tai ostamalla sertifioituja hiilidioksidihyvityksiä. (Paras toimintatapa 3.3.1)
3. Määrätyt ympäristökriteerit täyttävien majoituksentarjoajien prosenttiosuus (yöpymisvuorokausien tai myynnin arvon mukaan)	%	Tässä indikaattorissa tarkastellaan kolmannen osapuolen sertifioimia ympäristöstandardeja (esim. EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki) sekä tiettyjen vaatimusten noudattamista.	Organisaatio	Kaikki	≥ 90 % majoituksentarjoajista – myynnin arvon tai yöpymisvuorokausien mukaan – noudattaa tiettyjä (mieluiten kolmannen osapuolen sertifioinnilla tunnustettuja) ympäristövaatimuksia. (Paras toimintatapa 3.3.2)
4. Ympäristönäkökohdiltaan parannettavana olevien palvelujen prosenttiosuus kohteessa	%	Tämä indikaattori tarkoittaa niiden palvelujen prosenttiosuutta, jotka matkanjärjestäjä on ottanut parannettaviksi kussakin keskeisessä kohteessaan.	Matkailukohde ja organisaatio	Kaikki	Matkanjärjestäjä edistää ympäristön tilan parantamista i) parantamalla toimitusketjun toimintaa; ii) vaikuttamalla kohteen hallinnointiin; iii) välittömillä parannusohjelmilla. (Paras toimintatapa 3.3.3)
5. Myytyjen uraauurtavien kestävien valmismatkojen (esim. ympäristömerkin saaneiden) prosenttiosuus (arvon perusteella)	%	Myytyjen uraauurtavien kestävien valmismatkojen (esim. matkapaketeille myönnettävä Itävallan ympäristömerkki) arvoon perustuva prosenttiosuus matkanjärjestäjän myymistä valmismatkoista yhteensä.	Organisaatio	Kaikki	Matkanjärjestäjä edistää kestävien matkapakettien myyntiä yleisessä mainosmateriaalissaan. (Paras toimintatapa 3.3.4) Uraauurtavien kestävien matkapakettien (esim. matkapaketeille myönnettävä Itävallan ympäristömerkki) myyntiosuus ≥ 10 %. (Paras toimintatapa 3.3.4) Matkanjärjestäjä käyttää tehokkaita markkinointi- ja viestintämenetelmiä, joilla kannustetaan valitsemaan kestävämpiä vaihtoehtoja matkapakettien valikoimasta. (Paras toimintatapa 3.3.4) Matkanjärjestäjä tarjoaa kaikille asiakkailleen valistavaa tietoa jokaisesta matkailukohteesta kestävien toimintamallien edistämiseksi kohdepaikassa. (Paras toimintatapa 3.3.4)
6. Paperin kulutus asiakasta kohti	g/asiakas	Käytetyn paperin määrä asiakasta kohti.	Organisaatio	Materiaalitehokkuus Jätteet Päästöt	Toimisto- ja mainosmateriaalin tulosteita koskevat seuraavat: i) niitä vältetään mahdollisuuksien mukaan; ii) niissä käytetään 100 %:sti kierrätettyä tai ympäristösertifioitua (esim. ympäristömerkki, FSC, PEFC) paperia; iii) ne painatetaan ympäristösertifioiduissa (esim. EMAS, ISO 14001) painopalveluissa. (Paras toimintatapa 3.3.5)
7. Paperin ja painatuksen ympäristösertifiointi	(kyllä/ei)	Tällä indikaattorilla tarkoitetaan sitä, onko käytetty paperi ympäristösertifioitua (esim. EU-ympäristömerkki, FSC) ja käytetäänkö painatukseen ympäristösertifioituja painopalveluja.	Organisaatio	Materiaalitehokkuus Jätteet	Toimisto- ja mainosmateriaalin tulosteita koskevat seuraavat: i) niitä vältetään mahdollisuuksien mukaan; ii) niissä käytetään 100 %:sti kierrätettyä tai ympäristösertifioitua (esim. ympäristömerkki, FSC, PEFC) paperia; iii) ne painatetaan ympäristösertifioiduissa (esim. EMAS, ISO 14001) painopalveluissa. (Paras toimintatapa 3.3.5)
8. Toimisto- ja vähittäiskauppatoiminnoista johtuvat CO2-päästöt	kg CO2/asiakas kg CO2/m2·vuodessa	Tämä indikaattori mittaa vähittäiskauppa- ja toimistotoiminnoista johtuvaa CO2:n määrää. Se voidaan ilmaista päästöinä asiakasta kohti tai päästöinä vähittäiskauppa- ja toimistopinta-alaa kohti vuodessa.	Organisaatio	Päästöt	Energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevia hallintasuunnitelmia toteutetaan, ja vähittäiskauppa- ja toimistotoiminnoista johtuvasta energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä raportoidaan, ja niiden määrä ilmoitetaan vähittäiskauppa- ja toimistotilojen neliömetriä kohti vuodessa ja asiakasta kohti. (Paras toimintatapa 3.3.5)
9. Vuotuinen vedenkulutus toimistorakennuksissa työntekijää kohti	l/työntekijä vuodessa	Tämä indikaattori tarkoittaa vuotuista vedenkulutusta toimistorakennuksissa jaettuna kyseisissä rakennuksissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärällä.	Organisaatio	Vesi	Veden kulutus ≤ 2,0 m3 työntekijää kohti vuodessa. (Paras toimintatapa 3.3.5)
MAJOITUSLIIKKEET
1. Vedenkulutus yöpymisvuorokautta kohti	l/yöpymisvuorokausi	Vedenkulutus mitataan majoitustiloissa vuoden aikana normalisoituna yöpymisvuorokausien lukumäärää kohti. Suurten uima-altaiden sekä sellaisten ravintoloiden, joiden asiakkaista suuri osa on muita kuin majoittuvia asukkaita, veden kulutus voidaan jättää pois majoitusta koskevaan vertailuanalyysiin liittyvästä indikaattorista.	Hotelli tai vastaava (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Osamittaukset majoitustiloissa	Vesi	Toimipaikkakohtaisen vedenkäyttösuunnitelman toteuttaminen; suunnitelmaan sisältyvät i) osamittaukset ja kaikkien tärkeiden vettä käyttävien prosessien ja alueiden vertaaminen suhteessa vertailuarvoihin; ii) vesijärjestelmän ”vuotokohtien” ja laitteiden säännöllinen tarkastaminen ja kunnossapito. (Paras toimintatapa 3.4.1) Veden kokonaiskulutus ≤ 140 l yöpymisvuorokautta kohti täyden palvelun hotelleissa ja ≤ 100 l yöpymisvuorokautta kohti majoitusliikkeissä, joissa kylpyhuoneet ovat pääsääntöisesti yhteiskäytössä (esim. retkeilymajat). (Paras toimintatapa 3.4.1)
2. Yöpymisvuorokautta kohti syntyvä pyykkimäärä	kg pyykkiä/yöpymisvuorokausi	Yöpymisvuorokautta kohti syntyvä kokonaispyykkimäärä. Tähän indikaattoriin vaikuttavat uudelleenkäyttöaste sekä tekstiilien määrä, koko ja tiiviys.	Majoitustilat	Vesi Energiatehokkuus	Vuodevaatteiden ja pyyhkeiden uudelleenkäytöllä saavutettu pyykin väheneminen vähintään 30 %. (Paras toimintatapa 3.4.3)
3. Kemiallisten tuotteiden kulutus puhdistukseen ja astianpesuun yöpymisvuorokautta kohti ilmoitettuna vaikuttavina kemiallisina ainesosina	g/yöpymisvuorokausi	Tähän indikaattoriin sisältyvät kaikki puhdistus- ja astianpesukemikaalit (pois lukien pyykinpesuaineet, erikoispuhdistusaineet ja uima-allaskemikaalit). Ilmoitettava määrä koskee vaikuttavia kemiallisia ainesosia.	Majoitustilat	Jätteet	Kemiallisia puhdistus- ja astianpesuaineita (pois lukien pyykinpesuaineet, erikoispuhdistusaineet ja uima-allaskemikaalit) kulutetaan yöpymisvuorokautta kohti ≤ 10 grammaa ilmoitettuna vaikuttavina kemiallisina ainesosina. (Paras toimintatapa 3.4.3)
4. ISO:n tyypin I ympäristömerkillä varustettujen kemiallisten aineiden ja tekstiilien prosenttiosuus	%	ISO:n tyypin I ympäristömerkillä varustettujen kemikaalien (puhdistustyöt, saippuat, shampoot jne.) ja tekstiilien prosenttiosuus käytetyistä kemikaaleista ja tekstiileistä.	Majoitustilat	Jätteet	Vähintään 80 %:lla (vaikuttavan aineen painosta tai hankintamäärästä) matkailumajoitusliikkeessä käytetyistä yleispuhdistusaineista, saniteettitilojen puhdistusaineista, saippuoista ja shampoista on ISO:n tyypin I ympäristömerkki (esim. EU-ympäristömerkki). (Paras toimintatapa 3.4.3)
5. Veden kulutus pyykkikiloa kohti	l/kg pyykkiä	Tällä indikaattorilla mitataan veden kulutusta pyykkikiloa kohti yhdellä pesukerralla.	Majoitusliikkeen käyttämä pesula	Vesi	Pienen mittakaavan pesulatoiminnassa kaikilla uusilla kotitalouksille tarkoitetuilla pyykinpesukoneilla on EU:n energiamerkintäluokitus A+++, ja kaupallisten pyykinpesukoneiden keskimääräinen vedenkulutus ≤ 7 l/kg pestyä pyykkiä. Veden kokonaiskulutus suuren mittakaavan pesulatoiminnassa yhdellä pesukerralla ≤ 5 l tekstiilikiloa kohti vuodevaatepyykin ja ≤ 9 l tekstiilikiloa kohti ravintolapyykin osalta. (Paras toimintatapa 3.4.5)
6. Energiankulutus pyykkikiloa kohti	kWh/kg pyykkiä	Tällä indikaattorilla mitataan energiankulutusta pyykkikiloa kohti yhdellä pesukerralla.	Majoitusliikkeen käyttämä pesula	Energiatehokkuus	Toimipaikassa suoritettavan pienen mittakaavan pesulatoiminnan kokonaisenergiankulutus ≤ 2,0 kWh tekstiilikiloa kohti (kuivatut ja viimeistellyt pesulatuotteet). (Paras toimintatapa 3.4.4) Kuivattujen ja viimeisteltyjen suuren mittakaavan pesulatuotteiden prosessienergian kokonaiskulutus ≤ 0,90 kWh tekstiilikiloa kohti vuodevaatepyykin ja ≤ 1,45 kWh tekstiilikiloa kohti ravintolapyykin osalta. (Paras toimintatapa 3.4.5)
7. Ympäristömerkillä varustettujen pyykinpesuaineiden prosenttiosuus	%	Pyykinpesutoiminnassa käytettyjen ympäristömerkittyjen pesuaineiden prosenttiosuus.	Majoitusliikkeen käyttämä pesula	Jätteet	Vähintään 80 %:lla (vaikuttavan aineen painosta tai hankintamäärästä) käytetyistä pienimuotoiseen pyykinpesuun tarkoitetuista pesuaineista on ISO:n tyypin I ympäristömerkki (esim. Joutsenmerkki, Blaue Engel, EU-ympäristömerkki). (Paras toimintatapa 3.4.4) Suurimittaisessa pesulatoiminnassa käytetään yksinomaan ISO:n tyypin I ympäristömerkin (esim. EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki) mukaisia ammattikäyttöön tarkoitettuja pyykinpesuaineita asianmukaisesti annosteltuina. (Paras toimintatapa 3.4.5)
8. Ympäristömerkityt pesulapalvelut	(kyllä/ei)	Tämä indikaattori tarkoittaa sopimuksen tekemistä pesulapalveluista sellaisen ulkopuolisen toimijan kanssa, jolla on ISO:n tyypin I mukainen ympäristömerkki.	Majoitusliikkeen käyttämä pesulapalvelujen tarjoaja	Vesi Energiatehokkuus	Kaiken ulkoistetun pyykinpesun suorittaa palveluntarjoaja, jolla on ISO:n tyypin I ympäristömerkki (esim. Joutsenmerkki), ja sisäinen suuren mittakaavan pesulatoiminta tai sertifioimattomille palveluntarjoajille ulkoistettu pesulatoiminta on kokonaan asiaankuuluvien vertailuarvojen mukaista. (Paras toimintatapa 3.4.5)
9. Allasta koskevan ympäristösuunnitelman toteuttaminen	(kyllä/ei)	Allasta koskevan ympäristösuunnitelman toteuttamiseen sisältyy veden, energian ja kemikaalien seuranta.	Majoitustilat	Vesi Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus	Täytäntöön pantu uima-allas- ja kylpyläalueita koskeva tehokkuussuunnitelma, joka sisältää i) veden, energian ja kemiallisten aineiden kulutusta uima-allas- ja kylpyläalueilla koskevat tietyt vertailuarvot ilmaistuina altaan pinta-alaa (m2) ja yöpymisvuorokautta kohti; ii) kloorin kulutuksen minimoinnin optimaalisella annostuksella ja lisädesinfiointimenetelmillä kuten otsonoinnilla ja UV-käsittelyllä. (Paras toimintatapa 3.4.6)
10. Harmaan veden tai sadeveden kierrätyksen toteuttaminen	(kyllä/ei)	Tämä indikaattori osoittaa, onko asennettu järjestelmä, jossa käytetään harmaata vettä sisä- tai ulkokäyttötarkoituksiin (esimerkiksi keinokasteluun) tai jossa käytetään sadevettä sisäkäyttötarkoituksiin (esim. huuhteleviin wc-laitteisiin), ja käytetäänkö sitä.	Majoitustilat Organisaation tasolla: % tiloista	Vesi	Sellaisen sadeveden kierrätysjärjestelmän asentaminen, josta saadaan vettä sisäisiin vedentarpeisiin, ja/tai harmaan veden kierrätysjärjestelmän asentaminen, josta saadaan vettä sisäisiin tai ulkoisiin vedentarpeisiin. (Paras toimintatapa 3.4.7)
11. Jätteen syntyminen yöpymisvuorokautta kohti	kg/yöpymisvuorokausi	Tämä indikaattori tarkoittaa jätteen syntymistä yhteensä (lajitellut ja lajittelemattomat jätteet). Tarkoituksena on arvioida jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden (esim. uudelleenkäytön) tehokkuutta.	Vähintään hotelli tai vastaava (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Lähdealue (esimerkiksi keittiö, taloustyöt)	Jätteet Materiaalitehokkuus	Jätteen syntyminen yhteensä (lajitellut ja lajittelemattomat jätteet) ≤ 0,6 kg/yöpymisvuorokausi. (Paras toimintatapa 3.5.1)
12. Kierrätettäväksi lähetetyn jätteen prosenttiosuus	%	Tämä indikaattori ilmoittaa erikseen kerätyn ja kierrätettäväksi lähetetyn jätteen määrän (ilmoitettuna painon mukaan).	Hotelli tai vastaava (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Jätteet Materiaalitehokkuus	Vähintään 84 % jätteestä (painon mukaan ilmoitettuna) lähetetään kierrätettäväksi. (Paras toimintatapa 3.5.2)
13. Lajittelemattoman jätteen syntyminen yöpymisvuorokautta kohti	kg/yöpymisvuorokausi	Tämä indikaattori mittaa syntyneen lajittelemattoman jätteen (jota ei lähetetä kierrätettäväksi) määrän.	Hotelli tai vastaava (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Jätteet Materiaalitehokkuus	Lajittelemattoman, hävitettäväksi lähetettävän jätteen määrä ≤ 0,16 kg/yöpymisvuorokausi. (Paras toimintatapa 3.5.2)
14. Paikan päällä olevan jätevedenkäsittelyn puhdistustehokkuus	Biokemiallisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin poistoprosentti Biokemiallisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuus lähtevässä vedessä (mg/l)	Tämä indikaattori tarkoittaa paikan päällä (mahdollisesti) olevan jäteveden käsittelyjärjestelmän suorituskykyä.	Hotelli tai vastaava	Jätteet Vesi	Jos jätevesiä ei ole mahdollista lähettää keskitettyyn käsittelyyn, paikan päällä olevaan jätevedenkäsittelyjärjestelmään sisältyy esikäsittely (siivilöinti, tasaus ja saostus) ja sen jälkeen biologinen käsittely, jossa poistetaan > 95 % BHK:sta ja > 90 % nitrifikaatiosta, ja (kohteen ulkopuolella) suoritetaan ylijäämälietteen anaerobinen mädätys. (Paras toimintatapa 3.5.3)
15. Toimipaikkakohtaisen energiasuunnitelman toteuttaminen	(kyllä/ei)	Indikaattori osoittaa, toteutetaanko toimipaikkakohtaista energiasuunnitelmaa, joka sisältää kaikkien tärkeimpien energiaa kuluttavien prosessien osamittaukset, ja lasketaanko primäärienergian kulutus ja energiaan liittyvät CO2-päästöt ja raportoidaanko niistä.	Hotelli tai vastaava ja organisaation taso (yhdistetty arvo)	Energiatehokkuus	Toimipaikkakohtaisen energiankäyttösuunnitelman toteuttaminen; suunnitelmaan sisältyvät i) osamittaukset ja kaikkien tärkeiden energiaa käyttävien prosessien ja alueiden vertaaminen suhteessa vertailuarvoihin; ii) primäärienergian kulutuksen ja energiaan liittyvien CO2-päästöjen laskenta ja niistä raportointi. (Paras toimintatapa 3.6.1)
16. Energian ominaiskäyttö	kWh/m2 vuodessa	Energian kokonaiskäyttö pinta-alan yksikköä kohti vuodessa loppuenergiana. Paikan päällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian käyttöä ei tule vähentää määrästä. Jos lämmitys- ja jäähdytysenergia voidaan erottaa muusta prosessienergiasta, on suositeltavaa ilmoittaa ne erikseen.	Hotelli tai vastaava ja organisaation taso (yhdistetty arvo)	Energiatehokkuus	Olemassa olevien rakennusten energian loppukäyttö lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmään sekä veden lämmitykseen ≤ 75 kWh tai energian loppukäyttö yhteensä ≤ 180 kWh lämmitettyä ja jäähdytettyä pinta-alaa (m2) kohti vuodessa. (Parhaat toimintatavat 3.6.1, 3.6.2 ja 3.6.3) Uusien rakennusten energiatehokkuus vastaa Minergie P- tai PassiveHouse -standardia tai vastaavaa. (Parhaat toimintatavat 3.6.2 ja 3.6.3) Vesilämpöpumppuja ja/tai maalämmitystä/-jäähdytystä käytetään tavanomaisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sijasta aina, kun se on mahdollista, ja lämpöpumput täyttävät EU-ympäristömerkin kriteerit. (Paras toimintatapa 3.6.4) Sähkön kokonaiskäyttö ≤ 80 kWh/m2 vuodessa (lämmitetty ja jäähdytetty lattiapinta-ala). (Paras toimintatapa 3.6.5)
17. Asennettu valaistuskapasiteetti	W/m2	Valotarpeen täyttämiseksi asennettu valaistusteho pinta-alan yksikköä kohti. Hyvä vaihtoehtoinen tekninen indikaattori on luumenia/m2, mutta ympäristötehokkuus on enemmän sidoksissa asennettuun tehoon, jota mitataan yksiköllä W/m2.	Hotelli tai vastaava	Energiatehokkuus	Asennettu valaistuskapasiteetti ≤ 10 W/m2. (Paras toimintatapa 3.6.5) Sähkön käyttö valaistukseen ≤ 25 kWh/m2 vuodessa (lämmitetty ja jäähdytetty lattiapinta-ala). (Paras toimintatapa 3.6.5) Sähkön kokonaiskäyttö ≤ 80 kWh/m2 vuodessa (lämmitetty ja jäähdytetty lattiapinta-ala). (Paras toimintatapa 3.6.5)
18. Paikan päällä tuotetulla uusiutuvalla energialla katettu prosenttiosuus energian loppukäytöstä	%	Majoitusliikkeessä paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian ja majoitusliikkeen energian kokonaiskäytön suhde loppuenergiana.	Hotelli tai vastaava ja organisaation taso (yhdistetty arvo)	Energiatehokkuus	50 % majoitusliikkeen vuotuisesta energiankäytöstä tuotetaan uusiutuvista energialähteistä paikan päällä. (Paras toimintatapa 3.6.6)
19. Uusiutuvan energian sertifioitujen hyvitysjärjestelyjen käyttö	(kyllä/ei)	Tämä indikaattori ilmaisee, ostaako majoitusliike muualla tuotettua sertifioitua uusiutuvaa energiaa (esim. uusiutuvaa sähköä). Sertifioinnin on varmistettava, että ostettua uusiutuvaa energiaa ei jo lueta jonkin toisen organisaation lukuun tai kansalliseen keskimääräiseen sähköntuotantolähdevalikoimaan.	Hotelli tai vastaava ja organisaation taso (yhdistetty arvo)	Energiatehokkuus	100 % sähköstä on peräisin jäljitettävissä olevista uusiutuvan energian lähteistä, joita ei jo lueta jonkin toisen organisaation lukuun tai kansalliseen keskimääräiseen sähköntuotantolähdevalikoimaan tai jotka ovat alle kaksi vuotta vanhoja. (Paras toimintatapa 3.6.6)
RAVINTOLAT JA HOTELLIKEITTIÖT
1. Ympäristösertifioitujen ainesosien prosenttiosuus (arvon mukaan)	%	Tämä indikaattori tarkoittaa ainesosia, joille on myönnetty asiaankuuluva ympäristöstandardi (esim. luonnonmukaisuusstandardi, MSC:n standardi).	Hankitut keskeiset ainesosat (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Kaikki	Organisaatio pystyy antamaan kaikkia keskeisiä ainesosia koskevat dokumentoidut tiedot, vähintään alkuperämaan. (Paras toimintatapa 3.7.1) Elintarvike- ja juomatuotteista vähintään 60 % (hankinta-arvon mukaan) on ympäristösertifioituja (esim. luonnonmukaisia). (Paras toimintatapa 3.7.1)
2. Orgaanisen jätteen syntyminen ruokailijaa kohti	kg/ruokailija	Orgaanisen jätteen kokonaismäärä jaettuna kattausten (ruokailijoiden) lukumäärällä.	Keittiö tai hotelli (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Jätteet Materiaalitehokkuus	Orgaanista jätettä tuotetaan yhteensä ≤ 0,25 kg ruokailijaa kohti, ja vältettävissä olevaa jätettä ≤ 0,18 kg ruokailijaa kohti. (Paras toimintatapa 3.7.2)
3. Anaerobiseen mädätykseen lähetetyn, vaihtoehtoiseen energian talteenottoon lähetetyn, paikan päällä kompostoidun tai kompostoitavaksi lähetetyn orgaanisen jätteen prosenttiosuudet	%	Ravintoloiden ja hotellien keittiöiden olisi ilmoitettava erikseen anaerobiseen mädätykseen ja vaihtoehtoiseen energian talteenottoon lähetetyn, paikan päällä kompostoidun tai kompostoitavaksi lähetetyn orgaanisen jätteen määrät prosenttiosuuksina syntyneen orgaanisen jätteen kokonaismäärästä.	Keittiö tai hotelli (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Jätteet Materiaalitehokkuus	≥ 95 % orgaanisesta jätteestä erotellaan ja ohjataan muualle kuin kaatopaikalle ja, jos mahdollista, lähetetään anaerobiseen mädätykseen tai vaihtoehtoiseen energian talteenottoon. (Paras toimintatapa 3.7.2)
4. Keittiön vedenkulutus ruokailijaa kohti	l/ruokailija	Keittiön kokonaisvedenkulutus suhteessa kattausten (ruokailijoiden) lukumäärään. Lukuisat prosessit kuluttavat vettä, ja ihannetapauksessa seurannan olisi oltava prosessikohtaista (astianpesu, hanat, höyrykeittimet jne.).	Vähintään keittiö tai hotelli (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Prosessi	Vesi Energiatehokkuus	Täytäntöön pantu keittiön vesihuoltosuunnitelma, johon sisältyy seuranta ja raportointi keittiön kokonaisvedenkulutuksesta normalisoituna ruokailijaa kohti, ja vedenkulutuksen vähentämiseen tähtäävien ensisijaisten toimenpiteiden määrittäminen. (Paras toimintatapa 3.7.3)
5. Ympäristömerkittyjen astianpesuaineiden ja keittiön puhdistuskemikaalien prosenttiosuus	%	Tämä indikaattori ilmoittaa niiden astianpesuaineiden ja keittiön puhdistuskemikaalien prosenttiosuuden, joilla on ISO:n tyypin I ympäristömerkki.	Toimitilat	Jätteet	Vähintään 70 % astianpesuun ja puhdistukseen käytettävien kemiallisten puhdistusaineiden (lukuun ottamatta uuninpuhdistusaineita) hankintamäärästä on varustettu ympäristömerkillä (esim. EU-ympäristömerkki). (Paras toimintatapa 3.7.3)
6. Energian ominaiskäyttö ruokailijaa kohti	kWh/ruokailija	Energian kokonaiskäyttö keittiötä varten jaettuna kattausten lukumäärällä. Tähän indikaattoriin sisältyvät kaikki energialähteet (esim. sähkö, maakaasu, nestekaasu). Lukuisat prosessit kuluttavat energiaa, ja ihannetapauksessa seurannan olisi oltava prosessikohtaista (kypsennys, jäähdytys, astianpesu jne.).	Vähintään keittiö tai hotelli (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Prosessi	Energiatehokkuus	Täytäntöön pantu keittiön energiasuunnitelma, johon sisältyy seuranta ja raportointi energian kokonaiskäytöstä keittiössä normalisoituna ruokailijaa kohti, ja energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävien ensisijaisten toimenpiteiden määrittäminen. (Paras toimintatapa 3.7.4)
LEIRINTÄALUEET
1. Ympäristöasioita koskevaa tietoa/koulutusta on kävijöiden saatavissa	(kyllä/ei)	Tämä indikaattori koskee esimerkiksi ympäristöä säästävien liikkumisvaihtoehtojen (esim. polkupyörät, joukkoliikenne, sähköajoneuvot), ympäristökysymyksiä käsittelevien kurssien ja luontopolkujen saatavuutta.	Leirintäalue	Kaikki	Majoitusyritys kannustaa ja helpottaa ympäristön kannalta vastuullista käyttäytymistä ja toimintaa ja tarjoaa kävijöille ympäristökasvatusta paikan päällä järjestettävien aktiviteettien ja kurssien avulla. (Paras toimintatapa 3.8.1)
2. Biologista monimuotoisuutta koskevan hoitosuunnitelman toteuttaminen	(kyllä/ei)	Indikaattori tarkoittaa biologista monimuotoisuutta koskevan hoitosuunnitelman toteuttamista leirintäalueella.	Leirintäalue	Biologinen monimuotoisuus	Ylläpidetään tai lisätään kohteen biodiversiteettiä istuttamalla kotoperäisiä lajeja, luomalla turvapaikkoja paikallisille eläinlajeille ja asentamalla viher- tai luonnonkattoja jos mahdollista sekä vähentämällä kemiallisten aineiden käyttöä ja valo- ja melusaastetta. (Paras toimintatapa 3.8.2) Minimoidaan valosaaste sekä luonnonvaraisten lajien häiritseminen asentamalla ulkovalaistukseen ajastimella tai sensorilla varustettuja, tehokkaita ja oikein suunnattuja valaisimia, jotka eivät tuota lainkaan valoa ylöspäin. (Paras toimintatapa 3.8.2) Minimoidaan vedenkulutus istuttamalla kotoperäisiä lajeja ja käyttämällä maankatteita sekä asentamalla ohjattuja kastelujärjestelmiä, jotka käyttävät mahdollisuuksien mukaan harmaata vettä. (Paras toimintatapa 3.8.2)
3. Energian ominaiskäyttö yöpymisvuorokautta kohti	kWh/yöpymisvuorokausi	Energian kokonaiskäyttö leirintäalueella yöpymisvuorokautta kohti loppuenergiana. On ilmoitettava selvästi, sisältyykö paikan päällä tuotettu uusiutuva energia määrään vai ei; se voidaan joka tapauksessa ilmoittaa myös erikseen. Myös rakennuksissa ja keittiöissä käytetty energia voidaan ilmoittaa erikseen muodossa kWh/m2·vuodessa ja kWh/ruokailija.	Leirintäalue (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Prosessi	Energiatehokkuus	Loppuenergian ominaiskäyttö (lukuun ottamatta paikan päällä tuotettua uusiutuvaa energiaa) ≤ 2,0 kWh/yöpymisvuorokausi. (Paras toimintatapa 3.8.3)
4. Paikan päällä tuotetulla uusiutuvalla energialla katettu prosenttiosuus energian loppukäytöstä	%	Tämä indikaattori saadaan laskemalla paikan päällä olevasta uusiutuvasta energiantuotannosta peräisin oleva prosenttiosuus käytetystä loppuenergiasta.	Leirintäalue (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Prosessi	Energiatehokkuus	— (Paras toimintatapa 3.8.3)
5. Uusiutuvan energian sertifioitujen hyvitysjärjestelyjen käyttö	(kyllä/ei)	Tämä indikaattori ilmaisee, ostaako majoitusliike muualla tuotettua sertifioitua uusiutuvaa energiaa (esim. uusiutuvaa sähköä). Sertifioinnin on varmistettava, että ostettua uusiutuvaa energiaa ei jo lueta jonkin toisen organisaation lukuun eikä kansalliseen keskimääräiseen sähköntuotantolähdevalikoimaan.	Leirintäalue (voidaan yhdistää organisaation tasolla) Prosessi	Energiatehokkuus	100 % sähköstä on peräisin jäljitettävissä olevista uusiutuvista sähkölähteistä, joita ei jo lueta jonkin toisen organisaation lukuun tai kansalliseen keskimääräiseen sähköntuotantolähdevalikoimaan tai jotka ovat alle kaksi vuotta vanhoja. (Paras toimintatapa 3.8.3)
6. Vedenkulutus yöpymisvuorokautta kohti	l/yöpymisvuorokausi	Vedenkulutus mitataan leirintäalueen tiloissa vuoden aikana ja jaetaan yöpymisvuorokausien lukumäärällä. Suurten uima-altaiden sekä sellaisten ravintoloiden, joiden asiakkaista suuri osa on muita kuin majoittuvia asukkaita, veden kulutus voidaan jättää pois majoitusta koskevaan vertailuanalyysiin liittyvästä indikaattorista.	Leirintäalue (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Vesi	Vedenkulutus yhteensä ≤ 94 litraa yöpymisvuorokautta kohti neljän ja viiden tähden täyden palvelun leirintäalueilla, ja vedenkulutus ≤ 58 litraa yöpymisvuorokautta kohti kaikilla muilla leirintäalueilla. (Paras toimintatapa 3.8.4)
7. Lajittelemattoman jätteen syntyminen yöpymisvuorokautta kohti	kg/yöpymisvuorokausi	Tämä indikaattori mittaa syntyneen lajittelemattoman jätteen määrää.	Vähintään leirintäalue tai vastaava (voidaan yhdistää organisaation tasolla)	Jätteet Materiaalitehokkuus	Lajittelemattoman, hävitettäväksi lähetettävän jäännösjätteen määrä ≤ 0,2 kg/yöpymisvuorokausi. (Paras toimintatapa 3.8.5)

---

(1)   EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Kyseinen tieteellis-poliittinen kertomus on yleisesti saatavilla JRC:n/IPTS:n verkkosivustolla osoitteessa http://susproc.jrc.ec.europa.eu/activities/emas/documents/TourismBEMP.pdf. Tässä alakohtaisessa viiteasiakirjassa esitetyt ympäristöasioiden hallinnan parhaita toimintatapoja ja niiden soveltamista koskevat päätelmät sekä määritetyt alakohtaiset ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkit huipputason osaamisesta perustuvat tieteellis-poliittisessa kertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Kaikki tausta- ja tekniset tiedot löytyvät kertomuksesta.

(3)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 1836/93, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1993, teollisuusyritysten vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EYVL L 168, 10.7.1993, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2001, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1).

(5)  EMAS-asetuksen liitteessä IV olevan B osan e kohdan mukaisesti ympäristöselonteossa on oltava ”yhteenveto saatavilla olevista tiedoista, joissa organisaation ympäristönsuojelun tasoa verrataan merkittävien ympäristövaikutusten osalta sen ympäristöpäämääriin ja -tavoitteisiin. Raportoinnissa on käytettävä keskeisiä indikaattoreita ja muita soveltuvia ympäristönsuojelun tason indikaattoreita, jotka on esitetty C osassa”. Liitteessä IV olevassa C osassa todetaan seuraavaa: ”Kunkin organisaation on raportoitava vuosittain ympäristönsuojelun tasostaan ympäristöselonteossaan määriteltyjen yksityiskohtaisempien ympäristönäkökohtien osalta ja tapauksen mukaan otettava huomioon 46 artiklassa tarkoitetut alakohtaiset viiteasiakirjat”.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu, 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(7)  Tämä asiakirja ei koske suoranaisesti risteilyalaa. Jotkin kuvatuista ympäristöasioiden hallinnan parhaista toimintatavoista saattavat kuitenkin tietyssä määrin olla sovellettavissa myös risteilyihin.

(8)  http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/products-groups-and-criteria.html

(9)  ETIS (European Tourism Indicators System) on hallinnointi- ja tietovälineistö, jonka avulla matkailukohteet voivat helpommin seurata ja mitata matkailun kestävyyttä koskevaa omaa tasoaan ja verrata sitä omiin tavoitteisiinsa. Lisätietoja on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/growth/sectors/tourism/offer/sustainable/indicators/index_en.htm

(10)  CFC tarkoittaa kloorifluorihiilivetyä ja HCFC osittain halogenoitua kloorifluorihiilivetyä.

(11)  Matkailukohteiden hallinnointi on kaikkien asianomaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden koordinointia, jota toteuttaa yleensä julkinen elin joko yksityisten tahojen kanssa tai yksinään. Tarkoituksena on tukea matkailun kehittämistä tietyssä kohteessa tekemällä strategisia päätöksiä, toteuttamalla toimia, pitämällä yllä ja edistämällä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita ja -nähtävyyksiä, koordinoimalla tapahtumia ja festivaaleja, keräämällä varoja matkailuun liittyviin hankkeisiin, helpottamalla yritysten välistä yhteistyötä, huolehtimalla infrastruktuurin ja palvelujen tarjoamisesta jne.

(12)  Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on alle 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto ja/tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa (komission suositus 2003/361/EY).

(13)  Kansainvälinen standardointijärjestö on laatinut osana ISO 14000 -sarjan ympäristöstandardeja ympäristömerkintöjä koskevan alasarjan (ISO 14020), joka kattaa kolme merkintäjärjestelmää. ”Tyypin I” ympäristömerkki on kolmannen osapuolen kehittämä moniperusteinen merkki. Esimerkkejä tästä ovat EU:n tasolla ”EU-ympäristömerkki” sekä kansallisella tai monenvälisellä tasolla ”Blaue Engel”, Itävallan ympäristömerkki ja Pohjoismaiden ympäristömerkki ”Joutsenmerkki”.

(14)  Tämä voidaan toteuttaa osana ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintajärjestelmän täytäntöönpanoa.

(15)  Puuvilla-polyesterisekoitteesta valmistetut vuodevaatteet ovat kestävämpiä ja kuluttavat vähemmän pesuenergiaa kuin puhtaasta puuvillasta valmistetut.

(16)  Tämä voidaan toteuttaa osana ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintajärjestelmän täytäntöönpanoa.

(17)  PassiveHouse ja Minergie P ovat kaksi esimerkkiä energiatehokkuuden suhteen hyvin kunnianhimoisista rakennusstandardeista. Niitä koskevat vaatimukset selostetaan seuraavilla sivuilla: http://www.passiv.de/en/02_informations/02_passive-house-requirements/02_passive-house-requirements.htm ja http://www.minergie.ch/minergie_fr.html.

(18)  Tarkempia ympäristöasioiden hallinnan parhaita toimintatapoja, joilla voidaan parantaa rakennusten vaippaa ja yleisemmin rakennusten ekologista kestävyyttä, kuvataan tulevassa rakennusalaa koskevassa EMAS-järjestelmän alakohtaisessa viiteasiakirjassa.