9.5.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/1

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 390/2013,

annettu 3 päivänä toukokuuta 2013,

lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (1) (puiteasetus), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1070/2009 (2), ja erityisesti sen 11 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 549/2004 säädetään, että on perustettava lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä. Komission olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäännöt suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän yksityiskohtaista toimintaa varten.

(2)

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi myötävaikutettava lentoliikennejärjestelmän kestävään kehitykseen parantamalla lennonvarmistuspalvelujen yleistä tehokkuutta turvallisuutta, ympäristönsuojelua, kapasiteettia ja kustannustehokkuutta koskevilla suorituskyvyn keskeisillä osa-alueilla Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman suorituskykypuitteiden mukaisesti ottaen samalla asianmukaisella tavalla huomioon ensisijaiset turvallisuustavoitteet.

(3)

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 550/2004 (3) (palveluntarjonta-asetus), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1070/2009, säädetään maksujärjestelmän perustamisesta ja yhteisistä hankkeista Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. Sekä maksujärjestelmä että yhteiset hankkeet ovat olennaisen tärkeitä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän onnistuneen täytäntöönpanon kannalta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 1 kohdan nojalla tätä asetusta olisi sovellettava yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (4) (ilmatila-asetus), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1070/2009, 6 artiklassa tarkoitettuihin ilmaliikenteen hallintaverkon toimintoihin.

(5)	Suorituskyvyn tarkastuselin voi avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa. Elimen olisi voitava antaa komissiolle riippumattomia neuvoja kaikilla lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskykyyn vaikuttavilla aloilla.

(6)	Koska kansallisilla valvontaviranomaisilla on keskeinen asema suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne pystyvät tosiasiallisesti huolehtimaan vastuistaan.

(7)	Jotta voitaisiin varmistaa pitkän aikavälin parannukset yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa edellytetään, suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää olisi toteutettava yhtä viiteajanjaksoa pidemmällä tähtäimellä.

(8)	Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi käsitettävä lennonvarmistuspalvelut ”portilta portille”, mukaan lukien reitinaikaiset ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelut, verkoston yleisen suorituskyvyn parantamiseksi.

(9)	Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä olisi määriteltävä kaikkia suorituskyvyn keskeisiä osa-alueita koskevat indikaattorit ja sitovat tavoitteet siten, että vaaditut turvallisuustasot saavutetaan täysimääräisesti ja pysyvästi.

(10)	Vahvistaessaan unionin laajuisia suorituskykytavoitteita viiteajanjaksolle komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon edeltävillä viiteajanjaksoilla saavutettu suorituskykytaso.

(11)	Koska suorituskyvyn keskeiset osa-alueet liittyvät läheisesti toisiinsa, suorituskykytavoitteiden väliset riippuvuussuhteet olisi otettava asianmukaisesti huomioon suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää valmisteltaessa ja seurattaessa pitäen mielessä ensisijaiset turvallisuustavoitteet.

(12)

Suorituskykysuunnitelmat olisi laadittava toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla siten, että niistä käy avoimuuden varmistamiseksi ilmi kunkin toiminnallisessa ilmatilan lohkossa toimivan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan osuus tavoitteiden saavuttamisessa, mitä seurataan asianmukaisimmalla tasolla.

(13)	Suorituskykysuunnitelmissa olisi kuvattava eri toimijoille suunnatut toimenpiteet, kuten kannustinjärjestelmät, joilla pyritään parantamaan suorituskykyä kaikilla tasoilla. Koska turvallisuus on aina etusijalla, kannustimet eivät saisi liittyä turvallisuusnäkökohtiin.

(14)	Jotta sidosryhmien kannat tulisivat otetuiksi huomioon, sidosryhmiä olisi kuultava asianmukaisesti kansallisella, toiminnallisten ilmatilan lohkojen ja unionin tasolla.

(15)

Asianmukaisten varoitusjärjestelmien perustamisen olisi mahdollistettava turvallisuusvaatimusten säilyttämiseen ja palveluntarjonnan jatkamiseen tähtäävien soveltuvien toimenpiteiden täytäntöönpano, mihin voi sisältyä unionin laajuisten tai paikallisten suorituskykytavoitteiden tarkistaminen, olosuhteissa, joita oli mahdotonta ennakoida suorituskykysuunnitelmien hyväksyntähetkellä ja jotka ovat ylitsepääsemättömiä sekä riippumattomia jäsenvaltioista ja yksiköistä, joihin suorituskykytavoitteita sovelletaan.

(16)	Siviili- ja sotilasalan yhteistyö ja koordinaatio on välttämätöntä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen asianmukaisesti huomioon sotilasoperaatioiden tehokkuus.

(17)	Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ei saisi rajoittaa keskeisten turvallisuus- tai puolustusetujen suojaamiseen tähtäävien asetuksen (EY) N:o 549/2004 säännösten soveltamista.

(18)

Olisi valittava tarkasti määritellyt ja mitattavat keskeiset suorituskykyindikaattorit, joiden pohjalta voidaan jakaa vastuu suorituskykytavoitteiden saavuttamisesta. Indikaattoreihin liittyvien tavoitteiden olisi oltava saavutettavia, realistisia ja aikasidonnaisia, ja niillä olisi tosiasiallisesti ohjattava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia kohti kestävää suorituskykyä.

(19)	Luonteeltaan taloudellisia kannustimia sisältävien sitovien suorituskykytavoitteiden täytäntöönpano edellyttää asianmukaista yhteyttä lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä 3 päivänä toukokuuta 2013 annettuun komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 391/2013 (5).

(20)

Keskeiset suorituskykyindikaattorit ja suorituskykytavoitteet on vahvistettava ja pantava täytäntöön siten, että ne ovat linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 216/2008 (6) ja sen täytäntöönpanosäännöissä säädettyjen turvallisuustavoitteiden ja -vaatimusten kanssa sekä unionin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi toteuttamien toimenpiteiden kanssa.

(21)

Komission olisi arvioitava suorituskykysuunnitelmat ja -tavoitteet ja varmistettava, että ne ovat yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa ja edesauttavat asianmukaisesti niiden saavuttamista sekä Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon yleistä suorituskykyä. Jos tällaista yhdenmukaisuutta ja asiamukaista vaikutusta ei voida osoittaa, komission olisi pyydettävä, että yhtä tai useampaa suorituskykysuunnitelmaa ja -tavoitetta tarkistetaan ja/tai toteutetaan korjaavia toimenpiteitä.

(22)	Viiteajanjaksojen aikana olisi noudatettava toimivaa suorituskyvyn seurantaprosessia, johon sisältyy tiedon kerääminen ja jakaminen, sen varmistamiseksi, että suorituskyvyn kehitys mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen ja tarvittaessa korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen.

(23)

Jos komissio saa seurannan tulosten pohjalta konkreettisia todisteita siitä, että alkuperäisten tavoitteiden vahvistamisessa käytetyt alkuperäiset tiedot, oletukset ja perusteet eivät pidä enää paikkaansa, komissio voi päättää tarkistaa unionin laajuisia tavoitteita tai sallia jonkin jäsenvaltion pyynnöstä, että paikallisia tavoitteita tarkistetaan.

(24)

Verkkotoimintojen toteuttamiselle olisi asetettava suorituskykytavoitteet. Siksi tätä asetusta olisi sovellettava ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta 7 päivänä heinäkuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 (7) 3 artiklan mukaisesti perustettuun verkon hallinnoijaan. Sen vuoksi komission asetusta (EU) N:o 677/2011 olisi muutettava.

(25)

Lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2010 annettu komission asetus (EU) N:o 691/2010 (8), komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 26 artikla sekä lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta 24 päivänä marraskuuta 2011 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1216/2011 (9) olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen.

(26)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen yleisen suorituskyvyn parantamiseksi yleisessä ilmaliikenteessä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) Euroopan (EUR) ja Afrikan (AFI) alueilla, joilla jäsenvaltiot vastaavat lennonvarmistuspalvelujen tarjonnasta, kaikkien ilmatilan käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi.

2.   Tavoitteiden vahvistamisen ja suorituskyvyn seurannan osalta tätä asetusta sovelletaan lennonvarmistuspalveluihin, joita tarjoavat

a)	asetuksen (EY) N:o 550/2004 8 artiklan mukaisesti nimetyt ilmaliikennepalvelujen tarjoajat;

b)	asetuksen (EY) N:o 550/2004 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt sääpalvelujen tarjoajat;

c)	komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 3 artiklan mukaisesti perustettu verkon hallinnoija.

Tavoitteiden vahvistamisen ja suorituskyvyn seurannan osalta sitä sovelletaan myös niiden viranomaisten tai yksiköiden kustannustehokkuuteen, joille aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa käyttömaksuilla, siten kuin nämä kustannukset on määritelty asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 6 artiklan 2 kohdassa.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä asetusta kaikilla tai joillakin sellaisilla lentoasemilla tarjottaviin lennonvarmistuspalveluihin, joilla on alle 70 000 IFR-ilmaliikennetapahtumaa vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

4.   Jos IFR-ilmaliikennetapahtumien vuotuinen lukumäärä on jonkin jäsenvaltion kaikilla lentoasemilla alle 70 000, tätä asetusta on sovellettava ainakin sillä lentoasemalla, jolla IFR-ilmaliikennetapahtumien lukumäärä on suurin.

5.   Kustannustehokkuutta koskevaa tavoitetta on sovellettava asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin määritettyihin kustannuksiin.

6.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä asetusta myös

a)

niiden vastuulle kuuluvaan ilmatilaan muilla ICAOn alueilla, edellyttäen että ne ilmoittavat siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuonna 1944 tehdyssä kansainvälisessä siviili-ilmailun yleissopimuksessa (Chicagon yleissopimuksessa) määrättyjen oikeuksien ja velvoitteiden soveltamista;

b)	sellaisiin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin, jotka saavat tarjota lennonvarmistuspalveluja ilman toimilupaa asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

7.   Sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY (10) ja sen täytäntöönpanoasetusten, komission asetuksen (EY) N:o 1321/2007 (11) ja komission asetuksen (EY) N:o 1330/2007 (12) tietosuojasäännöksissä säädetään, V luvussa määriteltyjä tietojen toimittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan kansallisiin viranomaisiin, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin, lentoaseman pitäjiin, lentoaseman koordinaattoreihin ja lentoliikenteen harjoittajiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’lentoaseman pitäjällä’ lentoaseman hallintoelintä, jonka tehtävänä on kansallisten lakien tai asetusten nojalla joko pelkästään tai muiden tehtävien ohella hallinnoida ja johtaa lentoasemaa sekä koordinoida ja valvoa kyseisellä lentoasemalla tai kyseisessä lentoasemajärjestelmässä toimivien erilaisten toiminnanharjoittajien toimintaa;

2)	’tiedoilla’ lennonvarmistuksen suorituskykyä koskevia laadullisia, määrällisiä ja muita asiaankuuluvia tietoja, jotka komissio on kerännyt ja järjestelmällisesti käsitellyt tai jotka on kerätty ja järjestelmällisesti käsitelty sen puolesta suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanemiseksi;

3)	’suorituskykyindikaattoreilla’ suorituskyvyn seurannassa, vertailuanalyysissa ja uudelleentarkastelussa käytettäviä indikaattoreita;

4)	’keskeisillä suorituskykyindikaattoreilla’ suorituskykytavoitteiden vahvistamisessa käytettäviä suorituskykyindikaattoreita;

5)	’IFR-ilmaliikennetapahtumilla” mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettujen nousujen ja laskujen yhteismäärää, joka lasketaan suorituskykysuunnitelman esittämistä edeltävien kolmen kalenterivuoden vuotuisena keskiarvona;

6)	’sitovalla tavoitteella’ jäsenvaltioiden suorituskykysuunnitelman osana hyväksymää suorituskykytavoitetta, johon sovelletaan kannustinjärjestelmää ja/tai korjaussuunnitelmia;

7)	’lentoliikenteen harjoittajalla’ ilmakuljetusyritystä, jolla on jonkin jäsenvaltion Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti myöntämä voimassa oleva liikennelupa;

8)	’määritetyillä kustannuksilla’ asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa määriteltyjä kustannuksia;

9)

’kansallisella viranomaisella’ kansallisen tai toiminnallisten ilmatilan lohkon tason sääntely- tai valvontaviranomaista, jonka lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta aiheutuneet kustannukset voidaan periä takaisin ilmatilan käyttäjiltä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

10)

’oikeudenmukaisella toimintaympäristöllä’ (just culture) toimintaympäristöä, jossa tapahtumaan suoraan osallisia henkilöitä tai muita toimijoita ei rangaista toimista, laiminlyönneistä tai päätöksistä, jotka ovat niiden kokemuksen ja koulutuksen kannalta oikeasuhteisia, mutta jossa ei suvaita törkeää huolimattomuutta, tahallisia rikkomuksia ja vahingollisia toimia;

11)

’lentoaseman koordinaattorilla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, jonka jäsenvaltio on nimennyt suorittamaan lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä 18 päivänä tammikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 (13) 4 artiklassa säädettyjä koordinointitehtäviä koordinoiduilla lentoasemilla;

12)

’suorituskyvyn seurannalla’ jatkuvaa tiedon keräys- ja analysointiprosessia, jossa järjestelmän tosiasiallista toimintaa mitataan suhteessa asianmukaisiin (keskeisiin) suorituskykytavoitteisiin ja suorituskykysuunnitelmiin käyttäen 9 artiklassa ja liitteessä I määriteltyjä (keskeisiä) suorituskykyindikaattoreita;

13)	’viiteajanjaksolla’ unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja suorituskykysuunnitelmien voimassaolo- ja soveltamisaikaa, siten kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa;

14)	’kiitotiepoikkeamalla’ lentopaikalla tapahtuvaa poikkeamaa, jossa ilma-alus, ajoneuvo tai henkilö on ilma-alusten laskeutumiseen ja lentoonlähtöön tarkoitetun pinnan suojatulla alueella ilma lupaa tai muutoin virheellisesti;

15)	’ilmaliikennepalveluyksiköllä’ (ATS-yksiköllä) siviili- tai sotilasyksikköä, joka vastaa ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta;

16)	’CNS-, MET- ja AIS-palveluilla’ viestintä-, suunnistus- tai valvontapalveluja, lennonvarmistukseen tarkoitettuja sääpalveluja sekä ilmailutiedotuspalveluja;

17)

’poikkeuksellisella tapahtumalla’ olosuhteita, joissa ilmaliikenteen hallinnan kapasiteetti on poikkeuksellisesti alentunut siten, että ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästykset ovat poikkeuksellisen suuria jostain seuraavista syistä: toiminnallisesta tai teknisestä muutoksesta aiheutuva suunniteltu rajoitus, epäsuotuisat sääolosuhteet, laajojen ilmatilan osien sulkeminen liikenteeltä joko luonnollisten tai poliittisten syiden takia tai työtaistelutoimenpiteet, sekä verkon hallinnoijan toteuttama Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikön (EACCC) aktivointi yhden tai useamman edellä mainitun syyn takia;

18)

’rakenneuudistuskustannuksilla’ lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille rakenneuudistusprosessin yhteydessä aiheutuvia merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia, jotka aiheutuvat uusien teknologioiden ja menettelyjen ja niihin liittyvien liiketoimintamallien käyttöönotosta yhtenäisen palvelujen tarjonnan tukemiseksi, kun jäsenvaltiot haluavat periä kustannukset takaisin yhtenä tai useampana viiteajanjaksona. Näihin voivat sisältyä kustannukset, joita aiheutuu työntekijöille maksettavista korvauksista, lennonjohtokeskusten sulkemisesta, toimintojen siirtämisestä uusiin paikkoihin ja omaisuuserien poistamisesta ja/tai strategisten osuuksien hankkimisesta muista lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista.

3 artikla

Suorituskyvyn tarkastuselin

1.   Jos komissio päättää nimetä suorituskyvyn tarkastuselimen avustamaan sitä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa, tarkastuselin nimetään viiteajanjaksoja vastaavaksi määräajaksi. Komissio nimittää suorituskyvyn tarkastuselimen puheenjohtajan ja jäsenet.

2.   Suorituskyvyn tarkastuselimellä on oltava asianmukaiset toimivaltuudet ja sen on oltava puolueeton, jotta se voi hoitaa komission sille antamat tehtävät riippumattomasti erityisesti sovellettavilla suorituskyvyn keskeisillä osa-alueilla.

3.   Suorituskyvyn tarkastuselin avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa erityisesti seuraavissa tehtävissä:

a)	suorituskykyyn liittyvän tiedon kerääminen, tarkastelu, validointi ja jakaminen;

b)	9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden määritteleminen tai niiden mukauttaminen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman suorituskykypuitteiden mukaisesti sekä niihin liittyvien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden määritteleminen tai niiden mukauttaminen;

c)	asianmukaisten keskeisten suorituskykyindikaattoreiden määritteleminen, jotka kattavat kaikilla suorituskyvyn keskeisillä osa-alueilla verkkotoimintojen ja lennonvarmistuspalvelujen suorituskyvyn sekä reitillä että lähi- ja lähestymisalueella annettavissa palveluissa;

d)	unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden vahvistaminen ja tarkistaminen;

e)	10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen varoituskynnysten vahvistaminen 19 artiklassa säädettyjen varoitusjärjestelmien aktivoimiseksi;

f)	sen arvioiminen, ovatko hyväksytyt suorituskykysuunnitelmat, mukaan lukien suorituskykytavoitteet, yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa;

g)	tarvittaessa sen arvioiminen, ovatko 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt varoituskynnykset yhdenmukaisia 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen Euroopan unionin laajuisten varoituskynnysten kanssa;

h)	tarvittaessa tarkistettujen suorituskykytavoitteiden tai asianomaisen jäsenvaltion toteuttamien korjaavien toimenpiteiden arvioiminen;

i)	lennonvarmistuspalvelujen suorituskyvyn, mukaan lukien investointi- ja pääomakustannukset, seuranta, vertailuanalyysi ja tarkastelu paikallisella ja unionin tasolla;

j)	verkkotoimintojen suorituskyvyn seuranta, vertailuanalyysi ja tarkastelu;

k)	Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn seuranta, mukaan lukien vuosikertomusten laatiminen yhtenäisen ilmatilan komitealle;

l)	suorituskykytavoitteiden saavuttamisen arviointi kunkin viiteajanjakson lopussa seuraavan kauden valmisteluja varten;

m)	verkon hallinnoijan suorituskykysuunnitelman arviointi, mukaan lukien sen yhdenmukaisuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa;

n)	ylläpito ja tuki suorituskykysuunnitelmia koskevan sidosryhmien kuulemisaikataulun koordinoinnissa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kuulemistehtävissä.

4.   Komission pyynnöstä suorituskyvyn tarkastuselimen on annettava tapauskohtaisia tietoja tai raportteja suorituskykyyn liittyvistä kysymyksistä.

5.   Suorituskyvyn tarkastuselin voi raportoida ja antaa suosituksia komissiolle järjestelmän parantamiseksi.

6.   Suorituskyvyn tarkastuselimen ja kansallisten valvontaviranomaisten välisten suhteiden osalta

a)	suorituskyvyn tarkastuselimen on saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta suorituskykysuunnitelmia koskevat tarvittavat tiedot Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn seurantaa varten;

b)

suorituskyvyn tarkastuselin avustaa kansallisia valvontaviranomaisia niiden tätä pyytäessä esittämällä riippumattoman näkemyksen suorituskykyyn liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi tekemällä tosiasioihin perustuvia vertailuja samanlaisissa ympäristöissä toimivista lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista (vertailuanalyysi) taikka analysoimalla suorituskyvyn muuttumista viimeisten viiden vuoden aikana tai analysoimalla ennusteita;

c)

kansalliset valvontaviranomaiset voivat pyytää suorituskyvyn tarkastuselimen apua ohjeellisten arvojen vaihteluvälien määrittämiseksi tavoitteita varten ottaen huomioon unionin laajuiset tavoitteet. Näiden arvojen on oltava kansallisten valvontaviranomaisten, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoaseman pitäjien ja ilmatilan käyttäjien saatavilla.

7.   Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti vahvistettujen ja täytäntöönpantujen tavoitteiden ja vaatimusten kanssa, suorituskyvyn tarkastuselin tekee tarvittaessa yhteistyötä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa 3 kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä, kun ne liittyvät turvallisuuteen.

8.   Suorituskyvyn tarkastuselimen on kehitettävä Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn seurantaa varten työjärjestelyt lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoaseman pitäjien, lentoasemien koordinaattoreiden ja lentoliikenteen harjoittajien kanssa.

4 artikla

Kansalliset valvontaviranomaiset

1.   Kansalliset valvontaviranomaiset vastaavat suorituskykysuunnitelmien laatimisesta, suorituskyvyn valvonnasta sekä suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden seurannasta. Niiden on näitä tehtäviä hoitaessaan toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja avoimesti.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on kaikilla suorituskyvyn keskeisillä osa-alueilla tarvittavat resurssit ja valmiudet tai nämä ovat niiden saatavilla, jotta ne voivat hoitaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät, mukaan lukien 20 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tarkastusvaltuudet.

3.   Jos jossakin jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi kansallinen valvontaviranomainen, sen on ilmoitettava komissiolle, mikä kansallinen valvontaviranomainen vastaa kansallisesta koordinoinnista tämän asetuksen täytäntöönpanon osalta.

5 artikla

Toiminnalliset ilmatilan lohkot

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava suorituskykysuunnitelmat toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn velvollisuutensa täyttämiseksi jäsenvaltioiden on

a)	varmistettava, että suorituskykysuunnitelma on liitteessä II säädetyn mallin mukainen;

b)	ilmoitettava komissiolle kansallinen valvontaviranomainen tai -elin, joka vastaa koordinoinnista asianomaisessa toiminnallisessa ilmatilan lohkossa ja suhteista komissioon suorituskykysuunnitelman täytäntöönpanon osalta;

c)

suoritettava asianmukaiset järjestelyt varmistaakseen, että i) jollei e alakohdan ja liitteen I säännöksistä muuta johdu, kullekin suorituskykyindikaattorille vahvistetaan yksi tavoite; ii) avoimuuden varmistamiseksi suorituskykysuunnitelmassa määritellään kunkin toiminnallisessa ilmatilan lohkossa toimivan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan osuus toiminnalliselle ilmatilan lohkolle vahvistettujen suorituskykytavoitteiden saavuttamisessa, mitä seurataan asianmukaisimmalla tasolla; iii) asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet määritellään ja niitä sovelletaan viiteajanjakson aikana, jos tavoitteita ei saavuteta. Tätä varten on käytettävä suorituskykysuunnitelman vuotuisia arvoja;

d)	oltava vastuussa paikallisella tasolla eli toiminnallisen ilmatilan lohkon, jäsenvaltion, maksuvyöhykkeen ja lentoaseman tasolla vahvistettujen suorituskykyvaatimusten määrittelystä ja saavuttamisesta;

e)

jos täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 4 artiklassa tarkoitettua yhteistä lentoreittimaksuvyöhykettä ei ole perustettu ja jos tästä johtuen reitinaikaiset kustannustehokkuustavoitteet on vahvistettu useammalle kuin yhdelle toiminnalliseen ilmatilan lohkoon sisältyvälle maksuvyöhykkeelle, yhdistettävä nämä tavoitteet yhdeksi arvoksi aggregoidulla tasolla reitinaikaisia lennonvarmistuspalveluja varten ja annettava tiedoksi kustannustehokkuutta toiminnallisen ilmatilanlohkon tasolla ilmaiseva yleinen luku;

f)	jos maksuvyöhykettä muutetaan viiteajanjakson aikana, osoitettava, että muutos mahdollistaa edelleen kyseiselle ajanjaksolle vahvistettujen suorituskykytavoitteiden saavuttamisen;

g)	varmistettava, että suorituskykysuunnitelma on yhdenmukainen tämän asetuksen soveltamisalan kanssa tämän asetuksen 1 artiklan 6 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 7 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Verkon hallinnoija

Asetuksen (EY) N:o 551/2004 (14) 6 artiklalla ja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 3 artiklalla perustetun verkon hallinnoijan on toteutettava seuraavat suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään liittyvät tehtävät:

a)

komission tukeminen antamalla asianmukaisia tietoja unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden valmistelua varten ennen viiteajanjaksojen alkua ja suorituskykytavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten viiteajanjaksojen aikana. Verkon hallinnoijan on erityisesti tuotava komission tietoon kaikki operatiivisen suorituskyvyn merkittävät ja pysyvät heikkenemiset;

b)	kaikkien liitteessä V lueteltujen tietojen asettaminen komission saataville 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

c)	toiminnallisten ilmatilan lohkojen ja niiden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tukeminen suorituskykytavoitteiden saavuttamisessa viiteajanjaksojen aikana varmistamalla johdonmukaisuus suorituskykysuunnitelmien, verkon strategiasuunnitelman ja verkon operaatiosuunnitelman välillä;

d)

verkon suorituskykysuunnitelman laatiminen asetuksen (EU) N:o 677/2011 5 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti; suunnitelma on toimitettava komissiolle viimeistään kuusi kuukautta ennen kunkin viiteajanjakson alkua ja komission on hyväksyttävä se ennen kunkin viiteajanjakson alkua. Suorituskykysuunnitelman on oltava julkinen ja siihen on sisällyttävä i) kaikkien suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden ja kaikkien indikaattoreiden suorituskykytavoitteet, jotka ovat yhdenmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa koko viiteajanjakson ajalta ja sisältävät vuotuiset arvot seurantaa varten; ii) kuvaus tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelluista toimista; iii) tarvittaessa tai jos komissio niin päättää, uusia keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja -tavoitteita.

7 artikla

Koordinointi Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 13 a artiklan soveltamiseksi ja asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti jäsenvaltiot ja komissio koordinoivat tarvittaessa EASAn kanssa varmistaakseen, että seuraavat näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon:

a)

suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän turvallisuusnäkökohdat, mukaan lukien turvallisuutta koskevien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja unionin laajuisten turvallisuutta koskevien suorituskykytavoitteiden vahvistaminen, tarkistaminen ja täytäntöönpano, sekä asianmukaisia toimia ja toimenpiteitä koskevien ehdotusten esittäminen varoitusjärjestelmän aktivoitumisen jälkeen;

b)	turvallisuutta koskevien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja tavoitteiden yhdenmukaisuus Euroopan lentoturvallisuusohjelman täytäntöönpanon kanssa.

8 artikla

Viiteajanjaksojen kesto

1.   Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ensimmäinen viiteajanjakso kattaa kalenterivuodet 2012–2014. Toinen viiteajanjakso kattaa kalenterivuodet 2015–2019. Seuraavat viiteajanjaksot ovat viiden kalenterivuoden pituisia, jollei toisin säädetä tätä asetusta muuttamalla.

2.   Samaa viiteajanjaksoa sovelletaan unionin laajuisiin suorituskykytavoitteisiin sekä suorituskykysuunnitelmiin ja -tavoitteisiin.

9 artikla

Suorituskyvyn keskeiset osa-alueet ja suorituskykyindikaattorit

1.   Tavoitteiden vahvistamisen osalta komissio päättää asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla tapahtuvasta muiden suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden lisäämisestä tai mukauttamisesta mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Tavoitteiden vahvistamisen osalta kutakin suorituskyvyn keskeistä osa-aluetta on vastattava yksi tai rajoitettu määrä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita. Lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä on arvioitava suhteessa sitoviin tavoitteisiin kullakin suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella.

3.   Liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitetään kullekin suorituskyvyn keskeiselle osa-alueelle valitut tavoitteiden vahvistamisessa käytettävät keskeiset suorituskykyindikaattorit sekä unionin tason suorituskykyindikaattorit.

4.   Liitteessä I olevassa 2 jaksossa esitetään paikallisten tavoitteiden vahvistamisessa käytettävät paikalliset keskeiset suorituskykyindikaattorit sekä suorituskykytavoitteiden vahvistamisessa käytettävät paikallisen tason suorituskykyindikaattorit. Paikallinen taso eli toiminnallinen ilmatilan lohko, jäsenvaltio, maksuvyöhyke ja lentoasema määritellään liitteessä I olevassa 2 jaksossa.

5.   Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ei saa muuttaa viiteajanjakson aikana. Muutokset niihin on tehtävä tätä asetusta muuttamalla viimeistään kuusi kuukautta ennen uusien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymistä.

6.   Jäsenvaltiot voivat oman suorituskykynsä seuraamiseksi ja/tai osana suorituskykysuunnitelmaa päättää vahvistaa muita suorituskykyindikaattoreita ja niihin liittyviä tavoitteita kuin tässä artiklassa tarkoitetut ja liitteessä I olevassa 2 jaksossa säädetyt suorituskyvyn keskeiset osa-alueet ja keskeiset suorituskykyindikaattorit. Näiden ylimääräisten indikaattoreiden ja tavoitteiden on tuettava unionin laajuisten tavoitteiden ja niistä johtuvien paikallisten tavoitteiden saavuttamista. Niissä voidaan esimerkiksi ottaa huomioon ja kuvata suorituskykysuunnitelman siviili- ja sotilasulottuvuus tai meteorologinen ulottuvuus, ja niihin voi liittyä asianmukaisia kannustinjärjestelmiä.

7.   Turvallisuutta koskevien (keskeisten) suorituskykyindikaattoreiden täytäntöönpanon ja mittaamisen helpottamiseksi EASA hyväksyy, suorituskyvyn tarkastuselintä kuultuaan, hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi ja ohjeaineiston asetuksen (EY) N:o 216/2008 52 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ennen toisen viiteajanjakson alkua.

II   LUKU

SUORITUSKYKYSUUNNITELMIEN VALMISTELU

10 artikla

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet

1.   Komissio hyväksyy unionin laajuiset suorituskykytavoitteet asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen verkon hallinnoijan ja kansallisten valvontaviranomaisten asiaankuuluva panos huomioon ottaen sen jälkeen, kun mainitun asetuksen 10 artiklassa tarkoitettu sidosryhmien kuuleminen on saatu päätökseen ja tarvittaessa on kuultu muita asiaankuuluvia järjestöjä sekä EASAa suorituskyvyn turvallisuusnäkökohdista.

2.   Jollei 9 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, komissio ehdottaa unionin laajuisia tavoitteita viimeistään 15 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua ja hyväksyy ne viimeistään 12 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua.

3.   Liitteessä I olevan 1 jakson 4.1 kohdan b alakohdassa säädetylle keskeiselle suorituskykyindikaattorille vahvistetaan unionin laajuinen tavoite toisen viiteajanjakson kolmannesta vuodesta alkaen komission päätöksellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4.   Unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymisen yhteydessä komissio määrittää varoituskynnykset, joiden ylittyessä 19 artiklassa tarkoitetut varoitusjärjestelmät voivat aktivoitua.

5.   Komissio perustelee kutakin unionin laajuista suorituskykytavoitetta esittämällä kuvauksen näiden tavoitteiden vahvistamisessa käytetyistä oletuksista ja perusteista, kuten verkon hallinnoijalta ja kansallisilta valvontaviranomaisilta saadun panoksen ja muiden tosiasiatietojen käyttämisestä, liikenne-ennusteista, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ryhmien kokoonpanosta tai toiminnallisista ilmatilan lohkoista, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö.

11 artikla

Suorituskykysuunnitelmien laatiminen

1.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on laadittava toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla suorituskykysuunnitelmat, joihin sisältyy unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja liitteessä IV vahvistettujen arviointiperusteiden kanssa yhdenmukaisia tavoitteita.

Suorituskykysuunnitelmaan voi sisältyä erilaisia osia, jotka liittyvät paikalliseen tasoon eli toiminnalliseen ilmatilan lohkoon, jäsenvaltioon, maksuvyöhykkeeseen ja lentoasemaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä II vahvistetun mallin soveltamista.

2.   Suorituskykysuunnitelmien valmistelun tukemiseksi kansallisten valvontaviranomaisten on varmistettava, että

a)	lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat toimittavat liiketoimintasuunnitelmansa kansallisille valvontaviranomaisille;

b)	sidosryhmiä kuullaan suorituskykysuunnitelmasta ja -tavoitteista asetuksen (EY) N:o 549/2004 10 artiklan mukaisesti. Sidosryhmille on annettava riittävät tiedot viimeistään kolme viikkoa ennen kuulemista.

3.   Suorituskykysuunnitelmissa on oltava erityisesti

a)	kutakin viiteajanjakson vuotta koskevat palveluyksikköinä ilmaistavat liikenne-ennusteet toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla ja kustakin toiminnallisen ilmatilan lohkon maksuvyöhykkeestä sekä perusteet niissä käytetyille luvuille;

b)	lennonvarmistuspalvelujen määritetyt kustannukset kullekin viiteajanjakson vuodelle ja kullekin maksuvyöhykkeelle asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan säännösten mukaisesti;

c)

kuvaus investoinneista, mukaan lukien suorituskykytavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit, sekä niiden merkityksestä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman, verkon strategiasuunnitelman ja asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yhteisten hankkeiden kannalta. Kuvauksessa on tuotava esiin toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla saavutettavat hyödyt ja synergiat;

d)	kutakin suorituskyvyn keskeistä osa-aluetta koskevat suorituskykytavoitteet, jotka on vahvistettu kunkin keskeisen suorituskykyindikaattorin osalta koko viiteajanjaksolle, ja käytettävät vuotuiset arvot seuranta- ja kannustintarkoituksia varten;

e)	suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden välisten riippuvuussuhteiden tarkastelu, mukaan lukien arviointi suorituskykysuunnitelman vaikutuksesta turvallisuuteen sekä turvallisuuden varmistamiseksi mahdollisesti tarvittavat lieventävät toimet;

f)

suunnitelman siviili- ja sotilasulottuvuutta koskeva kuvaus, jossa määritellään, miten ilmatilan joustavaa käyttöä sovelletaan kapasiteetin lisäämiseksi sotilastoimien tehokkuus huomioon ottaen, sekä tarvittaessa suorituskykysuunnitelman muiden indikaattoreiden ja tavoitteiden mukaiset asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit ja -tavoitteet;

g)	kuvaus ja perustelut sen osalta, miten d alakohdassa tarkoitetut suorituskykytavoitteet sopivat yhteen unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ja miten ne myötävaikuttavat näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskykyyn;

h)	kunkin asianomaisen lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan yksilöinti ja sen määrittely, kuinka kukin niistä myötävaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, mitä seurataan avoimuuden vuoksi asianmukaisimmalla tasolla 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla;

i)	kuvaus asianomaisiin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin sovellettavista kannustinjärjestelmistä, joilla edistetään tavoitteiden saavuttamista viiteajanjakson aikana;

j)	kansallisten valvontaviranomaisten toteuttamat toimenpiteet suorituskykytavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi;

k)	kuvaus sidosryhmien kuulemisen tuloksista, mukaan lukien osallistujien esille ottamat seikat ja sovitut toimet.

4.   Suorituskykysuunnitelmien on perustuttava liitteessä II vahvistettuun malliin ja niihin voi sisältyä myös muita indikaattoreita ja niihin liittyviä tavoitteita, jos jäsenvaltiot näin päättävät 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

5.   Verkon hallinnoijan on laadittava verkon suorituskykysuunnitelma, johon sisältyy unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja soveltuvin osin liitteessä IV vahvistettujen arviointiperusteiden kanssa yhdenmukaisia tavoitteita.

6.   Verkon suorituskykysuunnitelman valmistelemiseksi verkon hallinnoijan on

a)	varmistettava komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 14 artiklan mukainen kuuleminen,

b)	käytettävä liitteessä III vahvistettua mallia.

12 artikla

Kannustinjärjestelmät

1.   Kannustinjärjestelmien, joita jäsenvaltiot soveltavat osana suorituskykysuunnitelmiaan, on oltava seuraavien yleisten periaatteiden mukaisia:

a)	niiden on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia eikä niitä saa muuttaa viiteajanjakson aikana;

b)	ne on pantava täytäntöön syrjimättömästi ja avoimesti palveluntarjonnan suorituskyvyn parantamiseksi;

c)	niiden on oltava osa kaikkien sidosryhmien etukäteen tuntemaa sääntely-ympäristöä ja niitä on sovellettava koko viiteajanjakson ajan;

d)	niiden on ohjattava yksiköitä, joihin vahvistettuja tavoitteita sovelletaan, saavuttamaan korkeatasoinen suorituskyky ja siihen liittyvät tavoitteet.

2.   Kustannustehokkuustavoitteita koskevien kannustimien on oltava luonteeltaan taloudellisia ja niihin on sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 13 ja 14 artiklan asianmukaisia säännöksiä. Niihin on kuuluttava joko kansallisen tason tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tason riskinjakomekanismi.

3.   Kapasiteettitavoitteita koskevien kannustimien on oltava luonteeltaan taloudellisia ja niihin on sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 15 artiklan säännöksiä. Niitä voidaan täydentää muunlaisilla kannustimilla, kuten määräaikoja ja liitännäistoimenpiteitä sisältävillä korjaussuunnitelmilla, joista kansalliset valvontaviranomaiset päättävät ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.

4.   Ympäristötavoitteita koskevat kannustimet voivat olla luonteeltaan taloudellisia ja niihin on sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 15 artiklan säännöksiä. Niitä voidaan täydentää muunlaisilla kannustimilla, kuten määräaikoja ja liitännäistoimenpiteitä sisältävillä korjaussuunnitelmilla, joista kansalliset valvontaviranomaiset päättävät ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.

5.   Lisäksi jäsenvaltiot voivat paikallisella tasolla mukauttaa lennonvarmistusmaksuja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 16 artiklassa säädetyllä tavalla.

III   LUKU

SUORITUSKYKYSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

13 artikla

Suorituskykysuunnitelmien ensimmäinen hyväksyntä

Jäsenvaltioiden on kansallisten valvontaviranomaisten ehdotuksesta hyväksyttävä sitovat suorituskykytavoitteet sisältävät suorituskykysuunnitelmat ja toimitettava ne komissiolle viimeistään kuusi kuukautta ennen viiteajanjakson alkua.

14 artikla

Suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden arviointi ja tarkistaminen

1.   Komissio arvioi suorituskykysuunnitelmia, niiden tavoitteita ja etenkin niiden yhdenmukaisuutta unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ja niiden riittävää myötävaikutusta näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä niiden yhdenmukaisuutta liitteessä IV säädettyjen perusteiden kanssa ottaen huomioon unionin laajuisten tavoitteiden hyväksyntäpäivän ja suorituskykysuunnitelman arviointipäivän välisenä aikana mahdollisesti tapahtuneen kehityksen. Jos tavoitteet on vahvistettu paikallisella tasolla eikä niissä viitata unionin laajuisiin tavoitteisiin, arvioinnin on perustuttava liitteessä IV säädettyihin perusteisiin.

2.   Jos komissio toteaa, että suorituskykysuunnitelma tai sen osa ja siihen sisältyvät suorituskykytavoitteet ovat yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa ja myötävaikuttavat riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja että ne ovat yhdenmukaisia liitteessä IV säädettyjen perusteiden kanssa, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle / asianomaisille jäsenvaltioille viiden kuukauden kuluessa suorituskykysuunnitelman vastaanottamisesta.

3.   Jos komissio toteaa, että suorituskykysuunnitelma tai sen osa ja jotkin tai kaikki siihen sisältyvät suorituskykytavoitteet eivät ole yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa eivätkä myötävaikuta riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja/tai että ne eivät ole yhdenmukaisia yhden tai useamman liitteessä IV säädetyn perusteen kanssa, komissio voi viiden kuukauden kuluessa suorituskykysuunnitelman vastaanottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen suositella asianomaista jäsenvaltiota / asianomaisia jäsenvaltioita hyväksymään tarkistetun suorituskykysuunnitelman tai sen osan ja/tai tavoitteen/tavoitteita. Tällainen suositus on annettava sen jälkeen, kun asianomaista jäsenvaltiota / asianomaisia jäsenvaltioita on kuultu, ja siinä on yksilöitävä tarkasti, mitä suorituskykysuunnitelman osia ja/tai mitä tavoitetta / tavoitteita on tarkistettava, ja siinä on perusteltava komission arviointi.

4.   Tällaisessa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tarkistettu suorituskykysuunnitelma tai sen osa ja/tai tarkistettu tavoite / tarkistetut tavoitteet ottaen huomioon komission näkemykset ja vahvistettava asianmukaiset toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmoitettava tästä komissiolle neljän kuukauden kuluessa suosituksen antamisesta.

15 artikla

Tarkistettujen suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden arvioiminen ja korjaavien toimenpiteiden hyväksyminen

1.   Komissio arvioi kunkin tarkistetun suorituskykysuunnitelman tai sen osan ja siihen sisältyvät suorituskykytavoitteet liitteessä IV säädettyjen arviointiperusteiden mukaisesti.

2.   Jos komissio toteaa, että tarkistettu suorituskykysuunnitelma tai sen osa ja siihen sisältyvät suorituskykytavoitteet ovat yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa ja myötävaikuttavat riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja että ne ovat yhdenmukaisia liitteessä IV säädettyjen perusteiden kanssa, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle / asianomaisille jäsenvaltioille viiden kuukauden kuluessa tarkistetun suorituskykysuunnitelman vastaanottamisesta.

3.   Jos komissio toteaa, että tarkistettu suorituskykysuunnitelma tai sen osa ja jotkin tai kaikki siihen sisältyvät suorituskykytavoitteet eivät edelleenkään ole yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa eivätkä myötävaikuta riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja/tai että ne eivät edelleenkään ole yhdenmukaisia yhden tai useamman liitteessä IV säädetyn perusteen kanssa, komissio päättää viiden kuukauden kuluessa tarkistetun suorituskykysuunnitelman tai sen osan vastaanottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava korjaavia toimenpiteitä.

4.   Tällaisessa päätöksessä on yksilöitävä tarkasti suhteessa liitteessä IV säädettyihin perusteisiin, mitä suunnitelman osaa ja mitä tavoitetta / tavoitteita on tarkistettava, ja siinä on perusteltava komission arvio. Siinä voidaan esittää näiltä tavoitteilta odotettava suorituskyvyn taso, jotta asianomainen jäsenvaltio voi / asianomaiset jäsenvaltiot voivat toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ja/tai se voi sisältää ehdotuksia tällaisista korjaavista toimenpiteistä.

5.   Asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksymät korjaavat toimenpiteet on annettava tiedoksi komissiolle kahden kuukauden kuluessa komission päätöksestä ja ilmoitettava samalla tiedot, jotka osoittavat niiden olevan yhdenmukaisia komission päätöksen kanssa.

16 artikla

Viiteajanjakson alkamisen jälkeen hyväksytyt suorituskykysuunnitelmat tai korjaavat toimenpiteet

Edellä 14 ja 15 artiklassa säädettyjen menettelyjen noudattamisen vuoksi viiteajanjakson alkamisen jälkeen hyväksyttyjä suorituskykysuunnitelmia tai korjaavia toimenpiteitä on sovellettava takautuvasti viiteajanjakson ensimmäisestä päivästä alkaen.

17 artikla

Tavoitteiden tarkistaminen

1.   Komissio voi päättää tarkistaa unionin laajuisia tavoitteita asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja/tai sallia jonkin jäsenvaltion pyynnöstä, että yhtä tai useampaa paikallista tavoitetta tarkistetaan,

a)	jos sillä on 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun raportin pohjalta konkreettisia todisteita siitä, että alkuperäisten tavoitteiden vahvistamisessa käytetyt alkuperäiset tiedot, oletukset ja perusteet eivät pidä enää paikkaansa; tai

b)	19 artiklassa tarkoitetun varoitusjärjestelmän soveltamisen vuoksi; tai

c)	kun komissio on tehnyt 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksen liitteessä I olevan 1 jakson 4.1 kohdan b alakohdassa säädetystä keskeisestä suorituskykyindikaattorista.

2.   Unionin laajuisten tavoitteiden tarkistaminen voi johtaa voimassa olevien suorituskykysuunnitelmien muuttamiseen. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää tehdä asianmukaisen mukautuksen tämän asetuksen II ja III luvussa vahvistettuun aikatauluun.

IV   LUKU

SUORITUSKYVYN SAAVUTTAMISEN SEURANTA

18 artikla

Jatkuva seuranta ja raportointi

1.   Kansalliset valvontaviranomaiset ja komissio seuraavat suorituskykysuunnitelmien täytäntöönpanoa. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä suorituskykysuunnitelman vuotuisia arvoja. Jos tavoitteita ei saavuteta viiteajanjaksolla, asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden on määriteltävä korjaavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ja sovellettava niitä ja annettava ne tiedoksi komissiolle. Jos komissio toteaa, että tällaiset korjaavat toimenpiteet eivät riitä korjaamaan tilannetta, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle / asianomaisille jäsenvaltioille viiden kuukauden kuluessa toimenpiteiden vastaanottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja antaa ehdotuksia korjaavista toimenpiteistä.

2.   Jos komissio havaitsee paikallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla merkittävän ja pysyvän suorituskyvyn heikkenemisen, joka vaikuttaa muihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan osapuoliin ja/tai koko Euroopan ilmatilaan, se voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota / asianomaisia jäsenvaltioita määrittämään sen/niiden suorituskykysuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat korjaavat toimenpiteet, soveltamaan niitä ja antamaan ne tiedoksi komissiolle. Jos komissio toteaa, että tällaiset toimenpiteet eivät riitä korjaamaan tilannetta, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle / asianomaisille jäsenvaltioille viiden kuukauden kuluessa toimenpiteiden vastaanottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja antaa ehdotuksia korjaavista toimenpiteistä.

3.   Komissio seuraa verkon hallinnoijan verkon suorituskykysuunnitelman täytäntöönpanoa. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä suorituskykysuunnitelman vuotuisia arvoja. Jos tavoitteita ei saavuteta viiteajanjaksolla, komissio pyytää verkon hallinnoijaa määrittelemään verkon suorituskykysuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja soveltamaan niitä ja antamaan ne tiedoksi komissiolle. Komissio ilmoittaa tällaisista korjaavista toimenpiteistä 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määritellyille kansallisille valvontaviranomaisille tai -elimille.

4.   Edellä 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjen kansallisten valvontaviranomaisten tai -elinten on raportoitava suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden seurannasta komissiolle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä kesäkuuta ja aina kun suorituskykytavoitteet ovat vaarassa jäädä saavuttamatta. Raporttien on perustuttava suosituksiin, jotka komissio laatii ennen viiteajanjakson alkua. Komissio raportoi yhtenäisen ilmatilan komitealle suorituskykytavoitteiden saavuttamisesta vähintään kerran vuodessa.

19 artikla

Varoitusjärjestelmät

1.   Jos 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut varoituskynnykset saavutetaan kalenterivuoden aikana unionin tasolla sellaisten olosuhteiden vuoksi, joita oli mahdotonta ennakoida suorituskykysuunnitelmien hyväksymisajankohtana ja jotka ovat samalla ylitsepääsemättömiä ja jäsenvaltioista, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja verkon hallinnoijasta riippumattomia, komissio tarkastelee tilannetta uudelleen kuullen jäsenvaltioita yhtenäisen ilmatilan komitean kautta ja antaa neljän kuukauden kuluessa ehdotuksia asianmukaisiksi toimenpiteiksi. Tähän voi sisältyä unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden tarkistaminen ja tämän johdosta paikallisten suorituskykytavoitteiden tarkistaminen.

2.   Jos 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut varoituskynnykset saavutetaan kalenterivuoden aikana paikallisella tasolla sellaisten olosuhteiden vuoksi, joita oli mahdotonta ennakoida suorituskykysuunnitelmien hyväksymisajankohtana ja jotka ovat samalla ylitsepääsemättömiä ja jäsenvaltioista, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja verkon hallinnoijasta riippumattomia, asianomaisten kansallisten valvontaviranomaisten on tarkasteltava tilannetta uudelleen yhteistoiminnassa komission kanssa ja annettava neljän kuukauden kuluessa ehdotuksia asianmukaisiksi toimenpiteiksi. Tähän voi sisältyä paikallisten suorituskykytavoitteiden tarkistaminen.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää hyväksyä 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista varoituskynnyksistä poikkeavia varoituskynnyksiä ottaakseen huomioon paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet. Tällaisessa tapauksessa nämä kynnykset on vahvistettava suorituskykysuunnitelmassa ja niiden on oltava yhdenmukaisia 10 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksyttyjen kynnysten kanssa. Poikkeamat on perusteltava yksityiskohtaisesti. Kun nämä kynnykset aktivoituvat, sovelletaan 1 kohdassa säädettyä prosessia.

4.   Jos varoitusjärjestelmän täytäntöönpano johtaa suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkistamiseen, komissio helpottaa tätä tarkistusta mukauttamalla asianmukaisella tavalla noudatettavaa aikataulua II ja III luvussa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

20 artikla

Vaatimustenmukaisuuden valvonnan edistäminen

1.   Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja verkon hallinnoijan on edistettävä tarkastuksia ja selvityksiä, myös paikalla tehtäviä tarkastuksia, joita suorittavat komissio ja asianomainen kansallinen valvontaviranomainen tai kansallisen valvontaviranomaisen puolesta toimiva valtuutettu yksikkö tai tarvittaessa EASA. Rajoittamatta kansallisille valvontaviranomaisille ja EASAlle myönnettyjen valvontavaltuuksien soveltamista valtuutetuille henkilöille on annettava toimivalta

a)	tutkia kaikkiin suorituskyvyn keskeisiin osa-alueisiin liittyviä asiakirjoja ja muuta suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden laatimisen kannalta merkittävää aineistoa;

b)	ottaa jäljennöksiä ja otteita tällaisista asiakirjoista;

c)	pyytää suullista selvitystä paikalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset ja selvitykset on tehtävä siinä jäsenvaltiossa voimassa olevia menettelyjä noudattaen, jossa ne suoritetaan.

3.   Kansallisten valvontaviranomaisten on seurattava tämän asetuksen täytäntöönpanoa turvallisuutta koskevalla suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella komission asetuksessa (EU) N:o 1034/2011 (15) vahvistettujen turvallisuusvalvontamenettelyjen mukaisesti.

4.   EASAn on standardointitarkastusten yhteydessä seurattava sitä, miten jäsenvaltiot panevat tämän asetuksen täytäntöön turvallisuutta koskevalla suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella, noudattaen asetuksen (EY) N:o 216/2008 (16) 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja työmenetelmiä.

V   LUKU

LENNONVARMISTUKSEN SUORITUSKYKYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN KERÄÄMINEN, VALIDOINTI, TARKASTELU, ARVIOINTI JA JAKAMINEN YHTENÄISTÄ EUROOPPALAISTA ILMATILAA VARTEN

21 artikla

Tietojen kerääminen ja validointi suorituskyvyn tarkastelua varten

1.   Komission muiden unionin välineiden kautta jo keräämien tietojen, joita voidaan käyttää myös suorituskyvyn tarkastelussa, lisäksi kansallisten viranomaisten, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoaseman pitäjien, lentoaseman koordinaattoreiden ja lentoliikenteen harjoittajien on varmistettava, että komissiolle toimitetaan liitteessä V tarkoitetut tiedot mainitussa liitteessä säädettyjä vaatimuksia noudattaen.

2.   Kansalliset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain siirtää tai järjestää uudelleen tehtävän, joka liittyy tietojen toimittamiseen kansallisten valvontaviranomaistensa, lennonvarmistuspalvelun tarjoajien, lentoaseman pitäjien ja lentoaseman koordinaattoreiden välillä, ottaakseen huomioon paikalliset erityispiirteet ja käytössä olevat raportointikanavat.

3.   Tietojen toimittajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tietojen laadun, validoinnin ja oikea-aikaisen toimittamisen, muun muassa esittämällä todisteet laaduntarkastuksistaan ja validointiprosesseistaan, vastaamalla komission esittämiin tietojen laatuun liittyviin erityispyyntöihin ja toimittamalla tarvittaessa tietojen laadun parantamiseksi toteutetut toimintasuunnitelmat. Tiedot on toimitettava vastikkeetta soveltuvin osin sähköisesti komission määrittelemässä muodossa.

4.   Komissio arvioi 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen laadun ja validoi ne. Jos tietojen perusteella ei voida tehdä suorituskyvyn tarkastusta moitteettomasti, komissio voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä arvioidakseen ja parantaakseen tietojen laatua yhteistyössä jäsenvaltioiden ja erityisesti niiden kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.

5.   Tämän asetuksen soveltamiseksi 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka on jo toimitettu Eurocontrolille, on pidettävä komissiolle toimitettuina. Jos tietoja ei ole vielä toimitettu Eurocontrolille, komissio ja Eurocontrol toteuttavat tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että tällaiset tiedot asetetaan komission saataville 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

6.   Kun uusia merkittäviä tietovaatimuksia todetaan tai kun on odotettavissa, että tietojen laatu on riittämätön, komissio voi tehdä esitutkimuksia, joihin jäsenvaltiot tai sidosryhmät osallistuvat vapaaehtoisuuden pohjalta ennen kuin uudet tietovaatimukset otetaan käyttöön tätä asetusta muuttamalla. Tällaiset esitutkimukset tehdään asiaankuuluvan tiedonkeruun toteutettavuuden arvioimiseksi ottaen huomioon tietojen saatavuuden tarjoamat edut suhteessa sen keruun kustannuksiin ja vastaajille aiheutuvaan rasitteeseen.

22 artikla

Tietojen jakaminen

1.   Komissio jakaa tietoja asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa vahvistettuja tavoitteita varten Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (17) ja erityisesti sen 4 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 550/2004 18 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot on asetettava julkisesti saataville erityisesti sähköisesti. Tätä varten komissio tekee päätöksen suorituskykyyn liittyvissä tarkoituksissa 21 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen käsittelyä, suojelua, luottamuksellisuutta ja jakamista koskevasta toimintapolitiikasta sekä tällaisiin tietoihin liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista.

3.   Edellä 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen komission kertomusten on oltava julkisesti saatavilla ja niiden viitetiedot on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio voi päättää antaa asianomaisille osapuolille muita yleisiä tietoja säännöllisesti erityisesti sähköisesti.

4.   Edellä 10 artiklassa tarkoitetut unionin laajuiset tavoitteet ja III luvussa tarkoitettujen hyväksyttyjen suorituskykysuunnitelmien viitetiedot on asetettava julkisesti saataville ja ne on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Yksittäinen pääsy erityistietoihin, kuten validoituihin tietoihin ja tilastoihin, on myönnettävä sellaiselle tietojen toimittajalle, johon kyseiset tiedot ja toimet liittyvät suoraan.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Poikkeukset

Kun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 3 artiklan mukaisesti on vahvistettu, että jotkin tai kaikki jäsenvaltion lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelut ja/tai CNS-, MET- ja AIS-palvelut ovat markkinaehtojen mukaisia, ja kyseinen jäsenvaltio on päättänyt mainitun asetuksen nojalla olla laskematta näiden palvelujen määritettyjä kustannuksia, olla laskematta ja vahvistamatta lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelumaksuja ja olla soveltamatta taloudellisia kannustimia näihin palveluihin, näihin palveluihin ei sovelleta kustannustehokkuustavoitteita.

24 artikla

Muutoksenhaku

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen nojalla tehtävät päätökset perustellaan asianmukaisesti ja että niihin sovelletaan asianmukaista oikaisu- ja/tai muutoksenhakumenettelyä.

25 artikla

Järjestelmän uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää kunkin viiteajanjakson lopussa ja analysoi erityisesti järjestelmän vaikutusta, tehokkuutta ja soveltamisalaa ottaen asianmukaisesti huomioon ICAOn tällä alalla tekemän työn.

26 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 677/2011

Muutetaan asetus (EU) N:o 677/2011 seuraavasti:

1)	Poistetaan johdanto-osan 28 kappale.

2)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Toimintansa ohjaamiseksi pitkällä aikavälillä verkon hallinnoijan on laadittava verkon strategiasuunnitelma, pidettävä se ajan tasalla ja toteuttava se. Suunnitelma on sovitettava yhteen täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 (18) 8 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen kanssa.

3)	Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4.   Verkon strategiasuunnitelma on päivitettävä säännöllisesti viimeistään 12 kuukautta ennen kunkin viiteajanjakson alkua.”

4)

Korvataan 20 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3.   Verkon hallinnoijan on raportoitava vuosittain komissiolle ja virastolle tehtäviensä täyttämiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. Raportissa on käsiteltävä yksittäisiä verkkotoimintoja sekä koko verkon tilannetta, ja sen on liityttävä tiiviisti verkon strategiasuunnitelman, verkon operaatiosuunnitelman ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 6 artiklan d alakohdassa tarkoitetun verkon suorituskykysuunnitelman sisältöön. Komissio antaa raportin tiedoksi yhtenäisen ilmatilan komitealle.”

5)

Korvataan liite IV seuraavasti: ”LIITE IV VERKON STRATEGIASUUNNITELMAN MALLI Verkon strategiasuunnitelman on perustuttava seuraavaan rakenteeseen: 1.   JOHDANTO 1.1 Verkon strategiasuunnitelman soveltamisala (maantieteellinen ja ajallinen) 1.2 Suunnitelman valmistelu ja validointiprosessi 2.   YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VAATIMUKSET 2.1 Kuvaus verkon nykyisestä ja suunnitellusta tilanteesta, mukaan lukien Euroopan reittiverkon suunnittelu, ilmaliikennevirtojen säätely, lentoasemat ja niukat resurssit 2.2 Suunnitelman kattamaan ajanjaksoon liittyvät haasteet ja mahdollisuudet (mukaan lukien liikenteen kysyntäennuste ja maailmanlaajuinen kehitys) 2.3 Eri sidosryhmien ilmaisemat ja unionin laajuisissa suorituskykytavoitteissa määritellyt suorituskykytavoitteet ja liiketoiminnan vaatimukset 3.   STRATEGINEN NÄKEMYS 3.1 Kuvaus strategisesta kehityksestä, jonka avulla verkko voi menestyksellisesti saavuttaa suorituskykytavoitteet ja liiketoiminnan vaatimukset 3.2 Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän noudattaminen 3.3 Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman noudattaminen 4.   STRATEGISET TAVOITTEET 4.1 Verkon strategisten tavoitteiden kuvaus: a) osallistuviin operatiivisiin sidosryhmiin liittyvät yhteistyönäkökohdat roolien ja velvollisuuksien osalta, b) kuinka strategiset tavoitteet vastaavat vaatimuksia, c) kuinka edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa mitataan, d) kuinka strategiset tavoitteet vaikuttavat toimialaan ja muihin aloihin, joita asia koskee. 5.   STRATEGINEN SUUNNITTELU 5.1 Kuvaus lyhyen/keskipitkän aikavälin suunnittelusta: a) kunkin strategisen tavoitteen prioriteetit, b) kunkin strategisen tavoitteen toteuttaminen tarvittavan teknologian käyttöönoton, arkkitehtuuriin kohdistuvien vaikutusten, inhimillisten tekijöiden, aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen sekä tarvittavan hallinnoinnin, resurssien ja sääntelyn osalta, c) tarvittava operatiivisten sidosryhmien osallistuminen kuhunkin suunnitelman osatekijään, mukaan lukien niiden roolit ja velvollisuudet, d) verkon hallinnoijan sovittu osallistuminen suunnitelman kunkin osatekijän toteutuksen tukemiseen kussakin yksittäisessä toiminnossa. 5.2 Kuvaus pitkän aikavälin suunnittelusta: a) aikomus saavuttaa kukin strateginen tavoite tarvittavan teknologian ja vastaavien t&k-näkökohtien, arkkitehtuuriin kohdistuvien vaikutusten, inhimillisten tekijöiden, liiketoimintamallin ja tarvittavan hallinnoinnin ja sääntelyn osalta sekä näihin investointeihin liittyvät taloudelliset ja turvallisuusperusteet, b) tarvittava operatiivisten sidosryhmien osallistuminen kuhunkin suunnitelman osatekijään, mukaan lukien niiden roolit ja velvollisuudet. 6.   RISKINARVIOINTI 6.1 Kuvaus suunnitelman toteuttamiseen liittyvistä riskeistä 6.2 Kuvaus seurantaprosessista (mukaan lukien mahdollinen poikkeaminen alkuperäisistä tavoitteista) 7.   SUOSITUKSET 7.1 Niiden toimien yksilöinti, joita unionin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava suunnitelman toteuttamisen tueksi”

27 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 8 artiklassa määritellyn toisen viiteajanjakson alusta alkaen. Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän soveltamiseksi ja jotta voidaan mahdollistaa unionin laajuisten tavoitteiden hyväksyminen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen toisen viiteajanjakson alkua ja suorituskykysuunnitelmien laadinta ja hyväksyminen tämän asetuksen säännösten mukaisesti, 1 artiklan 3 kohtaa, 1 artiklan 4 kohtaa, 3 artiklan 3 kohdan i alakohtaa. 3 artiklan 3 kohdan n alakohtaa, 5 artiklaa, 6 artiklaa, 9 artiklan 3 kohtaa, 9 artiklan 4 kohtaa, 26 artiklaa, II lukua, III lukua sekä liitteitä I, II, III, IV ja V sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

28 artikla

Kumoaminen

Kumotaan komission asetus (EU) N:o 691/2010, komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 26 artikla ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1216/2011 1 päivästä tammikuuta 2015, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta panna täytäntöön suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä 8 artiklassa määritellyn ensimmäisen viiteajanjakson aikana.

---

(1)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 300, 14.11.2009, s. 34.

(3)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10.

(4)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20.

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 31.

(6)  EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(7)  EUVL L 185, 15.7.2011, s. 1.

(8)  EUVL L 201, 3.8.2010, s. 1.

(9)  EUVL L 310, 25.11.2011, s. 3.

(10)  EUVL L 167, 4.7.2003, s. 23.

(11)  EUVL L 294, 13.11.2007, s. 3.

(12)  EUVL L 295, 14.11.2007, s. 7.

(13)  EYVL L 14, 22.1.1993, s. 1.

(14)  EYVL L 96, 31.3.2004, s. 20.

(15)  EUVL L 271, 18.10.2011, s. 15.

(16)  EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(17)  EUVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(18)  EUVL L 128, 9.5.2013, s. 1.”

---

---

---

---

---

---