22.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/1

(1)

Unionin keskeisenä poliittisena tavoitteena jatkossakin on kehittää pitkälle tähtäävä ja kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, solidaarisuuteen ja vastuullisuuteen erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita.

(2)

Ulkorajoja koskeva unionin politiikka tähtää yhdennettyyn rajaturvallisuuteen, jonka avulla taataan yhtenäinen ja korkeatasoinen rajavalvonta, jota henkilöiden vapaa liikkuvuus unionissa välttämättä edellyttää ja joka on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Tämän vuoksi suunnitellaan sellaisten yhteisten sääntöjen laatimista, jotka koskevat ulkorajojen valvonnassa sovellettavia vaatimuksia ja menettelyjä.

(3)

Ulkorajavalvonnassa sovellettavia vaatimuksia ja menettelyjä koskevien yhteisten sääntöjen tehokas täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön tehostettua yhteensovittamista.

(4)

Tarkastuksilla ja valvonnalla toteutettava tehokas ulkorajavalvonta auttaa torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä vähentämään jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen ja kansainvälisiin suhteisiin kohdistuvia uhkia.

(5)

Ulkorajavalvonta ei ole yksinomaan sen jäsenvaltion edun mukaista, jonka ulkorajoilla sitä toteutetaan, vaan kaikkien sisärajavalvonnan lakkauttaneiden jäsenvaltioiden edun mukaista.

(6)

Neuvosto antoi 26 päivänä lokakuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 2007/2004 (3), jolla perustettiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex), jäljempänä ’virasto’, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2005. Asetusta (EY) N:o 2007/2004 muutettiin nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 863/2007 (4).

(7)

Viraston aseman vahvistaminen edelleen vastaa unionin tavoitetta kehittää politiikka, jonka tarkoituksena on ottaa vaiheittain käyttöön yhdennetyn rajaturvallisuuden periaate. Viraston olisi toimivaltuuksiensa rajoissa tuettava jäsenvaltioita tämän periaatteen toteuttamisessa, sellaisena kuin mainittu periaate on määritelty yhdennetystä rajaturvallisuudesta 4 ja 5 päivänä joulukuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä.

(8)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta kansalaisia varten koskevassa monivuotisessa ohjelmassa (Tukholman ohjelma), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009, kehotetaan selventämään ja vahvistamaan viraston asemaa ulkorajavalvonnassa.

(9)

Viraston toimivaltuuksia olisi näin ollen tarkistettava erityisesti sen operatiivisten valmiuksien vahvistamiseksi varmistaen samalla, että kaikki toteutettavat toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja että ne ovat tehokkaita ja niiden toteuttamisessa kunnioitetaan täysin perusoikeuksia sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia, erityisesti palauttamiskieltoa.

(10)

Nykyisiä mahdollisuuksia antaa jäsenvaltioille tehokasta apua ulkorajavalvontaan liittyvissä operatiivisissa asioissa olisi lisättävä käytettävissä olevien teknisten resurssien osalta. Viraston olisi pystyttävä suunnittelemaan riittävän tarkasti yhteisten operaatioiden tai kokeiluhankkeiden yhteensovittaminen.

(11)

Se välttämättömän teknisen kaluston vähimmäistaso, joka viraston ja/tai jäsenvaltioiden on vuosittaisten kahdenvälisten neuvottelujen ja sopimusten pohjalta annettava käyttöön, auttaa suuresti parantamaan suunniteltujen viraston yhteen sovittamien operaatioiden suunnittelua ja toteutusta.

(12)

Viraston olisi pidettävä luetteloa jäsenvaltioiden tai viraston omistamasta teknisestä kalustosta sekä jäsenvaltioiden ja viraston yhteisesti omistamasta kalustosta perustamalla teknisen kaluston keskitetty valmiusluettelo ja pitämällä sitä yllä. Tässä valmiusluettelossa olisi oltava kutakin teknisen kaluston tyyppiä vähimmäismäärä, joka on tarpeen, jotta virasto pystyy hoitamaan toimintonsa.

(13)

Tehokkaiden operaatioiden varmistamiseksi viraston olisi perustettava rajavartijoiden ryhmiä. Jäsenvaltioiden olisi osallistuttava näihin ryhmiin asianmukaisella määrällä päteviä rajavartijoita, jotka ovat käytettävissä, paitsi jos jäsenvaltioita kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen.

(14)

Viraston olisi voitava antaa jäsenvaltioista virastoon puolipysyvästi lähetettyjä rajavartijoita näiden ryhmien käyttöön, ja näiden rajavartijoiden tehtäviin ja toimivaltaan olisi sovellettava samaa oikeudellista kehystä kuin jäsenvaltioiden suoraan näiden ryhmien käyttöön antamiin vieraileviin virkamiehiin. Viraston olisi mukautettava lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita koskevia sisäisiä sääntöjään, jotta vastaanottava jäsenvaltio voisi antaa suoraan ohjeita rajavartijoille yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden aikana.

(15)

Hyvin määritelty toimintasuunnitelma, johon sisältyy arviointi ja velvollisuus ilmoittaa välikohtauksista ja josta virasto ja vastaanottava jäsenvaltio ovat sopineet osallistuvia jäsenvaltioita kuultuaan ennen yhteisten operaatioiden tai kokeiluhankkeiden aloittamista, auttaa saavuttamaan tämän asetuksen tavoitteet yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden yhteensovittamista koskevan yhdenmukaisemman toimintatavan kautta.

(16)

Viraston olisi käytettävä välikohtauksista ilmoittamista koskevaa järjestelmää toimittaakseen asiaankuuluville kansallisille viranomaisille ja viraston hallintoneuvostolle, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, tietoja uskottavista väitteistä, joiden mukaan erityisesti asetusta (EY) N:o 2007/2004 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 562/2006 (5) perustettua Schengenin rajasäännöstöä, perusoikeudet mukaan lukien, on rikottu yhteisten operaatioiden, kokeiluhankkeiden tai nopeiden interventioiden aikana.

(17)

Riskianalyysi on osoittautunut olennaiseksi osaksi operaatioiden suorittamista ulkorajoilla. Sen laatua olisi parannettava ottamalla käyttöön menetelmä, jolla arvioidaan jäsenvaltioiden valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin, kuten nykyisiin ja tuleviin uhkiin sekä paineisiin ulkorajoilla. Tällaiset arvioinnit eivät saisi kuitenkaan vaikuttaa Schengenin arviointimekanismin soveltamiseen.

(18)

Viraston olisi tarjottava jäsenvaltioiden kansallisten rajavartijoiden kouluttajille Euroopan tason koulutusta, jossa käsitellään myös perusoikeuksia ja kansainvälisen suojelun ja turvapaikkamenettelyjen piiriin pääsyä, sekä toimivaltaisten kansallisten yksiköiden henkilöstölle täydennyskoulutusta ja seminaareja, joissa käsitellään ulkorajavalvontaa ja jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maasta poistamista. Virasto voi järjestää koulutusta, muun muassa vaihto-ohjelman, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa niiden alueella. Jäsenvaltioiden olisi tältä osin sisällytettävä viraston työn tulokset rajavartijoiden kansallisiin koulutusohjelmiin.

(19)

Viraston olisi seurattava ja edistettävä toiminta-alaansa liittyvän tieteellisen tutkimuksen kehitystä ja jaettava tätä tietoa komissiolle ja jäsenvaltioille.

(20)

Useimmissa jäsenvaltioissa niissä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen operatiiviset näkökohdat kuuluvat ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten toimivaltaan. Koska näiden tehtävien hoitamisesta unionin tasolla syntyy selvää lisäarvoa, viraston olisi unionin palauttamispolitiikkaa kaikilta osin noudattaen varmistettava jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden yhteensovittaminen tai järjestäminen sekä selvitettävä matkustusasiakirjojen hankkimista koskevat parhaat käytänteet ja määriteltävä menettelyohjeet, joita on sovellettava jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maasta poistamiseen. Unionin varoja ei pitäisi antaa sellaisia toimia tai operaatioita varten, joita ei suoriteta Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, mukaisesti.

(21)

Tehtäviensä täyttämiseksi ja niiden suorittamisen edellyttämässä määrin virasto voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa tehdä yhteistyötä Europolin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja muiden unionin virastojen ja elinten, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten sekä sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia asetuksen (EY) N:o 2007/2004 soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Viraston olisi helpotettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä osana unionin ulkosuhdepolitiikkaa.

(22)

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa asetuksen (EY) N:o 2007/2004 soveltamisalaan kuuluvissa asioissa on yhä tärkeämpää. Vankan yhteistyömallin luomiseksi tältä osin merkityksellisten kolmansien maiden kanssa viraston olisi voitava käynnistää ja rahoittaa teknisen avun hankkeita sekä käyttää yhteyshenkilöitä kolmansissa maissa yhteistyössä kyseisten maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Viraston olisi voitava kutsua kolmansista maista tarkkailijoita osallistumaan toimintaansa tarpeellisen koulutuksen jälkeen. Yhteistyön käynnistäminen kolmansien maiden kanssa on tärkeää myös rajaturvallisuutta koskevien unionin normien edistämiseksi, mukaan lukien perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

(23)

Avointen ja läpinäkyvien palvelussuhteen ehtojen ja henkilöstön yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi viraston henkilöstöön ja sen pääjohtajaan olisi sovellettava neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (6) säädettyjä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, mukaan lukien vaitiolovelvollisuutta tai muuta vastaavaa salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt.

(24)

Lisäksi hallintoneuvoston olisi vahvistettava erityismääräyksiä, joissa sallitaan jäsenvaltioiden kansallisten asiantuntijoiden lähettäminen virastoon. Määräyksissä olisi muun muassa tarkennettava, että virastoon lähetettyjen jäsenvaltioiden rajavartijoiden, joita käytetään yhteisissä operaatioissa, kokeiluhankkeissa tai nopeissa interventioissa, olisi katsottava olevan vierailevia virkamiehiä, joilla on vastaavat tehtävät ja toimivalta.

(25)

Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (7). Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi sen vuoksi valvottava viraston suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, ja hänellä olisi oltava oikeus saada virastolta kaikki tutkimustensa kannalta tarpeelliset tiedot.

(26)

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (8) sovelletaan täysimääräisesti siltä osin kuin jäsenvaltiot käsittelevät henkilötietoja.

(27)

Viraston olisi noudatettava tietojärjestelmien operatiivisessa hallinnoinnissa eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja, myös tietosuojan osalta, ottaen huomioon tiukimmat ammatilliset vaatimukset.

(28)

Asetus (EY) N:o 2007/2004 olisi näin ollen muutettava.

(29)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, joita ovat varsinkin ihmisarvon kunnioittaminen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus turvapaikkaan, palauttamiskiellon periaate, syrjimättömyyden periaate, lapsen oikeudet ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Voimankäytön olisi oltava sopusoinnussa vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön kanssa, myös tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kanssa.

(30)

Tämän asetuksen täytäntöönpano ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuksiin tai velvoitteisiin, jotka perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimukseen, kansainväliseen yleissopimukseen ihmishengen turvallisuudesta merellä, kansainväliseen yleissopimukseen etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä tai pakolaisten oikeusasemaa koskevaan Geneven yleissopimukseen.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli yhdennetyn operatiivisen ulkorajayhteistyön edistämistä jäsenvaltioiden ulkorajoilla, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(32)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (10) 1 artiklan A alakohdassa tarkoitettuun alaan. Näin ollen Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan valtuuskuntien olisi osallistuttava viraston toimintaan sen hallintoneuvoston jäseninä vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin.

(33)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (11) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G alakohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (12) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Näin ollen Sveitsin valaliiton valtuuskunnan olisi osallistuttava viraston toimintaan sen hallintoneuvoston jäsenenä vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin.

(34)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (13) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G alakohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (14) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Näin ollen Liechtensteinin ruhtinaskunnan valtuuskunnan olisi osallistuttava viraston toimintaan sen hallintoneuvoston jäsenenä vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin.

(35)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(36)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (15) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(37)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (16) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(38)

Viraston olisi helpotettava sellaisten operatiivisten toimien järjestämistä, joissa jäsenvaltiot voivat käyttää hyväkseen Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisesti tarjoamaa asiantuntemusta ja välineistöä hallintoneuvoston tapauskohtaisesti päättämien menettelysääntöjen mukaisesti. Tämän vuoksi Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat olisi kutsuttava kaikkiin hallintoneuvoston kokouksiin, jotta he voivat osallistua täysimittaisesti tällaisia operatiivisia toimia valmisteleviin keskusteluihin.

(39)

Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat eri mieltä Gibraltarin rajojen määrittämisestä.

(40)

Tämän asetuksen Gibraltarin rajoihin soveltamista koskeva lykkäys ei aiheuta minkäänlaisia muutoksia asianomaisten valtioiden kantoihin,

1)

Korvataan 1 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Vaikka vastuu ulkorajavalvonnasta on jäsenvaltioilla, tämän asetuksen 15 artiklassa määriteltynä unionin elimenä virasto helpottaa ja tehostaa tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti ulkorajavalvontaan liittyvien unionin nykyisten ja tulevien toimenpiteiden, erityisesti asetuksessa (EY) N:o 562/2006 (17) vahvistetun Schengenin rajasäännöstön, soveltamista. Virasto täyttää tämän tehtävänsä huolehtimalla jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa edistäen täten osaltaan henkilötarkastusten sekä jäsenvaltioiden ulkorajojen valvonnan tehokkuutta, korkeaa tasoa ja yhdenmukaisuutta.

Virasto täyttää tehtävänsä noudattaen täysimääräisesti unionin asiaa koskevaa oikeutta, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, asian kannalta merkityksellistä kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (Geneven yleissopimus), kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyviä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, sekä noudattaen perusoikeuksia, ottaen samalla huomioon tämän asetuksen 26 a artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan ryhmän kertomukset.

3.   Virasto myös antaa komissiolle ja jäsenvaltioille tarvittavaa teknistä apua ja asiantuntija-apua ulkorajavalvonnassa ja edistää yhteisvastuullisuutta etenkin niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita.

2)

Muutetaan 1 a artikla seuraavasti:

3)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Menettelyohjeet

Virasto laatii menettelyohjeet, joita sovelletaan kaikkiin viraston yhteensovittamiin operaatioihin, ja kehittää näitä ohjeita edelleen. Menettelyohjeissa määrätään toimenpiteistä, joiden tarkoitus on taata oikeusvaltion periaatteen noudattaminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen ja joissa painopiste on erityisesti ilman huoltajaa olevissa alaikäisissä ja muissa haavoittuvassa asemassa olevissa henkilöissä sekä kansainvälistä suojelua hakevissa henkilöissä ja joita sovelletaan kaikkiin viraston toimintaan osallistuviin henkilöihin.

Viraston on kehitettävä menettelyohjeita yhteistyössä 26 a artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan ryhmän kanssa.”

5)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Ulkorajoilla toteutettavat yhteiset operaatiot ja kokeiluhankkeet

1.   Virasto arvioi, hyväksyy ja sovittaa yhteen jäsenvaltioiden yhteisiä operaatioita ja kokeiluhankkeita varten tekemiä ehdotuksia, mukaan lukien jäsenvaltioiden pyynnöt, jotka liittyvät teknistä ja operatiivista lisäapua edellyttäviin olosuhteisiin, erityisesti kun jäsenvaltioon kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita.

Virasto voi itse tehdä aloitteita yhteisiksi operaatioiksi ja kokeiluhankkeiksi sekä toteuttaa niitä asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella yhteistyössä vastaanottavien jäsenvaltioiden kanssa.

Virasto voi myös päättää antaa teknisen kalustonsa yhteisiin operaatioihin tai kokeiluhankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden käyttöön.

Ennen yhteisiä operaatioita ja kokeiluhankkeita olisi suoritettava perusteellinen riskianalyysi.

1 a.   Virasto voi lopettaa yhteiset operaatiot ja kokeiluhankkeet sen jälkeen, kun se on ilmoittanut siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle, jos kyseisten yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden toteuttamista koskevat edellytykset eivät enää täyty.

Yhteiseen operaatioon tai kokeiluhankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot voivat pyytää virastoa lopettamaan kyseisen yhteisen operaation tai kokeiluhankkeen.

Kotijäsenvaltion on säädettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaisista kurinpitomenettelyistä tai muista toimista, joita sovelletaan, jos yhteisen operaation tai kokeiluhankkeen yhteydessä on rikottu perusoikeuksia tai kansainvälisiä suojeluvelvoitteita.

Pääjohtaja keskeyttää tai lopettaa yhteiset operaatiot ja kokeiluhankkeet kokonaan tai osittain, jos hän katsoo, että tällaiset rikkomiset ovat vakavia tai ne todennäköisesti jatkuvat.

1 b.   Virasto perustaa 3 b artiklan mukaisesti rajavartijoiden valmiusluettelon, jota kutsutaan Euroopan rajavartijaryhmiksi ja jota voidaan käyttää 1 kohdassa tarkoitetuissa yhteisissä operaatioissa ja kokeiluhankkeissa. Se päättää henkilöresurssien ja teknisen kaluston käytöstä 3 a ja 7 artiklan mukaisesti.

2.   Virasto voi hoitaa yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden käytännön järjestelyt 16 artiklassa säädettyjen erityistoimipisteidensä kautta.

3.   Virasto arvioi yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden tuloksia ja toimittaa hallintoneuvostolle yksityiskohtaiset arviointikertomukset 60 päivän kuluessa näiden operaatioiden ja hankkeiden päättymisestä yhdessä 26 a artiklassa tarkoitetun perusoikeusvaltuutetun huomautusten kanssa. Virasto laatii kyseisistä tuloksista tulevien yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden laadun, yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi kattavan vertailevan analyysin ja sisällyttää sen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yleiskertomukseensa.

4.   Virasto rahoittaa 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä operaatioita ja kokeiluhankkeita tai osallistuu niiden rahoitukseen myöntämällä avustuksia talousarviostaan virastoon sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti.

5.   Edellä olevaa 1 a ja 4 kohtaa sovelletaan myös nopeisiin interventioihin.”.

6)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”3 a artikla

Yhteisiin operaatioihin ja kokeiluhankkeisiin liittyvät organisatoriset seikat

1.   Pääjohtaja laatii 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisille operaatioille ja kokeiluhankkeille toimintasuunnitelman. Pääjohtaja ja vastaanottava jäsenvaltio sopivat yhteiseen operaatioon tai kokeiluhankkeeseen osallistuvia jäsenvaltioita kuultuaan hyvissä ajoin ennen kyseisen yhteisen operaation tai kokeiluhankkeen suunniteltua alkua toimintasuunnitelmasta, jossa määritetään yksityiskohtaisesti organisatoriset seikat.

Toimintasuunnitelman on sisällettävä kaikki yhteisen operaation tai kokeiluhankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät seikat, mukaan lukien seuraavat tiedot:

2.   Toimintasuunnitelman tarkistuksiin tai mukautuksiin on saatava pääjohtajan ja vastaanottavan jäsenvaltion hyväksyntä. Virasto lähettää osallistuville jäsenvaltioille välittömästi jäljennöksen tarkistetusta tai mukautetusta toimintasuunnitelmasta.

3.   Virasto varmistaa osana yhteensovittamistehtäviään kaikkien organisatoristen seikkojen toiminnallisen toteutuksen, mukaan lukien viraston henkilöstön jäsenen mukanaolo tässä artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä operaatioissa ja kokeiluhankkeissa.

3 b artikla

Euroopan rajavartijaryhmien kokoonpano ja käyttö

1.   Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta äänivaltaisten jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä Euroopan rajavartijaryhmien käyttöön annettavien rajavartijoiden profiileista ja kokonaismäärästä. Samaa menettelyä sovelletaan profiilien ja kokonaismäärien mahdollisiin myöhempiin muutoksiin. Jäsenvaltiot osallistuvat Euroopan rajavartijaryhmiin kansallisen valmiusluettelon kautta, joka perustuu erilaisiin määriteltyihin profiileihin ja johon ne nimeävät rajavartijoita, jotka vastaavat vaadittuja profiileja.

2.   Kun kyse on jäsenvaltioiden rajavartijoiden osallistumisesta seuraavan vuoden yksittäisiin yhteisiin operaatioihin ja kokeiluhankkeisiin, jäsenvaltioiden osallistumista suunnitellaan viraston ja jäsenvaltioiden vuosittaisten kahdenvälisten neuvottelujen ja sopimusten pohjalta. Näiden sopimusten mukaisesti jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä annettava rajavartijat käyttöön komennusta varten, paitsi jos niitä kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen. Pyyntö on esitettävä vähintään 45 päivää ennen suunniteltua komennusta. Kotijäsenvaltio päättää edelleen itsenäisesti henkilöstön valinnasta ja heidän komennuksensa kestosta.

3.   Virasto osallistuu myös Euroopan rajavartijaryhmiin pätevillä rajavartijoilla, jotka jäsenvaltiot ovat lähettäneet kansallisina asiantuntijoina 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kun kyse on jäsenvaltioiden rajavartijoiden lähettämisestä virastoon seuraavana vuonna, jäsenvaltioiden osallistumista suunnitellaan viraston ja jäsenvaltioiden vuosittaisten kahdenvälisten neuvottelujen ja sopimusten pohjalta.

Näiden sopimusten mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava rajavartijat käyttöön virastoon lähettämistä varten, paitsi jos tämä vaikuttaisi merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat kutsua takaisin lähettämänsä rajavartijat.

Tällaisten komennusten enimmäiskesto on kuusi kuukautta 12 kuukauden ajanjaksolla. Lähetettyjä rajavartijoita pidetään tätä asetusta sovellettaessa vierailevina virkamiehinä, ja heillä on 10 artiklassa säädetyt tehtävät ja toimivalta. Kyseiset rajavartijat komennukselle lähettänyt jäsenvaltio katsotaan 1 a artiklan 3 kohdassa määritellyksi kotijäsenvaltioksi 3 c, 10 ja 10 b artiklaa sovellettaessa. Viraston tilapäisesti palkkaamaa muuta henkilöstöä, jolla ei ole rajavalvontatehtävien edellyttämää pätevyyttä, käytetään ainoastaan yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden yhteensovittamistehtävissä.

4.   Euroopan rajavartijaryhmien jäsenten on tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään kunnioitettava täysin perusoikeuksia, joihin kuuluu turvapaikkamenettelyjen piiriin pääsy, ja ihmisarvoa. Toimenpiteiden, joita he tehtäviään suorittaessaan tai toimivaltaansa käyttäessään toteuttavat, on oltava oikeassa suhteessa toimenpiteille asetettuihin tavoitteisiin. Tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään he eivät saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.

5.   Virasto nimittää 8 g artiklan mukaisesti yhteensovittamisesta vastaavan virkamiehen kullekin yhteiselle operaatiolle tai kokeiluhankkeelle, jossa käytetään Euroopan rajavartijaryhmien jäseniä.

Yhteensovittamisesta vastaavan virkamiehen tehtävänä on edistää vastaanottavien ja osallistuvien jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja yhteensovittamista.

6.   Virasto vastaa 8 h artiklan mukaisesti kustannuksista, joita jäsenvaltioille aiheutuu niiden rajavartijoiden antamisesta Euroopan rajavartijaryhmien käyttöön tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.   Virasto antaa Euroopan parlamentille vuosittain selvityksen siitä, kuinka monta rajavartijaa kukin jäsenvaltio on antanut Euroopan rajavartijaryhmien käyttöön tämän artiklan mukaisesti.

3 c artikla

Ohjeet Euroopan rajavartijaryhmille

1.   Euroopan rajavartijaryhmien komennuksen aikana vastaanottava jäsenvaltio antaa ryhmille ohjeet 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman mukaisesti.

2.   Virasto voi toimittaa vastaanottavalle jäsenvaltiolle näkemyksensä 1 kohdassa tarkoitetuista ohjeista 3 b artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteensovittamisesta vastaavan virkamiehensä välityksellä. Tällöin vastaanottavan jäsenvaltion on otettava nämä näkemykset huomioon.

3.   Vastaanottavan jäsenvaltion on 8 g artiklan mukaisesti annettava yhteensovittamisesta vastaavalle virkamiehelle kaikki tarvittava apu, myös rajoittamaton pääsy Euroopan rajavartijaryhmien luo koko komennuksen keston ajan.

4.   Euroopan rajavartijaryhmien jäsenten suorittaessa tehtäviään ja käyttäessä toimivaltaansa heihin sovelletaan heidän kotijäsenvaltionsa kurinpitotoimenpiteitä.”

7)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Riskianalyysi

Virasto kehittää yhteisen yhdennetyn riskianalyysimallin ja soveltaa sitä.

Se valmistelee sekä yleisiä että erityisiä riskianalyyseja, jotka se esittää neuvostolle ja komissiolle.

Riskianalyysissa virasto voi asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan arvioida etenkin niiden jäsenvaltioiden, joihin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita, valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin, mukaan lukien nykyiset ja tulevat uhat ja paineet jäsenvaltioiden ulkorajoilla. Tätä varten virasto voi arvioida rajavalvontaan liittyviä jäsenvaltioiden kalustoa ja resursseja. Arvion on perustuttava asianomaisten jäsenvaltioiden antamiin tietoihin sekä yhteisistä operaatioista, kokeiluhankkeista, nopeista interventioista ja muusta viraston toiminnasta laadittuihin raportteihin sekä niistä saatuihin tuloksiin. Nämä arvioinnit eivät saa vaikuttaa Schengenin arviointimekanismin soveltamiseen.

Näiden arviointien tulokset esitetään hallintoneuvostolle.

Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle tämän artiklan soveltamista varten kaikki tarvittavat tiedot tilanteesta ja mahdollisista uhkista ulkorajoilla.

Virasto ottaa yhteisestä yhdennetystä riskianalyysimallista saadut tulokset huomioon kehittäessään 5 artiklassa tarkoitettuja rajavartijakoulutuksen yhteisiä koulutusvaatimuksia.”

8)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

9)

Korvataan 6 ja 7 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Tutkimustoiminnan seuranta ja edistäminen

Virasto seuraa ennakoivasti ja edistää ulkorajavalvontaan liittyvän tutkimuksen kehitystä ja jakaa siitä tietoa komissiolle ja jäsenvaltioille.

7 artikla

Tekninen kalusto

1.   Virasto voi yksinään tai yhdessä jonkin jäsenvaltion kanssa ostaa tai vuokrata yhteisissä operaatioissa, kokeiluhankkeissa, nopeissa interventioissa, yhteisissä palauttamisoperaatioissa tai teknisen avun hankkeissa suoritettavassa ulkorajavalvonnassa käytettävää teknistä kalustoa virastoon sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti. Virastolle merkittäviä kustannuksia aiheuttavista kalusto-ostoista tai -vuokrauksesta on suoritettava etukäteen perusteellinen tarve- ja kustannushyötyanalyysi. Tällaiset menot rahoitetaan hallintoneuvoston 29 artiklan 9 kohdan mukaisesti hyväksymästä viraston talousarviosta. Jos virasto ostaa tai vuokraa merkittävää teknistä kalustoa, kuten avomerellä ja rannikkovesillä käytettäviä partioaluksia tai ajoneuvoja, noudatetaan seuraavia edellytyksiä:

Rekisteröintijäsenvaltio ja virasto sopivat viraston laatiman sopimusmallin perusteella menettelyistä, joilla taataan, että virastolla on yhteisomistuksessa oleva kalusto tiettynä ajanjaksona kokonaan käytettävissään, sekä kaluston käyttöehdoista.

Rekisteröintijäsenvaltion tai teknisen kaluston toimittajan on annettava käyttöön asiantuntijat ja tekninen miehistö, joita tarvitaan teknisen kaluston käyttämiseksi laillisesti ja turvallisesti.

2.   Virasto ottaa käyttöön teknisen kaluston keskitetyn valmiusluettelon, joka muodostuu joko jäsenvaltioiden tai viraston omistamasta ulkorajavalvonnassa käytettävästä kalustosta sekä jäsenvaltioiden ja viraston yhdessä omistamasta vastaavasta kalustosta, ja ylläpitää kyseistä luetteloa. Teknisen kaluston valmiusluetteloon sisältyy tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä kutakin teknisen kaluston tyyppiä. Teknisen kaluston valmiusluettelossa lueteltua kalustoa käytetään 3, 8 a ja 9 artiklassa tarkoitetuissa toimissa.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava kalustoa 2 kohdassa tarkoitettuun teknisen kaluston valmiusluetteloon. Jäsenvaltioiden osallistuminen valmiusluetteloon ja teknisen kaluston käyttö yksittäisissä operaatioissa suunnitellaan viraston ja jäsenvaltioiden vuosittaisten kahdenvälisten neuvottelujen ja sopimusten pohjalta. Näiden sopimusten mukaisesti ja siltä osin kuin tekninen kalusto muodostaa osan teknisen kaluston vähimmäismäärästä tiettynä vuotena, jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä annettava tekninen kalustonsa käyttöön, paitsi jos niitä kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen. Tällainen pyyntö on esitettävä vähintään 45 päivää ennen suunniteltua komennusta. Osallistumista teknisen kaluston valmiusluetteloon tarkastellaan vuosittain.

4.   Virasto hallinnoi teknisen kaluston valmiusluetteloa seuraavasti:

5.   Virasto rahoittaa kustannukset, joita aiheutuu tietyn jäsenvaltion tiettynä vuotena osana teknisen kaluston vähimmäismäärää käyttöön antaman teknisen kaluston käytöstä. Kun on kyse sellaisen teknisen kaluston käytöstä, joka ei ole osa teknisen kaluston vähimmäismäärää, virasto osallistuu hyväksyttävien kustannusten rahoittamiseen 100 prosenttiin asti ottaen huomioon tällaista teknistä kalustoa käyttävien jäsenvaltioiden erityisolosuhteet.

Hallintoneuvosto päättää 24 artiklan mukaisesti vuosittain pääjohtajan ehdotuksen perusteella tekniseen kalustoon liittyvistä säännöistä, mukaan lukien teknisen kaluston kunkin tyypin osalta tarvittavat vähimmäismäärät, käyttöä koskevat edellytykset ja kustannusten korvaaminen. Budjettisyistä hallintoneuvoston olisi tehtävä tämä päätös vuosittain 31 päivään maaliskuuta mennessä.

Virasto ehdottaa teknisen kaluston vähimmäismäärää tarpeidensa mukaisesti, jotta voidaan erityisesti suorittaa yhteisiä operaatioita, kokeiluhankkeita, nopeita interventioita ja yhteisiä palauttamisoperaatioita sen kyseessä olevan vuoden työohjelman mukaisesti.

Jos teknisen kaluston vähimmäismäärä osoittautuu riittämättömäksi yhteisille operaatioille, kokeiluhankkeille, nopeille interventioille ja yhteisille palauttamisoperaatioille sovitun toimintasuunnitelman toteuttamiseksi, virasto tarkistaa sitä perusteltujen tarpeiden ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti.

6.   Virasto raportoi teknisen kaluston valmiusluetteloon kuuluvan kaluston kokoonpanosta ja käytöstä kuukausittain hallintoneuvostolle. Jos 5 kohdassa tarkoitettua teknisen kaluston vähimmäismäärää ei saavuteta, pääjohtaja ilmoittaa siitä hallintoneuvostolle viipymättä. Hallintoneuvosto tekee viipymättä päätöksen teknisen kaluston käytön priorisoinnista ja ryhtyy asianmukaisiin toimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Se tiedottaa komissiolle havaituista puutteista ja toteutetuista toimista. Komissio tiedottaa tämän jälkeen asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä antaa asiasta oman arvionsa.

7.   Virasto antaa Euroopan parlamentille vuosittain selvityksen siitä, kuinka paljon teknistä kalustoa kukin jäsenvaltio on tämän artiklan mukaisesti antanut teknisen kaluston valmiusluetteloon.”

10)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

11)

Korvataan 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Nopeat interventiot

Virasto voi sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, joka on joutunut äkillisen ja poikkeuksellisen paineen alaiseksi erityisesti siksi, että ulkorajoille saapuu suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, jotka pyrkivät laittomasti kyseisen jäsenvaltion alueelle, lähettää apua pyytävän jäsenvaltion alueelle yhden tai useamman Euroopan rajavartijaryhmän, jäljempänä ’ryhmä’ tai ’ryhmät’, asianmukaisen pituiseksi rajatuksi ajaksi asetuksen (EY) N:o 863/2007 4 artiklan mukaisesti.”

12)

Korvataan 8 d artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jos pääjohtaja päättää lähettää yhden tai useamman ryhmän, virasto laatii yhdessä apua pyytävän jäsenvaltion kanssa välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluessa päätöksen tekemisestä 8 e artiklan mukaisen toimintasuunnitelman.”

13)

Muutetaan 8 e artiklan 1 kohta seuraavasti:

14)

Korvataan 8 h artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”1.   Virasto vastaa kokonaisuudessaan seuraavista kustannuksista, joita jäsenvaltioille aiheutuu siitä, että ne antavat rajavartijoitaan käyttöön 3 artiklan 1 b kohdassa, 8 a artiklassa ja 8 c artiklassa mainittuja tarkoituksia varten:”.

15)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Palauttamista koskeva yhteistyö

1.   Virasto antaa tarvittavaa apua jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämisessä unionin palauttamispolitiikan ja erityisesti jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (20) mukaisesti ja ottamatta kantaa palauttamispäätösten aiheellisuuteen sekä varmistaa osallistuvien jäsenvaltioiden pyynnöstä jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden yhteensovittamisen tai järjestämisen, myös vuokraamalla lentokoneita tällaisia operaatioita varten. Virasto rahoittaa tässä kohdassa tarkoitettuja operaatioita ja hankkeita tai osallistuu niiden rahoitukseen myöntämällä avustuksia talousarviostaan virastoon sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti. Virasto voi myös käyttää palauttamiseen käytettävissä olevia unionin rahoituskeinoja. Virasto varmistaa, että sen jäsenvaltioiden kanssa tekemissä avustussopimuksissa asetetaan taloudellisen tuen edellytykseksi perusoikeuskirjan täysimääräinen noudattaminen.

1 a.   Virasto laatii menettelyohjeet, jotka koskevat maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista ja joita sovelletaan kaikissa viraston yhteensovittamissa yhteisissä palauttamisoperaatioissa ja joissa kuvataan yhteiset yhdenmukaistetut menettelyt, joilla on tarkoitus yksinkertaistaa yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämistä ja varmistaa inhimillinen palauttaminen kunnioittaen kaikilta osin perusoikeuksia, erityisesti ihmisarvon periaatetta, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa, oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen sekä oikeutta henkilötietojen suojaan ja syrjimättömyyteen.

1 b.   Menettelyohjeissa kiinnitetään erityisesti huomiota direktiivin 2008/115/EY 8 artiklan 6 kohdassa säädettyyn velvoitteeseen säätää tehokkaasta järjestelmästä pakkoon perustuvien palautusten valvomiseksi sekä tämän asetuksen 26 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun perusoikeusstrategiaan. Yhteisten palauttamisoperaatioiden valvonnan olisi perustuttava objektiivisiin ja avoimiin kriteereihin, ja sen olisi katettava yhteinen palauttamisoperaatio kokonaisuudessaan lähtöä edeltävästä vaiheesta siihen asti, kunnes palautettavat henkilöt luovutetaan palautusmaassa.

1 c.   Jäsenvaltioiden on säännöllisesti ilmoitettava virastolle, minkä verran ne tarvitsevat viraston apua tai yhteensovittamista. Virasto laatii toimintasuunnitelman tarvittavan toiminnallisen tuen, 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tekninen kalusto mukaan lukien, antamiseksi apua pyytäville jäsenvaltioille. Hallintoneuvosto päättää 24 artiklan mukaisesti pääjohtajan ehdotuksen perusteella toimintasuunnitelman sisällöstä ja toimintatavasta.

2.   Virasto tekee yhteistyötä 14 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sellaisten parhaiden käytänteiden selvittämiseksi, jotka koskevat matkustusasiakirjojen hankkimista ja laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista.

16)

Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään vierailevien virkamiesten on noudatettava unionin ja kansainvälistä oikeutta sekä otettava huomioon perusoikeudet ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.”

17)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Tiedonvaihtojärjestelmät

Virasto voi toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen tehtäviinsä liittyvää tiedonvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa 13 artiklassa tarkoitettujen unionin virastojen kanssa. Se kehittää tietojärjestelmän, jolla pystytään vaihtamaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, myös 11 a, 11 b ja 11 c artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja, kyseisten toimijoiden kanssa, ja ylläpitää kyseistä tietojärjestelmää.

Virasto voi toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen tehtäviinsä liittyvää tiedonvaihtoa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kanssa, jos tietojenvaihto liittyy toimiin, joihin nämä osallistuvat 12 artiklan ja 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti.”

18)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”11 a artikla

Tietosuoja

Viraston henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001, viraston tietosuojasta vastaavaa henkilöä koskevat toimenpiteet mukaan lukien. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen toimenpiteiden vahvistamista. Virasto voi käsitellä henkilötietoja hallinnollisissa tarkoituksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 b ja 11 c artiklan soveltamista.

11 b artikla

Henkilötietojen käsittely yhteisten palauttamisoperaatioiden yhteydessä

1.   Suorittaessaan 9 artiklassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämistä ja yhteensovittamista koskevia tehtäviään virasto voi käsitellä yhteisten palauttamisoperaatioiden kohteena olevien henkilöiden henkilötietoja.

2.   Tällaisten henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Erityisesti on huolehdittava siitä, että pitäydytään tiukasti ainoastaan sellaisten henkilötietojen käsittelyssä, joita tarvitaan yhteistä palauttamisoperaatiota varten.

3.   Henkilötiedot on tuhottava heti kun tarkoitus, jota varten ne on kerätty, on saavutettu, ja viimeistään kymmenen päivän kuluttua yhteisen palauttamisoperaation päättymisestä.

4.   Virasto voi siirtää henkilötiedot liikenteenharjoittajalle, jos jäsenvaltio ei ole tehnyt sitä.

5.   Tätä artiklaa sovelletaan 11 a artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä noudattaen.

11 c artikla

Yhteisten operaatioiden, kokeiluhankkeiden ja nopeiden interventioiden yhteydessä kerättyjen henkilötietojen käsittely

1.   Jollei 2 ja 3 kohdassa säädetyistä rajoituksista muuta johdu, virasto voi edistääkseen turvallisuutta jäsenvaltioiden ulkorajoilla käsitellä jäsenvaltioiden yhteisten operaatioiden, kokeiluhankkeiden ja nopeiden interventioiden yhteydessä keräämiä ja sille toimittamia henkilötietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa kerätä henkilötietoja tällaisten toimien yhteydessä.

2.   Viraston suorittaman tällaisen henkilötietojen käsittelyn on rajoituttava henkilötietoihin, jotka koskevat henkilöitä, joiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset perustellusti epäilevät osallistuvan rajatylittävään rikolliseen toimintaan, laittomassa maahanmuutossa avustamiseen tai ihmiskauppaan, sellaisina kuin ne on määritelty laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä 28 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/90/EY (21) 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa.

3.   Virasto voi käsitellä 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja vain seuraavissa tarkoituksissa:

4.   Henkilötiedot on tuhottava heti kun ne on toimitettu Europolille tai muille unionin virastoille tai kun niitä on käytetty 4 artiklassa tarkoitettujen riskianalyysien laatimiseen. Tietoja ei saa missään tapauksessa säilyttää yli kolmea kuukautta niiden keruupäivästä.

5.   Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Virasto ei saa käyttää henkilötietoja tutkintatoimiin, jotka kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vastuulle.

Erityisesti on huolehdittava siitä, että pidättäydytään tiukasti ainoastaan sellaisten henkilötietojen käsittelyssä, joita tarvitaan 3 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten.

6.   Viraston käsittelemien henkilötietojen välittäminen eteenpäin tai niiden muu ilmaiseminen kolmansille maille tai muille kolmansille osapuolille on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista.

7.   Tätä artiklaa sovelletaan 11 a artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä noudattaen.

11 d artikla

Turvallisuusluokiteltujen sekä muiden kuin turvallisuusluokiteltujen arkaluonteisten tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

1.   Virasto soveltaa komission turvallisuussääntöjä, sellaisina kuin ne on vahvistettu komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (22) liitteessä. Näitä sääntöjä sovelletaan muun muassa turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen.

2.   Virasto soveltaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä olevia muiden kuin turvallisuusluokiteltujen arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, sellaisina kuin komissio on pannut ne täytäntöön. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti turvallisuusperiaatteita sovelletaan.

19)

Korvataan 13 ja 14 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Yhteistyö unionin virastojen ja elinten sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa

Virasto voi tehdä yhteistyötä Europolin, Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston, jäljempänä ’perusoikeusvirasto’, muiden unionin virastojen ja elinten sekä sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, niiden kanssa sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten ja näiden elinten toimivaltaa koskevien määräysten mukaisesti. Virasto tiedottaa tapauskohtaisesti tällaisista järjestelyistä Euroopan parlamentille.

Viraston käsittelemien henkilötietojen välittämiseen eteenpäin tai niiden muuhun ilmaisemiseen muille unionin virastoille tai elimille sovelletaan henkilötietojen vaihtamista koskevia erityisiä menettelytapoja, ja siihen tarvitaan Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkohyväksyntä.

Virasto voi asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella myös kutsua tarkkailijoita unionin virastoista tai elimistä taikka kansainvälisistä järjestöistä osallistumaan 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin toimiinsa, siltä osin kuin niiden läsnäolo on kyseisten toimien tavoitteiden mukaista ja voi edesauttaa yhteistyön parantamista ja parhaiden käytänteiden vaihtoa eikä vaaranna näiden toimien turvallisuutta. Tarkkailijat voivat osallistua 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin toimiin vain asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella ja 3 artiklassa tarkoitettuihin toimiin vain vastaanottavan jäsenvaltion suostumuksella. Tarkkailijoiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisällytetään 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun toimintasuunnitelmaan. Virasto antaa näille tarkkailijoille asianmukaisen koulutuksen ennen heidän osallistumistaan.

14 artikla

Kolmansien maiden kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön helpottaminen ja yhteistyö kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa

1.   Virasto helpottaa unionin ulkosuhteissa noudatettavan politiikan mukaisesti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä sen toimintaan kuuluvilla aloilla ja siinä määrin kuin sen tehtävien hoitaminen tätä edellyttää, myös ihmisoikeuksien osalta.

Virasto ja jäsenvaltiot noudattavat normeja ja sääntöjä, jotka ovat vähintään unionin lainsäädännössä säädettyjen normien ja sääntöjen tasoisia, myös silloin, kun kolmansien maiden kanssa tehdään yhteistyötä niiden alueella.

Yhteistyön käynnistäminen kolmansien maiden kanssa mahdollistaa rajavalvonnan eurooppalaisten normien edistämisen, myös perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen.

2.   Virasto voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden niiden viranomaisten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, näiden viranomaisten kanssa sovittujen toimintamenettelyjen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Nämä toimintamenettelyt voivat liittyä ainoastaan operatiivisen yhteistyön hallinnointiin.

3.   Virasto voi käyttää kolmansissa maissa olevia yhteyshenkilöitään, joilla olisi oltava suurin mahdollinen suoja tehtäviään hoitaessaan. He muodostavat osan jäsenvaltioiden maahanmuuttoasioita käsittelevien yhteyshenkilöiden paikallisista tai alueellisista yhteistyöverkostoista, jotka on perustettu maahanmuuttoasioita käsittelevän yhteyshenkilöverkon perustamisesta 19 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 377/2004 (23) mukaisesti. Yhteyshenkilöitä käytetään ainoastaan sellaisissa kolmansissa maissa, joissa rajavalvontakäytännöt noudattavat ihmisoikeuksia koskevia vähimmäisnormeja. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä yhteyshenkilöiden käyttäminen. Unionin ulkosuhdepolitiikan mukaisesti etusijalle olisi asetettava ne kolmannet maat, jotka riskianalyysin perusteella muodostavat laittoman maahanmuuton lähtö- tai kauttakulkumaan. Virasto voi myös vastavuoroisesti ottaa vastaan kyseisten kolmansien maiden lähettämiä yhteyshenkilöitä rajoitetuksi ajaksi. Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain pääjohtajan ehdotuksesta luettelon prioriteeteista 24 artiklan mukaisesti.

4.   Viraston yhteyshenkilöiden tehtäviin kuuluu unionin oikeuden ja perusoikeuksien mukaisesti yhteyksien luominen ja ylläpitäminen sen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, johon yhteyshenkilöt on lähetetty, tarkoituksena edistää laittoman maahanmuuton torjuntaa ja laittomien maahanmuuttajien palauttamista.

5.   Virasto voi saada unionin rahoitusta unionin ulkosuhdepolitiikkaa tukevien asiaankuuluvien välineiden säännösten mukaisesti. Se voi käynnistää ja rahoittaa kolmansissa maissa teknisen avun hankkeita, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

6.   Virasto voi myös asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella kutsua tarkkailijoita kolmansista maista osallistumaan 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin toimiinsa, siltä osin kuin niiden läsnäolo on kyseisten toimien tavoitteiden mukaista ja voi edesauttaa yhteistyön parantamista ja parhaiden käytänteiden vaihtoa eikä vaaranna näiden toimien turvallisuutta. Tarkkailijat voivat osallistua 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin toimiin vain asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella ja 3 artiklassa tarkoitettuihin toimiin vain vastaanottavan jäsenvaltion suostumuksella. Tarkkailijoiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisällytetään 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun toimintasuunnitelmaan. Virasto antaa näille tarkkailijoille asianmukaisen koulutuksen ennen heidän osallistumistaan.

7.   Tehdessään kolmansien maiden kanssa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kahdenvälisiä sopimuksia jäsenvaltiot voivat sisällyttää niihin määräyksiä, jotka koskevat viraston asemaa ja toimivaltaa, erityisesti viraston lähettämien ryhmien jäsenten 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisten operaatioiden tai kokeiluhankkeiden aikana käyttämää täytäntöönpanovaltaa.

8.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista toimista on saatava etukäteen komission lausunto, ja niistä on ilmoitettava yksityiskohtaisesti Euroopan parlamentille mahdollisimman pian.

20)

Korvataan 15 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.”

21)

Lisätään artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus

Viraston ja sen jäsenvaltion, jossa viraston toimipaikka sijaitsee, välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa vahvistetaan sijaintijäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, varapääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt. Toimipaikkaa koskeva sopimus tehdään sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on hyväksynyt sen. Jäsenvaltion, jossa viraston toimipaikka sijaitsee, olisi viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.”

22)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

23)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

24)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

25)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

26)

Lisätään artikla seuraavasti:

”26 a artikla

Perusoikeusstrategia

1.   Virasto laatii oman perusoikeusstrategian, panee sen täytäntöön ja kehittää sitä edelleen. Virasto luo tehokkaan järjestelmän perusoikeuksien kunnioittamisen valvomiseksi viraston kaikissa toimissa.

2.   Virasto perustaa neuvoa-antavan ryhmän avustamaan pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa perusoikeuskysymyksissä. Virasto kutsuu Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston, perusoikeusviraston, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ja muita asianomaisia järjestöjä osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän työhön. Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanosta ja työskentelytavoista sekä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tietojen toimittamista neuvoa-antavalle ryhmälle.

Neuvoa-antavaa ryhmää kuullaan perusoikeusstrategian, menettelyohjeiden ja yhteisten koulutusvaatimusten jatkokehittämisestä ja täytäntöönpanosta.

Neuvoa-antava ryhmä laatii vuosikertomuksen toiminnastaan. Nämä kertomukset julkaistaan.

3.   Hallintoneuvosto nimittää perusoikeusvaltuutetun, jolla on oltava toimen edellyttämä pätevyys ja kokemusta perusoikeuksien alalta. Perusoikeusvaltuutettu hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti ja raportoi toiminnastaan suoraan hallintoneuvostolle ja neuvoa-antavalle ryhmälle. Perusoikeusvaltuutettu osallistuu perusoikeuksien valvontajärjestelmään antamalla säännöllisesti kertomuksen toiminnastaan.

4.   Perusoikeusvaltuutettu ja neuvoa-antava ryhmä saavat käytettäväkseen kaikki perusoikeuksien kunnioittamista koskevat tiedot, jotka liittyvät viraston kaikkeen toimintaan.”

27)

Lisätään 33 artiklaan kohdat seuraavasti:

”2 a.   Ensimmäisessä arvioinnissa, joka suoritetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1168/2011 (25) voimaantulon jälkeen, tarkastellaan myös sitä, onko jäsenvaltioiden ulkorajavalvonnan yhteensovittamista edelleen lisättävä, sekä mahdollisuutta luoda Euroopan rajavartiointijärjestelmä.

2 b.   Arviointiin on sisällytettävä erityinen analyysi siitä, miten perusoikeuskirjaa on noudatettu tätä asetusta sovellettaessa.