EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32010R0206

Komission asetus (EU) N:o 206/2010, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010 , sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 73, 20.3.2010, p. 1–121 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 03 Volume 046 P. 93 - 213

In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2021

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/206/oj

20.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 206/2010,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010,

sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/65/ETY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 2 kohdan b alakohdan, 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan, 17 artiklan 3 kohdan c alakohdan ensimmäisen alakohdan, 18 artiklan 1 kohdan neljännen luetelmakohdan ja 19 artiklan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (2) ja erityisesti sen 8 artiklan, 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/68/EY (3) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan, 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, 7 artiklan e alakohdan, 8 artiklan, 10 artiklan ensimmäisen kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottaa huomioon eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (5) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (6) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (7) ja erityisesti sen 48 artiklan 1 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä tuoreen lihan tai lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annetussa neuvoston direktiivissä 72/462/ETY (8) säädetään luettelosta, joka on laadittava niistä maista tai niiden osista, joista jäsenvaltioiden on sallittava tiettyjen elävien eläinten ja tiettyjen eläinten tuoreen lihan tuonti.

(2)

Näin ollen hyväksyttiin luettelosta kolmansista maista tai niiden osista sekä eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista tiettyjen elävien eläinten ja tuoreen lihan tuonnissa yhteisöön 21 päivänä joulukuuta 1976 tehty neuvoston päätös 79/542/ETY (9). Kyseisessä päätöksessä vahvistetaan terveyttä koskevat edellytykset tuotaessa Euroopan unioniin eläviä eläimiä, hevoseläimiä lukuun ottamatta, ja tällaisten eläinten, hevoseläimet mukaan luettuina, tuoretta lihaa, raakalihavalmisteita lukuun ottamatta. Kyseisen päätöksen liitteissä I ja II esitetään lisäksi luettelot kolmansista maista tai niiden osista, joista saa tuoda unioniin tiettyjä eläviä eläimiä ja niiden tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistusten mallit.

(3)

Kyseisen päätöksen hyväksymisen jälkeen on muilla unionin säädöksillä vahvistettu erinäisiä uusia eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevia vaatimuksia, ja nämä muut säädökset muodostavat tällä alalla uudet sääntelypuitteet. Direktiivi 72/462/ETY on lisäksi kumottu direktiivillä 2004/68/EY.

(4)

Direktiivin 2004/68/EY 20 artiklassa säädetään, että tuontiin liittyvät soveltamista koskevat säännöt, jotka vahvistetaan direktiivin 72/462/ETY mukaisesti hyväksytyissä päätöksissä – muun muassa päätöksessä 79/542/ETY – jäävät voimaan, kunnes ne korvataan uuden lainsäädännön puitteissa hyväksytyillä toimenpiteillä.

(5)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista elintarvikehygienia- ja terveyssäännöistä annettujen tiettyjen direktiivien kumoamisesta sekä neuvoston direktiivien 89/662/ETY ja 92/118/ETY ja neuvoston päätöksen 95/408/EY muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/41/EY (10) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti direktiivin 72/462/ETY perusteella annettuja täytäntöönpanosääntöjä ei enää sovelleta sen jälkeen, kun asetusten (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 tai direktiivin 2002/99/EY perusteella on annettu tarvittavat säännökset.

(6)

Päätöstä 79/542/ETY on muutettu useaan otteeseen, ja siihen on jo uusien sääntelypuitteiden pohjalta sisällytetty tuontia koskevia säännöksiä. Selkeyden ja avoimuuden vuoksi päätöksessä 79/542/ETY säädetyt toimenpiteet olisi vahvistettava uudessa säädöksessä. Tämä asetus sisältää kaikki päätöksen 79/542/ETY säännökset. Päätös 79/542/ETY raukeaa näin ollen tämän asetuksen tullessa voimaan, eikä sitä enää sovelleta, kunnes se nimenomaisesti kumotaan.

(7)

Direktiivissä 92/65/ETY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset elävien eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden unionin sisäisessä kaupassa ja unioniin tuonnissa siltä osin kuin niitä eivät koske kyseisen direktiivin liitteessä F tarkoitetuissa erityisissä unionin säädöksissä vahvistetut eläinten terveyttä koskevat vaatimukset. Mainitun direktiivin nojalla kyseisiä eläviä eläimiä, siemennestettä, munasoluja ja alkioita saa tuoda unioniin ainoastaan sellaisesta kolmannesta maasta, joka mainitaan kyseisessä direktiivissä tarkoitetun menettelyn mukaisesti laaditussa luettelossa. Tällaisten elävien eläinten mukana on lisäksi oltava kyseisessä direktiivissä tarkoitetun menettelyn mukaisesti laadittua mallia vastaava terveystodistus.

(8)

Eläimiä ja eläintuotteita koskevien todistusten laadinnasta 17 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/93/EY (11) vahvistetaan säännöt, joita on noudatettava myönnettäessä eläinlääkintälainsäädännön edellyttämiä todistuksia virheellisten tai harhaanjohtavien todistusten myöntämisen estämiseksi. On aiheellista varmistaa, että kolmansien maiden viralliset tarkastajat tai virkaeläinlääkärit soveltavat vähintään kyseisessä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä ja periaatteita vastaavia sääntöjä ja periaatteita. Tietyt kolmannet maat, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä II, ovat toimittaneet riittävät takeet tällaisten sääntöjen ja periaatteiden olemassaolosta ja täytäntöönpanosta. Tämän vuoksi on aiheellista sallia tiettyjen elävien eläinten tuonti unionin alueelle näistä kolmansista maista edellyttäen, ettei niiden nimenomaisesta tautitilanteesta johdu muita rajoituksia.

(9)

Direktiivissä 2002/99/EY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat säännöt ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden ja niistä saatavien tuotteiden tuomiseksi unionin alueelle. Kyseisen direktiivin mukaan on laadittava luettelot kolmansista maista tai kolmansien maiden osista, joista tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu, ja kyseisessä tuonnissa on noudatettava tiettyjä eläinlääkärintodistuksia koskevia vaatimuksia.

(10)

Direktiivissä 2004/68/EY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten unioniin tuonnin ja unionin kautta kuljetuksen osalta. Kyseisiä eläviä sorkka- ja kavioeläimiä saa tuoda unioniin ja kuljettaa unionin kautta ainoastaan niistä kolmansista maista ja niiltä alueilta, jotka on mainittu kyseisessä direktiivissä tarkoitetun menettelyn mukaisesti laaditussa luettelossa tai laadituissa luetteloissa, ja kyseisessä tuonnissa on noudatettava tiettyjä eläinlääkärintodistuksia koskevia vaatimuksia.

(11)

Ellei direktiivin 92/65/ETY 17 artiklan 2 kohdan viimeisessä alakohdassa toisin säädetä, eläviä eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita, joihin sovelletaan direktiivejä 92/65/ETY, 2002/99/EY ja 2004/68/EY, saa tuoda unioniin tai kuljettaa sen kautta ainoastaan, jos niiden mukana on eläinlääkärintodistus ja ne täyttävät asiaan liittyvät unionin lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset.

(12)

Tässä asetuksessa on direktiivien 92/65/ETY, 2002/99/EY ja 2004/68/EY täytäntöönpanemiseksi näin ollen aiheellista vahvistaa luettelot kolmansista maista ja alueista ja niiden osista ja erityiset tuontiedellytykset, mukaan luettuina eläinlääkärintodistusten mallit tietyille eläville eläimille ja tiettyjen eläinten tuoreelle lihalle.

(13)

Unionin lainsäädännön yhtenäisyyden vuoksi tässä asetuksessa olisi myös otettava huomioon ne kansanterveyttä koskevat vaatimukset, joista säädetään muissa unionin säädöksissä ja erityisesti asetuksissa (EY) N:o 852/2004, 853/2004 ja 854/2004, joissa vahvistetaan elintarvikehygieniaa ja eläinperäisten elintarvikkeiden hygieniaa sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallista valvontaa koskevat säännöt, sekä elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/23/EY (12) ja tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (13) vaatimukset.

(14)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistetaan yleiset säännöt elintarvikkeiden ja rehujen, eläinten terveyden sekä eläinten hyvinvoinnin aloilla toteutettavaa virallista valvontaa varten. Sen 48 artiklassa valtuutetaan komissio laatimaan luettelo kolmansista maista, joista voidaan tuoda erityisiä tuotteita unioniin. Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä, mukaan lukien luetteloiden laatiminen niistä kolmansista maista, joista eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu. Kyseisten sääntöjen mukaan tällaisia luetteloita voidaan yhdistää muihin luetteloihin, jotka on laadittu kansanterveydellisiin ja eläinten terveyttä koskeviin tarkoituksiin.

(15)

Tämän asetuksen liitteissä oleviin todistusmalleihin olisi tämän vuoksi kuuluttava vakuutukset, joilla todistetaan, että direktiivissä 96/23/EY ja asetuksissa (EY) N:o 999/2001, 852/2004, 853/2004 ja 854/2004 vahvistetut kansanterveyttä koskevat vaatimukset täyttyvät.

(16)

Tämän asetuksen liitteissä oleviin todistusmalleihin olisi myös kuuluttava vakuutukset, joilla todistetaan, että eläinten suojelusta teurastus- tai lopettamishetkellä 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/119/EY (14) ja eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana 22 päivänä joulukuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 (15) vahvistetut eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset täyttyvät.

(17)

Jotta varmistetaan, ettei unionin alueelle tuotavien elävien eläinten terveys vaarannu kuljetettaessa niitä alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta unioniin, olisi vahvistettava tietyt elävien eläinten kuljetusta koskevat vaatimukset, mukaan luettuina keräyskeskuksia koskevat vaatimukset.

(18)

Jotta varmistetaan eläinten terveyden suojelu unionissa, elävät eläimet olisi kuljetettava suoraan niiden määräpaikkaan unionissa.

(19)

Unionin alueelle tuotu, toiseen kolmanteen maahan kauttakuljetettavaksi tarkoitettu tuore liha aiheuttaa mitättömän riskin kansanterveydelle. Tällaisen lihan olisi kuitenkin täytettävä kaikki asiaan liittyvät eläinten terveyttä koskevat vaatimukset. Tämän vuoksi olisi vahvistettava erityiset säännökset tuoreen lihan kauttakuljetuksesta ja sen varastoinnista ennen kauttakuljetusta.

(20)

Kun otetaan huomioon Kaliningradin maantieteellinen sijainti, unionin kautta Venäjälle ja Venäjältä kulkevien lähetysten osalta olisi säädettävä erityisedellytykset, joilla on vaikutusta vain Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.

(21)

Lahkoon Artiodactyla kuuluvien muiden kuin kotieläiminä pidettyjen tarhattujen eläinten tuoreen lihan lähetyksiä, muita eläimenosia ja jauhelihaa lukuun ottamatta, kun liha on peräisin luonnossa pyydetyistä eläimistä, olisi saatava tuoda unionin alueelle. Jotta suljetaan pois tällaisesta tuonnista mahdollisesti aiheutuvat riskit eläinten terveydelle, on aiheellista, että kyseiset eläimet erotetaan luonnonvaraisista eläimistä kolmen kuukauden ajaksi ennen tällaisten lähetysten tuontia unionin alueelle. Näitä lähetyksiä koskevassa eläinlääkärintodistuksen mallissa (RUF) olisi näin ollen otettava tämä seikka huomioon.

(22)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä mehiläisten ja kimalaisten (Apis mellifera & Bombus spp.) terveystodistuksista tietyistä kolmansista maista tuonnin yhteydessä 11 päivänä joulukuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/881/EY (16) vahvistetaan eläinten terveyttä ja todistuksia koskevat vaatimukset tuotaessa mehiläisiä tietyistä kolmansista maista. Unionin lainsäädännön yksinkertaistamiseksi kyseisessä päätöksessä vahvistetut toimenpiteet olisi sisällytettävä tähän asetukseen. Päätös 2003/881/EY olisi sen vuoksi kumottava.

(23)

On aiheellista ottaa käyttöön siirtymäkausi, jotta jäsenvaltiot ja teollisuus voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet voidakseen noudattaa tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia.

(24)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset tuotaessa unionin alueelle seuraavia eläviä eläimiä tai tuoretta lihaa sisältäviä lähetyksiä:

a)

sorkka- ja kavioeläimet

b)

liitteessä IV olevassa 2 osassa luetellut eläimet

c)

ihmisravinnoksi tarkoitettu sorkka- ja kavioeläinten ja hevoseläinten tuore liha, raakalihavalmisteita lukuun ottamatta.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan luettelot kolmansista maista ja alueista tai niiden osista, joista 1 kohdassa tarkoitettuja lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta tuotaessa unionin alueelle muina kuin kotieläiminä pidettäviä eläimiä

a)

näytöksiin ja näyttelyihin, joissa näitä eläviä eläimiä ei tavallisesti pidetä tai jalosteta

b)

sirkuskäyttöön

c)

direktiivin 92/65/ETY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritettyihin hyväksyttyihin yhteisöihin, laitoksiin tai keskuksiin.

4.   Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta muissa unionin säädöksissä tai unionin kolmansien maiden kanssa tekemissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten todistusvaatimusten soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

”sorkka- ja kavioeläimillä” direktiivin 2004/68/EY 2 artiklan d alakohdassa määriteltyjä sorkka- ja kavioeläimiä

b)

”tuoreella lihalla” asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10 kohdassa määriteltyä tuoretta lihaa

c)

”hevoseläimillä” neuvoston direktiivin 90/426/ETY (17) 2 artiklan b alakohdassa määriteltyjä hevoseläimiä

d)

”tilalla” maatilaa tai muuta virallisesti valvottua maatalous-, teollisuus- tai kaupallista yritystä, myös eläintarhoja, huvipuistoja, villieläin- ja metsästysalueita, joissa eläviä eläimiä tavallisesti pidetään tai jalostetaan.

II LUKU

ELÄVIEN ELÄINTEN TUONTIA UNIONIN ALUEELLE KOSKEVAT EDELLYTYKSET

3 artikla

Sorkka- ja kavioeläinten tuontia unionin alueelle koskevat yleiset edellytykset

Sorkka- ja kavioeläinten lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

ne tulevat niistä kolmansista maista tai niiltä alueilta tai näiden osista, jotka luetellaan liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 1, 2 ja 3 sarakkeessa ja joiden osalta liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 4 sarakkeessa mainitaan kyseistä lähetystä vastaava eläinlääkärintodistuksen malli

b)

niiden mukana on asianmukainen eläinlääkärintodistus, joka on laadittu liitteessä I olevassa 2 osassa esitetyn asianomaisen eläinlääkärintodistuksen mallin mukaisesti ottaen huomioon kyseisen liitteen 1 osan taulukossa olevassa 6 sarakkeessa mainitut erityisedellytykset ja jonka on täyttänyt ja allekirjoittanut viejänä toimivan kolmannen maan virkaeläinlääkäri

c)

ne täyttävät b alakohdassa tarkoitetussa eläinlääkärintodistuksessa esitetyt vaatimukset, mukaan luettuina

i)

kyseisessä todistuksessa vahvistetut lisätakeet, jos sellaiset mainitaan liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 5 sarakkeessa

ii)

mahdolliset eläinlääkärintodistuksia koskevat lisävaatimukset, joita määräjäsenvaltio voi määrätä unionin eläinlääkintälainsäädännön mukaisesti ja jotka sisältyvät todistukseen.

4 artikla

Sorkka- ja kavioeläinten tiettyjen lähetysten keräyskeskuksia koskevat edellytykset

Sellaisia sorkka- ja kavioeläinten lähetyksiä, jotka sisältävät useammalta kuin yhdeltä tilalta peräisin olevia eläviä eläimiä, saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos ne on koottu alkuperämaana olevan kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä keräyskeskuksissa liitteessä I olevan 5 osan vaatimusten mukaisesti.

5 artikla

Materiaaleja ja näytteenotto- ja testausmenettelyjä koskevat standardointiprotokollat sorkka- ja kavioeläimille

Jos liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 4 sarakkeessa luetelluissa eläinlääkärintodistuksissa edellytetään näytteenottoa ja testausta kyseisen liitteen 6 osassa lueteltujen tautien osalta sorkka- ja kavioeläinten lähetysten tuomiseksi unionin alueelle, tällainen näytteenotto ja testaus on tehtävä alkuperämaana olevan kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen toimesta tai sen valvonnassa kyseisen liitteen 6 osassa esitettyjen materiaaleja ja testausmenettelyjä koskevien standardointiprotokollien mukaisesti.

6 artikla

Tiettyjä Saint-Pierre ja Miqueloniin maahantuotuja ja unionin alueelle tuotuja sorkka- ja kavioeläinten lähetyksiä koskevat erityisedellytykset

Liitteessä I olevan 7 osan taulukossa lueteltuihin lajeihin kuuluvien sorkka- ja kavioeläinten lähetyksiä, jotka on tuotu Saint-Pierre ja Miquelonin alueelle alle kuusi kuukautta ennen päivää, jona ne lähetetään Saint-Pierre ja Miquelonista unioniin, saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos

a)

ne täyttävät kyseisen osan 1 luvussa esitetyt pitopaikkaa ja karanteenia koskevat vaatimukset

b)

ne on testattu kyseisen osan 2 luvussa esitettyjen eläinten terveyttä koskevien testivaatimusten mukaisesti.

7 artikla

Tiettyjen mehiläis- ja kimalaislajien tuontia unionin alueelle koskevat yleiset edellytykset

1.   Liitteessä IV olevassa 2 osassa olevassa taulukossa 1 lueteltuihin lajeihin kuuluvien mehiläisten ja kimalaisten lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle ainoastaan

a)

liitteessä II olevassa 1 osassa luetelluista kolmansista maista tai siinä luetelluilta alueilta

b)

kun esikotelomädän, pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) ja Tropilaelaps-punkin (Tropilaelaps spp.) esiintymisestä on pakollista ilmoittaa koko kolmannen maan alueella tai kyseisellä alueella.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, mehiläisten ja kimalaisten lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle liitteessä II olevassa 1 osassa luetellun kolmannen maan tai alueen osasta, joka

a)

on kyseisen kolmannen maan tai alueen maantieteellisesti ja epidemiologisesti eristyksissä oleva osa

b)

sisältyy liitteessä IV olevan 1 osan 1 jakson taulukossa olevaan kolmanteen sarakkeeseen.

Kun tätä poikkeusta sovelletaan, mehiläisten ja kimalaisten lähetysten tuominen unionin alueelle on kiellettyä kaikista muista kyseisen kolmannen maan tai alueen osista, joita ei ole mainittu liitteessä IV olevan 1 osan 1 jakson taulukon kolmannessa sarakkeessa.

3.   Liitteessä IV olevassa 2 osassa olevassa taulukossa 1 lueteltuihin lajeihin kuuluvien mehiläisten ja kimalaisten lähetysten on koostuttava joko

a)

mehiläisemojen ja kimalaisemojen (Apis mellifera ja Bombus spp.) häkeistä, joista kukin sisältää yhden emon ja enintään 20 työläistä, tai

b)

kimalaisten (Bombus spp.) kuljetussäiliöistä, joista kukin sisältää enintään 200 täysikasvuisen kimalaisen yhdyskunnan.

4.   Liitteessä IV olevassa 2 osassa olevassa taulukossa 1 lueteltuihin lajeihin kuuluvien mehiläisten ja kimalaisten lähetysten

a)

mukana on oltava asianmukainen eläinlääkärintodistus, joka on laadittu liitteessä IV olevassa 2 osassa esitetyn asianomaisen eläinlääkärintodistuksen mallin mukaisesti ja jonka on täyttänyt ja allekirjoittanut viejänä toimivan kolmannen maan virallinen tarkastaja

b)

on täytettävä a alakohdassa tarkoitetussa eläinlääkärintodistuksessa esitetyt eläinlääkinnälliset vaatimukset.

8 artikla

Elävien eläinten kuljettamista unioniin koskevat yleiset edellytykset

Ajankohtana, joka ulottuu elävien eläinten lähetyksen lastauksen päättymisestä alkuperämaana olevassa kolmannessa maassa lähetyksen saapumiseen unionin saapumisrajatarkastusasemalle, elävien eläinten lähetyksiä ei saa

a)

kuljettaa yhdessä sellaisten elävien eläinten kanssa,

i)

joita ei ole tarkoitettu tuotaviksi unionin alueelle, tai

ii)

joiden terveydentila on heikompi,

b)

purkaa tai, jos kuljetus tapahtuu ilmateitse, siirtää toiseen ilma-alukseen, tai kuljettaa maanteitse, rautateitse tai siirtää jalan sellaisen kolmannen maan tai alueen tai sen osan kautta, jota ei mainita liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 1, 2 ja 3 sarakkeessa tai jonka osalta liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 4 sarakkeessa ei mainita kyseistä lähetystä vastaavaa eläinlääkärintodistuksen mallia.

9 artikla

Elävien eläinten unioniin suuntautuvien kuljetusten aikarajat

Elävien eläinten lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos lähetys saapuu unionin saapumisrajatarkastusasemalle kymmenen päivän kuluessa asianmukaisen eläinlääkärintodistuksen antopäivästä.

Silloin kun eläimiä kuljetetaan meriteitse, tätä kymmenen päivän määräaikaa pidennetään merimatkan kestoa vastaavalla lisäajalla, mistä vahvistuksena esitetään liitteessä I olevan 3 osan mukaisesti laadittu ja alkuperäiskappaleena eläinlääkärintodistukseen liitetty aluksen päällikön allekirjoittama ilmoitus.

10 artikla

Ilmateitse unioniin kuljetettavien elävien eläinten lähetysten ruiskuttamista koskevat erityisedellytykset

Silloin kun eläviä eläimiä kuljetetaan ilmateitse, mehiläisten ja kimalaisten lähetyksiä lukuun ottamatta, laatikko tai kontti, jossa eläimet kuljetetaan, ja sitä ympäröivä alue on ruiskutettava asianmukaisella hyönteismyrkyllä.

Ruiskuttaminen on tehtävä välittömästi ennen ilma-aluksen ovien sulkemista lastauksen jälkeen ja sen jälkeen joka kerta, kun ilma-aluksen ovet avataan kolmannessa maassa ennen määräpaikkaan saapumista.

Ilma-aluksen kapteenin on todistettava, että ruiskuttaminen on tehty, allekirjoittamalla ilmoitus, joka on laadittava liitteessä I olevan 4 osan mukaisesti ja liitettävä alkuperäiskappaleena eläinlääkärintodistukseen.

11 artikla

Edellytykset, joita on sovellettava sen jälkeen, kun unionin alueelle on tuotu tiettyjä sorkka- ja kavioeläinten lähetyksiä

1.   Jalostukseen ja tuotantoon tai sirkuksiin tai huvi-, metsästys- tai villieläinpuistoihin tarkoitetut sorkka- ja kavioeläinten lähetykset on unionin alueelle tuonnin jälkeen toimitettava heti määräpaikkana olevalle tilalle.

Sorkka- ja kavioeläimet on pidettävä kyseisellä tilalla vähintään 30 päivän ajan, ellei niitä kuljeteta suoraan teurastamoon.

2.   Unionin alueelle tuonnin jälkeen välittömästi teurastettaviksi tarkoitetut sorkka- ja kavioeläinten lähetykset on toimitettava viipymättä määräpaikkana olevaan teurastamoon, jossa eläimet on teurastettava viiden työpäivän kuluessa teurastamoon saapumisesta.

12 artikla

Tiettyjen sorkka- ja kavioeläinten lähetysten kauttakuljetusta kolmansien maiden läpi koskevat erityisedellytykset

Kun sovelletaan liitteessä I olevan 1 osan erityisedellytystä I, jotta sallitaan kyseisessä edellytyksessä tarkoitettujen, yhdestä jäsenvaltiosta peräisin olevien ja toiseen jäsenvaltioon tarkoitettujen sorkka- ja kavioeläinten lähetysten kauttakuljetus sellaisen kolmannen maan tai alueen tai sen osan kautta, joka mainitaan liitteessä I olevan 1 osan taulukossa mutta jonka osalta kyseisen taulukon 4 sarakkeessa ei ole mainittu kyseisten sorkka- ja kavioeläinten lähetyksiä vastaavaa eläinlääkärintodistuksen mallia, sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

lihotettaviksi tarkoitetut nautaeläimet:

i)

lopullisen määräpaikan toimivaltaisen viranomaisen on etukäteen nimettävä lopullisena määränpäänä olevat tilat

ii)

lähetykseen kuuluvia eläviä eläimiä ei saa siirtää lopullisena määränpäänä olevalta tilalta paitsi välittömästi teurastettaviksi

iii)

kaikki elävien eläinten siirrot lopullisena määränpäänä olevalle tilalle ja sieltä pois on tehtävä toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa niin kauan, kun lähetykseen kuuluvia eläimiä pidetään kyseisellä tilalla.

b)

välittömästi teurastettaviksi tarkoitetut sorkka- ja kavioeläimet: sovelletaan 11 artiklan 2 kohtaa.

13 artikla

7 artiklassa tarkoitettujen mehiläisten ja kimalaisten lähetysten unionin alueelle tuonnin jälkeen sovellettavat edellytykset

1.   Edellä 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut mehiläis- ja kimalaisemojen lähetykset on viipymättä toimitettava nimettyyn lopulliseen määräpaikkaan, jossa pesät asetetaan toimivaltaisen viranomaisen valvontaan ja emot siirretään uusiin häkkeihin ennen paikallisiin yhdyskuntiin sijoittamista.

2.   Häkit, työläiset ja muu emon mukana alkuperämaana olleesta kolmannesta maasta saapunut materiaali on lähetettävä toimivaltaisen viranomaisen nimeämään laboratorioon, jossa on tutkittava, esiintyykö

a)

pientä pesäkuoriaista (Aethina tumida), sen munia tai toukkia

b)

merkkejä Tropilaelaps-punkista (Tropilaelaps spp.).

Tämän laboratoriotutkimuksen jälkeen häkit, työläiset ja materiaali on tuhottava.

3.   Edellä 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kimalaisten (Bombus spp.) lähetykset on viipymättä toimitettava nimettyyn määräpaikkaan.

Kyseiset kimalaiset voidaan pitää kuljetussäiliössä, jossa ne tuotiin unionin alueelle, yhdyskunnan elinkaaren loppuun asti.

Kyseinen kuljetussäiliö ja kimalaisten mukana alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta mukana tullut materiaali on tuhottava viimeistään yhdyskunnan elinkaaren lopulla.

LUKU III

TUOREEN LIHAN TUONTIA UNIONIN ALUEELLE KOSKEVAT EDELLYTYKSET

14 artikla

Tuoreen lihan tuontia koskevat yleiset edellytykset

Ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan lähetyksiä saa tuoda unioniin ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

ne tulevat niistä kolmansista maista tai niiltä alueilta tai näiden osista, jotka luetellaan liitteessä I olevan 1 osan taulukossa olevassa 1, 2 ja 3 sarakkeessa ja joiden osalta liitteessä II olevan 1 osan taulukossa olevassa 4 sarakkeessa mainitaan kyseistä lähetystä vastaava eläinlääkärintodistuksen malli

b)

niiden mukana on niiden saapuessa unionin saapumisrajatarkastusasemalle asianmukainen eläinlääkärintodistus, joka on laadittu liitteessä II olevassa 2 osassa esitetyn asianomaisen eläinlääkärintodistuksen mallin mukaisesti ottaen huomioon kyseisen liitteen 1 osassa olevassa taulukossa olevassa 6 sarakkeessa mainitut erityisedellytykset ja jonka on täyttänyt ja allekirjoittanut viejänä toimivan kolmannen maan virkaeläinlääkäri

c)

ne täyttävät b alakohdassa tarkoitetussa eläinlääkärintodistuksessa esitetyt vaatimukset, mukaan luettuina

i)

kyseisessä todistuksessa vahvistetut lisätakeet, jos sellaiset mainitaan liitteessä II olevan 1 osan taulukossa olevassa 5 sarakkeessa

ii)

mahdolliset eläinlääkärintodistuksia koskevat lisävaatimukset, joita määräjäsenvaltio voi määrätä unionin eläinlääkintälainsäädännön mukaisesti ja jotka sisältyvät todistukseen.

15 artikla

Luonnonvaraisten riistasorkkaeläinten nylkemättömien ruhojen tuonnin jälkeen sovellettavat edellytykset

Neuvoston direktiivin 97/78/EY (18) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti ihmisravinnoksi tarkoitettujen luonnonvaraisten riistasorkkaeläinten nylkemättömien ruhojen lähetykset on jatkokäsittelyn jälkeen toimitettava viipymättä määräpaikkana olevaan jalostuslaitokseen.

16 artikla

Tuoreen lihan kauttakulku ja varastointi

Sellaisten tuoreen lihan lähetysten tuonti unionin alueelle, joita ei ole tarkoitettu tuotaviksi maahan unioniin vaan jotka on tarkoitettu kolmanteen maahan joko välittömästi kauttakuljetettuina tai direktiivin 97/78/EY 12 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan mukaisen unionissa varastoinnin jälkeen, on sallittua ainoastaan, jos lähetykset täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

ne tulevat niistä kolmansista maista tai niiltä alueilta tai näiden osista, jotka luetellaan liitteessä II olevan 1 osan taulukossa olevassa 1, 2 ja 3 sarakkeessa ja joiden osalta liitteessä II olevan 1 osan taulukossa olevassa 4 sarakkeessa mainitaan kyseistä lähetystä vastaava eläinlääkärintodistuksen malli

b)

ne täyttävät kyseistä lähetystä koskevat erityiset eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, jotka esitetään a alakohdassa tarkoitetussa asianomaisessa eläinlääkärintodistuksen mallissa

c)

niiden mukana on eläinlääkärintodistus, joka on laadittu liitteessä III esitetyn eläinlääkärintodistuksen mallin mukaisesti ja jonka on täyttänyt ja allekirjoittanut viejänä toimivan kolmannen maan virkaeläinlääkäri

d)

niiden hyväksyttävyys kauttakuljetukseen, mukaan luettuna varastointi tarvittaessa, on osoitettu komission asetuksen (EY) N:o 136/2004 (19) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla yhteisellä eläinlääkinnällisellä tuloasiakirjalla, jonka on allekirjoittanut unionin saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkäri.

17 artikla

Latvian, Liettuan ja Puolan kautta tapahtuvaa kuljetusta koskeva poikkeus

1.   Poiketen siitä, mitä 16 artiklassa säädetään, kuljetukset unionin kautta maanteitse tai rautateitse Venäjältä tai Venäjälle joko suoraan tai muun kolmannen maan kautta niiden Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sijaitsevien nimettyjen rajatarkastusasemien välillä, jotka on lueteltu komission päätöksessä 2009/821/EY (20), ovat sallittuja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät

a)

toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen on unionin saapumisrajatarkastusasemalla sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä

b)

lähetyksen mukana olevissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla unionin saapumisrajatarkastusasemasta vastuussa olevan toimivaltaisen viranomaisen virkaeläinlääkärin leimaamana: ”ONLY FOR TRANSIT TO RUSSIA VIA THE EU” (”VAIN UNIONIN KAUTTA VENÄJÄLLE KULJETUSTA VARTEN”)

c)

direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan

d)

unionin saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkärin allekirjoittamassa yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistetaan, että lähetys on hyväksytty kauttakuljetukseen.

2.   Direktiivin 97/78/EY 12 artiklan 4 kohdassa ja 13 artiklassa määritelty erien purkaminen ja varastointi unionin alueelle on kielletty.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että unionin alueelta lähtevien lähetysten ja tuotteiden määrä vastaa unionin alueelle tulevien lähetysten ja tuotteiden määrää.

IV LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET, SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Todistukset

Tässä asetuksessa edellytetyt eläinlääkärintodistukset on täytettävä liitteessä V esitettyjen huomautusten mukaisesti.

Tämä ei kuitenkaan rajoita unionin tasolla yhdenmukaistettujen sähköisten todistusten tai muiden hyväksyttyjen järjestelmien käyttöä.

19 artikla

Siirtymäsäännökset

Elävien eläinten ja ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan lähetyksiä, joiden asianmukaiset eläinlääkärintodistukset on myönnetty päätösten 79/542/ETY tai 2003/881/EY mukaisesti, saa edelleen tuoda unionin alueelle 30 päivään kesäkuuta 2010 kestävän siirtymäkauden ajan.

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2003/881/EY.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54.

(2)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(3)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321.

(4)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(6)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

(7)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(8)  EYVL L 302, 31.12.1972, s. 28.

(9)  EYVL L 146, 14.6.1979, s. 15.

(10)  EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33.

(11)  EYVL L 13, 16.1.1997, s. 28.

(12)  EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10.

(13)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(14)  EYVL L 340, 31.12.1993, s. 21.

(15)  EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1.

(16)  EUVL L 328, 17.12.2003, s. 26.

(17)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42.

(18)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

(19)  EUVL L 21, 28.1.2004, s. 11.

(20)  EUVL L 296, 12.11.2009, s. 1.


LIITE I

SORKKA- JA KAVIOELÄIMET

1 OSA

Luettelo kolmansista maista ja alueista tai niiden osista (1)

Kolmannen maan ISO-koodi ja nimi

Aluekoodi

Kolmannen maan tai alueen tai sen osan kuvaus

Eläinlääkärintodistus

Erityis-edellytykset

Malli(t)

SG

1

2

3

4

5

6

CA – Kanada

CA-0

Koko maa

POR-X

 

IVb IX

CA-1

Koko maa, lukuun ottamatta Okanagan Valleyn aluetta British Columbiassa seuraavasti määriteltynä:

Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla sijaitsevasta kohdasta 120° 15' pituutta, 49° leveyttä

pohjoiseen kohtaan 119° 35' pituutta, 50° 30' leveyttä

koilliseen kohtaan 119° pituutta, 50° 45' leveyttä

etelään Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla sijaitsevaan kohtaan 118° 15' pituutta, 49° leveyttä

BOV-X, OVI-X, OVI-Y RUM (2)

A

CH – Sveitsi

CH-0

Koko maa

 (3)

 

 

CL – Chile

CL-0

Koko maa

BOV-X, OVI-X, RUM

 

 

POR-X, SUI

B

 

GL – Grönlanti

GL-0

Koko maa

OVI-X, RUM

 

V

HR – Kroatia

HR-0

Koko maa

BOV-X, BOV-Y, RUM,

 

 

IS – Islanti

IS-0

Koko maa

OVI-X, OVI-Y BOV-X, BOV-Y RUM, OVI-X, OVI-Y

 

 

POR-X, POR-Y

B

ME – Montenegro

ME-0

Koko maa

 

 

I

MK – entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (4)

MK-0

Koko maa

 

 

I

NZ – Uusi-Seelanti

NZ-0

Koko maa

BOV-X, BOV-Y, RUM, POR-X, POR-Y OVI-X, OVI-Y

 

III V

PM – Saint-Pierre ja Miquelon

PM-0

Koko maa

BOV-X, BOV-Y, RUM, OVI-X, OVI-Y CAM

 

 

RS – Serbia (5)

RS-0

Koko maa

 

 

I

Erityisedellytykset (ks. alaviitteet kussakin todistuksessa):

”I”

:

Jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon välittömästi teurastettaviksi lähetettyjen elävien eläinten tai lihotettaviksi tarkoitettujen nautaeläinten kuljetus kolmannen maan alueen kautta kuorma-autoissa, jotka on sinetöity sarjanumeroidulla sinetillä.

Sinetin numero on teurastettaviksi ja lihotettaviksi tarkoitettujen nautaeläinten osalta merkittävä direktiivin 64/432/ETY (6) liitteessä F olevan mallin mukaisesti annettuun terveystodistukseen ja teurastettaviksi tarkoitettujen lammas- ja vuohieläinten osalta direktiivin 91/68/ETY (7) liitteessä E olevan mallin I mukaisesti annettuun terveystodistukseen

Lisäksi sinetin on oltava ehjä lähetyksen saapuessa sille rajatarkastusasemalle, jonka kautta se saapuu unioniin, ja sinetin numero on kirjattava unionin yhdennettyyn eläinlääkinnälliseen Traces-tietojärjestelmään.

Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen on leimattava todistus unionin poistumispaikassa ennen kuljetusta yhden tai useamman kolmannen maan kautta, ja siinä on oltava merkintä ”VAIN KAUTTAKULJETUKSEEN EU:N ERI ALUEIDEN VÄLILLÄ ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN/MONTENEGRON/SERBIAN (8)  (9) KAUTTA”.

Lihotettaviksi tarkoitetut nautaeläimet on kuljetettava suoraan määräjäsenvaltion toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen nimeämälle määräpaikkana olevalle tilalle. Kyseisiä eläimiä saa siirtää tilalta ainoastaan välitöntä teurastusta varten.

”II”

:

Alue on tunnustettu tuberkuloosista virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin BOV-X mukainen todistus.

”III”

:

Alue on tunnustettu luomistaudista virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin BOV-X mukainen todistus.

”IVa”

:

Alue on tunnustettu naudan tarttuvasta leukoosista (EBL) virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin BOV-X mukainen todistus.

”IVb”

:

Alueella on hyväksyttyjä tiloja, ja se on tunnustettu naudan tarttuvasta leukoosista (EBL) virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin BOV-X mukainen todistus.

”V”

:

Alue on tunnustettu luomistaudista virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin OVI-X mukainen todistus.

”VI”

:

Maantieteelliset rajoitukset:

”VII”

:

Alue on tunnustettu tuberkuloosista virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin RUM mukainen todistus.

”VIII”

:

Alue on tunnustettu luomistaudista virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin RUM mukainen todistus.

”IX”

:

Alue on tunnustettu Aujeszkyn taudista virallisesti vapaaksi tuotaessa unioniin eläviä eläimiä, joille on myönnetty todistusmallin POR-X mukainen todistus.

2 OSA

Eläinlääkärintodistusten mallit

Mallit:

”BOV-X”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidetyille nautaeläimille (mukaan lukien Bubalus- ja Bison-lajit ja niiden risteytykset), jotka on tarkoitettu jalostukseen ja/tai tuotantoon tuonnin jälkeen.

”BOV-Y”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidetyille nautaeläimille (mukaan lukien Bubalus- ja Bison-lajit ja niiden risteytykset), jotka on tarkoitus teurastaa heti tuonnin jälkeen.

”OVI-X”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidetyille lammaseläimille (Ovis aries) ja kotieläiminä pidetyille vuohieläimille (Capra hircus), jotka on tarkoitettu jalostukseen ja/tai tuotantoon tuonnin jälkeen.

”OVI-Y”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidetyille lammaseläimille (Ovis aries) ja kotieläiminä pidetyille vuohieläimille (Capra hircus), jotka on tarkoitus teurastaa heti tuonnin jälkeen.

”POR-X”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidetyille sikaeläimille (Sus scrofa), jotka on tarkoitettu jalostukseen ja/tai tuotantoon tuonnin jälkeen.

”POR-Y”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidetyille sikaeläimille (Sus scrofa), jotka on tarkoitus teurastaa heti tuonnin jälkeen.

”RUM”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli lahkoon Artiodactyla (lukuun ottamatta nautaeläimiä (myös Bubalus- ja Bison-lajit ja niiden risteytykset) ja Ovis aries-, Capra hircus-, Suidae- ja Tayassuidae-eläimiä), sekä heimoihin Rhinocerotidae ja Elephantidae kuuluville eläimille.

”SUI”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli muille kuin kotieläiminä pidetyille heimoihin Suidae, Tayassuidae ja Tapiridae kuuluville eläimille.

”CAM”

:

Liitteessä I olevassa 7 osassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti Saint-Pierre ja Miquelonista tuotaville eläimille myönnettävän erityistodistuksen malli.

SG (Lisätakeet):

”A”

:

Takeet bluetongue-taudin ja epitsoottisen verenvuototaudin varalta tehdyistä testeistä, kun kyseessä ovat eläimet, joiden osalta on myönnetty todistusmallin BOV-X (II.2.8 B kohta), OVI-X (II.2.6.D kohta) tai RUM (II.2.6 kohta) mukainen todistus.

”B”

:

Takeet sian vesikulaaritaudin ja klassisen sikaruton varalta tehdyistä testeistä, kun kyseessä ovat eläimet, joiden osalta on myönnetty todistusmallin POR-X (II.2.4 B kohta) ja SUI (II.2.4 B kohta) mukainen todistus.

”C”

:

Takeet luomistaudin varalta tehdystä testistä, kun kyseessä ovat eläimet, joiden osalta on myönnetty todistusmallin POR-X (II.2.4 C kohta) ja SUI (II.2.4 C kohta) mukainen todistus.

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

3 OSA

Lisäys eläinten merikuljetuksia varten

(Täytetään ja liitetään eläinlääkärintodistukseen, kun kuljetus unionin rajalle tapahtuu vaikka vain osittainkin laivalla.)

Aluksen päällikön ilmoitus

Allekirjoittanut … (aluksen nimi) -aluksen päällikkö, vakuuttaa että liitteenä olevassa eläinlääkärintodistuksessa nro … tarkoitetut eläimet ovat pysyneet aluksella matkan … (mistä) … (viejämaa) … (mihin) ja että matkalla unioniin alus ei poikennut … (viejämaa) ulkopuolella muissa kuin seuraavissa satamissa: … (välisatamat). Tämän lisäksi eläimet eivät matkan aikana ole aluksella olleet kosketuksissa muihin eläimiin, joiden terveydentila on heikompi.

Tehty …, …

(tulosatama)

(saapumispäivä)

(leima)

(Päällikön allekirjoitus)

(Nimi suuraakkosin ja virka-asema)

4 OSA

Lisäys eläinten ilmakuljetuksia varten

(Täytetään ja liitetään eläinlääkärintodistukseen, kun kuljetus unionin rajalle tapahtuu vaikka vain osittainkin ilmateitse.)

Ilma-aluksen päällikön ilmoitus

Allekirjoittanut ilma-aluksen (… aluksen nimi) päällikkö vakuuttaa, että laatikko tai kontti, jossa liitteenä olevassa eläinlääkärintodistuksessa nro … tarkoitetut eläimet kuljetetaan, ja sitä ympäröivä alue on ruiskutettu hyönteismyrkyllä ennen lähtöä.

Tehty …, …

(lähtölentoasema)

(lähtöpäivä)

(leima)

(Päällikön allekirjoitus)

(Nimi suuraakkosin ja virka-asema)

5 OSA

(4 artiklassa tarkoitettujen) keräyskeskusten hyväksymistä koskevat edellytykset

Keräyskeskusten on hyväksymistä varten täytettävä seuraavat vaatimukset:

I

Ne ovat virkaeläinlääkärin valvonnassa.

II

Ne sijaitsevat keskellä aluetta, jolla ei 20 km:n säteellä vähintään 30 päivän aikana ennen paikan käyttämistä hyväksyttynä keräyskeskuksena ole virallisten tietojen mukaan esiintynyt yhtään suu- ja sorkkatautitapausta.

III

Aina ennen käyttöä hyväksyttynä keräyskeskuksena ne on puhdistettava ja desinfioitava desinfiointiaineella, joka on viejämaassa virallisesti hyväksytty suu- ja sorkkataudin tehokkaasti torjuvana desinfiointiaineena.

IV

Niissä on oltava eläinkapasiteetti huomioon ottaen

a)

yksinomaan keräyskeskuksena käyttöä varten varatut tilat;

b)

tarkoituksenmukaiset helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa olevat tilat eläinten lastaamiseen ja lastien purkamiseen, eläinten sijoittamiseen eläinsuojiin asianmukaisella ja riittävällä tavalla sekä niiden juottamiseen, ruokintaan ja mahdollisiin hoitotoimenpiteisiin;

c)

tarkoituksenmukaiset tilat tarkastuksia ja eristämistä varten;

d)

tarkoituksenmukaiset laitteet tilojen ja eläinkuljetusautojen puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi;

e)

tarkoituksenmukaiset rehun, kuivikkeen ja lannan varastointitilat;

f)

tarkoituksenmukainen jätevedenkeruu- ja käsittelyjärjestelmä;

g)

virkaeläinlääkärin toimisto.

V

Niillä on oltava riittävästi eläinlääkäreitä kaikkien 5 osassa esitettyjen tehtävien suorittamiseksi.

VI

Ne ottavat vastaan ainoastaan eläimet, joilla on yksilöllinen tunniste niiden jäljittämisen takaamiseksi. Tämän vuoksi eläimiä hyväksyttäessä keskuksen omistajan tai siitä vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että eläimet ovat asianmukaisesti tunnistettuja ja että niiden mukana on kyseisiä lajeja tai luokkia koskevat terveyteen liittyvät asiakirjat tai todistukset.

Lisäksi keräyskeskuksen omistajan tai siitä vastuussa olevan henkilön on kirjattava rekisteriin tai tietokantaan seuraavat tiedot ja säilytettävä ne vähintään kolmen vuoden ajan: omistajan nimi, eläinten alkuperä, saapumis- ja poistumispäivä, eläinten tunnistenumero tai alkuperäkarjan rekisteröintinumero ja niiden määräpaikkana oleva tila sekä eläinkuljetuksen harjoittajan rekisteröintinumero ja eläimiä keräyskeskukseen vievien tai sieltä pois kuljettavien kuorma-autojen rekisterinumero.

VII

Kaikkien eläinten, jotka kuljetetaan keräyskeskusten kautta, on täytettävä kyseisen luokan eläinten unionin alueelle tuontia koskevat terveysvaatimukset.

VIII

Unionin alueelle tuotaviksi tarkoitetut, keräyskeskuksen kautta kulkevat eläimet on kuuden päivän kuluessa keräyskeskukseen saapumisesta lastattava ja kuljetettava suoraan viejämaan rajalle seuraavasti:

a)

ilman, että ne joutuvat kosketuksiin sellaisten sorkkaeläinten kanssa, jotka eivät täytä kyseisen eläinluokan osalta tuonnille unionin alueelle asetettuja terveysedellytyksiä;

b)

ne on jaettuna lähetyksiin siten, että missään lähetyksessä ei ole samanaikaisesti jalostus- tai tuotantoeläimiä ja viipymättä teurastettaviksi tarkoitettuja eläimiä;

c)

ne on kuljetettava kuljetusvälineissä tai konteissa, jotka on ensin puhdistettu ja desinfioitu desinfiointiaineella, joka on viejämaassa virallisesti hyväksytty suu- ja sorkkataudin tehokkaasti torjuvana desinfiointiaineena, ja jotka on varustettu siten, ettei niistä kuljetuksen aikana voi valua tai pudota ulosteita, virtsaa, kuivikkeita tai rehua.

IX

Kun unioniin vietäviä eläimiä koskevat vaatimukset edellyttävät testausta tietyssä määräajassa ennen lastausta, kyseiseen määräaikaan lasketaan kuuluvaksi enintään kuuden päivän pituinen keräysaika, joka alkaa eläinten saapumisesta hyväksyttyyn keräyskeskukseen.

X

Viejänä toimivan kolmannen maan on nimettävä jalostus- ja tuotantoeläimien osalta hyväksytyt keskukset ja teuraseläinten osalta hyväksytyt keskukset ja ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille keskusviranomaisille näiden paikkojen nimet ja osoitteet. Tiedot on saatettava säännöllisesti ajan tasalle.

XI

Viejänä toimivan kolmannen maan on määritettävä hyväksyttyihin keräyskeskuksiin sovellettavat viralliset valvontamenettelyt ja varmistettava, että valvontaa toteutetaan.

XII

Kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen on säännöllisesti tarkastettava hyväksytyt keräyskeskukset sen selvittämiseksi, täyttyvätkö I–XI kohdassa esitetyt hyväksynnälle asetetut vaatimukset edelleen.

Jos tarkastuksissa ilmenee, että edellytykset eivät enää täyty, keskuksen hyväksyntä on peruutettava. Hyväksyntä voidaan palauttaa ainoastaan, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen pystyy varmistamaan, että keskus täyttää kaikki I–XI kohdassa esitetyt edellytykset.

6 OSA

materiaaleja ja testausmenettelyjä koskevat standardointiprotokollat

(5 artiklassa tarkoitetut)

Tuberkuloosi (TBL)

Yksittäisessä nahansisäisessä tuberkuliinitutkimuksessa käytetään boviinituberkuliinia, ja se tehdään direktiivin 64/432/ETY liitteen B mukaisesti. Sikaeläinten heimon eläinten yksittäisessä nahanalaisessa tuberkuliinitutkimuksessa käytetään aviäärituberkuliinia, ja se tehdään direktiivin 64/432/ETY liitteen B mukaisesti, paitsi että pistopaikka on korvan tyven irtonainen nahka.

Luomistauti eli bruselloosi (Brucella abortus) (BRL)

Seroagglutinaatiotesti, komplementin sitoutumistesti, puskuroitu brusella-antigeenitesti ja entsyymi-immunologinen määritys (ELISA-testi) on tehtävä direktiivin 64/432/ETY liitteen C mukaisesti.

Luomistauti eli bruselloosi (Brucella melitensis) (BRL)

Testi on tehtävä direktiivin 91/68/ETY liitteen C mukaisesti.

Nautojen tarttuva leukoosi (EBL)

Agargeeli-immunodiffuusiotutkimus ja entsyymi-immununologinen määritys (ELISA-testi) on tehtävä direktiivin 64/432/ETY liitteessä D olevan II luvun A ja C kohdan mukaisesti.

Bluetongue-tauti (BTG)

Esto-ELISA- tai kilpaileva (kompetitiivinen) ELISA-testi on tehtävä seuraavalla tavalla:

Kilpailevalla ELISA-testillä, jossa käytetään monoklonaalista 3-17-A3-vasta-ainetta, voidaan havaita kaikki bluetongue-tautiviruksen (BTV) tunnetut serotyypit.

Testissä on periaatteena, että BTV-antigeenin ja ryhmäspesifisen monoklonaalisen vasta-aineen (3-17-A3) reaktio keskeytetään lisäämällä testiseerumia. Testiseerumissa olevat BTV-vasta-aineet estävät monoklonaalisen vasta-aineen (MAb) reagoinnin ja heikentävät odotettua värimuutosta entsyymimerkityn hiirivasta-aineen ja kromogeenin/substraatin lisäämisen jälkeen. Seerumit voidaan testata yhtenä 1:5 laimennoksena (spot-testimenetelmä – lisäys 1) tai ne voidaan titrata (seerumin titrausmenetelmä – lisäys 2) kunnes saadaan positiivisen reaktion laimennuspäätepiste. Positiivisena pidetään yli 50 %:n inhibitioarvoja.

Aineet ja reagenssit:

1.

Tarkoituksenmukaiset ELISA-mikrotiitterilevyt.

2.

Antigeeni: soluista erotettuna konsentraattina, valmistetaan jäljempänä kuvatulla tavalla ja säilytetään joko –20 °C:ssa tai –70 °C:ssa.

3.

Estopuskuri: 0,3 % BTV-negatiivista täysikasvuisen naudan seerumia sisältävää fosfaattipuskuroitua suolaliuosta (PBS), 0,1 % (v/v) Tween-20:tä (polyoksietyleeni-sorbitoni-monolauraatti-siirapin muodossa) PBS:ssa.

4.

Monoklonaalinen vasta-aine: 3-17-A3 (hybridomakudosviljelmän supernatanttina), kohdistettu ryhmäspesifistä VP7 polypeptidiä vastaan, varastoidaan –20 °C:ssa tai kylmäkuivataan, laimennetaan estopuskurilla 1/100 ennen käyttöä.

5.

Konjugaatti: kanin antihiiriglobuliini (absorboituna ja eluoituna), retikkaperoksidaasiin konjugoituna ja säilytettynä pimeässä 4 °C:ssa.

6.

Kromogeeni ja substraatti: ortofenyleenidiamiini (OPD-kromogeeni) loppupitoisuutena 0,4 mg/ml steriilissä tislatussa vedessä. Vetyperoksidi (30 % w/v-substraatti) 0,05 % v/v lisätään välittömästi ennen käyttöä (5μl H2O2 / 10 ml OPD). (OPD:tä on käsiteltävä varoen – on käytettävää kumikäsineitä – tuotetta epäillään mutageeniseksi.)

7.

Rikkihappoa, 1 M: 26,6 ml happoa lisätään 473,4 ml:aan tislattua vettä. (Huom: happo on aina lisättävä veteen, ei koskaan vettä happoon.)

8.

Orbital-ravistelija.

9.

ELISA-levynlukija (testi voidaan lukea silmämääräisesti).

Testitapa

Cc: konjugaattikontrolli (ei seerumia / ei monoklonaalista vasta-ainetta); C++: vahva positiivinen seerumikontrolli; C+: heikko positiivinen seerumikontrolli; C-: negatiivinen seerumikontrolli; Cm: monoklonaalinen vasta-ainekontrolli (ei seerumia).

LISÄYS 1

Spot-laimennuksen (1:5) testikaavake (40 seerumia/levy)

 

Kontrollit

Testiseerumit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

A

Cc

C-

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

B

Cc

C-

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

C

C++

C++

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

D

C++

C++

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

E

C+

C+

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

F

C+

C+

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

G

Cm

Cm

 

 

 

 

 

 

 

 

 

40

H

Cm

Cm

 

 

 

 

 

 

 

 

 

40


LISÄYS 2

Seerumititraation testikaavake (10 seerumia/levy)

 

Kontrollit

Testiseerumit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

A

Cc

C-

1:5

 

 

 

 

 

 

 

 

1:5

B

Cc

C-

1:10

 

 

 

 

 

 

 

 

1:10

C

C++

C++

1:20

 

 

 

 

 

 

 

 

1:20

D

C++

C++

1:40

 

 

 

 

 

 

 

 

1:40

E

C+

C+

1:80

 

 

 

 

 

 

 

 

1:80

F

C+

C+

1:160

 

 

 

 

 

 

 

 

1:160

G

Cm

Cm

1:320

 

 

 

 

 

 

 

 

1:320

H

Cm

Cm

1:640

 

 

 

 

 

 

 

 

1:640

Testitapa:

Konjugaattikontrolli (Cc)

:

BTV-antigeenia ja konjugaattia sisältävät kuopat 1A ja 1B ovat sokeakoe, jolla voidaan kalibroida ELISA-lukija.

MAb-kontrolli (Cm)

:

Sarakkeet 1 ja 2, rivit G ja H ovat monoklonaalinen vasta-ainekontrolli, joka sisältää BTV-antigeenia, monoklonaalista vasta-ainetta ja konjugaattia. Kuopista näkyy enimmäisväri. Tämän kontrollin optisen tiheyden keskiarvo vastaa 0 prosentin inhibitioarvoa.

Positiivinen kontrolli (C++, C+)

:

Sarakkeet 1 ja 2, rivit C-D-E-F. Nämä kuopat sisältävät BTV-antigeenia, BTV:n vahvaa ja heikkoa positiivista antiseerumia, MAb:ta ja konjugaattia.

Negatiivinen kontrolli (C-)

:

Kuopat 2A ja 2B ovat negatiivisia kontrolleja, jotka sisältävät BTV-antigeenia, BTV:n negatiivista antiseerumia, MAb:ta ja konjugaattia.

Testiseerumit

:

Laajamittaisissa serologisissa tutkimuksissa ja nopeissa seulontatesteissä seerumit voidaan testata yhtenä laimennoksena 1:5 (lisäys 1). Vaihtoehtoisesti 10 seerumia voidaan testata laimennusvälillä 1:5–1:640 (lisäys 2). Tulokseksi saadaan tietoja testiseerumien vasta-aineiden pitoisuuksista.

Menettely:

1.

BTV-antigeeni laimennetaan pitoisuudeltaan esititrattuun puskuroituun suolaliuokseen (PBS). Sonikoidaan hetken aikaa yhteen kasautuneiden virusten hajottamiseksi (ellei tätä laitetta ole käytettävissä, pipetoidaan voimakkaasti) ja liuosta annostellaan 50 μl ELISA-levyn jokaiseen kuoppaan. Reunoja naputtamalla antigeeni jaetaan tasaisesti levylle.

2.

Inkuboidaan 37 °C:ssa 60 minuuttia orbital-ravistelijassa. Levyt pestään kolmeen kertaan huuhtelemalla ja kuopat tyhjennetään epästeriilillä puskuroidulla suolaliuoksella (PBS) ja kuivataan imupaperilla.

3.

Kontrollikuopat: Lisätään 100 μl estopuskuria Cc-kuoppiin. Lisätään 50 μl positiivisia ja negatiivisia kontrolliseerumeita laimennoksena 1:5 (10 μl seerumeita +40 μl estopuskuria) kuoppiin C-, C+ ja C++. Lisätään 50 μl estopuskuria MAb-kontrollikuoppiin.

Spot-titrausmenetelmä: Jokaista testiseerumia lisätään laimennoksena 1:5 (10 μl seerumeita +40 μl estopuskuria) estopuskurissa kahteen rinnakkaiskuoppaan riveillä 3–12.

tai

Seerumin titrausmenetelmä: Kustakin testinäytteestä valmistetaan 1:2 laimennossarja (1:5–1:640) estopuskurissa poikki levyn kahdeksaan kuoppaan käyttäen yhtä kuoppariviä (riveille 3–12).

4.

Heti testiseerumien lisäämisen jälkeen MAb laimennetaan 1:100 estopuskurilla ja levyn kaikkiin kuoppiin sokeakoekuoppaa lukuun ottamatta lisätään 50 μl.

5.

Inkuboidaan 37 °C:ssa 60 minuuttia orbital-ravistelijassa. Levyt pestään kolmeen kertaan PBS:llä ja kuivataan imupaperilla.

6.

Kanin hiirivasta-aineen konsentraatti laimennetaan suhteessa 1/5 000 estopuskuriin ja levyn kaikkiin kuoppiin lisätään 50 μl.

7.

Inkuboidaan 37 °C:ssa 60 minuuttia orbital-ravistelijassa. Levyt pestään kolmeen kertaan PBS:llä ja kuivataan imupaperilla.

8.

Ortofenyleenidiamiinidihydrokloridi (OPD) sulatetaan ja välittömästi ennen käyttöä lisätään 5 μl 30-prosenttista vetyperoksidia jokaista OPD:n 10 ml:aa kohti. Levyn jokaiseen kuoppaan lisätään 50 μl. Värin muuttumista odotetaan noin 10 minuuttia ja reaktio keskeytetään 1 M:lla rikkihappoa (50 μl/kuoppa). Värin pitäisi muuttua MAb-kontrollikuopissa ja BTV-vasta-aineettomissa seerumikuopissa.

9.

Levyt tutkitaan joko silmämääräisesti tai spektrofotometrin avulla ja tulokset kirjataan.

Tulosten määritys:

Tietokoneohjelmiston avulla tulostetaan OD-arvot (optinen tiheys) ja inhibitioprosentti (PI) testi- ja kontrolliseerumeille vertaamalla tuloksia antigeenikontrollikuoppien keskiarvoihin. OD- ja PI-arvoja käytetään arvioitaessa, onko testitulos hyväksyttävissä rajoissa. MAb-kontrollin (antigeeni sekä MAb, jos ei testiseerumeita) yläraja-arvot (UCL) ja alaraja-arvot (LCL) ovat OD-arvojen 0,4 ja 1,4 välillä. Kaikki ne levyt, jotka eivät täytä edellä olevia perusteita, on hylättävä.

Jos tietokoneohjelmistoa ei ole käytettävissä, OD-arvot tulostetaan ELISA-tulostimella. 100 %:n arvoa vastaava OD-arvon keskiarvo lasketaan antigeenikontrollikuopille. 50 %:n OD-arvo määritetään ja kunkin näytteen positiivisuus ja negatiivisuus lasketaan manuaalisesti.

Inhibitioprosentti (PI) -arvo = 100 – (kunkin testikontrollin OD / Cm:n OD:n keskiarvo) × 100.

Negatiivista kontrolliseerumia sisältävien rinnakkaiskuoppien PI-arvojen olisi oltava välillä +25 % ja –25 % ja rinnakkaisten nollakoekuoppien PI-arvojen välillä +95 % ja + 105 %. Näiden rajojen ulkopuolella olevat arvot eivät välttämättä merkitse sitä, ettei lukemaa voisi hyväksyä, mutta viittaavat siihen, että on kehittymässä taustaväri. Vahvojen positiivisen kontrolliseerumien PI-arvojen olisi oltava välillä +81 % ja + 100 % ja heikkojen positiivisten kontrolliseerumien välillä +51 % ja +80 %.

Testiseerumien diagnostinen raja-arvo on 50 % (PI 50 % tai OD 50 %). Näytteet, joiden PI-arvot ovat > 50 %, ovat negatiivisia. Rinnakkaiskuoppien raja-arvot ylittäviä tai alittavia näytteitä pidetään epäilyttävinä. Tällaiset näytteet voidaan testata uudelleen spot-testillä ja/tai titraamalla. Positiiviset näytteet voidaan titrata, jolloin selviää näytteen positiivisuuden taso.

Silmämääräinen tulosten luku: Positiiviset ja negatiiviset näytteet erottaa silmämääräisesti helposti; heikkojen positiivisten tai vahvojen negatiivisten näytteiden silmämääräinen tulkinta saattaa olla vaikeampaa.

BTV-ELISA-antigeenin esikäsittely:

1.

40–60 Roux-pulloa, joissa on BHK-21-soluviljelmää, pestään kolme kertaa seerumittomalla Eagle-kasvualustalla ja infektoidaan BTV:n serotyypin 1 avulla seerumittomalla Eagle-kasvualustalla.

2.

Inkuboidaan 37 °C:ssa ja solutuhovaikutus (CPE) tutkitaan päivittäin.

3.

Kun CPE tulee esille 90–100 prosenttisesti jokaisen Roux-pullon solulevyllä, virus kerätään ravistamalla solut irti seinämästä.

4.

Solut sentrifugoidaan pohjalle nopeudella 2 000–3 000 kierrosta minuutissa.

5.

Supernatantti heitetään pois ja solut suspendoidaan uudelleen noin 30 ml:ssa puskuroitua suolaliuosta (PBS), jossa on 1 % ”Sarkosyliä” ja 2 ml fenyylimetyylisulfonyylifluoridia (lysis-puskuri). Tämä voi aiheuttaa solujen hyytelöitymistä, jolloin on lisättävä enemmän lysis-puskuria. (Huom: Fenyylimetyylisulfonyylifluoridi on vaarallista, sitä on käsiteltävä äärimmäisen huolellisesti.)

6.

Soluja sonikoidaan 60 sekuntia 30 mikronin amplitudilla toimivan ultraäänisondin avulla.

7.

Sentrifugoidaan kymmenen minuutin ajan nopeudella 10 000 kierrosta minuutissa.

8.

Supernatantti varastoidaan +4 °C:seen ja pohjalla oleva solunappi suspendoidaan uudelleen 10–20 ml:aan lysis-puskuria.

9.

Sonikoidaan ja sentrifioidaan. Supernatantti kerätään talteen kussakin vaiheessa, kaikkiaan kolme kertaa.

10.

Kerätyt supernatantit yhdistetään ja sentrifugoidaan nopeudella 24 000 kierrosta minuutissa (100,000 g) 120 minuutin ajan +4 °C:n lämpötilassa 5 ml:n tyynyllä 40 %:sta sakkaroosia (w/v PBS:ssä) käyttäen Beckmannin 30 ml:n sentrifugiputkia ja SW 28 -roottoria.

11.

Supernatantti heitetään pois, putket tyhjennetään hyvin ja solunappi suspendoidaan uudelleen puskuroidussa suolaliuoksessa (PBS) ultraäänen avulla. Antigeeni varastoidaan määräosissa –20 °C:ssa.

BTV-ELISA-antigeenin titraus:

Bluetongue-taudin ELISA-antigeeni titrataan epäsuoralla ELISA-tekniikalla. Antigeenin kaksoislaimennokset titrataan monoklonaaliseen vasta-aineen 3-17-A3 vakiolaimennoksella (1/100). Testitapa on seuraava:

1.

BTV-antigeeni laimennetaan 1:20 PBS:llä mikrotiitterilevyllä kaksoislaimennosten (50 μl/kuoppa) sarjana käyttäen monikanavapipettiä.

2.

Inkuboidaan orbital-ravistelijassa tunnin ajan 37 °C:ssa.

3.

Levyt pestään puskuroidulla suolaliuoksella (PBS) kolme kertaa.

4.

Monoklonaalista vasta-ainetta 3-17-A3 (laimennos 1/100) lisätään 50 μl mikrotiitterilevyn jokaiseen kuoppaan.

5.

Inkuboidaan orbital-ravistelijassa tunnin ajan 37 °C:ssa.

6.

Levyt pestään puskuroidulla suolaliuoksella (PBS) kolme kertaa.

7.

Mikrotiitterilevyn jokaiseen kuoppaan pannaan 50 μl kanin hiirivasta-aineglobuliinia konjugoituneena retikka-peroksidaasiin, joka on laimennettu esititrattuun optimaaliseen pitoisuuteen.

8.

Inkuboidaan orbital-ravistelijassa tunnin ajan 37 °C:ssa.

9.

Lisätään substraatti ja kromogeeni kuten edellä. Reaktio pysäytetään 10 minuutin kuluttua lisäämällä 1 M:sta rikkihappoa (50 μl/kuoppa).

Koska vertailukokeessa monoklonaalista vasta-ainetta on oltava ylimäärin, on valittava antigeenilaimennos, joka on titrauskäyrällä (eikä tasaisella alueella), joka antaa suunnilleen 0,8 OD:n kymmenen minuutin jälkeen.

Agargeeli-immunodiffuusiotutkimus on tehtävä seuraavalla tavalla:

Antigeeni:

Presipitoiva antigeeni valmistetaan missä tahansa soluviljelmässä, jossa BTV:n referenssikanta jakautuu nopeasti. Suositellaan BHK- tai Vero-soluja. Antigeeni esiintyy viruskasvun lopussa supernatantissa, mutta ollakseen tehokas se on väkevöitävä 50–100-kertaiseksi. Tähän päästään millä tahansa proteiinien väkevöinnin standardimenetelmällä; virus voidaan inaktivoida lisäämällä 0,3 % (v/v) beeta-propiolaktonia.

Tunnettu positiivinen kontrolliseerumi:

Kansainvälistä vertailuseerumia ja antigeenia käyttäen valmistetaan kansallinen vertailuseerumi, joka standardoidaan optimaalisen suhteen aikaansaamiseksi kansainvälisen seerumin kanssa. Tämä seerumi kylmäkuivataan ja sitä käytetään kaikkien testien tunnettuna kontrolliseerumina.

Testiseerumi

Menettely

:

Kaadetaan 1-prosenttista agaroosia boraatti- tai natriumbarbitolipuskurissa, pH 8,5–9,0, vähintään 3,0 mm:n syvyiseen petrimaljaan. Agariin leikataan seitsemän kosteudesta vapaata, halkaisijaltaan 5,0 mm:n kuoppaa. Kuviossa keskelle tulee yksi kuoppa ja sen ympärille 3 cm:n säteellä kuusi kuoppaa. Keskimmäinen kuoppa täytetään standardiantigeenilla. Kehällä olevat kuopat 2, 4 ja 6 täytetään tunnetuilla positiivisilla seerumeilla, kuopat 1, 3 ja 5 testiseerumeilla. Petrimaljoja inkuboidaan enintään 72 tuntia huoneenlämmössä kosteassa hyvin suljetussa tilassa.

Tulkinta

:

Testiseerumi on positiivinen, jos se muodostaa määrätyn presipitaatioviivan antigeenin kanssa sekä täysin samanlaisen viivan kontrolliseerumin kanssa. Testiseerumi on negatiivinen, ellei se muodosta määrättyä viivaa antigeenin kanssa eikä taivuta kontrolliseerumin viivaa. Petrimaljoja on tutkittava tummaa taustaa vasten ja epäsuorassa valossa.

Epitsoottinen verenvuototauti (EHD)

Agargeeli-immunodiffuusiotutkimus on tehtävä seuraavalla tavalla:

Antigeeni:

Presipitoiva antigeeni valmistetaan missä tahansa soluviljelmässä, jossa asianomaiset epitsoottisen verenvuototaudin serotyypit lisääntyvät nopeasti. Suositellaan BHK- tai Vero-soluja. Antigeeni esiintyy viruskasvun lopussa supernatantissa, mutta ollakseen tehokas se on väkevöitävä 50–100-kertaiseksi. Tähän päästään millä tahansa proteiinien väkevöinnin standardimenetelmällä; virus voidaan inaktivoida lisäämällä 0,3 % (v/v) beeta-propiolaktonia.

Tunnettu positiivinen kontrolliseerumi:

Kansainvälistä vertailuseerumia ja antigeenia käyttäen valmistetaan kansallinen vertailuseerumi, joka standardoidaan optimaalisen suhteen aikaansaamiseksi kansainvälisen seerumin kanssa. Tämä seerumi kylmäkuivataan ja sitä käytetään kaikkien testien tunnettuna kontrolliseerumina.

Testiseerumi

Menettely

:

Kaadetaan 1-prosenttista agaroosia boraatti- tai natriumbarbitolipuskurissa, pH 8,5–9,0, vähintään 3,0 mm:n syvyiseen petrimaljaan. Agariin leikataan seitsemän kosteudesta vapaata, halkaisijaltaan 5,0 mm:n kuoppaa. Kuviossa keskelle tulee yksi kuoppa ja sen ympärille 3 cm:n säteellä kuusi kuoppaa. Keskimmäinen kuoppa täytetään standardiantigeenilla. Kehällä olevat kuopat 2, 4 ja 6 täytetään tunnetuilla positiivisilla seerumeilla, kuopat 1, 3 ja 5 testiseerumeilla. Petrimaljoja inkuboidaan enintään 72 tuntia huoneenlämmössä kosteassa hyvin suljetussa tilassa.

Tulkinta

:

Testiseerumi on positiivinen, jos se muodostaa määrätyn presipitaatioviivan antigeenin kanssa sekä täysin samanlaisen viivan kontrolliseerumin kanssa. Testiseerumi on negatiivinen, ellei se muodosta määrättyä viivaa antigeenin kanssa eikä taivuta kontrolliseerumin viivaa. Petrimaljoja on tutkittava tummaa taustaa vasten ja epäsuorassa valossa.

Nautojen tarttuva rinotrakeiitti (IBR) / tarttuva pustulaarinen vulvovaginiitti (IPV)

A)   Seerumineutralisaatiotesti on tehtävä seuraavalla tavalla:

Seerumi

:

Kaikki seerumit inaktivoidaan 56 °C:ssa 30 minuuttia ennen käyttöä.

Menettely

:

Mikrotiitterilevyllä tehtävässä seerumineutralisaatiotestissä, jossa virusmäärä on vakio ja seerumimäärä vaihtelee, käytetään MDBK- tai muita herkkiä soluja. Käytetään Colorado- tai Oxford-viruskantaa taikka muuta vertailukantaa annoksena 100 TCID50 / 0,025 ml. Inaktivoidut laimentamattomat seeruminäytteet sekoitetaan yhtä suureen määrään (0,025 ml) virussuspensiota. Virus/seerumiseoksia inkuboidaan 24 tuntia 37 °C:ssa mikrotiitterilevyillä ennen MDBK-solujen lisäämistä. Soluja käytetään sellaisena pitoisuutena, että ne muodostavat 24 tunnin kuluttua ehjän yksikerroksisen viljelmän.

Kontrollit

:

i) virustitraus, ii) seerumin toksisuuskontrolli, iii) siirrostamattomat kontrollisolut, iv) vertailuantiseerumit.

Tulkinta

:

Neutralisaatiotestin tulokset ja käytetyn viruksen pitoisuus kirjataan 3–6 päivän 37 °C:ssa tapahtuneen inkuboinnin jälkeen. Seerumi todetaan negatiiviseksi ellei laimennoksella 1/2 (laimentamaton seerumi) tapahdu neutralisoitumista.

B)   Päätöksen 2004/558/EY (10) mukaisesti tunnustetut muut testit.

Suu- ja sorkkatauti (FMD)

A)   Näytteenotto ruokatorvesta/nielusta ja testaus on suoritettava seuraavalla tavalla:

Reagenssit

:

Ennen näytteenottoa on valmisteltava kuljetuselatusaine. Kuljetuselatusainetta pannaan 2 ml kuhunkin näytepurkkiin. Purkkien on kestettävä pakastus kiinteällä CO2:lla tai nestetypessä. Näyte otetaan tarkoitukseen valmistetun kaapimen (sputum collector) avulla tai ”probang”-tekniikalla. Näyte otetaan siten, että kaavinkuppi työnnetään eläimen suuhun kielen ylitse ruokatorven yläosaan. Ruokatorven yläosasta ja nielusta yritetään kaapia pintakudosta raaputtamalla sivusuuntaisesti ja dorsaalisesti. Kaavin vedetään pois mieluummin sen jälkeen, kun eläin on niellyt; kupin on oltava täynnä ja siinä on oltava sekaisin limaa, sylkeä, ruokatorvinestettä ja pintakudosta. Varmistetaan, että jokaisessa näytteessä on näkyvillä pintakudosta. Rajuja verenvuotoa aiheuttavia liikkeitä on vältettävä. Joistakin eläimistä otettuihin näytteisiin on saattanut sekoittua paljon pötsin sisältöä. Siinä tapauksessa näytteet on heitettävä pois ja eläimen suu huuhdellaan vedellä tai mieluummin fysiologisella suolaliuoksella ennen kuin toimenpide uusitaan.

Näytteiden käsittely

:

Jokaisen probang-kuppiin kerätyn näytteen laatu tutkitaan, 2 ml sen sisällöstä lisätään samaan määrään kuljetuselatusainetta ja tämä seos siirretään pakastuksenkestävään purkkiin. Purkit suljetaan ilmatiiviisti, sinetöidään, desinfioidaan ja varustetaan nimilapuilla. Näytteet säilytetään viileässä (+4 °C), ja ne tutkitaan 3–4 tunnin sisällä tai asetetaan hiilihappojäähän (–69 °C) tai nestetyppeen ja säilytetään pakastettuina tutkimukseen asti. Jokaisen näytteenoton jälkeen probang-kuppi desinfioidaan ja pestään kolmeen kertaan puhtaalla vedellä.

Suu- ja sorkkatautiviruksen varalta tehtävä testi

:

Näytteet siirrostetaan primaareihin naudan kilpirauhassoluviljelmiin käyttäen vähintään kolmea pulloa näytettä kohti. Muita soveltuvia soluja, kuten naudan- tai sianmunuaisen primaarisoluja, voidaan myös käyttää, mutta on muistettava, että nämä solut eivät ole kovin herkkiä suu- ja sorkkatautiviruksen tietyille kannoille. Pullot inkuboidaan 37 °C:ssa sylinterikojeessa, ja niitä tutkitaan päivittäin 48 tunnin ajan solutuhovaikutuksen (CPE) havaitsemiseksi. Jos tulokset ovat negatiiviset, viljelmät siirretään sokkona uusiin viljelmiin ja niitä tutkitaan 48 tunnin ajan. Jokainen CPE:n spesifisyys on varmistettava.

Suositeltavat kuljetuselatusaineet:

1.

Fosfaattipuskuri 0,08 M, pH 7,2, joka sisältää 0,01 % naudan seerumialbumiinia, 0,002 % fenolipunaista ja antibiootteja.

2.

Kudosviljelyn elatusaine (kuten Eaglen MEM), joka sisältää 0,01 % 0,04-molaarista Hepes-puskuria, 0,01 % naudan seerumialbumiinia ja antibiootteja, pH 7,2.

3.

Seuraavat antibioottimäärät lisätään kuljetuselatusaineen lopullista ml:aa kohti: penisilliini 1 000 IU, neomysiinisulfaatti 100 IU, polymyksiini-B-sulfaatti 50 IU, mykostatiini 100 IU.

B)   Virusneutralisaatiotesti on tehtävä seuraavalla tavalla:

Reagenssit

:

FMD-antigeenia valmistetaan varastoon soluviljelmissä tai naudan kielellä ja antigeeni varastoidaan –70 °C:n lämpötilassa tai alle –20 °C:n lämpötilassa, kun ensin on lisätty 50 % glyserolia. Tämä on varastoantigeeni. Suu- ja sorkkatautivirus on stabiili näissä olosuhteissa eikä virusmäärä juurikaan muutu kuukausien kuluessa.

Menettely

:

Testi suoritetaan tasapohjaisilla kudosviljelmiin tarkoitetuilla mikrotiitterilevyillä käyttäen herkkiä soluja kuten IB-RS-2, BHK-21 tai vasikan munuaissoluja. Testiseerumit laimennetaan 1/4 seerumittomalla soluviljelyelatusaineella, johon on lisätty 100 IU/ml neomysiiniä tai muuta soveltuvaa antibioottia. Seerumit inaktivoidaan 56 °C:ssa 30 minuutissa ja niitä käytetään 0,05 ml:n erissä kaksoissarjojen valmistamiseen mikrotiitterilevyillä käyttäen 0,05 ml:n laimennossilmukoita. Tämän jälkeen jokaiseen kuoppaan lisätään esititrattua virusta, joka on myös laimennettu seerumittomalla soluviljelyelatusaineella, jossa on virusta 100 TCID50 / 0,05 ml. Inkuboidaan tunnin ajan 37 °C:ssa, jonka jälkeen jokaiseen kuoppaan lisätään 0,05 ml solususpensiota, joka sisältää 0,5–1,0 × 106 solua/ml soluviljelyelatusainetta, jossa on suu- ja sorkkataudin vasta-aineesta vapaata seerumia, ja levyt sinetöidään. Levyt inkuboidaan 37 °C:ssa. Yksikerroksiset viljelmät muuttuvat yhtenäisiksi tavallisesti 24 tunnin sisällä. Tavallisesti CPE on kehittynyt 48 tunnissa niin paljon, että tulos on luettavissa mikroskoopilla. Tällöin voidaan tehdä lopullinen mikroskooppiluenta tai levyt voidaan kiinnittää ja värjätä makroskooppista luentaa varten esimerkiksi käyttäen fysiologista suolaliuosta, jossa on 10 % formolia ja 0,05 % metyleenisiniä.

Kontrollit

:

Jokaisessa testissä on mukana homologinen tunnettu antiseerumi, solukontrolli, seerumin toksisuuskontrolli, elatusainekontrolli ja virustitraus, jonka perusteella lasketaan testiin sisältyvien virusten todellinen määrä.

Tulkinta

:

Solutuhovaikutusta osoittavia kuoppia pidetään tartunnan saaneina ja neutralointipitoisuudet ilmaistaan seerumi-virusseoksissa esiintyvän seerumin, joka on määritetty kohdalla 50 % arvioidusta loppupisteestä Spearman-Karber-menetelmän mukaisesti, loppulaimennoksen käänteislukuna (Karber, G., 1931, Archiv für Experimentelle Pathologie und Pharmokologie, 162, 480.). Kokeita pidetään hyväksyttävinä, kun kokeessa käytetty viruksen määrä kuoppaa kohti on välillä 101,5 ja 102,5 TCID50 ja kun vertailuseerumin pitoisuus on sen odotetun pitoisuuden kaksinkertaisen pitoisuuden alueella. Jos tulokset jäävät näiden rajojen ulkopuolelle, kokeet uusitaan. Jos lopullinen pitoisuus on 1/11 tai alhaisempi, tulosta pidetään negatiivisena.

C)   Vasta-aineen osoittaminen ja määrän toteaminen ELISA-tekniikalla on tehtävä seuraavasti:

Reagenssit

:

Suu- ja sorkkatautiviruksen seitsemää antigeeni 146S -tyyppistä virusta vastaan olevia kanin antiseerumeja käytettynä ennalta määriteltynä optimipitoisuutena 9,6 pH:n karbonaatti/bikarbonaattipuskurissa. Antigeenit valmistetaan BHK 21 -solujen yksikerroksisissa viljelmissä kasvatetuista valikoiduista viruskannoista. Käytetään supernatantteja, joita ei ole puhdistettu ja jotka esititrataan testitavan mukaisesti, mutta ilman seerumia, jotta saadaan laimennos, jonka optinen tiheyslukema on välillä 1,2–1,5 sen jälkeen, kun PBST:tä (fosfaatilla puskuroitu fysiologinen suolaliuos, joka sisältää 0,05 % Tween-20:tä ja fenolipunaindikaattorin) on lisätty yhtä suuri määrä. Viruksia voidaan käyttää inaktivoidussa muodossa. PBST:tä käytetään laimentimena. Valmistetaan marsun antiseerumeita siirrostamalla marsuihin jokaisen serotyypin 146S-antigeenia. Valmistetaan optimaalinen pitoisuus PBST:hen ennalta määritettynä optimipitoisuutena, joka sisältää 10 % tavallista nautaseerumia ja 5 % tavallista kaniseerumia. Käytetään kanin antimarsu-immunoglobuliinia konjugoituna retikka-peroksidaasiin PBST:hen ennalta määriteltynä optimipitoisuutena, joka sisältää 10 % tavallista nautaseerumia ja 5 % tavallista kaniseerumia. Testiseerumit laimennetaan PBST:hen.

Menettely:

1.

ELISA-levyt peitetään 50 μl:lla kanin antivirusseerumia ja jätetään yöksi kosteaan tilaan huoneenlämpöön.

2.

Valmistetaan 50 μl:n toisintoannos, jokaisesta testiseerumista kaksoissarjat alkaen 1/4:sta U-pohjaisille monikuoppalevyille (kantolevyt). Lisätään 50 μl antigeenin vakioannosta jokaiseen kuoppaan ja seos jätetään yöksi 4 °C:seen. Antigeenin lisäys vähentää laimennossarjan alkavaksi 1/8:sta.

3.

ELISA-levyt pestään viisi kertaa PBST:llä.

4.

Siirretään sitten 50 μl seerumi/antigeeniseosta kantolevyiltä ELISA-levyille, joille on levitetty kaniseerumia ja niitä inkuboidaan pyörivässä ravistelijassa 37 °C:ssa yhden tunnin ajan.

5.

Kuopat pestään ja niihin lisätään 4 kohdassa käytettyä antigeeni-marsuantiseerumia 50 μl. Levyjä inkuboidaan pyörivässä ravistelijassa 37 °C:ssa tunnin ajan.

6.

Pesun jälkeen jokaiseen kuoppaan lisätään 50 μl kanin antimarsu-immunoglobuliinia retikka-peroksidaasiin konjugoituna. Levyjä inkuboidaan pyörivässä ravistelijassa 37 °C:ssa tunnin ajan.

7.

Levyt pestään ja jokaiseen kuoppaan lisätään 50 μl ortofenyleenidiamiinia, joka sisältää 0,05 % H2O2:ta (30 %) w/v.

8.

Reaktio pysäytetään 1,25 M H2SO4:llä 15 minuutin kuluttua.

Levyt luetaan spektrofotometrisesti 492 nm:ssä mikrotietokoneeseen kytketyn ELISA-lukulaitteen avulla.

Kontrollit

:

Jokaista käytettyä antigeenia kohti on 40 kuoppaa, jotka eivät sisällä seerumia vaan PBST:hen laimennettua antigeenia. Homologisen vertailu-nauta-antiseerumin kahden laimennoksen kaksoissarja. Negatiivisen nautaseerumin kahden laimennoksen kaksoissarja.

Tulkinta

:

Vasta-ainepitoisuudet ilmaistaan testiseerumien lopullisena laimennoksena, jotka antavat tulokseksi 50 % sellaisten viruskontrollikuopissa todettujen OD-arvojen keskiarvoista, joissa ei ole testiseerumia. Positiivisina pidetään 1/40 ylittäviä pitoisuuksia.

Lähdeviitteet

:

Hamblin C., Barnett ITR ja Hedger RS (1986) ”A new enzymelinked immunosorbent assay (ELISA) for the detection of antibodies against foot-and-mouth disease virus. Development and method of ELISA.” Journal of Immunological Methods, 93, 115–121.11.

Aujeszkyn tauti (ADJ)

A)   Seerumineutralisaatiotesti on tehtävä seuraavalla tavalla:

Seerumi

:

Kaikki seerumit inaktivoidaan 56 °C:ssa 30 minuuttia ennen käyttöä.

Menettely

:

Mikrotiitterilevyllä tehtävässä seerumineutralisaatiotestissä, jossa viruksen määrä on vakio ja seerumin määrä vaihtelee, käytetään Vero- tai muita herkkiä soluja. Aujeszkyn taudin virusta käytetään annoksena 100 TCID50 / 0,025 ml. Inaktivoidut laimentamattomat seeruminäytteet sekoitetaan yhtä suureen määrään (0,025 ml) virussuspensiota. Virus-seerumiseoksia inkuboidaan kahden tunnin ajan 37 °C:ssa mikrotiitterilevyillä ennen sopivien solujen lisäämistä. Soluja käytetään sellaisena pitoisuutena, että ne muodostavat 24 tunnin kuluttua ehjän yksikerroksisen viljelmän.

Kontrollit

:

i) virustitraus, ii) seerumin toksisuuskontrolli, iii) siirrostamattomat kontrollisolut, iv) vertailuantiseerumit.

Tulkinta

:

Neutralisaatiotestin tulokset ja käytetyn viruksen pitoisuus kirjataan 3–7 päivän 37 °C:ssa tapahtuneen inkuboinnin jälkeen. Negatiivisena pidetään alle 1/2:n seerumipitoisuuksia (laimentamaton seerumi).

B)   Päätöksen 2008/185/EY (11) mukaisesti tunnustetut muut testit.

Sikojen tarttuva suolistotulehdus (TGE)

Seerumineutralisaatiotesti on tehtävä seuraavalla tavalla:

Seerumi

:

Kaikki seerumit inaktivoidaan 56 °C:ssa 30 minuuttia ennen käyttöä.

Menettely

:

Mikrotiitterilevyllä suoritettavassa seerumineutralisaatiotestissä, jossa virusmäärä on vakio ja seerumin määrä vaihtelee, käytetään A72-(koirankasvain) tai muita herkkiä soluja. TGE-virusta käytetään 100 TCID50 / 0,025 ml. Inaktivoidut laimentamattomat seeruminäytteet sekoitetaan yhtä suureen määrään (0,025 ml) virussuspensiota. Virus-seerumiseoksia inkuboidaan 30–60 minuuttia 37 °C:ssa mikrotiitterilevyillä ennen sopivien solujen lisäämistä. Soluja käytetään sellaisena pitoisuutena, että ne muodostavat 24 tunnin kuluttua ehjän yksikerroksisen viljelmän. Jokaiseen kuoppaan kaadetaan 0,1 ml solususpensiota.

Kontrollit

:

i) virustitraus, ii) seerumin toksisuuskontrolli, iii) siirrostamattomat kontrollisolut, iv) vertailuantiseerumit.

Tulkinta

:

Neutralisaatiotestin tulokset ja käytetyn viruksen pitoisuus kirjataan 3–5 päivän 37 °C:ssa tapahtuneen inkuboinnin jälkeen. Negatiivisina pidetään alle 1/2:n (loppulaimennos) seerumipitoisuuksia. Jos laimentamattomat seeruminäytteet vaikuttavat toksisesti kudosviljelmiin, nämä seerumit voidaan ennen niiden käyttöä kokeessa laimentaa suhteessa 1/2. Tämä vastaa seerumin loppulaimennoksen 1/4:aa. Näissä tapauksissa negatiivisina pidetään alle 1/4:n (loppulaimennos) seerumipitoisuuksia.

Sian vesikulaaritauti (SVD)

Sian vesikulaaritaudin (SVD) varalta tehtävät testit tehdään päätöksen 2000/428/EY (12) mukaisesti.

Klassinen sikarutto (CSF)

Klassisen sikaruton (CSF) varalta tehtävät testit tehdään päätöksen 2002/106/EY (13) mukaisesti.

Klassisen sikaruton (CSF) varalta tehtävien testien olisi noudatettava Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan (Manual of Diagnostic Tests and Vaccines for Terrestrial Animals) asiaa käsittelevässä luvussa vahvistettuja suuntaviivoja.

Laadunvarmennusjärjestelmää käyttävän kansallisen laboratorion on toteutettava klassisen sikaruton varalta tehtävien serologisten testien herkkyyden ja spesifisyyden arviointi. Käytettyjen testien on osoitetusti tunnistettava joukko heikkoja ja vahvoja positiivisia vertailuseerumeita ja mahdollistettava vasta-aineiden osoittaminen aikaisessa tautivaiheessa ja toipumisvaiheessa.

7 OSA

Saint-Pierre ja Miqueloniin alle kuusi kuukautta ennen tuontia unionin alueelle tuotujen eläinten tuonti- ja karanteeniedellytykset

(6 artiklassa tarkoitetut)

Eläinlajit

Taksoni

LAHKO

HEIMO

SUKU JA LAJI

Artiodactyla

Camelidae

Camelus spp., Lama spp., Vicugna spp.

1 LUKU

Pitopaikka ja karanteeni

1.   Saint-Pierre ja Miqueloniin tuotavia eläimiä on pidettävä hyväksytyllä karanteeniasemalla vähintään 60 päivää ennen niiden tuontia unionin alueelle. Tätä ajanjaksoa voidaan pidentää yksittäisiä lajeja koskevien testausvaatimusten vuoksi. Eläinten on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

Karanteeniasemalle voidaan tuoda erillisiä lähetyksiä. Kaikkia saman lajin eläimiä on kuitenkin karanteeniasemalle saapumisen yhteydessä pidettävä yhtenä ryhmänä, ja niitä on käsiteltävä sellaisena. Karanteeniajan on alettava koko ryhmän osalta sillä hetkellä, kun viimeinen eläin tulee karanteeniasemalle.

b)

Kukin eläinryhmä on karanteeniasemalla pidettävä eristyksissä ilman suoraa tai välillistä kosketusta muihin eläimiin, mukaan luettuina asemalla mahdollisesti olevat muihin lähetyksiin kuuluvat eläimet.

Kukin lähetys on pidettävä hyväksytyllä karanteeniasemalla, ja sitä on suojeltava tartuntaa levittäviltä hyönteisiltä.

c)

Jos eläinryhmää ei karanteeniaikana pidetä eristyksissä ja se on kosketuksissa muihin eläimiin, on aloitettava uusi karanteeniaika, joka on yhtä pitkä kuin ryhmälle alun perin karanteeniasemalle saapumisen yhteydessä määrätty karanteeniaika.

d)

Karanteeniaseman kautta kulkevat unionin alueelle tuotavat eläimet on lastattava ja lähetettävä suoraan unioniin

i)

ilman, että ne joutuvat kosketuksiin sellaisten eläinten kanssa, jotka eivät täytä kyseisen eläinluokan osalta tuonnille unionin alueelle asetettuja terveysedellytyksiä

ii)

jaettuina eri lähetyksiin siten, että yksikään lähetys ei voi joutua kosketuksiin sellaisten eläinten kanssa, jotka eivät täytä unioniin tuontia koskevia edellytyksiä

iii)

kuljetusvälineissä tai konteissa, jotka on ensin puhdistettu ja desinfioitu desinfiointiaineella, joka on Saint-Pierre ja Miquelonissa virallisesti hyväksytty jäljempänä 2 luvussa tarkoitettuja tauteja tehokkaasti torjuvana desinfiointiaineena; kuljetusvälineiden ja konttien on oltava rakennettu siten, ettei niistä kuljetuksen aikana voi valua tai pudota ulosteita, virtsaa, kuivikkeita tai rehua.

2.   Karanteenitilojen on täytettävä ainakin direktiivin 91/496/ETY (14) liitteessä B asetetut vähimmäisvaatimukset ja seuraavat edellytykset:

a)

niiden on oltava virkaeläinlääkärin valvonnassa,

b)

ne sijaitsevat keskellä aluetta, jolla ei vähintään 20 km:n säteellä vähintään 30 päivän aikana ennen paikan käyttämistä karanteeniasemana ole virallisten tietojen mukaan esiintynyt yhtään suu- ja sorkkatautitapausta,

c)

ennen käyttöä karanteeniasemana ne on puhdistettava ja desinfioitava desinfiointiaineella, joka on Saint-Pierre ja Miquelonissa virallisesti hyväksytty 2 luvussa tarkoitettuja tauteja tehokkaasti torjuvana desinfiointiaineena,

d)

niissä on oltava eläinkapasiteetti huomioon ottaen

i)

yksinomaan eläinten karanteenia varten varatut tilat, mukaan luettuina riittävät tilat eläinten majoittamiseen asianmukaisesti,

ii)

tarkoituksenmukaiset tilat, jotka

on helppo puhdistaa ja desinfioida läpikotaisin,

sisältävät tilat eläinten lastaamiseen ja lastien purkamiseen turvallisesti,

voivat täyttää eläinten juottamista ja ruokintaa koskevat vaatimukset,

mahdollistavat sen, että eläimille voidaan helposti antaa tarvittava hoito,

iii)

tarkoituksenmukaiset tilat tarkastuksia ja eristämistä varten,

iv)

tarkoituksenmukaiset laitteet tilojen ja eläinkuljetusautojen puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi,

v)

tarkoituksenmukaiset rehun, kuivikkeen ja lannan varastointitilat,

vi)

tarkoituksenmukainen jätevedenkeruujärjestelmä,

vii)

virkaeläinlääkärin toimisto,

e)

niillä on toimiessaan oltava riittävästi eläinlääkäreitä kaikkien tehtävien suorittamiseksi,

f)

niillä otetaan vastaan ainoastaan eläimet, joilla on yksilöllinen tunniste jäljittämisen takaamiseksi. Tämän vuoksi eläimiä hyväksyttäessä karanteeniaseman omistajan tai siitä vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että eläimillä on asianmukaiset tunnisteet ja että niiden mukana on kyseisiä lajeja ja luokkia koskevat terveyteen liittyvät todistukset. Lisäksi karanteeniaseman omistajan tai siitä vastuussa olevan henkilön on kirjattava rekisteriin tai tietokantaan seuraavat tiedot ja säilytettävä ne vähintään kolmen vuoden ajan: omistajan nimi, lähetykseen kuuluvien eläinten alkuperä, lähetykseen kuuluvien eläinten saapumis- ja poistumispäivä, lähetykseen kuuluvien eläinten tunnistenumero sekä niiden määräpaikka,

g)

toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä karanteeniasemaan sovellettavat viralliset valvontamenettelyt ja varmistettava, että valvonta toteutetaan; valvontaan kuuluvat säännölliset tarkastukset sen varmistamiseksi, että hyväksymisvaatimukset täyttyvät edelleen. Jos hyväksymisvaatimukset eivät enää täyty ja hyväksyntä peruutetaan, hyväksyntä voidaan palauttaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen pystyy varmistamaan, että karanteenitilat täyttävät kaikki a–g kohdassa esitetyt vaatimukset.

2 LUKU

Eläinten terveystestit

1.   YLEISET VAATIMUKSET

Eläimille on tehtävä seuraavat testit verinäytteistä, jotka on otettu aikaisintaan 21 päivää – jollei muuta aikarajaa ole täsmennetty – eristysajan alkamisen jälkeen.

Laboratoriotestit on tehtävä hyväksytyssä laboratoriossa unionissa, ja kaikki laboratoriotestit sekä niiden tulokset, rokotukset ja hoitokäsittelyt on liitettävä terveystodistukseen.

Jotta eläimille tehtävät toimenpiteet voitaisiin pitää minimissään, näytteenotto, testit ja mahdolliset rokotukset on mahdollisuuksien mukaan suoritettava yhdellä kertaa noudattaen kuitenkin tämän luvun 2 osassa esitetyissä testausmenetelmissä edellytettyjä vähimmäisaikavälejä.

2.   ERITYISVAATIMUKSET

2.1   KAMELIELÄIMET

2.1.1   Tuberkuloosi:

a)

Käytettävä testi: nahansisäinen rinnakkaistutkimus käyttäen boviini- ja aviäärituberkuliineja (PPD, purified protein derivative), jotka vastaavat direktiivin 64/432/ETY liitteessä B olevassa 2.1.2 kohdassa kuvattuja boviini- ja aviäärituberkuliinien valmistusvaatimuksia.

Testi on tehtävä hartioiden takana olevalle alueelle (kainaloalueelle) direktiivin 64/432/ETY liitteessä B olevassa 2.2.4 kohdassa kuvatulla menetelmällä.

b)

Ajoitus: eläimet on testattava kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Testien tulkinta:

reaktiota on pidettävä

negatiivisena, jos nahkan paksuuden lisäys on alle 2 mm,

positiivisena, jos nahkan paksuuden lisäys on enemmän kuin 4 mm,

epävarmana, jos nahkan paksuuden lisäys on boviinituberkuliinin (PPD) vaikutuksesta 2–4 mm tai enemmän kuin 4 mm mutta vähemmän kuin aviääri-reaktio.

d)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen:

Jos eläin saa positiivisen tuloksen boviinituberkuliinilla (PPD) tehdystä nahansisäisestä reaktiotestistä, eläin erotetaan ryhmästä, ja muut eläimet on testattava uudelleen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen positiivisen testin tekemisestä, ja tätä testiä on pidettävä ensimmäisenä b kohdassa kuvattuna testinä.

Jos useampi kuin yksi ryhmän eläimistä saa positiivisen tuloksen, unioniin ei saa viedä yhtään kyseiseen ryhmään kuuluvaa eläintä.

Jos yksi tai useampi saman ryhmän eläimistä saa epävarman tuloksen, koko ryhmä on testattava uudelleen 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin tekemisestä, ja tätä testiä on pidettävä ensimmäisenä b kohdassa kuvattuna testinä.

2.1.2   Luomistauti:

a)

Käytettävä testi:

i)

Brucella Abortus: Rose Bengal- (RBT) ja seroagglutinaatio (SAT) -testit siten kuin ne on kuvattu direktiivin 64/432/ETY liitteessä C olevassa 2.5 ja 2.6 kohdassa. Jos saadaan positiivinen tulos, vahvistuksen saamiseksi on tehtävä komplementinsitoutumistesti, siten kuin se on kuvattu asetuksen (EU) N:o 206/2010 (SANCO/4787/2009) liitteessä I olevassa 6 osassa.

ii)

Brucella Melitensis: RBT- ja SAT-testit siten kuin ne on kuvattu direktiivin 64/432/ETY liitteessä C olevassa 2.5 ja 2.6 kohdassa. Jos saadaan positiivinen tulos, vahvistuksen saamiseksi on tehtävä komplementinsitoutumistesti direktiivin 91/68/ETY liitteessä C kuvattua menetelmää noudattaen.

iii)

Brucella Ovis: direktiivin 91/68/ETY liitteessä D kuvattu komplementinsitoutumistesti.

b)

Ajoitus: eläimet on testattava kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Testien tulkinta:

Direktiivin 64/432/ETY liitteessä C on määritelty positiivinen testitulos.

d)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen:

Johonkin näistä testeistä positiivisesti reagoineet eläimet on erotettava ryhmästä, ja muut eläimet on testattava uudelleen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen positiivisen testin tekemisestä: tätä on pidettävä ensimmäisenä b kohdassa kuvattuna testinä.

Unionin alueelle saa tuoda ainoastaan sellaisia eläimiä, jotka ovat saaneet negatiivisen testituloksen kahdessa b kohdassa kuvatussa perättäisessä testissä.

2.1.3   Bluetongue-tauti ja epitsoottinen verenvuototauti (EHD)

a)

Käytettävä testi: Asetuksen (EU) N:o 206/2010 (SANCO/4787/2009) liitteessä I olevassa 6 osassa kuvattu agargeeli-immunodiffuusiotutkimus (AGID).

Jos saadaan positiivinen reaktio, eläimet on testattava asetuksen (EU) N:o 206/2010 (SANCO/4787/2009) liitteessä I olevassa 6 osassa kuvatulla kompetitiivisella Elisa-testillä.

b)

Ajoitus:

Eläinten on saatava negatiivinen testitulos kahdesta testistä: eläimet on testattava kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja 21 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen:

i)

Bluetongue-tauti

Jos yksi tai useampi eläin sai positiivisen tuloksen asetuksen (EU) N:o 206/2010 (SANCO/4787/2009) liitteessä I olevassa 6 osassa kuvatussa Elisa-testissä, positiivisen tuloksen saanut eläin / saaneet eläimet erotetaan ryhmästä ja kaikki muut ryhmään kuuluvat eläimet joutuvat karanteeniin 100 päiväksi siitä päivästä alkaen, jona positiivisen tuloksen saaneet näytteet kerättiin. Ryhmä voidaan katsoa bluetongue-taudista vapaaksi ainoastaan, jos karanteenin aikana virkaeläinlääkärien tekemissä säännöllisissä tarkastuksissa ei paljastu taudin kliinisiä oireita eikä karanteeniasemalla esiinny bluetongue-tautia levittäviä hyönteisiä (Culicoides).

Jos jollakin muulla eläimellä esiintyy bluetongue-taudin kliinisiä oireita ensimmäisessä alakohdassa kuvatun karanteeniajan aikana, unionin alueelle ei saa tuoda yhtään kyseiseen ryhmään kuuluvaa eläintä.

ii)

Epitsoottinen verenvuototauti (EHD)

Jos yksi tai useampi eläin sai vahvistavassa Elisa-testissä positiivisen tuloksen EHD-viruksen vasta-aineiden esiintymisen osalta, kyseisiä eläimiä pidetään positiivisina ja ne erotetaan ryhmästä, ja koko ryhmälle on tehtävä uusintatesti aikaisintaan 21 päivän kuluttua alkuperäisestä positiivisesta diagnoosista ja uudelleen aikaisintaan 21 päivän kuluttua uusintatestin päivästä ja molemmista testeistä on saatava negatiiviset tulokset.

Jos jotkin muut eläimet saavat positiivisen tuloksen toisessa tai kummassakin uusintatestausta varten tehdyssä kahdessa testissä, unionin alueelle ei saa tuoda yhtään kyseiseen ryhmään kuuluvaa eläintä.

2.1.4   Suu- ja sorkkatauti (FMD)

a)

Käytettävä testi: Diagnostiset testit (probang-instrumentti ja serologiset tutkimukset) käyttäen Elisa- ja virusneutralisaatio (VN) -menetelmiä asetuksen (EU) N:o 206/2010 (SANCO/4787/2009) liitteessä I olevassa 6 osassa kuvattujen testausmenettelyjen mukaisesti.

b)

Ajoitus: Eläinten on saatava negatiivinen testitulos kahdesta testistä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jokin eläin saa positiivisen tuloksen suu- ja sorkkatautivirustesteissä, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

Huom: Jos havaitaan suu- ja sorkkatautiviruksen rakenneproteiinien ja muiden kuin rakenneproteiinien vasta-aineita, tämän katsotaan aina johtuvan aiemmasta suu- ja sorkkatautitartunnasta rokotustilanteesta riippumatta.

2.1.5   Karjarutto

a)

Käytettävä testi: Maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän Maailman eläintautijärjestön käsikirjan viimeisimmässä versiossa kuvattu kompetitiivinen Elisa-testi on kansainvälisessä kaupassa pakollinen testi ja samalla yleisimmin käytössä oleva testi. Lisäksi voidaan käyttää seerumin neutralisaatiotestiä tai muuta Maailman eläintautijärjestön käsikirjan asianomaisissa kohdissa kuvatun testausmenetelmän mukaisesti hyväksyttyä testiä.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jokin eläin saa positiivisen tuloksen karjaruttovirustesteissä, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

2.1.6   Vesicular stomatitis -tauti

a)

Käytettävä testi: Elisa-testi, virusten neutralisaatiotesti tai muu Maailman eläintautijärjestön käsikirjan asianomaisissa kohdissa kuvatun testausmenetelmän mukaisesti hyväksytty testi.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jokin eläin saa positiivisen tuloksen vesicular stomatitis -tautia aiheuttavan viruksen varalta tehtävissä testeissä, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

2.1.7   Rift Valley -kuume

a)

Käytettävä testi: Elisa-testi, virusten neutralisaatiotesti tai muu Maailman eläintautijärjestön käsikirjan asianomaisissa kohdissa kuvatun testausmenetelmän mukaisesti hyväksytty testi.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jossakin eläimessä näkyy merkkejä altistumisesta Rift Valley -kuumetta aiheuttavalle tekijälle, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

2.1.8   Lumpy skin -tauti

a)

Käytettävä testi: serologiset tutkimukset, joissa käytetään Elisa-testiä, virusten neutralisaatiotestiä tai muuta Maailman eläintautijärjestön käsikirjan asianomaisissa kohdissa kuvatun testausmenetelmän mukaisesti hyväksyttyä testiä.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jossakin eläimessä näkyy merkkejä altistumisesta lumpy skin -taudille, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

2.1.9   Krimin-Kongon verenvuotokuume

a)

Käytettävä testi: Elisa-testi, virusten neutralisaatiotesti, immunofluoresenssitesti tai muu hyväksytty testi.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jossakin eläimessä näkyy merkkejä altistumisesta Krimin-Kongon verenvuotokuumetta aiheuttavalle tekijälle, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

2.1.10   Surra (Trypanosoma evansi (T. evansi))

a)

Käytettävä testi: Loinen voidaan tunnistaa konsentroiduissa verinäytteissä Maailman eläintautijärjestön käsikirjan asianomaisissa kohdissa kuvatun testausmenetelmän mukaisesti.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jostakin lähetykseen kuuluvasta eläimestä löytyy T. evansi -loinen, kyseistä eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle. Ryhmän muille eläimille on tämän jälkeen tehtävä sisäinen ja ulkoinen loiskäsittely käyttäen T. evansi -loisen torjuntaan soveltuvia välineitä.

2.1.11   Kinokuume

a)

Käytettävä testi: Viruksen DNA:n osoittaminen perustuen viruksen tunnistamiseen immunofluoresenssilla tai immunosytokemialla käyttäen Maailman eläintautijärjestön käsikirjan asianomaisissa kohdissa kuvattua testausmenetelmää.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Jos jossakin eläimessä näkyy merkkejä altistumisesta kinokuumeelle, yhtäkään karanteeniasemalla olevaa eläintä ei kelpuuteta tuotavaksi unionin alueelle.

2.1.12   Raivotauti

Rokotus: Raivotautirokotus voidaan antaa määräjäsenvaltion sitä edellyttäessä, ja eläimestä on otettava verinäyte, josta tutkitaan vasta-aineet seerumin neutralisaatiotestillä.

2.1.13   Naudan tarttuva leukoosi (ainoastaan, jos eläimet on tarkoitettu direktiivin 64/432/ETY 2 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettuun virallisesti nautojen tarttuvasta leukoosista vapaaseen jäsenvaltioon tai virallisesti nautojen tarttuvasta leukoosista vapaalle alueelle)

a)

Käytettävä testi: Agid-testi tai esto-Elisa Maailman eläintautijärjestön käsikirjan viimeisimmässä versiossa kuvattujen testausmenetelmien mukaisesti.

b)

Ajoitus: Eläimille on tehtävä kaksi testiä: ensimmäinen testi tehdään kahden päivän kuluessa niiden saapumispäivästä karanteeniasemalle ja toinen aikaisintaan 42 päivän kuluttua ensimmäisen testin päivästä.

c)

Toimintavaihtoehdot testauksen jälkeen: Positiivisen testituloksen a kohdassa tarkoitetussa testissä saaneet eläimet erotetaan karanteeniasemalla olevasta ryhmästä, ja muut eläimet on testattava uudelleen aikaisintaan 21 päivän kuluttua ensimmäisen positiivisen testin tekemisestä: tätä on pidettävä ensimmäisenä b kohdassa kuvattuna testinä.

Unionin alueelle kelpuutetaan tuotavaksi ainoastaan sellaisia eläimiä, jotka ovat saaneet negatiivisen testituloksen kahdessa b kohdassa kuvatussa perättäisessä testissä.


(1)  Rajoittamatta kolmansien maiden kanssa tehdyissä voimassa olevissa unionin sopimuksissa määrättyjen erityisten todistusvaatimusten soveltamista.

(2)  Koskee yksinomaan eläviä eläimiä, jotka eivät kuulu hirvieläimiin.

(3)  Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen mukaiset todistukset (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

(4)  Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: maan lopullinen nimi hyväksytään Yhdistyneissä Kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi.

(5)  Lukuun ottamatta Kosovoa, joka on tällä hetkellä kansainvälisen hallinnon alaisuudessa 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.

(6)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(7)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19.

(8)  Tarpeeton maannimi vedetään yli.

(9)  Serbia ei sisällä Kosovoa, joka on tällä hetkellä kansainvälisen hallinnon alaisuudessa 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.

(10)  EUVL L 249, 23.7.2004, s. 20.

(11)  EUVL L 59, 4.3.2008, s. 19.

(12)  EYVL L 167, 7.7.2000, s. 22.

(13)  EYVL L 39, 9.2.2002, s. 71.

(14)  EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.


LIITE II

TUORE LIHA

1 OSA

Luettelo kolmansista maista ja alueista tai niiden osista (1)

Kolmannen maan ISO-koodi ja nimi

Aluekoodi

Kolmannen maan tai alueen tai sen osan kuvaus

Eläinlääkärintodistus

Erityisedellytykset

Päättymisajankohta (2)

Alkamisajankohta (3)

Malli(t)

SG

1

2

3

4

5

6

7

8

AL – Albania

AL-0

Koko maa

 

 

 

 

AR – Argentiina

AR-0

Koko maa

EQU

 

 

 

 

AR-1

Seuraavat maakunnat:

Buenos Aires,

Catamarca,

Corrientes (lukuun ottamatta seuraavia departementteja: Berón de Astrada, Capital, Empedrado, General Paz, Itati, Mbucuruyá, San Cosme ja San Luís del Palmar),

Entre Ríos,

La Rioja,

Mendoza,

Misiones,

Osa Neuquénin maakuntaa (lukuun ottamatta aluekoodiin AR-4 kuuluvaa aluetta),

Osa Río Negron maakuntaa (lukuun ottamatta aluekoodiin AR-4 kuuluvaa aluetta),

San Juan,

San Luis,

Santa Fe,

Tucuman,

Cordoba,

La Pampa,

Santiago del Estero,

Chaco, Formosa, Jujuy ja Salta, lukuun ottamatta 25 km:n puskurialuetta Bolivian ja Paraguayn rajalla Santa Catalinan piiristä Jujuyn maakunnassa Laishin piiriin Formosan maakunnassa

BOV

A

1

 

18.3.2005

RUF

A

1

 

1.12.2007

AR-2

Chubut, Santa Cruz ja Tulimaa

BOV, OVI, RUW, RUF

 

 

 

1.3.2002

AR-3

Corrientes: seuraavat departementit: Berón de Astrada, Capital, Empedrado, General Paz, Itati, Mbucuruyá, San Cosme ja San Luís del Palmar

BOV RUF

A

1

 

1.12.2007

AR-4

Osa Río Negron maakuntaa (lukuun ottamatta: Avellanedassa maantiestä nro 7 pohjoiseen ja maantiestä nro 250 itään sijaitsevaa aluetta, Conesassa maantiestä nro 2 itään sijaitsevaa aluetta, El Cuyssa maantiestä nro 7 pohjoiseen sijaitsevaa aluetta maantien nro 7 ja maantien nro 66 risteyksestä Avellanedan departementin rajalle sekä San Antoniossa maanteistä nro 250 ja 2 itään sijaitsevaa aluetta)

Osa Neuquénin maakuntaa (lukuun ottamatta Confluenciassa maantiestä nro 17 itään sijaitsevaa aluetta ja Picun Leufússa maantiestä nro 17 itään sijaitsevaa aluetta)

BOV, OVI, RUW, RUF

 

 

 

1.8.2008

AU – Australia

AU-0

Koko maa

BOV, OVI, POR, EQU, RUF, RUW, SUF, SUW

 

 

 

 

BA – Bosnia ja Hertsegovina

BA-0

Koko maa

 

 

 

 

BH – Bahrain

BH-0

Koko maa

 

 

 

 

BR – Brasilia

BR-0

Koko maa

EQU

 

 

 

 

BR-1

Minas Geraisin osavaltio,

Espírito Santon osavaltio,

Goiásin osavaltio,

Mato Grosson osavaltio,

Rio Grande Do Sulin osavaltio, Mato Grosso Do Sulin osavaltio (lukuun ottamatta vahvistettua tehovalvontavyöhykettä, joka sijaitsee 15 km ulkorajoista Porto Murtinhon, Caracolin, Bela Vistan, Antônio Joãon, Ponta Porãn, Aral Moreiran, Coronel Sapucaian, Paranhosin, Sete Quedasin, Japorãn ja Mundo Novon kunnissa, sekä Corumbán ja Ladárion kunnissa olevaa vahvistettua tehovalvontavyöhykettä).

BOV

A ja H

1

 

1.12.2008

BR-2

Santa Catarinan osavaltio

BOV

A ja H

1

 

31.1.2008

BR-3

Paranán ja Sao Paulon osavaltiot

BOV

A ja H

1

 

1.8.2008

BW – Botswana

BW-0

Koko maa

EQU, EQW

 

 

 

 

BW-1

Eläintautien valvontavyöhykkeet 3c, 4b, 5, 6, 8, 9 ja 18

BOV, OVI, RUF, RUW

F

1

 

1.12.2007

BW-2

Eläintautien valvontavyöhykkeet 10, 11, 13 ja 14

BOV, OVI, RUF, RUW

F

1

 

7.3.2002

BW-3

Eläintautien valvontavyöhyke 12

BOV, OVI, RUF, RUW

F

1

20.10.2008

20.1.2009

BY – Valko-Venäjä

BY-0

Koko maa

 

 

 

 

BZ – Belize

BZ-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

CA – Kanada

CA-0

Koko maa

BOV, OVI, POR, EQU, SUF, SUW RUF, RUW,

G

 

 

 

CH – Sveitsi

CH-0

Koko maa

*

 

 

 

 

CL – Chile

CL-0

Koko maa

BOV, OVI, POR, EQU, RUF, RUW, SUF

 

 

 

 

CN – Kiina

CN-0

Koko maa

 

 

 

 

CO – Kolumbia

CO-0

Koko maa

EQU

 

 

 

 

CR – Costa Rica

CR-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

CU – Kuuba

CU-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

DZ – Algeria

DZ-0

Koko maa

 

 

 

 

ET – Etiopia

ET-0

Koko maa

 

 

 

 

FK – Falklandinsaaret

FK-0

Koko maa

BOV, OVI, EQU

 

 

 

 

GL – Grönlanti

GL-0

Koko maa

BOV, OVI, EQU, RUF, RUW

 

 

 

 

GT – Guatemala

GT-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

HK – Hongkong

HK-0

Koko maa

 

 

 

 

HN – Honduras

HN-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

HR – Kroatia

HR-0

Koko maa

BOV, OVI, EQU, RUF, RUW

 

 

 

 

IL – Israel

IL-0

Koko maa

 

 

 

 

IN – Intia

IN-0

Koko maa

 

 

 

 

IS – Islanti

IS-0

Koko maa

BOV, OVI, EQU, RUF, RUW

 

 

 

 

KE – Kenia

KE-0

Koko maa

 

 

 

 

MA – Marokko

MA-0

Koko maa

EQU

 

 

 

 

ME – Montenegro

ME-0

Koko maa

BOV, OVI, EQU

 

 

 

 

MG – Madagaskar

MG-0

Koko maa

 

 

 

 

MK – Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (4)

MK-0

Koko maa

OVI, EQU

 

 

 

 

MU – Mauritius

MU-0

Koko maa

 

 

 

 

MX – Meksiko

MX-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

NA – Namibia

NA-0

Koko maa

EQU, EQW

 

 

 

 

NA-1

Lännestä Palgrave Pointista itään Gamiin asti ulottuvan suoja-aidan eteläpuolinen alue

BOV, OVI, RUF, RUW

F

1

 

 

NC – Uusi-Kaledonia

NC-0

Koko maa

BOV, RUF, RUW

 

 

 

 

NI – Nicaragua

NI-0

Koko maa

 

 

 

 

NZ – Uusi-Seelanti

NZ-0

Koko maa

BOV, OVI, POR, EQU, RUF, RUW, SUF, SUW

 

 

 

 

PA – Panama

PA-0

Koko maa

BOV, EQU

 

 

 

 

PY – Paraguay

PY-0

Koko maa

EQU

 

 

 

 

PY-1

Koko maa lukuun ottamatta vahvistettua tehovalvontavyöhykettä, joka sijaitsee 15 km ulkorajoista

BOV

A

1

 

1.8.2008

RS – Serbia (5)

RS-0

Koko maa

BOV, OVI, EQU

 

 

 

 

RU – Venäjä

RU-0

Koko maa

 

 

 

 

RU-1

Murmanskin alue, Jamalo-Nenetsian autonominen piirikunta

RUF

 

 

 

 

SV – El Salvador

SV-0

Koko maa

 

 

 

 

SZ – Swazimaa

SZ-0

Koko maa

EQU, EQW

 

 

 

 

SZ-1

Alue länteen punaisesta sulkulinjasta, joka kulkee pohjoiseen Usutu-joelta Etelä-Afrikan rajalle Nkalashanesta länteen

BOV, RUF, RUW

F

1

 

 

SZ-2

Suu- ja sorkkataudin säädetyt valvonta- ja rokotusalueet, jotka julkaistiin oikeudellisessa huomautuksessa nro 51/2001

BOV, RUF, RUW

F

1

 

4.8.2003

TH – Thaimaa

TH-0

Koko maa

 

 

 

 

TN – Tunisia

TN-0

Koko maa

 

 

 

 

TR – Turkki

TR-0

Koko maa

 

 

 

 

TR-1

Seuraavat maakunnat: Amasya, Ankara, Aydin, Balikesir, Bursa, Cankiri, Corum, Denizli, Izmir, Kastamonu, Kutahya, Manisa, Usak, Yozgat ja Kirikkale

EQU

 

 

 

 

UA – Ukraina

UA-0

Koko maa

 

 

 

 

US – Yhdysvallat

US-0

Koko maa

BOV, OVI, POR, EQU, SUF, SUW, RUF, RUW

G

 

 

 

UY – Uruguay

UY-0

Koko maa

EQU

 

 

 

 

BOV,

A

1

 

1.11.2001

OVI

A

1

 

 

ZA – Etelä-Afrikka

ZA-0

Koko maa

EQU, EQW

 

 

 

 

ZA-1

Koko maa lukuun ottamatta seuraavia alueita:

se osa suu- ja sorkkataudin valvonta-alueesta, joka sijaitsee Mpumalangan ja pohjoisten provinssien eläinlääkintäalueilla, Ingwawuman alueella Natalin eläinlääkintäalueella ja Botswanan vastaisella raja-alueella 28° pituuspiirin itäpuolella, ja

Camperdownin alue KwaZulu-Natalin maakunnassa

BOV, OVI, RUF, RUW

F

1

 

 

ZW – Zimbabwe

ZW-0

Koko maa

 

 

 

 

*

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen mukaiset vaatimukset (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

-

Ei todistusta; tuoreen lihan tuonti on kielletty (paitsi niiden lajien osalta, jotka on ilmoitettu koko maata koskevalla rivillä).

”1” Luokkiin liittyviä rajoituksia:

Muiden eläimenosien tuonti unioniin ei ole sallittua (lukuun ottamatta nautaeläinten palleaa ja puremalihaksia).

2 OSA

Eläinlääkärintodistusten mallit

Mallit:

”BOV”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidettyjen nautaeläinten (mukaan luettuna Bison- ja Bubalus-lajit ja niiden risteytykset) tuoreelle lihalle, myös jauhelihalle.

”OVI”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidettyjen lammaseläinten (Ovis aries) ja kotieläiminä pidettyjen vuohieläinten (Capra hircus) tuoreelle lihalle, myös jauhelihalle.

”POR”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidettyjen sikaeläinten (Sus scrofa) tuoreelle lihalle, myös jauhelihalle.

”EQU”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kotieläiminä pidettyjen kavioeläinten (Equus caballus, Equus asinus ja niiden risteytykset) tuoreelle lihalle, ei kuitenkaan jauhelihalle.

”RUF”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli lahkoon Artiodactyla (lukuun ottamatta nautaeläimiä (myös Bison- ja Bubalus-lajit ja niiden risteytykset) ja Ovis aries-, Capra hircus-, Suidae- ja Tayassuidae-eläimiä) ja heimoihin Rhinocerotidae ja Elephantidae kuuluvien muiden kuin kotieläiminä pidettyjen tarhattujen eläinten tuoreelle lihalle, ei kuitenkaan muille eläimenosille eikä jauhelihalle.

”RUW”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli lahkoon Artiodactyla (lukuun ottamatta nautaeläimiä (myös Bison- ja Bubalus-lajit ja niiden risteytykset) ja Ovis aries-, Capra hircus-, Suidae- ja Tayassuidae-eläimiä) ja heimoihin Rhinocerotidae ja Elephantidae kuuluvien muiden kuin kotieläiminä pidettyjen luonnonvaraisten eläinten tuoreelle lihalle, ei kuitenkaan muille eläimenosille eikä jauhelihalle.

”SUF”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli muiden kuin kotieläiminä pidettyjen tarhattujen heimoihin Suidae, Tayassuidae tai Tapiridae kuuluvien eläinten tuoreelle lihalle, ei kuitenkaan muille eläimenosille eikä jauhelihalle.

”SUW”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli muiden kuin kotieläiminä pidettyjen luonnonvaraisten heimoihin Suidae, Tayassuidae tai Tapiridae kuuluvien eläinten tuoreelle lihalle, ei kuitenkaan muille eläimenosille eikä jauhelihalle.

”EQW”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli alalajiin Hippotigris (seepra) kuuluvien luonnonvaraisten kavioeläinten tuoreelle lihalle, ei kuitenkaan muille eläimenosille eikä jauhelihalle.

SG (Lisätakeet)

”A”

:

takeet, jotka koskevat tuoreen lihan, muita eläimenosia lukuun ottamatta, raakakypsytystä, pH:n mittausta ja luuttomaksi leikkaamista eläinlääkärintodistusmallien BOV (kohta II.2.6), OVI (kohta II.2.6), RUF (kohta II.2.7) ja RUW (kohta II.2.4) mukaisesti.

”C”

:

takeet, jotka koskevat klassisen sikaruton laboratoriotestausta ruhoista, joista eläinlääkärintodistusmallin SUW (kohta II.2.3 B) mukaisen todistuksen saanut tuore liha saatiin.

”D”

:

takeet, jotka koskevat ruokajätteen syöttämistä tiloilla eläimille, joista eläinlääkärintodistusmallin POR (kohta II.2.3 d) mukaisen todistuksen saanut tuore liha saatiin.

”E”

:

takeet, jotka koskevat tuberkuloosin tutkimista eläimistä, joista eläinlääkärintodistusmallin BOV (kohta II.2.4 d) mukaisen todistuksen saanut tuore liha saatiin.

”F”

:

takeet, jotka koskevat tuoreen lihan, muita eläimenosia lukuun ottamatta, raakakypsytystä ja luuttomaksi leikkaamista eläinlääkärintodistusmallien BOV (kohta II.2.6), OVI (kohta II.2.6), RUF (kohta II.2.6) ja RUW (kohta II.2.7) mukaisesti.

”G”

:

takeet, jotka koskevat 1) muiden eläimenosien ja selkäytimen poisjättämistä sekä 2) hirvieläinten testausta ja alkuperää CWD-tautiin liittyen eläinlääkärintodistusmallien RUF (kohta II.1.7) ja RUW (kohta II.1.8) mukaisesti.

”H”

:

Brasilialta vaaditut lisätakeet, jotka koskevat eläinten välisiä kontakteja, rokotusohjelmia ja valvontaa. Koska Santa Catarinan osavaltio Brasiliassa ei rokota suu- ja sorkkatautia vastaan, viittaus rokotusohjelmaan ei kuitenkaan koske kyseisestä osavaltiosta peräisin olevien ja siellä teurastettujen eläinten lihaa.

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image


(1)  Sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmansien maiden kanssa tehdyissä unionin sopimuksissa määrättyjen erityisten todistusvaatimusten soveltamista.

(2)  Sarakkeessa 7 ilmoitettuna päivämääränä tai sitä ennen teurastetuista eläimistä peräisin olevaa lihaa saa tuoda unioniin 90 päivän ajan kyseisestä päivämäärästä. Jos meriteitse tulleelle lähetykselle on annettu todistus ennen sarakkeessa 7 ilmoitettua päivämäärää, sen saa tuoda unioniin 40 päivän ajan kyseisestä päivämäärästä. (Huom. Jos sarakkeessa 7 ei ole päivämäärää, aikarajoitusta ei sovelleta.)

(3)  Ainoastaan sarakkeessa 8 ilmoitettuna päivämääränä tai sen jälkeen teurastetuista eläimistä peräisin olevaa lihaa saa tuoda unioniin (jos sarakkeessa 8 ei ole päivämäärää, aikarajoitusta ei sovelleta).

(4)  Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia; väliaikainen koodi, joka ei vaikuta maan lopulliseen, Yhdistyneissä Kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi annettavaan nimeen.

(5)  Lukuun ottamatta Kosovoa, joka on tällä hetkellä kansainvälisen hallinnon alaisuudessa 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.

*

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen mukaiset vaatimukset (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

-

Ei todistusta; tuoreen lihan tuonti on kielletty (paitsi niiden lajien osalta, jotka on ilmoitettu koko maata koskevalla rivillä).

”1” Luokkiin liittyviä rajoituksia:

Muiden eläimenosien tuonti unioniin ei ole sallittua (lukuun ottamatta nautaeläinten palleaa ja puremalihaksia).


LIITE III

Image

Image

Image


LIITE IV

ASETUKSEN 1 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETUT ELÄIMET:

1 OSA

Luettelot kolmansista maista ja alueista tai niiden osista

1 JAKSO

Luettelo 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kolmansien maiden tai alueiden osista

Maa/alue

Maan/alueen osan koodi

Maan/alueen osan kuvaus

US – Yhdysvallat

US-A

Havaijin osavaltio

2 OSA

Eläimiä ja niitä vastaavia eläinlääkärintodistusten malleja koskevat taulukot

Taulukko 1

 

”QUE”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli mehiläisemojen ja kimalaisemojen (Apis mellifera ja Bombus spp.) lähetyksille,

”BEE”

:

Eläinlääkärintodistuksen malli kimalaisten (Bombus spp.) yhdyskunnille

Lahko

Heimo

Suku/laji

Hymenoptera

Apidae

Apis mellifera, Bombus spp.

Image

Image

Image

Image


LIITE V

Eläinlääkärintodistusten täyttämistä koskevat huomautukset

(18 artiklassa tarkoitetut)

a)

Viejänä toimivan kolmannen maan on laadittava eläinlääkärintodistukset liitteissä I, II ja IV olevassa 2 osassa sekä liitteessä III vahvistettujen, asianomaisia eläviä eläimiä tai asianomaista tuoretta lihaa vastaavien mallien mukaisesti.

Niissä on oltava mallin mukaisessa numerojärjestyksessä kolmannen maan osalta vaaditut vakuutukset ja tapauksen mukaan viejänä toimivalta kolmannelta maalta tai sen osalta vaaditut lisätakeet.

Jos määränpäänä oleva jäsenvaltio asettaa kyseisille eläville eläimille tai tuoreelle lihalle todistuksia koskevia lisävaatimuksia, näiden vaatimusten täyttymisestä annetut vakuutukset on myös sisällytettävä alkuperäiseen eläinlääkärintodistukseen.

b)

Jos todistusmallissa pyydetään viivamaan yli tarpeeton osuus, todistuksen myöntävä viranomainen voi viivata yli muut kuin asiaankuuluvat lausumat, varmentaa ne nimikirjaimillaan ja leimalla tai hän voi kokonaan poistaa tällaiset kohdat todistuksesta.

c)

Jokaiselta liitteessä I, II tai IV olevan 1 osan 2 ja 3 sarakkeessa olevalta saman viejämaan alueelta vietäville eläville eläimille tai tuoreelle lihalle, jotka lähetetään samaan määräpaikkaan ja kuljetetaan samassa junanvaunussa, kuorma-autossa, ilma-aluksessa tai laivassa, on laadittava yksi ainoa erillinen todistus.

d)

Kunkin alkuperäisen todistuksen on oltava yhdellä paperiarkilla, tai jos tarvitaan enemmän kuin yksi arkki, todistuksen on oltava sellainen, että kaikista arkeista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus siten, että sivut eivät ole erillisiä.

e)

Eläinlääkärintodistus on laadittava vähintään yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa sijaitsevan rajatarkastusaseman kautta lähetys saapuu unioniin, sekä yhdellä määräpaikkana olevan jäsenvaltion virallisista kielistä. Kyseiset jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia todistuksen laatimisen jonkin toisen jäsenvaltion virallisella kielellä, ja todistuksen mukana on tarpeen vaatiessa oltava virallinen käännös.

f)

Jos lähetyksessä olevien tuotteiden tunnistamiseksi (eläinlääkärintodistusmallin kohdassa I.28 oleva luettelo) todistukseen kiinnitetään lisäarkkeja, näiden arkkien katsotaan olevan osa alkuperäistä todistusta, ja todistuksen myöntävän viranomaisen on allekirjoitettava ja leimattava jokainen sivu.

g)

Jos todistuksessa, myös huomautuksessa f tarkoitetuissa lisäluetteloissa, on enemmän kuin yksi sivu, jokaisen sivun alaosaan on merkittävä sivunumero – (sivunumero) / (sivujen kokonaismäärä) – ja sivun yläosaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistuksen viitenumero.

h)

Todistuksen alkuperäiskappaleen täyttää ja allekirjoittaa virkaeläinlääkäri tai muu nimetty virallinen tarkastaja, jos eläinlääkärintodistusmallissa näin edellytetään. Elävien eläinten ollessa kyseessä alkuperäinen todistus on täytettävä ja allekirjoitettava aikaisintaan 24 tuntia ennen kuin lähetys lastataan unionin alueelle tuontia varten. Viejämaana toimivan kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että noudatetaan todistuksen myöntämistä koskevia sääntöjä, jotka vastaavat direktiivissä 96/93/EY (1) vahvistettuja sääntöjä.

Allekirjoituksen värin on oltava eri kuin painoväri. Tämä vaatimus koskee myös muita leimoja kuin kohopainettuja leimoja ja vesileimoja.

i)

Toimivaltaisen viranomaisen on annettava kohdissa I.2 ja II.a tarkoitettu todistuksen viitenumero.


(1)  EYVL L 13, 16.1.1997, s. 28.


Top