24.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 47/1

(1)

Sen jälkeen kun neuvostolle esitettiin huhtikuussa 2009 yksinkertaistamista koskevia ehdotuksia, on tunnistettu muutamia tapoja, joilla täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen tehoa ja yksinkertaistamista voitaisiin lisätä. On tarkoituksenmukaista sisällyttää mainitut parannukset komission asetukseen (EY) N:o 1122/2009 (3).

(2)

Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä on keskeinen tekijä, jotta voidaan varmistaa unionin varojen säästäminen ja se, että maksut viljelijöille suoritetaan oikein. Tämän järjestelmän parantamiseksi olisi säädettävä järjestelmän vuosittaisesta arvioinnista. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava järjestelmän laatu yhdenmukaisesti, ja niiden olisi raportoitava riittävän ajoissa, jotta järjestelmästä saatuja tuloksia voidaan käyttää tehokkaasti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 64 artiklan 2 kohdassa säädetään poikkeuksesta, jos asianomaisen alan viljelijällä, jota tuotantoon sidotut tuet koskisivat, ei kuitenkaan ole tukioikeuksia, vaan hän ilmoittaa useista vuokratuista tukioikeuksista ensimmäisenä vuonna, jona tuotantosidonnainen tuki on sisällytetty maatilan tilatukijärjestelmään. Tällaiselle viljelijälle olisi myönnettävä oikeuksia, joihin sovelletaan oikeuksien aktivaatiota koskevaa poikkeusta. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tällaisten oikeuksien jäljitettävyys olisi taattava.

(4)

Tarkastaessaan asetuksessa (EY) N:o 1122/2009 säädettyjen täydentävien ehtojen soveltamista jäsenvaltio voi käyttää ainoastaan toimivaltaisten valvontaviranomaisten paikalla tekemien tarkastusten tuloksia. Tehokkuussyistä pitäisi olla mahdollista, että jäsenvaltio käyttää valvontatoimien vähimmäismäärän saavuttamiseksi myös sellaisten paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksia, jotka on tehty kyseisiin säädöksiin ja standardeihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Olisi kuitenkin varmistettava tehokkaan valvontajärjestelmän säilyttäminen.

(5)

Valitessaan täydentäviä ehtoja koskevien paikalla tehtyjen tarkastusten kohteita jäsenvaltio voi riskianalyysissä ottaa huomioon viljelijän osallistumisen asianmukaisiin sertifiointijärjestelmiin. Tämän vaihtoehdon käyttöä olisi selvennettävä.

(6)

Valvontaraportit on lähetettävä maksajavirastoon tai koordinoivalle viranomaiselle vahvistettuun määräaikaan mennessä. Hallinnollisen työn keventämiseksi olisi pidettävä riittävänä valvontaraporttien saattamista suoraan maksajaviraston tai koordinoivan viranomaisen käyttöön, jos valvontaraporteissa ei ole mitään havaintoja.

(7)

Samalla kun muutetaan asetusta (EY) N:o 1122/2009, on tarkoituksenmukaista oikaista kaksi virheellistä viittausta asetukseen (EY) N:o 73/2009 ja komission asetukseen (EY) N:o 1121/2009 (4).

(8)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1122/2009 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt muutokset koskevat tukihakemuksia, jotka liittyvät 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaviin markkinointivuosiin tai palkkiokausiin. Näin ollen tätä asetusta olisi sovellettava vastaavasti.

(10)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ja suorien tukien hallintokomitea eivät ole antaneet lausuntoa puheenjohtajiensa asettamassa määräajassa,

1)

Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain maanviljelylohkojen tunnistusjärjestelmän laatu. Niiden on siinä arvioitava seuraavat laatutekijät:

Tehdessään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviota jäsenvaltioiden on

Arviointiraportti ja tarvittaessa selostus korjaavista toimista ja niiden aikataulu on lähetettävä komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna. Vuotta 2010 koskevat tiedot on kuitenkin lähetettävä komissiolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2011.”

2)

Korvataan 7 artiklan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

3)

Korvataan 28 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sanat ”liitteissä I ja IV” sanoilla ”liitteissä I ja VI”.

4)

Lisätään 50 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   Poikkeuksena 1 kohdasta ja jotta kunkin säädöksen tai standardin tai säädösten tai standardien ryhmän tasolla saavutetaan kyseisessä kohdassa säädetty valvonnan vähimmäismäärä, jäsenvaltio voi

Tällaisissa tapauksissa paikalla tehdyissä tarkastuksissa on tarkastettava kaikki täydentävien tukitoimien yhteydessä määritellyt kyseisten säädösten tai standardien näkökohdat. Jäsenvaltion on lisäksi varmistettava, että näiden paikalla tehtyjen tarkastusten tehokkuus on vähintään yhtä hyvä kuin toimivaltaisten viranomaisten paikalla tekemien tarkastusten tehokkuus.”

5)

Lisätään 51 artiklan 1 kohtaan toisen alakohdan jälkeen alakohdat seuraavasti:

”Jäsenvaltio voi riskianalyysiin perustuen päättää, ettei toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun sertifiointijärjestelmään osallistuvia viljelijöitä sisällytetä riskiperusteiseen valvontanäytteeseen. Jos sertifiointijärjestelmä kuitenkin kattaa vain osan niistä vaatimuksista ja standardeista, joita viljelijän on täydentävien tukitoimien yhteydessä noudatettava, on sertifiointijärjestelmiin kuulumattomiin vaatimuksiin tai standardeihin sovellettava asianmukaisia riskikertoimia.

Jos valvontatulosten analyysissä käy ilmi, että toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun sertifiointijärjestelmään kuuluvia vaatimuksia tai standardeja ei useissa tapauksissa noudateta, on vaatimuksia tai standardeja koskevat riskikertoimet arvioitava uudelleen, ja niitä on tarvittaessa suurennettava.”

6)

Muutetaan 54 artikla seuraavasti:

7)

Korvataan 62 artiklassa ilmaisu ”30 artiklan 1 ja 2 kohdasta” ilmaisulla ”29 artiklan 1 ja 2 kohdasta”.