9.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 5/1

(1)

Hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 (2) säädetään kyseisen alan laajamittaisesta uudistuksesta, jolla pyritään parantamaan sen kilpailukykyä ja markkinasuuntautuneisuutta ja saattamaan se yhdenmukaisemmaksi muun uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kanssa. Yksi uudistetun järjestelmän keskeisiä tavoitteita on kääntää hedelmien ja vihannesten laskeva kulutus nousuun.

(2)

Hedelmien ja vihannesten vähäiseen kulutukseen lasten keskuudessa on suotavaa puuttua lisäämällä pysyvästi hedelmien ja vihannesten osuutta lasten ruokavaliossa vaiheessa, jossa heidän ruokailutottumuksensa muotoutuvat. Kouluhedelmäjärjestelmässä myönnettävän yhteisön tuen hedelmä-, vihannes- ja banaanituotteiden toimittamiseksi lapsille kouluihin uskotaan parantavan hedelmien ja vihannesten arvostusta nuorten kuluttajien keskuudessa ja lisäävän näin kulutusta tulevaisuudessa. Sen seurauksena kouluhedelmäjärjestelmä täyttäisi YMP:n tavoitteet, joita ovat muun muassa maataloudesta saatavien ansioiden paraneminen, markkinoiden vakauttaminen sekä elintarvikkeiden nykyisen ja tulevan saatavuuden varmistaminen.

(3)

Perustamissopimuksen 35 artiklan b alakohdassa määrätään, että YMP:ssa voidaan edistää joidenkin tuotteiden kulutusta yhteisin toimin, kuten kouluhedelmäjärjestelmän avulla.

(4)

Perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdassa edellytetään niin ikään, että ”kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”. Kouluhedelmäjärjestelmästä saatava selkeä terveydellinen hyöty osoittaa, että se on järjestely, joka olisi otettava huomioon YMP:n täytäntöönpanossa.

(5)

Sen vuoksi olisi säädettävä yhteisön tuesta, jolla osarahoitetaan eräiden terveellisten hedelmä- ja vihannesalan, hedelmä- ja vihannesjalostealan sekä banaanialan tuotteiden toimittamista lapsille kouluihin ja jolla osarahoitetaan myös eräitä asiaan liittyviä logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointikustannuksia.

(6)

Yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saisi rajoittaa yhteisön lainsäädännön mukaisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista, jotta näiden järjestelmien hyödyt voitaisiin säilyttää. Siinä olisi kunnioitettava jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien monimuotoisuutta. Sen vuoksi kouluhedelmäjärjestelmästä tukea saaviin kouluihin voisivat kuulua esikoulut, muut esiasteen opetusta antavat laitokset sekä alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitokset.

(7)

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua kouluhedelmäjärjestelmään, pitäisi yhteisön tuen lisäksi voida myöntää kansallista tukea terveellisten tuotteiden toimittamiseen ja tiettyjen asiaan liittyvien kustannusten kattamiseen. Järjestelmän tehokkuus edellyttää liitännäistoimenpiteitä, joiden rahoittamiseen jäsenvaltioiden pitäisi näin ollen voida myöntää kansallista tukea. Talousarviorajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava korvata rahoitusosuutensa kouluhedelmäjärjestelmässä yksityiseltä sektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla.

(8)

Kouluhedelmäjärjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat hyödyntää sitä, olisi laadittava ennakolta kansallisen tai alueellisen tason strategia.

(9)

Järjestelmään ei pitäisi sisällyttää epäterveellisiä tuotteita, jotka sisältävät esimerkiksi runsaasti rasvaa tai lisättyä sokeria. Komission olisi sen vuoksi laadittava luettelo tuotteista tai ainesosista, jotka olisi jätettävä kouluhedelmäjärjestelmän ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden harkintavaltaan niiden valitessa tuotteita ei muuten pitäisi puuttua tarpeettomasti. Niiden pitäisi näin ollen voida käyttää tukikelpoisia tuotteita valitessaan objektiivisia kriteerejä, mukaan lukien kausiluonteisuus, tuotteiden saatavuus tai ympäristönäkökohdat. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden pitäisi voida asettaa etusijalle yhteisön alkuperää olevat tuotteet. Jäsenvaltioiden olisi selvyyden vuoksi strategiaansa laatiessaan koottava luettelo tuotteista, jotka voivat saada tukea niiden järjestelmästä.

(10)

Järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden olisi hyvän hallintotavan ja moitteettoman budjettihallinnon vuoksi haettava yhteisön tukea vuosittain. Komission olisi päätettävä jäsenvaltioiden hakemusten perusteella tuen lopullisesta jakautumisesta käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen rajoissa.

(11)

Yhteisön tuki olisi jaettava kullekin jäsenvaltiolle objektiivisten kriteerien perusteella, jotka perustuvat jäsenvaltiossa ydinkohderyhmään kuuluvien eli 6–10-vuotiaiden lasten osuuteen. Tämä ikäryhmä on valittu talousarvioon liittyvistä syistä mutta myös siksi, että ruokailutottumukset muotoutuvat nuorella iällä. Jäsenvaltion väestön pienuuden ei pitäisi estää sitä, että se soveltaa kustannustehokasta järjestelmää. Siksi kunkin osallistuvan jäsenvaltion olisi saatava tietty vähimmäismäärä yhteisön tukea.

(12)

Moitteettoman budjettihallinnon varmistamiseksi olisi määriteltävä yhteisön tuen vahvistettu enimmäismäärä ja yhteisrahoituksen enimmäisosuudet, ja yhteisön rahoitusosuus järjestelmään olisi lisättävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1290/2005 (3) vahvistettuun luetteloon toimenpiteistä, joille voidaan myöntää maataloustukirahaston rahoitusta.

(13)

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (4) mukaisten lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisten alueiden sekä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden osalta olisi niiden sosiaaliset, rakenteelliset ja taloudelliset vaikeudet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista säätää suuremmasta yhteisrahoitusosuudesta.

(14)

Jotta kouluhedelmäjärjestelmän yleistä tehokkuutta ei heikennettäisi, yhteisön tukea ei pitäisi käyttää korvaamaan olemassa olevien kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien rahoitusta. Saavutukset, joihin jäsenvaltiot ovat jo päässeet kansallisten hedelmätukijärjestelmien käyttöönotossa, olisi kuitenkin säilytettävä. Tästä huolimatta yhteisön tukea pitäisi olla saatavilla, jos jäsenvaltio aikoo laajentaa tai tehostaa jo olemassa olevaa järjestelmää, joka olisi muutoin oikeutettu yhteisön tukeen, edellyttäen, että tiettyjä yhteisrahoituksen enimmäisosuuksia noudatetaan yhteisön tuen koko kansallisesta rahoituksesta muodostaman osuuden osalta. Tässä tapauksessa jäsenvaltion olisi ilmoitettava strategiassaan, miten se aikoo laajentaa tai tehostaa järjestelmäänsä.

(15)

Jotta järjestelmän sujuvalle täytäntöönpanolle jäisi riittävästi aikaa, sitä olisi sovellettava kouluvuodesta 2009–2010 alkaen. Sen täytäntöönpanosta olisi toimitettava kertomus kolmen vuoden kuluttua.

(16)

Järjestelmän tehostamiseksi yhteisön olisi voitava rahoittaa tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta kouluhedelmäjärjestelmästä ja sen tavoitteista, sekä järjestelmään ja sen tavoitteisiin liittyviä verkottumistoimenpiteitä. Tällä ei pitäisi rajoittaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 (5) mukaisia yhteisön valtuuksia osarahoittaa tarvittavia liitännäistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta hedelmien ja vihannesten kulutuksen myönteisistä terveysvaikutuksista.

(17)

Komission olisi laadittava kouluhedelmäjärjestelmän yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, mukaan luettuina säännöt, jotka koskevat tuen jakautumista jäsenvaltioiden kesken, varainhoitoa ja budjettihallintoa, kansallisia strategioita, asiaan liittyviä kustannuksia, liitännäistoimenpiteitä ja tiedotusta, seurantaa ja arviointia sekä verkottumistoimenpiteitä.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 säännökset on sisällytetty neuvoston asetukseen (EY) N:o 1234/2007 (6)1 päivästä heinäkuuta 2008 alkaen neuvoston asetuksella (EY) N:o 361/2008 (7).

(19)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 1234/2007 olisi muutettava,

”f)

yhteisön rahoitusosuus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (8) 103 g a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kouluhedelmäjärjestelmään.

1)

II osan I osaston IV luvun IV a jaksossa

2)

Lisätään 180 artiklaan ennen ilmaisua ”182 artiklassa” ilmaisu ”103 g a ja”.

3)

Lisätään 184 artiklaan alakohta seuraavasti: