24.7.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 683/2008,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008,

eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena on tarjota yhteisölle kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, jäljempänä ’järjestelmät’. Nämä järjestelmät toteutetaan EGNOS- ja Galileo-ohjelmien, jäljempänä ’ohjelmat’, avulla. Kumpikin infrastruktuuri koostuu satelliiteista ja maa-asemien maailmanlaajuisesta verkostosta.

(2)

Galileo-ohjelman tavoitteena on luoda ensimmäinen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitettu maailmanlaajuinen satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuuri. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on kokonaan riippumaton muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä.

(3)	EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (global navigation satellite systems), jäljempänä ’GNSS-järjestelmät’, signaalien laatua.

(4)	Euroopan parlamentti, neuvosto sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ovat johdonmukaisesti ilmaisseet täyden tukensa ohjelmille.

(5)

Satelliittinavigoinnin kehittäminen soveltuu täysin Lissabonin strategian mukaiseen politiikkaan ja muihin yhteisön politiikkoihin, kuten 12 päivänä syyskuuta 2001 annetussa komission valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika” esitettyyn liikennepolitiikkaan. Komission olisi työohjelmassaan kiinnitettävä tarvittaessa erityistä huomiota GNSS-sovellusten ja -palvelujen kehittämiseen.

(6)

Ohjelmat kuuluvat ensisijaisiin hankkeisiin, jotka sisältyvät komission ehdottamaan ja Eurooppa-neuvoston tukemaan kasvua ja työllisyyttä koskevaan Lissabonin toimintaohjelmaan. Niitä pidetään myös Euroopan avaruuspolitiikasta 26 päivänä huhtikuuta 2007 annetun komission tiedonannon mukaisen tulevan eurooppalaisen avaruuspolitiikan yhtenä merkittävänä osana.

(7)	Galileo-ohjelma koostuu määrittelyvaiheesta, kehittämis- ja validointivaiheesta, rakennus- ja käyttöönottovaiheesta sekä käyttövaiheesta. Rakennus- ja käyttöönottovaiheen on määrä alkaa vuonna 2008 ja päättyä vuonna 2013. Järjestelmän on määrä olla toimintavalmis vuoteen 2013 mennessä.

(8)

Galileo-ohjelman määrittelyvaihetta sekä kehittämis- ja validointivaihetta, jotka ovat tutkimukseen painottuneet ohjelman vaiheet, on merkittävästi rahoitettu Euroopan laajuisille verkoille osoitetuista yhteisön talousarviovaroista ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, varoista. Yhteisön on määrä rahoittaa rakennus- ja käyttöönottovaihe kokonaisuudessaan. Myöhemmässä vaiheessa voidaan päättää, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet tai muut sopimusjärjestelyt yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ovat asianmukaisia järjestelmän vuoden 2013 jälkeistä käyttöä, huoltamista, parantamista ja uusimista ajatellen.

(9)

Madridissa sijaitseva turvallisuuskeskus voi päättää kehittyä täysin vaatimukset täyttäväksi vastaavaksi Galileo-satelliittivalvontakeskukseksi, jonka omaisuus olisi yhteisön omaisuutta. Tällainen kehitys ei aiheuta lisämenoja ohjelmia varten vuosiksi 2007–2013 sovittuun yhteisön talousarvioon. Siinä tapauksessa komissio varmistaa, edellyttäen, että Madridin keskus täyttää kaikki kaikkiin keskuksiin sovellettavat vaatimukset, että tämä keskus on toiminnallisesti täysin vaatimuksia vastaava Galileo-satelliittivalvontakeskus vuoden 2013 loppuun mennessä ja että se sisällytetään kahden olemassa olevan keskuksen kanssa Galileo-verkostoon, tämän kuitenkaan vaikuttamatta Oberpfaffenhofenin ja Fucinon Galileo-satelliittivalvontakeskusten toimintaedellytyksiin.

(10)

On tärkeää, että yhteisö varmistaa EGNOS-järjestelmän, mukaan lukien sen toiminnan, jatkuvuuden ja kaupallistamisen rahoituksen. EGNOS-järjestelmän toiminnasta voidaan tehdä yksi tai useampia julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia erityisesti yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, kunnes se sisällytetään Galileo-järjestelmän toimintoihin.

(11)	Koska ohjelmat ovat nyt saavuttaneet valmiusasteen, jossa niitä ei enää voida pitää vain tutkimushankkeina, on välttämätöntä antaa niille erityinen, niiden tarpeita paremmin vastaava oikeusperusta, jolla varmistetaan myös luotettava varainhoito.

(12)

Ohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi, joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(13)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien kunnollinen julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta, että vastuualueet on jaettu selkeästi komission, maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomaisen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, ja ESAn välillä, ja toisaalta, että komission edustama yhteisö vastaa ohjelmien hallinnoinnista. Komission olisi luotava tarkoituksenmukaiset välineet ja sillä olisi oltava tarvittavat resurssit erityisesti avun osalta.

(14)

Ohjelmien tärkeyden, ainoalaatuisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen ja koska yhteisö on ohjelmista johtuvien järjestelmien omistaja ja koska ohjelmat rahoitetaan vuosina 2008–2013 kokonaisuudessaan yhteisön talousarviovaroin, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pitävät näiden kolmen toimielimen läheistä yhteistyötä hyödyllisenä. Tätä varten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti.

(15)

Valvontaviranomainen on perustettu eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004 (3). Valvontaviranomainen on yhteisön virasto, jota koskevat yhteisön virastoille asetetut velvoitteet Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 185 artiklassa tarkoitettuna elimenä.

(16)

Valvontaviranomaisen, joka ottaa huomioon komission aseman ohjelmien hallinnoijana, olisi komission esittämien suuntaviivojen mukaisesti varmistettava järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen ja Galileon turvallisuuskeskuksen toiminta sekä edistettävä järjestelmien kaupallistamisen valmisteluja tavoitteinaan sujuva toiminta, saumaton palvelujen tarjoaminen ja laaja markkinaosuus. Valvontaviranomaisen olisi lisäksi kyettävä suorittamaan muita tehtäviä, jotka komissio osoittaa sille varainhoitoasetuksen nojalla ja joihin kuuluvat erityisesti sovellusten ja palvelujen edistäminen ja järjestelmien komponenttien sertifioinnin varmistaminen.

(17)	Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota antamaan ehdotuksen, jotta asetuksessa (EY) N:o 1321/2004 säädetyt ohjelmien hallintorakenteet sovitettaisiin virallisesti yhteen komission ja valvontaviranomaisen uusien tehtävien kanssa.

(18)

Ohjelmien jatkumisen varmistamiseksi olisi vahvistettava asianmukainen rahoituksellinen ja oikeudellinen kehys, jolla yhteisö voi jatkaa ohjelmien rahoitusta. On myös tarpeen ilmoittaa rahamäärä, joka 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana tarvitaan Galileo-ohjelman kehittämis- ja validointivaiheen sekä rakennus- ja käyttöönottovaiheen jäljellä olevan osuuden, EGNOSin käytön ja ohjelmien käyttövaiheen valmistelun rahoittamiseen.

(19)

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmien käyttökustannusten arvioitu kokonaismäärä on ajanjaksolla 2007–2013 nykyhinnoin 3 405 miljoonaa euroa. Monivuotisessa rahoituskehyksessä (2007–2013) (5) oli alun perin varattu 1 005 miljoonaa euroa. Tähän määrään on lisätty 2 000 miljoonaa euroa. Lisäksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (6), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, annetaan käyttöön 400 miljoonaa euroa, joten ohjelmien osalta käytettävissä oleva kokonaistalousarvio on 3 405 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2007–2013.

(20)

Näiden yhteisön varojen kohdentamisessa on erityisen tärkeää noudattaa tehokkaita hankintamenettelyjä ja sopimusneuvotteluja, joiden avulla saavutetaan paras kustannushyöty sekä taataan suoritusten saattaminen päätökseen, ohjelmien saumaton jatkuvuus, riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Komission olisi varmistettava nämä seikat.

(21)	Varainhoitoasetuksen nojalla jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava antaa rahoitusta ohjelmiin tai osallistua niihin luontoissuorituksin asianmukaisten sopimusten mukaisesti.

(22)

On syytä todeta, että ajanjaksolle 2007–2013 toistaiseksi arvioiduissa Galileo- ja EGNOS-järjestelmien investointi- ja käyttökustannuksissa ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita yhteisön kannettaviksi saattaa koitua, erityisesti järjestelmien omistuksen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita, ennen muuta ylivoimaisen esteen ja täydellisen toimintahäiriön osalta.

(23)

Galileo- ja EGNOS-järjestelmien toiminnasta syntyvät tuotot, jotka saadaan erityisesti Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoamasta kaupallisesta palvelusta, olisi tuloutettava yhteisölle sen varmistamiseksi, että sen aiemmat investoinnit saadaan takaisin. Yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa olisi kuitenkin voitava sopia tuottojen jakamista koskevasta järjestelystä.

(24)

Yhteisön olisi tehtävä ESAn kanssa monivuotinen tehtävien siirtämistä koskeva sopimus, joka kattaa ohjelmien tekniset ja ohjelmointinäkökohdat. Jotta yhteisöä edustava komissio voisi käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtämistä koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan.

(25)

Koska Euroopan yhteisö rahoittaa ohjelmat, niiden mukaiset julkiset hankinnat olisi tehtävä julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti ja näissä hankinnoissa olisi pyrittävä ennen kaikkea saamaan rahalle vastinetta, hallitsemaan kustannukset ja minimoimaan riskit, parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava tavoitteena vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko teollisessa hankintaketjussa sekä osallistumismahdollisuuksien tasapainoinen tarjonta teollisuudelle kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset). Olisi vältettävä mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmien riskejä, välttää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista sekä varmistaa ohjelmien ja niiden kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, olisi noudatettava kahteen tarjoukseen perustuvaa hankintamenettelyä aina kun se on asianmukaista. Euroopan teollisuuden olisi voitava käyttää muita kuin eurooppalaisia lähteitä tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, kun tällä osoitetaan olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen kuitenkin huomioon ohjelmien strateginen luonne sekä Euroopan unionin turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. Olisi hyödynnettävä julkisen sektorin investointeja sekä alan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittelyvaiheessa sekä kehittämis- ja validointivaiheessa saatua, varmistaen samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

(26)

Kaikissa työosioissa, jotka ovat osa Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen kuuluvia toimia, olisi sovellettava mahdollisimman avointa kilpailua Euroopan unionin hankintaperiaatteiden mukaisesti, ja toimitusten varmistamiseksi avaruusohjelmiin uusilla tulokkailla ja pk-yrityksillä olisi oltava entistä paremmat mahdollisuudet osallistua, samalla kun varmistetaan huipputeknologian käyttö ja kustannustehokkuus.

(27)

Koska kunnollinen julkinen hallinnointi edellyttää ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeämpää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, valvontaviranomaisen ja ESAn edustajat voivat olla mukana komissiota avustamaan perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean, jäljempänä ’komitea’, työssä.

(28)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(29)

Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet hyväksyä kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen järjestelmien yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(30)	Yhteisön olisi oltava kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, asianmukaiset sopimukset olisi tehtävä olemassa olevien omistajien kanssa.

(31)	Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota EGNOS-järjestelmän sertifiointiin kaikkien liikennemuotojen, erityisesti ilmailun, osalta, jotta järjestelmä voidaan todeta toimintavalmiiksi ja aloittaa sen käyttö mahdollisimman pian.

(32)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelmien toteuttamisen jatkamista varten rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on pidettävä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on satelliittinavigointijärjestelmien rakentaminen, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, ja se voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(34)	On tarpeen varmistaa, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan säännöllisesti tietoja ohjelmien toteuttamisesta,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät ja -ohjelmat

1.   EGNOS- ja Galileo-ohjelmiin sisältyvät kaikki toimet, jotka ovat tarpeen kahden eurooppalaisen GNSS-järjestelmän eli EGNOS-järjestelmän ja Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän, jäljempänä ’järjestelmät’, määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa.

2.   EGNOS-järjestelmä on infrastruktuuri, joka seuraa ja korjaa olemassa olevista maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä lähetettyjä signaaleja. Se koostuu maa-asemista ja useista geostationaarisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista.

3.   Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on itsenäinen GNSS-infrastruktuuri, joka koostuu ryhmästä satelliitteja ja maa-asemien maailmanlaajuisesta verkostosta.

4.   Ohjelmien erityistavoitteet on esitetty liitteessä.

2 artikla

Tarkoitus

Tällä asetuksella vahvistetaan ohjelmien edelleen toteuttamista koskevat säännöt, myös hallinnoinnin ja yhteisön rahoitusosuuden osalta.

3 artikla

Galileo-ohjelman vaiheet

Galileo-ohjelma koostuu seuraavista vaiheista:

a)	määrittelyvaihe, jonka aikana suunniteltiin järjestelmän rakenne ja päätettiin sen osatekijöistä ja joka päättyi vuonna 2001;

b)

kehittämis- ja validointivaihe, joka käsittää ensimmäisten satelliittien rakentamisen ja lähettämisen kiertoradalleen, ensimmäisten maassa sijaitsevien infrastruktuurien toteuttamisen sekä kaikki työt ja toimet, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla. Tavoitteena on saattaa tämä vaihe päätökseen vuonna 2010;

c)	rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka koostuu kaiken avaruudessa ja maassa sijaitsevan infrastruktuurin toteuttamisesta ja siihen liittyvistä toimista. Tavoitteena on, että tämä vaihe toteutetaan vuosina 2008–2013. Siihen sisältyvät käyttövaiheen valmistelut;

d)

käyttövaihe, joka käsittää infrastruktuurin hallinnan, järjestelmän huollon, jatkuvan parantamisen ja uusimisen, ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardisoinnin, järjestelmän kaupallistamisen sekä kaikki muut toimet, joita tarvitaan järjestelmän kehittämisessä ja ohjelman sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi. Käyttövaiheen on määrä alkaa viimeistään rakennus- ja käyttöönottovaiheen päättyessä.

4 artikla

Galileo-ohjelman rahoitus

1.   Kehittämis- ja validointivaiheen rahoittavat yhteisö ja ESA.

2.   Rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoittaa yhteisö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

3.   Komissio tekee vuonna 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointinsa yhteydessä asianmukaisen ehdotuksen, joka koskee vuonna 2014 alkavalla rahoitussuunnitelmakaudella tarvittavia julkisia varoja ja sitoumuksia, myös kaikkia käyttövaiheeseen liittyviä rahoitusvelvoitteita, jotka johtuvat järjestelmän omistamisen julkiseen luonteeseen liittyvästä komission vastuusta, sekä käyttövaiheen osalta tarvittavaa tuottojen jakamista koskevaa järjestelyä ja sellaisen hinnoittelupolitiikan tavoitteita, jolla varmistetaan, että asiakkaat saavat korkealaatuisia palveluja kohtuuhintaan. Sen on sisällettävä erityisesti perusteltu toteutettavuustutkimus yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyjen palveluja koskevien toimilupasopimusten tai julkisten palveluhankintasopimusten käytön eduista ja haitoista.

Komissio ehdottaa tarvittaessa väliarviointinsa yhteydessä myös aiheellisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan satelliittinavigointisovellusten ja -palvelujen kehittämistä.

4.   Jäsenvaltiot voivat myöntää Galileo-ohjelmalle lisärahoitusta sovitun järjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen tietyissä tapauksissa edellyttämien investointien kattamiseksi. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen komitealle kaikki Galileo-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta aiheutuvat vaikutukset.

5.   Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat myös myöntää Galileo-ohjelmalle lisärahoitusta. Yhteisön niiden kanssa perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tekemissä sopimuksissa sovitaan niiden osallistumisen ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä.

5 artikla

EGNOS-järjestelmän käyttö

EGNOS-järjestelmän käyttö koostuu pääasiassa infrastruktuurin hallinnasta, huollosta, järjestelmän jatkuvasta parantamisesta ja uusimisesta, ohjelmaan liittyvästä sertifioinnista ja standardoinnista sekä kaupallistamisesta.

6 artikla

EGNOS-järjestelmän käytön rahoitus

1.   Yhteisö rahoittaa EGNOSin käytön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muista lähteistä, mukaan lukien 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista, saatua rahoitusta.

2.   EGNOSin käytön osalta tehdään aluksi yksi tai useampi julkinen palveluhankintasopimus.

3.   Jäsenvaltiot voivat myöntää EGNOS-ohjelmalle lisärahoitusta varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat myös myöntää ohjelmalle lisärahoitusta. Yhteisön niiden kanssa perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tekemissä sopimuksissa sovitaan niiden osallistumisen ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä.

7 artikla

Järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus

1.   Komissio tekee kaiken mahdollisen EGNOSin ja Galileon järjestelmien, verkkojen ja palvelujen yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja pyrkii hyödyntämään etuja, jotka liittyvät EGNOSin ja Galileon yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen muiden navigointijärjestelmien ja mahdollisuuksien mukaan perinteisten navigointikeinojen kanssa.

2.   Tätä varten tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

8 artikla

Omistus

Yhteisön on oltava kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja, mistä syystä kolmansien osapuolten kanssa on tehtävä tarvittaessa sopimuksia, jotka koskevat olemassa olevia omistusoikeuksia.

II LUKU

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

9 artikla

Rahoitettava toiminta

1.   Tämän asetuksen nojalla ohjelmille kohdennetut yhteisön talousarviomäärärahat myönnetään seuraavien toimien rahoitukseen:

a)	toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman kehittämis- ja validointivaiheen loppuunsaattamiseen;

b)	toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen, mukaan luettuina kyseisen vaiheen hallinto- ja seurantatoimet;

c)	toimet, jotka liittyvät EGNOSin käyttöön, sekä ohjelmien käyttövaihetta edeltävät tai valmistelevat toimet.

2.   Jotta voidaan selkeästi määrittää ohjelmien ja ohjelmien eri vaiheiden kustannukset, komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen komitealle vuosittain kullekin 1 kohdassa esitetylle toimelle osoitetut yhteisön varat.

10 artikla

Talousarviovarat

1.   Edellä 9 artiklassa esitettyjen toimien toteuttamiseen kohdennettu määrä on nykyhinnoin 3 405 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana. Tähän sisältyy seitsemännestä puiteohjelmasta käyttöön osoitettu 400 miljoonan euron määrä.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Varat käytetään varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

3.   Ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.

11 artikla

Käyttötuotot

1.   Järjestelmien käytöstä koituvat tuotot tuloutetaan yhteisölle, ja ne maksetaan yhteisön talousarvioon ja kohdennetaan ohjelmille. Jos tuottojen määrä osoittautuu suuremmaksi kuin ohjelmien osalta tarvitaan, budjettivallan käyttäjä hyväksyy kohdentamisperiaatteen mukauttamisen komission ehdotuksen pohjalta.

2.   Yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan sopia tuottojen jakamista koskevasta järjestelystä.

III LUKU

OHJELMIEN JULKINEN HALLINNOINTI

12 artikla

Ohjelmien hallinnoinnin yleiset puitteet

1.   Ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu periaatteeseen, jonka mukaan vastuualueet jaetaan selkeästi komission edustaman yhteisön, valvontaviranomaisen ja ESAn välillä.

2.   Komissio, jota avustaa komitea, vastaa ohjelmien hallinnoimisesta avoimella tavalla. Se välttää päällekkäisiä rakenteita ja toimintoja jakamalla tehtävät selkeästi valvontaviranomaisen ja ESAn välillä. Sitä voivat avustaa jäsenvaltioiden asiantuntijat, ja se suorittaa rahoitus- tai teknisluontoisia tarkastuksia.

3.   Komissio ottaa käyttöön asianmukaiset välineet, mukaan lukien Galileo-ohjelman yhdennetyn riskinhallinnan toteuttaminen ohjelman kaikilla tasoilla, sekä riskien tunnistamiseen, hallintaan, lieventämiseen ja seuraamiseen tarkoitetut rakenteelliset toimenpiteet, ja varmistaa, että sillä on tämän tehtävän loppuunsaattamiseksi tarvittavat voimavarat. Tätä varten komissio määrittää 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti keskeiset päätöksentekovaiheet ohjelmien toteuttamisen tarkastelua varten.

13 artikla

Turvallisuuskysymysten hallinnointi

1.   Komissio hallinnoi kaikkia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ottaen asianmukaisesti huomioon tarpeen valvoa turvallisuusvaatimuksia ja sisällyttää ne ohjelmaan kokonaisuudessaan.

2.   Komissio hyväksyy 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteet, joissa määritellään järjestelmien turvallisuutta suojaavan teknologian saatavuuden ja käytön valvontaa koskevat tekniset päävaatimukset.

3.   Komissio varmistaa, ottaen asiantuntijoiden lausunnot täysin huomioon, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden noudattamisen edellyttämät toimet toteutetaan ja että mahdollisia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä lisävaatimuksia noudatetaan.

4.   Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksytyssä neuvoston yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP (8) vahvistettuja menettelyjä.

5.   Asiat, jotka kuuluvat yksinomaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ja/tai VI osaston piiriin, eivät kuulu komitean tehtävänannon piiriin.

14 artikla

Turvallisuussääntöjen soveltaminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkiin sen alueella oleskeleviin luonnollisiin henkilöihin ja sen alueelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät ohjelmia koskevia EU:n turvaluokiteltuja tietoja, sovelletaan sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin ne, jotka komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (9) liitteessä säädetyt komission turvallisuussäännöt ja neuvoston päätöksen 2001/264/EY (10) liitteessä säädetyt neuvoston turvallisuussäännöt takaavat.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava välittömästi komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuussääntöjen hyväksymisestä.

3.   Kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä ohjelmia koskevia EU:n turvaluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin minkä päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä säädetyt komission turvallisuussäännöt ja päätöksen 2001/264/EY liitteessä säädetyt neuvoston turvallisuussäännöt takaavat. Tältä osin ESAn turvallisuussääntöjen katsotaan olevan vastaavat. Kolmannessa maassa sovellettujen turvallisuussääntöjen vastaavuus voidaan tunnustaa kyseisen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa.

15 artikla

Ohjelmointi

1.   Komissio hallinnoi ohjelmille tämän asetuksen nojalla kohdennettuja varoja.

2.   Komissio toteuttaa toimenpiteitä määritelläkseen työohjelman laatimista varten strategisen kehyksen tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien liitteessä esitettyihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavat tärkeimmät toimet, arvioitu talousarvio ja aikataulu.

Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

3.   Komissio hyväksyy työohjelman, ohjelman täytäntöönpanosuunnitelman ja siihen liittyvän rahoituksen, joita tarkistetaan vuosittain, sekä niiden mahdolliset muutokset 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

4.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

16 artikla

Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomaisen tehtävät

Jollei 12 artiklan säännöksistä muuta johdu ja ottaen huomioon komission aseman ohjelmien hallinnoijana valvontaviranomainen suorittaa seuraavat ohjelmiin liittyvät tehtävät komission antamien suuntaviivojen mukaisesti:

a)

se varmistaa ohjelmien turvallisuuden osalta seuraavat seikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 ja 14 artiklan soveltamista: i) turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen; se käynnistää tätä varten turvajärjestelyt ja seuraa niiden soveltamista sekä suorittaa järjestelmän turvallisuustarkastuksia; ii) Galileon turvallisuuskeskuksen toiminta, joka toteutetaan ottaen huomioon sekä 13 artiklan mukaisesti tehdyt päätökset että yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annetut ohjeet;

b)	se edistää järjestelmien kaupallistamisen valmistelua, mukaan lukien tarvittava markkina-analyysi;

c)

se voi suorittaa myös muita tehtäviä, jotka komissio on sille varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoittanut tiettyjen ohjelmiin liittyvien kysymysten osalta, esimerkiksi: i) sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla; ii) siitä huolehtiminen, että järjestelmien komponentit varmistetaan asiaankuuluvien ja asianmukaisesti valtuutettujen varmentamiselinten toimesta.

17 artikla

Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyvät hankintaperiaatteet

1.   Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen sovelletaan yhteisön julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, erityisesti vapaata osallistumista ja tervettä kilpailua koko teollisessa hankintaketjussa, tarjoamista avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valintakriteerien ja sellaisten muiden asiaankuuluvien tietojen selkeää ilmoittamista, joilla annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille mahdollisille tarjoajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita tarvitaan Euroopan unionin turvallisuuteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvien olennaisten etujen suojaamiseksi tai Euroopan unionin vientivalvontavaatimusten noudattamiseksi.

2.   Hankintamenettelyssä on pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

a)	edistetään kaikissa jäsenvaltioissa teollisuuden tasapainoista osallistumista kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti pk-yritykset;

b)	vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;

c)	hyödynnetään aiempia julkisen sektorin investointeja ja kertynyttä tietoa sekä alan kokemuksia ja osaamista, myös ohjelmien määrittelyvaiheessa sekä kehittämis- ja validointivaiheessa saatuja, varmistaen samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

3.   Tätä varten on Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheen toimiin liittyvissä hankinnoissa noudatettava seuraavia periaatteita:

a)

infrastruktuuriin liittyvät hankinnat jaetaan kuuteen keskeiseen työosioon (järjestelmäsuunnittelun tuki, maan päällä sijaitsevan toimintainfrastruktuurin valmiiksi saattaminen, maan päällä sijaitsevan valvontainfrastruktuurin valmiiksi saattaminen, satelliitit, kantoraketit ja toimet) sekä täydentäviin työosioihin jaottelemalla hankinnat kokonaisuudessaan kattavasti; tämä ei sulje pois mahdollisuutta useisiin samanaikaisiin hankintalinjoihin erillisten työosioiden osalta, satelliitit mukaan lukien;

b)

kaikki osiot kilpailutetaan ja kuuden keskeisen työosion osalta käytetään yhtä menettelyä siten, että mikä tahansa riippumaton oikeussubjekti tai ryhmä, jota edustaa tätä tarkoitusta varten ryhmään kuuluva oikeussubjekti, voi tarjoutua keskeisten työosioiden pääurakoitsijaksi enintään kahteen kuudesta keskeisestä työosiosta;

c)

vähintään 40 prosenttia toimien kokonaisarvosta teetetään alihankintoina kilpailutuksen perusteella eri tasoilla muissa yrityksissä kuin niissä, jotka kuuluvat ryhmiin, joiden osapuolet toimivat pääurakoitsijana jossakin keskeisessä työosiossa; komissio raportoi säännöllisesti tämän periaatteen toteutumisesta komitealle. Jos näyttää, että 40 prosentin kynnysarvoa ei voida saavuttaa, komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen;

d)	hankinnat hajautetaan tarvittaessa kahdelle toimittajalle ohjelman sekä sen kustannusten ja aikataulun paremman kokonaisvalvonnan varmistamiseksi.

18 artikla

Euroopan avaruusjärjestön tehtävät

1.   Komission edustama yhteisö tekee 17 artiklassa määriteltyjen periaatteiden pohjalta varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan mukaisen, toimivallan siirtoa koskevan komission päätöksen nojalla ESAn kanssa monivuotisen tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen, joka kattaa Galileo-ohjelman toteuttamiseen liittyvät siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttamisen erityisesti rakennus- ja käyttöönottovaiheen osalta.

2.   Siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistetaan siltä osin, kuin tämän artiklan 1 kohdan nojalla siirrettyjen tehtävien ja talousarvion toteuttamiseksi on tarpeen, ESAlle osoitettujen varojen hallinnan yleiset ehdot ja erityisesti toteutettavat toimet, niihin liittyvä rahoitus, hallintomenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet, sopimusten puutteelliseen noudattamiseen sovellettavat toimenpiteet sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat järjestelyt.

3.   Komiteaa kuullaan toimivallan siirtoa koskevasta päätöksestä 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komitealle ilmoitetaan komission edustaman yhteisön ja ESAn välillä tehtävästä monivuotisesta tehtävien siirtoa koskevasta sopimuksesta.

4.   Komissio ilmoittaa komitealle hankintatarjousten arvioinnin väliaikaisista ja lopullisista tuloksista sekä sopimuksista, jotka ESAn on määrä tehdä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

19 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa Euroopan GNSS-ohjelmakomitea (’komitea’).

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

4.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

5.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

6.   Valvontaviranomaisen ja ESAn edustajat voivat osallistua komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

7.   Edellä 4 artiklan 5 kohdassa ja 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa yhteisön tekemissä sopimuksissa voidaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumisesta komitean työhön sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

20 artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

Komissio huolehtii siitä, että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja taataan ja sisällytetään järjestelmien teknisiin rakenteisiin.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia toteutettaessa komissio huolehtii yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään petoksia, lahjontaa ja kaikkea muuta lainvastaista toimintaa, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä, ja väärinkäytösten ilmetessä panemalla täytäntöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (11), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (12) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (13) mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettujen yhteisön toimien osalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai olisi perusteettoman menon takia vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hoidossa oleville talousarvioille.

3.   Tämän asetuksen vuoksi tehdyissä sopimuksissa, osallistuvien kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset mukaan luettuina, on sovittava komission tai komission valtuuttaman edustajan suorittamasta ohjauksesta ja rahoitusvalvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikan päällä suorittamista tarkastuksista.

22 artikla

Tiedottaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen esittäessään Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen ohjelmien toteuttamisesta. Vuonna 2010 tehdään väliarviointi, jolla tiedotetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelmien edistymisestä ja johon sisällytetään selostus Galileon tarjoamien palvelujen kustannuksista, riskeistä ja todennäköisistä tuotoista, ottaen huomioon muun muassa tekniikan ja markkinoiden kehitys.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta 21 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 (14) 7 artikla 25 päivästä heinäkuuta 2008.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 221, 8.9.2005, s. 28.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 23. huhtikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 3. heinäkuuta 2008.

(3)  EUVL L 246, 20.7.2004, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1942/2006 (EUVL L 367, 22.12.2006, s. 18).

(4)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9).

(5)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehty toimielinten sopimus (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1), sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2008/29/EY (EUVL L 6, 10.1.2008, s. 7).

(6)  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(8)  EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30.

(9)  Komission päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom, tehty 29 päivänä marraskuuta 2001, komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta (EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).

(10)  Neuvoston päätös 2001/264/EY, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2001, neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta (EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/438/EY (EUVL L 164, 26.6.2007, s. 24).

(11)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1233/2007 (EUVL L 279, 23.10.2007, s. 10).

(12)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(13)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(14)  EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1943/2006 (EUVL L 367, 22.12.2006, s. 21).

---

---

---