22.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/1

(1)

Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti päätelmissään, että tehokkaat ja integroidut energia- ja liikenneverkot ovat Euroopan sisämarkkinoiden selkäranka ja että nykyisten verkkojen paremmalla hyödyntämisellä sekä puuttuvien yhteyksien rakentamisella lisätään tehokkuutta ja kilpailua, varmistetaan palvelujen laatu ja vähennetään ylikuormitusta, mikä puolestaan edistää kestävää kehitystä. Nämä tarpeet sisältyvät valtion ja hallitusten päämiesten Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymään strategiaan, johon on sittemmin viitattu säännöllisesti.

(2)

Brysselissä 12 ja 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan kasvuohjelman ja pyysi komissiota tarvittaessa suuntaamaan uudelleen menoja fyysiseen pääomaan ja erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen infrastruktuureihin kohdistettaviin investointeihin; Euroopan laajuisten verkkojen ensisijaisilla hankkeilla on ratkaiseva merkitys sisämarkkinoiden koheesion lisäämisessä.

(3)

Toimivien Euroopan laajuisten yhteyksien ja erityisesti rajat ylittävien osuuksien toteutuksessa tapahtuneet viiveet uhkaavat haitata vakavasti kilpailukykyä Euroopan yhteisössä, sen jäsenvaltioissa ja sen syrjäisillä alueilla, jotka eivät voi tai eivät enää voi hyötyä täysimääräisesti laajojen sisämarkkinoiden myönteisistä vaikutuksista.

(4)

Yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY (3) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen toteutuksen arvioidaan edellyttävän 600 miljardia euroa vuosina 2007–2020. Pelkästään kyseisen päätöksen liitteessä III mainittujen ensisijaisten hankkeiden edellyttämät investoinnit ovat lähes 160 miljardia euroa vuosina 2007–2013.

(5)

Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat tuoneet esille, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehostettava ja mukautettava rahoitusvälineitä lisäämällä yhteisön yhteisrahoituksen määrää, säätämällä mahdollisuudesta soveltaa suurempaa yhteisön yhteisrahoitusosuutta erityisesti hankkeissa, jotka ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, palvelevat kauttakulkua tai ylittävät luonnonesteet.

(6)

Sisävesiliikenteen edistämisestä annetun komission tiedonannon (”NAIADES”) mukaisesti ja ottaen huomioon sisävesiväylien kestävä luonne sisävesiliikenteen hankkeisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.

(7)

Euroopan parlamentti korosti politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013 8 päivänä kesäkuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa (4) liikenneverkkojen strategista merkitystä EU:n sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja unionin suhteiden kehittämisessä ehdokasmaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin sekä muihin ystävyysmaihin. Lisäksi se ilmoitti olevansa halukas tutkimaan innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten lainavakuuksia, eurooppalaisia toimilupia, eurooppalaisia lainoja ja korkotukirahastoa.

(8)

Kun otetaan huomioon vuosien 2007–2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä Euroopan laajuisille liikenne- ja energiaverkoille varatut määrärahat, ei ole mahdollista vastata kaikkiin tarpeisiin, jotka liittyvät päätöksessä N:o 1692/96/EY (liikenneverkot) ja päätöksessä N:o 1364/2006/EY (5) (energiaverkot) vahvistettuihin painopisteisiin. Tämän vuoksi on kansallisen julkisen ja yksityisen rahoituksen täydentämiseksi aiheellista keskittää nämä varat tiettyihin hankeluokkiin, joista saadaan suurin lisäarvo verkolle kokonaisuutena – näitä ovat erityisesti rajat ylittävät osuudet merten moottoritiet mukaan lukien ja pullonkaulojen, esimerkiksi luonnonesteiden, poistamiseen tähtäävät hankkeet – jotta varmistetaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen infrastruktuurin jatkuvuus. Tiettyjen hankkeiden koordinoidun toteuttamisen helpottamiseksi voidaan nimetä eurooppalaisia koordinaattoreita päätöksen N:o 1692/96/EY 17 a artiklan mukaisesti.

(9)

Kun otetaan huomioon, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ensisijaisiin hankkeisiin edelleen tarvittavien investointien määrä on arviolta 250 miljardia euroa ja että EU:n rahoitusohjeeksi liikenteelle vuosiksi 2007–2013 vahvistettu 8 013 miljoonaa euroa kattaa vain vähäisen osan tarvittavista määrärahoista ensisijaisten hankkeiden saattamiseksi päätökseen, komission olisi toteutettava – eurooppalaisten koordinaattorien avulla, jos nämä on nimetty – toimia, joilla tuetaan ja koordinoidaan jäsenvaltioiden toimia suunniteltujen liikenneverkkojen rahoittamiseksi ja saattamiseksi päätökseen vahvistetun aikataulun mukaisesti. Komission olisi pantava täytäntöön päätöksessä N:o 1692/96/EY tarkoitettuja eurooppalaisia koordinaattoreita koskevat säännökset. Sen olisi myös tutkittava pitkän aikavälin rahoitusongelmaa, joka liittyy Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rakentamiseen ja toimintaan kokonaisuudessaan, ja pyrittävä ratkaisemaan se yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ottaen huomioon, että rakennusvaihe kattaa vähintään kaksi seitsenvuotista talousarviokautta ja että uuden infrastruktuurin odotettu käyttöikä on vähintäänkin sata vuotta.

(10)

Päätöksessä N:o 1364/2006/EY määritellään tavoitteet, toiminnan painopisteet ja yhteistä etua koskevat hankkeet, myös ensisijaiset hankkeet, Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiseksi ja asetetaan etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. Jotta kaikki jäsenvaltiot voisivat osallistua täysimääräisesti sisämarkkinoihin ja toteuttaa yhteenliitännät naapurimaiden kanssa, pelkästään ensisijaisiin hankkeisiin on tehtävä noin 28 miljardin euron investoinnit vuosien 2007–2013 aikana.

(11)

Joulukuun 12 ja 13 päivänä 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi lisäksi komissiota tutkimaan edelleen tarvetta kehittää erityinen yhteisön vakuusväline Euroopan laajuisten liikenneverkkojen hankkeisiin liittyviä rakentamisen jälkeisiä riskejä varten. Energian osalta Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarvittaessa suuntaamaan uudelleen määrärahoja fyysiseen pääomaan tehtäviin investointeihin kasvun edistämiseksi.

(12)

Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä syyskuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2236/95 (6) on jo todellinen edistysaskel, koska siinä sallitaan suurempi 20 prosentin rahoitusosuus ensisijaisissa hankkeissa. Se on kuitenkin edelleen riippuvainen täytäntöönpanosäännöistä, joita pitäisi yksinkertaistaa, ja budjettikehyksestä, johon osoitetut varat ovat rajalliset. Tämän vuoksi olisi täydennettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta lisäämällä yhteisön tukea sekä rahoituksen määrän että prosenttiosuuden osalta, jotta voidaan lisätä yhteisön rahoituksen vipuvaikutusta ja tämän avulla toteuttaa sovitut ensisijaiset hankkeet.

(13)

Tällä asetuksella perustetaan ohjelma, jossa vahvistetaan yleiset säännöt yhteisön rahoitustuen myöntämiselle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla. Tällä ohjelmalla, jonka on oltava yhteisön lainsäädännön ja erityisesti ympäristösäännöstön mukainen, olisi osaltaan lujitettava sisämarkkinoita ja vaikutettava edistävästi kilpailukykyyn ja kasvuun yhteisössä.

(14)

Euroopan laajuisten verkkojen talousarviosta myönnettävä yhteisön rahoitustuki olisi keskitettävä hankkeisiin tai hankkeiden osiin, joiden eurooppalainen lisäarvo on suurin, ja tämän lisäksi ohjelmalla olisi pyrittävä siihen, että toimijat vauhdittavat päätöksessä N:o 1692/96/EY ja päätöksessä N:o 1364/2006/EY tarkoitettujen ensisijaisten hankkeiden toteutusta. Ohjelman avulla olisi myös voitava rahoittaa muita mainituissa päätöksissä määriteltyjä yhteistä etua koskevia eurooppalaisia infrastruktuurihankkeita.

(15)

Yhteisön rahoitustuen tavoitteena on kehittää Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen investointihankkeita, antaa pitävä rahoitussitoumus, mobilisoida institutionaaliset sijoittajat ja edistää julkisen ja yksityisen sektorin välisiä rahoituskumppanuuksia. Energia-alalla rahoitustuen ensisijaisena tavoitteena on ratkaista hankkeiden valmistelun ja rakennusvaihetta edeltävän kehittämisen aikana ilmenevät rahoitusvaikeudet, ja se on keskitettävä ensisijaisten hankkeiden valtioiden rajat ylittäviin osuuksiin sekä yhteenliitäntöihin naapurimaiden kanssa.

(16)

Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 4 päivänä heinäkuuta 2005 antamassa tiedonannossa eurooppalaisen rautatieliikenteen merkinantojärjestelmän ERTMS/ETCS käyttöönotosta korostetaan, että on tärkeää varmistaa nopea ja yhteensovitettu siirtyminen tähän järjestelmään, jotta voidaan taata Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteentoimivuus. Tätä varten tarvitaan kohdennettua ja ajallisesti rajoitettua yhteisön tukea, joka liittyy sekä infrastruktuuriin että laitejärjestelmiin.

(17)

Tietyissä hankkeissa asianomaisia jäsenvaltioita voivat edustaa kansainväliset organisaatiot. Tiettyjen hankkeiden osalta komissio saa antaa hankkeiden täytäntöönpanon tehtäväksi perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitetuille yhteisyrityksille. Nämä erityistilanteet edellyttävät, että yhteisön rahoitustukea saavan tuensaajan käsitettä laajennetaan tämän asetuksen soveltamiseksi.

(18)

Kunkin hankkeen erityisvaatimusten täyttämiseksi sekä yhteisön rahoitustuen tehokkuuden ja arvon lisäämiseksi tukea voidaan myöntää seuraavissa eri muodoissa: avustuksina tutkimukselle ja töille, avustuksina käyttömaksuille, korkotukena, lainavakuuksina tai rahoitusosuutena riskirahastoihin. Yhteisön rahoitustuki olisi sen muodosta riippumatta myönnettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) sekä sen soveltamissääntöjen säännösten mukaisesti lukuun ottamatta tapauksia, joissa tässä asetuksessa nimenomaisesti poiketaan näistä säännöksistä. Lainavakuuksien myöntämisen ja riskirahastojen rahoitusosuuksien olisi perustuttava markkinaperiaatteisiin, ja pidemmän aikavälin tavoitteena olisi oltava omarahoitus.

(19)

Jotta yhteisön tukea voitaisiin myöntää laajamittaisille useiden vuosien ajan kestäville hankkeille, yhteisön pitäisi voida tehdä monivuotisia sitoumuksia jaksottamalla määrärahat rahoitettavien hankkeiden ja vuosittain hyväksyttävien maksusitoumusmäärärahojen mukaisesti. Vain pitävällä ja houkuttelevalla rahoitussitoumuksella, joka sitoo yhteisöä pitkällä aikavälillä, voidaan vähentää näiden hankkeiden toteutukseen liittyviä epävarmuustekijöitä ja mobilisoida sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Monivuotiseen ohjelmaan kuuluvat hankkeet liittyvät tärkeimpiin painopisteisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämisessä päätöksen N:o 1692/96/EY mukaisesti, ja ne edellyttävät yhteisöltä jatkuvia toimia, joilla varmistetaan niiden saattaminen päätökseen sujuvasti ja tehokkaasti.

(20)

On syytä kannustaa sekä institutionaalisin että sopimuspohjaisin välinein tehokkaiksi osoittautuneita julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksen muotoja antamalla kilpailu- ja sisämarkkinalainsäädännön kanssa yhteensopivat oikeudelliset takeet ja pyrkimällä levittämään hyviä käytänteitä jäsenvaltioiden välillä.

(21)

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että koordinoidaan tehokkaasti kaikkia Euroopan laajuisiin verkkoihin vaikuttavia yhteisön toimia, muun muassa rakenne- ja koheesiorahastojen ja Euroopan investointipankin (EIP) rahoitusta.

(22)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(23)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti.

(24)

Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen kunkin osan kehityksen ja ominaispiirteiden perusteella sekä tehokkaampaa hallintoa silmällä pitäen olisi annettava erilliset asetukset näistä osista, joista on tähän asti säädetty asetuksessa (EY) N:o 2236/95.

(25)

Tällä asetuksella vahvistetaan yleiset säännöt yhteisön rahoitustuen myöntämiselle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla; tuen myöntämisessä on noudatettava erityisesti kilpailua, ympäristönsuojelua, terveyttä, kestävää kehitystä ja julkisia hankintoja koskevaa yhteisön lainsäädäntöä ja politiikkaa sekä varmistettava yhteentoimivuutta koskevien yhteisön politiikkojen tehokas toteuttaminen.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen toteuttamista, vaan se voidaan kansallisten toimenpiteiden koordinointitarpeen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

1)

’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ hanketta tai hankkeen osaa, jonka katsotaan olevan yhteisön yhteisen edun mukainen liikenteen alalla päätöksessä N:o 1692/96/EY tai energia-alalla päätöksessä N:o 1364/2006/EY;

2)

’ensisijaisella hankkeella’ liikenteen alalla yhteistä etua koskevaa reitillä sijaitsevaa hanketta tai hanketta, joka on mainittu päätöksen N:o 1692/96/EY liitteessä III olevassa luettelossa, ja energia-alalla yhteistä etua koskevaa hanketta, joka katsotaan yhteisölle ensisijaiseksi päätöksessä N:o 1364/2006/EY;

3)

’Euroopan etua koskevalla energiahankkeella’ energia-alalla pitkälle kehitettyä hanketta, joka kuuluu päätöksessä N:o 1364/2006/EY tarkoitettuihin ensisijaisiin hankekokonaisuuksiin ja joka on luonteeltaan rajat ylittävä tai jolla on merkittävä vaikutus rajat ylittävään siirtokapasiteettiin;

4)

’hankkeen osalla’ rahoituksellisesti, teknisesti tai ajallisesti itsenäistä tointa, joka myötävaikuttaa hankkeen toteutukseen;

5)

’rajat ylittävillä osuuksilla’ päätöksen N:o 1692/96/EY 19 b artiklassa tarkoitettuja rajat ylittäviä osuuksia ja rajat ylittäviä osuuksia, joilla jonkin kolmannen maan kautta varmistetaan ensisijaisen hankkeen jatkuvuus kahden jäsenvaltion välillä;

6)

’pullonkaulalla’ liikenteen alalla nopeuden ja/tai kapasiteetin esteitä, joiden vuoksi ei voida taata liikennevirran sujuvuutta;

7)

’tuensaajalla’ yhtä tai useampaa jäsenvaltiota, kansainvälistä organisaatiota, perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettua yhteisyritystä taikka julkista tai yksityistä elintä, jotka kokonaan vastaavat hankkeesta ja aikovat investoida omia varoja tai kolmansien tahojen varoja hankkeen toteuttamiseksi;

8)

’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, mukaan lukien valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit ja validointitutkimukset sekä muut tekniset tukitoimet tai ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja -kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

9)

’töillä’ osien, järjestelmien ja palvelujen ostoa, hankintaa ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien rakennustöiden toteuttamista ja laitteistojen asentamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

10)

’hankkeen kustannuksilla’ hankkeen toteutukseen suoraan liittyvien tai sen kannalta välttämättömien tutkimusten ja töiden kokonaiskustannuksia, joista tuensaaja vastaa tosiasiallisesti;

11)

’tukikelpoisilla kustannuksilla’ sitä osaa hankkeen kustannuksista, jonka komissio ottaa huomioon määrittäessään yhteisön rahoitusta;

12)

’lainavakuusvälineellä’ Euroopan investointipankin (EIP) myöntämää vakuutta likviditeetin varmistavalle valmiusluotolle yleistä etua koskeviin liikenteen alan hankkeisiin. Se kattaa velanhoidon riskit, jotka liittyvät kysynnän alenemiseen ja siitä aiheutuvaan ennakoimattomaan tulojen menetykseen hankkeen toteutuksen alkuvaiheessa. Lainavakuusvälinettä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu kokonaan tai osittain tuloihin, käyttömaksuihin tai muihin tuloihin, jotka käyttäjät tai edunsaajat maksavat tai jotka maksetaan viimeksi mainittujen puolesta;

13)

’käytettävyysmaksujärjestelmillä’ sellaisia infrastruktuurihankkeita koskevia rahoitusjärjestelmiä, jotka rakentaa ja joiden toiminnasta vastaa yksityinen investoija, joka saa rakennusvaiheen jälkeen säännöllisesti maksuja tarjoamastaan infrastruktuuripalvelusta. Maksujen määrä riippuu sopimuksin määriteltyjen eri toimintavalmiustasojen saavuttamisasteesta. Käytettävyysmaksuja suoritetaan sopimuksen teosta vastaavan viranomaisen ja hankkeesta vastaavan yrityksen välisen sopimuksen voimassaoloajan ja niillä katetaan rakennuskustannuksia, rahoituskustannuksia, ylläpitokustannuksia ja toimintakuluja.

a)

ensisijaiset hankkeet;

b)

hankkeet, joilla poistetaan pullonkauloja erityisesti ensisijaisten hankkeiden yhteydessä;

c)

hankkeet, joiden rahoitusta hakee tai joita tukee yhteisesti vähintään kaksi jäsenvaltiota erityisesti rajat ylittävien osuuksien yhteydessä;

d)

hankkeet, jotka tukevat verkon jatkuvuutta ja sen kapasiteetin optimointia;

e)

hankkeet, joilla parannetaan Euroopan laajuisessa liikenneverkossa tarjottavan palvelun laatua ja jotka muun muassa edistävät infrastruktuuria koskevien toimenpiteiden ansiosta käyttäjien turvallisuutta ja takaavat kansallisten verkkojen välisen yhteentoimivuuden;

f)

hankkeet, joilla kehitetään ja otetaan käyttöön rautatie-, maantie-, lento-, meri-, sisävesi- ja rannikkoliikenteen hallintajärjestelmiä, joilla taataan yhteentoimivuus kansallisten verkkojen välillä;

g)

hankkeet, jotka edistävät sisämarkkinoiden toteuttamista;

h)

hankkeet, joilla tasapainotetaan uudelleen liikennemuotojen käyttöä suosimalla ympäristöystävällisimpiä liikennemuotoja, kuten sisävesiliikennettä.

a)

verkon kehittämistä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi lieventämällä yhteisön muita heikommassa asemassa olevien alueiden ja saarialueiden eristyneisyyttä;

b)

verkon kapasiteetin optimointia ja energia-alan sisämarkkinoiden toteuttamista erityisesti rajat ylittävien osuuksien osalta;

c)

energian toimitusvarmuutta, energialähteiden monipuolistamista ja erityisesti yhteenliitäntöjä kolmansien maiden kanssa;

d)

uusiutuvien energialähteiden liitäntää; ja

e)

yhteenliitettyjen verkkojen turvallisuutta, käyttövarmuutta ja yhteentoimivuutta.

a)

hankkeen kehitysaste;

b)

yhteisön tuen julkista ja yksityistä rahoitusta edistävä vaikutus;

c)

hankkeen rahoitusjärjestelyn luotettavuus;

d)

sosioekonomiset vaikutukset;

e)

ympäristövaikutukset;

f)

tarve ratkaista rahoitusongelmat; ja

g)

hankkeen monisyisyys, joka johtuu esimerkiksi tarpeesta ylittää luonnoneste.

a)

tutkimuksiin tai töihin myönnettävä tuki;

b)

liikenteen alalla käytettävyysmaksujärjestelmien puitteissa toteutettaviin töihin myönnettävä tuki;

c)

EIP:n tai muiden julkisten tai yksityisten rahoituslaitosten myöntämien lainojen korkotuet;

d)

rahoitustuki EIP:n omista varoistaan lainavakuusvälineen kautta myöntämiä vakuuksia koskeviin varauksiin sekä kohdennettaviin pääomiin. Kyseisten vakuuksien voimassaoloaika on enintään viisi vuotta hankkeen toteuttamisen alkamispäivästä. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vakuudet voidaan myöntää poikkeuksellisesti seitsemän vuoden ajaksi. Euroopan unionin yleisestä talousarviosta lainavakuusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus on korkeintaan 500 miljoonaa euroa. EIP myöntää määrärahoistaan samansuuruisen määrän. Yhteisön rahoitusriski lainavakuusvälineen osalta hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien rajoittuu lainavakuusvälineeseen osoitettuun yhteisön rahoitusosuuteen, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Lainavakuusvälinettä koskevat keskeiset ehdot ja menettelyt vahvistetaan liitteessä;

e)

rahoitusosuus sellaisten investointirahastojen tai vastaavien rahoitusalan yritysten riskipääomarahoitukseen, joiden ensisijaisena tarkoituksena on järjestää riskipääomarahoitusta Euroopan laajuisia verkkoja koskeviin hankkeisiin ja joissa yksityisen sektorin investointiosuus on merkittävä; tällainen riskipääomarahoitus saa olla korkeintaan yksi prosentti 18 artiklassa vahvistetuista talousarviomäärärahoista;

f)

rahoitusosuudet yhteisyritysten hankkeisiin liittyviin toimiin.

a)

tutkimuksissa 50 prosenttia niiden tukikelpoisista kustannuksista riippumatta siitä, mikä yhteistä etua koskeva hanke on kyseessä;

b)

töissä:

c)

eurooppalaisessa rautatieliikenteen hallintajärjestelmässä (ERTMS):

d)

maantie-, lento-, sisävesi-, meri- ja rannikkoliikenteen hallintajärjestelmien osalta enintään 20 prosenttia töiden tukikelpoisista kustannuksista.

a)

kumoaa hankkeille tai hankkeiden osille myönnetyn yhteisön rahoitustuen, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, jos hankkeet eivät ole käynnistyneet kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisehdoissa asetetusta hankkeen alkamispäivästä;

b)

voi vähentää rahoitustukea tai keskeyttää tai peruuttaa sen:

c)

voi, ottaen huomioon kaikki asiaa koskevat seikat, vaatia myönnetyn rahoitustuen takaisinmaksua, jos tukea saavaa hanketta tai hankkeen osaa ei ole saatettu päätökseen neljän vuoden kuluessa tuen myöntämisehdoissa asetetusta päättymispäivästä.

a)

silloin, kun se on tarpeen erityisesti rahoitustuen kumoamisen, peruuttamisen, vähentämisen tai takaisinmaksuvaatimuksen vuoksi; tai

b)

jos erilaisia yhteisön rahoitustukia on myönnetty samaan hankkeen osaan.