This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32007R0414
Commission Regulation (EC) No 414/2007 of 13 March 2007 concerning the technical guidelines for the planning, implementation and operational use of river information services (RIS) referred to in Article 5 of Directive 2005/44/EC of the European Parliament and of the Council on harmonised river information services (RIS) on inland waterways in the Community
Komission asetus (EY) N:o 414/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007 , yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista teknisistä ohjeista jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten
Komission asetus (EY) N:o 414/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007 , yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista teknisistä ohjeista jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten
EUVL L 105, 23.4.2007, p. 1–34
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(HR)
EUVL L 327M, 5.12.2008, p. 992–1040
(MT)
In force
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Corrected by | 32007R0414R(01) | (MT) |
23.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 105/1 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 414/2007,
annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007,
yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista teknisistä ohjeista jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2005/44/EY 1 artiklan mukaisesti jokitiedotuspalveluja (RIS) on kehitettävä ja ne on pantava täytäntöön yhdenmukaisella, yhteentoimivalla ja avoimella tavalla. |
(2) |
Direktiivin 2005/44/EY 5 artiklan mukaisesti jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten on laadittava tekniset ohjeet, jäljempänä ’RIS-ohjeet’. |
(3) |
RIS-ohjeet laaditaan direktiivin liitteessä II esitettyjen teknisten periaatteiden perusteella. |
(4) |
Direktiivin 2005/44/EY 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti RIS-ohjeissa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon asianomaisten kansainvälisten järjestöjen, kuten PIANC:n, RNKK:n ja UNECEn, tekemä työ. Lisäksi on varmistettava johdonmukaisuus muiden liikennemuotojen hallintapalvelujen, erityisesti meriliikenteen hallinnan ja tiedotuspalvelujen kanssa. |
(5) |
Jotta varmistettaisiin yhteisymmärrys jokitiedotuspalvelujen suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja käytöstä, näissä RIS-ohjeissa esitettyjä termejä ja määritelmiä käytetään myös tulevassa standardointityössä ja sovellusten suunnittelussa. |
(6) |
Näissä ohjeissa esitettyä RIS-arkkitehtuuria sovelletaan kehitettäessä palveluja, järjestelmiä ja sovelluksia. |
(7) |
Suunniteltaessa jokitiedotuspalveluja on noudatettava näissä RIS-ohjeissa kuvattua järjestelmällistä menetelmää. |
(8) |
Ohjeet, joita tämä asetus koskee, ovat tekniikan viimeisimmän kehityksen mukaisia. Direktiivin 2005/44/EY soveltamisesta saadut kokemukset sekä tekniikan tuleva kehitys voivat edellyttää teknisten eritelmien muuttamista direktiivin 2005/44/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
(9) |
Direktiivin 2005/44/EY 11 artiklalla perustettu komitea on tarkastellut RIS-ohjeiden luonnosta. |
(10) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2005/44/EY 11 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tässä asetuksessa määritetään ohjeet jokitiedotuspalvelujen (RIS) suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten. Ohjeet ovat tämän asetuksen liitteenä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 13 päivänä maaliskuuta 2007.
Komission puolesta
Jacques BARROT
Varapuheenjohtaja
(1) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152.
LIITE
RIS-ohjeet
SISÄLLYSLUETTELO
1. |
Johdanto |
2. |
Määritelmät |
2.1 |
Jokitiedotuspalvelut (RIS) |
2.2 |
RIS-järjestelmä |
2.3 |
RIS-alue |
2.4 |
RIS-keskus |
2.5 |
Sisävesien VTS-palvelut |
2.6 |
VTS-alue |
2.7 |
VTS-keskus |
2.8 |
Toimivaltainen viranomainen |
2.9 |
RIS-viranomainen |
2.10 |
RIS- käyttäjät |
2.11 |
RIS-tietojen tasot |
2.12 |
Alusten paikannus ja seuranta |
3. |
Järjestelmään osallistuvat alukset |
4. |
RIS-arkkitehtuuri |
4.1 |
Yleistä |
4.2 |
RIS-sidosryhmät |
4.2.1 |
Päättäjät |
4.2.2 |
Alueelliset päälliköt |
4.2.3 |
Järjestelmäkehittäjät |
4.2.4 |
Palvelujen tarjoajat |
4.2.5 |
RIS-palvelujen käyttäjät |
4.3 |
Jokitiedotuspalveluiden tavoitteet |
4.4 |
Jokitiedotuspalveluiden tehtävät |
4.5 |
Jokitiedotuspalvelut |
4.6 |
RIS-toiminnot ja tietotarpeet |
4.7 |
RIS-sovellukset |
4.8 |
RIS-järjestelmät |
5. |
Suositukset yksittäisiä palveluja varten |
5.1 |
Väylätiedotuspalvelu (FIS) |
5.1.1 |
Yleistä |
5.1.2 |
Sisävesiväylien radiopuhelinpalvelu |
5.1.3 |
Internet-palvelu |
5.1.4 |
Elektroninen merikarttapalvelu (sisävesien ECDIS-järjestelmä) |
5.2 |
Liikennetiedotuspalvelu |
5.2.1 |
Yleistä |
5.2.2 |
Taktiset liikennetiedot (TTI) |
5.2.3 |
Strategiset liikennetiedot (STI) |
5.3 |
Liikenteen hallinta |
5.3.1 |
Paikallinen liikenteen hallinta (alusliikennepalvelut, VTS) |
5.3.2 |
Navigointituki |
5.3.3 |
Sulkujen ja siltojen käytön hallinta |
5.4 |
Pelastuspalvelun tuki |
5.5 |
Tiedotus kuljetusten logistiikkaa ja hallintaa varten |
5.6 |
Tiedottaminen lainvalvontaa varten |
6. |
Jokitiedotuspalveluiden suunnittelu |
6.1 |
Yleistä |
6.2 |
Velvollisuudet |
6.3 |
Vastuu |
6.4 |
Suunnitteluprosessi |
6.5 |
Koulutus |
7. |
Jokipalveluiden vaiheittainen kehittäminen |
8. |
Jokitiedotuspalvelujen standardisointimenettelyt |
Lisäys: Esimerkki tiedonprosessointisilmukasta (luku 4.4)
LYHENTEET
ADNR |
Accord Européen relative au transport international des marchandises dangereuses par voie de navigation intérieur du Rhin (Eurooppalainen sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä kuljetuksista Reinillä) |
AIS |
Automatic identification system (transponder) (alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä) |
ARGO |
Advanced River Navigation (saksalainen ARGO-hanke) |
AVV |
Adviesdienst Verkeer en Vervoer (Alankomaat) |
BICS |
Binnenvaart informatie en communicatie systeem (elektroninen ilmoittautumisjärjestelmä) |
CAS |
Calamity abatement support (pelastuspalvelun tuki) |
CCNR |
Central Commission for the Navigation on the Rhine (Reinin navigaation keskuskomissio) |
CCTV |
Closed circuit television (suljettu televisiojärjestelmä) |
CEVNI |
Code Europeen de Voies de la Navigation Intérieure (Euroopan sisävesisäännöstö), UN/ECE |
COMPRIS |
Consortium Operational Management Platform River Information Services (EU:n tutkimushanke, 2003–2005) |
D4D |
Data Warehouse for the river Danube |
DGPS |
Differential global positioning system (differentiaalinen GPS-järjestelmä) |
ECDIS |
Electronic chart and display information system (elektroninen merikarttajärjestelmä) |
ECE |
Economic Commission for Europe of the United Nations (Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissio) |
EDI |
Electronic data interchange (sähköinen tiedonsiirto) |
EDIFACT |
Electronic data interchange for administration, commerce and transport (UN/ECE Standard) (kaupan ja kuljetuksen sähköinen tiedonsiirto) |
ENC |
Electronic navigational chart (elektroninen merikartta) |
ETA |
Estimated time of arrival (arvioitu saapumisaika) |
ETD |
Estimated time of departure (arvioitu lähtöaika) |
ETSI |
European Telecommunications Standards Institute (eurooppalainen telealan standardointilaitos) |
FI |
Fairway information (väylätiedot) |
FIS |
Fairway information service (väylätiedotuspalvelut) |
GLONASS |
Global orbiting navigation satellite system (Venäjän maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä) |
GNSS |
Global navigation satellite system (maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä) |
GSM |
Global system for mobile communication (digitaalinen matkasanomajärjestelmä) |
HF |
High frequency (suurtaajuus) |
HS Code |
Harmonised commodity description and coding system of WCO (Maailman tullijärjestön kehittämä harmonisoitu järjestelmä) |
IALA |
International Organisation of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities (Kansainvälinen turvalaite- ja majakkajärjestö) |
IEC |
International Electrotechnical Commission (sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö) |
IHO |
International Hydrographic Organisation (kansainvälinen merikartoitusjärjestö) |
IMDG Code |
International maritime dangerous goods code (kansainvälinen vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskeva säännöstö) |
IMO |
International Maritime Organisation (kansainvälinen merenkulkujärjestö) |
INDRIS |
Inland Navigation Demonstrator of River Information Services (EU:n tutkimushanke, 1998–2000) |
ISO |
International Standardisation Organisation (kansainvälinen standardisoimisjärjestö) |
IT |
Information technology (tietotekniikka) |
ITU |
International Telecommunication Union (kansainvälinen televiestintäliitto) |
LAN |
Local area network (lähiverkko) |
LBM |
Lock and bridge management (sulkujen ja siltojen käytön hallinta) |
OFS |
Official ship number (aluksen virallinen numero) |
PIANC |
International Navigation Association |
PTM |
Port and terminal management (satamien ja terminaalien hallinta) |
RIS |
River Information Services (jokitiedotuspalvelut) |
RTA |
Required time of arrival (vaadittu saapumisaika) |
SAR |
Search and rescue (etsintä ja pelastus) |
SIGNI |
Signs and signals on inland waterways, edited by UN/ECE |
SMS |
Short message service (lyhytsanomapalvelu) |
SOLAS |
International Convention on Safety of Life at Sea (kansainvälinen sopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä) |
SOTDMA AIS |
Self organising time division multiple access AIS (itseorganisoituva aikajakokanavointi) |
STI |
Strategic traffic information (image) (strateginen tilannekuva) |
TCP/IP |
Transmission control protocol / Internet protocol |
TI |
Traffic information (liikennetiedot) |
TTI |
Tactical traffic information (image) (taktinen tilannekuva) |
UMTS |
Universal mobile telecommunication system (maailmanlaajuinen matkaviestinjärjestelmä) |
UTC |
Universal time co-ordinated (yleisaika) |
VDL |
VHF data link (VHF-datayhteys) |
VHF |
Very high frequency (hyvin suuret taajuudet) |
VTC |
Vessel traffic centre (alusliikennekeskus) |
VTMIS |
Vessel traffic management and information services (maritime navigation) |
VTS |
Vessel traffic services (alusliikennepalvelut) |
WAP |
Wireless application protocol (langattoman viestinnän sovelluksissa käytettävä yhteyskäytäntö) |
WCO |
World Customs Organisation (maailman tullijärjestö) |
WI-FI |
Wireless fidelity (langattomat lähiverkot) |
ZKR/CCNR |
Zentralkommission für die Rheinschifffahrt / Central Commission for Navigation on the Rhine (Reinin navigaation keskuskomissio) |
KUVAT
Kuva 2.3 |
RIS-alueen ja VTS-alueen suhde |
Kuva 4.1 |
Jokitiedotuspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen |
Kuva 4.4a |
Areenat, roolit ja hallintatehtävät sisävesiliikenteessä |
Kuva 4.4c |
Tiedonprosessointisilmukan osat |
Kuva 4.4d |
Tiedonprosessointisilmukka |
TAULUKOT
Taulukko 4.4b |
Jokitiedotuspalvelujen määrittäminen |
Taulukko 4.5 |
Jokitiedotuspalvelut |
Taulukko 4.6 |
Jokitiedotuspalveluiden toiminnallinen jaottelu |
Taulukko 4.8 |
Palvelujen ja järjestelmien välinen suhde |
Taulukko 5.2.3 |
Ilmoittautumisjärjestelmässä annettavat tiedot |
Taulukko 6.4 |
Jokitiedotuspalveluiden suunnitteluprosessi |
Taulukko 7 |
RIS-järjestelmän eri osien mahdollinen vaiheittainen kehittäminen |
1. JOHDANTO
(1) |
RIS-ohjeissa kuvataan periaatteet ja yleiset vaatimukset jokitiedotuspalvelujen ja niihin liittyvien järjestelmien suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten. |
(2) |
Niitä sovelletaan samalla lailla lasti-, matkustaja- ja huvialusliikenteeseen. |
(3) |
Niitä pitäisi käyttää yhdessä kansainvälisten määräysten, suositusten ja ohjeiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi
|
(4) |
Euroopan unionin tutkimus- ja kehityshankkeessa INDRIS (2) on laadittu useita malleja ja standardointiehdotuksia jokitiedotuspalveluja varten. Näitä ovat
|
(5) |
Sisävesien ECDIS-järjestelmän malli on kehitetty saksalaisessa ARGO-hankkeessa (3) yhteistyössä INDRIS-hankkeen kanssa. |
(6) |
RIS-arkkitehtuurin malli on kehitetty teemakohtaisessa WATERMAN-verkossa (4), joka kuului tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidenteen puiteohjelmaan laivaliikenteen ohjaus- ja informaatiopalvelujen (meriliikenteen navigointi) ja jokitiedotuspalvelujen alan toimena. Tämän perusteella RIS-arkkitehtuuria kehitettiin laajasti ja yksityiskohtaisesti Euroopan unionin tutkimus- ja kehityshankkeessa COMPRIS (5) vuonna 2003. |
(7) |
Kun tässä asiakirjassa viitataan sisävesien ECDIS-järjestelmään (ja elektronisiin merikarttoihin), sisävesien AIS-järjestelmään (tai alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiin yleensä), elektronisiin ilmoittautumisjärjestelmiin ja laivureille tarkoitettuihin ilmoituksiin, tarkoitetaan RIS-direktiivissä määritettyjen teknisten eritelmien mukaisia järjestelmiä. |
2. MÄÄRITELMÄT
Näissä RIS-ohjeissa käytetään seuraavia jokitiedotuspalveluihin liittyviä termejä (katso myös lisämääritelmät luvuissa 4 ja 5):
2.1 Jokitiedotuspalvelut (RIS)
Jokitiedotuspalveluilla (RIS) tarkoitetaan yhdenmukaistettuja tiedotuspalveluja, joilla tuetaan liikenteen ja kuljetusten hallintaa sisävesiliikenteessä, mukaan luettuina liittymät muihin liikennemuotoihin, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista. Jokitiedotuspalveluilla pyritään parantamaan sisävesiliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä vaikuttamaan siihen, että sisävesiväyliä hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Jokitiedotuspalvelut toimivat jo monella tavoin.
Huomautuksia:
(1) |
Jokitiedotuspalvelut sisältävät liittymiä muiden liikennemuotojen, kuten meri-, tie- ja rautatieliikenteen, kanssa. |
(2) |
Ilmaisulla joet tarkoitetaan jokitiedotuspalvelujen yhteydessä kaikkia sisävesiväyliä ja sisävesisatamia sellaisina kuin ne on määritelty RIS-direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa. |
(3) |
Jokitiedotuspalveluja käytetään myös yleisterminä kaikille yksittäisille tiedotuspalveluille, joilla tuetaan sisävesiliikennettä yhdenmukaisella tavalla. |
(4) |
Jokitiedotuspalveluiden avulla kerätään, käsitellään, arvioidaan ja levitetään tietoja väylistä, liikenteestä ja kuljetuksista. |
(5) |
Jokitiedotuspalvelut eivät koske yritysten välistä sisäistä kaupallista toimintaa, mutta ne ovat avoimia yhteiskäytölle kaupallisten toimien kanssa. |
2.2 RIS-järjestelmä
Jokitiedotuspalveluissa käytetään nykyaikaisia jokitiedotusjärjestelmiä, jotka koostuvat yhdestä tai useasta yhdenmukaisesta tietotekniikkajärjestelmästä. Tietotekniikkajärjestelmän kokonaisuuden muodostavat ihmiset, laitteistot, ohjelmistot, viestintävälineet ja määräykset, ja sen tarkoituksena on tietojen prosessoiminen.
2.3 RIS-alue
RIS-alue on virallisesti määritetty alue, jolla jokitiedotuspalvelut toimivat aktiivisesti. RIS-alue voi kattaa vesiväylät tietyllä maantieteellisellä vesistöalueella, mukaan luettuina ne, jotka ulottuvat usean maan alueelle (esimerkiksi silloin kun vesiväylä muodostaa rajan kahden maan välille) (kuva 2.3).
2.4 RIS-keskus
Operaattorit hallinnoivat palveluja RIS-keskuksessa. Jokitiedotuspalvelut voivat toimia ilman RIS-keskusta (esim. Internet-palveluna, merimerkkipalveluna). Kun tavoitteena on kaksisuuntainen yhteydenpito aluksesta maihin ja päinvastoin (esim. VHF-palveluna), tarvitaan yksi tai useampi RIS-keskus. Jos RIS-alueella on VTS-keskus tai sulku, myös sitä voidaan käyttää RIS-keskuksena. Suositeltavaa on, että kaikki palvelut tietyllä RIS-alueella keskitetään yhteen RIS-keskukseen.
2.5 Sisävesien VTS-palvelut
Sisävesien VTS-palvelut (alusliikennepalvelut) toteuttaa toimivaltainen viranomainen. Palvelujen tehtävänä on lisätä alusliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä suojella ympäristöä. Palvelulla olisi oltava valmiudet toimia vuorovaikutuksessa liikenteen kanssa ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin VTS-alueella.
VTS-palvelun olisi sisällettävä ainakin tiedotuspalvelu, ja se voi sisältää muita palveluja, kuten navigointiavun tai alusliikenteen järjestelyn tai molemmat, sellaisina kuin ne on kuvattu seuraavassa:
— |
Tiedotuspalvelulla varmistetaan, että olennaiset tiedot ovat käytettävissä ajoissa aluksella tehtäviä navigointipäätöksiä varten. |
— |
Navigointiavun tarkoituksena on avustaa aluksella tehtävässä päätöksenteossa ja seurata sen vaikutuksia. Navigointiavulla on erityistä merkitystä silloin, kun näkyvyys on heikko, sääolot ovat vaikeat tai kun viat tai häiriöt vaikuttavat tutkaan, ohjaukseen tai kuljetuskoneistoon. Navigointiapuna annetaan sijaintitietoja tarvittavassa muodossa liikenteeseen osallistuvien pyynnöstä tai VTS-viranomaisen havaitessa sen tarpeelliseksi erityisolosuhteissa. Tällöin käytetään esim. GNSS-/Galileo-tekniikkaa. |
— |
Alusliikenteen järjestelyllä pyritään ehkäisemään vaarallisten alusliikennetilanteiden syntyminen valvomalla alusten liikkeitä ja varmistamalla alusliikenteen turvallinen ja tehokas sujuminen VTS-alueella (luvut 4.5 ja 5.3.1). |
Jos alueella on sisävesien VTS-palveluja, ne muodostavat osan jokitiedotuspalveluista (kuva 2.3). Jokitiedotuspalveluissa sisävesien VTS-palvelut kuuluvat liikennemuotojen hallintapalveluihin, ja niissä painotetaan tiedotuspalvelua ja alusliikenteen järjestelyä (luvut 4.5 ja 5.3.1).
2.6 VTS-alue
VTS-alue on rajattu alue, joka on virallisesti vahvistettu VTS-alueeksi. VTS-alue voidaan jakaa osa-alueisiin tai sektoreihin.
2.7 VTS-keskus
VTS-keskuksessa ylläpidetään alusliikennepalvelua. Kullakin VTS-alueen osa-alueella voi olla oma keskus.
2.8 Toimivaltainen viranomainen
RIS-direktiivin 8 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on viranomainen, jonka maan hallitus on nimennyt vastaamaan kokonaan tai osittain alusliikenteen turvallisuudesta, mukaan luettuina ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja alusliikenteen tehokkuus. Toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuuluvat jokitiedotuspalveluiden suunnittelu, toimeksianto ja niiden rahoituksen järjestäminen.
2.9 RIS-viranomainen
RIS-viranomainen on vastuussa jokitiedotuspalveluiden hallinnoinnista, toiminnasta ja koordinoinnista, vuorovaikutuksesta järjestelmään osallistuvien alusten kanssa sekä turvallisen ja tehokkaan palvelun tarjoamisesta.
2.10 RIS- käyttäjät
Jokitiedotuspalvelujen käyttäjät kuuluvat moniin erilaisiin ryhmiin: laivurit, RIS-operaattorit, sulkumestarit, sillanhoitajat, väyläviranomaiset, terminaalioperaattorit, hätäkeskuksen henkilökunta, kalustopäälliköt, laivaajat, lähettäjät, vastaanottajat, rahdinvälittäjät ja huolitsijat.
2.11 RIS-tietojen tasot
Jokitiedotuspalvelut toimivat eri tietotasojen perusteella. Väylätiedot sisältävät ainoastaan vesiväylää koskevat tiedot. Liikennetiedot kattavat tiedot aluksista RIS-alueella. Liikennetiedot voidaan jakaa taktisiin liikennetietoihin ja strategisiin liikennetietoihin. Liikennetiedot toimitetaan liikennetilannekuvina.
Tietoja on kolmentasoisia:
(1) |
Väylätiedot (FI) sisältävät RIS-alueella sijaitsevia vesiväyliä (kulkuväyliä) koskevia maantieteellisiä, hydrologisia ja hallinnollisia tietoja, joita RIS-käyttäjät tarvitsevat matkan suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Väylätiedotus on yksisuuntaista tiedotusta: maalta alukselle tai maalta toimistoon (käyttäjän toimistoon). |
(2) |
Taktiset liikennetiedot (TTI) ovat tietoja, jotka vaikuttavat aluksen ohjaajan tai alusliikenneohjaajan välittömiin navigointipäätöksiin käytännön liikennetilanteessa ja maantieteellisessä lähiympäristössä. Taktinen tilannekuva sisältää sijaintitiedot sekä aluksia koskevat erityiset tiedot kaikista tutkalla havaituista kohteista. Kuva esitetään elektronisella merikartalla, ja sitä täydennetään mahdollisuuksien mukaan muilla liikennetiedoilla, esimerkiksi sisävesien AIS-järjestelmästä saatavilla tiedoilla. Taktisia liikennetietoja voidaan antaa aluksella tai mantereella, esim. VTS-keskuksessa. |
(3) |
Strategiset liikennetiedot (STI) ovat tietoja, jotka vaikuttavat jokiliikenteen tiedotuspalvelujen käyttäjien keskipitkän ja pitkän aikavälin päätöksiin. Strategisella tilannekuvalla parannetaan valmiuksia tehdä suunnittelupäätöksiä turvallista ja tehokasta matkaa varten. Strateginen tilannekuva laaditaan RIS-keskuksessa ja toimitetaan käyttäjille pyydettäessä. Strateginen tilannekuva osoittaa kaikki RIS-alueella olevat alukset ja niiden ominaisuudet, lastin ja sijainnin. Tiedot on tallennettu tietokantaan, ja ne esitetään taulukossa tai elektronisena karttana. Strategiset liikennetiedot voi toimittaa RIS/VTS-keskus tai jokin toimisto. |
2.12 Alusten paikannus ja seuranta
Alusten paikannuksella tarkoitetaan toimintaa, jolla ylläpidetään tietoja aluksen tilasta, kuten senhetkisestä sijainnista ja ominaisuuksista sekä tarvittaessa lastista ja tavaralähetyksistä.
Alusten seurannalla tarkoitetaan tietojen hakemista aluksen sijainnista ja tarvittaessa sen lastista, tavaralähetyksistä ja laitteista.
Tästä palvelusta voidaan huolehtia osittain esimerkiksi sisävesien AIS-järjestelmällä. Muista osista voidaan huolehtia elektronisen alusten ilmoitusjärjestelmän avulla.
3. JÄRJESTELMÄÄN OSALLISTUVAT ALUKSET
(1) |
RIS-alueella liikennöivien alusten on käytettävä pakollisia palveluja ja niitä kehotetaan käyttämään mahdollisimman suuressa määrin jokitiedotuspalveluiden ja muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden avulla saatuja tietoja. |
(2) |
Aluksen navigointia ja manöövereitä koskevat päätökset ovat edelleen laivurin vastuulla. Jokitiedotuspalveluista saadut tiedot eivät voi korvata laivurin tekemiä päätöksiä. |
(3) |
Käytettävissä olevien tietojen tasosta ja toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksista riippuen suositellaan, että alukset (huvialuksia lukuun ottamatta) varustetaan vaiheittain seuraavilla (katso luku 4.8):
|
4. RIS-ARKKITEHTUURI
4.1 Yleistä
RIS-palvelujen perusarkkitehtuurin kehityksen takana olleessa teemakohtaisessa verkossa WATERMAN (luku 1(6)) oli ajatuksena muuntaa poliittiset tavoitteet eritelmiksi sovellusten suunnittelua varten. RIS-arkkitehtuuri olisi määritettävä siten, että RIS-sovelluksista tulee tehokkaita, laajennuskelpoisia ja yhteentoimivia muiden RIS-sovellusten ja muiden liikennemuotojen järjestelmien kanssa. RIS-arkkitehtuurin perusteella olisi kehitettävä RIS-sovellusten integroitu ympäristö siten, että sovellusten toimintakyky, hyödyllisyys ja tehokkuus paranevat.
Jokitiedotuspalveluja voidaan kehittää ja uudistaa kuvan 4.1 mukaisesti.
4.2 RIS-sidosryhmät
Jokitiedotuspalvelut toteutetaan ja ne pidetään toiminnallisena yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Niistä tärkeimmät ovat:
4.2.1 Päättäjät
Päättäjien tavoitteena on liikenne- ja kuljetusongelmien ratkaiseminen (tai vähentäminen) jokitiedotuspalvelujen avulla. Yksi päättäjien ryhmä on vesiväylien turvallisuudesta vastaavat viranomaiset. Muiden päättäjien, esimerkiksi alusten omistajien järjestöjen, tavoitteena on tarjota kuljetusten tai logistiikan tietopalveluja laivaajille ja terminaalioperaattoreille. Päättäjien eri ryhmillä on omat tavoitteensa, tehtävänsä ja ajatuksensa siitä, miten nämä tavoitteet saavutetaan. Kun palvelut on valittu, olisi määritettävä toiminnot ja tietotarpeet sekä palvelujen tarjoamiseen liittyvät rajoitukset ja vuorovaikutussuhteet.
4.2.2 Alueelliset päälliköt
RIS-sovelluksia hallinnoivat alueelliset päälliköt, esimerkiksi toimivaltaisen viranomaisen väyläpäälliköt, liikennevalvontapäälliköt, etsintä- ja pelastuspalvelujen päälliköt, laivojen omistajat ja laivaajat. He määrittävät sovelluksille vaatimukset, joissa esitetään yksityiskohtaiset ja tarkat kuvaukset palveluista ja toiminnoista ja otetaan huomioon paikalliset näkökohdat ja käyttöliittymiin liittyvät näkökohdat.
4.2.3 Järjestelmäkehittäjät
Järjestelmäkehittäjät laativat järjestelmän eritelmät ja yhdistävät laitteisto- ja ohjelmistokomponentit järjestelmäkomponenteiksi. RIS- ja VTS-toimittajat, järjestelmäintegraattorit ja teleoperaattorit yhdistävät järjestelmäkomponentit kattaviksi järjestelmiksi, jotka mahdollistavat jokitiedotuspalvelut.
4.2.4 Palvelujen tarjoajat
Palvelujen tarjoajat tekevät jokitiedotuspalveluista toiminnallisia ja pitävät ne sellaisina eli ne kehittävät, ylläpitävät ja hallinnoivat sovelluksia. Ne hallinnoivat itsenäisiä sovelluksia ja antavat tarpeen mukaan sovelluksiin tietoja joko suoraan tai RIS-käyttäjien välityksellä.
4.2.5 RIS-palvelujen käyttäjät
RIS-palvelujen käyttäjät kuuluvat useisiin erilaisiin ryhmiin: laivurit, RIS-operaattorit, sulkumestarit, sillanhoitajat, väyläviranomaiset, terminaalioperaattorit, hätäkeskuksen henkilökunta, kalustopäälliköt, laivaajat, lähettäjät, vastaanottajat, rahdinvälittäjät ja huolitsijat.
4.3 Jokitiedotuspalveluiden tavoitteet
Tavoite on pyrkimyksen kohde. Jokitiedotuspalveluilla on kolme päätavoitetta:
(1) |
Kuljetusten olisi oltava turvallisia.
|
(2) |
Kuljetusten olisi oltava tehokkaita:
|
(3) |
Liikenteen olisi oltava ympäristöystävällistä:
|
Nämä tavoitteet olisi saavutettava siten, että kaikki jokitiedotuspalvelut ovat luotettavia, kustannustehokkaita ja lainsäädännön mukaisia.
4.4 Jokitiedotuspalveluiden tehtävät
Jokitiedotuspalveluilla tuetaan useita sisävesiliikenteen hallintatehtäviä. Nämä tehtävät liittyvät tavoitteisiin (luku 4.3), ja ne suoritetaan kolmella eri ”areenalla”:
— |
Kuljetuslogistiikka: osapuolet, jotka tuottavat kuljetustarpeen, tekevät yhteistyötä niiden osapuolten kanssa, jotka järjestävät kuljetuksen (esimerkiksi lähettäjät, vastaanottajat, kuljettajat, huolitsijat, rahdinvälittäjät, varustamot) |
— |
Kuljetukset: osapuolet, jotka järjestävät kuljetuksen, tekevät yhteistyötä niiden osapuolten kanssa, jotka toteuttavat kuljetuksen (esimerkiksi varustamot, terminaalioperaattorit, asiakkaat) |
— |
Liikenne: osapuolet, jotka toteuttavat kuljetukset (esimerkiksi alusten päälliköt ja ohjaajat), tekevät yhteistyötä niiden osapuolten kanssa, jotka hallinnoivat syntyvää alusliikennettä (esimerkiksi liikennepäällikkö, toimivaltaiset viranomaiset) |
Tehtäviä suorittavat eri toimijat, joilla on roolinsa ja jotka osallistuvat kuljetustavoitteiden saavuttamiseen ja kuljetusprosesseihin. Yksi toimija voi samanaikaisesti kuulua sidosryhmään yhdellä tai usealla areenalla. Toimijoiden toimet yhdistetään siirtymäpisteissä ja siirtymäprosesseissa. Kuva 4.4.a antaa yleiskuvan kaikista rooleista (ja siten niistä huolehtivista sidosryhmistä), jotka liittyvät sisävesien liikenteeseen, kuljetuksiin ja kuljetuslogistiikkaan. Kuvassa 4.4.a esitetyt tehtävät ovat myös yhteisiä tehtäviä sikäli, että yksittäiset tehtävät on koordinoitava keskinäisen tiedottamisen, neuvottelujen tai — joissakin tapauksissa — ohjeiden avulla. Tämä yleiskuva on peruste RIS-palvelujen määrittämiselle (Lähde: COMPRIS RIS architecture, reference model).
Kuva 4.4.a
Hallintotehtävistä voidaan johtaa seuraavat tavoitteiden mukaiset RIS-palvelut. Yksi RIS-palvelu voi täyttää yhden tai usean hallintotehtävän (taulukko 4.4.b):
Taulukko 4.4.b
RIS-palvelujen määrittäminen
Tavoitteet (luku 4.3) |
Hallintatehtävät (kuva 4.4.a) |
RIS-palvelut (taulukko 4.5) |
|
Tehokkuus |
Kuljetus-tavoite |
Lähetyksen hallinta |
ITL, lastinhallinta (5.d) |
Varaston hallinta |
|||
Kuljetuspalvelun hallinta |
ITL, RIS-palvelujen ulkopuolella |
||
Terminaalinpito |
ITL terminaalinpito (5.c) |
||
Aluskannan hallinta |
ITL, lastin ja aluskannan hallinta (5.d) |
||
Turvallisuus Ympäristön-suojelu Tehokkuus |
Infrastruktuurin hallinta |
Väylätiedotuspalvelu (1) |
|
Tilastot (7) |
|||
Vesiväylämaksut ja satamamaksut (8) |
|||
Tehokkuus |
Kuljetus-prosessi |
Toimitusketjun hallinta Kuljetusketjun hallinta |
ITL, lastin ja aluskannan hallinta (5.d) |
ITL, kuljetusten hallinta (5.b) |
|||
ITL, intermodaalisen sataman ja terminaalin hallinta (5.c) |
|||
ITL Matkasuunnittelu (5.a) |
|||
Turvallisuus Tehokkuus |
Liikenne-prosessi |
Liikenteen hallinta |
Liikennetiedot (2) |
Liikenteen hallinta (3) |
|||
Turvallisuus Ympäristön suojelu Tehokkuus |
Kaikki kohteet ja prosessit |
Vaaratilanteiden hallinta ja pelastuspalvelu |
Pelastuspalvelun tuki (4) |
Lainvalvonta |
Tiedot lainvalvontaa varten (6) |
||
ITL = Tiedot kuljetuslogistiikkaa varten () = numerointi taulukossa 4.5 |
Tehtävistä kaikilla RIS-areenoilla huolehtivat toimijat sykleissä, kuten kuvissa 4.4.c ja 4.4.d esitetään. Lisäksi tehtäviä voidaan suorittaa toiminnallisella, taktisella ja strategisella tasolla (hyviä esimerkkejä ovat taktisen ja strategisen liikennetiedon tasot, jotka määritetään luvussa 2.11). Tämä malli mahdollistaa sen, että kullekin yksittäiselle tehtävälle voidaan laatia tiedonprosessointisilmukka, joka sisältää eri toimijoiden toimet. Kutakin tiedonprosessointisilmukan vaihetta voidaan tukea jokitiedotuspalveluilla, jotka auttavat toimijaa havainnoissa, arvioissa, päätöksissä ja toimissa. Tätä tiedonprosessointisilmukkaa voidaan käyttää määrittämään jokitiedotuspalvelut (luku 4.5) ja RIS-toiminnot (luku 4.6). Esimerkki tiedonprosessointisilmukasta annetaan liitteessä A (COMPRIS: RIS architecture, information. architecture).
|
|
4.5 Jokitiedotuspalvelut
Palvelu tuottaa ja käyttää tietoa. Se auttaa käyttäjää parantamaan toimintaansa. Palveluja kehitetään kehityshankkeissa ja -aloitteissa (joita vievät eteenpäin sidosryhmät tai teknologian kehittyminen). Palvelut ovat välineitä, joilla käyttäjä saavuttaa tavoitteet. Tehtävän suorittamista voidaan parantaa käyttämällä yhtä tai useaa palvelua.
Luvussa 4.4 määritetyt jokitiedotuspalvelut järjestetään ja jaetaan taulukon 4.5 mukaisesti.
Taulukko 4.5
Jokitiedotuspalvelut
Liittyvät pääasiassa liikenteeseen
1. Väylätiedotuspalvelut (FIS)
a) |
Merenkulun visuaaliset turvalaitteet |
b) |
Radiopuhelinpalvelu sisävesiväylillä |
c) |
Internet-palvelu |
d) |
Elektroninen merikarttapalvelu |
2. Liikennetiedot (TI)
a) |
Taktiset liikennetiedot (TTI) |
b) |
Strategiset liikennetiedot (STI) |
3. Liikenteen hallinta (TM)
a) |
Paikallinen liikenteen hallinta (alusliikennepalvelut, VTS) |
b) |
Navigointituki (NS) |
c) |
Sulkujen ja siltojen käytön hallinta (LBM) |
4. |
Pelastuspalvelun tuki (CAS) |
Liittyvät pääasiassa kuljetuksiin
5. Tiedotus kuljetusten logistiikkaa/hallintaa varten (ITL)
a) |
Matkan suunnittelu (VP) |
b) |
Kuljetusten hallinta (TPM) |
c) |
Intermodaalisen sataman ja terminaalin hallinta (PTM) |
d) |
Lastin ja kaluston hallinta (CFM) |
6. |
Tiedotus lainvalvontaa varten (ILE) |
7. |
Tilastot (ST) |
8. |
Väylämaksut ja satamamaksut (CHD) |
Taulukossa 4.5 käytettyjen lyhenteiden tarkoituksena on ainoastaan luoda yhteys taulukkoon 4.6.
4.6 RIS-toiminnot ja tietotarpeet
RIS-toiminto on palvelun osista muodostunut kokonaisuus. Jokitiedotuspalveluiden toiminnallinen jaottelu mahdollistaa tietojen tarjoamisen käyttäjän tarpeiden mukaan. Taulukossa 4.6 osoitetaan palvelujen väliset yhteydet (luku 4.5), toiminnot (luku 4.6), käyttäjät (luku 4.2.5) ja tietotasot (luku 2.11). Siinä osoitetaan myös, että monissa tapauksessa sama toiminto palvelee kuljetusprosessin monia osallistujia. Taulukko 4.6 antaa ohjeellisen esimerkin ja voi auttaa lukijaa hänen oman luettelonsa laatimisessa.
Taulukko 4.6
Jokitiedotuspalveluiden toiminnallinen jaottelu
N:o |
RIS-palvelu RIS-osapalvelu RIS-toiminto |
Tietotaso |
Käyttäjä |
|||||||
Aluksen päällikkö |
VTS-operaattori |
Sulkumestari/sillanhoitaja |
Väyläviranomaiset |
Terminaalioperaattori |
Hätäkeskus |
Kalustopäällikkö |
Laivaaja |
|||
FIS |
Väylätiedotuspalvelut |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tiedottaminen aiheesta: |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
FIS.1 |
Ajoväylän maantieteelliset olosuhteet ja niiden päivitykset |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
X |
FIS.2 |
Merenkulun turvalaitteet ja liikennemerkit |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
|
|
FIS.3 |
Veden korkeudet liikenneväylällä |
FIS |
X |
|
X |
X |
X |
X |
|
X |
FIS.4 |
Pitkäaikaiset esteet väylällä |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
X |
FIS.5 |
Ajantasaiset säätiedot |
FIS |
X |
X |
|
X |
|
X |
|
|
FIS.6 |
Tilapäiset esteet väylällä |
FIS |
X |
X |
|
X |
|
X |
|
X |
FIS.7 |
Tämänhetkiset ja tulevat veden korkeudet mittareissa |
FIS |
X |
X |
|
X |
|
X |
X |
X |
FIS.8 |
Jokien, kanaalien, sulkujen ja siltojen tila RIS-alueella |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
|
X |
FIS.9 |
Tulvien ja jään aiheuttamat rajoitukset |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
X |
FIS.10 |
Merenkulun turvalaitteiden toimintahäiriöt |
FIS |
X |
X |
|
X |
|
|
|
|
FIS.11 |
Sulkujen ja siltojen tavanomaisten aukioloaikojen lyhytaikaiset muutokset |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
|
|
X |
FIS.12 |
Merenkulun turvalaitteiden lyhytaikaiset muutokset |
FIS |
X |
X |
|
X |
|
|
|
|
FIS.13 |
Sulkujen ja siltojen säännölliset aukioloajat |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
X |
FIS.14 |
Vesiväylien, siltojen ja sulkujen fyysiset rajoitukset |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
X |
FIS.15 |
Navigointisäännöt ja -määräykset |
FIS |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
|
FIS.16 |
Väylämaksujen määrät |
FIS |
X |
|
|
X |
|
|
X |
X |
FIS.17 |
Huviliikenteen määräykset ja suositukset |
FIS |
(X) |
|
|
X |
|
X |
|
|
TI |
Liikennetiedot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TTI |
Taktiset liikennetiedot (lyhyen aikavälin) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TTI.1 |
Oman aluksen sijainnin esittäminen |
TTI |
X |
|
X |
|
|
|
|
|
TTI.2 |
Muiden alusten sijainnin esittäminen |
TTI |
X |
X |
|
|
|
|
|
|
STI.I |
Strategiset liikennetiedot (keskipitkän ja pitkän aikavälin) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
STI.1 |
Väylätietojen (FIS) esittäminen |
FIS |
X |
|
|
X |
|
X |
X |
|
STI.2 |
Aluksen sijainnin esittäminen laajassa ympäristössä |
STI |
X |
|
X |
X |
|
X |
|
|
STI.3 |
Liikennetilanteen keskivälin ja pitkän aikavälin arviointi |
STI |
X |
|
|
X |
|
|
|
|
STI.4 |
Aluksen ominaisuuksien esittäminen |
STI |
X |
|
X |
X |
X |
X |
|
X |
STI.5 |
Lastin ominaisuuksien esittäminen |
STI |
X |
|
X |
X |
X |
X |
|
X |
STI.6 |
Aiotun määränpään esittäminen |
STI |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
STI.7 |
Tietojen esittäminen vaaratilanteista/onnettomuuksista peittoalueella |
STI |
X |
X |
|
X |
|
X |
|
|
STI.8 |
Liikennevirran organisointi ja sääntely |
STI |
X |
X |
|
X |
|
|
|
|
TM |
Liikenteen hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VTS |
Alusliikennepalvelut (paikalliset) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VTS.1 |
Aluksen sijainnin esittäminen laajassa mittakaavassa |
TTI |
|
X |
|
|
|
|
|
|
VTS.2 |
Risteämis- ja käsittelyjärjestelyjen seuranta |
TTI |
|
X |
|
|
|
|
|
|
VTS.3 |
Liikennetilanteiden lyhyen aikavälin arviointi |
TTI |
|
X |
|
|
|
|
|
|
VTS.4 |
Liikennevirran organisointi ja sääntely RIS-palvelujen kattamalla alueella |
TTI |
|
X |
|
|
|
|
|
|
NS |
Navigointituki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
NS.1 |
Luotseille tarkoitetut tiedot (navigointituki) |
TTI |
X |
X |
|
|
|
|
|
|
NS.2 |
Hinaajille tarkoitetut tiedot (merenkulun tuki) |
STI |
X |
|
|
|
|
|
|
|
NS.3 |
Tiedot bunkkerialuksille, jäteöljyn poistoon tarkoitetuille aluksille, laivavarusteliikkeille (alusten tukipalvelut) |
STI |
X |
|
|
|
|
|
X |
|
LBM |
Sulkujen ja siltojen käytön hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
LBM.1 |
Sulkujen/siltojen käyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
LBM.1.1 |
Sulku- ja siltaprosessin ajankohtaisen tilan esittäminen |
TTI |
X |
|
X |
|
|
|
|
|
LBM.1.2 |
Sulkujen ja siltojen lyhyen aikavälin suunnittelun esittäminen (alusten arvioidut ja vaaditut saapumisajat, odotuspaikat, sulkujen ja siltojen sijainnit) |
TTI |
X |
X |
X |
|
|
|
|
|
LBM.2 |
Sulkujen/siltojen suunnittelu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
LBM.2.1 |
Lähestyvien alusten arvioidut saapumisajat |
STI |
|
|
X |
|
|
|
|
|
LBM.2.2 |
Tiedottaminen sulku-/siltaprosessin keskipitkän ja pitkän aikavälin aikataulusta |
STI |
|
|
X |
X |
|
|
|
|
LBM.2.3 |
Alusten vaaditut saapumisajat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä |
STI |
X |
|
X |
|
|
|
|
|
CAS |
Pelastuspalvelun tuki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
CAS.1 |
Liikennetilanteeseen keskittyvä tiedottaminen vaaratilanteista |
TTI |
X |
|
|
X |
|
X |
|
|
CAS.2 |
Liikennetilanteen arviointi vaaratilanteessa |
TTI |
|
|
|
X |
|
X |
|
|
CAS.3 |
Partioalusten tuen koordinointi |
TTI |
|
X |
|
X |
|
X |
|
|
CAS.4 |
Arviointi onnettomuuden mahdollisista vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja liikenteeseen |
TTI |
|
|
|
X |
|
X |
|
|
CAS.5 |
Tietojen esittäminen partioaluksille, poliisiveneille, palolaitoksen aluksille |
TTI |
|
|
|
X |
|
X |
|
|
CAS.6 |
Etsintä- ja pelastustoimien käynnistäminen ja koordinointi |
TTI |
X |
|
|
X |
|
X |
|
|
CAS.7 |
Liikenteen, ympäristön ja ihmisten suojeluun liittyvät toimenpiteet |
TTI |
|
|
|
X |
|
X |
|
|
ITL |
Tiedotus liikenteen logistiikkaa/hallintaa varten |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VP |
Matkasuunnittelu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VP.1 |
Tiedottaminen määräsatamasta, vaaditusta saapumisajasta lopullisessa määränpäässä ja lastin tyypistä |
STI |
X |
|
|
|
|
|
X |
X |
VP.2 |
Väyläverkkoa koskevien tietojen esittäminen eri mittakaavoissa |
STI |
X |
|
|
|
|
|
X |
X |
VP.3 |
Sulkujen ja siltojen aukioloaikojen ja yleisten odotusaikojen esittäminen |
STI |
X |
|
|
|
|
|
X |
X |
VP.4 |
Pitkän aikavälin säätietojen esittäminen |
STI |
X |
|
|
|
|
|
X |
X |
VP.5 |
Veden korkeuksien keskipitkän ja pitkän aikavälin ennustusten esittäminen |
STI |
x |
|
|
|
|
|
X |
X |
VP.6 |
Tiedottaminen reitin ominaisuuksista sekä vaadituista saapumisajoista, arvioiduista saapumisajoista ja arvioiduista lähtöajoista reittipisteissä |
STI |
X |
|
|
|
|
|
X |
X |
VP.7 |
Matkatietoihin vaikuttavien tietojen esittäminen |
STI |
X |
|
|
|
|
|
|
|
TPM |
Kuljetusten hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TPM.1 |
Tiedottaminen alusten arvioiduista saapumisajoista |
STI |
X |
Laivamuonitusliikeorganisaatio Bunkkerialusorganisaatio Korjausorganisaatio |
X |
|||||
TPM.2 |
Tiedottaminen alusten matkasuunnitelmista |
STI |
X |
X |
||||||
TPM.3 |
Tiedottaminen vapaasta kuormaustilasta |
STI |
X |
X |
||||||
TPM.4 |
Tilauskuljetusten ja -terminaalien seuranta |
|
Rahdinvälittäjät Kuljetuspalveluiden laatupäälliköt |
|||||||
TPM.5 |
Epätavallisten uhkien (kuten lakkojen, veden korkeuden laskun) seuranta kuljetusten luotettavuuden varmistamiseksi |
|
||||||||
TPM.6 |
Kuljetusten ja terminaalien toiminnan yhdistäminen sovittuihin palvelun tasoihin |
|
||||||||
TPM.7 |
Matkasuunnittelun menetelmien mukautusten määrittäminen |
|
||||||||
PTM |
Intermodaalisten satamien ja terminaalien hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
PTM.1 |
Terminaalin tai sataman ajankohtaisen tilan esittäminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
PTM.1.1 |
Odottavien sekä lastattavana tai purettavana olevien alusten esittäminen |
TTI |
|
|
|
|
X |
|
|
X |
PTM.1.2 |
Terminaaliprosessin ajankohtaisen tilan esittäminen |
TTI |
|
|
|
|
X |
|
|
X |
PTM.1.3 |
Alusten vaaditut saapumisajat, odotuspaikat, sijainnit |
TTI |
X |
|
|
|
X |
|
|
X |
PTM.2 |
Sataman tai terminaalin suunnittelu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
PTM.2.1 |
Lähestyvien alusten arvioidut saapumisajat |
STI |
|
|
|
|
X |
|
|
|
PTM.2.2 |
Terminaaliprosessin keskivälin ja pitkän aikavälin aikataulu |
STI |
|
|
|
|
X |
|
|
|
PTM.2.3 |
Alusten keskivälin ja pitkän aikavälin vaaditut saapumisajat |
STI |
X |
|
|
|
X |
|
|
|
CFM |
Lastin ja kaluston hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
CFM.1 |
Tiedottaminen aluskannasta ja alusten kuljetusominaisuuksista |
STI |
|
|
|
|
|
|
X |
X |
CFM.2 |
Tiedottaminen kuljetettavasta lastista |
STI |
|
|
|
|
|
|
X |
X |
ILE |
Tiedottaminen lainvalvonnalle |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
ILE.1 |
Rajojen valvonta (maahanmuutto, tulli) |
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
ILE.2 |
Liikenneturvallisuuden vaatimusten noudattaminen |
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
ILE.3 |
Ympäristövaatimusten noudattaminen |
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
ST |
Tilastot |
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
ST.1 |
Alusten ja lastin kulku vesiväylän tietyissä pisteissä (suluissa) |
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
CHD |
Vesiväylämaksut ja satamamaksut |
|
X |
|
X |
X |
|
|
|
X |
4.7 RIS-sovellukset
RIS-sovelluksissa järjestelmiä käytetään alueellisesti tai tiettyyn tarkoitukseen noudattaen paikallisia, toiminnallisia ja prosessisuuntautuneita erityisvaatimuksia. RIS-sovelluksella tarkoitetaan jokitiedotuspalvelujen tarjoamista käyttämällä tiettyyn tarkoitukseen varattuja järjestelmiä. Yksittäinen sovellus voi käyttää yhtä tai useaa järjestelmää palvelun tarjoamiseksi.
4.8 RIS-järjestelmät
Jokitiedotuspalveluita varten on kehitetty monia erilaisia teknisiä järjestelmiä, joista useimpia käytetään useampaa kuin yhtä palvelua, toimintaa tai sovellusta varten (taulukko 4.8).
Taulukko 4.8
Palvelujen ja järjestelmien välinen suhde
JÄRJESTELMÄ |
PALVELU |
|||||||||||||
Väylätiedot |
Liikennetiedot |
Liikenteen hallinta |
Pelastuspalvelun tuki |
Tiedotus liikenteen logistiikkaa varten |
Tiedottaminen lainvalvonnalle |
Tilastot |
Vesiväylämaksut ja satamamaksut |
|||||||
Taktiset |
Strategiset |
Alusliikennepalvelut |
Navigointituki |
Sulkujen ja siltojen hallinta |
Matkasuunnittelu |
Kuljetusten hallinta |
Intermodaalisten satamien ja terminaalien hallinta |
Alusten ja lastin hallinta |
||||||
Merimerkit |
x |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tutkasäteitä heijastavat merenkulun turvalaitteet |
x |
|
|
x |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valo-opasteet |
x |
|
|
x |
|
x |
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkapuhelin (puhe ja data) |
x |
|
|
|
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
x |
GNSS/Galileo alusten sijainnin määrittämiseksi |
|
x |
x |
|
|
|
x |
x |
x |
x |
|
|
|
|
VHF-radio |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
x |
|
x |
|
|
Internet |
x |
|
|
|
x |
|
x |
x |
x |
x |
x |
|
|
x |
Aluksella oleva tutka |
x |
x |
|
|
|
|
x |
|
|
|
|
|
|
|
Maalla oleva tutka |
|
x |
|
x |
|
x |
x |
|
|
|
|
|
|
|
Maalla olevat CCTV-kamerat |
|
x |
|
x |
|
x |
|
|
|
|
|
|
|
|
Elektroninen merikartta |
x |
x |
|
x |
|
x |
x |
x |
|
|
|
|
|
|
Alusten paikannus- ja seurantajärjestelmä |
|
x |
x |
x |
|
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
x |
Alusten ilmoitusjärjestelmä |
|
|
x |
|
|
|
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
5. SUOSITUKSET YKSITTÄISIÄ PALVELUJA VARTEN
Koska tekniikka muuttuu nopeasti, tässä luvussa painotetaan palveluita enemmän kuin tekniikasta riippuvaisia järjestelmiä.
5.1 Väylätiedotuspalvelu (FIS)
5.1.1 Yleistä
(1) |
Perinteisiä tapoja välittää väylätietoja ovat esimerkiksi merimerkit, paperilla toimitetut ilmoitukset laivureille, radiolähetykset ja suluilla olevat kiinteät puhelimet. GSM-puhelimet ovat lisänneet puheen ja datan välittämismahdollisuuksia, mutta GSM-puhelimia ei voi käyttää kaikkialla ja kaikkina aikoina. Räätälöityjä väylätietoja voidaan toimittaa
Näitä kolmea väylätietoluokkaa käsitellään tässä luvussa. Ne perustuvat pääasiassa tämänhetkiseen tilanteeseen, mutta esimerkiksi laivureille tarkoitettuja ilmoituksia voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa toimittaa myös elektronisen merikarttapalvelun avulla. |
(2) |
Väylätietojen tyypit luetellaan taulukossa 4.6. |
(3) |
Väylätiedot sisältävät kulkuväylää koskevia staattisia ja dynaamisia tietoja sekä kiireellistä tietoa. Staattisia ja dynaamisia tietoja olisi toimitettava säännöllisesti. Kiireelliset tiedot on päivitettävä hyvin usein ja/tai niitä pitäisi toimittaa reaaliaikaisesti (VHF-radion tai elektronisen tiedonsiirron, Internetin tai WAP-yhteyden avulla). |
(4) |
Turvallisuuteen liittyvät väylätiedot toimittaa toimivaltainen viranomainen tai jokin muu taho sen puolesta. |
(5) |
Kansainvälistä jokialuetta koskevat väylätiedot olisi toimitettava yhdestä levityspisteestä, jossa on toimivaltaisilta viranomaisilta saadut tiedot. |
(6) |
Turvallisuuteen liittyvien tietojen olisi oltava toimivaltaisen viranomaisen varmistamia. |
(7) |
Arvoja annettaessa olisi ilmoitettava myös niiden tarkkuus. |
(8) |
Väylätietopalveluita olisi tarjottava hyväksyttyjen tiedotuskanavien avulla (esim. laivureille tarkoitetut ilmoitukset Internetin tai VHF:n kautta), ja niiden olisi oltava mahdollisimman pitkälti räätälöityjä. |
(9) |
Jotta tutkanavigointi voitaisiin mahdollistaa huonon näkyvyyden vallitessa, väylällä olisi oltava huippumerkein ja tutkaheijastimin varustettuja merimerkkejä sekä tutkamerkit siltapaalujen edessä. Tutkaheijastavien turvalaitteiden infrastruktuuritehtävänä on ”Tutkasäteitä heijastavat merenkulun turvalaitteet”. Tämä tehtävä liittyy jokitiedotuspalveluihin, mutta se ei ole osa niitä. Sen vuoksi sitä ei käsitellä näissä RIS-ohjeissa. |
5.1.2 Sisävesiväylien radiopuhelinpalvelu
(1) |
Sisävesiväylien radiopuhelinpalvelu mahdollistaa radioviestinnän tiettyyn tarkoitukseen käyttäen sovittuja kanavia ja sovittuja toimintamenettelyjä (palveluluokkia). Radiopuhelinpalvelu kattaa viisi palveluluokkaa:
Näistä viidestä luokasta ainoastaan kolme ensimmäistä ovat tärkeitä jokitiedotuspalvelujen kannalta. Radiopuhelinpalvelu mahdollistaa suoran ja nopean viestinnän laivureiden, väyläviranomaisten ja satamaviranomaisten välillä. Se sopii parhaiten kiireelliseen reaaliaikaiseen tiedottamiseen. |
(2) |
Radiopuhelinpalvelu perustuu seuraaviin sääntöihin ja määräyksiin:
|
(3) |
Palveluluokissa ”viestintä alukselta alukselle”, ”merenkulullinen tiedottaminen” ja ”viestintä alukselta satamaviranomaisille” olisi välitettävä vain sanomia, jotka koskevat ihmisten turvallisuutta sekä alusten liikkumista ja turvallisuutta. |
(4) |
Merenkulullisen tiedottamisen (maan ja aluksen välillä) palveluluokassa suositellaan väylätietojen välittämistä puheyhteydellä, kun kyseessä on
|
(5) |
Puheyhteydellä välitettävät kiireelliset ja dynaamiset tiedot voivat koskea esimerkiksi:
|
(6) |
Koko RIS-alueen tulisi kuulua VHF-tukiasemien kattamaan alueeseen merenkulullisten tietojen välittämiseksi. |
(7) |
Merenkulullisen tiedottamisen palveluluokassa tietoja voidaan välittää ”kaikille käyttäjille” seuraavasti:
|
(8) |
RIS-keskuksen operaattorin olisi tarvittaessa voitava vastata laivureiden erityiskysymyksiin ja vastaanottaa laivureiden raportteja. |
5.1.3 Internet-palvelu
(1) |
Internet-palvelun luomista suositellaan seuraavantyyppistä väylätietoa varten:
Yllä mainitut tiedot toimitetaan laivureille tarkoitettuina ilmoituksina tai sisävesien ECDIS-järjestelmän kautta sisävesillä, jotka kuuluvat V a luokkaan tai sitä korkeampaan luokkaan. |
(2) |
Laivureille tarkoitetuissa ilmoituksissa olisi käytettävä vakiomuotoista sanastoa, jotta mahdollistetaan helppo tai automaattinen kääntäminen muille kielille. |
(3) |
Tiheää ja/tai laajaa vesiväyläverkkoa varten dynaaminen tieto voidaan järjestää interaktiivisiin tietokantoihin (sisällön hallintajärjestelmä), jotta tieto olisi helposti saatavilla. |
(4) |
Laivureille tarkoitetut ilmoitukset voidaan välittää Internetin lisäksi seuraavin tavoin:
|
(5) |
Jotta laivuri voisi helpommin suunnitella reittiä, kaikki väylätiedot, joita tarvitaan lähtö- ja määräsataman välistä reittiä varten, voidaan käyttäjän pyynnöstä esittää yhdellä sivulla. |
(6) |
Internetin kautta tai viranomaisten välisen tiedonvaihdon kautta laivureille toimitettavat ilmoitukset olisi välitettävä sovitussa muodossa, jotta mahdollistetaan automaattinen kääntäminen muille kielille. |
(7) |
Laivureille tarkoitetuissa ilmoituksissa on noudatettava RIS-direktiivissä määritettyjen teknisten eritelmien vaatimuksia. |
5.1.4 Elektroninen merikarttapalvelu (sisävesien ECDIS-järjestelmä)
(1) |
Väylätietojen esittämiseen käytettävien elektronisten merikarttojen on noudatettava RIS-direktiivissä määritettyjä sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevia teknisiä eritelmiä. |
(2) |
Sisävesien ECDIS-järjestelmässä käytettävissä kartoissa olisi annettava tuoreimmat tiedot. |
(3) |
Mikäli elektronista merikarttaa on tarkoitus käyttää sisävesien ECDIS-järjestelmän navigointitilassa, kartan olisi sisällettävä ainakin turvallisuuden kannalta olennaiset maantieteelliset kohteet. Toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava kartassa esitettävät turvallisuuden kannalta olennaiset tiedot. |
(4) |
On suositeltavaa, että elektroniseen merikarttaan sisällytetään kaikki sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisten eritelmien kohdeluettelossa olevat maantieteelliset kohteet. |
(5) |
On suositeltavaa, että elektroniseen merikarttaan sisällytetään veden korkeudet (korkeuskäyrät). Veden korkeudet voivat perustua aiemmin määritettyyn vesitasoon tai ajankohtaiseen vesitasoon. |
5.2 Liikennetiedotuspalvelu
5.2.1 Yleistä
Liikennetilannetta koskevia tietoja voidaan antaa kahdella tavalla (luku 2.11):
(a) |
Taktisina liikennetietoina (TTI) käyttäen tutkaa ja mahdollisuuksien mukaan alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä, kuten sisävesien AIS-järjestelmää yhdistettynä elektronisiin merikarttoihin. |
(b) |
Strategisina liikennetietoina (STI) käyttäen alusten elektronista ilmoitusjärjestelmää (esim. alus- ja lastitietoja sisältävä tietokanta, VHF-palvelun tai muiden matkaviestinpalvelujen (puhe ja data) kautta toimitettavat raportit). |
5.2.2 Taktiset liikennetiedot (TTI)
(1) |
Alukset olisi varustettava tutkalla, jotta voidaan seurata kaikkia lähiympäristössä liikennöiviä muita aluksia näkyvyyden ollessa huono. |
(2) |
Aluksessa olevaa taktista tilannekuvaa (luku 2.11 (2)) olisi parannettava ainakin esittämällä tutkatiedot ja mahdollisuuksien mukaan sisävesien AIS-järjestelmän alustiedot elektronisella merikartalla (ENC). |
(3) |
Integroidun näytön olisi noudatettava RIS-direktiivissä määriteltyihin sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisiin eritelmiin sisältyviä vaatimuksia navigointitilasta. |
(4) |
Sisävesien ECDIS-järjestelmän navigointitilassa aluksen sijainti määritetään käyttämällä jatkuvan paikannuksen järjestelmää, jonka tarkkuus vastaa turvallisen navigoinnin vaatimuksia. |
(5) |
Jos käytetään alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä (kuten sisävesien AIS-järjestelmää) ylimääräisenä paikka-anturina ympäröivien alusten havaitsemiseksi, järjestelmien olisi noudatettava RIS-direktiivissä kyseisille järjestelmille määritettyjen teknisten eritelmien vaatimuksia. Alustiedot olisi yksilöitävä taktisessa tilannekuvassa, ja käytettävissä olisi oltava muita tietoja aluksista. |
(6) |
Taktisia liikennetietoja käytetään maalla myös paikallisessa liikenteen hallinnassa (esim. VTS-keskukset) (luku 5.3.1). |
5.2.3 Strategiset liikennetiedot (STI)
(1) |
Strateginen liikennetiedotus (luku 2.11 (3)) olisi otettava käyttöön silloin, kun tilannetta RIS-alueella on valvottava jatkuvasti keskipitkän ja pitkän aikavälin päätöksiä varten (esim. tulviin ja jäähän liittyvien hätätilanteiden hallitsemiseksi). |
(2) |
Strategisesta liikennetiedotuksesta voi olla hyötyä seuraaville palveluille:
|
(3) |
Strategista tiedotusta varten toimivaltaisen viranomaisen olisi luotava alusten ilmoitusjärjestelmä (esim. RIS-keskuksen yhteyteen). Järjestelmän tehtävänä on raportoitujen tietojen kerääminen, tarkistaminen ja levittäminen. |
(4) |
Strategiset liikennetiedot olisi toimitettava RIS-käyttäjille (luku 2.10) pyydettäessä (luku 5.5 (7)) ottaen huomioon yksityisyyttä koskevat määräykset. |
(5) |
Alus- ja lastitiedot olisi kerättävä tietokantaan. Tietokantaan voidaan lisätä
|
(6) |
Sisävesien alusten raporttien olisi noudatettava vaatimuksia, jotka sisältyvät RIS-direktiivissä määritettyihin elektronisia alusten ilmoittautumisjärjestelmiä koskeviin teknisiin eritelmiin. |
(7) |
Taulukossa 5.2.3 annetaan esimerkkejä tietokokonaisuuksien mahdollisesta yhdistelmästä erilaisia palveluja, kuten sulkujen ja siltojen käytön hallintaa, pelastuspalvelun tukea tai terminaalinpitoa, varten. Taulukko 5.2.3 Ilmoittautumisjärjestelmässä annettavat tiedot (esimerkki)
|
(8) |
Maalla strateginen tilannekuva voidaan rajoittaa tietyntyyppisiin aluksiin (esimerkiksi epätavallisen suuriin aluksiin, vaarallista lastia kuljettaviin aluksiin, erikoiskuljetuksiin ja erityisiin hinaajayhdistelmiin). |
(9) |
Naapuriviranomaisten välillä olisi järjestettävä tietojenvaihtoa. Mikäli naapuriviranomaiset ovat jäsenvaltioissa, jotka kuuluvat RIS-direktiivin soveltamisalaan, tietojenvaihto olisi tehtävä elektronisesti. Muissa tapauksissa ja alusten määrästä riippuen se olisi toteutettava puhelimen, faksin, sähköpostin tai elektronisen tiedonsiirron avulla. |
5.3 Liikenteen hallinta
5.3.1 Paikallinen liikenteen hallinta (alusliikennepalvelut, VTS)
(1) |
Viitataan IALAn ohjeisiin sisävesien VTS-järjestelmästä (luku 1, N:o 3 a). |
(2) |
Taktisen tilannekuvan avulla maalla toteutettavaa paikallista liikenteen hallintaa varten (luku 2.11) olisi luotava VTS-keskus, jotta voidaan varmistaa navigoinnin turvallisuus vaikeissa paikallisolosuhteissa sekä suojella läheisyydessä olevaa väestöä ja infrastruktuuria liikenteen mahdollisilta vaaroilta. Painopiste on liikenteen organisoinnissa. Vaikeita paikallisolosuhteita voivat olla:
|
(3) |
Taktinen tilannekuva tuotetaan keräämällä maalla olevasta tutkasta sekä alusten paikannus- ja seurantajärjestelmästä saatavia tietoja. Alustiedot esitetään sisävesien ECDIS-järjestelmällä, joka perustuu RIS-direktiivissä määritettyihin sisävesien ECDIS-järjestelmän ja sisävesien alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien teknisiin eritelmiin. Pitkiä jokimatkoja ja vilkasta liikennettä koskevia taktisia tilannekuvia voidaan parantaa kohteiden seurannalla. |
5.3.2 Navigointituki
Navigointituki on yleistermi palveluille, joilla avustetaan sisävesien navigointia.
Liikenneareenalla (katso luku 4.4) navigointitukea vaaratilanteiden estämiseksi antavat luotsit, joko aluksella tai erityistapauksissa maista käsin. Merenkulun tukea antavat hinaajat tai köysimiehet, jotka avustavat turvallisessa navigoinnissa ja kiinnittymisessä.
Kuljetusareenalla alusten tukipalvelut ovat palveluja, joita laivureille tarjoavat esimerkiksi bunkkerialukset, jäteöljyn poistoon tarkoitetut alukset, laivavarusteliikkeet ja korjausorganisaatiot.
5.3.3 Sulkujen ja siltojen käytön hallinta
(1) |
Jokitiedotuspalvelujen tarkoituksena on optimoida liikennevirran sujuminen seuraavilla tavoilla:
|
(2) |
Alusten paikannus- ja seurantajärjestelmällä, johon liittyy tietokanta ja asianmukaiset viestintälaitteet (esim. VHF, GSM – puhe ja data) (luku 5.2.3), voidaan tukea sulkujen ja siltojen toiminnan suunnittelua. |
5.4 Pelastuspalvelun tuki
(1) |
Pelastuspalvelun tuki rekisteröi aluksia ja kuljetuksia koskevat tiedot matkan alussa RIS-keskuksessa ja päivittää tietoja matkan kuluessa. Onnettomuuden sattuessa RIS-keskus toimittaa tiedot viipymättä hätäpalveluille. |
(2) |
Riskien arvioinnista riippuen (taulukko 6.4 N:o B.2.a) pelastuspalvelun tuki voi rekisteröidä ainoastaan tietyntyyppiset alukset ja yhdistelmät (luku 5.2.3 (8)) tai kaikki alukset. |
(3) |
Tarvittavien tietojen raportoinnin tulisi olla laivurin vastuulla (taulukko 5.2.3). |
(4) |
Olisi luotava alusten ilmoitusjärjestelmä, jossa on tietokanta ja tarkoituksenmukaiset viestintävälineet (katso luku 5.2.3). |
(5) |
Aluksen sijainnista ja kulkusuunnasta olisi ilmoitettava:
|
5.5 Tiedotus kuljetusten logistiikkaa ja hallintaa varten
(1) |
Jokitiedotuspalvelujen logistiikkasovellukset sisältävät
|
(2) |
Matkan suunnittelu on laivurin ja aluksen omistajan tehtävä. Matkan suunnitteluun kuuluu aluksen lastaamisen ja syväyksen suunnittelu sekä arvioidun saapumisajan ja matkan aikana tapahtuvan kuormauksen ja purkamisen suunnittelu. Jokitiedotuspalveluiden olisi tuettava matkan suunnittelua seuraavin tavoin:
|
(3) |
Kuljetusten hallinnalla tarkoitetaan kuljetusketjun hallintaa navigointia laajemmin, ja siitä huolehtivat rahdinvälittäjät ja kuljetuspalveluiden laatupäälliköt. Sen tavoitteena on:
|
(4) |
Toimivaltaisten viranomaisten olisi suunniteltava tiedotusjärjestelmät siten, että tiedonkulku julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä on mahdollista. On käytettävä luvussa 1 (3. e–j) esitettyjä standardeja ja teknisiä eritelmiä. |
(5) |
Jokitiedotuspalveluissa logistiikkasovelluksia varten toteutettavan yksityisen ja julkisen tahon toimijoiden viestinnässä ja tiedonvaihdossa olisi noudatettava niitä menettelyjä ja teknisiä eritelmiä, joista sovitaan jokitiedotuspalveluja varten. |
(6) |
Toimivaltaisten viranomaisten olisi mahdollisuuksiensa mukaan oltava valmiita logistiikkasovelluksiin, joihin kuuluvat
Toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava käytössä oleva tietorakenne sovellusten luojille. |
(7) |
Tiedonvaihdon luottamuksellisuus jokitiedotuspalveluissa on varmistettava RIS-direktiivin 9 artiklan mukaisesti. Niissä tapauksissa, joissa logistiikkatiedot toimitetaan toimivaltaisen viranomaisen ylläpitämien järjestelmien avulla, viranomaisen olisi toteutettava tarvittavat toimet kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Jos luottamuksellisia tietoja toimitetaan kolmansille osapuolille, on otettava huomioon yksityisyyttä koskevat määräykset. |
5.6 Tiedottaminen lainvalvontaa varten
Lainvalvonnalla varmistetaan, että tietyllä lainkäyttöalueella toimivat henkilöt noudattavat kyseisen lainkäyttöalueen lakeja. Jokitiedotuspalveluilla tuetaan lainvalvontaa seuraavilla aloilla:
(a) |
Rajojen valvonta (maahanmuutto- ja tulliviranomaisten valvoma ihmisten liikkuminen) |
(b) |
Liikenneturvallisuuden vaatimusten noudattaminen |
(c) |
Ympäristövaatimusten noudattaminen. |
6. JOKITIEDOTUSPALVELUIDEN SUUNNITTELU
6.1 Yleistä
Jäsenvaltioiden on RIS-direktiivin 4 artiklan mukaisesti toteutettava tarvittavat toimenpiteet jokitiedotuspalveluiden (RIS) toteuttamiseksi sisävesiväylillä, jotka kuuluvat kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiiviä myös niihin sisävesien väyliin ja satamiin, joita ei ole mainittu 2 artiklan 1 kohdassa.
Toimivaltaisen viranomaisen olisi yleensä varmistettava sellainen asiantuntemus ja rahoitus, että voidaan varmistaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava teknologian ja osaamisen taso.
6.2 Velvollisuudet
(1) |
Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on – sikäli kuin jokitiedotuspalvelut liittyvät liikenteeseen – jokitiedotuspalveluiden suunnittelu, toimeksianto ja niiden rahoituksen järjestäminen. Niissä tapauksissa, joissa jokitiedotuspalvelut ovat jo toiminnassa, toimivaltaisen viranomaisen olisi muutettava jokitiedotuspalveluiden soveltamisalaa, jos olosuhteet sitä edellyttävät. |
(2) |
Jos kahden tai useamman hallituksen tai toimivaltaisen viranomaisen yhteisenä etuna on jokitiedotuspalvelujen luominen tietyllä alueella, ne voivat päättää kehittää yhteiset jokitiedotuspalvelut. |
(3) |
Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, miten voidaan valvoa sitä, että jokitiedotuspalvelujen luotettavuus ja saatavuus pysyvät tarvittavalla tasolla, ja ylläpitää tätä tasoa. |
(4) |
Jokitiedotuspalvelujen suunnittelun aikana toimivaltaisen viranomaisen olisi:
|
6.3 Vastuu
Kysymys RIS-ohjeiden noudattamiseen liittyvästä vastuusta on tärkeä, ja sitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämän vuoksi RIS-viranomaisen olisi otettava huomioon oikeudelliset vaikutukset, jos tapahtuu laivaonnettomuus, jonka yhteydessä RIS-operaattorit ovat mahdollisesti laiminlyöneet velvollisuuksiaan.
6.4 Suunnitteluprosessi
Taulukossa 6.4 luetellaan vaiheet, joita noudatetaan suunniteltaessa jokitiedotuspalveluiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa.
Taulukko 6.4
Jokitiedotuspalveluiden suunnitteluprosessi
A. ALUSTAVA TUTKIMUS
1. Alueella vallitsevan ajankohtaisen ja tulevan tilanteen kuvaus ja analyysi
a) |
Hydrografiset, hydrologiset ja meteorologiset olosuhteet |
b) |
Vesiväyläolosuhteet esim. väylien mitat (sulut, sillat, väylät), näkyvyys väylillä, erityisrajoitukset (mutkat, kapeikot, matalikot, kapeat ja matalat sillat), navigointikaavat, pullonkaulat, sulkujen toiminta-ajat |
c) |
Ajankohtainen ja tuleva liikenne- ja kuljetustilanne matkustajien määrä, lastin määrä tonneina, lastin tyyppi, kaluston yhdistelmä |
d) |
Onnettomuuksien määrä, tyyppi ja vaikutus sekä seurauksien analyysi |
e) |
Oikeudellinen tilanne viranomaiset, vaaratilanteita ja onnettomuuksia koskevat määräykset |
f) |
Alueellinen hallinto ja organisationaalinen tilanne esim. sulkumestarit, satama- ja terminaaliyritykset |
g) |
Olemassa olevat RIS-järjestelmät |
h) |
Muut ongelmat alueella esim. myöhästymiset |
2. |
Tavoitteet (katso luku 4.3) |
3. |
Tehtävät (katso luku 4.4) |
4. |
Tarjottavat palvelut ja toiminnot (luvut 4.5 ja 4.6) |
5. |
Tarvittavat määräyksetm |
6. |
Sovellusten vaatimukset |
7. |
Ehdotus päätökseksi tulevista menettelyistä |
B. SOVELLUSTEN SUUNNITTELU
1. Tulevien RIS-sovellusten suunnittelu
Lyhyt kuvaus, suorituskyvyn esittely ja arviointi potentiaalisten tietotekniikkajärjestelmien kustannuksista
a) |
Toimintojen suunnittelu ulkoiset ja sisäiset toiminnot paikallisesta tilanteesta riippuen |
b) |
Toiminnallisen suunnitelman muuntaminen tekniseksi suunnitelmaksi (järjestelmät) |
c) |
Aluksilla ja maalla tarvittavien laitteiden määrittely |
2. Tulevien RIS-sovellusten arviointi
a) |
Riskien arviointi esim. riskien tyypit ja vertaileva arviointi |
b) |
Kuljetusten tehokkuus kustannushyötyanalyysin perusteella alusten odotusaikojen lyhentyminen, parempi luotettavuus, lyhyemmät matkat, vaaratilanteiden kustannukset, onnettomuudet ja viivästymiset |
c) |
Ympäristövaikutusten tutkiminen tarvittaessa kaupunkialueiden ja jokien osalta |
3. RIS-sovellusten organisationaalinen rakenne
a) |
Vastuu lainsäädännön ja alueellisen oikeusperustan mukaisesti |
b) |
Suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen |
c) |
Toiminnasta vastaava RIS-viranomainen tehtävän suorittava viranomainen |
d) |
Henkilökunta jossakin vaiheessa kokonaan automatisoitu, koulutukseen liittyvät kysymykset |
6.5 Koulutus
Jokitiedotuspalveluiden onnistunut toteuttaminen riippuu pätevästä ja kokeneesta henkilökunnasta, joka pystyy täyttämään RIS-viranomaisen tehtävät. Sopivien henkilöiden rekrytointi, valinta ja koulutus ovat edellytys sille, että palveluista huolehtii ammattitaitoinen henkilökunta, joka pystyy varmistamaan laivaliikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden. Henkilökunnan on huolehdittava siitä, että kaikista erilaisista RIS-toimiin kuuluvista tehtävistä huolehditaan täysipainoisesti.
7. JOKIPALVELUIDEN VAIHEITTAINEN KEHITTÄMINEN
(1) |
Taulukossa 7 esitetään yleiskuva RIS-järjestelmän eri osien mahdollisesta vaiheittaisesta kehittämisestä. |
(2) |
Koska parametrit vaihtelevat huomattavasti, tietyissä olosuhteissa käytettäviä RIS-sovelluksia varten ei voida antaa yleisiä suosituksia. |
Taulukko 7
RIS-järjestelmän eri osien mahdollinen vaiheittainen kehittäminen
(kursiivilla: järjestelmä testattu, mutta ei vielä pantu täytäntöön)
Palvelun tyyppi |
Vaihe |
Järjestelmän konfiguraatio |
Luku |
|
1 Väylätiedotuspalvelut |
1.1 Puheviestintä maan ja aluksen välillä |
1 |
VHF:llä välitettävät paikalliset merenkululliset tiedot suluilla ja silloilla |
5.1.2 |
2 |
VHF:llä RIS-keskuksessa välitettävät keskitetyt merenkululliset tiedot |
5.1.2 |
||
1.2 Internet |
1 |
Internet-kotisivu, jolla annetaan ilmoituksia laivureille sekä ilmoitetaan veden korkeuksista. Staattiset sivut ilman sisällön hallintajärjestelmää. |
5.1.3 (1) |
|
2 |
Kuten vaihe 1, mutta lisäksi dynaamiset sivut, joilla on sisällön hallintajärjestelmä |
5.1.3 (3) |
||
3 |
Laivureille tarkoitetut ilmoitukset ja ilmoitukset veden korkeuksista sähköpostipalveluna |
5.1.3 (4) |
||
4 |
Pyydettäessä yhdellä Internet-sivulla kaikki väylätiedot lähtösatamasta määränpääsatamaan reitin suunnittelua varten |
5.1.3 (5) |
||
1.3 Elektroninen merikartta |
1 |
Elektroninen rasterikartta (paperikartan skannaus) |
|
|
2 |
Sisävesien ECDIS-järjestelmä tiedotustilassa |
5.1.4 (1) |
||
2 Liikennetiedot |
2.1 Tutkasta saatavat taktiset liikennetiedot (TTI) aluksella, sisävesien ECDIS, alusten paikannus ja seuranta |
1 |
Tutkaan perustuvat taktiset liikennetiedot |
5.2.2 (1) |
2 |
Tutkaan perustuvat taktiset liikennetiedot ja sisävesien ECDIS navigointitilassa, ainoastaan turvallisuudelle merkittävät kohteet elektronisissa merikartoissa |
5.2.2 (2)-(4) 5.1.4 (3) |
||
3 |
Kuten vaihe 2, kaikki kohteet elektronisissa merikartoissa |
5.1.4 (4) |
||
4 |
Sisävesien ECDIS kuten vaiheessa 3, lisäksi veden korkeudet |
5.1.4 (5) |
||
5 |
Sisävesien ECDIS kuten vaiheessa 1, lisäksi alusten paikannus ja seuranta |
5.2.2 (5) |
||
2.2 Alusten ilmoitusjärjestelmästä saadut strategiset liikennetiedot |
1 |
Tietokanta RIS-keskuksessa, raportit GSM-puhelimen kautta, tietojen syöttäminen RIS-keskuksessa manuaalisesti |
5.2.3 (5a) |
|
2 |
Tietokanta RIS-keskuksessa, raportit VHF-puhelimen kautta, tietojen syöttäminen RIS-keskuksessa manuaalisesti |
5.2.3 (5b) |
||
3 |
Tietokanta RIS-keskuksessa, alustavat raportit elektronisen alusten ilmoitusjärjestelmän avulla (data GSM), tietojen syöttäminen RIS-keskuksessa automaattisesti, sijaintiraportit puheena VHF:n kautta |
5.2.3 (5b) |
||
4 |
Kuten vaihe 3, lisäksi alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien kautta saatavat sijainnit ja arvioidut saapumisajat, tietojen syöttäminen RIS-keskuksessa automaattisesti |
5.2.3 (5d) |
||
5 |
Tietokanta RIS-keskuksessa, lisäksi elektroninen tiedonsiirto RIS-keskusten välillä |
5.2.3 (9) |
||
3 Liikenteen hallinta |
3.1. Alusliikennepalvelut (VTS) |
1 |
Maalla olevat tutka-asemat, VTS-keskus, sisävesien ECDIS tutkapeiton kanssa |
5.3.1 (1) |
2 |
Kuten vaiheessa 1 sisävesien ECDIS tutkapeiton ja kohdeseurannan kanssa |
5.3.1 (3) |
||
3 |
Sisävesien ECDIS-järjestelmä alusten paikannus- ja seurantajärjestelmästä saatavien tietojen kanssa |
5.3.1 (3) |
||
3.2 Sulkujen ja siltojen käytön hallinta |
1 |
Tietokanta sulkupäiväkirjaa varten, odotusaikojen rekisteröiminen, paikallinen |
5.3.3 (1a) |
|
2 |
Kuten vaiheessa 1, lisäksi tietojenvaihto muiden sulkujen kanssa |
5.3.3 (1b) |
||
3 |
Kuten vaiheessa 2, lisäksi odotusaikojen välittäminen laivureille (matkan suunnittelun tuki) |
5.3.3 (1c) |
||
4 |
Sulkukierrosten optimointi laskemalla arvioidut ja vaaditut saapumisajat sulkuketjua varten, vaadittujen saapumisaikojen välittäminen laivureille, alusten paikannus- ja seurantajärjestelmästä saatavien sijaintien syöttäminen |
5.3.3 (1d) |
||
4 Pelastuspalvelun tuki |
4.1 Alusten ilmoitusjärjestelmä tietyntyyppisille aluksille ja yhdistelmille |
1–5 |
Järjestelmän konfiguraatiot kuten kohdassa 2.2 |
5.4 |
4.2 Alusten ilmoitusjärjestelmä kaikille aluksille |
1–5 |
Järjestelmän konfiguraatiot kuten kohdassa 2.2 |
5.4 |
|
5 Matkan suunnittelu |
5.1 Väylätiedot |
1 |
Järjestelmän konfiguraatiot kuten kohdissa 1.1–1.3 |
5.5 (2) |
5.2 Sulkujen ja siltojen käytön hallinta, vaadittujen saapumisaikojen ja odotusaikojen välittäminen |
2 |
Järjestelmän konfiguraatiot kuten kohdassa 3.2.4 |
8. JOKITIEDOTUSPALVELUJEN STANDARDISOINTIMENETTELYT
(1) |
Jokitiedotuspalvelujen standardisointi on tarpeen seuraavista syistä:
|
(2) |
Jokitiedotuspalveluja kehitetään ja käytetään sovittujen standardien ja teknisten eritelmien mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi
|
(3) |
Tekniset eritelmät olisi kehitettävä niin, että varmistetaan yhteensopivuus meriliikenteen kanssa ja mahdollistetaan jokisuistojen sekaliikenne. |
(4) |
Kansainvälisiä organisaatioita, jotka jo osallistuvat meriliikenteen standardisointiin, olisi pyydettävä ottamaan huomioon sisävesiväylien standardisointikehitys. Näitä organisaatioita ovat muun muassa:
|
(5) |
Näitä organisaatioita olisi pyydettävä olemaan mukana ja tekemään yhteistyötä teknisten eritelmien ja standardien kehittämisessä ja ylläpidossa (kuten jo tapahtuukin). |
(6) |
Kansainvälisiä elimiä, kuten UNECEa, Reinin navigaation keskuskomissiota, Tonava-komissiota ja muita samanlaisia elimiä muualla maailmassa, pyydetään joko vahvistamaan tekniset eritelmät, jotka on määritetty RIS-direktiivissä, tai suosittelemaan niitä. |
(7) |
Kansallisia hallituksia pyydetään sertifioimaan laitteet, jotka on valmistettu RIS-direktiivissä määritettyjen teknisten eritelmien mukaisesti. |
(8) |
Kansallisia hallituksia pyydetään tekemään joko kahdenvälistä tai monenkeskistä yhteistyötä mahdollisimman laajan yhdenmukaistamisen varmistamiseksi. |
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152).
(2) Tulokset esitetään CD:llä, joka on saatavana seuraavasta osoitteesta: Transport Research Centre (AVV), Rijkswaterstaat, P.O. Box 1031, NL-3000 BA Rotterdam, The Netherlands.
(3) Yksityiskohtaista tietoa sisältävä loppuraportti (15. maaliskuu 2003) ARGO-hankkeessa toteutetusta testikäytöstä voidaan hakea Internetistä osoitteesta www.elwis.de kohdasta ”RIS-Telematikprojekte (ARGO)”.
(4) Tiedot ovat saatavilla osoitteesta Transport Research Centre (AVV), Rijkswaterstaat, P.O. Box 1031, NL-3000 BA Rotterdam, The Netherlands.
(5) Tulokset ovat saatavilla osoitteesta ”Transport Research Centre (AVV), Rijkswaterstaat, P.O. Box 1031, NL-3000 BA Rotterdam, The Netherlands” sekä Internet-osoitteesta www.euro-compris.org.
Lisäys
Esimerkki tiedonprosessointisilmukasta (luku 4.4)