18.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/3

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä19 päivänä tammikuuta 2006 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen jäädytettyjen mansikoiden tuonnissa yhteisöön.

(2)

Menettely käynnistettiin, kun Polish Freezing Industry Union, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 5 päivänä joulukuuta 2005 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia jäädytettyjen mansikoiden kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetyt todisteet tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tehneille yhteisön tuottajille, muille yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tavarantoimittajille, tuojille ja käyttäjille sekä käyttäjäjärjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Valituksen tehneet tuottajat, muut tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, käyttäjät ja käyttäjäjärjestöt esittivät kantansa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Viisi yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä, ja yksi yritys pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(6)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa komissio totesi, että polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi voidaan soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia yhteisön tuottajia, vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjaksolta (1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseltä ajanjaksolta). Toimitettujen tietojen perusteella ja yhteistyöhalukkuutensa ilmaisseiden Kiinassa vientiä harjoittavien tuottajien ja etuyhteydettömien tuojien vähälukuisuuden vuoksi katsottiin, että otanta on tarpeellinen ainoastaan yhteisön tuottajien osalta.

(7)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkiaan 26 yhteisön tuottajaa vastasi otantalomakkeeseen. Vastauksia saatiin kahdeksalta otokseen valitulta valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, viideltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kahdelta Kiinaan sijoittautuneelta etuyhteydessä olevalta kauppiaalta, neljältä etuyhteydettömältä tuojalta sekä yhdeksältä etuyhteydettömältä käyttäjältä yhteisössä. Kannanottoja saatiin vielä yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta sekä yhdeltä käyttäjältä. Lisäksi kannanottoja saatiin kolmelta tuojajärjestöltä ja neljältä käyttäjäjärjestöltä.

(8)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(9)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, mistä syystä seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

Turkissa toimivat tuottajat:

(10)

Yhteisön tuottajista komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdeksan yrityksen otoksen, joka perustui suurimpaan edustavaan yhteisön tuotannon määrään (noin 14 prosenttia), joka pystyttiin kohtuullisesti tutkimaan käytettävissä olevana aikana. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuultiin yhteisön tuottajien järjestöä, joka ei vastustanut asiaa. Muita yhteisön tuottajia pyydettiin lisäksi toimittamaan tiettyjä yleisiä tietoja vahinkoa koskevaa tarkastelua varten.

(11)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Elintarviketeollisuudessa käytetään jäädytettyjä mansikoita yleensä hillojen, hedelmämehujen, jogurttien ja muiden maitotuotteiden valmistukseen. Vain pieni osa myydään vähittäiskauppoihin ja ravintola-alalle suoraa kulutusta varten. Jäädytetyt mansikat on yleensä käytettävä vuoden kuluessa, jotta varmistetaan makuun ja väriin liittyvien ominaisuuksien säilyminen. Yleensä tuote valmistetaan niin, että sillä on tietyt vakio-ominaisuudet, joita muutetaan jälkeenpäin loppukäyttäjän tarpeiden mukaisesti.

(13)

Tarkasteltavana oleva tuote ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat mansikat, jotka ovat keittämättömiä tai vedessä tai höyryssä keitettyjä, jotka on jäädytetty ja jotka voivat sisältää lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta ja jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 0811 10 11, 0811 10 19 ja 0811 10 90. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

(14)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lajikkeista, laadusta, koosta ja jälkituotannollisesta käsittelystä riippumatta tarkasteltavana olevilla erityyppisillä tuotteilla oli kaikilla samat fyysiset ja biologiset ominaisuudet ja niitä käytettiin periaatteessa samaan tarkoitukseen. Tästä syystä eri tuotteiden katsotaan muodostavan yhden ainoan tuotteen.

(15)

Jotkin asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että tarkasteltavana olevan tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman tuotteen välillä on merkittäviä eroja. Nämä liittyvät pääasiassa käytettyjen mansikkalajikkeiden ja -lajien, laadun sekä tuotteen loppukäytön eroavaisuuksiin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että tarkasteltavana olevilla kaiken tyyppisillä tuotteilla, jotka on tuotettu ja myyty Kiinan kotimaanmarkkinoilla sekä vertailumaana toimineen Turkin kotimaanmarkkinoilla, samoin kuin yhteisön tuottajien yhteisössä tuottamilla ja myymillä jäädytetyillä mansikoilla oli – joidenkin tekijöiden, kuten laadun ja jälkikäsittelyn tai muodon ja koon, eroavaisuuksista huolimatta – samat fyysiset ja biologiset perusominaisuudet ja käyttötavat.

(16)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että kaikki jäädytetyt mansikat muodostavat vain yhden tuotteen, ja ne katsotaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuiksi samankaltaisiksi tuotteiksi.

(17)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

(18)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(19)

Tässä tutkimuksessa viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti asianomaisen hakemuslomakkeen annetussa määräajassa. Sellaisia pyynnön esittäneen yrityksen tytäryhtiöitä tai muita siihen etuyhteydessä olevia kiinalaisia yrityksiä, jotka tuottavat ja/tai vievät tarkasteltavana olevaa tuotetta, pyydettiin myös täyttämään lomake, jolla pyydetään markkinatalouskohtelua, ja niiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti. Komission vakiintuneena käytäntönä on selvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yritykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset.

(20)

Tutkimus osoitti, että viidestä kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta yksi täytti kaikki markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytykset. Muut neljä pyyntöä oli hylättävä.

(21)

Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistettynä, miltä osin kunkin niistä yrityksistä, joille markkinatalouskohtelua ei myönnetty, katsottiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt viisi edellytystä:

(22)

Tällä perusteella seuraavalle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin markkinatalouskohtelu:

Yantai Yongchang Foodstuff.

(23)

Kun tarkastellaan neljää yritystä, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, kolme niistä ei täyttänyt edellytystä 1. Kahdella yrityksellä havaittiin erityisen lyhyen aikaa voimassa oleva toimilupa, vaikka ne olivatkin yksityisten osakkeenomistajien omistuksessa, ja tämän vuoksi ne ovat riippuvaisia viranomaisten halukkuudesta myöntää niille uusi toimilupa joka kerta, kun toimiluvan voimassaolo päättyy, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen asiaan. Yritysten tulevaisuutta koskeva epävarmuus tuli esiin myös osakkeenomistajien haluttomuudessa antaa yritysten käyttöön riittävästi pääomaa, mikä muodostaa merkittävän ongelman jäädytettyjen mansikoiden pääomavaltaisilla markkinoilla. Kolmannen yrityksen osalta havaittiin, että tuoreiden mansikoiden eli jäädytettyjen mansikoiden tuottamiseen/jalostamiseen tarvittavan tärkeimmän raaka-aineen ostohinnat oli vahvistettu koko kaudelle riippumatta laadusta ja kausivaihteluista. Yritys ei näin ollen voinut osoittaa, että sen suurimpien tuotantopanosten kustannukset heijastaisivat merkittävästi markkina-arvoja.

(24)

Siitä huolimatta, että kaksi yritystä täytti edellytyksen 1, on huomattava, että kaikki viisi yritystä saivat tukea. Kaikki yritykset ostivat tuoreita mansikoita paikallisilta viljelijöiltä. Viljelijät eivät maksaneet arvonlisäveroa mansikoiden myynnistä. Tuotteen tuottajat puolestaan vähensivät kuitenkin näistä ostoista aiheutuneen ”implisiittisen arvonlisäveron” jäädytettyjen mansikoiden myynnistä suoritettavasta arvonlisäverosta. Yritykset saattoivat hyötyä tästä menettelystä seuraavista alemmista kustannuksista, mutta vaikutus kokonaiskustannuksiin jää kuitenkin vähäiseksi, ja näistä alemmista kustannuksista yrityksille koitunut hyöty voidaan korjata normaaliarvon oikaisulla.

(25)

Mikään neljästä yrityksestä, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, ei täyttänyt edellytystä 2. Joissakin tapauksissa kirjanpito ei ollut johdonmukaista eikä täyttänyt kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Kirjanpidossa ei myöskään tuotu esiin useita tilipäätökseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia tai yhden yrityksen vakavaa taloudellista tilannetta. Nämä seikat aiheuttivat epäilyjä kirjanpidon luotettavuudesta ja riippumattomuudesta. Kahdessa muussa tapauksessa havaittiin kirjanpidossa epätarkkuuksia, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisten tilinpäätösstandardien kanssa. Tarkastuksissa ei tuotu esiin näitä kirjanpitolain rikkomisia. Tämän vuoksi todettiin, että kyseiset neljä yritystä eivät voineet osoittaa, että niillä oli vain yksi selkeä peruskirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

(26)

Kolme neljästä yrityksestä, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, ei täyttänyt edellytystä 3. Yhdessä tapauksessa maankäyttöoikeuksia ei ollut arvioitu eikä niihin viitattu taseessa. Sama yritys myös vuokrasi varastoja kolmansilta osapuolilta, mutta vuokrassa ei eritelty sähkömaksuja. Saman yrityksen osalta havaittiin myös sääntöjenvastainen poistokäytäntö sekä käyttöomaisuuteen liittyvää vaihtokauppaa. Toisessa yrityksessä maankäyttöoikeudet vuokrattiin suotuisin ehdoin ja lisäksi havaittiin poistoihin liittyviä epäjohdonmukaisuuksia. Kolmannen yrityksen osalta seitsemästä lainasta kuudella ei ollut mitään vakuuksia. Näissä kolmessa tapauksessa todettiin, että edellytys 3 ei täyttynyt, koska näiden yritysten tuotantokustannuksiin ja/tai taloudelliseen tilanteeseen kohdistui aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia merkittäviä vääristymiä.

(27)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(28)

Yksilöllinen kohtelu voitiin myöntää seuraavalle vientiä harjoittavalle tuottajalle:

Junao Foodstuff Co., Ltd.

(29)

Komission yksiköt tutkivat ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, olivatko ne myyneet jäädytettyjä mansikoita edustavassa määrin kotimarkkinoilla eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia yhteisöön suuntautuneen kyseisen tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä.

(30)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoiden kokonaismyynniltään edustavan yrityksen kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myytävät lajit tai suoraan verrattavissa niihin.

(31)

Vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan myymän ja yhteisöön vietäväksi myydyn jäädytettyjen mansikoiden lajin kanssa suoraan vertailukelpoiseksi todetun kunkin tuotelajin osalta tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.

(32)

Tämän jälkeen komissio tutki kyseisen yrityksen osalta, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(33)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu, määritettiin normaaliarvo edellä esitetyn menetelmän mukaisesti. Tutkimus osoitti, että vientiä harjoittavan tuottajan, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa. Lisäksi havaittiin, että kotimarkkinahinnat olivat muodostuneet tavanomaisessa kaupankäynnissä, eli kotimarkkinahintoja voitiin käyttää kaikkiin kiinalaisen tuottajan myymiin tuotelajeihin.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(35)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Yhdysvaltoja vertailumaana Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämiseksi ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(36)

Jotkin eurooppalaiset jalostajat vastustivat ehdotusta ja totesivat, että Yhdysvaltoja ei voida pitää soveltuvana vertailumaana erilaisten tuotantomallien, etenkin työvoimakustannusten, vuoksi. Kyselylomake lähetettiin kaikille tiedossa olleille yhdysvaltalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, mutta yhtäkään vastausta ei saatu. Näin ollen Yhdysvaltoja ei voitu valita vertailumaaksi.

(37)

Tämän vuoksi komissio pohti vaihtoehtoisia ratkaisuja ja havaitsi, että Turkkia voitaisiin pitää soveltuvana vertailumaana. Tutkimuksessa paljastuikin, että Turkissa on tarkasteltavana olevan tuotteen kilpaillut markkinat, joilla toimii erikokoisia kotimaisia tuottajia. Kotimaisten tuottajien havaittiin tuottavan samanlaisia tuotelajeja kuin Kiinassa, eurooppalaisten jalostajien esittämien vaatimusten perusteella, ja käyttävän samanlaisia tuotantomenetelmiä. Turkin markkinoiden arvioitiin näin ollen olevan riittävän edustavat normaaliarvon määrittämiseksi. Tätä vertailumaan valintaa ei vastustettu.

(38)

Kaikkiin tunnettuihin Turkin tuottajiin otettiin yhteyttä, ja kolme yritystä suostui toimimaan yhteistyössä. Näille tuottajille lähetettiin kyselylomake, ja niiden toimittamat tiedot tarkastettiin tarkastuskäynnillä.

(39)

Käyttäjiä edustavat järjestöt hyväksyivät Turkin vertailumaaksi, mutta yksi viejä ei hyväksynyt valintaa, koska sen mukaan turkkilaiset mansikat ovat paljon parempilaatuisia kuin kiinalaiset. Väitteen mukaan turkkilaiset mansikat ovat usein luonnonvaraisia kun taas kiinalaiset ovat viljeltyjä ja kyseessä ovat eri lajikkeet.

(40)

Sen jälkeen, kun Turkki oli valittu vertailumaaksi, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti edellä esitettyä menetelmää käyttäen normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vertailumaan kolmelta tuottajalta saatujen todennettujen tietojen perusteella eli maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(41)

Samankaltaista tuotetta valmistavien kolmen turkkilaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa verrattuna tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön vientiin.

(42)

Tutkimus osoitti, että niiden vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla nettohinnoilla myymä määrä edusti yli 80:tä prosenttia kunkin tuottajan kokonaismyyntimäärästä. Siksi kotimarkkinamyynnin katsottiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(43)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta oli kaikissa tapauksissa viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(44)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaiset oikaisut tehtiin kuljetus- ja vakuutuskustannusten, luottokustannusten, palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella aina, kun ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja niistä esitettiin todennettu näyttö. Ottaen huomioon vertailumaasta saadut normaaliarvoa koskevat tiedot fyysisten eroavaisuuksien osalta tehtiin oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska havaittiin, että Turkissa tuotetut ja myydyt mansikat olivat parempilaatuisia kuin kiinalaisten tuottajien viemät mansikat (ks. johdanto-osan 40 kappale). Vastaavasti turkkilaiset mansikat olivat parempilaatuisia kuin yhteisön tuotannonalan tuottamat mansikat. Oikaisuksi arvioitiin alustavasti 30 prosenttia Turkin myynnin arvosta. Prosenttimäärä edustaa suunnilleen kotimaanmarkkinoilla myytyjen turkkilaisten mansikoiden ja yhteisön tuotannonalan myyntihintojen välistä hintaeroa.

(45)

Sen yrityksen tapauksessa, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetään.

Väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on näin ollen prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraava:

(46)

Sen yrityksen tapauksessa, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vertailumaalle määritettyä normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen painotettuun keskiarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(47)

Väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on näin ollen prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraava:

(48)

Voidakseen laskea kaikkiin muihin kiinalaisiin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin komissio määritti ensin yhteistyöhön osallistumisen asteen. Eurostatin tietojen perusteella laskettua Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavan tuotteen tuonnin kokonaismäärää ja kiinalaisten viejien kyselylomakkeessa ilmoittamaa viennin määrää verrattiin keskenään. Tällä perusteella vahvistettiin, että yhteistyöaste oli alhainen, noin 37 prosenttia Kiinan kokonaisviennistä yhteisöön.

(49)

Polkumyyntimarginaali laskettiin seuraavasti: Vientihinta yhteistyössä toimivien viejien osalta vahvistettiin niiden toimittamien todennettujen tietojen perusteella. Toiseksi vahvistettiin vientihinta Eurostatin tietojen perusteella, jolloin laskettiin Eurostatin ilmoittama määrä, joka ylitti yhteistyössä toimivien viejien ilmoittamat määrät. Tämän jälkeen nämä kaksi vientihintaa painotettiin niitä vastaavien määrien mukaisesti ja niitä verrattiin vertailumaalle vahvistettuun painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon. Eurostatin tietojen käyttö oli välttämätöntä, koska vientihinnoista ei ollut enempää tietoa, jotta olisi voitu määrittää koko maata koskeva tulli.

(50)

Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 69,9 prosenttia cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

(51)

Tutkimuksen aikana havaittiin, että jäädytettyjä mansikoita tuottivat yhteisössä seuraavat tahot:

(52)

Menettely käynnistettiin, kun Polish Freezing Industry Union, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki valituksen 25 sellaisen tuottajan puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan jäädytettyjen mansikoiden kokonaistuotannosta yhteisössä.

(53)

Tutkimuksessa paljastui, että otantakyselyyn vastanneet valituksen tehneet yhteisön tuottajat yhdessä valitusta tukevan yhteisön tuottajan kanssa tuottivat noin 41 000 tonnia jäädytettyjä mansikoita tutkimusajanjaksolla. Tämä on noin 29 prosenttia yhteisössä tuotetun samankaltaisen tuotteen kokonaismäärästä ja muodostaa näin ollen pääosan yhteisön tuotannosta. 25:n valituksen tehneen yhteisön tuottajan ja yhden valitusta tukeneen yhteisön tuottajan katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että jotkin 26:sta yhteistyössä toimineista yrityksistä olivat peruuttaneet tukensa menettelylle. Yksikään 26:sta yhteistyössä toimivasta yrityksestä ei kuitenkaan peruuttanut tukeaan.

(54)

Kuten johdanto-osan 10 kappaleessa on selitetty, ottaen huomioon jäädytettyjen mansikoiden tuottajien suuren määrän yhteisössä komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti kahdeksan tuottajan otoksen, joka perustui suurimpaan edustavaan yhteisön tuotannon määrään, joka pystyttiin kohtuullisesti tutkimaan käytettävissä olevana aikana.

(55)

Kahdeksan otokseen valitun tutkimuksessa yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan yhteenlaskettu tuotanto oli noin 19 200 tonnia tutkimusajanjaksona, eli noin 14 prosenttia jäädytettyjen mansikoiden arvioidusta yhteisön kokonaistuotannosta.

(56)

Kulutus kehittyi yhteisössä tarkastelujaksolla seuraavasti:

(57)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan ja yhteisön muiden tuottajien tuottamien jäädytettyjen mansikoiden kokonaismäärän perusteella, johon on lisätty tuonti kaikista kolmansista maista ja poistettu kaikki vienti. Yhteisön tuotannonalan ja yhteisön muiden tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotantoa koskevat luvut on saatu jäädytettyjä mansikoita tuottavien jäsenvaltioiden asiaan liittyviltä viranomaisilta ja järjestöiltä, joita ovat IERiGEZ Puolassa, FruitVeb Unkarissa, Assomela Italiassa ja maatalousministeriö Espanjassa. Tuonti- ja vientimääriä koskevat tiedot saatiin Eurostatilta.

(58)

On huomattava, että kulutusta koskevissa luvuissa ovat mukana jäädytettyjen mansikoiden varastoidut määrät. Koska kaikilta vastaavan tuotteen yhteisön tuottajilta ei saatu luotettavia myynti- tai varastointitietoja, kaikilta yhteisön tuottajilta saatuja vastaavan tuotteen kokonaistuotantoa koskevia tietoja pidetään kuitenkin luotettavimpina.

(59)

Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, jäädytettyjen mansikoiden kulutus yhteisössä on ollut suhteellisen vakaata tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin kulutus lisääntyi 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lisäys voidaan kuitenkin selittää sillä, että yhteisössä palattiin korkeaan tuotantotasoon hyvän sadon ansiosta ja että tuontimäärä säilyi edelleen korkeana. Tutkimusajanjaksolla kulutus vakiintui vuosien 2002 ja 2003 tasolle.

(60)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

(61)

Vaikka jäädytettyjen mansikoiden kulutus pysyi tarkastelujakson aikana suhteellisen vakaana, asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä kasvoi samana aikana noin 381 prosenttia. Tämän seurauksena Kiinan arvioitu markkinaosuus nousi merkittävästi tarkastelujakson aikana 4 prosentista (vuonna 2002) 20 prosenttiin (tutkimusajanjaksolla).

(62)

Edellä olevassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskihintojen kehittyminen. Tarkastelujakson aikana hinnat putosivat koko ajan yhteensä 38 prosenttia.

(63)

Yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana sovellettuja myyntihintoja tutkittiin vertaamalla otokseen valitun yhteisön tuotannonalan hintoja asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin hintoihin. Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja oikaistuina tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle eli ilman yhteisössä syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin nettomyyntihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja hyvitykset ja joita oikaistiin tarvittaessa cif-hinta yhteisön rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut.

(64)

Vertailu osoitti, että yhteisöön tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin yhteisössä tutkimusajanjakson aikana hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 6,0 prosentilla (ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista) yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella ja 6,4 prosentilla kaiken tuonnin kattavien Eurostatin tietojen perusteella. Tällainen hinnan alittavuuden taso ja jäljempänä selostettu yhteisön tuotannonalan hintakehitys (ks. johdanto-osan 74 kappale) osoittavat selvästi, että hinnat olivat jo laskeneet huomattavasti.

(65)

Normaalikäytännön mukaisesti seuraavissa johdanto-osan kappaleissa käsitellään vahinkoa koskevassa tutkimuksessa kerättyjä tietoja kahdessa osassa. Ensimmäinen liittyy yhteisön tuotannonalaan, jota edustavat otokseen valitut kahdeksan yritystä. Toisessa osassa käsitellään tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia yhteisön tuottajia koskevia tietoja. Tiedot on saatu niiden jäsenvaltioiden viranomaisilta ja järjestöiltä, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotettiin.

(66)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2002 tutkimusajanjaksoon.

(67)

Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on saatu kokoamalla yhteen tiedot, jotka koskevat tutkimuksessa yhteistyössä toimineita ja otokseen valittuja kahdeksaa yhteisön tuottajaa. Tiedot edustavat 26:ta yhteistyössä toiminutta tuottajaa, jotka palauttivat kyselylomakkeen.

(68)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään otokseen valittujen yhteisön tuottajien tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehitys:

(69)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, tuotanto väheni tarkastelujakson aikana 26 prosenttia ja kapasiteetti lisääntyi 16 prosenttia. Kapasiteetin käyttöaste pieneni saman jakson aikana 36 prosenttia. Kapasiteetin käyttöasteen pieneneminen voi liittyä vain osittain kapasiteetin lisääntymiseen. Kapasiteetin käyttöasteen putoamisen pääsyynä on tuotannon väheneminen eli sato kyseisenä vuonna.

(70)

Jäädytettyjen mansikoiden tuotanto liittyy tiiviisti tuoreiden mansikoiden tuotantoon. Sadon koko ja laatu on näin ollen ratkaisevaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantomäärän kannalta. Vuoden 2003 sato oli kehno, mikä johti tuotannon vähenemiseen, kun taas vuoden 2004 runsas sato johti päinvastaiseen, ja näin ollen tuotantotasot nousivat hieman verrattuna vuoteen 2002. Vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuotanto laski 29 prosenttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että jäädytettyjen mansikoiden tuotanto riippuu tuoreiden marjojen sadon koosta, tuotannon laskua vuodesta 2004 tutkimusajanjaksoon ei pidetä hyödyllisenä vahinkoindikaattorina tämän tuotteen tapauksessa.

(71)

Seuraavassa taulukossa esitetään otokseen valitun yhteisön tuotannonalan varastojen koko kunkin kauden lopussa.

(72)

On huomattava, että varastoidut jäädytetyt mansikat on yleensä käytettävä ja näin ollen myytävä vuoden kuluessa, jotta varmistetaan makuun ja väriin liittyvien ominaisuuksien säilyminen.

(73)

Varastot ovat kasvaneet merkittävästi tarkastelujakson aikana. Varastojen pieneneminen vuonna 2003 oli seurausta heikosta sadosta, joka puolestaan vaikutti yhteisön tuotannonalan raaka-aineiden saatavuuteen kyseisenä vuonna. Vuonna 2004 varastot kasvoivat merkittävästi vuoden 2004 runsaan sadon vuoksi. Vuoteen 2002 verrattuna varastot lisääntyivät 92 prosenttia vuonna 2004. Tämän huipun jälkeen varastotasot palasivat normaalimmalle tasolle tutkimusajanjaksolla mutta olivat edelleen 24 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2002. Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana varastoja tyhjennettiin melko massiivisesti sen varmistamiseksi, että jäädytetyt mansikat olivat edelleen vaaditun laatuisia.

(74)

Seuraavassa esitetyt luvut kuvaavat otokseen valitun yhteisön tuotannonalan myyntimääriä, markkinaosuutta ja keskimääräisiä yksikkömyyntihintoja.

(75)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus laskivat vuonna 2003 raaka-aineen eli tuoreiden mansikoiden puutteen vuoksi. Myynti ja markkinaosuus laskivat edelleen vuonna 2004, vaikka tuotanto palasi normaalille tasolle. Myynnin lasku johti varastotasojen kasvuun. Tutkimusajanjaksolla myyntimäärä kohentui osittain varastojen tyhjennyksen vuoksi. Suureen myyntimäärään päästiin kuitenkin keskimääräisen myyntihinnan kustannuksella: myyntihinnat laskivat merkittävästi vuoden 2004 hinnasta 1 019 euroa/tonni tutkimusajanjakson 671 euroon/tonni eli 34 prosenttia.

(76)

Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan myymien tarkasteltavana olevien tuotteiden keskimääräiset hinnat laskivat 28 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johti merkittävään hintojen alenemiseen tutkimusajanjaksolla. Kuten edellä mainittiin, keskimääräisten hintojen lasku oli huomattavin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin myyntihinnat laskivat 34 prosenttia. Massiivinen varastojen tyhjennys vuodesta 2004 tutkimusajanjaksoon asti oli tehtävä erittäin alhaisilla hinnoilla.

(77)

Seuraavassa esitetty kannattavuus liittyy myyntiin yhteisön markkinoilla ja on ilmaistu tuottona liikevaihdosta, sijoitetun pääoman tuottona ja kassavirtana.

(78)

Edellä esitetty tuotto liikevaihdosta laski jyrkästi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Se vastaa lähes 300 prosentin alenemista. Tämä on erityisen vakavaa, koska vuosina 2002 ja 2003 saatua ilmeisen kohtuullista voittoa seurasivat kestämättömät 12,5 prosentin tappiot tutkimusajanjaksolla.

(79)

Tuotto liikevaihdosta, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta osoittavat kaikki, että otokseen valittujen tuottajien tilanne heikkeni tarkastelujaksolla.

(80)

Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan investointisuuntaukset on osoitettu seuraavassa taulukossa.

(81)

Edellä esitetystä kannattavuuden negatiivisesta kehityksestä huolimatta yhteisön tuotannonala lisäsi investointejaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen parantaakseen kilpailukykyään alalla. Investoinnit kohdistuivat pääasiassa uusiin rakennuksiin sekä kylmävarastojen ja -laitteiden päivityksiin. Nämä toimet paransivat merkittävästi otokseen valitun yhteisön tuotannonalan tehokkuutta.

(82)

Komissiolle ei toimitettu mitään todisteita heikentyneestä tai parantuneesta pääoman saannista tarkastelujaksolla.

(83)

Otokseen valittu yhteisön tuotannonala mukautti työntekijämäärää tuotantotasoihin. Työntekijöiden määrä oli huipussaan vuonna 2004, kun palattiin suuriin tuotantomääriin vuoden 2003 alhaisten määrien jälkeen. Tutkimusajanjaksolla tapahtuneen tuotannon laskun seurauksena tuottavuus ja työntekijöiden määrä alenivat. Palkkakustannukset laskivat tarkastelujaksolla. Työntekijää kohti lasketun tuottavuuden alenemista selittää tuonnin lisääntymisestä johtuva tuotannon jyrkkä lasku. Yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjaksolla tekemien investointien odotetaan lisäävän tuotannonalan tehokkuutta ja tuottavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(84)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Kaikki vahvistetut marginaalit, paitsi sen yrityksen, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(85)

Yhteisön tuotannonala ei ole toipumassa aikaisemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista, koska vastaavia tutkimuksia ei ole ennen tehty.

(86)

Seuraavat tiedot koskevat koko yhteisön tuotannonalaa.

(87)

Kulutusta koskevista tiedoista on muistettava, että yhteisön myyntimääristä kokonaisuudessaan ei ole saatavilla virallisia lukuja. Yhteisön markkinoilla toimivien tuottajien kokonaismyyntimäärän arvioimiseksi kyseisten tuottajien tuotannosta vähennettiin viennin määrä.

(88)

Edellä esitetyn taulukon luvut on siis saatu vähentämällä tuotantomäärästä vienti. Näin ollen siitä näkyvät myytävissä olevat määrät, jotka joko myydään saman kauden aikana tai varastoidaan ja myydään seuraavana kautena. Tiedot perustuvat siten ennemminkin tuotantoon kuin myyntiin. Tietojen perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että tutkimusajanjaksolla on tapahtunut laskua sekä yhteisön koko tuotannonalan kokonaismyyntimäärissä (– 11 prosenttia) että markkinaosuudessa (– 14 prosenttia).

(89)

Seuraavat vahinkoindikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta tarkastelujaksolla: myyntihinnat ja -määrä, kannattavuus, varastot, kapasiteetin käyttöaste, tuotanto, työllisyys, palkat, tuottavuus, kassavirta ja markkinaosuus. Edellä esitetyistä syistä tuotantoa ja kapasiteetin käyttöastetta koskevaa suuntausta ei kuitenkaan pidetä erityisen hyödyllisenä vahinkoindikaattorina tämän tuotteen tapauksessa. Positiivista kehitystä sen sijaan havaittiin investoinneissa ja tuotantokapasiteetissa.

(90)

Tarkastelujaksollahan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti Kiinasta lisääntyi yli 300 prosenttia ja myyntihinta laski jyrkästi (– 38 prosenttia). Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat huomattavasti (noin 6 prosenttia) yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla.

(91)

Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan tilanne huononi merkittävästi tarkastelujaksolla. Varastotasot kohosivat 24 prosenttia ja olivat hälyttävällä tasolla vuoden 2004 lopulla. Samaan aikaan myyntihinta ja erityisesti myyntimäärä laskivat huomattavasti vuonna 2004. Myyntimäärä palasi vasta tutkimusajanjaksolla vuoden 2002 tasolle, mutta tämä tapahtui sen kustannuksella, että hinnat alennettiin kestämättömälle tasolle. Huolimatta tuotannonalan jatkuvista investoinneista kilpailukyvyn parantamiseksi hintojen lasku aiheutti sen, että kannattavuus romahti (– 12,5 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. Myös tuotannonalan kassavirta ja investointien tuotto alenivat ja päätyivät negatiiviselle tasolle tutkimusajanjaksolla.

(92)

Tutkimusajanjaksolla laskivat myös työntekijöiden kokonaismäärä ja tuottavuus.

(93)

Voidaan siis todeta, että vahinko muodostuu pääasiassa hintojen alenemisesta sekä varastojen kasvamisesta. Tämä aiheutti suuria menetyksiä yhteisön tuottajille tutkimusajanjaksolla.

(94)

Kun otetaan huomioon, että oli arvioitava yhteisön laajuinen kulutus ja yhteisön koko tuotannonalan markkinaosuus, vahinkoanalyysin tämä osa on rajattu koskemaan otokseen valittua yhteisön tuotannonalaa.

(95)

Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen katsotaan alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(96)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneella tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteyttä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei näiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(97)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi noin 380 prosenttia ja sen markkinaosuus lähes nelinkertaistui. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat 38 prosenttia ja merkittävää hinnan alittavuutta ilmeni (ks. 62 kappale).

(98)

Yhteisön tuotannonala reagoi erittäin alhaisilla hinnoilla tapahtuviin suuriin tuontimääriin alentamalla myyntihintoja vuonna 2004. Alennuksesta huolimatta Kiinasta tapahtuvan tuonnin keskimääräiset myyntihinnat olivat edelleen yli 30 prosenttia alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Tämän tuloksena yhteisön myynti putosi merkittävästi tällä kaudella ja yhteisön tuottajille jäi erittäin suuret varastot vuoden lopussa. Kun otetaan huomioon kylmävarastokapasiteetin rajoitukset ja etenkin se, että jäädytetyillä mansikoilla on rajoitettu käyttöaika, vuoden 2004 lopun varastot oli tyhjennettävä tutkimusajanjaksolla. Koska Kiinan hinnat tutkimusajanjaksolla olivat pudonneet vielä vuoteen 2004 verrattunakin, yhteisön tuotannonalan oli edelleen pudotettava omia hintojaan (lähes 24 prosenttia) saadakseen varastot tyhjättyä. Myynti tutkimusajanjaksolla oli selvästi alle voittotasojen eikä se ollut enää kestävää. Yhteisön tuotannonalan tilannetta tutkimusajanjaksolla heikensi vielä Kiinasta tapahtuvan tuonnin massiivinen lisääntyminen (yli 40 prosenttia). Onkin selvää, että yhä alhaisemmilla hinnoilla tapahtuneen tuonnin merkittävän lisääntymisen ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä on tiivis yhteys.

(99)

Muualta kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä aleni 20 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämän vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että muista kolmansista maista, kuten Marokosta, tapahtuneella tuonnilla olisi ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että myös kolmansien maiden vientiä harjoittavat tuottajat ovat menettäneet markkinaosuuttaan Kiinasta tapahtuvan tuonnin johdosta. Lisäksi muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin keskihinnat olivat tutkimusajanjaksolla 78 prosenttia korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin ja noin 20 prosenttia korkeammat kuin otokseen valitun yhteisön tuotannonalan hinnat. Näin ollen kolmansien maiden vientiä harjoittavien tuottajien pienenevästä markkinaosuudesta ja suhteellisten korkeasta hintatasosta voidaan alustavasti todeta, että niiden myynti ei aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Seuraavasta taulukosta näkyvät muista tärkeimmistä kolmansista maista (eli Marokosta ja Turkista) peräisin olevan tuonnin määrät ja keskihinnat.

(100)

On myös väitetty, että viennin väheneminen erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille on vaikuttanut yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Eurostatin tietojen mukaan vienti yhteisöstä laskikin tarkastelujaksolla vuonna 2002 viedystä noin 19 000 tonnista 15 000 tonniin vuonna 2005. Kun vientimarkkinoita verrataan yhteisön markkinoihin, niiden merkitys on kuitenkin suhteellisen vähäinen, ja vienti edustaa alle 10:tä prosenttia yhteisön kulutuksesta koko tarkastelujaksolla.

(101)

Niiden indikaattoreiden osalta, joita ei voida eritellä yhteisön markkinoiden ja vientimarkkinoiden välillä, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit ja työllisyys, todettiin negatiivisen kehityksen olevan selvästi yli sen, minkä voidaan katsoa vientituloksen huononemisesta johtuvaksi. Näin ollen kyseisten indikaattoreiden kielteisen kehityksen on katsottava johtuvan sekä yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin vähenemisestä että vientimyynnin vähenemisestä.

(102)

Kannattavuuden, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton laskusuuntaus johtui osin siitä, että yhteisön tuotannonalan oli pakko laskea kapasiteetin käyttöaste hyvin matalalle sekä yhteisön että vientimarkkinoiden myyntimäärien kielteisen kehityksen vuoksi, kuten edellä todetaan. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti voimakasta painetta tuotannonalan myyntihintoihin, mikä lisäsi kyseessä oleviin indikaattoreihin kohdistunutta kielteistä vaikutusta.

(103)

Näin ollen vaikka yhteisön tuotannonalan heikentynyt vientitulos saattoikin vaikuttaa kärsittyyn vahinkoon, sen kokonaisvaikutusta ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä eikä se poista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(104)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että vuosien 2002 ja 2003 kehnot sadot sekä raaka-aineen eli tuoreiden mansikoiden puutteeseen liittyvä tuotannon lasku kyseisinä vuosina oli tärkein tekijä, joka aiheutti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. On toki selvää, että heikko sato johtaa tuotannon vähenemiseen. Se ei todennäköisesti kuitenkaan ole tärkein tekijä, joka on vastuussa vahingosta. Vähentyneeseen tuotantoon ja myyntimääriin liittyi hintojen lasku, kun yleensä huonon sadon ja heikon tarjonnan seurauksena hinnat nousevat. Lisäksi tarkasteltaessa yhteisön tuotannonalan kannattavuutta tarkastelujaksolla havaitaan, että tuotannonala oli kannattava vuoteen 2004 asti, jolloin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat putosivat merkittävästi.

(105)

On väitetty, että tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus laski yhteisön markkinoilla ja että tämä lasku ennemminkin kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti on syynä yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Kulutusta koskevat tiedot tähän tutkimukseen on siis saatu tuotantotiedoista, ja tuotteen varastojen huomioon ottaminen on saattanut vaikuttaa näin saatuihin kulutuslukuihin. Mahdollisuutta kulutuksen vähäiseen laskuun vuonna 2004 ei näin ollen voida jättää laskuista. Tällaisella laskulla olisi ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan myyntimääriin. Vaikka kulutus olisikin laskenut tarkastelujaksolla, on kuitenkin muistettava, että tuonti Kiinasta lisääntyi 381 prosenttia tarkastelujaksolla hinnoilla, jotka laskivat 38 prosenttia kyseisen kauden aikana. Tämän vuoksi katsotaan, että kulutuksessa mahdollisesti tapahtunut lasku ei voi olla aiheutuneen vahingon ainoa syy.

(106)

On myös väitetty, että yhteisön tuotannonalan ongelmat liittyvät kyseisen alan rakenteellisiin ongelmiin, esimerkiksi tuotantojärjestelmään, jonka tehokkuutta voitaisiin parantaa. Tästä ei kuitenkaan esitetty todisteita. Vaikka oletettaisiin, että tuotannonala kärsi rakenteellisista puutteista tarkastelujaksolla, se kuitenkin teki jatkuvasti investointeja kyseisellä jaksolla. Näiden investointien tarkoituksena oli parantaa edelleen tuotannonalan tehokkuutta.

(107)

Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos ja kilpailukyky olivat hyvät siihen asti, kun markkinoille tuli suuria määriä polkumyynnillä tuotuja tuotteita Kiinasta. Tarkastellut indikaattorit osoittavat, että vahinko tuli ilmeiseksi, kun kiinalaisia jäädytettyjä mansikoita ryhdyttiin tuomaan merkittäviä määriä polkumyyntihinnoilla. Näin ollen todetaan alustavasti, että mahdolliset rakenteelliset puutteet eivät voi olla aiheutuneen vahingon ainoa tai tärkein syy.

(108)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön markkinoilla harjoitettu spekulointi jäädytettyjen mansikoiden hinnoilla ja tarjonnalla aiheutti vahingon yhteisön tuotannonalalle ja että kärsityt tappiot olivat näin ollen itse aiheutettuja. Väitteen mukaan puolalaiset tuottajat pitivät keinotekoisesti hintoja korkealla vuoden 2003 heikon sadon aikana vähentämällä jäädytettyjen mansikoiden tarjontaa ja että tätä strategiaa jatkettiin kaudella 2004, jolloin tuotannonalan oli pakko etsiä vaihtoehtoista tarjontaa Kiinasta. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalalle jäi merkittävät varastot, jotka oli hävitettävä voittoa tuottamattomilla hinnoilla.

(109)

Itse aiheutettuun vahinkoon liittyvien väitteiden tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä. Otokseen valittujen yhteisön tuottajien myyntiä ja varastoja koskevien tietojen analysointi (ks. kohdat 18.1.2 ja 18.1.3) ei myöskään tue näitä väitteitä. Vuoden 2003 korkeat hinnat ja kauden heikosta sadosta johtuvat korkeat raaka-ainekustannukset esiintyivät samaan aikaan. Tämän kauden lopulla varastotasot olivat alhaisimmat koko tarkastelujakson aikana. Vuonna 2004 tuotanto toipui vuoden 2002 tasolle, ja nousuun liittyi myyntihintojen lasku. Myyntihintojen laskusta huolimatta yhteisön tuotannonala ei pystynyt myymään kaikkea vuoden tuotantoa, minkä seurauksena varastot vuoden 2004 lopussa kasvoivat merkittävästi. Yhteisön tuotannonalan oli pakko laskea myyntihintoja entisestään tutkimusajanjaksolla. Hintojen lasku johtui osittain tarpeesta hävittää edellisenä vuonna kertyneet varastot. Hintojen laskun tärkeimpänä kannustimena oli kuitenkin tarve reagoida Kiinasta peräisin olevan tuonnin polkumyyntihintoihin, jotka tänä vuonna olivat laskeneet vielä 24 prosenttia verrattuna vuoteen 2004.

(110)

Vaikka teoriassa yhteisön tuotannonala olisi voinut purkaa enemmän varastojaan vuonna 2004, se olisi tapahtunut erittäin tappiollisilla hinnoilla. Sen vuoksi on selvää, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui vahinkoa sekä vuonna 2004 että 2005. Suurin ongelma oli polkumyynnillä alhaisin hinnoin tapahtuva lisääntynyt tuonti, joka alitti yhteisön tuotannonalan hinnat, eivätkä niinkään päätökset, jotka koskivat tarkasteltavana olevan tuotteen varastosta myynnin ajankohtaa.

(111)

Toinen tekijä, jonka väitettiin aiheuttaneen vahinkoa, oli dollarin kurssin lasku euroon nähden (Kiinan RMB eli juan renminbi on sidottu dollariin). Dollarin arvo suhteessa euroon heikkeni tarkastelujaksolla noin 34 prosenttia.

(112)

Vahinkomarginaalien osalta on todettava, että dollarin heikentyminen on saattanut edistää asianomaisen tuotteen lisätuontia yhteisöön. Ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että Kiinasta yhteisön markkinoille suuntautuvan tuonnin hintojen laskun ja dollarin heikentymisen euroon nähden välillä olisi yhteys. Tätä osoittaa se, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen lasku on suurempi kuin dollarin heikentyminen euroon nähden, ja vuosikohtaiset vertailut osoittavat valuuttakurssien tasossa vaihtelua, joka ei näy tuontihinnoissa. Esimerkiksi tutkimusajanjaksolla dollari heikkeni euroon nähden noin 10 prosenttia mutta Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen lasku oli 24 prosenttia.

(113)

Tässä tapauksessahan ensisijaista näyttöä vahingosta ovat tuotannon väheneminen yhdessä varastojen kasvamisen sekä hintojen laskun kanssa, mikä aiheutti tuottavuuden alenemisen. Kun muistetaan, että nopeasti kasvava Kiinasta peräisin oleva tuonti alitti huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat, mikään ei viittaa siihen, että muilla edellä mainituilla tekijöillä olisi voinut olla sellaista merkitystä, joka olisi poistanut syy-yhteyden Kiinasta peräisin olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esille muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

(114)

Edellä olevan, tiedossa olleiden kaikkien tekijöiden vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen selvittävän tarkastelun perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

(115)

Selvitettiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, ettei polkumyyntitullien käyttöönotto asianomaisesta maasta peräisin olevassa tuonnissa olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten yhteisön tuotannonalan, tuojien, jalostajien/käyttäjien ja toimittajien eduista tehtyyn arviointiin. Komissio lähetti kyselylomakkeita erityisesti jäädytettyjen mansikoiden tuojille ja niitä käyttäville tuotannonaloille.

(116)

Yhteisön tuotannonala on kärsinyt Kiinasta peräisin olevien jäädytettyjen mansikoiden halpatuonnin voimakkaasta lisääntymisestä. On myös muistettava, että edellä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat talouden tunnusluvut osoittivat taloudellisen tuloksen heikentyneen tarkastelujaksolla. Kun otetaan huomioon vahingon luonne (eli alentuneet hinnat ja pienentynyt voitto) ja tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kasvava suuntaus, yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee välttämättä edelleen, ellei toimenpiteitä toteuteta.

(117)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalalla toimii paljon tuottajia pakastusteollisuudessa, joka työllistää noin 2 700 henkeä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja myynnissä. Jäädytetyt mansikat ovat tärkeä tuote yhteisön pakastusteollisuudelle kokonaisuudessaan. Otantakyselyyn vastanneiden osalta tarkasteltavana oleva tuote muodosti yli 10 prosenttia niiden koko liikevaihdosta. Ellei toimenpiteitä toteuteta, hinnat laskevat edelleen ja yhteisön tuottajille aiheutuu yhä suurempia tappioita. Kun otetaan huomioon yhteisön tuottajien taloudellinen tilanne, voidaan odottaa, että jo lyhyellä aikavälillä joidenkin yhteisön tuottajien on pakko lopettaa tuotanto, ellei toimenpiteitä toteuteta. Näin ollen on todennäköistä, että arvioidut 2 700 työpaikkaa vähenevät merkittävästi. Ellei toimenpiteitä toteuteta, on lisäksi erittäin todennäköistä, että eri käyttäjäyritykset kärsivät tarjonnan puutteesta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun viljelijät eivät enää tuota jalostusteollisuudelle tarkoitettuja mansikoita niiden alhaisen hinnan vuoksi. Työvoiman vähenemisen vaikutukset olisivat erityisen voimakkaat tällä alalla, koska monet yhteisön tuotannonalan tuottajista ovat maaseudulla ja ovat erittäin tärkeitä paikallisväestön työllisyystason kannalta. Edellä esitetyn perusteella näyttäisi ilmeiseltä, että yhteisön tuotannonala hyötyisi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

(118)

Jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä otetaan käyttöön, yhteisön tuottajat voisivat todennäköisesti nostaa myyntihintojaan tasolle, joka takaa kohtuullisen voittomarginaalin, ja palauttaa terveet kilpailuolosuhteet yhteisön tuotannonalan ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien välille. Lisäksi toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden jatkaa rakenneuudistusprosessiaan.

(119)

Näin ollen päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia.

(120)

Kyselylomakkeeseen vastasi neljä etuyhteydetöntä tuojaa. Lisäksi yksi etuyhteydetön tuoja ja kolme tuojajärjestöä toivat kantansa esiin kirjallisesti ja suullisesti.

(121)

Kyselylomakkeeseen vastanneista neljästä yrityksestä vain kolme täytti osan, joka liittyi tuonnin määrään. Määrä on alle 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista Kiinasta tutkimusajanjaksolla.

(122)

Yksi yhteistyössä toimiva tuoja kannatti toimenpiteiden käyttöönottoa sillä edellytyksellä, että ne ovat voimassa rajoitetun ajan ja mahdollistavat tehokkaan kilpailun.

(123)

Kaksi yhteistyössä toimivaa tuojaa vastusti toimenpiteiden käyttöönottoa ja korosti, että tällaiset toimet eivät hyödyttäisi yhteisöä, koska ongelma koskee ainoastaan Puolaa; ne katsoivat, että vain yhden jäsenvaltion tuotannonalan etua olisi punnittava ottaen huomioon useat muut jäsenvaltiot, joissa tuojat saattavat kärsiä taloudellisista tappioista, jos polkumyyntitullit otetaan käyttöön. Nämä yhteistyössä toimivat tuojat katsoivat lisäksi, että toimenpiteiden käyttöönotto estäisi niiden yhteyksiä vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa samoin kuin näille koulutuksen muodossa annettavaa apua.

(124)

Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan pyritä estämään tuontia eikä vaikeuttamaan yhteisössä toimivien tuojien toimintaa. On huomattava, että kaikki yhteistyössä toimivat tuottajat ostavat huomattavia määriä jäädytettyjä mansikoita myös Puolassa toimivilta yhteisön tuottajilta ja että yritysten toimintaan kuuluu tarkasteltavana olevan tuotteen jatkojalostus.

(125)

Tullin kokonaisvaikutus tuojien toimintaan on todennäköisesti hyvin vähäinen. Tuojat ostavat yleensä erittäin monenlaisia elintarviketuotteita. Jäädytettyjen mansikoiden osuus on yleensä enintään 10 prosenttia tuojien kokonaistuonnista. Tämä heikentää todennäköisesti tullin vaikutusta.

(126)

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että alan tuojat käyvät kauppaa sekä puolalaisten että kiinalaisten tavarantoimittajien kanssa ja että käyttöön otettava tulli on maltillinen, markkinat eivät sulkeudu Kiinasta tapahtuvalta tuonnilta eikä vaikutuksen tuojiin odoteta olevan merkittävä. Tarjolla on myös vaihtoehtoisia tuotteen hankintalähteitä muista kolmansista maista ilman tullia (esim. Marokosta).

(127)

Yhdeksän käyttäjäyritystä eli jäädytettyjen mansikoiden jalostajaa vastasi kyselylomakkeeseen. Jotkin vastauksista olivat kuitenkin huonolaatuisia, eikä niissä ollut olennaisia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen ostoista ja käytöstä ja liitännäiskustannuksista. Vastauksia toimittivat myös kolme jalostajajärjestöä ja yksi jatkojalostaja. Kaikki käyttäjäjärjestöt ja jalostajat ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua menettelyyn, jolla vastustetaan toimenpiteiden käyttöönottoa. Niiden käyttäjäjärjestöjen osuus, jotka olivat toimittaneet asiaa koskevat ostotiedot vastauksessaan, oli yhteensä 12 prosenttia asianomaisesta maasta yhteisöön suuntautuvasta tuonnista (tuojien 4 prosentin lisäksi). Menettelyyn osallistuneet käyttäjäjärjestöt edustavat oman näkemyksensä mukaan jäsentensä kautta 170 000:ta tonnia eli 80:tä prosenttia jäädytettyjen mansikoiden kokonaiskulutuksesta yhteisössä.

(128)

Jäädytetyt mansikat ovat puolivalmisteita, jotka on pääasiassa tarkoitettu jatkojalostukseen, vaikkakin pieni osa myydään vähittäiskauppoihin suoraa kulutusta varten. Jäädytettyjen mansikoiden suora kulutus ravintola-alalla ja kotitalouksissa on arviolta enintään 20 000 tonnia vuodessa. Jäädytettyjen mansikoiden suurimmat käyttäjät ovat jalostajia, jotka tuottavat hilloja, pääasiassa meijeriteollisuuden käyttämiä hedelmävalmisteita sekä hedelmäjuomia. Mansikkahillon tuotanto yhteisössä on kohtalaisen vakaata, arviolta noin 230 000–250 000 tonnia vuodessa. Alan arvioitu jäädytettyjen mansikoiden koulutus on noin 100 000 tonnia vuodessa. Hedelmävalmisteala ja varsinkin meijeriteollisuus – toisin kuin hillon, hyytelön ja marmeladin tuotanto – ovat kasvaneet jatkuvasti samalla kaudella. Mansikka on suosittu maku hedelmävalmisteissa ja meijeriteollisuudessa, ja sillä on tärkeä osuus molempien alojen koko tuotannossa. Tuoreita maitotuotteita ja jäätelöä valmistava teollisuus käyttää arviolta noin 110 000 tonnia mansikoita. Mansikan maku on edelleen tärkeä myös hedelmänmakuisten juomien kokonaistuotannossa, mutta huomattavasti vähemmän kuin hillo- ja hedelmävalmistesektorilla.

(129)

Jos ei oteta huomioon hedelmävalmistesektoria (koska kyseessä ei ole kuluttajille myytävä lopputuote), jäädytettyjä mansikoita käytetään siis ensisijaisesti hillo- ja meijerisektorilla suunnilleen saman verran molemmissa.

(130)

Jäädytettyjä mansikoita käyttävät eri tuotannonalat ovat todenneet, että jäädytettyjen mansikoiden eri lajikkeiden ja laatujen hankkiminen on keskeistä niiden tuotannolle, koska tuotannonalan käyttämät reseptit yleensä edellyttävät eri hankintalähteistä tulevien mansikoiden sekoitusta. Kuluttajien erilaiset mieltymykset ja kysyntä EU:ssa ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotannonalan riippuvuuteen raaka-aineen eri hankintalähteistä. Yhteistyössä toimivat käyttäjät katsoivat myös, että tarjonta monista lähteistä on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäädytettyjä mansikoita saadaan riittävästi läpi vuoden. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineet jalostusyritykset väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi jäädytettyjen mansikoiden tarjonnan puutteeseen alalla sekä tuotantoon tarvittavan määrän että eri laatujen suhteen. Lisäksi toimenpiteiden käyttöönotto olisi ristiriidassa niiden merkittävien investointien kanssa, joita kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat tehneet ja käyttäjät ovat tukeneet sen varmistamiseksi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat noudattavat kaikkia sovellettavia turvallisuusstandardeja.

(131)

Jäädytettyjen mansikoiden tuotanto EU:ssa on keskittynyt lähinnä Puolaan, jossa jäädytetään lähes pääasiallisesti Senga Sengana -lajikkeen mansikoita. Kyseinen mansikkalajike on suosittu hedelmävalmisteteollisuudessa, koska se säilyttää väri- ja makuominaisuutensa jäädytyksessä. Puolalaisten jäädytettyjen mansikoiden tuottajien suuri varastokapasiteetti mahdollistaa toimitukset läpi vuoden, vaikka tuoreita mansikoita saadaankin vain yksi sato vuodessa Puolassa. Vaikuttaa siltä, että puolalaisilla jäädytetyillä mansikoilla yhdessä merkittävien hankintalähteiden kanssa, joihin polkumyyntitullit eivät vaikuta (Turkki ja Marokko), voidaan turvata kaikkien jalostusteollisuuden (erityisesti hilloteollisuuden) vaatimien eri mansikkalajikkeiden tarjonta.

(132)

Kiinalaiset tuottajat ryhtyivät lisäämään jäädytettyjen mansikoiden vientiä vasta vuonna 2003 (ks. 60 kappale). Kyseisenä vuonna Kiinasta tapahtuva tuonti lisääntyi 324 prosenttia. Vaikuttaa siltä, että kaikki muut hankintalähteet olivat toimittaneet yhteisön jalostajille lajikkeita ja laatuja, joita ne tarvitsevat lopputuotteiden valmistukseen. Kiinasta peräisin olevassa viennissä on paljon jäädytettyjen mansikoiden eri lajikkeita ja laatuja, ja niiden toimitus alkaa kesäkuussa ja on huipussaan elokuussa.

(133)

Kuten edellä 124 kappaleessa on esitetty, polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tuontia eikä haitata yhteisön elintarvikejalostusteollisuuden toimintaa. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei olisi rajoittaa elintarvikejalostusteollisuuden tarvitsemien eri lajikkeiden ympärivuotista tarjontaa tai saatavuutta. Käyttäjäteollisuus on päinvastoin korostanut, että yhteisöstä ja erityisesti Puolasta tulevien jäädytettyjen mansikoiden saatavuus on keskeistä erilaisten tuotteiden, kuten hillojen, jogurttien ja hedelmävalmisteiden tuotannolle Senga Sengana -lajikkeen erityisominaisuuksien vuoksi. Tämän vuoksi on katsottava, että on myös käyttäjien etujen mukaista varmistaa yhteisön tuotannon jatkuminen. Yhteisön jalostajat puolestaan vaikuttavat turvautuvan vähemmässä määrin Kiinasta tuotaviin jäädytettyihin mansikoihin, kun tarkastellaan niiden hankintamalleja ennen vuotta 2002 ja sitä, että ne myös tuovat suurempia määriä muista lähteistä kuten Turkista ja Marokosta. Voidaankin todeta, että nämä seikat huomioon ottaen riski polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä johtuvasta tarjontapulasta voidaan jättää huomiotta. Tähän liittyen on huomattava, että yksi yhteisön suurimmista hillon valmistajista ei ole tuonut tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan Kiinasta.

(134)

Useat yhteistyöhön osallistuneista käyttäjistä katsoivat, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi huomattavaan kustannusten kohoamiseen, tekisi raaka-aineiden hinnat epävakaiksi ja haittaisi Euroopan markkinoiden kilpailua, kun jalostajien ainoaksi jäädytettyjen mansikoiden tarjontalähteeksi jäisi Puola. Väitettiin myös, että jalostusteollisuus ei voisi nykyisessä markkinarakenteessa siirtää raaka-ainekustannusten kohoamista jakeluketjun vähittäismyyntitasolle.

(135)

Käyttäjäteollisuus on osoittanut, että tarkasteltavana oleva tuote muodostaa merkittävän osan hillon tuotantokustannuksista (noin 30–40 prosenttia). On kuitenkin muistettava, että tuotannonalan oman lausunnon mukaan hilloissa on yleensä sekoitus eri lähteistä tulevia mansikoita, joista kiinalaisten mansikoiden osuus on noin 20 prosenttia. Vaikutustenarviointi osoittaa, että yritysten kannettavaksi tulisi kustannusten vain noin 2,5 prosentin nousu. Lisäksi mikään jalostusyrityksistä – ei hillon valmistajista eikä meijerituotteiden valmistajista – ole riippuvainen yksinomaisesti tuotteista, joissa on jäädytettyjä mansikoita. Nämä tuotteet muodostavat tyypillisesti vain noin 10 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta. Toimenpiteellä on todennäköisesti kokonaisuudessaan vain marginaalista vaikutusta tuotannon kokonaiskustannuksiin ja käyttäjien kannattavuuteen.

(136)

Kun otetaan huomioon toimijoiden lukumäärä Euroopan markkinoilla ja tuonnin suuret määrät eri kolmansista maista, ei ole riskiä siitä, että kilpailu Euroopan markkinoilla estyisi siinäkään tilanteessa, että Kiinasta peräisin oleva vienti vähenisi merkittävästi.

(137)

Edellä esitetty huomioon ottaen on epätodennäköistä, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet johtaisivat riittämättömään tarjontaan tai puutteellisen kilpailun tilanteeseen yhteisön markkinoilla, erityisesti siksi, että kiinalaiset jäädytetyt mansikat todennäköisesti säilyttäisivät nykyisen markkinaosuutensa ja vientiä harjoittavia tuottajia on muissakin kolmansissa maissa. Kuten todettiin, kustannusten nousu käyttäjien kannalta olisi mitättömän pieni, eikä se vaikuttaisi merkittävästi elintarvikejalostusteollisuuden kilpailukykyyn. Käyttäjäteollisuus toi lisäksi esiin, että Puolan jäädytettyjen mansikoiden tuotanto on olennaisen tärkeää hedelmänjalostusteollisuudelle, ja elinkelpoisen yhteisön tuotannon säilyttämistä edistävät toimenpiteet hyödyttäisivät viime kädessä myös käyttäjäteollisuutta. Tämän vuoksi katsotaan alustavasti, että vaikutus käyttäjiin ei olisi merkittävä.

(138)

Mikään yksittäinen viljelijä ei antanut tietoa tutkimuksen tähän osaan. Alaa koskevat tiedot saatiin sen vuoksi Euroopan komission maatalouden pääosastosta sekä Puolan maatalousviranomaisilta, koska Puola on EU:n tärkein jäädytettäväksi tarkoitettujen mansikoiden tuottaja. Toisin kuin muissa jäsenvaltioissa, joissa tuotanto on keskittynyt tuoremarkkinoille, Puolassa kasvatetut mansikat on lähes kokonaan tarkoitettu jäädytettäviksi ja jatkojalostettaviksi. Indikaattorit osoittavat, että mansikanviljelyalalla on käynnissä järjestelyjä, joiden seurauksena tilat vähenevät ja tilakoko kasvaa. Arvioiden mukaan kaupallisten tuottajien määrä Puolassa väheni vuonna 1996 olleista 153 000:sta 96 700:aan vuonna 2002. Vaikka odotetaankin, että viime vuosien järjestelyt ovat vähentäneet tätä määrää ennestäänkin, on kuitenkin selvää, että mansikoiden viljely on taloudellisesti tärkeää monille tiloille Puolassa.

(139)

Jalostusteollisuuteen tarkoitettujen tuoreiden mansikoiden hinta on perinteisesti vaihdellut riippuen tarjonnasta ja sadon koosta. Vuodesta 2004 lähtien hinnat ovat kuitenkin olleet alle tuotantokustannusten, mikä on aiheuttanut tappioita viljelijöille. Kiinasta peräisin olevan halpatuonnin lisääntyminen, jonka vuoksi yhteisön teollisuudenalan on täytynyt leikata raaka-ainekustannuksiaan tarjoamalla viljelijöille asteittain alhaisempia hintoja, on väitetysti tämän kehityksen tärkein syy. On odotettavissa, että jos raaka-aineen hintakehitys jatkuu, merkittävänä riskinä on, että jotkin viljelijät lopettavat mansikoiden viljelyn ja että tarjonta ei riitä jalostusteollisuuden tarpeisiin. Jos toimenpiteitä pannaan täytäntöön, yhteisön tuotannonala voisi todennäköisesti myydä tarkasteltavana olevaa tuotetta korkeammilla hinnoilla ja näin ollen tarjota korkeampia hintoja myös mansikoiden toimittajille.

(140)

On selvää, että toimenpiteet hyödyttäisivät tavarantoimittajia, koska niiden ansiosta toimittajat voisivat toimia tuottavilla tasoilla.

(141)

Toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevien jäädytettyjen mansikoiden tuonnissa olisi selvästi yhteisön tuotannonalan edun mukaista. Mahdolliset vaikutukset jäädytettyjen mansikoiden hintoihin jäävät sekä tuojien/kauppiaiden että käyttäjäyritysten osalta oletettavasti vähäisiksi. Jos toimenpiteitä ei sitä vastoin oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalalle, raaka-aineen toimittajat mukaan luettuina, aiheutuvat markkinaosuuksien menetykset, hinnanalennukset ja taloudelliset menetykset olisivat selvästi suuremmat.

(142)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien jäädytettyjen mansikoiden tuonnissa.

(143)

Polkumyyntiä, vahinkoa ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön toimenpiteet, jotta Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(144)

Toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuva vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi kattaa niillä tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaisvoiton (ennen veroja), jonka kyseisenlainen alan yritys voisi kohtuudella saada myydessään samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 6,5 prosenttia liikevaihdosta, joka määritettiin ennen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin esiintymistä vuonna 2002 saavutettujen keskimääräisten voittojen perusteella. Vuonna 2003 saatuja suuria voittoja ei otettu huomioon, koska hinnat ja voitot olivat poikkeuksellisen korkeita kyseisenä vuonna. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että 6,5 prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavan voittomarginaalin voidaan katsoa soveltuvan tasoksi, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan kohtuudella odottaa saavuttavan, mikäli vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Tämä vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 6,5 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(145)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tuontihintoja oikaistiin ylöspäin 15,4 prosenttia tavanomaisen tullin (14,4 prosenttia) ja tuojan käsittelymaksujen (1 prosentti) ottamiseksi huomioon.

(146)

Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä cif-tuontiarvosta. Tutkimus osoitti, että sekä vientiä harjoittavien tuottajien että yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymät tarkasteltavana olevat tuotteet olivat vertailukelpoisia. Laskelmat tehtiin sen vuoksi keskiarvoja vertaamalla.

(147)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset vahinkomarginaalit yrityksille, joille myönnettiin joko markkinatalousasema tai yksilöllinen kohtelu, olivat seuraavat:

(148)

Laskettaessa kaikkiin muihin kiinalaisiin viejiin sovellettavaa koko maata koskevaa vahingon korjaavaa tasoa on muistettava, että yhteistyöhön osallistumisen aste oli vähäinen. Tämän vuoksi painotetun keskimääräisen marginaalin laskemisessa otettiin huomioon a) niiden yhteistyöhön osallistuneiden viejien vahinkomarginaali, joille ei myönnetty markkinatalousasemaa eikä yksilöllistä kohtelua, ja b) niiden yhteistyöhön osallistumattomien suurimpien yritysten vahinkomarginaali, joille ei myönnetty markkinatalousasemaa eikä yksilöllistä kohtelua. Koko maata koskeva vahingon korjaava taso oli 34,2 prosenttia, joka on edellä mainittujen kahden tekijän painotettu keskiarvo.

(149)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta tulevassa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(150)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määriteltiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(151)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksikköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(152)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia pitäisi soveltaa niin yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin kuin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(153)

Ehdotetut väliaikaiset polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(154)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate B

Office J-79 5/16

B-1049 Brussels.