Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006D1013

    2006/1013/EY: Komission Päätös tehty 22 päivänä joulukuuta 2006 , Saksan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 7075)

    EUVL L 382, 28.12.2006, p. 1–4 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
    EUVL L 142M, 5.6.2007, p. 866–869 (MT)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013: This act has been changed. Current consolidated version: 13/10/2009

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2006/1013/oj

    28.12.2006   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 382/1


    KOMISSION PÄÄTÖS

    tehty 22 päivänä joulukuuta 2006,

    Saksan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti

    (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 7075)

    (Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

    (2006/1013/EY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO,

    jokaottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan (1),

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainituista määristä poikkeavan karjanlantamäärän käytön hehtaaria kohden vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna kyseisen direktiivin 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja määrä on voitava perustella puolueettomin perustein, kyseessä olevassa tapauksessa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

    (2)

    Saksa on pyytänyt komissiolta direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaista poikkeusta.

    (3)

    Pyydetyn poikkeuksen mukaan Saksan sallima määrä olisi 230 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa tiettyjen tilojen voimaperäisesti viljellyillä nurmipelloilla. Karjanlannasta peräisin olevaa typpeä levitettäisiin kuitenkin näiden tilojen peltokasvialoille enintään 170 kilogrammaa hehtaaria kohden vuodessa.

    (4)

    Poikkeuksen soveltamisalaan arvioidaan kuuluvan noin 13 500 maatilaa, 500 000 hehtaaria ja 11 600 tonnia typpeä vuodessa, mikä vastaa 2,4 prosenttia maatiloista, 2,9 prosenttia käytetystä maatalousmaasta ja 0,7 prosenttia lannan koko typpimäärästä. Maatilat sijaitsevat lähinnä Baijerissa (Oberbayern), Baden Württembergissä (Tübingen), Niedersachsenissa (Lüneburg, Weser-Ems) ja Schleswig-Holsteinissa.

    (5)

    Direktiivi 91/676/ETY on pantu täytäntöön 10 päivänä tammikuuta 2006 annetulla Saksan lainsäädännön lannoitemääräyksellä, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä syyskuuta 2006, ja kyseistä lainsäädäntöä sovelletaan myös pyydettyyn poikkeukseen.

    (6)

    Tiedot, jotka Saksa on toimittanut vedenlaadusta nitraattidirektiivin täytäntöönpanoa kaudella 2000–2003 koskevassa kolmannessa kertomuksessa ja poikkeuspyynnön mukana, osoittavat nitraattipitoisuuksien laskeneen 83 prosentissa seuranta-asemista ja pysyneen vakaina 9 prosentissa seuranta-asemista vuosiin 1991–1994 verrattuna. Direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanon arvioimiseksi perustetusta seurantajärjestelmästä käy pohjavesien osalta ilmi, että nitraattipitoisuudet ovat laskussa noin 50 prosentissa seuranta-asemista ja vakaita noin 15 prosentissa seuranta-asemista.

    (7)

    Kotieläinten, erityisesti nautakarjan, määrä laski (-25 %). Karjanlannasta peräisin oleva typpikuormitus hehtaaria kohden vuodessa pieneni 11 prosenttia vuosina 1991–1993 ja 2002–2004. Typpiylijäämä aleni 120 kilogrammasta 101 kilogrammaan hehtaaria kohden samalla ajanjaksolla.

    (8)

    Saksa soveltaa toimintaohjelmaa direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti koko alueellaan.

    (9)

    Saksan ilmoitukseen liitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että ehdotettu 230 kilogramman määrä karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden on puolueettomasti perusteltavissa voimaperäisesti viljellyillä nurmipelloilla esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

    (10)

    Tutkittuaan Saksan pyynnön komissio katsoo, että ehdotettu 230 kilogramman määrä karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa ei estä direktiivin 91/676/EY tavoitteiden saavuttamista, jos eräitä tiukkoja edellytyksiä noudatetaan.

    (11)

    Tätä päätöstä olisi sovellettava yhdessä vuosina 2006–2009 toteutettavan toimintaohjelman kanssa.

    (12)

    Tämä päätös on direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukainen,

    ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Myönnetään tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin Saksan 1 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä pyytämä poikkeus, jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainittuja määriä suuremman karjanlannan määrän käyttö.

    2 artikla

    Määritelmät

    Tässä päätöksessä tarkoitetaan

    (a)

    ”karjatiloilla” tiloja, joilla on enemmän kuin kolme eläinyksikköä, joista vähintään kaksi kolmasosaa on nautakarjaa,”voimaperäisesti viljellyillä nurmipelloilla

    (b)

    ” pitkä- tai lyhytikäistä nurmea (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä alle neljä vuotta), joka niitetään ainakin neljä kertaa vuodessa tai laidunnuksen lisäksi kolme kertaa vuodessa.

    3 artikla

    Soveltamisala

    Tätä päätöstä sovelletaan yksittäistapauksissa ja noudattaen 4, 5 ja 6 artiklassa säädettyjä karjatiloja koskevia edellytyksiä, ja se koskee ainoastaan voimaperäisesti viljeltyjä nurmipeltoja.

    4 artikla

    Vuosittainen lupa ja sitoumus

    1.   Viljelijöiden, jotka haluavat käyttää poikkeusta hyväkseen, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille vuosittain hakemus.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 5 ja 6 artiklassa säädetyt edellytykset.

    3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikkiin poikkeushakemuksiin sovelletaan hallinnollista valvontaa. Jos kansallisten viranomaisten toteuttamassa 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten valvonnassa ilmenee, että 5 ja 6 artiklassa säädettyjä edellytyksiä ei ole täytetty, hakijalle on ilmoitettava tästä. Tällaisessa tapauksessa hakemusta on pidettävä hylättynä.

    5 artikla

    Lannan ja muiden lannoitteiden levittäminen

    1.   Karjatiloilla voidaan vuosittain levittää voimaperäisesti viljellyille nurmipelloille karjanlantaa, eläinten omat jätökset mukaan luettuina, määrä, joka sisältää enintään 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden, ja lisäksi on noudatettava 2–9 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

    2.   Typen kokonaismäärän on vastattava kyseessä olevan kasvuston ravinnetarvetta, maaperästä saatu ravinnemäärä huomioon ottaen.

    3.   Kullakin tilalla on laadittava lannoitussuunnitelma, jossa esitetään viljelymaan viljelykierto sekä suunniteltu lannan ja typpi- ja fosfaattilannoitteiden käyttö. Lannoitussuunnitelman on oltava tilalla viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä helmikuuta.

    Lannoitussuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:

    (a)

    karjan lukumäärä, kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, mukaan luettuna käytettävissä olevat lannanvarastointitilat;

    (b)

    laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty säilytyksen ja varastoinnin aikainen hävikki) sekä fosforin määrästä;

    (c)

    viljelykierto sekä voimaperäisesti viljellyn nurmen ja kunkin kasvuston pinta-ala, mukaan luettuna luonnoskartta yksittäisten peltojen sijainnista;

    (d)

    arvio kasvustojen tarvitseman typen ja fosforin määristä;

    (e)

    tilalla käytettävän tai muualle toimitettavan lannan määrä ja laji;

    (f)

    maaperän orgaanisen aineksen nettomineralisoitumisen vaikutus, typen määrä maaperässä kasvukauden alussa sekä kasvijätteiden ja palkokasvien vaikutus;

    (g)

    lannasta peräisin oleva typen ja fosforin määrä kullakin pellolla (kasvuston ja maaperätyypin suhteen yhtenevillä lohkoilla);

    (h)

    typen ja fosforin käyttö kemiallisissa ja muissa lannoitteissa kullakin pellolla.

    Suunnitelmia on tarkistettava viimeistään seitsemän päivän kuluttua viljelykäytäntöjen muuttumisesta sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ja tosiasialliset käytännöt vastaavat toisiaan.

    4.   Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa. Tämä kirjanpito on toimitettava kalenterivuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle.

    5.   Jokaisen poikkeusta hyväkseen käyttävän nurmitilan on hyväksyttävä se, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus, lannoitussuunnitelma sekä lannoitekirjanpito voidaan tarkastaa.

    6.   Kullakin poikkeusta hyväkseen käyttävällä tilalla on tehtävä maaperän typpi- ja fosforianalyysejä, joita on toteutettava vähintään neljän vuoden välein kullakin viljelykierron ja maaperän ominaisuuksien suhteen yhtenevällä tilan osalla. Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kutakin viiden hehtaarin viljelyalaa kohden.

    7.   Maatilan edellisvuoden fosfaattiylijäämä, joka on laskettu 10 päivänä tammikuuta 2006 annetun lannoitemääräyksen 5 ja 6 pykälän mukaan, ei saa ylittää 20 kilogrammaa hehtaaria kohden.

    8.   Lantaa ei saa levittää syksyllä ennen nurmen kylvöä.

    9.   Lannan levityksessä on käytettävä matalapäästöistä levitystekniikkaa.

    6 artikla

    Maankäyttö

    Voimaperäisesti viljeltyjä nurmipeltoja koskevaa poikkeusta hyväkseen käyttävien viljelijöiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

    (a)

    Lyhytikäiset nurmet kynnetään keväällä.

    (b)

    Voimaperäisesti viljeltyyn nurmialaan ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos nurmesta alle 50 prosenttia on apilaa.

    7 artikla

    Muut toimenpiteet

    Saksan on varmistettava, että poikkeuksen soveltaminen ei rajoita toimenpiteitä, joita tarvitaan yhteisön ympäristölainsäädännön noudattamiseksi.

    8 artikla

    Seuranta

    1.   Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava kartat, joista käy ilmi tilojen ja karjan sekä kussakin kunnassa poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan maatalousmaan prosenttimäärä, ja ajantasaistettava nämä kartat vuosittain. Kyseiset kartat on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran ennen vuoden 2007 loppua ja sen jälkeen vuosittain.

    2.   Poikkeuksen vaikutusta vedenlaatuun on arvioitava ottamalla pintavesistä ja matalista pohjavesistä näytteitä seurantaverkon avulla. Maatalouden aiheuttaman saastumisen seuraamiseksi perustettua pohjavesien seurantaverkkoa sekä pintavesien seurantaverkkoa on tämän vuoksi tehostettava niillä alueilla, joilla vähintään 3 prosenttia kaikista maatiloista käyttää hyväkseen poikkeusta.

    3.   Tutkimusten ja ravinneanalyysien on tuotettava tietoa poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä. Tätä tietoa voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä voimaperäisesti viljellyiltä nurmipelloilta, joille levitetään hehtaarille enintään 230 kilogrammaa typpeä sisältävä määrä karjanlantaa vuodessa.

    4.   Maatalousvaltaisilla valuma-alueilla on perustettava seurantakohteita, jotta saataisiin tietoa maavesien typpipitoisuuksista, vastaavasta typen kulkeutumisesta juuristovyöhykkeen kautta pohjavesiin ja typen pinta- ja pohjavesivalunnasta sekä poikkeuksen mukaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa.

    9 artikla

    Tarkastukset

    1.   Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tehtävä kaikkien poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen osalta hallinnollisia tarkastuksia, joilla valvotaan, että enimmäismäärää, joka on 230 kilogrammaa karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden ei ylitetä ja että typen ja fosforin käyttöä koskevia määräyksiä ja maankäytön edellytyksiä noudatetaan.

    2.   On laadittava peltotarkastusohjelma, joka perustuu riskianalyysiin, aikaisempien vuosien tarkastusten tuloksiin ja direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännön noudattamiseksi suoritettujen yleisten pistokokeiden tuloksiin. Peltotarkastuksia on tehtävä vähintään kolmelle prosentille poikkeusta hyväkseen käyttävistä maatiloista, ja tarkastusten on koskettava 5 ja 6 artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamista.

    10 artikla

    Raportointi

    1.   Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle seurannan tulokset sekä tiivistetty kertomus vedenlaadun kehityksestä sekä arviointimenetelmistä. Kertomuksessa on selvitettävä, miten poikkeusta koskevien edellytysten noudattamista on arvioitu tiloilla suoritettavin tarkastuksin, sekä annettava tietoja hallinnollisissa tarkastuksissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä. Ensimmäinen kertomus on toimitettava kesäkuuhun 2008 mennessä ja sen jälkeen kertomukset on toimitettava vuosittain kesäkuuhun mennessä.

    2.   Komissio ottaa näin saadut tulokset huomioon mahdollisen uuden pyynnön yhteydessä.

    11 artikla

    Soveltaminen

    Tätä päätöstä sovelletaan Saksan toimintaohjelman kanssa (10 päivänä tammikuuta 2006 annettu lannoitemääräys, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä syyskuuta 2006 annetulla lannoitemääräyksellä) vuosina 2006–2009.

    12 artikla

    Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

    Tehty Brysselissä, 22 päivänä joulukuuta 2006.

    Komission puolesta

    Komission jäsen

    Stavros DIMAS


    (1)  EYVL L 375, 31.12.1991,s.1.


    Top