32004R0436

Neuvoston asetus (EY) N:o 436/2004,

annettu 8 päivänä maaliskuuta 2004,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekin tasavallasta peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2000 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon toimenpiteistä, joita yhteisö voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta, 23 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1515/2001(1),

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(2), jäljempänä "perusasetus",

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty komission kuultua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1) Neuvosto otti käyttöön 11 päivänä elokuuta 2000 annetulla asetuksella (EY) N:o 1784/2000(3) lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa, jäljempänä "lopullista tullia koskeva asetus". Lopullista tullia koskevaa asetusta edelsi komission asetus (EY) N:o 449/2000(4), jolla otettiin käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä hyväksyttiin yhden tsekkiläisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoama sitoumus, jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus".

B. WTO:N RIITOJENRATKAISUELIMEN HYVÄKSYMÄT RAPORTIT

(2) Maailman kauppajärjestön (WTO) riitojenratkaisuelin hyväksyi 18 elokuuta 2003 asiassa "Euroopan yhteisöt (EY) - Brasiliasta peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuontiin sovellettavat polkumyyntitullit"(5) valituselimen raportin ja paneelin raportin sellaisena kuin se on muutettuna valituselimen raportilla, jäljempänä "raportit".

(3) Raporteissa kehotettiin Euroopan yhteisöjä saattamaan toimenpide yhdenmukaiseksi tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamista koskevan WTO:n sopimuksen, jäljempänä "polkumyyntisopimus", kanssa seuraavien osalta:

i) Polkumyyntisopimuksen 2 artiklan 4 kohdan 2 alakohta: negatiivisten polkumyyntimarginaalien "nollaaminen" polkumyynnin määrittämisessä.

ii) Polkumyyntisopimuksen 12 artiklan 2 kohta ja 12 artiklan 2 kohdan 2 alakohta: julkaistuista väliaikaisista ja lopullisista määrityksistä ei käy selkeästi ilmi, että Euroopan yhteisöt ovat tarkastelleet tai selvittäneet seuraavien polkumyyntisopimuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyjen vahinkoa kuvaavien tekijöiden merkityksettömyyden: palkat, tuottavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, pääoman saanti ja tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus.

iii) Polkumyyntisopimuksen 6 artiklan 2 ja 4 kohta: edellä ii kohdassa esitetyistä vahinkoa kuvaavista tekijöistä tiedottamatta jättäminen asianomaisille osapuolille polkumyyntitutkimuksen aikana.

(4) Komissio arvioi päätelmät uudelleen ottaen huomioon raporteissa esitetyt suositukset ja perustaen arvionsa vuosina 1999-2000 tehdyn alkuperäisen tutkimuksen aikana kerättyihin tietoihin. Jollei toisin ilmoiteta, lopullista tullia koskevassa asetuksessa tehty arviointi pysyy voimassa. Uudelleenarviointi osoittaa, että vahinkoa aiheuttava polkumyynti jatkuu yhä tosin hieman alhaisemmalla tasolla.

C. MENETTELY

(5) Sen jälkeen kun riitojenratkaisuelin oli hyväksynyt valituselimen raportin, tämän menettelyn asianomaisille osapuolille eli brasilialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja yhteisön tuotannonalalle ilmoitettiin polkumyyntilaskelmaa ja johdanto-osan 3 kappaleen ii kohdassa mainittuja vahinkoja kuvaavia tekijöitä koskevista olennaisista tosiasioista ja huomioista. Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullista tullia koskevan asetuksen muuttamista ja vahvistamista. Samalla annettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Komissio tarjosi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Kukaan osapuolista ei kuitenkaan pyytänyt kuulemista.

(6) Kaikki osapuolten toimittamat huomautukset käsiteltiin ja otettiin tarvittaessa huomioon päätelmiä muutettaessa.

(7) Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että polkumyyntitutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 1998 ja 31 päivän maaliskuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskevan arvioinnin kannalta olennaisten kehityssuuntien tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 1995 ja tutkimusajanjakson päättymispäivän (31 päivä maaliskuuta 1999) välisen ajanjakson. Tästä ajanjaksosta käytetään jäljempänä nimitystä "tarkastelujakso".

D. MUUTETUT JA VAHVISTETUT PÄÄTELMÄT

1. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(8) Tarkasteltavana olevat tuotteet ovat kierteellisiä tempervalurautaisia putkien liitos- ja muita osia, jotka yhdistetään ruuvaamalla ja jotka kuuluvat CN-koodiin ex 7307 19 10 (Taric-koodi 7307 19 10 11 ja 7307 19 10 19 ). Raportit eivät vaikuta lopullista tullia koskevassa asetuksessa esitettyihin tarkasteltavana olevaa tuotetta ja samankaltaista tuotetta koskeviin päätelmiin.

2. POLKUMYYNTI

2.1 Johdanto

(9) Seuraavaksi esitetään tarkemmin uudelleenarvioidut päätelmät, jotka perustuvat raporttien suosituksiin ja koskevat "nollaamisen" käyttöä painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin vahvistamisessa.

(10) Kaikki muut käytetyt laskentamenetelmät ovat samat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Lisätietoja on saatavissa väliaikaista tullia koskevasta asetuksesta ja lopullista tullia koskevasta asetuksesta.

2.2 Brasilia

(11) Alkuperäisen tutkimuksen aikana Indústria de Fundição Tupy Ltda oli ainoa tiedossa oleva tarkasteltavaa tuotetta vievä tuottaja Brasiliassa.

(12) Normaaliarvoa, vientihintaa ja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti tehtyjä oikaisuja koskeviin päätelmiin ei ollut tarpeellista tehdä muutoksia. Tarkemmat tiedot niistä ovat väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20-31 ja 35-49 kappaleessa ja lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24-27, 30-31, 38-43, 46-48 ja 51-54 kappaleessa.

(13) Kunkin Euroopan yhteisöön viedyn tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten tehtiin väliaikaista tullia koskevassa ja lopullista tullia koskevassa asetuksessa. Raporttien suositusten mukaisesti "nollaamista" ei sovellettu laskettaessa kokonaispolkumyyntimarginaalia.

(14) Tarkistettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on seuraava:

Indústria de Fundição Tupy Ltda: 32 %.

(15) Yhteistyössä toimimisen aste oli korkea. Näin ollen tarkistettu jäännöspolkumyyntimarginaali asetetaan samalle tasolle kuin Indústria de Fundição Tupy Ltda -yrityksen eli 32 prosenttiin.

2.3 Osapuolille ilmoittaminen

(16) Edellä mainitut polkumyyntiä koskevat tarkistetut päätelmät ilmoitettiin kaikille tämän tutkimuksen kohteena oleville asianomaisille osapuolille, joille annettiin mahdollisuus esittää näkemyksiä ja huomautuksia sekä tulla komission kuulemiksi.

(17) Kukaan asianomaisista osapuolista ei vastustanut komission polkumyyntiä koskevia päätelmiä.

3. YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(18) Raporteissa esitetyt suositukset ja päätelmät eivät muuta yhteisön tuotannonalan määritelmää koskevia päätelmiä, joista on yhteenveto lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65-68 kappaleessa.

4. VAHINKO

4.1 Tuonti asianomaisista maista ja hinnan alittavuus

(19) Raporttien päätelmät eivät muuta lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69-94 kappaleessa esitettyjä päätelmiä.

4.2 Yhteisön tuotannonalan tilanne

4.2.1 Alustava huomio

(20) Tässä osassa esitetään vahinkoanalyysia koskevat uudelleenarvioidut päätelmät, jotka perustuvat raporteissa annettuihin suosituksiin. Raporteissa todetaan, että Euroopan yhteisö ei toiminut polkumyyntisopimuksen 12 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukaisesti, sillä julkaistuista väliaikaisista ja lopullisista määrittelyistä ei käy selkeästi ilmi, että Euroopan yhteisö on tarkastellut tai selvittänyt seuraavien polkumyyntisopimuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyjen vahinkoa kuvaavien tekijöiden merkityksettömyyden: palkat, tuottavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, pääoman saanti ja tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että nämä vahinkoa kuvaavat tekijät on tutkittu alkuperäisessä tutkimuksessa. Tuolloin niitä ei kuitenkaan pidetty merkityksellisinä, jonka vuoksi ne jätettiin pois julkistetusta analyysista ja sisällytettiin asiakirjaan liitettyyn sisäiseen tiedotteeseen.

4.2.2 Väliaikaista tullia koskevassa ja lopullista tullia koskevassa asetuksessa esitetty yhteisön tuotannonalan tilanne

(21) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 160 ja 161 kappaleessa todettiin, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. Yhteisön tuotannonalan tilanteen havaittiin heikentyneen tutkimusajanjaksona erityisesti tuotannossa, tuotantokapasiteetissa, myynnissä ja markkinaosuudessa tapahtuneen laskun vuoksi. Lisäksi yhteisön tuotannonalan työllisyys heikkeni huomattavasti, investoinnit vähenivät ja varastot kasvoivat. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi, mikä johtui tuotantokapasiteetin laskusta.

4.2.3 Vahinkoa koskevien päätelmien tarkastelu riitojenratkaisuelimen suositusten ja ratkaisujen pohjalta

(22) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150-159 kappaleessa käsiteltyjen vahinkoa kuvaavien tekijöiden eli tuotannon, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen, myyntimäärien, markkinaosuuden, myyntihintojen, varastojen, kannattavuuden, työllisyyden ja investointien lisäksi analysoitiin seuraavat vahinkoa kuvaavat tekijät, jotka esitetään tässä tarkemmin raporttien suositusten mukaisesti:

4.2.3.1 Palkat

(23) Palkat, jotka on ilmaistu tarkasteltavana olevan tuotteen valmistamiseen tarvittuina vuosittaisina kokonaistyövoimakustannuksina, kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 1 Palkat

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tilinpäätökset.

(24) Palkat kasvoivat vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 5 prosenttia. Kun lähtökohdaksi otetaan vuosi 1996, palkat laskivat noin 3 prosenttia.

(25) Tämä tekijä noudattaa suurin piirtein palkkojen yleistä kehitystä alalla ja työllisyyden muutoksia yhteisön tuotannonalalla. Vuoden 1996 ja tutkimusjakson välisenä aikana palkat laskivat 3 prosenttia, mikä vastasi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 158 kappaleessa mainittua työllisyyden kehitystä (6 prosentin lasku vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä, noin prosentin lievä lasku vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä).

4.2.3.2 Tuottavuus

(26) Työntekijöiden tuotoksena mitattu tuottavuus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2 Tuottavuus

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(27) Tuottavuus vaihteli tarkastelujakson aikana, mutta vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtui yleinen 4 prosentin lasku. Tuottavuus kasvoi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 7 prosenttia. Tämä tekijä noudattaa työllisyys- ja tuotantolukuja, jotka on jo mainittu väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 ja 158 kappaleessa.

4.2.3.3 Sijoitetun pääoman tuotto

(28) Sijoitetun pääoman tuotto, joka saadaan jakamalla yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos (voitto tai tappio) investointien määrällä, kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3 Sijoitetun pääoman tuotto

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset ja tilinpäätökset.

(29) Sijoitetun pääoman tuotto kasvoi vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä - 6,55 prosentista - 2,75 prosenttiin. Mutta kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157 kappaleessa selvitettiin, yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tulokseen vaikutti poikkeuksellisen negatiivisesti erään tuotantolaitoksen sulkemisesta vuonna 1995 aiheutuneet kustannukset. Vuodelle 1995 olivat ominaisia myös yhteisön tuotannonalan määritelmään sisällytetyn kahden tuottajan rakenneuudistustoimenpiteet, joilla nämä tuottajat pyrkivät järkiperäistämään tuotantoaan, sekä yhteisön ympäristölainsäädännön edellyttämät investoinnit. Myös nämä vaikuttivat negatiivisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tulokseen. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että vuosi 1995 oli epätyypillinen yhteisön tuotannonalan tilanteen kannalta eikä sitä voida pitää merkityksellisenä perustana sijoitetun pääoman tuoton suuntauksia analysoitaessa.

(30) Tämä pätee myös muihin vahinkoa kuvaaviin tekijöihin, joihin sisältyy yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos, esim. jäljempänä johdanto-osan 33 kappaleessa käsiteltävä kassavirta.

(31) Vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä sijoitetun pääoman tuotto laski 6,4 prosenttiyksikköä, 3,72 prosentista - 2,72 prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuoton negatiivinen kehitys oli suurimmaksi osaksi yhdenmukainen kannattavuuden negatiivisen kehityksen kanssa. Kannattavuus laski saman jakson aikana 2,3 prosenttiyksikköä.

4.2.3.4 Kassavirta

(32) Kassavirta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4 Kassavirta

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tilinpäätökset.

(33) Tarkasteltavana olevan tuotteen liikevaihto on aina muodostanut yli 50 prosenttia yhteisön tuotannonalan kaikkien toimintojen kokonaisliikevaihdosta tarkastettujen tilien mukaisesti. Edellä olevassa taulukossa esitetään tarkasteltavana olevan tuotteen kassavirta, joka on laskettu liikevaihdon jakautumisen perusteella vuosina 1995-1998. Tutkimusajanjaksolta ei ollut saatavissa tarkastettuja tilejä, joten kassavirta laskettiin kokonaisliikevaihdon ja tarkasteltavana olevan tuotteen liikevaihdon perusteella, jotka tarkastettiin tutkimuksen aikana. Kuten johdanto-osan 29 kappaleessa edellä selvitettiin, yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tulokseen vaikuttivat vuonna 1995 poikkeuksellisen negatiivisesti tuotantolaitoksen sulkemisesta ja rakenneuudistuksesta aiheutuneet kustannukset, joten kyseistä vuotta ei voida pitää merkityksellisen edustavana perustana kassavirran suuntauksia analysoitaessa. Vuosien 1995 ja 1998 välisen aikana kassavirta kasvoi noin 16 prosenttia ja pysyi vakaana tutkimusajanjakson ajan. Kun lähtökohdaksi otetaan vuosi 1996, kassavirta heikkeni noin 4 prosenttia tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Kassavirran heikkeneminen oli suurimmaksi osaksi yhtenevä kannattavuuden laskun kanssa.

4.2.3.5 Pääoman saanti

(34) Alkuperäisen tutkimuksen aikana yhteisön tuotannonala ei väittänyt (eikä antanut viitteitä siitä), että sillä olisi ongelmia toimintaansa tarvitseman pääoman saannissa. On kuitenkin selvää, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huomattava heikkeneminen (ks. erityisesti kannattavuus, kassavirta ja sijoitetun pääoman tuotto) saattaa vaikeuttaa pääoman saantia lähitulevaisuudessa.

4.2.3.6 Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(35) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä on todettava, että sen vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat. Tämä päätelmä pysyy voimassa huolimatta siitä, että polkumyyntimarginaalia alennetaan yhden viejän osalta johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti.

(36) Brasilialainen vientiä harjoittava tuottaja esitti vastalauseen komission päätelmään, jonka mukaan tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyyden vaikutus yhteisön tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen. Brasilialaisen tuottajan mukaan polkumyyntimarginaalin ja viitehinnan alittavuuden marginaalin välinen lähes 50 prosentin ero osoitti, että yhteisön tuottajien tuotantokustannusten ja brasilialaisen viejän vastaavien kustannusten välillä oli huomattava ero. Joten vaikka polkumyynti poistettaisiin kokonaan, Brasiliasta peräisin oleva tuonti alittaisi yhä selkeästi yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattoman hinnan. Brasilialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti lopuksi, että hintavaihteluille erittäin alttiilla markkinoilla tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutus olisi siten selvästi vähäpätöinen, päinvastoin kuin mitä komission päätelmissä esitetään.

(37) Muistettakoon, että perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan "tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys" tutkitaan yhteisön tuotannonalan tilanteesta tehdyn analyysin yhteydessä. Tähän yhteisö soveltaa vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan tosiasiallista polkumyyntimarginaalia arvioidaan yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ottaen huomioon kyseisestä maasta tulevan tuonnin määrän ja hinnat. Brasilialaisen viejän ehdottaman kaltainen analyysi, jossa verrataan polkumyyntimarginaalia viitehinnan alittavuuden marginaaliin päätelmien tekemiseksi tuotantokustannusten erosta vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotantoalan välillä, ylittäisi selkeästi perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa vahvistetut puitteet ja toisi mukanaan syy-yhteyden aineksia tällaiseen analyysiin. Sitä ei selvästikään vaadita perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja se poistaisi eron yhteisön tuotannonalan tilanteesta tehdyn analyysin ja polkumyynnin ja vahingon välisen syy-yhteyden väliltä, jota joka tapauksessa tarkastellaan erikseen. Tässä yhteydessä on myös syytä todeta, että viitehinnan alittavuuden marginaali lasketaan sen vuoksi, että voidaan soveltaa "alhaisemman tullin sääntöä", jonka mukaan polkumyyntitulli asetetaan joko polkumyyntimarginaalin tai vahinkomarginaalin tasolle riippuen siitä, kumpi niistä on alhaisempi. Korostettakoon, että Maailman kauppajärjestö (WTO) ei edellytä "alhaisemman tullin säännön" soveltamista ja siihen sisältyvän viitehinnan alittavuuden marginaalin laskemista. Vaikka oletettaisiin - keskustelun vuoksi ja hyväksymättä brasilialaisen viejän esittämää väitettä - että vertailu vientiä harjoittavan tuottajan ja yhteisön tuottajien tuotantokustannusten välillä olisi tässä tapauksessa aiheellista, tällainen analyysi voisi perustua ainoastaan polkumyyntimarginaalin ja hinnan alittavuuden marginaalin (eikä viitehinnan alittavuuden marginaalin) väliseen vertailuun. Molempien marginaalien tasot ovat kuitenkin vertailukelpoisia. Brasiliasta peräisin olevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan myynnin välinen hintaero olisi siten ilman polkumyyntiä vähäinen.

(38) Näin ollen väite oli hylättävä.

4.2.4 Vientiä harjoittavan tuottajan huomautukset tietyistä vahinkoa kuvaavista tekijöistä

(39) Brasilialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tiettyjen vahinkoa kuvaavien tekijöiden osalta (kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, pääoman saanti) vuotta 1995 ei oltu sisällytetty kehityssuuntien analyysiin. Se väitti, että vuotta 1995 ei oltu otettu huomioon noiden tekijöiden kohdalla, koska ne olisivat osoittaneet kehityksen olleen positiivista. Sen mukaan lähestymistapa on epäjohdonmukainen ja syrjivä eikä täytä polkumyyntisopimuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 6 kohdan i alakohdan vaatimuksia objektiivisesta ja puolueettomasta tutkimuksesta.

(40) Aluksi on todettava, että kannattavuudesta ei ole tehty uutta määritystä raporttien suositusten toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Brasilia toi riitojenratkaisumenettelyssä kannattavuutta koskien esille täsmälleen samat väitteet kuin edellä. Paneeli kumosi väitteet, eikä tämän tekijän osalta tehty lainkaan suositusta. Kannattavuustekijää ei näin ollen otettu uudelleen tarkasteltavaksi.

(41) Seuraavaksi on todettava, että vahinkoa kuvaavien tekijöiden kehityssuuntia, joita oli analysoitu mutta ei julkistettu alkuperäisen tutkimuksen aikana, oli analysoitu vuodesta 1995 lähtien alkuperäisen tutkimuksen mukaisesti. Tämä koskee myös tekijää pääoman saanti. Kahdesta vahinkoa kuvaavasta tekijästä (sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta) todettiin erityisesti, että vuosi 1995 oli poikkeuksellinen eikä sitä sen vuoksi voitu pitää merkityksellisenä edellä johdanto-osan 29 ja 33 kappaleissa esitetyistä syistä. Useissa paneelin ja valituselimen raporteissa itse asiassa hyväksytään, että vahinkoa kuvaavien tekijöiden arviointia ei ole jäykästi rajattu tarkastelujakson alku- ja loppuvuosien väliseen vertailuun. Tältä osin olisi myös todettava, että brasilialainen vientiä harjoittava tuottaja ei ole asettanut johdanto-osan 29 kappaleessa esitettyjä perusteluja kyseenalaiseksi.

(42) Lopuksi käsitellään lähestymistavan väitettyä epäjohdonmukaisuutta. Juuri alkuperäisen tutkimuksen analyysin suhteen noudatettavan johdonmukaisuuden vuoksi on tarpeen - raporttien suositusten toteuttamiseksi - analysoida suoraan kannattavuudesta johdettua kassavirtaa ja sijoitetun pääoman tuottoa samalta pohjalta kuin alkuperäisessä tutkimuksessa kannattavuutta, jonka kehityssuuntia koskevasta analyysista vuosi 1995 voitiin täydellä syyllä jättää pois raporttien päätelmien mukaisesti. EY:n viranomaisten valitsema lähestymistapa oli siten johdonmukainen ja objektiivinen.

(43) Näin ollen väitteet oli hylättävä.

4.2.5 Vahinkoa koskevat päätelmät

(44) Edellä esitetyn analyysin perusteella todetaan, että palkkoja, tuottavuutta, sijoitetun pääoman tuottoa ja kassavirtaa koskevat päätelmät vastasivat eräitä toisia tekijöitä, jotka analysoitiin ja julkaistiin alkuperäisen tutkimuksen aikana. Pääoman saannista voidaan todeta, että yhteisön tuotannonala ei väittänyt, että sillä olisi ollut ongelmia toimintaansa tarvitseman pääoman saannissa. Tätä tekijää olisi kuitenkin tarkasteltava yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen jatkuvaa heikkenemistä vasten. Polkumyyntimarginaalista voidaan todeta, että asiaomaisista maista tulevan tuonnin määrän ja hinnat huomioon ottaen, sen vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(45) Edellä esitettyyn perustuen voidaan vahvistaa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelujakson aikana.

5. SYY-YHTEYS

(46) Raportit ja tarkistettu vahinkoanalyysi eivät aiheuta muutoksia lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101-114 kappaleisiin ja niissä tehtyihin päätelmiin.

(47) Brasilialainen viejä esitti väitteenään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johtunut polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista vaan yhteisön tuotannonalan heikosta tuottavuudesta, mitä tuki lähes 50 prosentin ero polkumyyntimarginaalin ja viitehinnan alittavuuden marginaalin välillä ja yhteisön tuotannonalan vuonna 1995 toteuttamat tuotannon rationalisointiin tähdänneet rakenneuudistustoimenpiteet. Tämä väite on selvästi samanlainen kuin edellä johdanto-osan 36 kappaleessa esitetty väite polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä. Brasilialainen viejä väitti lisäksi, että komissio oli tuotantokustannusten välistä eroa analysoidessaan kuitenkin rajannut analyysinsa eroihin energian kulutuksessa, joka on yhteydessä musta- ja valkoydinrautaisten liitososien laadun ja tuotantoprosessien eroihin.

(48) Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Brasilia toi riitojenratkaisumenettelyssä esille täsmälleen samat väitteet, kuin mitkä on mainittu edellä. Paneeli ja valituselin kumosivat väitteet, eikä tämän syy-yhteysanalyysin osalta tehty lainkaan suositusta.

(49) Näin ollen johdanto-osan 47 kappaleessa mainitut väitteet oli hylättävä.

6. YHTEISÖN ETU

(50) Raportit ja tarkistettu vahinkoanalyysi eivät aiheuta muutoksia väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 178-186 kappaleisiin, lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 115-117 kappaleisiin ja niissä tehtyihin päätelmiin.

7. MUUTETUT TOIMENPITEET

(51) Edellä esitetyn mukaisesti alkuperäisessä tutkimuksessa tehtyjen päätelmien ja vahvistettujen tosiasioiden perusteellinen tarkastelu, jossa huomioitiin raporteissa esitetyt suositukset ja ratkaisut, osoittaa, että Brasiliasta peräisin oleva tuonti jatkui yhä vahinkoa aiheuttaen polkumyynnillä vaikkakin hieman alhaisemmalla tasolla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2000 1 artiklan 2 kohdassa oleva taulukko Brasiliasta peräisin olevien tuotteiden osalta seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä maaliskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. Ahern

(1) EYVL L 201, 26.7.2001, s. 10.

(2) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1972/2002 (EYVL L 305, 7.11.2002, s. 1).

(3) EYVL L 208, 18.8.2000, s. 8.

(4) EYVL L 55, 29.2.2000, s. 3.

(5) Asiakirja WT/DS141/10, 27.8.2003.