32004R0398

Neuvoston asetus (EY) N:o 398/2004,

annettu 2 päivänä maaliskuuta 2004,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), jäljempänä "perusasetus", ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

MENETTELY

Voimassa olevat toimenpiteet

(1) Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2496/97(2) käyttöön lopullisen arvotullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", peräisin olevan piin tuonnissa. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tulli on 49 prosenttia. Toimenpiteet otettiin alun perin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 2200/90(3), ja toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu päätettiin asetuksella (EY) N:o 2496/97.

Tarkastelupyyntö

(2) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen julkaisemisen maaliskuussa 2002(4) jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden tarkastelua koskevan pyynnön. Pyynnön jätti 9 päivänä syyskuuta 2002 EUROALLIAGES (rautayhdisteteollisuuden yhdyskomitea), jäljempänä "hakija", yhteisön piin koko tuotantoa edustavien yhteisön tuottajien puolesta. Pyynnössä väitettiin, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(3) Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio päätti, että todisteet olivat riittävät tarkastelun vireille panemiseksi, minkä johdosta komissio julkaisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanoa koskevan ilmoituksen(5) ja pani vireille asiaa koskevan tutkimuksen.

Tutkimus

Menettely

(4) Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, tuojille/kauppiaille, käyttäjille ja näiden järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5) Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille niille, joille oli virallisesti ilmoitettu tarkastelun vireillepanosta, ja niille, jotka pyysivät kyselylomaketta vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6) Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset pyynnön tehneiltä kolmelta yhteisön tuottajalta, yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä tuojalta ja kahdelta tuottajalta vertailumaassa.

Asianomaiset osapuolet ja tarkastuskäynnit

(7) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden sekä yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Vientiä harjoittavat tuottajat

Dalian DC Silicon Co., Ltd - Dalian, Kiina

b) Etuyhteydessä olevat tuojat

Dow Corning Ltd, Barry, Wales, Yhdistynyt kuningaskunta

c) Vertailumaan tuottajat:

Fesil ASA, Trondheim, Norja

Elkem ASA, Oslo, Norja

d) Yhteisön tuottajat

Invensil, Pechiney Group, Pariisi, Ranska

Ferroatlantica, Madrid, Espanja

R W Silicium, Pocking, Saksa

Tutkimusajanjakso

(8) Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän lokakuuta 2001 ja 30 päivän syyskuuta 2002 välistä ajanjaksoa, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnissa oleellinen kehityksen tarkastelu koski 1 päivän tammikuuta 1998 ja tutkimusajanjakson lopun välistä ajanjaksoa, jäljempänä "tarkastelujakso".

Muita maita koskevat menettelyt

(9) Lokakuussa 2002 pantiin vireille Venäjältä peräisin olevan piin yhteisöön tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2229/2003(6) säädettiin 10 päivänä heinäkuuta 2003 22,7-23,6 prosentin väliaikainen polkumyyntitulli.

Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

(10) Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin oleva, CN-koodiin ex 2804 69 00 luokiteltava piimetalli (piipitoisuus alle 99,99 painoprosenttia). Tullinimikkeistön tämänhetkisen luokituksen mukaan nimikkeen olisi oltava "pii". Pii, jonka puhtausaste on korkeampi eli jonka piipitoisuus on vähintään 99,99 prosenttia ja jota käytetään lähinnä elektronisia puolijohteita valmistavassa teollisuudessa, luokitellaan eri CN-koodiin eikä sitä tarkasteltu tässä menettelyssä.

(11) Piitä valmistetaan pelkistämällä kvartsia hiilellä korkeassa lämpötilassa uppokaariuunissa, jossa vaikuttaa samanaikaisesti useita erilaisia hiilipelkistimiä. Sitä pidetään kaupan säännöttöminä kappaleina, kiteinä, rakeina ja jauheena, joiden puhtaus vastaa kansainvälisesti hyväksyttyjä teknisiä eritelmiä. Piitä käyttää lähinnä kaksi teollisuuden alaa eli kemianteollisuus tuottaessaan metyylikloorisilaaneja, trikloorisilaaneja ja piitetrakloridia ja alumiiniteollisuus valmistaessaan primääri- ja sekundäärisulatuksella alumiiniseoksia käytettäväksi valuseosten tuotantoon eri teollisuudenaloilla, erityisesti autoteollisuudessa.

(12) Kuten aikaisemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinassa valmistetulla joko kotimarkkinoilla myydyllä tai yhteisöön viedyllä piillä, vertailumaassa (Norjassa) tuotetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella sekä pyynnön esittäneiden yhteisön tuottajien yhteisössä valmistamalla ja myymällä tuotteella on samat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä samat käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(13) Kiinan viranomaiset ja Kiinan metallien, mineraalien ja kemikaalien tuojien ja viejien kauppakamari esittivät kumpikin yhden huomautuksen tarkasteltavana olevan tuotteen eri asteista ja samankaltaisesta tuotteesta. Niiden tueksi ei kuitenkaan toimitettu näyttöä. Lisäksi ne esitettiin vasta menettelyn hyvin myöhäisessä vaiheessa. Näistä syistä tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat huomautukset hylättiin.

POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(14) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, tapahtuuko polkumyyntiä tällä hetkellä ja jos tapahtuu, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

Alustavat huomautukset

(15) Valituksessa mainituista kuudesta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta ainoastaan yksi toimi yhteistyössä. Eurostatin tietojen mukaan sen viennin osuus oli enemmän kuin 80 prosenttia koko viennistä Kiinasta EU:hun. Muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet tietoja ja tämän vuoksi niiden tilannetta koskevat päätelmät oli tehtävä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(16) Aikaisemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneen tarkastelun tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tuotiin piitä yhteisöön 10199 tonnia. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen asianomaisen tuonnin määrä laski 4168 tonniin vuonna 1998, mutta se kasvoi taas 14454 tonniin tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(17) Alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla 9,3 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus oli 3,8 prosenttia yhteisön koko kulutuksesta aikaisemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneen tarkastelun tutkimusajanjakson aikana. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen markkinaosuus laski 1,4 prosenttiin vuonna 1998, mutta kasvoi taas tutkimusajanjakson aikana 3,9 prosenttiin tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaiskulutuksesta yhteisössä.

Polkumyynti tutkimusajanjakson aikana

(18) Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti komissio käytti samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

Vertailumaa

(19) Koska Kiina on siirtymätalousmaa, normaaliarvo oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti soveltuvasta markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta saatujen tietojen perusteella.

(20) Kuten aikaisemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneessa tarkastelussa, tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa koskeneessa ilmoituksessa ehdotettiin Norjaa vertailumaaksi normaaliarvon määritystä varten.

(21) Edellä mainittu kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja vastusti tätä ehdotusta ja väitti, että Brasilia tai Etelä-Afrikka olisivat soveltuvampia vaihtoehtoja pääsiassa siksi, että niiden kilpailu- ja markkinaolosuhteet olivat paremmin verrattavissa Kiinan tilanteeseen. Yhteisön tuotannonala vastusti Brasilian ja Etelä-Afrikan valintaa Brasilian valuutan voimakkaan devalvoitumisen ja eteläafrikkalaisen kilpailun puutteen vuoksi, sillä ainoastaan yksi yritys tuotti tarkasteltava olevaa tuotetta Etelä-Afrikassa. Lisäksi kummankaan maan tiedossa olleet tuottajat eivät suostuneet menettelyssä yhteistyöhön komission pyynnöstä huolimatta. Tästä johtuen Brasiliaa ja Etelä-Afrikkaa ei voitu valita vertailumaiksi.

(22) Norjan todettiin olevan yksi suurimmista piin tuottajista maailmassa, ja siellä on kaksi kilpailevaa paikallista tuottajaa. Norjan markkinoiden todettiin myös olevan avoimet, piihin ei sovelleta tuontitulleja, ja sinne viedään merkittäviä määriä Brasiliasta ja Kiinasta. Olisi myös huomattava, että Norjalla on luonnostaan etuna halvan energian saanti, kun taas Kiinalla ei ole väitetty olevan tällaista etua.

(23) Tämän vuoksi Norjan päätellään olevan vertailumaaksi soveltuva. Komissio otti yhteyttä kahteen tiedossa olleeseen piin tuottajaan Norjassa, ja molemmat suostuivat toimimaan yhteistyössä.

Normaaliarvo

(24) Normaaliarvon määrittämiseksi todettiin ensiksi, että norjalaisten tuottajien kotimarkkinamyynnin määrä oli edustava verrattuna Kiinan viennin määrään. Normaaliarvo määritettiin joko riippumattoman asiakkaan tavanomaisessa kaupankäynnissä maksaman hinnan painotetun keskiarvon perusteella tai laskennallisen normaaliarvon perusteella, jos kotimarkkinamyynti ei ollut kannattavaa. Olisi huomattava, että laskennallista normaaliarvoa oli käytettävä ainoastaan vähäisen vientiosuuden yhteydessä. Jos normaaliarvo määritettiin laskennallisesti, se tehtiin lisäämällä norjalaisiin tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Kaikissa tapauksissa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa esitetyn ensimmäisen menetelmän mukaisesti.

Vientihinta

(25) Yhteisöön suuntautuneessa viennissä suurin osa yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan myynnistä tapahtui etuyhteydessä olevalle yhteisön yritykselle, joka jalosti tuodun piin piihartsiksi. Näitä vientihintoja ei tavanomaisesti käytettäisi vientihinnan määrittämisessä, koska etuyhteys yritysten välillä saattaa vaikuttaa niihin. Kuitenkin kun todettiin, että veloitetut hinnat olivat yhdenmukaisia erikoislehdissä raportoitujen markkinahintojen ja sellaisen toisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan veloittamien hintojen kanssa, joka ei toiminut yhteistyössä mutta vei samalle yritykselle EU:ssa tutkimusajanjakson aikana, näitä hintoja päätettiin käyttää vientihinnan laskemisessa. Vientihinta määritettiin siis yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatujen, yhteistyössä toimimatonta vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevien ja Eurostatilta saatujen muiden tietojen perusteella. Olisi huomattava, että yhteistyössä toimineen viejän viennin määrä muodosti 80 prosenttia Eurostatin tilastoimasta tuonnista ja se oli suurempi kuin Kiinasta aikaisemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneen tarkastelun tutkimusajanjakson aikana tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärä.

Vertailu

(26) Normaaliarvon ja noudettuna lähettäjältä -vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin, perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti, oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon eroavuudet, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten osalta.

Polkumyyntimarginaali

(27) Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon välisen vertailun perusteella edellä esitetyn mukaisesti. Vertailu osoitti polkumyyntiä tapahtuneen. Polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana oli huomattava eli 12,5 prosenttia, vaikkakin selvästi pienempi kuin aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu taso.

Päätelmät

(28) Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tuonnin määrä oli suurempi kuin aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneen tarkastelun tutkimusajanjaksolla ja se tapahtui edelleen selkeästi polkumyynnillä. Tutkimus ei antanut aihetta päätellä, että polkumyynti loppuisi tai vähenisi, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tästä syystä pääteltiin, että polkumyynnin jatkuminen oli todennäköistä.

Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(29) Katsottiin aiheelliseksi tutkia myös, kasvaisiko Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tätä varten arvioitiin seuraavia tekijöitä: vienti- ja/tai tuotantokapasiteetin kehitys sekä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientikäyttäytyminen kolmansien maiden markkinoilla.

Yhteistyössä toimineen viejän vientimyynti ja käyttämätön kapasiteetti

(30) Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyössä toiminut yritys vei tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantonsa sataprosenttisesti EU:hun. Kävi myös selväksi, että kyseisellä yrityksellä oli huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, joka oli hiljattain kaksinkertaistunut. Olisi myös huomattava, että valtaosa viennistä EU:hun tapahtui sisäisen jalostuksen menettelyssä etuyhteydessä olevalle yritykselle, joka käytti tarkasteltavana olevan tuotteen jatkojalostukseen. Toisin sanoen kyseistä vientiä ei koskaan laskettu vapaaseen liikkeeseen yhteisön markkinoilla mutta se kilpaili muiden toimijoiden yhteisön markkinoilla myymän piin kanssa. Toimenpiteiden kumoaminen olisikin tälle viejälle lisäkannustin toimittaa tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille suurempia määriä joko vapaaseen liikkeeseen tai sisäiseen jalostukseen.

Kiinalainen tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste

(31) Voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskeneen hakemuksen mukaan, jonka kyseiset tiedot perustuivat elokuussa 2001 julkaistun Metal Bulletin -julkaisun tietoihin, tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuotantokapasiteetti Kiinassa on noin 1203000 tonnia vuodessa. Voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskeneessa hakemuksessa viitattiin myös johtavan riippumattoman tutkimusryhmän tietoihin, joissa tuotantokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 2002 noin 600000 tonnia. Kiinan tuotannon määräksi arvioitiin kyseisenä vuonna noin 400000 tonnia. Tämän perusteella kapasiteetin käyttöaste on Kiinassa 33-66 prosenttia ja parhaimmillaankin käyttämätöntä kapasiteettia on vähintään puolet yhteisön koko kulutuksesta. Vaikutti myös siltä, että Kiinan tuotantokapasiteettia voitaisiin nopeasti lisätä entisestään, jos markkinaolosuhteet antaisivat tähän aihetta.

(32) Tämän vuoksi Kiinan suuri tuotantokapasiteetti osoittaa, että tuottajat voivat nopeasti lisätä tuotantoaan ja suunnata sitä mille tahansa vientimarkkinoille yhteisön markkinat mukaan luettuina, jos toimenpiteet kumotaan.

(33) Koska kiinalaiset lähteet eivät antaneet tietoja ja Kiinan piiteollisuudesta on vain vähän julkista tietoa, olisi huomattava, että perusasetuksen ja erityisesti sen 18 artiklan mukaisesti edellä esitetyt päätelmät perustuvat pääasiassa parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin eli valituksessa annettuihin tietoihin.

Vienti kolmansiin maihin

(34) Kiinalaisten vientitietojen perusteella todettiin, että Kiinan koko maailmanlaajuinen piin vienti kasvoi 43 prosentilla 271626 tonnista vuonna 1998 387444 tonniin vuonna 2002(7). Vientihinnat maailmanmarkkinoilla ovat 30 prosenttia alhaisemmat kuin vientihinnat yhteisöön, joten viejien kannattaisi lisätä vientiään yhteisöön enemmän kuin kolmansiin maihin, jos toimenpiteet kumotaan.

(35) Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisten vientihintojen havaittiin laskeneen lähes neljä prosenttia eli 829 Yhdysvaltain dollarista tonnilta vuonna 1998 799 dollariin vuonna 2002(8).

(36) Tämä osoittaa selvästi, että jos toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaisilla viejillä olisi selvästi aihetta suuntautua yhteisön markkinoille, koska Yhdysvaltain markkinoilla on juuri otettu käyttöön polkumyyntitoimenpiteet ja Venäjä on hiljattain nostanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa Kiinasta sovelletun tullin 5 prosentista 20 prosenttiin.

Vientihinnat yhteisössä

(37) Olisi myös huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen yleinen hintataso yhteisössä tekee yhteisön markkinoista hyvin houkuttelevat. Tämä on jälleen yksi kannustin lisätä vientiä yhteisöön joko lisäämällä tuotantoa tai suuntaamalla nyt kolmansiin maihin tapahtuvaa vientiä yhteisöön. Lisäksi vientihintojen kolmansiin maihin todettiin olevan alemmat kuin hintojen yhteisöön vietäessä. Yhteisön markkinoiden houkuttelevat, suhteellisen korkeat hinnat eivät kuitenkaan todennäköisesti pysy sellaisina pitkällä aikavälillä, jos toimenpiteet kumottaisiin, koska lukuisat kiinalaiset viejät kilpailisivat keskenään kasvattaakseen osuuttaan yhteisön markkinoista. Tästä johtuen on erittäin todennäköistä, että kaikkien yhteisön markkinoilla olevien toimijoiden olisi laskettava hintojaan.

Kolmansien maiden soveltamat kaupan suojakeinot

(38) Kiinalaisten tuottajien vientikäyttäytymistä muilla tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeimmillä markkinoilla tutkittiin myös. Yhdysvallat pani vireille Kiinasta peräisin olevan piin polkumyyntitullin tarkastelun vuonna 1999. Tutkimuksessa todettiin hyvin suuret polkumyyntimarginaalit (jopa 139 prosenttia). Tästä syystä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet uusittiin helmikuussa 2003 päätellen, että toimenpiteiden poistaminen johtaisi vahingollisen polkumyynnin jatkumiseen(9).

(39) Lisäksi Venäjän viranomaiset saattoivat vuonna 2002 päätökseen Kiinasta peräisin olevan piin tuontia koskeneen polkumyyntitutkimuksen ja suosittelivat, että Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa otetaan käyttöön 25 prosentin polkumyyntitulli. Kiinan viranomaisten kuulemisen jälkeen 5 prosentin tuontitulli korotettiin 20 prosenttiin. Tämä on selvä osoitus siitä, että kiinalaisten viejien on löydettävä muita markkinoita tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä varten.

(40) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on paineita löytää vaihtoehtoisia vientimarkkinoita.

Päätelmä

(41) Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Kiina on jatkanut polkumyyntikäytäntöään tutkimusajanjakson aikana. Koska Kiinalla on huomattavaa käyttämätöntä tuotantokapasiteettia ja Kiinan vienti kolmansiin maihin tapahtuu vielä alhaisempaan hintaan kuin vienti yhteisöön, on erittäin todennäköistä, että Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä yhteisöön, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin. Lisäksi kiinalaisten viejien tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä rajoittavat Yhdysvalloissa ja Venäjällä voimassa olevat uudet polkumyyntitoimenpiteet. Tiivistäen voidaan todeta, että jos toimenpiteet kumotaan, tuonti Kiinasta yhteisöön alkaa erittäin todennäköisesti uudelleen merkittävässä määrin ja polkumyyntihintaan.

YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(42) Kolme valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa vastasi kyselyyn ja toimi tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä. Tutkimusajanjaksona ne edustivat yhteisön koko tuotantoa. Yksi kolmesta yhteisön tuottajasta toi tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana muista kolmansista maista, pääasiassa Etelä-Afrikasta. Tämän tuonnin todettiin kuitenkin pääasiassa täydentävän tuotteita, joita se toimitti asiakkailleen yhteisössä. Kyseinen tuonti väheni tarkastelujakson aikana, etenkin vuodesta 1998 vuoteen 1999, jolloin se väheni puolella, mikä oli seurausta siitä, että asianomainen tuottaja asensi yhteisöön uuden tuotantolaitoksen ja sitoutui strategisesti tuottamaan ja myymään enemmän piitä yhteisön markkinoilla. Tutkimusajanjakson aikana kyseisen tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä oli ainoastaan 2,1 prosenttia yhteisön tuotannonalan yhteisössä myymän piin määrästä (3,5 prosenttia kyseisen tuottajan myynnistä) ja 1,9 prosenttia yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta (3,2 prosenttia kyseisen tuottajan tuotannosta). Tämän perusteella katsotaan, ettei kyseisen tuottajan tuonti vaikuttanut sen asemaan yhteisön tuottajana.

(43) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että kolme valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

YHTEISÖN MARKKINOIDEN TILANNE

Yhteisön kulutus

(44) Yhteisön kulutus on laskettu yhdistämällä yhteisön tuotannonalan toimitusten määrä yhteisössä sekä tuonti Kiinasta ja kolmansista maista (Eurostatin tietojen perusteella).

Taulukko 1 Yhteisön kulutus (myyntimäärien perusteella)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Tarkastetut kyselyvastaukset ja Eurostat.

(45) EU:n piin kulutus oli suurimmillaan vuonna 2000, jolloin se oli lähes 390000 tonnia, ja kulutus laski jälleen vuonna 2001 ja tutkimusajanjakson aikana 371540 tonniin. Koko tarkastelujakson aikana kulutus kasvoi kaikkiaan 28 prosenttia, mutta se väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 4 prosenttia.

Tuonti Kiinasta

Määrä, markkinaosuus ja hinnat

(46) Eurostatin tietojen mukaan tuonnin määrä Kiinasta kasvoi tarkastelujakson aikana 4168 tonnista 14454 tonniin. Kiinasta tuonnin markkinaosuus, joka oli noin 4 prosenttia aikaisemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneessa tarkastelussa, kasvoi tarkastelujakson aikana 1,4 prosentista 3,9 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Hinnat laskivat ensin 8 prosenttiyksikköä vuodesta 1998 vuoteen 2000 ja nousivat sitten vuotta 1998 korkeammalle tasolle tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

Taulukko 2 Tuonti Kiinasta (Eurostatin perusteella)

>TAULUKON PAIKKA>

Tuontihintojen kehitys

(47) Kun vuonna 1997 oli otettu käyttöön polkumyyntitulli, Kiinasta peräisin olevan piin hinnat pysyivät yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisempina. Ero yhteisön tuotannonalan hintoihin oli 2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Eron määritys perustui yhteisön tuotannonalan keskimääräisiin noudettuna lähettäjältä -tason myyntihintoihin ja Eurostatilta saatuihin Kiinan-tuonnin hintoihin, joita oikaistiin tuonnin jälkeisten kustannusten, tuontitullien ja polkumyyntitullien huomioon ottamiseksi. Olisi huomattava, että edellä ilmoitetut myyntihinnat laskettiin sekä yhteisön käyttäjille yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin että sisäiseen jalostukseen tarkoitetun kiinalaisen piin myynnin perusteella. Jälkimmäiseen ei sovellettu polkumyyntitullia. Olisi kuitenkin huomattava, että yhteisön markkinoilla vapaaseen liikkeeseen luovutetun kiinalaisen piin keskihinnan todettiin olevan erittäin matala, noin 870 euroa tonnilta.

Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

Tuotanto, tuontantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

Taulukko 3 Tuotanto

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(48) Koko tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi 34 prosenttia, mutta se väheni vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 3 prosenttia. Tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön piin kulutuksesta oli 38,7 prosenttia.

Taulukko 4 Tuotantokapasiteetti

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(49) Tuotantokapasiteetti kasvoi joka vuosi lukuun ottamatta tutkimusajanjaksoa, jonka aikana se väheni hieman. Kaiken kaikkiaan kapasiteetti kasvoi tarkastelujakson aikana 30 prosenttia vuonna 1998 tehtyjen investointipäätösten vaikutuksesta.

Taulukko 5 Kapasiteetin käyttöaste

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(50) Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että kapasiteetin käyttöaste kasvoi tarkastelujakson aikana 3 prosenttiyksikköä. Kasvu tapahtui pääasiassa vuosien 1998 ja 1999 välillä. Vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä kapasiteetin käyttöaste laski noin 2 prosenttiyksikköä.

Myynnin määrä ja myyntihinnat

Taulukko 6 Myynnin määrä

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(51) Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisössä oleville etuyhteydettömille asiakkaille kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 57 prosenttia.

(52) Etuyhteydessä oleville yrityksille suuntautunut myynti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana alle 6 prosentissa kaikesta tuona aikana myydystä piistä.

Taulukko 7 Yhteisön tuotannonalan piin myynti

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(53) Yhteisön tuotannonalan piistä yhteisön markkinoilla velottamat keskimääräiset myyntihinnat laskivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana merkittävästi eli 16 prosenttia. Vuonna 1999 keskihinta laski jyrkästi ja oli 1184 euroa tonnilta; tämän jälkeen se nousi jälleen ja oli vuonna 2001 1271 euroa tonnilta. Tutkimusajanjaksolla hinnat laskivat 7 prosenttia ja olivat tällöin samalla tasolla kuin vuonna 1999. Myyntihintojen jyrkällä laskulla ja tuotantokustannusten nousulla oli merkittävä osuus yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisessä.

Markkinaosuus

Taulukko 8 Markkinaosuus

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(54) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 29,8 prosentista 36,7 prosenttiin tuotannonalan tuotannon ja myyntimäärien kasvun mukaisesti yhteisössä avatun uuden tuotantolaitoksen ansiosta. Markkinaosuus kasvoi huomattavasti (5,4 prosenttiyksikköä) vuodesta 1998 vuoteen 1999, kun EU:ssa otettiin käyttöön uusia tuotantolaitoksia. Vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtui myös vähän kasvua (2,4 prosenttiyksikköä).

Varastot

Taulukko 9 Varastot

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(55) Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tarkastelujakson aikana varastot pienenivät huomattavasti eli 29 prosenttia. Vuotta 2000 lukuun ottamatta varastot olivat noin 33000 tonnia tutkimusajanjaksoon saakka, jolloin ne pienenivät niukasti yli 23000 tonniin.

(56) Vuonna 1998 varastojen osuus yhteisön tuotannonalan EU:ssa tapahtuneesta myynnistä oli noin 38 prosenttia, ja tutkimusajanjaksolla vastaava osuus oli alle 17 prosenttia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että varastoja kasvatetaan tavallisesti aina vuoden lopulla, jotta tuotantoa voitaisiin vähentää talvikuukausien aikana, jolloin energiakustannukset ovat suurimmillaan. Tutkimusajanjakso päättyi syyskuussa eli ennen täysitehoista varastojen kasvattamista.

Kannattavuus ja kassavirta

(57) Tarkastelujakson aikana kannattavuus ilmaistuna prosentteina myynnin nettoarvosta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 10 Kannattavuus

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(58) Vuotta 2000 lukuun ottamatta kannattavuus heikkeni jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan niin, että se laski vuoden 1998 12,6 prosentista tutkimusajanjakson aikaiseen -2,1 prosenttiin. Vuonna 2000 myynnin tuotto kasvoi 4 prosentin myyntihinnan korotuksen vuoteen 1999 verrattuna sekä investointien kasvun vaikutuksesta laskeneiden tuotantokustannusten ansiosta. Vuonna 2001 tuotto laski, mihin oli syynä tuotantokustannusten, etenkin energian ja tuotantotarvikkeiden hinnan nousu, joka ei näkynyt vastaavasti myyntihinnoissa. Tuona vuonna keskimääräiset kustannukset nousivat 80 euroa tonnilta, ja siitä vain 40 euroa kyettiin siirtämään kuluttajien maksettavaksi. Tutkimusajanjaksolla hinnat laskivat ja yhteisön tuotannonalan tilanne muuttui tappiolliseksi, vaikka keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat jonkin verran.

Kassavirta

Taulukko 11 Kassavirta

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(59) Kassavirta heikkeni tarkastelujaksolla 64 prosenttia, ja se kehittyi samansuuntaisesti kuin kannattavuus.

Investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

Taulukko 12 Investoinnit

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(60) Vuosina 1998-2000 toteutetuilla merkittävillä investoinneilla pyrittiin pääasiassa kasvattamaan EU:n tuotantokapasiteettia, ja niitä tukivat vuonna 1998 vallinneet suotuisat olosuhteet ja ne myönteiset odotukset, joita yhteisön tuotannonalalla tuohon aikaan oli yhteisön piimarkkinoiden suhteen. Tätä kapasiteetin kasvua käytettiin myös vähentämään yhteisön tuotannonalan riippuvuutta tuontipiistä. Nämä odotetut parannukset kuvastuivatkin yhteisön kulutuksen kehityksessä: se kasvoi vuosien 1998-2000 aikana 34 prosenttia.

(61) Tutkimus osoitti, että investointien operatiivinen tuotto, johon sisältyy kumulatiivinen poisto, heikkeni tarkastelujakson aikana kannattavuuskehityksen mukaisesti.

Taulukko 13 Investointien tuotto ja pääoman saanti

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(62) Yhteisön tuotannonalan muodostavat yritykset kuuluvat kaikki suurempiin yritysryhmittymiin. Tämän vuoksi niiden pääoman saanti määräytyy koko yritysryhmän taloudellisen tilanteen mukaan. Kyseiset ryhmittymät eivät ilmoittaneet tarkastelujakson ajalta pääoman saantiin liittyvistä ongelmista. Ilmoitettiin kuitenkin ongelmista, jotka liittyivät rahoituksen saantiin etenkin uusia piin tuotantoon liittyviä hankkeita varten. Tätä näyttävät tukevan yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen negatiivinen kehitys ja tutkimuksessa tarkastetut tiedot. Nämä tiedot esitetään tiivistetysti taulukossa 12, ja niistä käy ilmi, että tutkimusajanjakson investoinnit olivat ainoastaan 22 prosenttia vuoden 1998 määrästä.

Työllisyys, tuottavuus ja palkat

Taulukko 14 Työllisyys

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(63) Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että työllisyys kasvoi 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Suurin kasvu tapahtui vuosina 1998-2000 tuotantomahdollisuuksien lisääntymisen ansiosta, mutta kasvu ei jatkunut merkittävästi tutkimusajanjakson aikana.

(64) Koska tuotanto kasvoi enemmän kuin työllisyys, tuottavuus kasvoi samaan aikaan 15 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi:

Taulukko 15 Tuottavuus

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(65) Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan työntekijöiden keskipalkat nousivat alle prosentin vuodessa eli inflaatiota vähemmän.

Taulukko 16 Palkat

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

Polkumyyntimarginaalien suuruus

(66) Kun tarkastellaan tutkimusajanjakson aikana todetun polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, on todettava, että Kiinan osalta todettu marginaali on huomattava. Niinpä jos toimenpiteet kumottaisiin, tässä tutkimuksessa todetun polkumyyntimarginaalin vaikutus olisi merkittävä, sillä tullin määrä on 49 prosenttia cif-hinnasta Kiinasta tapahtuvassa tuonnissa.

Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(67) Tutkimus osoitti yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan kehittyneen seuraavasti:

Taulukko 17 Yhteisön tuotannonalan vienti

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(68) Yhteisön tuotannonalan piin vienti väheni puolella tarkastelujakson aikana, lähinnä tutkimusajanjaksolla. Vaikka tämä lasku voi suhteellisesti vaikuttaa huomattavalta, absoluuttisesti on kyse pienten myyntilukujen laskusta, nimittäin alle 4,8 prosentista kaikesta myynnistä vuonna 2001 alle 2,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Vaikka viennin määrän vähenemisellä on saattanut olla jonkin verran vaikutusta yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, vaikutus on vähäinen. Myyntihinnoilla ja kannattavuudella yhteisön markkinoilla on ollut paljon huomattavampi vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen. Jo ennen tutkimusajanjaksoa vähäisen viennin määrän vähenemisellä entisestään ei ole ollut juurikaan tai lainkaan vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

Kolmansista maista tapahtuvan tuonnin määrät ja hinnat

(69) Piin tuonti yhteisöön muista kolmansista maista kuin Kiinasta kehittyi seuraavasti (määrä ja keskihinta):

Taulukko 18 Tuonti yhteisöön muista kolmansista maista (määrä)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Eurostat

Taulukko 19 Tuonti yhteisöön muista kolmansista maista (keskihinta)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Eurostat

(70) Vaikka muista kolmansista maista kuin Kiinasta yhteisöön tapahtunut piin kokonaistuonti kasvoi tarkastelujakson aikana noin 200000 tonnista vuonna 1998 221000 tonniin tutkimusajanjakson aikana, tämän tuonnin markkinaosuus pieneni samaan aikaan 69 prosentista 59 prosenttiin. Suurimpia viejiä yhteisöön ovat olleet Norja, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Venäjä. Ainoastaan Venäjältä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset tuontihinnat olivat tutkimusajanjakson aikana huomattavasti alemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Kuten johdanto-osan 47 kappaleessa on todettu, yhteisön markkinoilla vapaaseen liikkeeseen luovutetun kiinalaisen piin hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin edellä taulukossa 19 esitetyt tuontihinnat muista kolmansista maista.

Päätelmät

(71) Kuten edellä on selitetty ja osoitettu, yhteisön tuotannonala hyötyi vuosina 1998-2000 markkinoiden 34 prosentin kasvusta ja sen oman myynnin määrän ja markkinaosuuden huomattavasta kasvusta. Tämän jälkeen myynnin määrä ja markkinaosuus kuitenkin taantuivat ja yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne (hinnat, kannattavuus ja kassavirta) heikkeni.

(72) Lähempi tarkastelu osoittaa, että yhteisön tuotannonalan kannalta tärkein myönteinen kehitys tapahtui vuosien 1998 ja 2000 välillä. Vuoden 2000 jälkeen ei ole ollut havaittavissa todellista parannusta.

(73) Vuosina 1998-2000 tapahtuneet parannukset ovat suoraan johdettavissa yhteisön tuotannonalan vuonna 1998 tekemiin päätöksiin lisätä investointeja tuotantolaitoksiin yhteisössä. EU:n tuotantokapasiteetti kasvoi vuosina 1998-2000 26 prosenttia 125000 tonnista 158000 tonniin. Päätökset tehtiin reaktiona Kiinasta tapahtuvassa piin tuonnissa sovellettaviin polkumyyntitoimenpiteisiin, joiden voimassaoloa oli jatkettu vuonna 1997, kuten johdanto-osan 1 kappaleessa on esitetty. Lisäksi yhteisön tuotannonala sai vuonna 1998 hyvät voitot piin myynnistään EU:ssa (ks. johdanto-osan 58 kappale). Tästä voidaan havaita, että yhteisön tuotannonala sai hyötyä Kiinasta peräisin olevan piin tuontiin kohdistetuista polkumyyntitoimenpiteistä. Vuodesta 2000 tutkimusajanjaksoon yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni, mitä osoittavat etenkin hintojen lasku 46 euroa tonnilta, kannattavuuden lasku 7,1 prosenttiyksikköä, kassavirran pieneneminen 59 prosenttia ja investointien väheneminen 55 prosenttia. Tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotannonala toimi tappiollisesti. Näistä syistä katsotaan, että yhteisön tuotannonala oli tutkimusajanjakson aikana erittäin herkässä ja haavoittuvassa asemassa.

VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(74) Polkumyynnillä Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrä kasvoikin huomattavasti tarkastelujakson aikana ja on todennäköistä, että ilman voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä yhteisön markkinoille lähetetään huomattavasti suurempia määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta erittäin alhaiseen hintaan, joka alittaa yhteisön tuotannonalan hinnat. Voimassa olevan polkumyyntitullin taso huomioon ottaen tuontituotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman tuotteen hintaero (ks. johdanto-osan 47 kappale) saattaisi olla yli 35 prosenttia, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(75) Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa esitetään, Kiinassa arvioidaan olevan käyttämätöntä kapasiteettia yhteisön piin kysynnän tyydyttämiseksi 50-prosenttisesti. Jos voimassa olevat toimenpiteet raukeavat, on olemassa vaara, että merkittävä osuus käyttämättömästä tuotantokapasiteetista käytetään yhteisön markkinoiden valtaamiseen Kiinasta peräisin olevalla piillä. Eurostatin tiedot viittaavat siihen, että jos tuonti tapahtuu ilman tulleja, kiinalaista piitä tulee yhteisöön keskimäärin 870 euron hintaan tonnilta. Ei ole aihetta uskoa, että tulevat hinnat olisivat tätä korkeampia, jos toimenpiteet raukeaisivat. Tarkasteltaessa tällaisen matalahintaisen tuonnin kasvun vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen olisi muistettava, että kyseinen yhteisön tuotannonala on jo heikossa tilanteessa polkumyynnillä sekä Venäjältä että Kiinasta tapahtuvan tuonnin vuoksi. Tällainen polkumyynnillä Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrä aiheuttaisi välittömästi lisää vakavaa hintapainetta EU:n markkinoilla, kun yhteisön tuotannonala pyrkisi ensiksi säilyttämään markkinaosuutensa eikä pienentämään tuotantoaan. Tämä heikentäisi entisestään yhteisön tuotannonalan kannattavuutta, joka heikkenisi vielä enemmän kuin tutkimusajanjaksona tapahtunut 2,1 prosentin menetys. Yhteisön tuotannonala saattaisi olla lyhyelläkin aikavälillä pakotettu vetäytymään markkinoilta ratkaisuna kestämättömään taloudelliseen tilanteeseen, josta on osoituksena muun muassa kannattavuuden lasku (-14,7 prosenttiyksikköä) tarkastelujakson aikana.

(76) Muistutetaan, että johdanto-osan 28 kappaleessa pääteltiin, että kiinalaista piitä tuotiin edelleen polkumyynnillä EU:n markkinoille, 41 kappaleessa pääteltiin, että tämä tuonti todennäköisesti kasvaisi merkittävästi, jos toimenpiteet raukeaisivat ja 73 kappaleessa pääteltiin, että yhteisön tuotannonala oli haavoittuvassa tilassa. Vaikka voimassa olevat toimenpiteet ovat riittävät yhteisön tuotannonalalle Kiinasta tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseksi, päätellään, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnillä Kiinasta yhteisöön tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumiseen.

YHTEISÖN ETU

Alustava huomio

(77) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen kokonaisuudessaan yhteisön edun vastaista. Yhteisön edun määrittäminen perustui arviointiin kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, tuojien/kauppiaiden sekä käyttäjien ja tavarantoimittajien etunäkökohdista.

(78) Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa tarkastelussa pidetty yhteisön edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä voidaan lisäksi arvioida tilannetta, jossa polkumyyntitoimenpiteet ovat jo olleet voimassa, sekä mahdollisia asianomaisille osapuolille aiheutuneita kohtuuttomia haittavaikutuksia.

(79) Tällä perusteella tutkittiin, oliko vahingollisen polkumyynnin toistumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että tässä erityistapauksessa toimenpiteiden voimassapitäminen ei ole yhteisön edun mukaista.

Yhteisön tuotannonalan edut

(80) Yhteisön tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi tuotannonalaksi, joka kykenee mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Tämän osoittavat erityisesti sen tilanteen myönteinen kehittyminen aikana, jona todellinen kilpailu oli palautunut, kun polkumyyntitoimenpiteet oli otettu käyttöön Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa, sekä tuotannonalan investoinnit tuotantokapasiteetin lisäämiseen vuonna 1998. Voidaan kuitenkin päätellä, että jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa, tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikkenee voimakkaasti.

Etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden edut

(81) Komissio lähetti kyselylomakkeet yhdeksälle etuyhteydettömälle tuojalle/kauppiaalle ja näiden järjestöille. Kyselylomakkeisiin ei saatu vastauksia eikä yksikään muukaan tuoja/kauppias ilmoittautunut.

(82) Tässä tilanteessa pääteltiin, että voimassa olevat toimenpiteet eivät nähtävästi vaikuttaneet tuojiin eivätkä kauppiaisiin, joten toimenpiteiden jatkaminenkaan ei niihin vaikuttaisi.

Käyttäjien edut

(83) Komissio lähetti kyselylomakkeet 15 käyttäjälle ja käyttäjien järjestölle. Käyttäjiltä saatiin ainoastaan kaksi epätäydellistä vastausta ja käyttäjien järjestöltä yksi yleisluontoinen kannanotto. Näistä vastauksista kävi ilmi, että piin osuus oli noin 10 prosenttia käyttäjien tuotantokustannuksista. Niistä kävi myös ilmi, että molemmat käyttäjäyritykset olivat kannattavia, vaikka Kiinasta tuotavaan piihin sovelletaan tällä hetkellä polkumyyntitulleja. Kannanottoihin ei sisältynyt huomautuksia toimenpiteiden kumoamisen mahdollisesta vaikutuksesta. Kannanottoon ei sisältynyt myöskään tietoa toimenpiteiden voimassaolon vaikutuksesta kyseisiin kahteen käyttäjään. Siitä ei myöskään saatu tietoa, voivatko käyttäjät siirtää tullin määrän asiakkaidensa maksettavaksi.

(84) Käyttäjien järjestön vastauksessa todettiin, että olisi yhteisön edun mukaista, että piille olisi mahdollisimman monia eri toimittajia. Siinä todettiin myös järjestön uskovan, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen ei johtaisi Kiinasta peräisin olevan piin vahingollisen polkumyynnin toistumiseen. Tämän oletuksen tueksi ei kuitenkaan toimitettu näyttöä.

(85) i) Lähetettyjen kyselylomakkeiden matalan vastausprosentin, ii) saatujen kannanottojen epätäydellisyyden ja iii) toimenpiteiden voimassaolon päättymistä tukevien tarkastettavien tietojen puutteen johdosta päätellään, että tullien pitämisellä voimassa ei ole merkittävää vaikutusta käyttäjiin.

Päätelmät

(86) Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole olemassa sellaisia pakottavia, yhteisön etuun perustuvia syitä, jotka estäisivät polkumyyntitoimenpiteiden pitämisen voimassa.

POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(87) Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa asetuksella (EY) N:o 2496/97 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodiin 2804 69 00 kuuluvan piin tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on 49 prosenttia.

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Cullen

(1) EYVL L 56, 6.3. 1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1972/2002 (EYVL L 305, 7.11.2002, s. 1).

(2) EYVL L 345, 16.12.1997, s. 1.

(3) EYVL 198, 28.7.1990, s. 57, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1607/92 (EYVL 170, 25.6.1992, s. 1).

(4) EYVL C 67, 16.3.2002, s. 34.

(5) EYVL C 246, 12.10.2002, s. 9.

(6) EUVL L 339, 24.12.2003, s. 3.

(7) Koska kuukausittaista jaottelua tutkimusajanjaksolta ei ollut saatavissa, käytettiin vuosittaista tietoa.

(8) Koska kuukausittaista jaottelua tutkimusajanjaksolta ei ollut saatavissa, käytettiin vuosittaista tietoa.

(9) US Federal Register/Vol. 68, No. 25, 11.2.2003.