32002R1799

Neuvoston asetus (EY) N:o 1799/2002,

annettu 8 päivänä lokakuuta 2002,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), jäljempänä "perusasetus", ja erityisesti sen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 13 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1 Aiemmat tutkimukset

(1) Heinäkuussa 1996 otettiin asetuksella N:o 1490/96(2) käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa. Vuonna 1997 toimenpiteitä laajennettiin asetuksella N:o 2513/97(3) koskemaan Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikuitufilamenttitouvien tuontia, jolla kierrettiin alkuperäisiä toimenpiteitä.

2 Muita maita koskevat tutkimukset

(2) Lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä sovelletaan tällä hetkellä Taiwanista (asetus (EY) N:o 1728/1999(4)), Australiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta (asetus (EY) N:o 1522/2000(5)) sekä Etelä-Koreasta ja Intiasta (asetus (EY) N:o 2852/2000(6)) peräisin olevien teksturoitujen polyesterikatkokuitujen tuonnissa.

(3) Neuvoston asetuksella (EY) N:o 902/2001(7) otettiin käyttöön lopulliset tasoitustullit Australiasta ja Indonesiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa.

3 Nykyinen tutkimus

3.1 Välivaiheen tarkastelua ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskevat pyynnöt

(4) Lokakuussa 1999 komissio vastaanotti pyynnön panna vireille voimassa olevien lopullisten polkumyyntitullien välivaiheen tarkastelu (asetus (EY) N:o 1490/96) Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen yhteisöön tuonnin osalta. Kyseistä pyyntöä seurasi pyyntö 27 päivänä huhtikuuta 2001 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemisesta.

(5) Välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön jätti Valko-Venäjän ainoa viejä Khimvolokno Industrial Group VSV Trading Co., jäljempänä "Khimvolokno". Välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö perustui hakijan toimittamaan alustavaan näyttöön siitä, että olosuhteet, muun muassa vertailumaan kotimarkkinahinnat, joiden perusteella toimenpiteet otettiin käyttöön, ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä.

(6) Pyynnön toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta jätti International Rayon and Synthetic Fibres Committee, jäljempänä "CIRFS", edustaen yhteisön tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan yhteisön koko polyesterikatkokuitujen tuotannosta. Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

3.2 Tutkimusten vireillepanoa koskevat ilmoitukset

(7) Komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi ja ilmoitti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(8), jäljempänä "tutkimuksen vireillepanoa koskeva ilmoitus", Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen yhteisöön tuontia koskevan tutkimuksen vireille panosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla ja rajoitti tutkimuksen polkumyynnin tarkasteluun.

(8) Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(9) julkaistulla ilmoituksella Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen yhteisöön tuontia koskevan tutkimuksen vireille panosta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.3 Tutkimusajanjakso

(9) Polkumyyntiä koskeva tutkimusajanjakso välivaiheen tarkastelun osalta ulottuu 1 päivästä lokakuuta 1999 30 päivään syyskuuta 2000, jäljempänä "välivaiheen tutkimusajanjakso". Polkumyyntiä koskeva tutkimusajanjakso toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun osalta ulottuu 1 päivästä heinäkuuta 2000 30 päivään kesäkuuta 2001, jäljempänä "toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tutkimusajanjakso". Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa sovellettu ajanjakso yhteisön tuotannonalan tilanteen arvioimiseksi ulottuu 1 päivästä tammikuuta 1997 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä "tarkastelujakso".

Ottaen huomioon välivaiheen tutkimusajanjakson ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson osittaisen päällekkäisyyden katsottiin hallinnollisista syistä aiheelliseksi sulauttaa nämä kaksi tutkimusta yhdeksi tutkimukseksi.

4 Tutkimuksen osapuolet

(10) Komissio ilmoitti tarkastelujen vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäneelle valkovenäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, CIRFS:lle sekä pyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, viejämaan viranomaisille ja niiden edustajille, yhteisön käyttäjille ja yhdistyksille, joita asian tiedettiin koskevan. Osapuolille, joita asia suoraan koski, annettiin mahdollisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(11) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan ja sai vastaukset neljältä pyynnön esittäneeltä yhteisön tuottajalta, ainoalta vientiä harjoittavalta valkovenäläiseltä tuottajalta, yhdeltä vertailumaan Puolan tuottajalta ja kahdelta tuojalta.

(12) Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja, pyynnön esittäneet yhteisön tuottajat, yhteisön käyttäjät ja tuojat esittivät kantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(13) Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

a) yhteisön tuottajat

- Wellman International Ltd, Co., Meath, Irlanti,

- Trevira GmbH & Co., Frankfurt am Main, Saksa,

- Trevira Fibras, SA, Portalegre, Portugali,

- Montefibre SpA, Milano, Italia;

b) yhteisössä toimiva riippumaton tuoja:

- Barnett Europe, Aachen, Saksa;

c) vertailumaan tuottaja:

- Elana SA, Torun, Puola.

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1 Tarkasteltavana oleva tuote

(14) Tarkasteltavana oleva tuote on karstaamattomat, kampaamattomat tai muuten kehruuta varten käsittelemättömät polyesteriä olevat synteettikatkokuidut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 5503 20 00. Niistä käytetään yleisesti nimitystä polyesterikatkokuidut. Muistutetaan mieliin, että toimenpiteiden kiertämisen johdosta niitä laajennettiin koskemaan CN-koodiin 5501 20 00 kuuluvia polyesterifilamenttitouveja, jotka muutetaan yhteisössä polyesterikatkokuiduiksi.

(15) Tuotetta käytetään perusaineena tekstiilituotteiden valmistuksen eri vaiheissa. Yhteisössä kulutettavat polyesterikatkokuidut käytetään joko kehruuseen eli tekstiilien tuotannossa käytettävän filamentin valmistukseen, jolloin niihin voidaan yhdistää myös muita kuituja kuten puuvillaa tai villaa, tai kuitukangastarkoituksiin (nk. non-woven) esimerkiksi täyteaineena (täytekuitu) eli tiettyjen tekstiilituotteiden kuten tyynyjen, auton istuinten ja takkien pehmusteina tai toppauksina.

(16) Tuotetta myydään eri tuotelajeina, jotka voidaan erottaa toisistaan erilaisten ominaisuuksien perusteella (esimerkiksi paksuus, pituus, vetolujuus, kutistuvuus, kiilto ja silikonikäsittely), tuoteryhmäjaon perusteella (esimerkiksi tavalliset, ontot ja kierteiset kuidut sekä kaksikomponenttikuidut) taikka jonkin erityisominaisuuden perusteella (esimerkiksi väri, merkki, kolmiomaisuus).

(17) Eri tuotelajeja pidetään tässä tutkimuksessa yhtenä tuotteena, koska niiden fyysisissä perusominaisuuksissa ei ole merkittäviä eroja, vaikka myytävien polyesterikatkokuitujen käyttötarkoitukset ja laatu saattavatkin vaihdella. Eri lajien välillä ei ole selviä rajoja, sillä toisiaan lähellä olevat lajit ovat osittain päällekkäiset ja näin ollen kilpailevat keskenään.

(18) Kuten aiemmissa polyesterikatkokuituja koskevissa polkumyyntitutkimuksissa, tietyt osapuolet, erityisesti käyttäjäteollisuus, väittivät, että erittely olisi tehtävä sen mukaisesti, käytetäänkö polyesterikatkokuituja kehruuseen vai ei, koska hinnat ovat näissä kahdessa käyttötarkoituksessa täysin erilaiset. Ne ehdottivat, että polyesterikatkokuitujen CN-koodi olisi jaettava kolmeen tai neljään alakoodiin denierin (paksuus) perusteella ja että yhteisössä tuotettujen polyesterikatkokuitujen ja yhteisöön tuotujen polyesterikatkokuitujen välinen vertailu olisi tehtävä erikseen kunkin alakoodin osalta.

(19) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2852/2000 johdanto-osan 9 kappaleessa osoitettiin, että eri polyesterikatkokuitutyyppien välillä todettiin olevan huomattavaa päällekkäisyyttä niiden välisen korvattavuuden ja kilpailun osalta. Tämä päätelmä vahvistettiin tässä tutkimuksessa. Vahvistettiin myös, ettei eri polyesterikatkokuitutyyppien fyysisten tuoteominaisuuksien ja tuotteen käyttötarkoituksen välillä ole yhteyttä. Tämän vuoksi tuote-erittely ei ole mahdollista tähän mennessä käytettäviin tietoihin perustuen. Lisäksi olisi muistutettava, että laboratoriotutkimuksessa ei voida mitenkään määritellä polyesterikatkokuitujen lopullista käyttötarkoitusta.

(20) Tässä tapauksessa olisi myös korostettava, ettei mikään osapuoli esittänyt vakuuttavia väitteitä tai perusteita polyesterikatkokuitujen uudelleen luokittelemiseksi alakoodeihin. Kuten edellä mainittiin, tuotteen lopullista käyttötarkoitusta ei välttämättä määritellä tuotteen fyysisten ominaisuuksien perusteella, ja paksuus (denier) on ainoastaan yksi tuotteen omaisuuksista.

(21) Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden perusteella vahvistetaan, että eri polyesterikatkokuitutyyppejä pidetään tässä menettelyssä yhtenä ja samana tuotteena.

2 Samankaltainen tuote

(22) Alkuperäisessä tutkimuksessa eli asetuksen N:o 1490/96 johdanto-osan 6 kappaleessa pääteltiin, että sekä yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamat ja myymät että vertailumaan markkinoilla tuotetut ja myydyt polyesterikatkokuidut olivat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla samanlaisia kuin Valko-Venäjältä yhteisöön tuodut polyesterikatkokuidut. Valko-Venäjältä yhteisöön tuotujen polyesterikatkokuitujen ja pyynnön esittäneiden yhteisön tuottajien tuottamien ja yhteisön markkinoilla myymien polyesterikatkokuitujen fyysisissä perusominaisuuksissa ei olekaan eroja. Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen sekä vertailumaassa tuotettujen ja myytyjen polyesterikatkokuitujen perusominaisuudet sekä käyttötarkoitus ovat samanlaiset. Uusia väitteitä ei esitetty näistä päätelmistä poikkeamiseksi, minkä vuoksi ne vahvistetaan.

C POLKUMYYNNIN JATKUMINEN JA TODENNÄKÖINEN JATKUMINEN TAI TOISTUMINEN

1 Välivaiheen tarkastelu

1.1 Vertailumaa

(23) Koska Valko-Venäjä ei ole markkinatalousmaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan tarkoittamassa merkityksessä, normaaliarvon oli perustuttava sopivasta kolmannesta markkinatalousmaasta, jossa tuotetta tuotettiin ja markkinoitiin, saatuihin tietoihin. Välivaiheen tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa komissio ehdotti Taiwania sopivaksi vertailumaaksi, koska välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö perustui muun muassa siihen, että vertailumaan Taiwanin kotimarkkinahinnat, joita käytettiin normaaliarvon määrittämiseksi aiemmissa tutkimuksissa, olivat laskeneet huomattavasti.

(24) Kyselylomakkeet lähetettiin tiedossa oleville tuotteen tuottajille Taiwanissa, mutta huolimatta komission huomattavista ponnisteluista tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Komissio otti yhteyttä muihin tiedossa oleviin tuotteen tuottajiin kuudessa muussa markkinatalousmaassa. Ainoastaan yksi tuottaja Puolassa oli valmis toimimaan täysin yhteistyössä ja antoi tarvittavat tiedot, jotka myöhemmin tarkistettiin.

(25) Yhteistyössä toimineen puolalaisen yrityksen antamista tiedoista käy ilmi, että Puola on sopiva vertailumaa seuraavista syistä:

- valmistusprosessit ja raaka-aineiden saanti olivat Puolassa ja Valko-Venäjällä suurelta osin samanlaiset,

- puolalainen tuottaja tuotti ja myi tuotetta huomattavia määriä,

- huolimatta siitä, että Puolassa oli ainoastaan yksi tuotteen tuottaja ja huolimatta tuotteen useista maista peräisin olevaa tuontia koskevista tuontitulleista, Puolan kyseisen tuotteen kotimarkkinoilla vallitsivat tavanomaiset kilpailuehdot ja suuria määriä tuotetta, johon ei sovellettu tuontitulleja, tuotiin eri alkuperämaista.

1.2 Normaaliarvo

(26) Kuten edellä todettiin, normaaliarvon määrityksessä käytettiin tietoja, joiden paikkansapitävyys oli tarkistettu tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineen puolalaisen yrityksen toimitiloissa.

(27) Ensiksi tutkittiin, oliko puolalaisen tuottajan polyesterikatkokuitujen ja polyesterikuitufilamenttitouvien kokonaismyynti riittävän laajaa muodostaakseen luotettavan perustan normaaliarvon määrittämiselle. Koska tuottaja myi suuria määriä kotimarkkinoillaan, pääteltiin, että asia oli näin.

(28) Tämän jälkeen tutkittiin, voidaanko Puolassa tuotettuja ja myytyjä polyesterikatkokuituja ja polyesterikuitufilamenttitouveja pitää samanlaisina kuin valkovenäläisen viejän yhteisöön vietäväksi myymät polyesterikatkokuidut ja polyesterikuitufilamenttitouvit tai suoraan niihin verrattavissa olevina. Koska kunkin tyypin kemialliset ja fyysiset omaisuudet ovat samat, puolalaisten ja valkovenäläisten tuotteiden katsottiin olevan verrattavissa.

(29) Puolalaisen tuottajan Puolan markkinoilla myymän kunkin tuotetyypin osalta määritettiin, oliko sen myynti Puolan markkinoilla riittävän laajaa muodostaakseen luotettavan perustan normaaliarvon määrittämiselle. Myynnin todettiin olevan riittävän laajaa.

(30) Lopuksi tutkittiin kyseessä olevan tyypin kannattavan myynnin osuutta tarkastelemalla, voidaanko puolalaisen tuottajan tuotteen myynnin Puolan markkinoilla katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(31) Tapauksissa, joissa tuotetyypin kannattava myynti oli vähintään 80 prosenttia koko myynnin määrästä, normaaliarvon perusteena käytettiin kotimarkkinoiden todellista myyntihintaa, joka laskettiin määrittämällä kaiken tutkimusajanjakson (välivaiheen tutkimusajanjakso tai toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tutkimusajanjakso) aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu tyyppikohtainen keskiarvo riippumatta siitä, oliko kaikki myynti kannattavaa vai ei. Tapauksissa, joissa kannattavan myynnin määrä oli alle 80 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia kokonaismyynnin määrästä kunkin tyypin osalta, normaaliarvon perusteena käytettiin todellista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin ainoastaan kannattavan myynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(32) Tapauksissa, joissa minkä tahansa tuotetyypin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia kokonaismyynnin määrästä, kyseisen tyypin myynti katsottiin riittämättömäksi eikä kotimarkkinoiden hinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon perustaksi.

(33) Niiden tyyppien osalta, joiden normaaliarvoa ei voitu perustaa kotimarkkinoiden hintoihin, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin lisäämällä puolalaisen tuottajan kunkin tyypin valmistuskustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrät perustuivat puolalaisen tuottajan samankaltaisen tuotteen tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen myyntiin.

1.3 Vientihinta

(34) Ainoa valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja Khimvolokno väitti vieneensä huomattavia määriä tuotetta yhteisöön välivaiheen tutkimusajanjakson aikana. Kyseinen "vienti" myytiin kuitenkin tosiasiassa vaihdantakauppaehdoin yhdelle etuyhteydettömälle yritykselle yhteisössä Sveitsissä olevan kauppayhtiön kautta, joka otti myynnistä pienen marginaalin. Loput myytiin kolmelle muulle etuyhteydettömälle kauppiaalle yhteisössä. Vaihdantakauppajärjestelyin sovittuja hintoja pidetään tavallisesti epäluotettavina. Sellaisissa tapauksissa vientihinta on määritettävä ensimmäisen luotettavalla hinnalla tapahtuneen myynnin perusteella perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa vientihinta voitiin tosiasiassa määrittää tarkastelemalla vientitapahtumia Khimvoloknosta sveitsiläiselle kauppayhtiölle ja edelleen etuyhteydettömälle yhteisön yritykselle. Yhteisöön suuntautuvan viennin hinta voitiinkin määrittää vähentämällä sveitsiläisen välittäjäyrityksen marginaali etuyhteydettömältä yhteisön yritykseltä veloitetusta hinnasta. Kyseinen hinta vastasi tällöin Khimvoloknon sveitsiläiseltä yritykseltä veloittamaa hintaa, ja sitä voitiin pitää perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisena vientihintana.

(35) Sekä sveitsiläinen välittäjäyritys että yhteisössä oleva etuyhteydetön yritys toimivat menettelyssä yhteistyössä ja vastasivat komission lähettämään kyselylomakkeeseen. Yhteisön etuyhteydettömän yrityksen toimitiloissa tehty tarkastuskäynti on osoittanut, että kaikki kyseisen yrityksen tutkimusajanjakson aikana ostamat määrät oli tarkoitettu yhteisön ulkopuolisille markkinoille, pääasiassa Yhdysvaltoihin, eikä niitä tosiasiassa tuotu yhteisöön. Eurostatin mukaan Valko-Venäjältä peräisin olevia polyesterikatkokuituja tai polyesterikuitufilamenttitouveja ei tuotu yhteisöön välivaiheen tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi päätellään, että muita Khimvoloknon yhteisöön myydyiksi ilmoittamia määriä ei myöskään tuotu yhteisöön. Olisi kuitenkin huomattava, että Khimvolokno oli ilmeisesti hyvässä uskossa ilmoittanut kyseisen myynnin vienniksi yhteisöön eikä ollut tietoinen siitä, että kyseisiä tuotteita ei tosiasiassa tuotu yhteisöön.

(36) Edellä sanotun vuoksi ja koska yhteisöön ei tosiasiassa suuntautunut mitään vientiä, ei Khimvoloknon myynnille yhteisöön välivaiheen tutkimusajanjakson aikana pystytty määrittämään vientihintaa.

(37) Näyttää kuitenkin siltä, että jos valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja tosiasiassa vei tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön, se olisi tapahtunut hinnoilla, joiden johdosta polkumyyntimarginaali olisi pienempi kuin voimassa oleva 43,5 prosentin tulli. Niiden määrien, jotka Khimvolokno väitti välivaiheen tutkimusajanjakson aikana viedyiksi yhteisöön, hinnat osoittavatkin polkumyyntimarginaalin olevan huomattavasti pienempi kuin voimassa oleva tulli. Lisäksi erään saksalaisen tuojan huhtikuun 1997 ja lokakuun 1997 välisenä aikana eli ennen välivaiheen tutkimusajanjaksoa tuonnistaan maksamien polkumyyntitullien palauttamista koskevat pyynnöt ovat myös osoittaneet, että ajanjakson aikana tosiasiassa harjoitettu polkumyynti oli alle puolet tosiasiassa sovelletuista tulleista.

(38) Tämän vuoksi päätettiin käyttää välivaiheen tutkimusajanjakson aikana yhteisöön viedyksi väitetyn tuotteen hintoja yhteisöön suuntautuvan myynnin vientihinnan määrittämisen perustana, koska kyseiset hinnat edustavat tässä erityistapauksessa kaikkein luotettavimpia tietoja ja ne osoittavat, että polkumyyntiä koskevat olosuhteet ovat muuttuneet huomattavasti, kuten perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään.

(39) Koska Valko-Venäjää ei pidetä markkinatalousmaana, koko maalle on tavanmukaisesti määritettävä yksi vientihinta. Koska Khimvolokno on ainoa tiedossa oleva vientiä harjoittava valkovenäläisen tuotteen tuottaja, kyseisen yrityksen viennin katsotaan edustavan Valko-Venäjän koko vientiä yhteisöön ja siten yrityksen antamia tietoja käytettiin Valko-Venäjältä peräisin olevan tuotteen vientihinnan määrittämiseksi.

1.4 Vertailu

(40) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä otettiin hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tarkoituksenmukaiset oikaisut tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niiden todettiin olevan perusteltuja, tarkkoja ja näytöllä tuettuja, kuten kuljetus- ja luottokustannusten osalta.

1.5 Polkumyyntimarginaali

(41) Polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla tuotetyyppikohtaista normaaliarvon painotettua keskiarvoa tuotetyyppikohtaiseen vientihinnan painotettuun keskiarvoon. Tässä tapauksessa tämä menetelmä osoittaa harjoitetun polkumyynnin täyden laajuuden. Välivaiheen tutkimusajanjakson aikana vahvistettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-nettohinnasta vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana on 21,0 prosenttia.

1.6 Tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden muuttaminen

(42) Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti tullit eivät saa ylittää määritettyä polkumyyntimarginaalia, vaan niiden olisi oltava tätä marginaalia alhaisempi, jos alhaisempi tulli riittää poistamaan yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon. Ottaen huomioon, että tämä tarkastelu rajoittuu polkumyyntinäkökohtien tutkimiseen, käyttöön otettujen tullien taso ei saisi olla korkeampi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa todetut vahinkomarginaalit.

(43) Koska alkuperäisessä tutkimuksessa todettu vahingon taso on korkeampi kuin tässä tarkastelussa todettu polkumyyntimarginaali, tullit olisi vahvistettava todetun polkumyyntimarginaalin tasolle eli 21 prosenttiin.

2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu

2.1 Vertailumaa

(44) Johdanto-osan 23-25 kappaleissa esitetyistä syistä Puolaa käytettiin myös sopivana kolmantena markkinatalousmaana normaaliarvon määrittämiseksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua varten.

2.2 Normaaliarvo

(45) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua varten normaaliarvo määritettiin samoin perustein kuin välivaiheen tarkastelussa, kuten johdanto-osan 26-33 kappaleissa on selitetty.

2.3 Vientihinta

(46) Ainoa valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja Khimvolokno väitti vieneensä tuotetta huomattavia määriä yhteisöön toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(47) Yhteisön etuyhteydettömän yrityksen, joka väitetysti toi suurimman osan valkovenäläisestä tuotteesta, toimitiloissa tehty tarkastuskäynti on osoittanut, ettei mitään kyseisen yrityksen ostamista määristä ollut tosiasiassa tuotu yhteisöön toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kuitenkin Eurostatin tietojen mukaan alle 10 tonnia polyesterikuitufilamenttitouveja eli vähemmän kuin 1 prosentti vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamasta määrästä tuotiin yhteisöön toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(48) Kyseiset alle 10 tonnia voitiin tunnistaa pyynnön esittäjän vientitapahtumaksi yhdelle yhteisön riippumattomalle tuojalle. Kyseisen liiketapahtuman vientihintaa käytettiin yhteisöön suuntautuvan viennin hintana perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(49) Koska Valko-Venäjää ei pidetä markkinatalousmaana, koko maalle määritetään tavanmukaisesti yksi vientihinta. Koska Khimvolokno on ainoa tiedossa oleva vientiä harjoittava valkovenäläisen tuotteen tuottaja, kyseisen yrityksen viennin katsotaan edustavan Valko-Venäjän koko vientiä yhteisöön, ja siten annettuja tietoja käytettiin Valko-Venäjältä peräisin olevan tuotteen vientihinnan määrittämiseksi.

2.4 Vertailu

(50) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä otettiin hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tarkoituksenmukaiset oikaisut tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niiden todettiin olevan perusteltuja, tarkkoja ja näytöllä tuettuja. Tämä koskee kuljetus- ja luottokustannuksia.

2.5 Polkumyyntimarginaali

(51) Polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla tuotetyyppikohtaista normaaliarvon painotettua keskiarvoa tuotetyyppikohtaiseen vientihinnan painotettuun keskiarvoon. Tämä menetelmä osoittaa harjoitetun polkumyynnin täyden laajuuden. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana vahvistettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-nettohinnasta vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana on 6,2 prosenttia.

2.6 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(52) Tutkittiin, onko polkumyynnin toistuminen merkittävinä määrinä todennäköistä, jos kyseessä olevat toimenpiteet kumottaisiin. Tässä suhteessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskeva pyyntö perustui pääasiassa siihen, että Valko-Venäjän vienti kolmansiin maihin tapahtui polkumyyntihinnoilla ja että vientiä harjoittavalla tuottajalla oli merkittävää ylikapasiteettia.

(53) Tutkimus vahvisti edellä esitetyt väitteet. Erityisesti todettiin, että

- kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnat, jotka olivat vertailumaan normaaliarvoja alhaisemmat, johtivat huomattavaan polkumyyntiin, ja

- ainoalla vientiä harjoittavalla tuottajalla on merkittävä määrä käyttämätöntä kapasiteettia.

(54) Pyynnön esittäneen vientiä harjoittavan tuottajan myynti kolmansiin maihin koostuu

- myynnistä yhteisöön, jota ei todettu tosiasiassa tuodun yhteisöön. Tämän viennin polkumyyntimarginaali todettiin johdanto-osan 40-46 kappaleessa kuvattua menetelmää soveltamalla huomattavaksi eli noin 20 prosentiksi ilmaistuna prosentteina cif-nettohinnasta vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana,

- kolmansiin maihin, erityisesti viisille tärkeimmille yhteisön ulkopuolisille vientimarkkinoille suuntautuvaksi ilmoitetusta vientimyynnistä. Tämä myynti tapahtuu hinnoilla, jotka eivät huomattavasti eroa yhteisöön suuntautuvaksi väitetyn viennin hinnoista, ja myös se tapahtuu polkumyyntihinnoilla lukuun ottamatta myyntiä Turkkiin, joka soveltaa polkumyyntitoimenpiteitä Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa.

(55) Tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen osalta tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja käytti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana alle 60 prosenttia tuotantokapasiteetistaan.

(56) Voidaan siten päätellä, että polkumyynnin toistuminen merkittävinä määrinä on todennäköistä, jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

D YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(57) Pyyntö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta esitettiin yhteisön kolmestatoista tunnetusta polyesterikatkokuitujen tuottajasta seitsemän puolesta. Kaksi pyynnön esittänyttä tuottajaa ei vastannut komission kyselylomakkeeseen, minkä vuoksi niitä ei pidetty osana yhteisön tuotannonalaa. Kolmas pyynnön esittänyt tuottaja ei antanut pyydettyjä tietoja pidennetyn määräajan kuluessa, minkä vuoksi myöskään sitä ei pidetä osana yhteisön tuotannonalaa.

(58) Loput neljä pyynnön esittänyttä yhteisön tuottajaa vastasivat komission kyselylomakkeeseen ja toimivat yhteistyössä tutkimuksessa. Koska ne edustavat yli 52:ta prosenttia polyesterikatkokuitujen tuotannosta yhteisössä, ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

E YHTEISÖN POLYESTERIKATKOKUITUMARKKINAT

1 Yhteisön kulutus

(59) Yhteisön polyesterikatkokuitujen kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan ja yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle jäävien pyynnön esittäneiden tuottajien tosiasiallisiin myyntimääriin, arvioon muiden yhteisön tuottajien myynnistä ja Eurostatin tietoihin kaikista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrästä. On huomattava, että tämän tutkimuksen aikana (asetuksessa (EY) N:o 2852/2000) julkaistuja vuosien 1997-1998 kulutuslukuja muutettiin hieman, koska tiettyjä lukuja oli saatettu ajan tasalle. Nämä vähäiset korjaukset eivät vaikuttaneet mainitun asetuksen päätelmiin.

(60) Edellä sanotun perusteella yhteisön kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(61) Kokonaiskulutuksen määrä kasvoi 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kulutus kasvoi eniten vuosina 1997-1998, noin 524000 tonnista 599000 tonniin. Kulutuksen huippu saavutettiin vuonna 1999, jolloin se oli noin 649000 tonnia, minkä jälkeen se laski 607000 tonniin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

2 Polyesterikatkokuitujen tuonti Valko-Venäjältä

Alustava huomautus

(62) Kuten johdanto-osan 47 kappaleessa mainittiin, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana Valko-Venäjältä yhteisöön suuntautuneen viennin määrä todettiin vähäpätöiseksi.

Määrä ja markkinaosuus

(63) Vuonna 1996 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden johdosta oli tuonnin määrä tarkastelujaksolla rajoitettu. Toimenpiteiden kiertämisen ansiosta valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja pystyi viemään yli 9000 tonnia polyesterikuitufilamenttitouveja yhteisöön vuonna 1997, mutta johdanto-osan 1 kappaleessa mainitun kiertämistä koskevan tutkimuksen ja tullien soveltamisalan laajentamisen jälkeen määrät laskivat ja ainoastaan vähäpätöisiä määriä polyesterikatkokuituja tuotiin Valko-Venäjältä yhteisöön toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

Vientiä harjoittavan tuottajan hintakäyttäytyminen

(64) Koska Valko-Venäjältä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana tuodut vientimäärät olivat vähäpätöiset, hinnan alittavuuden marginaaleja ei tässä tapauksessa ei määritetty. Kuitenkin huomattiin, että Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen keskimääräinen hinta oli huomattavasti alle yhteisön tuotannonalan veloittaman keskimääräisen hinnan. Samalla tavoin myös Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen vientihinnat muihin kolmansiin maihin olivat alle yhteisön tuotannonalan hintojen.

(65) On siten selvää, että jos valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja olisi vienyt polyesterikatkokuituja yhteisön markkinoille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana, se olisi tapahtunut suurilla hinnan alittavuuden marginaaleilla.

3 Tuonti muista kolmansista maista

(66) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana polyesterikatkokuituja tuotiin yhteisöön eniten Korean tasavallasta, toiseksi eniten Taiwanista ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloista. Näistä maista peräisin oleva tuonti kattaa noin 70 prosenttia kokonaistuonnista ja 25,4 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta. Muista kolmansista maista toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana peräisin oleva kokonaistuonti kattoi noin 36,3 prosenttia yhteisön kulutuksesta, ja se kehittyi seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(67) Polyesterikatkokuitujen tuonti kaikista muista kolmansista maista kasvoi noin 153000 tonnista vuonna 1997 220000 tonniin tutkimusajanjakson aikana eli 44 prosenttia. Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tuonti kasvoi jyrkästi 72 prosenttia vuosina 1997-1999 ja sen jälkeen laski toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tutkimusajanjaksoon asti 16 prosenttia. Tämä lasku tapahtui samanaikaisesti kuin tiettyjä johdanto-osan 2 ja 3 kappaleessa mainittuja kolmansia maita koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vuonna 2000.

(68) Muista kolmansista maista tuotujen polyesterikatkokuitujen hinnat nousivat vuoden 1997 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana huolimatta hintojen laskusta vuosina 1998-1999. Muista kolmansista maista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen keskimääräinen hinta oli 12 prosenttia korkeampi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana kuin vuonna 1997. Tuontitullit ja polkumyyntitullit asianmukaisesti huomioon ottaen keskimääräinen tuontihinta jäi kuitenkin hieman alle yhteisön tuotannonalan hinnan.

>TAULUKON PAIKKA>

4 Yhteisön tuotannonalan tilanne

Alustava huomautus

(69) Muistutetaan mieliin, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kehityksen tutkiminen koski vuoden 1997 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson lopun eli kesäkuun 2001 välistä ajanjaksoa. Kuten johdanto-osan 2 ja 3 kappaleessa mainittiin, otettiin vuonna 2000 käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Australiasta, Intiasta, Indonesiasta, Etelä-Koreasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevassa tuonnissa, ja ne olivat siten voimassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kyseinen tilanne on erittäin merkittävä jäljempänä kuvatun kehityssuunnan ymmärtämiseksi.

Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(70) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kehittyi seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(71) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi ainoastaan 1 prosentin tarkastelujakson aikana. Vuonna 1997 yhteisön tuotannonala tuotti 213000 tonnia polyesterikatkokuituja, minkä jälkeen tuotanto hieman laski seuraavina vuosina. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana tuotantomäärä kasvoi hieman 214000 tonniin. Lukua on verrattava siihen, että yhteisön kulutus kasvoi samana aikana 16 prosenttia.

(72) Tutkimuksesta kävi samanaikaisesti ilmi, että tuotantokapasiteetti laski vuosina 1997-1998. Kapasiteetin kokonaislasku tapahtui pääasiassa vuonna 1998, jolloin se laski 264000 tonnista vuonna 1997 247000 tonniin. Tämä selittää sen, miksi kapasiteetin korkeampi käyttöaste saavutettiin vuoden 1997 jälkeen. Vuonna 1999 yhteisön tuotannonala sai takaisin osan kapasiteettiaan (254000 tonnia) ja kapasiteetti oli yhteensä 256000 tonnia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tutkimuksesta kävi ilmi, että useimpien yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluvien tuottajien pyrkimyksenä oli mahdollisuuksien mukaan mielummin lakkauttaa tiettyjä polyesterikatkokuitujen tuotantolinjoja tai -laitoksia tai muuttaa ne muiden kuin tässä tutkimuksessa tarkasteltujen ja kannattavampien tuotteiden tuotantoon sopiviksi linjoiksi. Eräs yhteisön tuottaja päätti kuitenkin rakentaa uutta tuotantokapasiteettia. Tämä päätös tehtiin yhteisön asiakkaiden polyesterikatkokuitujen määriä ja tyyppejä koskevien vaatimusten paremmaksi huomioon ottamiseksi, ja se selittää kapasiteetissa tapahtuneen nousun vuoden 1998 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

Varastot

(73) Tutkimuksesta ilmeni, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson lopulla (kesäkuussa 2001) polyesterikatkokuitujen varastot olivat 25000 tonnia, ja ne olivat 24 prosenttia korkeammat kuin vuoden 1997 joulukuussa (20000 tonnia). Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että varastot ovat kesäkuun lopulla perinteisesti korkeammat kuin verovuoden lopussa eli joulukuussa. Tämä johtuu siitä, että ennen heinä-elokuuta, jolloin koneet poistetaan käytöstä huoltoa ja ylläpitoa varten, yhteisön tuotannonalan on tuotettava varastoon asiakkaidensa palvelemiseksi. Vuoden 2000 lopun vastaava luku osoitti, että varastot olivat kasvaneet 4 prosenttia vuoteen 1997 verrattuna.

Myynnin määrä, markkinaosuus ja markkinoiden kasvu

>TAULUKON PAIKKA>

(74) Yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään myyntimääräänsä kotimarkkinoillaan 4 prosenttia, mutta se menetti vastaavan määrän myyntiään vientimarkkinoilla tarkastelujaksolla. Tämä vastaa päätelmää vakaista tuotantomääristä ja varastoista saman ajanjakson aikana.

(75) Yhteisön tuotannonalan myynti oli suurelta osin vakaata vuoteen 2000 saakka, ja sen jälkeen se nousi 3 prosenttia vuoden 2000 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämä nousu tapahtui samanaikaisesti kuin polkumyyntitullin käyttöönotto tietyistä kolmansista maista peräisin olevassa tuonnissa vuonna 2000. On aiheellista panna merkille, että myyntimäärien suuntaus poikkesi yhteisön kulutuksen suuntauksesta, kuten johdanto-osan 59 ja 61 kappaleesta käy ilmi. Se on vastakkainen kulutukselle, joka kasvoi vuosina 1997-1999 (+ 24 prosenttia) ja laski (-7 prosenttia) vuoden 2000 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(76) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski kuitenkin 37,8 prosentista vuonna 1997 33,4 prosenttiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana. Se laski tasaisesti vuosina 1997-1999, ja menetys oli yli 7 prosenttiyksikköä. Sen jälkeen kun polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2000, markkinaosuus kasvoi 2,8 prosenttiyksikköä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalalle aiheutunut markkinaosuuden kokonaismenetys oli kuitenkin niinkin korkea kuin 4,4 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Tämä markkinaosuuden lasku vastaa johdanto-osan 59, 61, 74 ja 75 kappaleessa tehtyjä päätelmiä.

(77) Tutkimuksesta ilmeni, ettei yhteisön tuotannonala hyötynyt markkinoiden kasvusta tarkastelujaksolla. Huolimatta 16 prosentin kasvusta kulutuksessa vuosina 1997-1999 yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan yli 7 prosenttiyksikköä. Vaikka kulutus laski 6 prosenttia edellä johdanto-osan 2 ja 3 kappaleessa mainittujen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen vuoden 2000 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, yhteisön tuotannonala lisäsi myyntimääräänsä 3 prosenttia ja markkinaosuuttaan 2,8 prosenttiyksikköä. Tästä tilanteen paranemisesta huolimatta yhteisön tuotannonalan kasvu tarkastelujaksolla oli erittäin negatiivista verrattuna kulutuksen kasvuun.

Hintakehitys ja tuotantokustannukset

>TAULUKON PAIKKA>

(78) Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat tonnilta yhteisön markkinoiden etuyhteydettömille asiakkaille nousivat tarkastelujaksolla keskimäärin 10 prosenttia. Vuosina 1997-1999 keskimääräiset hinnat laskivat 12 prosenttia. Myöhemmin vuonna 2000 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana hinnat nousivat merkittävästi. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin, että myyntihinnan nousu oli yhteydessä kustannusten nousuun, kuten jäljempänä selitetään. Yhteisön tuotannonala väitti, että hintojen epätyydyttävä kehitys kustannuksiin verrattuna johtui yhteisön markkinoiden vahvasta hintakilpailusta erityisesti ennen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2000.

(79) Tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteisön polyesterikatkokuitumarkkinat ovat alttiita hintavaihteluille ja, kuten johdanto-osan 68 kappaleessa esitetään, tuotujen polyesterikatkokuitujen hinnat jäivät yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmiksi huolimatta samanlaisesta suhteellisesta hintojen noususta.

(80) Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan tuottamien polyesterikatkokuitujen keskimääräiset myyntikustannukset tonnilta kasvoivat 23 prosenttia. Vuosina 1997-1999 tuotantokustannukset olivat suurelta osin vakaat. Ne kuitenkin nousivat 23 prosenttia vuoden 1999 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tutkimus osoitti, että tuotantokustannusten huomattava kasvu liittyy tiettyjen raaka-aineiden, kuten paraksyleenin ja eteeniglykolin, joihin öljyn hinta vaikuttaa suoraan, hintavaihteluihin.

Kannattavuus ja kassavirta

>TAULUKON PAIKKA>

(81) Olisi huomattava, että yksi yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluva tuottaja aloitti toimintansa vuonna 1998, eikä kannattavuustietoja vuodelta 1997 ollut saatavissa. Tästä syystä kannattavuuden ja kassavirran tarkastelu kattaa ajanjakson vuodesta 1998 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tutkimusajanjaksoon. Olisi kuitenkin huomattava, että saatavissa olevien tietojen perusteella tarkastelujakson osalta todetut suuntaukset vastaavat niitä, jotka ilmenevät edellä olevasta taulukosta.

(82) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli erittäin hyvä vuonna 1998. Tämä kannattavuuden taso saavutettiin erityisesti siksi, että kyseisenä vuonna raakaöljyn hinta oli poikkeuksellisen alhainen. Myöhemmin kannattavuus huononi, koska öljyn hinnan ja siten tuotantokustannusten nousua ei voitu korvata samassa suhteessa olevalla myyntihintojen nousulla. Tästä huolimatta vuonna 2000 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana saavutettu kannattavuus oli huomattava ottaen huomioon tuotantokustannusten merkittävä nousu (enimmillään 20 prosenttia). Tämä osoittaa, että yhteisön tuotannonala pystyi kontrolloimaan kustannuksiaan voittojen vakiinnuttamiseksi noin 5 prosenttiin.

(83) Kassavirta seurasi vuodesta 1998 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tutkimusajanjaksoon samanlaista suuntausta kuin kannattavuus. Polyesterikatkokuituihin liittyvillä liiketoimilla saadun rahavirran määrä laski 44 prosenttia tarkastelujaksolla eli 44,5 miljoonasta eurosta vuonna 1998 24,8 miljoonaan euroon toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä liittyy pääasiassa saman ajanjakson aikana todettuun kannattavuuden laskuun.

Pääoman saanti

(84) Ottaen huomioon tässä tarkastelussa ja erityisesti johdanto-osan 89 kappaleessa kuvatun yhteisön polyesterikatkokuitumarkkinoiden vaikean tilanteen oli useimmilla yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluvilla yrityksillä vaikeuksia saada tarvittavaa pääomaa investointiensa ja rakenneuudistuksensa rahoittamiseen. Voittojen väheneminen vuosina 1999-2000 esti useimpia näistä yrityksistä jatkamasta investointiohjelmiaan, jotka useimmat olivat aloittaneet vuonna 1998. Kuten johdanto-osan 88 kappaleessa mainitaan, ainoastaan yksi yhteisön tuottaja pystyi hankkimaan pääomaa ja uskaltautui saattamaan loppuun suunnittelemansa investoinnit tarkastelujaksolla.

Työllisyys ja tuottavuus

>TAULUKON PAIKKA>

(85) Polyesterikatkokuitujen tuotannossa työskentelevien työntekijöiden lukumäärä laski kokonaisuutena 3 prosenttia, mikä kuvastaa yhteisön tuotannonalan harjoittamaa rationalisointia ja rakenneuudistusta. Työllisyys heikkeni huomattavasti eli 7 prosenttia vuonna 1998, mutta yhteisön tuotannonala alkoi palkata työntekijöitä uudelleen vuonna 1999.

(86) Johdanto-osan 70 kappaleessa esitetyn polyesterikatkokuitujen tuotantomäärien kehityksen huomioon ottaen yhteisön tuotannonalan tuottavuus parani tarkastelujaksolla.

Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(87) Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tehdyt investoinnit lisääntyivät huomattavasti tarkastelujaksolla:

>TAULUKON PAIKKA>

(88) Investointien taso oli erittäin alhainen vuonna 1997, mutta se nousi huomattavasti vuonna 1998, joka oli tuotannonalalle hyvä vuosi ja kannusti joitain tuottajia investoimaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Kuten johdanto-osan 82 ja 89 kappaleessa on mainittu, yhteisön tuotannonalan kannattavuus ja tarkasteltavana olevan tuotteen markkinatilanne kuitenkin huononivat seuraavina vuosina. Tämä selittää, miksi investoinnit eivät kasvaneet vuonna 1999 ja miksi ne laskivat jälleen jyrkästi vuonna 2000. Investoinnit palautuivat huomattavassa määrin entiselle tasolleen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevalla tutkimusajanjaksolla erityisesti siksi, että yksi yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluvista yhteisön tuottajista uskaltautui saattamaan investointiohjelmansa loppuun. Olisi kuitenkin korostettava, että investointien taso toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 6 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaisliikevaihdosta.

(89) Tässä suhteessa olisi huomattava, että yhteisön markkinoilla on useiden vuosien ajan ollut tietyistä kolmansista maista peräisin olevaa polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ja tuonnin uhkaa. Öljyn hinnan vaihtelut tarkastelujaksolla lisäsivät polyesterikatkokuituja tuottavien, ostavien ja käyttävien toimijoiden vaikeuksia; erityisiä vaikeuksia oli yhteisön tuotannonalalla, joka ei tiennyt, voisiko se alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin takia heijastaa raaka-aineen hinnan nousun myyntihintoihinsa kohtuullisessa määrässä. Yhteisön tuotannonalan investointikäyttäytymiseen on ehkä vaikuttanut myös markkinoilla useita vuosia vallinnut epävarmuus.

(90) Sijoitetun pääoman tuotto noudatti samaa suuntausta kuin kannattavuus.

Polkumyyntimarginaalin suuruus, elpyminen aiemmasta polkumyynnistä ja toimenpiteiden kiertäminen

(91) Yhteisön tuotannonalan tilanne on tietyssä määrin parantunut polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tarkastelujaksolla, mutta tuotannonala ei ole täysin elpynyt tietyistä kolmansista maista, mukaan luettuna Valko-Venäjä, peräisin olevasta aiemmasta polkumyynnistä eikä toimenpiteiden kiertämisestä vuonna 1997 Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnin osalta. Tästä on pääasiassa osoituksena yhteisön tuotannonalan epätyydyttävä taloudellinen tilanne erityisesti vuosina 1998 ja 1999. Huolimatta kulutuksen huomattavasta kasvusta vähenivät tuotanto, tuotantokapasiteetti, investoinnit, markkinaosuus, myyntihinnat ja voitot kyseisinä vuosina.

(92) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla ei pidetä tässä tutkimuksessa merkityksellisenä tekijänä, sillä vuonna 1997 käyttöön otetut polkumyyntitullit ja myöhemmät kiertämistä estävät toimenpiteet ovat käytännössä lopettaneet tuonnin Valko-Venäjältä.

5 Yhteisön tuotannonalan tilannetta koskeva päätelmä

(93) Kuten johdanto-osan 69 kappaleessa mainittiin, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne olisi nähtävä tarkastelujaksolla meneillään olevien polkumyyntitutkimusten ja vuonna 2000 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden valossa.

(94) Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi hieman eli 1 prosentin. Kapasiteetin käyttöaste ja tuottavuus paranivat, mikä johtui tuotantokapasiteetin ja työllisyyden alenemisesta.

(95) Tutkimuksesta ilmeni myös, että tarkastelujaksolla, ja erityisesti vuoteen 2000 saakka, yhteisön markkinat kehittyivät määrällisesti myönteisesti. Kulutus väheni toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2000, mutta kokonaisuutena katsoen se kasvoi 16 prosenttia tarkastelujaksolla. Yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt täysin osallistumaan kyseiseen markkinoiden kasvuun. Päinvastoin se menetti markkinaosuuttaan 3 prosenttiyksikköä lisääntyneestä myyntimäärästä huolimatta.

(96) Vienti Valko-Venäjältä loppui käytännöllisesti katsoen tarkastelujaksolla, mutta kuten yritys kiertää toimenpiteet osoittaa, yhteisön markkinat ovat kyseiselle tuonnille erittäin houkuttelevat. Johdanto-osan 54 kappaleessa esitetyn johdosta on selvää, että Valko-Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat ovat paljon alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräinen hinta. Olisi myös muistutettava, että vuoteen 2000 saakka yhteisön polyesterikatkokuitumarkkinoilla oli alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtunutta tuontia, minkä vuoksi myyntihinnat lisääntyneistä kustannuksista huolimatta laskivat 12 prosenttia.

(97) Vuoden 2000 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana yhteisön polyesterikatkokuitujen myyntihinnat ja tuotantokustannukset nousivat. Se, että hinnat nousivat paljon hitaammin kuin kustannukset, johti väheneviin voittoihin. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan pääoman saanti vaikeutui huomattavasti. Yhteisön tuotannonalalla oli jo ennestään vaikeuksia toimia vaikeissa markkinaolosuhteissa tarkastelujaksolla. Tutkimusajanjaksolla saavutettu kannattavuus ja kassavirta eivät riittäneet ylläpitämään niiden keskipitkän ajan investointeja.

(98) Edellä sanotun sekä erityisesti markkinaosuuden vähenemisen ja myyntihintojen ja voittojen epätyydyttävän tason perusteella katsotaan, että yhteisön tuotannonala on yhä haavoittuvassa tilassa.

F VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(99) Muistutetaan mieliin, että johdanto-osan 56 kappaleessa on päätelty, että Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen polkumyynnillä yhteisöön tapahtuva tuonti todennäköisesti toistuu huomattavassa määrin.

(100) Johdanto-osan 98 kappaleessa on päätelty myös, että yhteisön tuotannonala oli yhä haavoittuva toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(101) Lisäksi muistutetaan, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana tuontia Valko-Venäjältä yhteisöön ei käytännössä ollut lainkaan. Tämä on päinvastainen alkuperäisen tapauksen tutkimusajanjakson aikana vallinneeseen tilanteeseen nähden, jolloin tuotiin 32000 tonnia polyesterikatkokuituja Valko-Venäjältä alhaiseen hintaan polkumyynnillä yhteisön markkinoille. Samaan aikaan yhteisön tuotannonala menetti 4 prosenttia myyntimäärästään ja 5,6 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan ja sen tuotantokustannukset nousivat huomattavasti. Tämän seurauksena kannattavuus oli erittäin negatiivinen ja 25 prosenttia polyesterikatkokuitualalla työskentelevistä työntekijöistä lomautettiin.

(102) Yhteisön polyesterikatkokuitumarkkinat ovat erittäin houkuttelevat vientiä harjoittaville tuottajille, ja usean heistä todettiin harjoittavan polkumyyntiä markkinaosuutensa lisäämiseksi. Tässä tutkimuksessa on osoitettu, että vuonna 2000 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden jälkeen yhteisön markkinoiden tilanne on parantunut. Katsotaan, että jos Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, tämä tuonti keskeyttää todennäköisesti yhteisön markkinoilla todetun myönteisen kehityksen ja valtaa lisää jo ennestään vaarassa olevaa yhteisön tuotannonalan markkinaosuutta.

(103) Kuten johdanto-osan 64 ja 65 kappaleessa esitetään, näyttää siltä, että vaikka valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja todennäköisesti nostaa vientihintojaan ja siten alentaa polkumyynnin tasoa, veloitetut hinnat ovat silti polkumyyntihintoja ja alittavat yhteisön tuotannonalan hinnat. On selvää, että vientiä harjoittavan tuottajan on markkinaosuuden takaisin saamiseksi alitettava yhteisön tuotannonalan hinnat.

(104) Ottaen huomioon, kuten johdanto-osan 78 kappaleessa on esitetty, että yhteisön markkinat ovat alttiit hintavaihteluille, yhteisön tuotannonala ei näissä olosuhteissa pystyisi kilpailemaan Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. Valko-Venäjällä käytettävissä olevan kapasiteetin määrä ja vientiä harjoittavan tuottajan todennäköisesti harjoittama hinnan alittavuus vahingoittaisivat erittäin suurella todennäköisyydellä merkittävästi yhteisön tuotannonalaa. Valko-Venäjältä alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi yhteisön tuotannonalalla ei katsota olevan muuta mahdollisuutta kuin joko alentaa hintojaan ja säilyttää näin markkinaosuutensa tai säilyttää hinnat ja menettää markkinaosuuttaan. Molemmilla toimilla on vakavat seuraukset yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti sen kannattavuuteen, sijoitetun pääoman tuottoon, kassavirtaan ja pääoman saantiin.

(105) Tämä olisi erityisen vahingollista yhteisön tuotannonalalle, joka pystyi selviytymään ja uudistamaan rakenteitaan huolimatta tietystä polkumyynnistä, joka kuitenkin oli vähäisempää kuin jos tämänhetkisten toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, ja öljyn hinnan suurista vaihteluista. Yhteisön tuotannonala on saattamassa päätökseen rakenneuudistustaan, ja se on modernisoinut tuotantolinjojaan ja lopettanut kannattamattomia linjoja. On siten selvää, että yhteisön tuotannonalalla on vähän mahdollisuuksia käsitellä uutta, äkillistä ja alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, ja seurauksena olisi merkittävän vahingon toistuminen.

(106) Edellä mainittujen toteamusten johdosta päätellään, että Valko-Venäjältä peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti Valko-Venäjältä peräisin olevasta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon toistumiseen.

G YHTEISÖN ETU

1 Yleisiä huomioita

(107) Tutkittiin myös, olisiko Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden säilyttäminen yhteisön edun vastaista. Koska on todettu, että vahingollisen polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, tutkimuksessa selvitettiin myös, oliko olemassa mitään tätä merkittävämpiä etuja, jotka olisivat toimenpiteiden voimassaolon jatkamista vastaan, sekä otettiin huomioon tullien aiemmat vaikutukset kaikkiin kyseeseen tuleviin, erityisesti käyttäjien ja tuojien/kauppiaiden etuihin.

(108) Yhteisön edun huomioon ottamiseksi tässä tapauksessa tietoja pyydettiin kaikilta asianomaisilta osapuolilta, joita asian joko tiedettiin koskevan tai jotka ilmoittautuivat. Komissio lähetti kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle, yhdeksälle muulle yhteisön tuottajalle, kymmenelle tuojalle/kauppiaalle (joista yksi on sijoittautunut yhteisön ulkopuolelle, mutta toimittaa tavaroita yhteisöön sijoittautuneelle kauppiaalle), jotka eivät ole etuyhteydessä valkovenäläiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, kolmelle tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjälle ja kolmelle käyttäjien järjestölle.

(109) Komission kyselylomakkeeseen vastasivat yhteisön tuotannonalan lisäksi edellä mainittu yhteisön ulkopuolelle sijoittautunut tuoja, yksi kauppias ja yksi yhteisön tuotannonalan määritelmään kuulumaton tuottaja. Mikään käyttäjistä tai käyttäjäjärjestöistä ei vastannut kyselylomakkeeseen, vaikka kaksi järjestöä toimitti yleisen kannanoton.

(110) On muistettava, ettei toimenpiteiden käyttöönoton katsottu edellisissä tutkimuksissa olevan yhteisön edun vastaista.

2 Yhteisön tuotannonalan etu

(111) Useiden vuosien ajan yhteisön tuotannonala on kärsinyt alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuvasta polyesterikatkokuitujen tuonnista, joka on aiheuttanut tilanteen, jossa tavanomaisten kuitujen myynti ei ole ollut kannattavaa. Vaikka yhteisön tuotannonala on kehittänyt edelleen suuremman lisäarvon omaavia polyesterikatkokuitutuotteita, kuten kaksikomponenttikuituja, kolmiomaisia kuituja, värjättyjä kuituja, erityisominaisuuksin varustettuja kuituja kuten palosuojattuja kuituja, sekä merkkikuituja, tällaisten kuitujen osuus kokonaismyynnistä on melko rajoitettu. Polyesterikatkokuitukauppaa käydään siis ensi sijassa tavanomaisilla kuiduilla, joita käytetään sekä kudottujen kankaiden että kuitukankaiden sovelluksiin. Nämä segmentit joutuvat kilpailemaan suoraan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa.

(112) Tämän vuoksi on selvää, että yhteisön tuotannonalan on myös tuotettava polyesterikatkokuitujen koko tuotesarjaa liiketoimintansa säilyttämiseksi. Asiakkaat vaativat kaikkien kuitujen saatavuutta toimitusten turvaamiseksi. Tästä syystä yhteisön tuotannonala ei ole valmis tai ei pysty lopettamaan tavanomaisten polyesterikatkokuitujen tuotantoa.

(113) Kuten johdanto-osan 85 kappaleessa esitetään, yhteisön tuotannonala on rationalisoimalla pystynyt parantamaan kapasiteetin käyttöastettaan ja tuottavuuttaan. Samaan aikaan on rakenneuudistuksen ja erikoistumisen myötä kannattavuus säilynyt myönteisenä viime vuosina, vaikkakin se on yhä epätyydyttävällä tasolla. Olisi myös mainittava, että yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön markkinoiden toimituksista on noin 33 prosenttia.

(114) Ottaen huomioon edellä kuvatun tilanteen, katsotaan, että jos Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa ei sovellettaisi polkumyyntitoimenpiteitä, yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi. On siten todennäköistä, että sen taloudellinen tilanne huononisi huomattavasti ja olisi olemassa todellinen mahdollisuus, että työllisyys edelleen heikkenisi ja tuotantolaitoksia suljettaisiin.

3 Tuojien/kauppiaiden etu

(115) Kuten johdanto-osan 64 kappaleessa mainittiin, Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonti oli melkein olematonta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tutkimuksesta on käynyt ilmi, että ainoastaan yksi yhteisöön sijoittautunut kauppias osti kolmannen maan tuojan kautta suuria määriä Valko-Venäjältä peräisin olevia polyesterikatkokuituja, mutta että nämä määrät jälleenvietiin välittömästi yhteisön ulkopuolelle. Tutkimuksesta ilmeni, että yhteisöön sijoittautunut kauppias löysi Valko-Venäjältä peräisin oleville polyesterikatkokuiduilleen vaihtoehtoisia markkinoita ja että se oli löytänyt myös vaihtoehtoisia tuontilähteitä.

(116) Edellä sanottu ja kahdeksan muun kyselylomakkeen saaneen tuojan/kauppiaan kieltäytyminen yhteistyöstä osoittaa, että Valko-Venäjältä peräisin olevassa tuonnissa sovellettavilla toimenpiteillä ei todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuojien/kauppiaiden tilanteeseen.

4 Käyttäjien etu

(117) Mikään käyttäjä tai käyttäjäjärjestö ei vastannut yhteisön edun arvioimiseksi tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Kaksi järjestöä toimitti kuitenkin kannanotot, joista toinen sisälsi kehruuteollisuudessa toimivien käyttäjien näkökannat ja toinen toimitettiin kuitukangasteollisuudessa ja pääasiassa täyteainesovelluksissa toimivien käyttäjien puolesta.

(118) Molemmat järjestöt ilmoittivat olevansa Valko-Venäjältä peräisin olevassa tuonnissa sovellettavien polkumyyntitullien säilyttämistä vastaan, sillä niiden mielestä toimenpiteiden rankaisuluonne on käytännössä aiheuttanut yhden hankintalähteen sulkeutumisen yhteisön käyttäjiltä. Lisäksi väitettiin, että koska yhteisön tuotannonala ei tuota kaikkia polyesterikatkokuitutyyppejä tai tuottaa niitä riittämättömästi, yhteisön käyttäjille aiheutui vahinkoa, sillä niiden valmiit tuotteet joutuivat kilpailemaan yhä enemmän kolmansista maista peräisin olevan tuonnin kanssa. Samaan aikaan käyttäjien kilpailukyky heikkeni korkeiden raaka-ainekustannusten takia. Tätä väitettä korostettiin erityisesti lankaa tuottavassa kehruuteollisuudessa.

(119) Kaikkien polyesterikatkokuitutyyppien saatavuuden osalta tutkimus on vahvistanut, että tuotantovälineiden muuttaminen tuottamaan yhtä polyesterikatkokuitutyyppiä toisen sijasta vaatii ainoastaan pieniä muutoksia kuten kehruusuulakkeen vaihtamista. Myös käyttäjäjärjestöt esittivät tämän huomion aiempien tutkimusten aikana. Tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluvilla tuottajilla on tekniset valmiudet tuottaa kaikentyyppisiä polyesterikatkokuituja. Yhteisön tuotannonala väitti pikemminkin, että se ei kyennyt toimittamaan polyesterikatkokuituja mahdollisten ostajien ilmoittamilla alhaisilla hinnoilla.

(120) Tutkimuksesta on käynyt lisäksi ilmi, että Valko-Venäjältä peräisin olevassa tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden päättäminen johtaisi todennäköisesti suuriin markkinahäiriöihin ja saattaisi todella johtaa yhteisön tuotantolaitosten sulkemiseen. Tämä ei ole käyttäjäteollisuuden pitkän aikavälin etujen mukaista, sillä se ostaa kuitenkin yli 33 prosenttia polyesterikatkokuiduistaan yhteisön tuotannonalalta, ja jotkut sen vaatimuksista koskevat joitakin erityistyyppejä, joita ei ole saatavissa kolmansista maista.

(121) Koska käyttäjät kieltäytyivät yhteistyöstä, ei ole ollut mahdollista laskea tarkasti ehdotettujen tai nykyisten toimenpiteiden mahdollista vaikutusta tähän tutkimukseen. Kuten johdanto-osan 63 kappaleessa mainittiin, ainoastaan vähäpätöisiä määriä polyesterikatkokuituja tuotiin yhteisöön Valko-Venäjältä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(122) Katsotaan myös, että Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa alunperin käyttöön otettu tulli oli vahvistettu tasolle, joka poistaa tuonnin aiheuttaman vahingollisen polkumyynnin. Yhteisön markkinat eivät olleet tämän viennin osalta suljetut, mutta on erittäin todennäköistä, että valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja löysi houkuttelevampia markkinoita erityisesti Yhdysvalloista ja Venäjältä. Ottaen huomioon ehdotetun polkumyyntitullin alennetun tason on erittäin todennäköistä, että Valko-Venäjältä peräisin oleva tuonti muuttuisi houkuttelevammaksi joillekin yhteisön käyttäjille verrattuna muihin hankintalähteisiin. Tämä johtaisi siten niiden kustannusten alenemiseen.

(123) Edellä sanotun perusteella katsotaan, että samalla kun ehdotetut toimenpiteet estävät Valko-Venäjältä peräisin olevan polkumyynnillä suurina määrinä tapahtuvan tuonnin toistumisen aiheuttamia vakavia häiriöitä, ne todennäköisesti lisäävät kilpailua yhteisön markkinoilla.

5 Päätelmät

(124) Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole yhteisön edun kannalta pakottavia syitä olla jatkamatta toimenpiteiden voimassaoloa.

H TULLIT

(125) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi säilytettävä.

(126) Koska polyesterikatkokuitujen osalta voimassa olevaa polkumyyntitullia on asetuksella (EY) N:o 2513/97 laajennettu koskemaan myös Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikuitufilamenttitouvien tuontia, kyseiset toimenpiteet olisi myös säilytettävä.

(127) Kaikille osapuolille on ilmoitettu niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden tasoa aiotaan muuttaa. Lisäksi on asetettu määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia, jotka antaisivat aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä, ei ole esitetty.

(128) Edellä esitetystä seuraa, että välivaiheen tarkastelun päätelmien (katso johdanto-osan 42-43 kappale) perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetuksella (EY) N:o 1490/96 käyttöön otettuja ja asetuksella (EY) N:o 2513/1997 laajennettuja polkumyyntitulleja olisi alennettava välivaiheen tutkimusajanjaksolla suoritetussa välivaiheen tarkastelussa määriteltyyn 21,0 prosenttiin ilmaistuna prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta. Tätä tullin tasoa olisi sovellettava sekä Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen että polyesterikuitufilamenttitouvien tuontiin,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodiin 5503 20 00 kuuluvien, Valko-Venäjältä peräisin olevien karstaamattomien, kampaamattomien tai muuten kehruuta varten käsittelemättömien polyesteriä olevien synteettikatkokuitujen tuonnissa.

2. Lopullinen polkumyyntitulli laajennetaan koskemaan CN-koodiin 5501 20 00 kuuluvien, Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikuitufilamenttitouvien tuontia tämän artiklan 3 kohdassa säädetyn tullin määrän mukaisesti.

3. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 1 ja 2 kohdassa kuvattujen tuotteiden lopullinen polkumyyntitulli on 21,0 prosenttia.

2 artikla

Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 8 päivänä lokakuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. Pedersen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000, (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

(2) EYVL L 189, 30.7.1996, s. 13.

(3) EYVL L 346, 17.12.1997, s. 1.

(4) EYVL L 204, 4.8.1999, s. 3.

(5) EYVL L 175, 14.7.2000, s. 10.

(6) EYVL L 332, 28.12.2000, s. 17.

(7) EYVL L 127, 9.5.2001, s. 20.

(8) EYVL C 352, 8.12.2000, s. 6.

(9) EYVL C 211, 28.7.2001, s. 51.