32002D0149

Komission päätös,

tehty 30 päivänä lokakuuta 2001,

valtiontuista, jotka Ranska on maksanut Société nationale maritime Corse-Méditerranée (SNCM) -meriliikenneyhtiölle

(tiedoksiannettu numerolla K(2001) 3279)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/149/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianosaisia esittämään huomautuksensa(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(2) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti,

sekä katsoo seuraavaa:

1 JOHDANTO

(1) Manner-Ranskan ja Korsikan välinen säännöllinen laivaliikenne on kuulunut julkisiin palveluihin vuodesta 1948, jolloin Ranskan valtio antoi Korsikan meriliikennöinnin järjestämisen julkisten yritysten tehtäväksi.

(2) Vuonna 1976 tehdyllä sopimuksella nykyinen toimilupa annettiin 25 vuoden ajaksi meriliikenneyhtiöille Société nationale maritime Corse-Méditerranée (SNCM) ja Compagnie méridionale de navigation (CMN). Kyseisestä julkisesta palvelusta vastaava viranomainen on vuodesta 1991 ollut Korsikan paikallinen hallintoyksikkö.

(3) Julkiseen palveluun ("sopimusreitit") kuuluvan liikennöinnin lisäksi SNCM liikennöi säännöllisesti myös Algeriaan ja Tunisiaan sekä kesäkausina huhtikuusta syyskuuhun Sardiniaan ("vapaasti liikennöitävät reitit"). SNCM:n tytäryhtiö Corsica Marittima on harjoittanut matkustajaliikennettä Ranskan ja Italian välillä vuodesta 1990.

(4) Palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) 7 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92(3) nojalla kaikki Euroopan yhteisön laivanvarustajat, jotka harjoittavat liikennettä jäsenvaltioissa rekisteröidyillä ja jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla, voivat vapaasti harjoittaa säännöllistä kabotaasiliikennettä Välimeren saarilla (Kreikan saaria lukuun ottamatta) sijaitsevien satamien välillä.

(5) Yksityisten toimijoiden komissiolle vuosina 1997, 1998 ja 2000 esittämien kanteluiden aiheena olivat SNCM:lle korvauksena julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta maksetut tuet. Näiden kanteluiden pääaiheet olivat seuraavat:

- julkisten tukien mahdollinen käyttö myös sopimusreittien ulkopuolisessa - erityisesti Ranskan ja Italian välisessä - meriliikenteessä,

- julkisten palveluiden tarjoamisesta mahdollisesti maksetut ylisuuret korvaukset.

(6) Komissio aloitti kaksi tutkintamenettelyä selvittääkseen tietoonsa tulleet seikat perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti. Tämä menettelyjen lopuksi tehty lopullinen päätös koskee asioita C 78/98 ja C 14/01.

2 MENETTELY

Asia C 78/98

(7) Komissiolle toimitettiin 5. helmikuuta 1997 ja 22. huhtikuuta 1998 kantelu, joka koski SNCM:n tytäryhtiön Corsica Marittiman Ranskan valtiolta saamia tukia Ranskan ja Italian välisen matkustajaliikenteen turvaamiseksi Genovan ja Bastian sekä Livornon ja Bastian välisillä reiteillä.

(8) Komissio ilmoitti Ranskalle 22. joulukuuta 1998 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely sen tutkimiseksi, soveltuvatko kyseiset tuet yhteismarkkinoille. Ranskan viranomaiset toimittivat tätä päätöstä koskevat huomautuksensa 8. maaliskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä.

(9) Komission päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(4). Päätöksen julkaisemisen jälkeen useat yksityiset toimijat, jotka ovat SNCM-konsernin kilpailijoita, toimittivat komissiolle omat huomautuksensa. Ne välitettiin edelleen Ranskan viranomaisille, joille varattiin mahdollisuus niiden kommentoimiseen.

Asia C 14/01

(10) Edellä mainitun menettelyn aloittamisen jälkeen komissioon saapui uusia kanteluita, joiden mukaan SNCM:n saamat tuet olivat huomattavasti suurempia kuin sille julkisten palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kulut. Kanteluissa väitettiin myös, että ylimääräisiä tukia olisi käytetty Corsica Marittiman toiminnan rahoittamiseen.

(11) Komissio ilmoitti Ranskalle 28. helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, jolla arvioidaan SNCM:hen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen vuoksi kohdistettuja tukitoimia.

(12) Komission päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(5). Kumpikin osapuoli toimitti komissiolle huomautuksensa. Ranskan viranomaiset esittivät päätöstä ja osapuolten lausuntoja koskevat huomautuksensa 26. huhtikuuta ja 17. syyskuuta 2001 päivätyissä kirjeissä. Ranska toimitti myös kirjanpitoon liittyviä lisätietoja 1. kesäkuuta 2001 päivätyssä kirjeessä. Komission yksiköt ja riippumaton tilintarkastaja tarkastivat tiedot SNCM:n päätoimipaikassa 2. heinäkuuta 2001.

3 MARKKINAT

(13) Vuonna 1999 Korsikan ja Euroopan mantereen välisen liikenteen kokonaismatkustajamäärä oli 5509000 matkustajaa, joista 3106000 oli laivamatkustajia ja 2402000 lentomatkustajia. Kaikilla Manner-Ranskan ja Korsikan välisillä laivareiteillä matkusti yhteensä noin 1626000 matkustajaa ja säännöllisen kansainvälisen liikenteen reiteillä 1480000 matkustajaa. Saarelle liikennöi yhdeksän laivayhtiötä 13:sta mantereella sijaitsevasta satamasta (kolmesta Ranskan satamasta: Marseillesta, Toulonista ja Nizzasta ja kymmenestä Italian satamasta). Julkisen palvelun laivaliikenteen matkustajamäärä oli 1450000 matkustajaa, joista 510000 matkusti Ajaccion, 584000 Bastian, 69000 Calvin, 126000 Ile Roussen, 59000 Porto-Vecchion ja 97000 Proprianon reitillä. Kaikkiaan Korsikan ja Manner-Ranskan välisen laivaliikenteen osuus mantereen (lähinnä Manner-Ranskan ja Italian) ja Korsikan välisestä matkustajaliikenteestä oli vuonna 1999 alle 30 prosenttia.

(14) SNCM (autolautat ja ro-ro-matkustaja-alukset) ja CMN (ro-ro-matkustaja-alukset) huolehtivat alueen katkeamattomasta rahtiliikenteestä (lukuun ottamatta sementin ja hiilivetyjen kuljetusta) suunnilleen yhtä suurin osuuksin. Vuonna 1999 tämän rahdin määrä oli 950000 tonnia (netto), josta 799000 tonnia kuljetettiin Korsikalle ja 151000 tonnia sieltä pois. Tärkeimmät rahtisatamat olivat Bastia (504000 tonnia) ja Ajaccio (306000 tonnia). Porto-Vecchion osuus jäi alle 70000 tonnin.

SNCM-konserni

(15) SNCM-Ferryterranée on valtion omistama holdingyhtiö (omistusosuudet CGMF 80 prosenttia ja SNCF 20 prosenttia), johon kuuluu useita meriliikenteen alan tytäryhtiöitä(6). SNCM-Ferryterranée harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä pääasiassa Korsikan-reitillä (Manner-Ranska-Korsika) ja kansainvälisillä reiteillä (Manner-Ranska-Pohjois-Afrikka). SNCM(7) vastaa konsernissa Korsikan ja Etelä-Ranskan välisistä julkisista liikennepalveluista ja Ranskan sekä Algerian ja Tunisian välisestä säännöllisestä laivaliikenteestä. Kesäkautena SNCM liikennöi myös Sardiniaan. SNCM:n 95-prosenttisesti omistama tytäryhtiö Corsica Marittima harjoittaa pääasiassa Ranskan ja Italian välistä matkustajaliikennettä Genovan ja Bastian sekä Livornon ja Bastian välillä(8). SNCM:n aluskanta koostuu kuudesta autolautasta, kolmesta huippunopeasta aluksesta ja neljästä ro-ro-matkustaja-aluksesta.

(16) Vuonna 1999 SNCM:n osuus Manner-Ranskan satamien ja Korsikan välisestä matkustajaliikenteestä oli 83 prosenttia ja rahtiliikenteestä 77 prosenttia. Komission saamien tietojen(9) mukaan SNCM on menettänyt yli kymmenen prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan (matkustajat ja ajoneuvot) Korsikan-reiteillä vuosien 1994 ja 1999 välisenä aikana:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(17) Korsikan ja mantereen välisen liikenteen merkittävin erityispiirre on matkustajaliikennemäärien suuret vaihtelut kesä- ja talvikausien välillä. Heinä- ja elokuun matkustajamäärä on perinteisesti ollut lähes 50 prosenttia koko vuoden määrästä(10). Suuria vaihteluita esiintyy myös koulujen loma-aikoina ja joinakin viikonloppuina. Matkustajamäärät keskellä viikkoa ja viikonloppuna poikkeavat myös paljon toisistaan. Kausivaihtelun lisäksi liikenteen määrä on erilainen myös eri suuntiin. Pohjoisesta etelään sekä etelästä pohjoiseen suuntautuvan liikenteen matkustajamäärät ovat hyvinkin erilaisia alku- ja loppuviikosta. Liikenteen kasautuminen hyvin lyhyelle ajanjaksolle aiheuttaa sekä kaluston riittävyysongelmia ruuhkasesonkeina että vaikeuksia taata palvelu myös sesonkiajan jälkeisinä hiljaisina kausina.

4 MERILIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN

4.1 Lainsäädännölliset puitteet

(18) Vuosina 1948-1976 Korsikan-liikenne kuului järjestelmään, johon sovellettiin Ranskan lainsäädäntöä ja jossa päätettiin kansallisen kabotaasiliikenteen yksinoikeuksista. Valtio maksoi palvelun tarjoaville yhtiöille kiinteän tasauskorvauksen satamia, liikenteen säännöllisyyttä ja vuorotiheyttä, palvelukapasiteettia ja hinnoittelua sekä alusten miehistöä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä.

(19) Vuonna 1976 Ranskan ja Korsikan välisen julkisena palveluna toteutettavan meriliikenteen velvoitteet määriteltiin uudelleen ottamalla huomioon alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamisen periaate. Tämän periaatteen mukaisesti pyritään vähentämään maantieteellisestä eristyneisyydestä aiheutuvia haittoja ja tekemään saariliikenteen palveluista mahdollisuuksien mukaan yhtä kattavat kuin mantereen palveluista. Tätä varten luotiin toimilupajärjestelmä ja sopimusehdot, joissa määritellään julkisen palvelun velvoitteet. SNCM:n ja CMN:n kanssa tehtiin puitesopimus 25 vuodeksi. Sopimus päättyy 31. joulukuuta 2001.

(20) Ranskan hallitus laati palvelua koskevat yksityiskohtaiset säännöt vuosina 1976-1982 edellä mainitun puitesopimuksen mukaisesti. Alueellisten katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamista koskevat kysymykset siirrettiin Korsikan parlamentille 30. heinäkuuta 1982 annetulla lailla(11) Ranskan valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Korsikan aluehallinnosta 13. toukokuuta 1991 annetulla lailla(12) parlamentille myönnettiin sittemmin täysimääräiset valtuudet järjestää saaren laivaliikenne, josta on kyseisen ajankohdan jälkeen huolehtinut Korsikan liikennevirasto OTC (Office des transports de la Corse).

(21) OTC ja edellä mainitut toimiluvan saajat tekivät kaksi viisivuotissopimusta, joiden oikeusperusta on vuosiksi 1976-2001 tehty puitesopimus. Näissä viisivuotissopimuksissa määriteltiin julkisen palvelun toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ajanjaksoille 1991-1996 ja 1996-2001. Niissä määriteltiin myös periaatteet, joiden mukaan velvoitteiden hoitamisesta maksetaan kiinteä korvaus alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseen varatuista määrärahoista.

4.2 Julkisen palvelun velvoitteet

(22) Yleisen edun kannalta tärkeät Manner-Ranskan satamien ja Korsikan väliset meriliikennepalvelut on määritelty alun perin 31. maaliskuuta 1976 tehdyssä sopimuksessa (puitesopimus) ja sen liitteenä olevissa sopimusehdoissa. Näissä asiakirjoissa luetellaan liikennöitävät satamat ja eri vuodenaikoina ajettavien vuorojen määrä, mutta niissä ei aseteta vaatimuksia matkustaja- eikä rahtiliikenteessä käytettävien alusten kapasiteetille. Alkuperäisissä sopimusehdoissa erotettiin kuitenkin toisistaan SNCM:lta ympäri vuoden edellytetty peruspalvelu ja 13 viikon pituisen kesäkauden ajan tarjottava täydentävä palvelu.

(23) Puitesopimuksessa todetaan(13) erityisesti, että

- palveluun kuuluvien vuorojen määrää ja liikennöitäviä reittejä voidaan muuttaa vain viranomaisten päätöksellä,

- viranomaiset määrittävät julkisessa palvelussa sovellettavat hinnat siten, että ne ovat yhdenmukaisia Ranskan valtionrautateiden SNCF:n (Société Nationale des Chemins de fer Français) matkustaja- ja rahtihinnoittelun sekä ajoneuvojen kuljetushinnoittelun kanssa,

- SNCM tekee linjojen aikatauluehdotukset, jotka viranomaiset hyväksyvät niitä mahdollisesti muutettuaan,

- viranomaiset tekevät julkisessa palvelussa käytettävän matkustaja- ja rahtilaivaston koostumusta koskevat päätökset. Liikennöinnissä käytettävät alukset kuvaillaan yksityiskohtaisesti puitesopimuksen liitteenä olevissa sopimusehdoissa, joiden mukaan SNCM:lla on oikeus käyttää julkisen palvelun hoitoon varattuja aluksia joissakin tapauksissa myös muilla kuin sovituilla reiteillä.

(24) Kuten edellä mainittiin, Korsikan parlamentti sai 13. toukokuuta 1991 annetun lain nojalla saaren liikenneyhteyksien järjestämistä koskevat toimivaltuudet. Käytännön järjestelyt on hoitanut Korsikan liikennevirasto. Liikenneviraston ja SNCM:n välisissä uusissa viisivuotissopimuksissa julkisen palvelun toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään aiempaa yksityiskohtaisemmin noudattaen kuitenkin puitesopimuksen periaatteita. Parhaillaan voimassa olevassa sopimuksessa (ajanjakso 1996-2001) julkiset peruspalvelut (matkustaja- ja ajoneuvoliikenne(14)) määritellään seuraavasti:

Talvikaudella:

- kolme viikoittaista vuoroa Ajaccion ja Marseillen tai Nizzan välillä,

- kolme viikoittaista vuoroa Bastian ja Marseillen tai Nizzan välillä,

- yksi viikoittainen vuoro Balagnen ja Marseillen tai Nizzan välillä.

Huippusesongin ulkopuolelle jäävät syksy- ja kevätkuukaudet:

- kuusi viikoittaista vuoroa Marseillesta tai Toulonista ensisijaisesti Ajaccion ja Bastian satamiin sekä joitakin vuoroja Proprianoon,

- seitsemän viikoittaista vuoroa huippunopealla matkustaja-aluksella Nizzasta Bastian ja Balagnen satamiin.

Kesäkaudella (13 viikkoa):

- perusvuorot autolautalla Marseillesta tai Toulonista: kuusi viikoittaista vuoroa Ajaccioon, kuusi viikoittaista vuoroa Bastiaan ja kolme viikoittaista vuoroa Proprianoon,

- perusvuorot nopealla matkustaja-aluksella Nizzasta: 26 viikoittaista vuoroa vuosina 1996 ja 1997 ensisijaisesti Bastian ja Balagnen satamiin, 27 viikoittaista vuoroa vuodesta 1998 alkaen.

(25) Ajanjaksoa 1996-2001 koskevan sopimuksen III kohdan mukaan SNCM hoitaa oman osuutensa Manner-Ranskan ja Korsikan satamien välisistä julkisista rahtipalveluista ro-ro-aluksilla ja matkustaja-autolautoilla. Palveluun kuuluvat seuraavat yhteydet:

Pääsatamiin:

- kuusi viikoittaista vuoroa Marseillen ja Bastian välillä; SNCM hoitaa näistä kolme(15),

- kuusi viikoittaista vuoroa Marseillen ja Ajaccion välillä; SNCM hoitaa näistä kolme.

Maakunnallisiin satamiin:

- kolme viikoittaista vuoroa Marseillen ja Porto-Vecchion välillä,

- viisi viikoittaista vuoroa Marseillen ja Balagnen tai Proprianon väillä; SNCM hoitaa näistä kaksi.

(26) Aikatauluista mainitun sopimuksen VIII kohdassa määrätään, että SNCM laatii aikatauluehdotukset autolautoille ja tarvittaessa nopeille matkustaja-aluksille kutakin kautta (talvi- ja kesäkuukaudet, huippusesonkien ulkopuoliset kuukaudet) varten ja hyväksyttää ne Korsikan liikennevirastolla.

(27) Seuraavissa taulukoissa verrataan julkiselle palvelulle sopimuksissa asetettuja vaatimuksia ja SNCM:n tosiasiallisesti tarjoamia sopimuksen piiriin kuuluvia palveluita(16). Vertailu perustuu saatavissa oleviin tilastotietoihin, ja siinä otetaan erityisesti huomioon sopimusten mukaisesti julkisen palvelun käyttöön varatun laivaston kuljetuskapasiteetti.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(28) On syytä huomata, että SNCM:n aluskapasiteetti on mitoitettu täyttämään julkisen palvelun asettamat vaatimukset. Kapasiteetti ylittää selvästi todellisuudessa kuljetettujen matkustajien, ajoneuvojen ja rahdin määrän. SNCM:n alusten käyttöaste on siis ollut hyvin matala kaikilla kuljetuksen osa-alueilla. Tämä on seurausta alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamisen periaatteelle rakentuvan julkisen palvelun luonteesta, joka edellyttää, että liikennöinti kaikkiin Korsikan satamiin on riittävä ympäri vuoden ja pystyy vastaamaan hyvinkin epäsäännölliseen tarpeeseen (katso johdanto-osan 17 kappale).

4.3 Valtion rahoitusosuus

(29) Korvauksena sopimuksissa määritellyn julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista valtio myöntää SNCM:lle vuosittain tukea, jonka suuruus sovitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuen suuruutta tarkistetaan vuosittain markkinaperusteisen bruttokansantuotteen sekä SNCM:n sopimuksen mukaan esittämien tietojen ja tuloslaskelman perusteella. SNCM:lle alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseen ajanjaksolla 1991-1999 vuosittain myönnetyn tuen nykyarvo miljoonina Ranskan frangeina on seuraava(17):

>TAULUKON PAIKKA>

(30) Tukisumma maksetaan vuoden 1976(18) sopimuksen 4 artiklan mukaisesti 12:na yhtä suurena kuukausieränä. Jotta tuki voidaan maksaa lopullisesti, SNCM:n on esitettävä kunkin vuoden heinäkuun 1. päivään mennessä valtion tilintarkastajan tarkastama edellisen tilikauden tilinpäätös. SNCM:lle mahdollisesti kuuluvat tilisiirrot vähennetään meneillään olevan tilikauden ennakkomaksuista. Valtion maksamat lisätuet kuuluvat myös ennakkomaksujärjestelmän piiriin. Viimeisimmissä sopimuksissa määrätään myös seuraamuksista siinä tapauksessa, että SNCM:n vuodessa liikennöimien vuorojen määrä alittaa kahdella prosentilla sopimuksessa määritellyt peruspalveluun sisältyvien vuorojen määrät. Toimiluvan myöntävä viranomainen voi myös ilmoittaa SNCM:lle alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamista varten myönnetyn kiinteän määrärahan osittaisesta pidättämisestä, jos julkinen palvelu keskeytyy joidenkin häiriöiden vuoksi.

4.4 Aluskanta

(31) Vuoden 1991 ja 1996 sopimusten liitteessä II luetellaan julkisen liikennepalvelun käyttöön varatut SNCM:n laivaston alukset, joita ovat matkustajaliikenteessä käytetyt autolautat ja nopeat alukset sekä tavaraliikenteessä käytetyt ro-ro-alukset(19). Viranomaisten osuus tarvittavaa kapasiteettia vastaavan aluskannan koostumuksen määrittelyssä on vuoden 1991 ja 1996 sopimusten mukaan seuraava: SNCM ja Korsikan liikennevirasto keskustelevat joka syksy tulevan vuoden liikenne-ennusteiden ja kuluneen kauden tulosten pohjalta palvelun ja mahdollisesti myös laivaston tarvittavista muutoksista. Laivaston rakenne pyritään pitämään sellaisena, että alusten keskimääräinen täyttöaste kesäkaudella on 55-60 prosenttia. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään matkustajalaivaston kapasiteetin kehitys viimeisten 20 vuoden aikana.

Matkustaja-alusten kapasiteetti

>TAULUKON PAIKKA>

(32) Vuonna 1976 luodun sopimusjärjestelmän mukaan julkisen palvelun turvaamista varten hankitut alukset ovat SNCM:n omaisuutta eikä niitä palauteta toimiluvan myöntäjälle. Vuosien 1991 ja 1996 sopimukset perustuvat tälle järjestelmälle, jossa toimiluvan haltijalle ei makseta erillisiä korvauksia, mutta se säilyttää omistusoikeuden investointeihinsa.

4.5 Valvontamenettely

(33) Vuonna 1976 käyttöön otetun menettelyn mukaan SNCM:n on esitettävä vuosittain luvanvaraisia palveluita koskeva kirjanpito. Puitesopimuksen 5 artiklan ja kausia 1991-1996 ja 1996-2001 koskevien viisivuotissopimusten VII kohdan mukaan kirjanpidossa on eriteltävä toisaalta autolautat ja mahdolliset nopeat alukset ja toisaalta rahtiliikenteessä käytetyt ro-ro-alukset. Kirjanpidon perusteella on myös voitava erotella luvanvaraiset palvelut merenkulkupalveluista ja täydentävistä palveluista. Kirjanpito on laadittava valtion tilintarkastajan hyväksymiä käytäntöjä noudattaen.

(34) SNCM toimittaa 16. syyskuuta 1983 annetun asetuksen 6 artiklan mukaisesti Korsikan liikennevirastolle kaikki alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien varmistamiseen liittyvää luvanvaraista palvelua koskevat asiakirjat ja tositteet sekä kaikki tiedot, joita tarvitaan niiden asianmukaisessa arvioimisessa. Erityisesti on toimitettava tiedot niiden kiinteiden kulujen vaikutuksista, jotka katetaan muulla kuin luvanvaraisella toiminnalla. Lisäksi kausia 1991-1996 ja 1996-2001 koskevissa viisivuotissopimuksissa määrätään, että SNCM:n on jätettävä Korsikan liikennevirastolle joka vuosi selvitys edellisen vuoden perusteella saamansa kiinteän määrärahan käytöstä sekä toteutetuista palveluista.

(35) Konsultti Paul Ménestrier on vuodesta 1991 seurannut Korsikan liikenneviraston toimeksiannosta SNCM:n kirjanpitoa ja laatinut vuosittain kertomuksen alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseen myönnetyn kiinteän määrärahan käytöstä edellisellä tilikaudella. Lisäksi valtio käyttää SNCM:n suhteen taloutta ja rahoitusta koskevaa määräysvaltaa 26. toukokuuta 1955 annetun julkisia yrityksiä koskevan asetuksen nro 55-733 säännösten mukaisesti.

5 TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVAT TUKITOIMENPITEET

5.1 Asia C 78/98

(36) Asia C 78/98 koskee SNCM-Ferryterranée-konsernin ja sen tytäryhtiön, Corsica Marittiman toimintaa. Corsica Marittima, jolla on oma vakituinen henkilökunta, vuokraa SNCM:n vapaana olevia aluksia miehistöineen joiksikin tunneiksi kerrallaan tiettyinä päivänä maaliskuun lopun ja syyskuun alun välisenä ajanjaksona erityisesti Korsikan ja Manner-Italian väliseen liikenteeseen(20). Corsica Marittiman maksamista vuokrista saatavat tulot käytetään sopimusreittien hyväksi.

(37) Komissio esitteli tutkintamenettelyn alussa seuraavat kaksi mahdollista tukimuotoa, joita voidaan pitää perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuina valtiontukina:

- Corsica Marittiman toimintatappioiden kattaminen emoyhtiö SNCM:n varoista,

- Corsica Marittiman SNCM:lle toimintaansa varten vuokraamista miehitetyistä aluksista ja miehistöstä maksamat edulliset vuokrat.

5.2 Asia C 14/01

(38) Asia C 14/01 koskee liiallisia korvauksia, jotka Ranskan valtio on mahdollisesti maksanut SNCM:lle Korsikan ja Ranskan välisen julkisen meriliikennepalvelun velvoitteiden hoitamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseksi. Liiallisten korvausten katsotaan tässä tapauksessa johtuvan sopimusten perusteella myönnetyistä ylisuurista tuista (katso johdanto-osan 29 ja 30 kappale). Ne saattaisivat johtaa väärinkäytöksiin, joissa SNCM:lle julkisen palvelun velvoitteen hoitamiseen myönnetyllä tuella rahoitetaan yhtiön toimintaa kilpailulle avoimilla markkinoilla.

(39) Aloittaessaan asiaa koskevan tutkintamenettelyn komissio ilmoitti aikovansa tutkia myös 20 miljoonan Ranskan frangin suuruista lisäkorvausta, jonka maksamisen SNCM:lle kolmena peräkkäisenä vuotena Ranskan viranomaiset ovat hyväksyneet 6. marraskuuta 1998(21). Tämä lisäkorvaus toteutettiin täydentämällä voimassa olevaa sopimusta, joka kattaa ajanjakson 1996-2001. Edellä mainitun sopimuksen IV kohdan (alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseen myönnetty määräraha) mukaiseen vuosittaiseen 515 miljoonan Ranskan frangin (vuoden 1996 frangeja) suuruiseen määrärahaan on siis lisättävä 20 miljoonan Ranskan frangin suuruinen summa.

6 ASIANOSAISTEN HUOMAUTUKSET

6.1 Tapaus C 78/98

Yksityisten toimijoiden huomautukset

(40) Useat yksityiset toimijat, jotka ovat toimiluvan haltijoiden kilpailijoita, jättivät komissiolle huomautuksia, joissa painotettiin seuraavia seikkoja:

- SNCM:n ja Corsica Marittiman tehotonta johtamista ja sitä, että jälkimmäisen toiminta kilpailluilla markkinoilla perustuu emoyhtiölle julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä johtuvien kustannusten kattamiseksi myönnettyihin korvauksiin,

- Corsica Marittiman tapaa soveltaa kilpailluilla markkinoilla äärimmäisen aggressiivista hinnoittelukäytäntöä(22), vaikka sen tuotantotappiot ovat olleet suuria. Corsica Marittima on italialaisten matkanjärjestäjien mukaan tarjonnut huomattavia alennuksia virallisesti ilmoittamistaan hinnoista,

- sitä, että Paul Ménestrierin selvitysten mukaan SNCM:n toiminta vapaasti liikennöitävillä reiteillä on tappiollista; Ménestrierin uudet tiedot osoittavat myös, että SNCM kattaa tytäryhtiönsä Corsica Marittiman liiketoiminnan tappiot alueen katkeamattomat liikenneyhteydet turvaavan julkisen palvelun määrärahoista, joka koostuu Ranskan valtion maksamista tuista.

Ranskan huomautukset

(41) Ranskan viranomaiset toimittivat menettelyn aloittamista koskevat huomautuksensa 8. maaliskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä. Viranomaiset kiistävät ennen kaikkea valtiontukien käytön SNCM:n Corsica Marittimalle suuntaamassa rahoituksessa. Viranomaiset muistuttavat, että SNCM:n ja Korsikan liikenneviraston välinen sopimus(23) sisältää määräyksiä sopimusreiteillä käytettävien alusten käyttökorvauksista. Sopimus myös sallii näiden alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseksi tarkoitettujen alusten käyttämisen muillakin reiteillä silloin, kun niille ei ole käyttöä sopimusreiteillä, ja kannustaa toimiluvan haltijaa näin menettelemään juuri näin.

(42) Ranskan viranomaisten mukaan SNCM on toiminut taloudellisesti järkevästi vuokratessaan aluksia tytäryhtiölleen Corsica Marittimalle, jotta tämä voisi vastata mantereen ja Korsikan välistä liikennettä koskevaan kysyntään entistä kattavammin ja entistä pienemmin kustannuksin. Corsica Marittiman maksamat vuokrat ovat selvästi kattaneet alusten käyttämisestä aiheutuneet kulut, jotka ovat marginaalisia niiden seisomisesta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna. Alusten seisottaminen olisi estänyt SNCM:ta saamasta niistä vuokratuloja. Kyse on siis sopimusreittien hyväksi tarkoitetuista tuloista, jotka on saatu avoimen kilpailun reiteillä.

(43) Ranskan viranomaiset huomauttavat, että SNCM:n päätös jatkaa Corsica Marittiman toimintaa sen alkuajan tappioista huolimatta ei ole markkinatalouden periaatteiden vastainen. Sen lisäksi, että muutaman vuoden kestävä tappiollinen kausi voi olla hyväksyttävissä strategisista syistä (liiketaloudellisena investointina), toimija tarkastelee myös kokonaisuutta. Corsica Marittiman tappiot syntyivät suureksi osaksi kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana (45 prosenttia vuosien 1990-1997 tappioista syntyi vuosina 1990 ja 1991). Vuonna 1997 Corsica Marittima teki ensimmäistä kertaa voitollisen tuloksen.

(44) Ranskan viranomaisten mukaan SNCM toimi taitavan yrittäjän tavoin pyrkiessään optimoimaan laivastonsa käytön koko vuoden aikana vuokraamalla aluksiaan tytäryhtiölleen Corsica Marittimalle hiljaisten kausien aikana hintaan, joka ei ole kattanut kaikkia kustannuksia.

(45) Ranskan viranomaiset toimittivat myös SNCM:n kirjanpitoaineistoa, joka heidän mukaansa osoittaa, että Corsica Marittiman tappiot on pystytty kattamaan vapaasti liikennöitävien reittien tuotoilla varsinkin liikenteen jyrkän vähenemisen jälkeen vuonna 1995.

SNCM:n huomautukset

(46) SNCM lähetti otteita vuosien 1990 ja 1995 kirjanpidostaan sekä Paul Ménestrierin vuotta 1995 koskevasta selvityksestä 2. huhtikuuta 1999 päivätyssä kirjeessä. SNCM esitti näihin asiakirjoihin perustuvat huomautuksensa, joissa se kiistää Ménestrierin uudet tiedot ja näkemykset yhtiön yksityiskohtaisesta tuloslaskelmasta.

(47) SNCM myös huomauttaa, että yksi kantelun tekijöistä on määräävässä asemassa Korsikan ja Italian välisessä matkustajalaivaliikenteessä, jota myös Corsica Marittima harjoittaa. Corsica Marittiman palveluihinsa soveltama yleishinnoittelu yksityisasiakkaille ja matkatoimistoille on SNCM:n mukaan hyvin lähellä kantelun esittäjän omaa hinnoittelua. Myöskään italialaisille matkanjärjestäjille tarkoitetut hinnat eivät poikkea markkinahinnoista.

6.2 Asia C 14/01

Yksityisten toimijoiden huomautukset

(48) Kaksi yksityistä toimijaa, jotka ovat SNCM:n kilpailijoita Korsikan-reiteillä, jättivät komissiolle huomautuksensa. Niissä korostettiin pääasiassa samoja seikkoja, joilla komissiolle alun perin osoitettuja kantelujakin oli perusteltu.

- Ranskan luoma alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien järjestelmä muodostaa esteen Ranskan ja Italian välisen liikennöintiverkoston syntymiselle, koska se suosii Manner-Ranskaan suuntautuvan liikenteen osalta Marseillen, Nizzan ja Toulonin satamien kautta kulkevia yhteyksiä Italian satamien sijaan, vaikka näihin on Korsikalta paljon lyhempi matka.

- SNCM määrittelee itse sille asetetut julkisen palvelun vaatimukset. Kilpailijoiden mukaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, että viranomaiset todella päättäisivät eri kausien alennushinnoista sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. SNCM on käytännössä voinut tehdä myös liikenteen vuorotiheyksiä, liikennöitäviä satamia ja alusten kuljetuskapasiteettia koskevat päätökset.

- Alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseksi harjoitettava Korsikan meriliikenne on ensisijaisesti riippuvainen aluskannasta, sillä julkisen palvelun vaatimukset määritellään SNCM:n aluskannan kokoonpanon perusteella eikä päinvastoin. SNCM on hankkinut ja ottanut käyttöön aluksia julkista palvelua varten huolimatta Korsikan liikenneviraston eli toimiluvan myöntävän viranomaisen päinvastaisista näkemyksistä.

- SNCM:lle maksettava tuki on korkeampi kuin julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset, mikä johtuu alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseksi vuosittain myönnetyn kiinteän yleismäärärahan perusluonteesta. Liiallisista korvauksista on osoituksena se, että korvauksiin on sisällytetty summia, jotka eivät liity mitenkään julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseen.

- Korsikalaiset vastuuhenkilöt esittelivät lisäkustannuksia aiheuttavat tekijät Ranskan kansalliskokouksen kuulemistilaisuudessa(24). Näitä ovat heidän mukaansa erityisesti SNCM:n velvollisuus teettää aluksensa aina ranskalaisilla telakoilla ja osallistua Marseillen sataman ahtaajien henkilöstöohjelman kustannuksiin, jotka lisätään alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien määrärahoista katettaviin kustannuksiin. Kilpailijoiden mukaan julkisen palvelun velvoitteista vastaavien työntekijöiden määrä on liian suuri ja tulee liian kalliiksi palvelun tosiasiallisiin tarpeisiin nähden.

- Huomautuksissa myös kyseenalaistetaan sopimuksissa määritelty käytäntö julkisen palvelun tarpeet tyydyttävän laivaston kokoonpanon määrittämiseksi ja ilmaistaan huoli siitä, että toimilupakauden päättyessä alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien hyväksi myönnettyjen määrärahojen turvin hankittu laivasto siirtyy kokonaan pois Korsikan-liikenteestä. SNCM:n tuen avulla hankkimista aluksista saamat lisätulot on sidottu(25) vapaasti liikennöityjen reittien kirjanpitoon eikä suinkaan alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamiseksi ylläpidettyjen reittien kirjanpitoon.

Ranskan huomautukset

(49) Ranskan viranomaiset esittivät menettelyn aloittamista koskevat huomautuksensa 1. kesäkuuta 2001 päivätyssä kirjeessä, jossa perusteltiin Korsikan meriliikenteen hoitamista julkisena palveluna ensinnäkin sillä, että viranomaisten velvollisuus on taata toimivat liikenneyhteydet mantereen ja Korsikan saaren välillä (alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien politiikka). Tällä politiikalla pyritään vähentämään saaren eristyneestä asemasta aiheutuvia haittoja ja sitomaan Korsika entistä tiiviimmin Euroopan unioniin. Viranomaiset huomauttavat, että alueen katkeamattomia liikenneyhteyksiä ajava politiikka edellyttää meriliikennepalveluita, joita yksikään laivanvarustaja ei pystyisi toteuttamaan samanlaisissa olosuhteissa yhtä laajasti ja kannattavasti.

(50) Ranskan viranomaiset korostavat lisäksi eräitä Korsikan meriyhteyksiin liittyviä erityispiirteitä, jotka saivat viranomaiset puuttumaan liikenteen järjestämiseen ja osallistumaan sen rahoittamiseen jo varhaisessa vaiheessa riittävän ja säännöllisen palvelun varmistamiseksi ja toiminnan järkiperäistämiseksi. Erityispiirteet ovat seuraavat:

- Manner-Ranskan ja Korsikan välisen meriliikenteen suhteellinen vähäisyys,

- matkustajamäärien suuret kausivaihtelut: kesällä tarvitaan huomattavasti enemmän kuljetuskapasiteettia kuin muina vuodenaikoina,

- liikenteen epäsuhta: pohjoisesta etelään ja etelästä pohjoiseen suuntautuvat liikennemäärät ovat keskenään hyvin erilaisia eri vuodenaikoina samoin kuin alku- ja loppuviikosta,

- liikenteen kauttakulkusatamien määrä on huomattavan korkea liikennemääriin verrattuna; kaikkiin sivusatamiin suuntautuvaa liikennettä, jonka osuus on alle 20 prosenttia kokonaistonnistosta, pidetään välttämättömänä aluepoliittisista syistä.

(51) Ranskan viranomaiset tähdentävät, että Korsikan julkisesta meriliikennepalvelusta vastaavilla yrityksillä ei ole koskaan ollut yksinoikeutta kyseisen liikenteen harjoittamiseen ja että Korsikalta lähteviä tai sinne saapuvia reittejä nykyisin liikennöivät toimijat ovat kiinnostuneita vain todella kannattavista reiteistä, joita ovat pääreitit huippusesongin aikaan. Muulloin ja muille reiteille ei selvästikään muodostuisi riittävän säännöllistä tarjontaa, joka viranomaisten on taattava julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi.

(52) Ranskan viranomaiset myös muistuttavat, että heidän velvollisuutensa on valvoa alusten merikelpoisuutta (liikenteessä olevien alusten määrää ja tyyppejä sekä miehistöjä). Aluskapasiteetin on riitettävä täyttämään lyhyen huippusesongin ja suuresti vaihtelevien matkustajamäärien asettamat vaatimukset. Viranomaisten mukaan julkisessa palvelussa käytettävien alusten keskimääräinen täyttöaste on noin 40 prosenttia(26). Alhainen keskiarvo ja matkustajamäärien suuri vaihtelu olisivat kilpailluilla markkinoilla hyvin epäedullisia toimijalle, jolle ei maksettaisi korvauksia. Julkisen palvelun vaatimukset täyttävän aluskannan ylläpidosta aiheutuvat kiinteät kulut ovat huomattavat ja johtavat siihen, että voimavarat ovat vajaakäytössä suurimman osan vuotta. Korsikan satamiin, etenkään Bastiaan, ei myöskään pääse kovin suurilla aluksilla(27), mikä edellyttää erikoisautolauttojen käyttöä ja ratkaisee laivaston koostumuksen.

(53) Lopuksi Ranskan viranomaiset toteavat, että vuoden 2000 lopulla julkistettuun Korsikalle ja sieltä pois suuntautuvaa liikennöintiä koskevaan Euroopan unionin merenkulun alan toimijoille suunnattuun tarjouskilpailuun ei tullut kovinkaan runsaasti vastauksia edes niiltä toimijoilta, jotka parhaillaan harjoittavat kyseistä liikennettä Ranskasta ja Italiasta käsin. Tämä vähäinen mielenkiinto osoittaa, kuinka vaikea yksityisen toimijan on taata saaren liikenneyhteydet talouden ja rahoituksen kannalta hyväksyttävällä tavalla ja viranomaisten toiveiden mukaisesti edes siinä tapauksessa, että toimintaa tuettaisiin julkisista varoista.

(54) Julkisesta palvelusta tehdyn sopimuksen ansiosta Ranskan viranomaiset ovat voineet taata edellä kuvattuihin erityisolosuhteisiin sopivat liikennöintipalvelut ja varmistaa samalla

- järjestelyt, joilla on voitu taata riittävät palvelut tiettyyn hintaan ja tietyin ehdoin varsinkin eräille matkustajaryhmille ja huolehtia siitä, että palvelut ovat - vaatimusten mukaisesti - jatkuvia, säännöllisiä ja laadukkaita ja että niiden kapasiteetti on asianmukainen,

- riittävän kuljetuskapasiteetin julkisen palvelun turvaamiseksi vuoden ympäri kausivaihteluista ja liikenteen epätasapainosta huolimatta,

- alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien periaatteen mukaisesti vahvistetut kohtuulliset hinnat,

- tasapuolisen liikennöinnin saaren pohjois- ja eteläpäässä sijaitseviin pääsatamiin samoin kuin neljään sivusatamaan reittien taloudellisesta kannattavuudesta riippumatta,

- palvelun jatkuvuuden; sopimuksen perusteella on mahdollista varmistaa, että käytettävissä on riittävästi ja riittävän merikelpoista kalustoa palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi huoltokatkoksista, toimintahäiriöistä ja sääoloista riippumatta.

(55) Viimeiseksi Ranskan viranomaiset muistuttavat, että asetuksen (ETY) N:o 3577/92 4 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioissa voimassa olevat julkisia palveluita koskevat sopimukset voidaan pitää voimassa niiden voimassaoloajan päättymiseen asti.

7 TUKIEN ARVIOINTI

(56) Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan "jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan".

(57) Julkisten varojen käyttäminen SNCM:ta hyödyttävällä tavalla on selvä valtion tukitoimi. SNCM on kansainvälisiä meriliikennepalveluita harjoittava toimija. Palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen 22 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4055/86(28), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3573/90(29), 1 artiklassa tarkoitetut toimijat ovat voineet harjoittaa vapaasti jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä meriliikennettä 31. joulukuuta 1989 alkaen. Matkustaja- ja rahtiliikennettä Ranskan ja kolmannen maan sekä Italian välillä harjoittavalle yritykselle 31. joulukuuta 1989 jälkeen myönnetyt tuet saattavat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua - kyseessä on siis perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki. On syytä pitää mielessä, että SNCM-Ferryterranée-konserni kilpailee yhteisön sisäisillä reiteillä suoraan monien muiden toimijoiden (muun muassa Corsica Ferries, Moby Lines, Happy Lines, Tris, Lauro ja Saremar) kanssa sekä Pohjois-Afrikan rahtiliikenteessä(30) muidenkin eurooppalaisten toimijoiden kanssa.

(58) On myös huomattava, että valtion myöntämä rahoitus, joka on tarkoitettu julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, kuuluu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan(31).

(59) Kyseistä artiklaa olisi sovellettava myös Corsica Marittiman Ranskan ja Italian välisillä vapaasti liikennöitävillä reiteillä harjoittaman toiminnan rahoitukseen, jos osa siitä katettaisiin tuilla, jotka valtio myöntää SNCM:lle julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi sopimusreiteillä.

Ilmoitusvelvollisuus

(60) SNCM:lle 1. tammikuuta 1990 jälkeen maksetut tuet ovat asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaisesti uutta tukea, josta on ilmoitettava komissiolle etukäteen. Tämä määräys koskee myös meriliikennettä, ja sitä on sovellettava, vaikka tuensaajayritykseen voitaisiin soveltaa myös perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa määrättyä kilpailusääntöjä koskevaa poikkeusta(32).

7.1 Tukien soveltumista yhteismarkkinoille koskeva arviointi

(61) Valtiontuki soveltuu yhteismarkkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, että se muodostaa jonkin perustamissopimuksessa määrätyistä poikkeuksista. Mahdollisia ovat perustamissopimuksen 86 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 86 artiklan 2 kohdassa määrätyt poikkeukset.

(62) SNCM:lle alueellisten liikenneyhteyksien hoitamista varten maksetut tuet eivät kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen poikkeusten piiriin, koska ne eivät ole yksittäisille kuluttajille myönnettäviä sosiaalisia tukia, tukia luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi eivätkä tukia tietyille Saksan liittotasavallan alueille.

(63) Kyseiset tuet eivät myöskään ole 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, sillä niitä ei voi pitää 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisena tukena Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen eikä saman kohdan d alakohdan mukaisena tukena kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Niitä ei voi myöskään pitää 87 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisena alueellisena tukena, koska ne eivät kuulu monialaiseen tukijärjestelmään, joka olisi avoin tietyn alueen kaikille asianomaisten alojen yrityksille (ks. alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat(33)). Niitä ei myöskään voi pitää tukena tietyn toiminnan kehityksen c alakohdan mukaiseen edistämiseen, koska ne on tarkoitettu kattamaan tietyn merenkulun harjoittajan liiketoiminnan kustannukset ja koska ne eivät ole osa laajempaa suunnitelmaa, jolla mahdollistettaisiin edunsaajayrityksen taloudellinen elpyminen ilman muita tukia.

(64) Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaan "yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja [...] sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön etujen kanssa".

(65) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kyseistä poikkeussääntöä on tulkittava suppeasti(34). Ei riitä, että viranomaiset ovat uskoneet yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisen yrityksen tehtäväksi, vaan perustamissopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan määräysten soveltamisen on estettävä yritystä hoitamasta sille uskottuja erikoistehtäviä; kyseiset toimet eivät saa myöskään haitata yhteisön etua(35).

(66) Voidakseen arvioida, voidaanko SNCM:lle vuoden 1991 sopimuksen perusteella maksettuihin tukiin soveltaa perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohtaa komission on

- selvitettävä, ovatko SNCM:n tuotettavaksi annetut palvelut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja. Tämän määritelmän soveltaminen edellyttää, että säännöllisistä liikennepalveluista tulee riittämättömiä, jos niitä säännellään yksinomaan markkinavoimin(36),

- tutkittava, kattavatko SNCM:lle Korsikan julkisen meriliikennöintipalvelun velvoitteiden hoitamiseksi myönnetyt tuet SNCM:lle julkista palvelua koskevan sopimuksen perusvaatimusten täyttämisestä aiheutuvat lisäkustannukset asianmukaisesti.

(67) Lisäksi on huomattava, että komissio laati vuonna 1997 meriliikenteen valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat, joissa määritellään ne tapaukset, jolloin korvauksena julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta maksettavien valtiontukien voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille.

7.2 Perusteet julkiselle palvelulle

(68) Julkisen palvelun velvoitteet ovat asetuksen (ETY) N:o 3577/92 2 artiklan 4 kohdan mukaan "velvoitteita, joita kyseinen yhteisön laivanvarustaja ei omien taloudellisten etujensa kannalta katsoen ottaisi hoitaakseen tai ei ottaisi hoitaakseen samassa määrin tai samoilla ehdoilla".

(69) Meriliikenteen valtiontukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa todetaan seuraavaa: "jos markkinavoimat eivät takaa riittävää palvelutasoa, julkisen palvelun velvoite voidaan asettaa yhteisön syrjäisten alueiden satamien vuoroliikenteelle tai harvakseltaan liikennöidyille reiteille, joita pidetään elintärkeinä kyseisen alueen talouskehitykselle".

(70) Lisäksi perustamissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 158 artiklan toisessa kohdassa otetaan huomioon tietyt saarien erityisolosuhteet. Nämä erityisolosuhteet mainitaan myös Amsterdamin päätösasiakirjan liitteenä olevassa saaristoalueita koskevassa julistuksessa N:o 30.

(71) Komissio ei kyseenalaista Ranskan jo kauan harjoittamaa niin sanottua alueellisten liikenneyhteyksien katkeamattomuuden politiikkaa eikä viranomaisten velvollisuutta tutkia, riittävätkö Korsikalle ja sieltä pois suuntautuvan matkustaja- ja tavarameriliikenteen säännölliset yhteydet saaren taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen asettamiin tarpeisiin; komissio ei myöskään kyseenalaista viranomaisten velvollisuutta taata tarvittaessa nämä yhteydet.

(72) Komissio toteaa, että markkinavoimat eivät ole vaikuttaneet juuri lainkaan tähän yleistä etua sinänsä oikeutetusti palvelevaan toimintaan(37). SNCM hallitsi suurinta osaa tarkasteltavana olevista reiteistä(38) monopoliasemansa turvin vuodesta 1976 aina 1990-luvun lopulle asti. Komission tietojen mukaan ensimmäinen yksityinen toimija, Corsica Ferries, aloitti kilpailun vasta vuonna 1996 alkaessaan liikennöidä saarelle kesäkuukausina nopeilla aluksilla Nizzasta. Palvelu laajeni tämän jälkeen seuraavilla linjoilla:

Toulon-Bastia

Neljä vuoroa viikossa kesäkaudella ja kolme vuoroa viikossa muulloin 18. joulukuuta 2000 alkaen.

Toulon-Ajaccio

Neljä vuoroa viikossa kesäkaudella ja kolme vuoroa viikossa muulloin 1. huhtikuuta 2000 alkaen.

Nizza-Bastia

Seitsemän vuoroa viikossa kesäkaudella 4. heinäkuuta 1996 alkaen ja yksi vuoro viikossa muulloin 18. maaliskuuta 1999 alkaen.

Nizza-Calvi

Kahdeksan vuoroa viikossa kesäkaudella 4. heinäkuuta 1996 alkaen ja yksi vuoro viikossa muulloin 18. maaliskuuta 1999 alkaen.

Nizza-Ajaccio

Yksi vuoro viikossa huippusesongin ulkopuolella 1. huhtikuuta 2001 alkaen.

(73) Valtio ja SNCM tekivät vuonna 1976 sopimuksen, joka on voimassa 25 vuotta ja jonka tarkoituksena on nimenomaan korjata Manner-Ranskan ja Korsikan välisessä säännöllisessä meriliikenteessä havaitut puutteet ja mahdollistaa yritykselle tästä aiheutuvista velvoitteista koituvien tappioiden korvaaminen. Edellä kuvatun säädös- ja sopimuskehyksen vuoksi SNCM:n on pitänyt täyttää joukko sellaisia lähtö- ja määräsatamia, vuorotiheyttä, aikatauluja, alustyyppejä ja hinnoittelua koskevia vaatimuksia, joita pelkästään kaupallisista lähtökohdista käsin toimiva yritys ei olisi toteuttanut lainkaan tai ei ainakaan samassa määrin.

(74) Yksikään kilpaileva toimija ei ole täyttänyt matkustaja- tai rahtiliikennepalvelun ympärivuotiselle säännöllisyydelle ja vuorotiheydelle sopimuksessa asetettuja vaatimuksia. Edes yksityisen toimijan eräillä reiteillä vuodesta 1996 harjoittama osan vuotta kestävä liikennöinti ei riitä täyttämään Ranskan viranomaisten asettamia julkisen palvelun vaatimuksia. Asetuksen (ETY) N:o 3577/92 täytäntöönpanon vuoksi komission mielestä on perusteltua asettaa huippusesongin aikaista ja sen ulkopuolista liikennettä koskevia vaatimuksia sen välttämiseksi, että yksinomaan kesällä liikennöivät laivanvarustajat saavat haltuunsa tuottavimmat reitit, jolloin kannattamattomat reitit jäisivät julkisen palvelun tehtävää hoitavien toimijoiden vastuulle. Kilpailun vähäisyys, jonka Ranskan viranomaiset toivat esiin vuosina 1991 ja 1996 tehtyjen viisivuotissopimusten laatimisen yhteydessä, on komission mielestä riittävä peruste puitesopimuksessa määritellyn julkisen palvelun tarpeelle.

(75) Ranskan viranomaisten käyttöön ottamaan järjestelmään liittyvissä sopimuksissa ja niiden liitteissä määritellään tarkasti palvelun jatkuvuutta, säännöllisyyttä, kapasiteettia ja hinnoittelua koskevat normit, joita toimijan on noudatettava. Niinpä vuonna 1996 tehdyssä viisivuotissopimuksessa määritellään julkisen meriliikennepalvelun perusreitistö ja edellytetään, että kunkin kauden aikataulut on toimitettava määräajassa Korsikan liikennevirastoon etukäteen tapahtuvaa hyväksymistä varten. Myöskin julkisessa palvelussa käytettävät alukset on määritelty sopimuksissa.

(76) Marraskuun 6. päivänä 1998 hyväksytyn lisätuen osalta komissio toteaa, että sopimuksen täydennysosassa otetaan huomioon viranomaisten päätökset julkiseen palveluun tehtävistä muutoksista, jotka voivat aiheuttaa SNCM:lle lisävelvoitteita. Kyseisen täydennysosan määräykset ovat sopusoinnussa vuoden 1976 puitesopimuksen ja vuoden 1996 viisivuotissopimuksen (II osan 4 artiklan 2 kohta) määräysten kanssa. Näistä syistä kolmansien osapuolten huomautukset siitä, että SNCM määrittelisi itse julkista palvelua koskevat velvoitteensa, eivät ole asianmukaisia.

(77) On kuitenkin todettava, että Korsikan meriliikenteeseen sisältyy merkittäviä kilpailuelementtejä; näitä ovat jatkuva kilpailu lentoliikenteen (joka on myös tuettua toimintaa) kanssa sekä Italiaan suuntautuva meriliikenne, jonka reitit - erityisesti Italiasta lähtevillä vuoroilla - ovat erittäin kilpailtuja. Korsikalle on säännöllistä reittiliikennettä Livornosta ja Savonasta.

(78) Markkinatilanne Manner-Ranskan satamista lähtevillä reiteillä on muuttunut huomattavasti viime vuosina, minkä vuoksi on alettu pohtia, onko kaikilla reiteillä tarpeen säilyttää ympärivuotiset julkisen palvelun velvoitteet. Korsikan alueellisen liikenteen valvontakeskuksen (Observatoire régional des transports de la Corse)(39) mukaan kesäkauden lähtöjen määrä Korsikan ja Ranskan välisillä reiteillä on kolminkertaistunut ja matkustajapaikkojen määrä lisääntynyt 77 prosentilla vuodesta 1995. Tähän on ollut suurimpana syynä ensin Nizzan- ja sitten Toulonin-reittien avaaminen kilpailulle sekä uusien alustyyppien käyttöönotto(40).

(79) Kilpailurajoitusten purkamisesta johtuva kesäkauden tarjonnan lisääntyminen vuonna 2001 saattaa aiheuttaa muutoksia toimijoiden matkustajaosuuksissa ja reiteissä ja heikentää SNCM:n asemaa.

Tarjotut matkustajapaikat, Manner-Ranska-Korsika

>TAULUKON PAIKKA>

Tarjotut matkustajapaikat, Manner-Ranska-Korsika

>TAULUKON PAIKKA>

(80) Näiden lukujen perusteella komissio toteaa, että valtion ja SNCM:n välillä vuonna 1976 tehtyyn puitesopimukseen sekä Korsikan liikenneviraston ja SNCM:n välillä vuosina 1991 ja 1996 tehtyihin viisivuotissopimuksiin perustuvan järjestelmän mukaisen julkisen palvelun todellista tarvetta ei voida arvioida puitesopimuksen voimassaolon päättymisajankohdan - 31. joulukuuta 2001 - jälkeisen ajanjakson osalta. Tätä käsitystä vahvistaa Ranskan viranomaisten aikomus(41) pienentää julkiselle palvelulle asetettavia vaatimuksia kyseisestä päivämäärästä alkaen.

7.3 Julkisen palvelun kustannuksista suoritettavien korvausten asianmukaisuus

Tarjouskilpailujen puuttuminen

(81) Meriliikenteen julkisia palveluita koskevien sopimusten osalta komissio toteaa, että perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottamisesta välittömästi johtuvien tappioiden korvauksista ei tule liiallisia ja ne soveltuvat yhteismarkkinoille(42), jos palveluista järjestetään julkinen tarjouskilpailu, jossa noudatetaan avoimia ja syrjimättömiä menettelyitä. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa yhtään tarjouskilpailua ei kuitenkaan ole järjestetty. Korvaus saattaa siis olla toimintatukea, joka ei sovellu yhteismarkkinoille.

Kiinteä tuki

(82) Ranskan viranomaisten mukaan katkeamattomien alueellisten yhteyksien turvaamiseen tarkoitettu määräraha on kiinteä eikä sitä saa sitoa käyttökustannuksiin tai investointikuluihin. Vaikka sopimuksen IV kohdassa tuki määritelläänkin katkeamattomien alueellisten yhteyksien määrärahaksi, saman kohdan toisen osan mukaan SNCM ja Korsikan liikennevirasto tutkivat yhdessä palveluun, hinnoitteluun tai tuen korottamiseen vaikuttavia toimenpiteitä yhtiön taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi, jos taloudelliset olosuhteet ja erityisesti tuen määritysperusteena käytetyt kustannukset ja liikennemäärät muuttuvat huomattavasti aiempaa epäedullisemmiksi.

(83) Komissio katsoo, että kyseinen mahdollisuus korottaa tukea erityisesti todellisten ja tuen laskemisessa käytettyjen kustannusten välisestä erosta johtuvan taloudellisen epätasapainon poistamiseksi osoittaa, ettei tuki ole luonteeltaan kiinteä.

Lisäkorvaukset

(84) Vuoden 1996 viisivuotissopimuksen II osan 4 artiklan 2 kohdan mukaan SNCM:n julkisena palveluna liikennöimien yhteyksien määrää voidaan Korsikan liikenneviraston suostumuksella muuttaa kysyntäennusteiden mukaan, kunhan yhteyksien enimmäismäärä ei pienene alle sopimuksessa määritellyn perusyhteyksien määrän. Vuoden 1996 sopimuksen I osassa todetaan myös, että Korsikan liikennevirasto voi pyytää SNCM:ta antamaan voimassa olevista hinnoista alennuksia, jotka korvataan yhtiölle.

(85) Ranskan viranomaisten mukaan vuoden 1996 sopimuksen täydennysosa, joka tehtiin 6. marraskuuta 1998 ja jolla SNCM:lle myönnettiin 20 miljoonan Ranskan frangin suuruinen lisäkorvaus, on tulos julkisen palvelun velvoitteiden muuttamisesta ja sillä lisätään SNCM:n hoidettavaksi annettujen palvelujen määrää. Täydennysosan määräykset ovat Ranskan viranomaisten mukaan sopusoinnussa sopimusten määräysten kanssa. Muutoksista aiheutuneet lisäkustannukset olivat viranomaisten mukaan seuraavat:

- uuden vara-aluksen (Ile de Beauté -nimisen lautan) käyttöönotto sesonkiajan ulkopuolella ja hiljaisempina aikoina: 14,7 miljoonaa Ranskan frangia,

- Ajaccion laivavuorojen lisääminen sopimuksessa määrättyihin vuoroihin nähden: 1,1 miljoonaa Ranskan frangia,

- lippujen hintojen alentaminen sopimuksessa määrätyistä hinnoista: 8 miljoonaa Ranskan frangia.

(86) Ile de Beauté -lautta otettiin Korsikan liikenneviraston pyynnöstä käyttöön vara-alukseksi huippunopeilla aluksilla liikennöityjen Nizzan-vuorojen varmistamiseksi kevät- ja syyskaudella. Korsikan liikennevirasto ja toimeenpaneva neuvosto tekivät päätöksen hintojen alentamisesta vuodesta 1996 alkaen etelästä pohjoiseen suuntautuvan liikenteen lisäämiseksi alkukesästä ja pohjoisesta etelään suuntautuvan liikenteen lisäämiseksi loppukesästä. Lisätuki on joka tapauksessa otettava huomioon arvioitaessa, onko tuet suhteutettu julkisen palvelun vaatimusten täyttämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin asianmukaisesti.

Tukien suhteuttaminen julkisen palvelun kustannuksiin

(87) Kuten edellä todetaan, komission on tutkittava, miten tuet on suhteutettu SNCM:lle julkisen palvelun sopimuksessa määriteltyjen perusvaatimusten täyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Nämä vaatimukset ilmenevät ensisijaisesti vuosien 1991 ja 1996 viisivuotissopimusten liitteinä olevista sopimusehdoista, joissa määritellään muun muassa tuotettavat palvelut, vuorojen määrät, liikennöitävät satamat, hinnoitteluperiaatteet ja aikataulut. Sopimusliitteissä määritellään myös julkisessa palvelussa käytettävien alusten tekniset ominaisuudet, kapasiteetti ja määrä. Niihin on kirjattu myös laivaston todennäköiset kehittämistarpeet sopimuskauden aikana.

(88) Meriliikenteen valtiontukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkastellaan myös julkisen palvelun velvoitteita koskevia sopimuksia. Suuntaviivojen mukaan lisäkulujen, jotka jäsenvaltio voi korvata palvelun tarjoajalle, on oltava suoraan yhdistettävissä toimijan kyseisestä toiminnasta kirjaamaan laskennalliseen tappioon. Kustakin palvelusta aiheutuneet kulut on kirjattava erikseen, jotta on mahdollista tarkastaa, ettei niitä vastaan ole maksettu liian suuria korvauksia tai ristikkäistukia, ja jotta voidaan varmistaa, ettei tukijärjestelmän avulla pidetä yllä tehottomia johtamis- ja toimintatapoja.

(89) Viitaten sopimusten sisältämiin tilintarkastusta koskeviin määräyksiin Ranskan viranomaiset huomauttivat, että korvauslaskelmat perustuvat yhtiön tuloslaskelmaan ja siten SNCM:lle julkisesta meriliikennöintipalvelusta aiheutuneisiin todellisiin kuluihin. Viranomaiset myös toimittivat 27. huhtikuuta 2000 riippumattoman konsultin laatiman selvityksen SNCM:n tuloksen jakautumisesta sopimusreiteillä harjoitetun toiminnan ja muun liiketoiminnan kesken. Konsultin selvityksen mukaan SNCM on tarvinnut valtiolta saamansa tuen Korsikan-reiteillä harjoittamansa toiminnan tappioiden kattamiseen. Sopimusliikenteen nettotulos oli ollut selvästi tappiollinen kaikkina selvityksen kattamina vuosina.

(90) Kantelijat puolestaan jättivät komissiolle 7. elokuuta 2000 erään toisen konsultin laatiman selvityksen Ranskan ja Korsikan välisten kabotaasilaivareittien kannattavuudesta(43). SNCM:n valtiolta saamat tuet on kyseenalaistettu tämän selvityksen tulosten perusteella. Lisäksi kantelijat ovat viitanneet useaan otteeseen Korsikan liikenneviraston asettaman tarkastajan Paul Ménestrierin laatimiin selvityksiin, jotka koskevat alueellisten liikenneyhteyksien katkeamattomuuden takaamiseksi myönnettyä kiinteää määrärahaa. Komissio on saanut myös tietoja Ranskan valtiontilintarkastajien selvityksestä, joka käsittelee SNCM:n liikkeenjohdollisia toimia vuosina 1992-1996.

(91) Perehdyttyään näihin ristiriitaisilta vaikuttaviin asiakirjoihin ja tietoihin komissio pyysi ulkopuolista konsulttia tutkimaan niissä käytettyjä kohdistamisperusteita ja poistamaan selvät ristiriitaisuudet. Konsultin tehtävänä oli selvittää, oliko valtio mahdollisesti maksanut SNCM:lle liian suuria tai ristikkäisiä tukia vuosina 1990-1999. Komission teettämä tutkimus koski vain perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisia valtiontukia. Sen tarkoituksena ei ollut eikä pidäkään olla eri kansallisten ja/tai alueellisten tarkastuselinten muissa yhteyksissä tai muuta tarkoitusta varten laatimien selvitysten tulosten kyseenalaistaminen.

(92) Komission asiantuntija tutki ensiksi SNCM:n tuloslaskelmat yhtiön vahvistettujen tilinpäätösten perusteella SNCM:n Korsikan liikennevirastolle laatiman selvityksen, Paul Ménestrierin selvityksen ja Ranskan viranomaisten konsulttityönä teettämän selvityksen. Ennen lausuntonsa antamista asiantuntija eritteli edellä mainittujen selvitysten keskinäisiin eroihin liittyviä syitä.

(93) Kantelijoiden konsultilla laadituttamaa selvitystä komission asiantuntija pitää hyvin teoreettisena ja olettamuksiin perustuvana ja siten varsin etäisesti SNCM:n todellista toimintaa kuvaavana. Tästä syystä hänen mukaansa ei ole mielekästä verrata selvityksessä esitettyjä teoreettisia lukuja SNCM:n kirjanpitoon. Selvityksen perusteella ei siis voida päätellä, onko SNCM:lle maksettu liian suuria korvauksia vai ei. Tämä olisi edellyttänyt tiettyä tarkoitusta varten maksettujen korvaussummien vertaamista SNCM:n todellisiin kuluihin, mutta sitä selvityksessä ei ole tehty. Sen laatija pitäytyy lähtöolettamuksessaan ja toteaa, että julkisen palvelun tehtävää hoitava yritys saattaa hyötyä tuista tiettyjen edellytysten vallitessa.

(94) Ranskan viranomaisten teettämässä selvityksessä tarkastellaan kolmea selvästi rajattua tilivuotta (vuodet 1993, 1995 ja 1997). Niiden on katsottu edustavan viime vuosikymmenen vaihtelevia toimintaolosuhteita niin matkustajamäärien kuin sellaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten tapahtumienkin suhteen, jotka ovat saattaneet vaikuttaa merkittävästi yrityksen tulokseen. Ainoastaan kolmen tilikauden tiedot eivät kuitenkaan riitä todisteeksi siitä, etteivät vuosien 1991 ja 1996 sopimusten perusteella SNCM:lle maksetut tuet olleet liian suuria.

(95) Komission asiantuntija selvitti lopuksi SNCM:n eri toiminnoista aiheutuvien kustannusten jakoperusteet. Hän keskittyi tarkastelussaan erityisesti julkiseen palveluun (Korsikan-liikenne), kansainväliseen kaupalliseen toimintaan (Ranskan ja Pohjois-Afrikan välinen matkustaja- ja tavaraliikenne) ja tytäryhtiö Corsica Marittiman harjoittamaan toimintaan.

(96) Suoraan SNCM-Ferryterranée-konsernin eri tytäryhtiöille tai SNCM:n ollessa kyseessä sen eri toiminnoille (Korsikan-liikenne tai kansainvälinen liikenne) kohdistettavissa olevat välittömät kulut on tässä yhteydessä syytä erottaa kaikille konsernin yrityksille ja toiminnoille yhteisistä kiinteistä kuluista. Yrityksiä ja toimintoja koskevien välittömien kulujen kirjanpidon erottaminen(44) toisistaan takaa, että julkisen palvelun tarjoamiseen liittyvien kustannusten jako on avointa.

(97) Konsernin kaikki kiinteät kulut kohdennetaan eri tytäryhtiöille ja toiminnoille julkisen palvelun toiminnot mukaan lukien. Näihin suhteellisen pieniin kuluihin sisältyvät ennen kaikkea konsernin toimipaikkojen toimintakulut. Ne on ositettu liikennöitävän reitistön (Korsikan reitistö tai kansainvälinen reitistö) mukaan seuraavasti (merkittävimmät kustannuspaikat):

- Alusten huollosta aiheutuvat kiinteät kulut: varustelu, hankinnat, tekniset kulut, majoituskulut. Kulut kohdennetaan aluksille käytettyjen palvelujen mukaisesti.

- Korsikan-toiminnan kiinteät kulut: Korsikan aluejohto, Nizzan, Bastian ja Ajaccion toimistot sekä Nizzan satamahallien hallinto, matkatoimistojen myyntipalkkiot, luottotietotarkastusten kulut ja niin edelleen. Kulut kohdennetaan eri määräsatamille tehtyjen varausten mukaisesti.

- Mantereen toimistojen (Pariisi, Nancy, Lille, Bryssel) kulut: toimistojen toimintakulut ja luottotietotarkastusten kulut liikennöidyn reitistön mukaan eroteltuina. Kulut kohdennetaan eri määräsatamille tehtyjen varausten mukaisesti.

- Pohjois-Afrikan toiminnan kiinteät kulut. Kulut kohdennetaan suoraan kyseiselle reitistölle.

- Meriliikenteen harjoittamisen kiinteät kulut. Mainoskampanjakulut kohdennetaan suoraan kulloinkin kyseessä olevalle reitistölle.

- Marseillen satamatoimiston kiinteät kulut. Kulut jaetaan matkustaja- ja rahtiliikenteen kesken sekä kohdennetaan niiden sisällä eri reitistöille tehtyjen varausten mukaisesti.

- Yhtiön kiinteät kulut. Päätoimipaikan kulut ja hallintokulut kohdennetaan eri reitistöille niiden nettotuottojen (toiminnan tuotosta vähennetään myyntikulut) mukaan.

(98) Komission palkkaama asiantuntija on tutustunut Ranskan viranomaisten esittämään kirjanpitoaineistoon ja liikkeenjohtoa koskevaan aineistoon ja katsoo, että julkisen palvelun osalta esitetyn tuloslaskelman ja taseen sisältö vastaavat täysin kyseisen toiminnan kulurakennetta. Muut kulut on kohdennettu kansainväliselle reitistölle. Tästä syystä komissio toteaa, että julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitettuja tukia ei ole käytetty SNCM:n toiminnan kulujen kattamiseen avoimen kilpailun markkinoilla. Erillisen kirjanpidon pitäminen kyseisestä palvelusta(45) sekä alueellisten ja kansallisten tarkastuselinten säännöllisesti tekemät tarkastukset(46) ovat keinoja, joilla varmistetaan, että alueen liikenneyhteyksien katkeamattomuuden turvaamiseksi myönnettyä määrärahaa koskeva vuosikirjanpito antaa luotettavan kuvan julkisen palvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Kirjanpitoaineiston tarkastuksen tulokset

(99) Komission palkkaama asiantuntija katsoo edellä mainittujen täsmennysten perusteella, että Ranskan viranomaisten toimittamasta kirjanpitoaineistosta ja liikkeenjohtamista koskevasta aineistosta laskettu "Korsikan-laivaston" toiminnan kokonaistulos ennen veroja osoittaa SNCM:n tarjoaman julkisen palvelun kulujen olevan varsin kohtuullisia riippumatta siitä, millaisin perustein eri osa-alueiden kirjanpito(47) on erotettu toisistaan. Lisäksi asiantuntija huomauttaa, että sopimusliikenteessä käytetyn kaluston pääomakuluja on sisällytetty näihin kuluihin.

Pääomakulut

(100) Voimassa olevan viisivuotissopimuksen(48) mukaan pääomakuluihin kuuluvat

- alusten hankkimisesta aiheutuvat rahoituskulut, joissa otetaan huomioon 90 prosenttia investointien arvosta ja bruttokansantulon arvon muutos (5,5 prosentin nettokorko),

- alusten poistot, jotka lasketaan lineaarisesti 90 prosentille investoinnin arvosta. Autolauttojen ja ro-ro-alusten poistoaika on 20 vuotta ja nopeiden matkustaja-alusten 10 vuotta,

- leasingmaksut ja vuokrat.

Sopimuksen mukaiset pääomavähennykset (poistot ja korot) tehdään aluksen koko käytön ajan riippumatta siitä, vastaako käyttöaika poistojen laskennassa käytettyä aikaa.

(101) Komissio muistuttaa meriliikenteen valtiontukia koskevista yhteisön suuntaviivoista, joissa määrätään, että korvauksena julkisen palvelun velvoitteista maksettavan tuen määrässä otetaan huomioon "kohtuullinen korvaus pääoman sitomisesta", mikä onkin asianlaita vuoden 1991 ja 1996 viisivuotissopimuksissa(49).

Myyntitulot

(102) Vuosina 1991-1999 myytiin kolme alusta. Saadut myyntitulot olivat seuraavat: 7,2 miljoonaa Ranskan frangia vuonna 1993 (L'Aude-nimisen aluksen myynti(50)), 95,4 miljoonaa Ranskan frangia vuosina 1994-1996 (Monte Stello -nimisen aluksen myynti(51)) ja 79,5 miljoonaa Ranskan frangia vuonna 1997 (L'Estérel-nimisen aluksen myynti(52)); myyntitulot olivat kaikkiaan 182,1 miljoonaa Ranskan frangia.

(103) SNCM kohdisti nämä Korsikan-laivastosta saadut myyntitulot kirjanpidossaan vapaasti liikennöitävien reittien toimintaan sekä muihin toimintoihin. Tämä kirjanpidollinen toimenpide ei ole varsinaisesti ristiriidassa Korsikan liikenneviraston ja SNCM:n välisen sopimuksen kanssa, vaikka siinä ei olekaan tätä asiaa koskevia määräyksiä. Tästä huolimatta komissio katsoo, että talouden kannalta on suotavampaa kohdistaa omaisuuden myynnistä saadut tuotot sille toiminnalle, joiden avulla investointikulut katetaan, eli tässä tapauksessa Korsikan-reitistön toiminnalle. Kyseessä olevat alukset, joita oli käytetty pääasiallisesti julkisessa palvelussa(53), oli ostettu ja poistettu käytöstä sopimuksen kattamalla ajanjaksolla. Niiden rahoitus ja arvonalennus katettiin siis kokonaan julkisen palvelun avulla. Komission on otettava huomioon tämä oikaisu valmistellessaan asiantuntijansa selvitykseen perustuvaa lausuntoa liiallisista korvauksista.

Liialliset korvaukset

(104) Seuraavassa taulukossa esitetään komission palkkaaman asiantuntijan laatima vertailu julkiselle palvelulle ja muille yrityksen toiminnoille kohdennettavissa olevien kulujen (toiminnasta aiheutuneet kulut ja pääomakulut) kirjanpidon osalta; vertailusta ilmenee myös kulujen ja maksettujen tukien suhde.

Vuosien 1991-1999 kumulatiivinen tulos ((Taulukon arvot perustuvat konsernin konsolidoituun kirjanpitoon. Komission valitsema asiantuntija on tarkastanut lukujen keskinäisen vastaavuuden, tuloslaskelmat, tilinpäätösten tuloslaskelmat, SNCM:n Korsikan liikennevirastolle toimittamissa selvityksissä esitetyt kirjanpitotiedot ja P. Ménestrierin Korsikan liikennevirastolle tekemissä selvityksissä esitetyt kirjanpitotiedot.))

>TAULUKON PAIKKA>

(105) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että SNCM:n Korsikan julkisen meriliikennepalvelun hoitamisesta tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla (vuosien 1991 ja 1996 sopimukset) saamat tuotot ja tuet eivät ylitä kuluja, jotka tästä toiminnasta voidaan todeta aiheutuneen. Komission asiantuntijan mukaan Korsikan-laivaston tulos on selvästi tappiollinen (- 399 miljoonaa Ranskan frangia). Vaikka tähän lisättäisiin eräiden alusten myynnistä saatu 182,1 miljoonan Ranskan frangin tuotto(54), nettotulos pysyy tappiollisena (- 399,1 + 182,1 = - 217 miljoonaa Ranskan frangia).

(106) Komissio ei sen sijaan ota kantaa siihen, ovatko julkisen palvelun kustannukset liialliset vaiko eivät. Kuten Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin on todennut(55), "komissiolla ei yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön puuttuessa ole oikeutta päättää julkiselle yritykselle kuuluvien julkisten palvelutehtävien järjestämisestä ja laajuudesta eikä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tässä suhteessa tekemien poliittisten valintojen sopivuudesta [...]". Kunkin jäsenvaltion tehtävä on perustamissopimuksen 86 artiklan rajoissa määritellä julkiselle palvelulle asetettava vaatimustaso ja se, millä keinoin palvelu toteutetaan.

7.4 Corsica Marittiman toiminta

(107) Corsica Marittiman kokonaistulos, johon vaikutti huomattavasti emoyhtiön sanelema vuokrataso, oli tappiollinen tilikausina 1991-1999. Tappioiden kokonaissumma on noin 36 miljoonaa Ranskan frangia. Komission asiantuntijan laatima tuloslaskelmavertailu osoittaa, että nämä tappiot on katettu kansainvälisen liikennöinnin tuotoilla. Koska julkisen palvelun tuottamisesta ei ole maksettu liiallisia korvauksia, näyttää siltä, ettei SNCM ole rahoittanut Corsica Marittiman toimintaa kyseisillä tuilla.

(108) SNCM:n ja Korsikan liikenneviraston välisen sopimuksen 2 liitteen III kohdassa todetaan lisäksi, että SNCM pyrkii pienentämään alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien hoitoon varatuista aluksista koituvia kuluja käyttämällä niitä vapaasti liikennöitävillä reiteillä mahdollisuuksien mukaan aina silloin, kun niitä ei tarvita sopimuksen mukaisen palvelun tuottamisessa. Tällä tavoin julkisen palvelun kustannukset pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin kysynnän ja tarjonnan määrittämiin kuljetustarpeisiin: sopimusreiteille varattujen alusten toiminnasta muilla reiteillä saadut tuotot käytetään sopimusreittien hyväksi. Toiminnasta vapaasti liikennöitävillä reiteillä vastaa SNCM:n tytäryhtiö. Alueen katkeamattomista liikenneyhteyksistä huolehtivien alusten korvaukset määritellään matkarahtaussopimuksissa. Korsikan liikennevirasto siis sallii alusten siirtämisen eri reiteille.

(109) SNCM luovuttaa siis tytäryhtiönsä Corsica Marittiman käyttöön aluksia, jotka seisoisivat käyttämättöminä silloin, kun niitä ei tarvita julkisen palvelun tuottamisessa (jotkin autolautat keskellä viikkoa ja rahtialukset lauantaikeskipäivästä sunnuntai-iltaan)(56). Kuten asiaa C 78/98 koskevan menettelyn aloittamisen yhteydessä ilmoitettiin (ks. johdanto-osan 7 kappale), komissio tutki laskentaperusteet, joita SNCM on käyttänyt määrittäessään Corsica Marittimalta laskutettavat vuokrataksat. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että huippunopeiden alusten vuokrat kattavat vuokrakustannukset kokonaisuudessaan; ro-ro-alusten ja autolauttojen vuokrat sen sijaan ovat pienempiä kuin kokonaisvuokrakustannukset, mutta ylittävät käytön marginaalikustannukset(57).

(110) SNCM onkin voinut merkitä Corsica Marittimalta saamiaan alusten vuokratuloja tuotoiksi vuosien 1991-1999 tilinpäätöksiinsä noin 18 miljoonan Ranskan frangin arvosta. Nämä tuotot ovat omalta osaltaan kompensoineet SNCM:lle julkisen palvelun tuottamisesta aiheutuneita kuluja, sillä ne on viety sopimusreittien kirjanpitoon. Vuokraustoiminnan avulla SNCM on saanut katettua aiheutuneita kuluja(58), ja SNCM onkin toiminut taloudellisesti järkevästi vuokratessaan aluksia tytäryhtiölleen Corsica Marittimalle. Alusten seisottaminen olisi estänyt SNCM:ää saamasta vuokrauksesta koituvia tuloja. Myös markkinatalouden toimija olisi toiminut samanlaisissa olosuhteissa vastaavalla tavalla.

(111) Vaikka alusten vuokraaminen tytäryhtiölle onkin auttanut SNCM:ta kattamaan julkisen palvelun kustannuksia, on kuitenkin mahdollista, että Corsica Marittima on hyötynyt kyseisestä vuokraustoiminnasta. SNCM on valtion omistama yhtiö, jonka toiminta rahoitetaan suurelta osin (Korsikan ja Manner-Ranskan välinen liikenne) julkisista varoista. Yhteisöjen tuomioistuin toteaa asiassa SFEI antamassaan tuomiossa, että yrityksen vapaan kilpailun piiriin kuuluvaa toimintaa harjoittaville tytäryhtiöilleen antamaa logistista ja kaupallista apua on pidettävä perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuna valtiontukena, jos niistä vastikkeena saatu korvaus on pienempi kuin se korvaus, jota olisi vaadittu tavanomaisissa markkinaolosuhteissa(59).

(112) Tilannetta on siis tarkasteltava tytäryhtiön, tässä tapauksessa Corsica Marittiman, kannalta ja tutkittava, onko yhtiö maksanut vuokraamistaan aluksista vähemmän kuin olisi vaadittu tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämän selvittämiseksi taloudellisessa analyysissä on otettava huomioon(60) kaikki sellaiset seikat, jotka tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimivan yrityksen olisi täytynyt ottaa huomioon määrittäessään tarjoamiensa palvelujen hintoja(61).

(113) Tästä syystä komissio tutki, vastasivatko SNCM:n tytäryhtiölleen vuokraamien alusten vuokrahinnat samanlaisista aluksista viime vuosina vapailla markkinoilla maksettuja vuokrahintoja. Saamansa viiteaineiston perusteella(62) komissio voi todeta, että Corsica Marittiman olisi ollut mahdollista vuokrata tällaisia aluksia edullisemmin muualta kuin emoyhtiöltään. Aineistossa on eritelty "riisuttujen" alusten vuokrahinnat sekä varustelusta ja miehistöstä maksettavat lisähinnat. Vaikuttaa siltä, että SNCM:n käyttämiin vuokrataksojen laskentaperusteisiin on sisällytetty sekä Ranskan lipun edellyttämä varustelu että vakuutus- ja huoltomaksut, vahinkomaksut ja kyseessä olevien alusten rahoitus- ja kuoletusmaksuerät. Komission kuulemien asiantuntijoiden mukaan tavanomaisissa markkinaolosuhteissa Välimerellä liiketoimintaa harjoittava toimija olisi voinut varustaa alukset edullisemmaksi tulevan lipun alla ja vuokrata samanlaisia aluksia huomattavasti edullisemmin kuin SNCM(63). Nämä tiedot vahvistavat, että SNCM:n alustensa vuokraamisesta saamat korvaukset ovat verrattavissa yksityisen varustajan samanlaisissa olosuhteissa pyytämiin korvauksiin. Komissio toteaakin, että SNCM ei ole määrittänyt alustensa vuokrataksoja tytäryhtiötään suosivalla tavalla(64), eikä niihin siten sisälly perussopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukia.

(114) Tarkasteltaessa yleisemmin SNCM:n toimia Corsica Marittiman tappioiden kattamiseksi ja mahdollisuuksia yleisesti tappiollisen yrityksen toiminnan jatkamiseksi Ranskan viranomaiset painottavat tähän liittyviä strategisia näkökohtia, koska Välimeren kabotaasiliikenteen vapauttamisen jälkeen toimijoiden on pystyttävä sijoittautumaan uudenlaisille markkinoille perinteisten markkinoiden sijaan. Tässä strategiassa otetaan huomioon koveneva kilpailu Korsikalle suuntautuvassa liikenteessä ja se, että julkista palvelua koskevat sopimukset tehdään aiempaa huomattavasti lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Kaupallisena investointina Corsica Marittiman tappiot (36 miljoonaa Ranskan frangia) tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla ovat suhteellisen vaatimattomat verrattuna SNCM-Ferryterranée-konsernin kansainvälisen laivaston liikevaihtoon samalla ajanjaksolla (3800 miljoonaa Ranskan frangia). Corsica Marittiman maksamien vuokrien ansiosta konserni on saanut tuloja, tosin marginaalisia, omaisuudesta, jota se ei olisi muuten voinut täysin hyödyntää.

(115) Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Corsica Marittiman toiminta näyttää olevan johdonmukainen osa konserniyrityksen rakenteellista, yleistä ja toimialakohtaista toimintaa, jota ohjaavat pitkän aikavälin tavoitteet(65).

(116) Tutkimuksensa lopuksi komissio toteaa, ettei se ole havainnut Corsica Marittiman toiminnassa markkinoilla tavallisuudesta poikkeavia piirteitä. Kantelijat ovat kiinnittäneet huomiota yrityksen aggressiiviseen hinnoittelupolitiikkaan. Se voi kuitenkin olla perusteltua yritykseltä, joka pyrkii uusille markkinoille. On yleisesti tiedossa, että kilpailijoiden aloitettua liikennöinnin huippunopeilla aluksilla Korsikan ja Italian välisillä reiteillä Corsica Marittiman hinnat ovat olleet markkinoiden keskitasoa korkeammat. On myös huomattava, että SNCM:n toimittamien tietojen mukaan Corsica Marittiman vuosina 1990-1999 kuljettamat matkustaja- ja rahtimäärät ovat olleet hyvin pieniä. Corsica Marittiman keskimääräinen liikevaihto tänä aikana on ollut 7,75 miljoonaa Ranskan frangia(66), eikä sen markkinaosuus ole ylittänyt 6,5:tä prosenttia.

7.5 Tuen suhteuttaminen

(117) Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu poikkeus edellyttää tuen suhteuttamista. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön etujen kanssa. Komission tutkimus osoittaa, ettei vuonna 1976 käyttöön otettu sopimusjärjestelmä ole johtanut liiallisten korvausten maksamiseen SNCM:lle julkisen palvelun aiheuttamista kuluista. Tutkinnassa on kuitenkin paljastunut eräitä sopimukseen perustuvaan järjestelmään liittyviä epäkohtia, jotka saattavat vaikuttaa kaupan tulevaan kehitykseen.

(118) Voidaankin kysyä, eikö julkinen palvelu, jota varten ylläpidetään huomattavan suurta - suuren osan vuotta jopa liian suurta - laivastoa, kiihdytä Korsikan-Italian liikenteen kaltaisten liitännäistoimintojen kehittämistä. Voitaisiin siis väittää, että sopimusjärjestelmä on eräässä mielessä tehnyt Corsica Marittiman toiminnan mahdolliseksi, sillä ilman sitä yritys tuskin olisi pystynyt hankkimaan nyt käytössään olevia resursseja tai vuokraamaan aluksia SNCM:n tarjoamia ehtoja vastaavilla ehdoilla.

(119) Valtion ja SNCM:n vuonna 1976 tekemän sopimuksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2001. Ranskan viranomaiset laativat parhaillaan uutta julkisen palvelun sopimusta varmistaakseen palvelun jatkumisen. Asetuksen (ETY) N:o 3577/92 4 artiklan mukaan jäsenvaltion on tehtävä julkista palvelua koskevat sopimukset syrjimättä ketään yhteisön laivanvarustajaa.

(120) Korsikan aluehallinto on julistanut tarjouskilpailun(67) Marseillen ja Korsikan eri satamien välistä julkista matkustajaliikennepalvelua koskevan uuden sopimuksen tekemiseksi 1. tammikuuta 2002 alkavalle ja 31. joulukuuta 2006 päättyvälle sopimuskaudelle. Ranskan viranomaisten kaavaileman sopimuksen julkista palvelua koskevat velvoitteet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin aiempien. Komissio toteaa edellä myös(68), että kilpailusta johtuva tarjonnan kehitys kesäliikenteessä vuonna 2001 johtaa muutoksiin kesäajan palveluissa ja siihen, että SNCM menettää markkinaosuuttaan muille toimijoille.

(121) Kantelijoiden mukaan markkinoiden kannalta saattaisi olla vahingollista, että alueen liikenneyhteyksien katkeamattomuuden varmistamiseksi hankitut alukset siirretään muille kuin Korsikan-reiteille. Jos SNCM:ta ei valita julkisen palvelun jatkajaksi nykyisen sopimuksen päättyessä, sen olisi todennäköisesti pyrittävä löytämään uusia käyttökohteita tarpeettomaksi muuttuneelle laivastonsa osalle.

Laivaston omistus

(122) SNCM on vastannut alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamisessa käytettyjen ja viranomaisten määrittämät kuljetusvaatimukset täyttävien alusten hankkimisesta ja hankkimiseen liittyvistä riskeistä täysimääräisesti. SNCM on vastannut tarvittavasta rahoituksesta ja vastaa myös tätä varten otettujen lainojen takaisinmaksusta.

(123) On käynyt ilmi, että huomattava osa investoinneista koituvista kuluista jää 31. joulukuuta 2001 SNCM:n vastattavaksi(69). Tämä on seurausta viime vuosien investointipolitiikasta, jolle on antanut leimansa nopeiden alusten käyttöönotto sekä matkustaja-alus Napoléon Bonaparten hankkiminen. Komission suorittaman kirjanpidon tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että SNCM:n vuosien 1991 ja 1996 sopimusten perusteella varaama rahoitus on täysin riittämätöntä verrattuna maksuvelvoitteisiin (investoinnit ja lainojen maksu), jotka jäävät rasittamaan SNCM:ta nykyisen sopimuksen päättymispäivän jälkeen. Ellei SNCM:lle enää makseta sille aiemmin myönnettyä tukea, se ei kykene suoriutumaan julkisen palvelun varmistamiseksi tehtyjen investointien aiheuttamista pääomakuluista. Ylimitoitettu laivasto saattaa näin olla uhka yritykselle itselleen. Näistä syistä komissio katsoo, ettei SNCM:lle ole aiheutunut laitonta etua vuoden 1976 sopimukseen perustuvasta järjestelmästä.

(124) Näistä syistä komissio kehottaa Korsikan aluehallintoa ryhtymään toimenpiteisiin SNCM:n rakenteiden sopeuttamiseksi uusiin markkinaolosuhteisiin nykyisen sopimuksen päättyessä. Lisäksi se pyytää Ranskan viranomaisilta tietoja kyseisistä toimenpiteistä, jotta nykyiseen sopimukseen liittyvien tukien vaikutuksia voitaisiin seurata; nämä tiedot on toimitettava komissiolle ennen Korsikaa koskevien uusien julkisen palvelun järjestelyjen voimaantuloa.

8 PÄÄTELMÄT

(125) Komissio toteaa edellä esitettyyn viitaten, että SNCM:lle vuosien 1991 ja 1996 viisivuotissopimusten perusteella maksettujen tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevat epäilyt ovat aiheettomia.

(126) Koska SNCM:lle maksetut tuet eivät ole ylittäneet kuluja, jotka sille ovat koituneet viranomaisten määrittämien vaatimusten mukaisen Korsikan julkisen meriliikennepalvelun tarjoamisesta, sen tytäryhtiön ei voida katsoa hyötyneen ristikkäistuista. Lisäksi komission tutkimus osoitti, että jälkimmäisen maksamien vuokrien laskennassa on otettu huomioon markkinaolosuhteet.

(127) Ranskan on ilmoitettava komissiolle, mihin toimiin vuoden 1976 sopimuksen päättyessä ryhdytään SNCM:n rakenteiden sopeuttamiseksi uusiin markkinaolosuhteisiin, jotka ovat seurausta asetuksen (ETY) N:o 3577/92 4 artiklan täytäntöönpanosta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuet, jotka Ranska on maksanut Société nationale maritime Corse-Méditerranée -yhtiölle (SNCM) korvauksina julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta yhtiön Korsikan liikenneviraston kanssa vuosina 1991 ja 1996 tekemien viisivuotissopimusten mukaisesti, soveltuvat yhteismarkkinoille.

2 artikla

Se, että SNCM on kattanut Corsica Marittiman tappiot ja vuokrannut tälle aluksiaan tietyin ehdoin, ei ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

3 artikla

Ennen Korsikan liikennettä koskevan uuden julkisen palvelun sopimuksen voimaantuloa Ranskan on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, jotka se toteuttaa SNCM:n rakenteiden sopeuttamiseksi asetuksen (ETY) N:o 3577/92 4 artiklan täytäntöönpanosta johtuviin uusiin markkinaolosuhteisiin.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2001.

Komission puolesta

Loyola de Palacio

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL C 117, 21.4.2001, s. 9.

(2) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(3) EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7.

(4) EYVL C 62, 4.3.1999, s. 9.

(5) EYVL C 117, 21.4.2001, s. 9.

(6) Konsernin muodostavat seuraavat yhtiöt: CGHT 100-prosenttinen tytäryhtiö, Sudcargos (50 %), Sara ( 89 %), Sotramat (100 %), Ferrytour (97 %), MCM (100 %), Cofremar (50 %), Corsica Marittima (95 %), SNCM Germany (50 %), Navitel (99 %), CMN ( 40 %), Someca (40 %), Sitec (35 %) ja Esterel (13 %) (ks. konsernin tilinpäätöstiedot).

(7) Tässä päätöksessä "SNCM" tarkoittaa yhtiötä, joka harjoittaa näitä toimintoja, kun taas "SNCM-Ferryterranée" tarkoittaa yhtiötä, johon kuuluvat kaikki alaviitteessä 6 luetellut tytäryhtiöt.

(8) Genovan-Bastian ja Livornon-Bastian reittien lisäksi Corsica Marittima on harjoittanut liikennettä seuraavilla reiteillä: vuonna 1997 Bastia-Elban saari, Livorno-Porto-Vecchio, Bonifacio-Santa Teresa (Sardinia), Genova-Tunisia ja vuonna 1998, Livorno-Porto-Vecchio ja Genova-Tunisia.

(9) Korsikan liikennevirastolle (OTC) tehty selvitys Suivi de la dotation forfaitaire de continuité territoriale, touko-heinäkuu 2000.

(10) Matkailijoiden osuus laivamatkustajien määrästä on noin 85 prosenttia. Loput 15 prosenttia matkustajista on paikallisia asukkaita (lähde: Direction régionale de l'équipement).

(11) Korsikan alueen erityisasemasta 30. heinäkuuta 1982 annettu laki.

(12) Korsikan aluehallinnosta 13. toukokuuta 1991 annettu laki.

(13) Kyseiset lausekkeet ja edellytykset on sisällytetty Korsikan liikenneviraston tekemiin viisivuotissopimuksiin.

(14) Joinakin ajankohtina (koulujen lomat, pitkät viikonloput) palvelua on varauduttu tehostamaan. Sopimuksessa määrätään nopeiden aluksien kokeilujaksosta. Joitakin palveluja voidaan täydentää ylimääräisillä vuoroilla kysyntäennusteiden mukaan.

(15) Compagnie méridionale de navigation (CMN) liikennöi muita vuoroja.

(16) Sopimuksissa ei ole määritelty matkustajapaikkojen määrää. Tässä esitetyt luvut on saatu vaadittujen vuorojen määrästä ja julkista palvelua varten osoitettujen alusten kapasiteeteista ekstrapoloimalla.

(17) Lähde: SNCM:n vahvistetut tilinpäätökset.

(18) Valtiontuen maksamista koskevat edellytykset, jotka luetellaan SNCM:n ja Korsikan liikenneviraston välisen vuosia 1996-2001 koskevan sopimuksen IV kohdassa.

(19) Jotkin näistä aluksista voivat kuljettaa myös matkustajia.

(20) Genovan-Bastian ja Livornon-Bastian reittien lisäksi Corsica Marittima on harjoittanut liikennettä seuraavilla reiteillä: vuonna 1997 linjoilla Bastia-Elban saari, Livorno-Porto-Vecchio, Bonifacio-Santa Teresa (Sardinia), Genova-Tunisia ja vuonna 1998 linjoilla Livorno-Porto-Vecchio ja Genova-Tunisia.

(21) Korsikan liikenneviraston hallintoneuvoston 6. marraskuuta 1998 tekemä päätös nro 4/98.

(22) Komissiolle on toimitettu Corsica Marittiman myöntämiä salaisia hinnanalennuksia koskeva asiakirja-aineisto.

(23) Ajanjaksoa 1991-1995 koskeva sopimus, s. 20.

(24) Korsikan liikenneviraston johtajan Piazza-Alessandrinin kuuleminen kansalliskokouksen Korsikan-asioiden valiokunnassa 21. huhtikuuta 1997.

(25) Ks. Korsikan liikenneviraston tarkastajan kertomus sekä P. Ménestrierin tekemä ja SNCM:n kiistämä korjauslaskenta (katso johdanto-osan 46 kappale). Huomautuksissa viitataan erityisesti Esterel-aluksen myyntiin vuonna 1997 ja Monte Stello -aluksen menetyksen aiheuttamien tappioiden korvaamiseksi vuonna 1994 maksettuihin vakuutuskorvauksiin.

(26) Täyttöaste voi kuitenkin olla 100 prosenttia Marseillesta Ajaccioon elokuun ensimmäisellä viikolla liikennöitävillä vuoroilla.

(27) Satamaa voivat käyttää vain alle 175 metrin pituiset alukset.

(28) EYVL L 378, 31.12.1986, s. 1. SNCM:n vuoden 1976 sopimuksen perusteella harjoittama Korsikan ja manner-Ranskan välinen liikenne on meriliikenteen kabotaasitoimintaa. Kaikki toimijat ovat voineet vapaasti harjoittaa säännöllistä matkustaja- ja lauttaliikennettä Ranskan rannikolla 1. tammikuuta 1999 alkaen asetuksen (ETY) N:o 3577/92 nojalla.

(29) EYVL L 353, 17.12.1990, s. 16.

(30) Ranskan sekä Tunisian ja Algerian välistä merenkulkua säänneltiin pitkään kansallisten laivayhtiöiden kuljetusosuuksia koskevilla sopimuksilla. Liikenteen vapauttamiseksi Algerian kanssa tehty kuljetusosuussopimus sanottiin irti vuonna 1987 ja Tunisian kanssa tehty sopimus vuonna 1988.

(31) Ks. Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 27. helmikuuta 1997 antama tuomio asiassa Fédération française des sociétés d'assurances (FFSA) ym. v. komissio, T-106/95, Kok. 1997, s. II-229, kohta 165.

(32) Ks. erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 22. kesäkuuta 2000 antama tuomio asiassa Aide à la Coopérative d'exportation du livre français (CELF), C-332/98, Kok. 2000, s. I-4833.

(33) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(34) Katso edellä asiassa FFSA annetun tuomion kohta 173.

(35) Katso edellä asiassa FFSA annetun tuomion kohta 173 ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 10. joulukuuta 1991 antama tuomio asiassa Merci convenzionali porto di Genova, C-179/90, Kok. 1991, s. I-5889, kohta 26.

(36) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 20. helmikuuta 2001 antama tuomio asiassa Asociación Profesional de Empresas Navieras de Líneas Regulares (Analir) ym. v. Espanjan valtio, C-205/99, Kok. 2001, s. I-1271, kohta 34.

(37) Ks. edellä mainittu tuomio asiassa Analir, kohta 27.

(38) Joista viiden lähtösatama on Marseille (määräsatamat Porto-Vecchio, Propriano, Bastia, Ajaccio ja Balagne), kolmen lähtösatama Toulon (määräsatamat Propriano, Bastia ja Ajaccio) ja kolmen lähtösatama Nizza (määräsatamat Bastia, Calvi ja Ajaccio).

(39) Evolution structurelle de l'offre "passagers" sur les lignes maritimes françaises, saison 2001 (asiakirja päivätty huhtikuussa 2001).

(40) Erityisesti huippunopeat alukset, joiden kapasiteetti saattaa olla jopa 1700 matkustajapaikkaa.

(41) Ks. johdanto-osan 120 kappale.

(42) Ks. yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtion tuelle: 9 kohdan 3 alakohta sekä komission 19. heinäkuuta 2000 asiassa C 10/98 - Espagne, Nouveau contrat de service public maritime - tekemä päätös (ei vielä julkaistu EYVL:ssä) ja 6. elokuuta 1999 asiassa C 64/99 - Italia, Gruppo Tirrenia di Navigazione - tekemä päätös (EYVL C 306, 23.10.1999, s. 2).

(43) PWC:n raportti "Analysis of the profitability of some French cabotage lines".

(44) Corsica Marittima vastaa oman keskushallintonsa kulujen lisäksi myös huolintamaksuista ja käyttämiensä alusten muista merenkulun harjoittamiseen liittyvistä kustannuksista (eli välittömistä kustannuksista satamamaksut, polttoainekulut ja niin edelleen mukaan lukien).

(45) Ranskassa sovellettavien lakien ja asetusten (3. tammikuuta 1985 säädetty laki ja sen soveltamisesta annetut asetukset) sekä kansallisen kirjanpitoneuvoston 9. joulukuuta 1986 antaman määräyksen mukaisesti.

(46) Ks. Korsikan liikenneviraston tarkastajan kertomukset, SNCM:n tilintarkastuskertomukset ja Ranskan valtiontilintarkastajien kertomukset. Alueen liikenneyhteyksien katkeamattomuuden turvaamiseen tarkoitetun tuen käyttäminen muihin tarkoituksiin Korsikan liikennöintipalveluihin rikkoisi Ranskan lakia.

(47) Vahvistetut tilinpäätökset, SNCM:n kirjanpito, SNCM:n ja P. Ménestrierin Korsikan liikennevirastolle tekemät selvitykset.

(48) Korsikan liikenneviraston vuonna 1991 tekemän sopimuksen mukaan kunkin alueellisten liikenneyhteyksien varmistamiseen käytetyn aluksen vuosimaksu perustuu tavanomaisiin pitkäaikaisten sopimusten laatimisessa käytettyihin rahoitusehtoihin. Se lasketaan aluksen reaalisesta indeksikorjatusta jälleenmyyntihinnasta frangeina, josta vähennetään tilikauden lopussa 10 prosentin jäännösarvo. Vuosimaksun nettokorko on 7 prosenttia markkinahintaisen bruttokansantulon vaihtelusta. Kesto on 16 vuotta autolautoille ja 14 vuotta ro-ro-aluksille.

(49) Markkinahintaisen bruttokansantulon mukaan lasketut tuotot ovat olleet keskimäärin pienempiä kuin pääomamarkkinoilla kyseisinä vuosina yleensä käytettyjen korkokantojen mukaan lasketut tuotot.

(50) Ks. Ménestrierin selvitys, s. 179 ja PWC:n kertomus, s. 19.

(51) Ks. Ménestrierin selvitys, s. 179.

(52) Ks. Ménestrierin selvitys, s. 179 ja PWC:n kertomus, s. 19.

(53) Johdanto-osan 108 kappaletta koskeva varaus.

(54) Ks. johdanto-osan 102 kappale.

(55) Ks. edellä mainittu tuomio asiassa FFSA, johdanto-osan 192 kappale.

(56) Alusten käyttö rajoittuu aikataulujen sallimiin ajanjaksoihin.

(57) Ranskan viranomaiset perustelevat näitä eroja vuokrattujen alustyyppien eroilla. Huippunopeat alukset ovat vastanneet täsmälleen Corsica Marittiman tarpeita, kun taas rahtialuksissa ainoastaan niiden vähäisillä matkustajatiloilla on ollut sille kaupallista merkitystä. Samalla tavoin SNCM:n autolauttojen kapasiteetti on huomattavan paljon suurempi kuin Corsica Marittiman satunnainen tarve keskellä viikkoa.

(58) Rahtilaivojen miehistö ei pääse maihin päivän kestävän odotuksen aikana Korsikalla viikonloppuna, kuten ei myöskään autolauttojen miehistö keskellä viikkoa.

(59) Ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 11 päivänä kesäkuuta 1996 antama tuomio C-39/94 asiassa Syndicat français de l'Express international (SFEI) ym. v. Ranskan postilaitos ym. Kok. 1996, s. I-3547, kohta 62.

(60) Analyysissä ei saa ottaa huomioon palveluja tarjoavan yrityksen mahdollisesti nauttimia etuuksia, tukia ja niin edelleen.

(61) Ks. ensimmäisen asteen tuomioistuimen 14 päivänä joulukuuta 2000 antama tuomio T-613/97 asiassa Union française de l'Express (Ufex) ym. v. komissio. Kok. 2000, s. II-4055, kohta 70.

(62) Toisaalta "riisuttujen" huippunopeiden alusten ja ro-ro-matkustaja-alusten viime vuosien vuokrahinnat (lyhyet vuokrausjaksot huippukaudella Välimerellä erityisesti Kreikassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Tunisiassa), toisaalta kyseisten alusten varustelu- ja miehistökustannukset.

(63) Komission kolmannessa kertomuksessa (asiakirja KOM(2000) 99 lopullinen, 24.2.2000), joka koskee palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) annetun asetuksen (EY) N:o 3577/92 täytäntöönpanoa (1997-1998), todetaan, että ranskalaisten alusten miehistökustannukset ovat korkeimpia Euroopassa. On ilmennyt, että SNCM:n palkkakustannukset ja verot (Ranskan lipun alla purjehtivilla laivoilla) ovat selvästi suuremmat kuin vapailla markkinoilla toimivien yksityisten varustamojen, joiden alukset on rekisteröity edullisempien maiden kauppalaivastoihin.

(64) Huippunopeiden alusten markkinahintaiset vuokrat ovat 20-30 prosenttia edullisempia kuin Corsica Marittiman maksamat vuokrat. Ro-ro-matkustaja-aluksilla ero on vielä selvempi.

(65) Ks. edellä mainittu tuomio asiassa Ufex, kohta 75.

(66) 13,3 miljoonaa Ranskan frangia vuonna 1999.

(67) EYVL S 236, 8.12.2000.

(68) Ks. johdanto-osan 77 kappale.

(69) Kuten johdanto-osan 100 kappaleessa todetaan, alukset on voitu rahoittaa osittain alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien hyväksi myönnetyllä tuella, koska alusten rahoituskulut ja poistot on voitu sisällyttää sopimusehdoissa mainittuihin pääomakustannuksiin. Kyseisten ehtojen mukaan alusten poistot määritetään alenevasti ja poistoajat ovat seuraavat: 12 vuotta autolautoille ja ro-ro-aluksille, 20 vuotta Napoléon Bonaparte -alukselle ja 10 vuotta nopeille aluksille.