32001R0901

Neuvoston asetus (EY) N:o 901/2001,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2001,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottamisesta Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen (urean) tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1 Aiemmat tutkimukset

(1) Vuonna 1987 komissio otti käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin(2) muun muassa entisestä Neuvostoliitosta peräisin olevan virtsa-aineen (urean) tuonnissa. Asetuksella (ETY) N:o 3339/87(3) neuvosto hyväksyi sitoumukset muun muassa entisestä Neuvostoliitosta peräisin olevan virtsa-aineen tuonnin osalta. Nämä sitoumukset vahvistettiin komission päätöksellä 89/143/ETY(4). Maaliskuussa 1993 komissio pani vireille sitoumusten hyväksymisestä muun muassa entisestä Neuvostoliitosta peräisin olevan virtsa-aineen (urean) tuonnin osalta tehdyn päätöksen tarkastelun(5). Tämä johti Venäjän federaatiosta, jäljempänä "Venäjä", peräisin olevaa virtsa-ainetta (ureaa) koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoon neuvoston asetuksella (EY) N:o 477/95(6). Tullin määrä oli vähimmäishinnan, joka on 115 euroa tonnilta, ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotus, jos jälkimmäinen hinta on alempi.

2 Muita maita koskevat tutkimukset

(2) Lokakuussa 2000 pantiin vireille Valko-Venäjältä, Bulgariasta, Kroatiasta, Egyptistä, Virosta, Liettuasta, Libyasta, Puolasta, Romaniasta ja Ukrainasta peräisin olevan virtsa-aineen tuontia koskeva polkumyyntitutkimus(7). Tutkimus on meneillään.

3 Nykyinen tutkimus

3.1 Tarkastelua koskeva pyyntö

(3) Komissio julkaisi syyskuussa 1999 ilmoituksen Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä(8). Komissio vastaanotti myöhemmin kyseisten toimenpiteiden tarkastelua koskevan pyynnön asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti(9). Pyynnön jätti 3 päivänä joulukuuta 1999 Euroopan lannoitevalmistajien yhdistys (EFMA) yhteisön virtsa-aineen, jäljempänä "tarkasteltavana oleva tuote", tuotannon suurinta osaa edustavien tuottajien puolesta. Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.2 Tarkastelun vireillepanoa koskeva ilmoitus

(4) Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että on olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani maaliskuussa 2000(10) vireille tutkimuksen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

3.3 Tutkimusajanjakso

(5) Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi ajanjakson 1. tammikuuta 1999 - 31. joulukuuta 1999, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon jatkumisen tai toistumisen arvioinnin kannalta olennaisten kehityskulkujen tutkimus, jäljempänä "tarkastelujakso", kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 1996 tutkimusajanjakson loppuun.

3.4 Tutkimuksen osapuolet

(6) Komissio ilmoitti virallisesti tarkastelun vireille panosta pyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, Venäjän vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, käyttäjille ja yhdistyksille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille. Komissio lähetti kyselylomakkeet vientiä harjoittaville tuottajille, yhteisön tuottajille, tuojille, käyttäjille ja yhdistyksille, joita asian tiedettiin koskevan ja niille, jotka ilmoittautuivat tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Lisäksi sopivana vertailumaana pidetyn Slovakian tasavallan ainoalle tuottajalle ilmoitettiin asiasta ja sille lähetettiin kyselylomake.

(7) 11 yhteisön tuottajaa, yksi vertailumaan tuottaja, yksi tuoja, yksi käyttäjäyhdistys ja yksi käyttäjä vastasivat kyselylomakkeeseen. Asianomaisen viejämaan osalta ei saatu vastauksia kyselylomakkeeseen.

3.5 Saatujen tietojen tarkistaminen

(8) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen määrittämisen ja yhteisön edun kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Lisäksi osapuolille, joita asia suoraan koski, annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(9) Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Yhteisön tuottajat:

Hydro Agri Brunsbüttel, Saksa

Hydro Agri Italia SpA, Italia

Irish Fertilizer Industries Ltd, Irlanti

Vertailumaan tuottaja:

Duslo, a.s., Sal'a, Slovakia

Etuyhteydetön tuoja:

Cargill B.V., Amsterdam, Alankomaat

Käyttäjät/käyttäjäyhdistykset:

Sadepan Chimica SRL, Viadana, Italia

Svenska Lantmännen, Tukholma, Ruotsi.

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1 Tarkasteltavana oleva tuote

(10) Tässä menettelyssä tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin aikaisemmassa tutkimuksessa eli virtsa-aine (urea). Se valmistetaan pääasiassa ammoniumista, joka puolestaan valmistetaan luonnonkaasusta. Se voi olla nestemäisessä tai kiinteässä muodossa. Kiinteää virtsa-ainetta voidaan käyttää maataloudessa ja teollisuudessa. Maatalouslaatuista virtsa-ainetta voidaan käyttää lannoitteena maahan levitettynä tai eläinrehun lisäaineena. Teollista virtsa-ainetta käytetään tiettyjen liimojen ja muovien raaka-aineena. Nestemäistä virtsa-ainetta voidaan käyttää lannoitteena ja teollisuudessa. Eri tyyppisillä virtsa-aineilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja niitä voidaan tässä tarkastelussa pitää yhtenä tuotteena.

(11) Tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 3102 10 10 ja 3102 10 90. Eräs tuojien yhdistys väitti, että CN-koodiin 3102 10 90 kuuluvana tuotu virtsa-aine pitäisi sulkea tämän tarkastelun ulkopuolelle, koska kyseistä tuontia ei ole harjoitettu useaan vuoteen.

(12) Tämän väitteen osalta on huomautettava, että vaikka CN-koodiin 3102 10 90 kuuluvaa tuontia ei ole harjoitettu useaan vuoteen, kyseiseen CN-koodiin luokiteltu tuote kuuluu selvästi yhteen tuoteluokkaan, joka muodostaa tarkasteltavana olevan tuotteen, ja lisäksi kyseisen tuotteen myöhempää tuontia ei voida sulkea pois.

2 Samankaltainen tuote

(13) Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että yhteisön tuottajien tuottama ja yhteisön markkinoilla myymä tuote on kaikilta osiltaan samankaltainen kuin Venäjällä tuotettu ja yhteisöön viety virtsa-aine. Tämän vuoksi sitä on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisena samankaltaisena tuotteena. Samaten todettiin, että Venäjältä yhteisöön viety ja vertailumaana käytetyn Slovakian kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty virtsa-aine olivat samankaltaisia.

C POLKUMYYNNIN TOISTUMINEN TAI JATKUMINEN

(14) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen polkumyynnin jatkumiseen ja/tai toistumiseen.

(15) Tutkimusajanjakson aikana Venäjältä tuotiin 25 kilotonnia virtsa-ainetta (verrattuna 117 kilotonniin aikaisemman tutkimusajanjakson (1992) aikana ja 271 kilotonniin vuonna 1986). Markkinaosuus on siten 0,4 prosenttia.

1 Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

1.1 Vertailumaa

(16) Normaaliarvo perustui perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti kolmannessa markkinatalousmaassa, jossa tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotettiin ja myytiin, saatuihin tietoihin. Tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa komissio ehdotti Slovakian tasavaltaa sopivaksi vertailumaaksi, koska sitä oli käytetty vertailumaana viimeisessä tutkimuksessa ja koska tuotantoprosessit ja raaka-aineiden saatavuus Slovakian tasavallassa ovat verrattavissa Venäjän tilanteeseen.

(17) Eräs tuojien yhdistys vastusti Slovakian tasavallan valintaa vertailumaaksi, koska sillä, toisin kuin Venäjällä, ei ole luonnonkaasun tuotantoa. Koska kaasu on perusraaka-aine virtsa-aineen valmistuksessa, se muodostaa pääosan lopullisen tuotteen kustannuksista. Lisäksi väitettiin, että Slovakian tasavalta on täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta ja maksaa siitä erittäin korkean hinnan. Sen vuoksi väitettiin, että Slovakian tasavallan käyttäminen vertailumaana nostaisi normaaliarvoa keinotekoisesti, mikä johtaisi keinotekoisen korkeaan polkumyyntimarginaaliin.

(18) Toiseksi tuojien yhdistys väitti, että ottaen huomioon kaasun merkityksen virtsa-aineen tuotannossa, minkä tahansa vertailumaan olisi tässä tapauksessa oltava kaasua tuottava maa. Tuojien yhdistys ehdotti vaihtoehtoisiksi vertailumaiksi Norjaa, Kanadaa tai Saudi-Arabiaa.

(19) Ensimmäisen väitteen osalta olisi korostettava, että Venäjän kaasua myydään huomattavasti alennettuun hintaan Venäjän markkinoilla eivätkä markkinavoimat määrittele sen hintoja. Lisäksi ei esitetty näyttöä siitä, että kaasun hinnat Slovakian markkinoilla olivat korkeammat kuin kaasun hinnat muissa markkinatalousmaissa. Komissio ei myöskään havainnut asian olevan näin verratessaan kaasun hintoja Slovakiassa tutkimusajanjakson aikana kaasun hintoihin muissa markkinatalousmaissa. Tämän vuoksi ei voida hyväksyä väitettä, että Slovakian tasavallan valinta vertailumaaksi nostaisi normaaliarvoa keinotekoisesti. Toisen väitteen osalta komissio tarkasteli, olivatko muut ehdotetut maat sopivampia. Norja ei olisi selvästikään ollut sopiva valinta, koska se ei tuota virtsa-ainetta. Saudi-Arabiaa ei pidetty sopivana valintana, koska kyseisen maan lainsäädäntö mahdollistaa keinotekoisen alhaiset raaka-aineen hinnat luonnonkaasua käyttävälle kansalliselle tuotannonalalle ja investointikannustimien antamisen sen lannoiteteollisuudelle. Kanadan osalta Kanadan virtsa-aineen tuotannonala ei toiminut yhteistyössä.

(20) Slovakian tasavalta säilytettiin vertailumaana seuraavista syistä: sitä käytettiin vertailumaana aikaisemmassa tutkimuksessa; tuotantoprosessit ja raaka-aineiden saatavuus Slovakian tasavallassa ovat verrattavissa Venäjän tilanteeseen; luonnonkaasun hinnat Slovakian tasavallassa olivat kilpailukykyiset eivätkä ne olleet korkeammat kuin kaasun hinnat muissa markkinatalousmaissa; kyseinen maa toimi suuressa määrin yhteistyössä. Ainoa slovakialainen tuottaja suostui toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa ja kyseisen tuottajan myynnin kotimarkkinoille havaittiin myös olevan edustavaa verrattuna Venäjältä yhteisöön suuntautuvan viennin määrään.

(21) Tämän perusteella pääteltiin, että Slovakian tasavalta on sopiva ja järkevä valinta vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen tuonnin osalta.

1.2 Normaaliarvo

(22) Ensin tutkittiin, oliko yhteistyössä toimineen slovakialaisen tuottajan myynti kotimarkkinoille edustavaa, kun sitä verrattiin tarkasteltavana olevaan yhteisöön suuntautuvaan tuontiin. Tässä yhteydessä katsottiin asianmukaiseksi jättää ottamatta huomioon myynti etuyhteydessä oleville osapuolille, koska se ei ollut tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Viimeksi mainitun myynnin pois sulkemisen jälkeen yhteistyössä toimineen slovakialaisen tuottajan suoran myynnin havaittiin olevan riittävän edustavaa, koska myynnin määrät olivat huomattavat verrattuna Venäjän vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson aikana yhteisöön myymän viennin keskimääräiseen määrään.

(23) Todettiin, että kyseistä suoraa myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille voidaan pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena, kun verrataan kotimaan hintoja ja tuotantokustannuksia.

(24) Normaaliarvo määritettiin tämän vuoksi Slovakian markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuneen suoran myynnin painotettuina keskimääräisinä tosiasiallisina hintoina.

1.3 Vientihinta

(25) Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tässä tapauksessa viitteenä käytettiin Eurostatin raportoimaa keskimääräistä tuontihintaa.

1.4 Vertailu

(26) Koska virtsa-aine on irtotavaraa, jonka myyntihinnasta kuljetuskustannukset muodostavat suuren osan, katsottiin asianmukaiseksi suorittaa vertailu vapaasti tehtaalla -tasolla. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti tehtiin hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroja koskeva oikaisu. Erityisesti tehtiin pakkauskustannuksia koskeva normaaliarvon oikaisu sekä Venäjällä sekä sieltä yhteisöön suuntautuvassa kuljetuksessa aiheutuneita kuljetuskustannuksia koskeva vientihinnan oikaisu valitukseen sisältyneiden tietojen ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella.

1.5 Polkumyyntimarginaali

(27) Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla vertailumaan painotettua keskimääräistä normaaliarvoa Eurostat-tietoihin perustuvaan keskimääräiseen vientihintaan tonnilta.

(28) Vertailu osoitti polkumyynnin olleen merkittävää (yli 35 prosenttia). Polkumyynnin taso on siten korkeampi kuin aikaisemmassa tutkimuksessa (28,2 prosenttia).

1.6 Päätelmät

(29) Tutkimuksessa ei käynyt ilmi mitään, mikä osoittaisi, että havaittu polkumyynti loppuisi tai vähenisi, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin. Tämän vuoksi pääteltiin, että Venäjältä peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteet kumottaisiin. Ottaen huomioon tutkimusajanjaksona harjoitetun viennin määrän vähäisyys, katsottiin kuitenkin asianmukaiseksi tutkia myös, aiheuttaisivatko lisääntyneet vientimäärät todennäköisesti polkumyynnin toistumista, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

2 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

2.1 Selvitys tarkasteltavana olevan maan tilanteesta

(30) Kuten edellä on esitetty, tuonnin yhteisöön havaittiin tapahtuneen polkumyyntihinnoilla. Tuonnin määrät tutkimusajanjaksona olivat kuitenkin alhaiset (0,4 prosenttia yhteisön kulutuksesta). Tämän vuoksi tutkittiin, voisivatko muut olosuhteet osoittaa polkumyynnillä tuotavan tuonnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

2.1.1 Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(31) Koska venäläiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, komissio perusti selvityksensä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevaan pyyntöön sisältyviin tietoihin sekä valituksen tekijän tutkimuksen aikana toimittamasta riippumattomasta erikoismarkkinatutkimuksesta saatuihin tietoihin.

(32) Edellä mainittujen lähteiden mukaan Venäjän virtsa-aineen tuotantokapasiteetti on viime vuosina ollut noin 5300 kilotonnia vuodessa. Samojen lähteiden mukaan Venäjän todellinen tuotanto on noin 3700 kilotonnia vuodessa. Venäjän tuottajat pystyisivät siten tuottamaan vielä 1600 kilotonnia lisää vuodessa eli 26,5 prosenttia yhteisön kulutuksesta vuonna 1999.

2.1.2 Venäjän vienti Brasiliaan, Meksikoon ja Turkkiin

(33) Venäjän kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen myynnin mahdollisen lisääntymisen osalta komissio havaitsi, että virtsa-ainetta viedään jo Venäjältä kolmansiin maihin. Vuonna 1999 kirjattiin suuria määriä Brasiliaan, Meksikoon ja Turkkiin suuntautunutta vientiä eikä mikään osoita, että kyseisten maiden kotimainen kysyntä lisääntyy huomattavasti tulevina vuosina. Nämä markkinat eivät siten todennäköisesti kykene täysin ottamaan vastaan lisämääriä, joita venäläiset tuottajat pystyvät tuottamaan.

(34) Vientihintojen osalta havaittiin, että Brasilian, Meksikon ja Turkin markkinoilla myydyn Venäjältä peräisin olevan aineen hinta oli huomattavasti Venäjältä yhteisöön suuntautuvan viennin hintoja alhaisempi.

(35) Brasiliaan, Meksikoon ja Turkkiin suuntautuva tuonti näyttää sen vuoksi tapahtuvan alhaisemmilla polkumyyntihinnoilla kuin Venäjän yhteisöön suuntautuva tuonti.

(36) Ottaen huomioon venäläisten tuottajien läheisyyden Euroopan markkinoihin ja siellä mahdollisen korkeamman vientihintamarginaalin on todennäköistä, että ainakin osa Venäjän viennistä Brasiliaan, Meksikoon ja Turkkiin suuntautuisi yhteisöön, jos toimenpiteet kumottaisiin.

2.2 Päätelmät

(37) Venäjän suuri käyttämätön tuotantokapasiteetti, Venäjän huomattavat vientimäärät Brasiliaan, Meksikoon ja Turkkiin ja tämän viennin alhainen hintataso (jopa alhaisempi kuin Venäjän yhteisöön suuntautuvan viennin hinnat, jotka ovat huomattavia polkumyyntihintoja ja yleensä yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat) osoittavat, että on todennäköistä, että Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevien nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi huomattavan polkumyynnillä tapahtuvan viennin toistumiseen yhteisön markkinoilla.

(38) Ilman toimenpiteitä Venäjän vientimäärät voisivat helposti saavuttaa aikaisemman tutkimusajanjakson tason eli 117 kilotonnia tai jopa vuoden 1994 tason eli 300 kilotonnia. Tämä on sitäkin todennäköisempää, kun otetaan huomioon Venäjän läheisyys yhteisön markkinoihin. Venäjän Brasiliaan, Meksikoon ja Turkkiin suuntautuneen viennin hinnat tutkimusajanjaksona ovat osoituksena mahdollisen tulevan yhteisöön suuntautuvan viennin hintatasosta. Sen vuoksi huomattavan polkumyynnin määrän toistuminen on todennäköistä.

D YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(39) Tutkimuksessa kävi ilmi, että 11 pyynnön esittänyttä yhteisön tuottajaa edustivat tutkimusajanjakson aikana enemmän kuin 85 prosenttia yhteisön virtsa-aineen tuotannosta. Sen vuoksi ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisen yhteisön tuotannonalan.

E SELVITYS YHTEISÖN MARKKINOIDEN TILANTEESTA

1 Kulutus

(40) Yhteisön todettavissa oleva virtsa-aineen kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän myynnin määrän, muiden yhteisön tuottajien myynnin määrän sekä tarkasteltavana olevasta maasta ja kaikista kolmansista maista yhteisöön suuntautuvan virtsa-aineen tuonnin perusteella. Tuotantoa kytkösmarkkinoita varten ei otettu huomioon yhteisön kulutusta määritettäessä, koska kyseistä tuotantoa ei myydä vapailla markkinoilla, vaan se jalostetaan erilaisiksi lopputuotteiksi, joiden yksi osatekijä tarkasteltavana oleva tuote on. Yhteisön tuotannonala ei tuonut tai muuten ostanut virtsa-ainetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi. Kytkösmarkkinoille tuotettu ja niillä käytetty virtsa-aine ei siten kilpaillut muille kuin kytkösmarkkinoille tuotetun ja myydyn virtsa-aineen kanssa, mistä syystä se ei todennäköisesti joutunut alttiiksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksille.

(41) Tämän perusteella kulutus kasvoi vakaasti 25,8 prosenttia tarkastelujaksona eli noin 4,8 miljoonasta tonnista vuonna 1996 noin 6 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksona.

2 Tuonti tarkasteltavana olevasta maasta

2.1 Määrä ja markkinaosuus

(42) Olisi huomattava, että Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrät olivat vielä merkittävät vuosina 1990-1994 ja ne saavuttivat 300 kilotonnin tason vuonna 1994. Tänä aikana polkumyyntitoimenpiteet olivat voimassa sitoumuksen muodossa. Sen jälkeen kun toimenpiteiden muodoksi muutettiin tulli vuonna 1995, Eurostat-tietojen mukaan määrät vähenivät jyrkästi vuosina 1995-1996. Syy tähän vähenemiseen oli toimenpiteen muodon muuttuminen. Tuonnin määrät pysyivät tasaisina vuosina 1996-1998 ja vähenivät taas huomattavasti tutkimusajanjaksona. Ei voida olla ottamatta huomioon sitä, että kyseiseen vähenemiseen vaikutti muista kolmansista maista yhteisöön suuntautuneen viennin huomattava kasvu.

(43) Tarkasteltavana olevasta maasta yhteisöön suuntautuneen tuonnin markkinaosuus laski 0,9 prosentista vuonna 1996 0,4 prosenttiin tutkimusajanjaksona.

2.2 Hinnat

(44) Tarkasteltavana olevan tuonnin keskimääräiset cif-tuontihinnat nousivat huomattavasti vähimmäistuontihintaan perustuvan polkumyyntitullin käyttöönoton jälkeen vuonna 1995. Vuodesta 1998 tuontihinnat laskivat huomattavasti. Kuitenkin vuodesta 1997 ja vielä selvemmin vuodesta 1998 Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen hinnat olivat muiden kolmansien maiden vientiä harjoittavien tuottajien yhteisössä veloittamien korkeimpien hintojen mukaisia, mikä osittain selittää, miksi Venäjältä peräisin oleva tuonti ei voinut lisätä markkinaosuuttaan.

(45) Yksi tuojien yhdistys väitti, että komission pitäisi ottaa huomioon hintavertailussa Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman virtsa-aineen laatuerot. Tässä suhteessa voimassa olevissa toimenpiteissä on otettu huomioon 10 prosentin laatua koskeva oikaisu. Lisäksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun soveltamisala, toisin kuin tiettyjen välivaiheen tarkastelujen soveltamisala, ei edellytä hintavertailuihin perustuvan vahinkomarginaalin uutta laskemista.

3 Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

3.1 Tuotanto

(46) Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myytäväksi tarkoitetun virtsa-aineen kokonaistuotanto, jossa ei oteta huomioon noin 25 prosenttia kokonaistuotannosta edustavaa tuotantoa kytkösmarkkinoita varten, kasvoi 7,5 prosenttia vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vuosina 1996-1997 tuotanto lisääntyi huomattavasti, mutta se väheni jonkin verran vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä.

3.2 Tuotantokapasiteetti ja sen käyttöaste

(47) Kapasiteetin käyttöaste oli suhteellisen vakaa eli noin 86 prosenttia vuosina 1996-1997. Myöhemmin se laski 84,7 prosenttiin vuonna 1998 ja 82,5 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(48) Virtsa-aineen tuotannossa käytettävää ammoniumia voidaan kuitenkin käyttää myös muiden lannoitteiden tuotannossa. Virtsa-aineen tuotannon kapasiteetin käyttöasteen tasoon ja sen kehittymiseen vaikuttaa vastaavasti myös muiden lannoitteiden kehitys.

3.3 Myynti yhteisössä

(49) Yhteisön tuotannonalan myynnin kokonaismäärät yhteisön markkinoilla kasvoivat noin 3,2 miljoonasta tonnista vuonna 1996 noin 3,8 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksona, mikä merkitsi 17 prosentin lisäystä. Myynnin kasvu oli suurinta vuosina 1997-1998.

3.4 Varastot

(50) Varastojen tasoa ei pidetä pätevänä vahingon osoittimena, koska myynti on kausiluonteista, koska kytkösmarkkinoilla käytettävää virtsa-ainetta varastoidaan yhdessä sellaisenaan markkinoilla myytävän virtsa-aineen kanssa, ja koska virtsa-aineen varastoinnista vastaavat osittain tuottajat itse ja osittain viljelijöiden osuuskunnat.

3.5 Markkinaosuus

(51) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus yhteisön markkinoilla laski yleensä ottaen laajentuvilla markkinoilla myyntimäärien kasvusta huolimatta noin 67 prosentista vuonna 1996 noin 63 prosenttiin tutkimusajanjaksona, eli yhteisön tuotannonala ei hyötynyt markkinoiden laajentumisesta.

3.6 Hinnat

(52) Yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat laskivat joka vuosi vuodesta 1996 tutkimusajanjaksoon, mikä johti melkein 40 prosentin kokonaislaskuun vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä oli markkinoiden yleisen hintasuuntauksen mukaista. Tähän suuntaukseen vaikuttavia tekijöitä näyttävät olevan muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti yhteisön markkinoille ja muiden lannoitteiden, kuten ammoniumnitraatin sekä virtsa-aineen ja ammoniumnitraatin liuosseosten, osalta havaittu polkumyynti, jolla oli hintoja alentava vaikutus kaikkiin typpilannoitteisiin. Lisäksi olisi huomattava, että huhtikuussa 1997 Kiinan kansantasavalta otti käyttöön virtsa-aineen tuontikiellon. Kiinan markkinat ovat suurin piirtein neljä kertaa suuremmat kuin yhteisön markkinat ja ne olivat ennen kyseistä päätöstä pääosin riippuvaiset tuonnista. Tuontikielto vaikutti tämän vuoksi virtsa-aineen hintoihin yhteisössä, koska monet kolmannet maat suuntasivat huomattavan osan viennistään Kiinan kansantasavaltaan. Laskevat energian hinnat (luonnonkaasu on virtsa-aineen tuotannon pääraaka-aine) ovat myös voineet vaikuttaa myyntihintoihin.

3.7 Kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuotto

(53) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus prosentteina nettomyynnin arvosta ilmaistuna laski tasaisesti vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tätä suuntausta on tarkasteltava ottaen huomioon samansuuntainen hintakehitys. Kannattavuus kääntyi negatiiviseksi vuonna 1998 ja tappiot lisääntyivät huomattavasti tutkimusajanjakson aikana.

(54) Sijoitetun pääoman tuotto oli kannattavuuden tavoin laskussa tarkastelujaksolla. Kyseinen negatiivinen suuntaus on vielä ilmeisempi kannattavuuden laskun ja investointien lisääntymisen yhteisvaikutuksen vuoksi.

3.8 Kassavirta

(55) Myös yhteisön tuotannonalan virtsa-aineen myyntiin liittyvä kassavirta noudatti hyvin tarkasti kannattavuussuuntausta.

3.9 Pääoman saanti

(56) Virtsa-ainetta tuottavat yritykset ovat osa laajempia ryhmiä. Vaikeuksista ei ole ilmoitettu.

3.10 Työllisyys, tuottavuus ja palkka

(57) Työllisyys laski 1638 työntekijästä vuonna 1996 1469 työntekijään tutkimusajanjaksona eli laskua oli noin 10 prosenttia. Tuottavuus kasvoi tasaisesti tarkastelujakson aikana. Palkat laskivat vuonna 1997, mutta noudattivat sen jälkeen samaa suuntausta kuin tuottavuuden osalta.

3.11 Investoinnit

(58) Yhteisön tuotannonala teki huomattavia investointeja vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Olisi huomattava, että mukaan on otettu osittain myös ammoniumin tuotantolaitoksiin tehdyt investoinnit, jotka ovat investointeja varhaisemman jalostusasteen teollisuuteen. Investoinnit liittyivät pääasiassa virtsa-aineen ja ammoniumin tuotantoprosessin tuotantolaitoksiin ja laitteisiin tehtyihin suoriin investointeihin.

4 Tuonti muista kolmansista maista

(59) Eurostat-tietojen perusteella muista kolmansista maista kuin Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen tuontimäärät kasvoivat vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 665 kilotonnia eli 1187 kilotonnista 1852 kilotonniin.

(60) Kyseistä kasvua olisi tarkasteltava ottaen huomioon Kiinan kansantasavallan huhtikuussa 1997 käyttöönottama virtsa-aineen tuontikielto, jonka vuoksi jotkut maat suuntasivat vientinsä toisiin maihin. Nämä muut kolmannet maat lisäsivät markkinaosuuttaan yhteisössä kuudella prosentilla vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Eurostat-tietoihin perustuvat vastaavat keskimääräiset cif-tuontihinnat laskivat huomattavasti vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

5 Päätelmät

(61) Kun kulutus yhteisön markkinoilla kasvoi vuonna 1996 eli heti vuonna 1995 tapahtuneen tullin käyttöönoton jälkeen, Venäjän markkinaosuus oli jo pudonnut alle yhden prosentin. Tullin ilmoittamat kyseisen tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat ja ne olivat tutkimusajanjaksolla alle vähimmäistuontihinnan eli 115 ecua tonnilta. Venäjältä peräisin oleva tuonti ei pystynyt lisäämään markkinaosuuksiaan, mikä johtui myös muiden kolmansien maiden lisääntyvästä läsnäolosta yhteisön markkinoilla. Näiden maiden hinnat olivat Venäjän hintoja alhaisemmat vuodesta 1997 lähtien.

(62) Yhteisön tuotannonalan tilanne ei parantunut odotetulla tavalla, mikä periaatteessa johtui muiden kolmansien maiden toimittajien lisääntyneestä läsnäolosta markkinoilla. Tuotanto ja myyntimäärät kasvoivat, mutta muut taloudelliset muuttujat eli kapasiteetin käyttöaste, markkinaosuudet, hinnat, kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja työllisyys heikkenivät huomattavasti. Erityisesti yhteisön tuotannonalan myyntihintojen raju lasku vaikutti kielteisesti sen kannattavuuteen. Tätä tilannetta olisi tarkasteltava ottaen huomioon muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin lisääntynyt läsnäolo yhteisön markkinoilla. Kyseiset maat ovat lisänneet huomattavasti markkinaosuuksiaan toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. On huomattava, että lokakuussa 2000 pantiin vireille useista muista kolmansista maista (Valko-Venäjältä, Bulgariasta, Kroatiasta, Egyptistä, Virosta, Liettuasta, Libyasta, Puolasta, Romaniasta ja Ukrainasta) peräisin olevan virtsa-aineen tuontia koskeva polkumyyntitutkimus. Yhteisön tuotannonala on sen vuoksi edelleen vaikeassa tilanteessa.

F VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(63) Voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen todennäköistä vaikutusta yhteisön tuotannonalaan tarkasteltaessa otettiin edellä johdanto-osan 37 ja 38 kappaleessa esitettyjen seikkojen mukaisesti huomioon seuraavat tekijät.

(64) On olemassa selviä merkkejä siitä, että Venäjältä peräisin oleva tuonti jatkuu polkumyyntinä. Lisäksi on todennäköistä, että tuontimäärät lisääntyisivät huomattavasti, sillä Venäjän vientiä harjoittavilla tuottajilla on mahdollisuus lisätä tuotantoaan ja vientimääriään suuren käyttämättömän tuotantokapasiteettinsa vuoksi. Kulutus Venäjän kotimarkkinoilla jää lisäksi todennäköisesti suhteellisen alhaiselle tasolle lähitulevaisuudessa.

(65) Ottaen huomioon Venäjän viejien vientihinnoittelun kolmansien maiden markkinoilla, eli Brasiliassa, Turkissa ja Meksikossa, on todennäköistä, että Venäjän vientiä harjoittavat tuottajat ottavat käyttöön agressiivisen hinnoittelun yhteisössä menetettyjen markkinaosuuksiensa takaisin saamiseksi. Kuten aikaisemmissa lannoitteita koskevissa menettelyissä on todettu, jopa pienillä määrillä alhaisella hinnalla tuotuja tuotteita voi olla huomattavia vääristäviä ja vahingollisia vaikutuksia näillä hyödykemarkkinoilla.

(66) Yhteisön tuotannonalan tilanne on yhä vaikea erityisesti sen kannattavuuden osalta, joka parani huomattavasti heti tarkasteltavina olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta heikkeni taas myöhemmin. Venäjältä peräisin olevan tuonnin todennäköiset määrät ja hinnat toimenpiteiden mahdollisen kumoamisen jälkeen asettaisivat yhteisön tuotannonalan yhä pahempaan asemaan ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan epävarman tilanteen. Niiden vaikutus yhteisön tuotannonalaan olisi kaiken todennäköisyyden mukaan huomattava.

(67) Edellä sanotun perusteella voidaan päätellä, että jos toimenpiteet kumottaisiin, on todennäköistä, että Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen tuonnin aiheuttama vahinko toistuu.

G YHTEISÖN ETU

1 Johdanto

(68) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, onko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen yhteisön kokonaisedun vastaista. Yhteisön edun määrittäminen perustui arviointiin kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalasta, tuojista, kauppiaista ja käyttäjistä. Arvioidakseen toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen tai jatkamatta jättämisen todennäköisiä vaikutuksia komissio pyysi tietoja kaikilta edeltä mainituilta asianomaisilta osapuolilta.

(69) On muistettava, että toimenpiteiden käyttöön ottamisen ei edellisessä tutkimuksessa katsottu olevan yhteisön edun vastaista. Lisäksi olisi huomattava, että tämä tutkimus on uudelleentarkastelu, eli siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet käytössä. Tässä tarkastelussa otettiin tämän vuoksi huomioon asianomaisiin osapuoliin toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kohdistuneet kohtuuttomat kielteiset vaikutukset.

(70) Komissio lähetti kyselylomakkeen tarkasteltavana olevan tuotteen 44 tuojalle, yhdelle tuojien yhdistykselle, viidelle käyttäjien yhdistykselle sekä yhdelle käyttäjälle ja sai vastaukset yhdeltä tuojalta, yhdeltä käyttäjältä, yhdeltä käyttäjien yhdistykseltä ja tuojien yhdistykseltä.

(71) Tämän perusteella tutkittiin, oliko polkumyyntiä, yhteisön tuotannonalan tilannetta ja vahingollisen polkumyynnin todennäköistä toistumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, ettei olisi yhteisön edun mukaista pitää toimenpiteitä voimassa tässä erityistapauksessa.

2 Yhteisön tuotannonala

(72) Katsotaan, että jos aiemmassa tutkimuksessa vahvistetuista polkumyyntitoimenpiteistä luovutaan, vahingollinen polkumyynti todennäköisesti toistuu ja yhteisön tuotannonalan heikko tilanne, joka heikkeni tarkastelujaksolla, huonontuu entisestään.

(73) Yhteisön tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi tuotannonalaksi, joka kykenee mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Tästä osoituksena on ollut erityisesti tuotannonalan vuonna 1997 saavuttama voitto ja sen investoinnit huippulaatuisiin tuotantolaitteisiin. Näiden ponnistelujen lopputulos riippuu suuresti terveestä kilpailusta yhteisön markkinoilla. Tässä suhteessa olisi mainittava, että lokakuussa 2000 pantiin vireille Valko-Venäjältä, Bulgariasta, Kroatiasta, Egyptistä, Virosta, Liettuasta, Libyasta, Puolasta, Romaniasta ja Ukrainasta peräisin olevan virtsa-aineen tuontia koskeva polkumyyntitutkimus. Toisaalta työllisyys, kannattavuus ja myyntihinnat ovat heikentyneet niin paljon, että yhteisön tuotannonala sulki äskettäin huomattavia typpilannoitteiden tuotantolaitoksia.

3 Tuojat

(74) Niistä 44 tuojasta, joille lähetettiin kyselylomake, ainoastaan yksi vastasi. Se väitti olevansa periaatteesta toimenpiteiden jatkamista vastaan. Ottaen kuitenkin huomioon virtsa-aineen vähäisen merkityksen sen liiketoiminnassa pääteltiin, että toimenpiteiden jatkaminen ei vaikuttaisi suuresti kyseiseen tuojaan.

(75) Vähäisen yhteistyön vuoksi ja koska tuojat yleensä käsittelevät monia lannoitetyyppejä, joista virtsa-aine on ainoastaan yksi, ja koska virtsa-ainetta oli saatavana useasta muusta tällä hetkellä polkumyyntitoimenpiteiden ulkopuolella olevasta lähteestä, pääteltiin, että toimenpiteiden jatkamisen kielteinen vaikutus tuojiin ei olisi pakottava syy olla jatkamatta toimenpiteitä.

4 Käyttäjät

(76) Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiä ovat pääasiassa maanviljelijät sekä liimaa ja muoveja tuottavat yritykset. Komissio lähetti kyselylomakkeen useille eurooppalaisille ja kansallisille käyttäjäyhdistyksille. Yksi käyttäjäyhdistys, joka edusti 11 viljelijöiden osuuskuntaa, ja yksi käyttäjä vastasivat kyselylomakkeeseen. Molemmat ovat periaatteesta toimenpiteiden jatkamista vastaan. Kumpikaan ei kuitenkaan käyttänyt Venäjältä peräisin olevaa virtsa-ainetta tutkimusajanjakson aikana. Käyttäjäyhdistyksen jäsenet ostivat koko tarkastelujaksolla hyvin pieniä määriä muista lähteistä peräisin olevaa virtsa-ainetta. Yksittäisellä käyttäjällä ei ole ollut ongelmia saada virtsa-ainetta muista kolmansista maista toimenpiteiden voimassa ollessa.

(77) On huomattava, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että lannoitteet muodostavat ainoastaan pienen osan viljelijöiden kokonaistuotantokustannuksista. Edellä mainitut seikat ja vähäinen yhteistyö huomioon ottaen pääteltiin, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ollut huomattavaa kielteistä vaikutusta virtsa-aineen käyttäjiin. Tässä suhteessa olisi huomattava, että käyttäjistä kukaan ei väittänyt, että virtsa-aineen hinnat olisivat nousseet yleisesti ja/tai niiden kannattavuus olisi laskenut voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Edellä mainitut seikat ja vähäinen yhteistyö huomioon ottaen pääteltiin, että toimenpiteiden jatkamisen kielteinen vaikutus käyttäjiin ei olisi pakottava syy olla jatkamatta toimenpiteitä.

5 Päätelmät

(78) Edellä esitetyt syyt huomioon ottaen pääteltiin, ettei ole yhteisön edun kannalta pakottavia syitä olla jatkamatta toimenpiteiden voimassaoloa.

H POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(79) Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaiset tosiasiat ja näkökohdat, joiden perusteella oli tarkoitus suositella voimassa olevan polkumyyntitullin säilyttämistä Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen tuonnissa. Niille myönnettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voisivat esittää ilmoitettuihin tietoihin liittyviä huomautuksiaan. Sellaisia huomautuksia ei esitetty, jotka olisivat muuttaneet edellä esitettyjä päätelmiä.

(80) Edellä esitetystä seuraa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että Venäjältä peräisin olevan virtsa-aineen tuonnissa tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet olisi säilytettävä voimassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Venäjältä peräisin olevan, CN-koodeihin 3102 10 10 ja 3102 10 90 kuuluvan virtsa-aineen (urean) tuonnissa.

2. Lopullinen polkumyyntitulli vastaa vähimmäistuontihinnan, joka on 115 euroa tonnilta, ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotusta, kun viimeksi mainittu on alhaisempi kuin vähimmäistuontihinta.

3. Jos tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa on suhteutettu tullausarvon määrittämiseksi komission asetuksen (ETY) 2454/93(11) 145 artiklan mukaisesti, edellä esitettyä vähimmäistuontihintaa alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta. Tällöin maksettava tulli on samansuuruinen kuin alennetun vähimmäistuontihinnan ja alennetun vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotus.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Ringholm

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

(2) EYVL L 121, 9.5.1987, s. 11.

(3) EYVL L 317, 7.11.1987, s. 1.

(4) EYVL L 52, 24.2.1989, s. 37.

(5) EYVL C 87, 27.3.1993, s. 7.

(6) EYVL L 49, 4.3.1995, s. 1.

(7) EYVL C 301, 21.10.2000, s. 2.

(8) EYVL C 252, 3.9.1999, s. 2.

(9) EYVL C 62, 4.3.2000, s. 19.

(10) EYVL C 62, 4.3.2000, s. 19.

(11) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2787/2000 (EYVL L 330, 27.12.2000, s. 1).