32000R2011

Neuvoston asetus (EY) N:o 2011/2000,

annettu 18 päivänä syyskuuta 2000,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan fluorisälvän tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 artiklan sekä 11 artiklan 2 ja 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

(1) Maaliskuussa 1994 otettiin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", peräisin olevan fluorisälvän tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 486/94(2) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet 113,50 ecua tonnilta olevaan vähimmäishintaan perustuvana muuttuvana tullina. Alkuperäinen tutkimusajanjakso oli 1 päivän tammikuuta 1991 ja 30 päivän maaliskuuta 1992 välinen aika.

2. Tarkastelun vireillepano

(2) Kiinasta peräisin olevan fluorisälvän tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä joulukuussa 1998 koskevan ilmoituksen(3) julkaisemisen johdosta komissiolle esitettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 11 artiklan 2 kohdan nojalla kyseisten toimenpiteiden tarkastelua koskeva pyyntö.

(3) Pyynnön esitti Eurometaux, jäljempänä "pyynnön esittäjä", niiden yhteisön tuottajien puolesta, jotka edustavat yli 95 prosenttia yhteisön fluorisälvän kokonaistuotannosta.

(4) Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Kun komissio oli päättänyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanolle oli olemassa riittävästi näyttöä, se pani tarkastelun vireille(4).

(5) Samaan aikaan komissio päätti omasta aloitteestaan panna vireille tullin muotoon rajoittuvan tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Päätöstä perusteltiin sillä, että vahingon poistamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuus vaikutti heikentyneeltä, koska yhteisön tuotannonalan markkinaosuus väheni jatkuvasti toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, ja sillä, että kiinalaisen fluorisälvän vientihinnat vaikuttivat pysyneen vähimmäishintaa alempina.

3. Tutkimus

(6) Komissio ilmoitti virallisesti tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, viejämaan viejille ja tuottajille, niille tuojille ja niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille näille osapuolille ja niille, jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Lisäksi eräälle vertailumaaksi valitun Etelä-Afrikan tuottajalle ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta ja sille lähetettiin kyselylomake. Komissio antoi myös niille osapuolille, joita asia suoraan koski, tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(7) Kaikki pyynnön esittäneet yhteisön tuottajat vastasivat kyselyyn. Yhdeksän kiinalaista viejää/kauppiasta, kaikki Kiinan metallien, mineraalien ja kemikaalien tuojien ja viejien kauppakamarin, jäljempänä "CCCMC", jäseniä, vastasi viejille/kauppiaille tarkoitettuun lomakkeeseen. Lisäksi Cometals (New York, Amerikan yhdysvallat), kiinalaisen fluorisälvän riippumaton kauppias, ja CMC Trading AG (Zug, Sveitsi) täyttivät viejille/kauppiaille tarkoitetun lomakkeen.

(8) Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) pyynnön esittäneitä yhteisön tuottajia:

- Minersa, Bilbao, Espanja,

- Nuova Mineraria Silius, Cagliari, Italia,

- Sachtleben Bergbau, Lennestadt, Saksa,

- Sogerem, Albi, Ranska.

b) Yhteisön käyttäjiä:

- Ausimont SpA, Milano, Italia,

- Bayer, Leverkusen, Saksa,

- Fluorsid, Assemini, Italia,

- ICI Chemicals, Runcorn, Yhdistynyt kuningaskunta.

(9) Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän maaliskuuta 1998 ja 28 päivän helmikuuta 1999 välistä ajanjaksoa, erityisesti maaliskuuta ja syyskuuta 1998 sekä helmikuuta 1999, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tarkastelu koski 1 päivän tammikuuta 1993 ja 28 päivän helmikuuta 1999 välistä ajanjaksoa, jäljempänä "tarkastelujakso".

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(10) Tarkasteltavana oleva tuote on sekä happolaatua että keraamista laatua oleva fluorisälpä suodatinkakkuna tai jauheena, jäljempänä "fluorisälpä", joka kuuluu CN-koodiin ex 2529 21 00 (Taric-koodi 2529 21 00 10), kun siinä on enintään 97 painoprosenttia kalsiumfluoridia (CaF2), ja CN-koodiin ex 2529 22 00 (Taric-koodi 2529 22 00 10), kun siinä on enemmän kuin 97 painoprosenttia kalsiumfluoridia (CaF2). Fluorisälvän tuottamiseksi malmi on louhittava, murskattava ja hierrettävä. Tuloksena on fluorisälpä, jonka kalsiumfluoridipitoisuus vaihtelee. Suodatuskakkuna oleva fluorisälpä ja jauheena oleva fluorisälpä eroavat toisistaan ainoastaan kosteuspitoisuudeltaan, mutta käyttötarkoitusten osalta ne voivat korvata toisensa täysin. Fluorisälpää käytetään pääasiassa syötteenä fluorivetyhapon valmistuksessa. Tuotetta käytetään laajalti tuotettaessa fluorihiilivetyjä, joita käytetään happamina lähtöaineina aerosoleissa, jäähdytysaineissa ja vaahtomuovissa; tuotetta käytetään myös alumiinialalla käytettävän alumiinifluoridin sekä liuottimien kaltaisten fluorikemikaalien tuotannossa. Koska kaikilla fluorisälpälajeilla on samanlaiset tai samankaltaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet sekä samanlaiset käyttötarkoitukset, samoin kuin parhaillaan tarkasteltavina oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa, niitä pidetään nytkin yhtenä tuotteena.

2. Samankaltainen tuote

(11) Kuten aiemmassa tutkimuksessa on todettu ja tässä tutkimuksessa vahvistettu, Kiinan yhteisöön viemä fluorisälpä, yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla valmistama ja myymä fluorisälpä sekä vertailumaan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty fluorisälpä ovat samanlaisia tai hyvin samankaltaisia fyysisiltä ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan.

Tämä päätelmä tehtiin ottaen huomioon, että fluorisälpää louhitaan ja valmistetaan samankaltaisilla tavoilla huolimatta eroista louhintamenetelmissä, kerrostuman CaF2-pitoisuudessa ja tuotantomenetelmässä, jotka saattavat vaihdella tuottajakohtaisesti ympäri maailmaa ja myös yhteisön sisällä. Tämän vahvistaa se tosiasia, että yhteisön tuottajilla ja kiinalaisilla viejillä on yhteisiä asiakkaita.

(12) Edellä esitetyn perusteella yhteisöön vietyä fluorisälpää, Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla myytyä fluorisälpää ja yhteisön markkinoilla tuotettua ja myytyä fluorisälpää on pidettävä samankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

C. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(13) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta huolimatta Kiinasta tulleen fluorisälvän tuonnin määrä kasvoi merkittävästi toimenpiteiden soveltamisaikana niin, että kun tuonnin määrä vuonna 1995 oli 62935 tonnia, se oli 155200 tonnia vuonna 1998, joka muodostaa suurimman osan tutkimusajanjaksosta, sellaisena kuin se on määriteltynä edellä johdanto-osan 9 kappaleessa. On tarkasteltu, jatkuiko polkumyynti tai oliko sen jatkuminen todennäköistä tutkimusajanjaksolla.

1. Normaaliarvo

a) Vertailumaa

(14) Kiinasta tulevan tuonnin normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti kolmannen markkinatalousmaasta saatujen tietojen perusteella. Etelä-Afrikka valittiin alkuperäisessä tutkimuksessa soveltuvaksi kolmanneksi markkinatalousmaaksi. Tämän vuoksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin, että kyseistä maata käytetään edelleen normaaliarvon määrittämisessä. Eräs yhteistyössä toimiva viejä/kauppias ja useat fluorisälvän käyttäjät yhteisössä väittivät Etelä-Afrikan olevan soveltumaton, koska Etelä-Afrikassa raaka-aineiden saanti on vaikeampaa kuin Kiinassa. Erityisesti katsottiin, että luonnonolosuhteet ovat fluorisälväkaivoksille otollisemmat Kiinassa kuin Etelä-Afrikassa, mistä johtuu, että louhinta- ja käsittelykustannukset ovat Etelä-Afrikan kaivoksissa korkeammat kuin Kiinassa; nämä osapuolet eivät kuitenkaan väittäneet, että aiemman tutkimuksen aikaiset olosuhteet olisivat muuttuneet. Osapuolet ehdottivat Meksikoa ja Keniaa vaihtoehtoiseksi vertailumaiksi, joiden luonnonolosuhteita voitiin niiden mukaan verrata Kiinan luonnonoloihin.

(15) Tämän vuoksi komissio etsi yhteistyötä maista, joissa fluorisälpää tiedettiin tuotettavan riittäviä määriä. Yhteistyötä koskeva pyyntö osoitettiin erityisesti yhdelle etelä-afrikkalaiselle tuottajalle, yhdelle marokkolaiselle tuottajalle, neljälle meksikolaiselle tuottajalle ja yhdelle kenialaiselle tuottajalle. Ainoastaan etelä-afrikkalainen tuottaja toimi yhteistyössä täysimääräisesti. Yksikään muista yrityksistä, joille pyyntö esitettiin, ei vastannut kyselyyn määräajassa. Kenialainen tuottaja antoi epätäydellisen vastauksen määräajan umpeuduttua.

(16) Koska edustava etelä-afrikkalainen tuottaja suostui toimimaan yhteistyössä, ja kun muut maat katsottiin olevan vähemmän soveliaita vertailumaiksi, tämä maa valittiin vertailumaaksi.

(17) Olisi pantava merkille myös, että yhteistyössä toimivalla etelä-afrikkalaisella tuottajalla oli edustavaa myyntiä kotimarkkinoille (katso johdanto-osan 20 kappale), kun taas edellä mainitulla kenialaisella tuottajalla ei ollut lainkaan myyntiä kotimarkkinoille.

(18) Etelä-afrikkalaisen tuottajan ja kiinalaisten tuottajien louhintamenetelmää, laatua ja tuotantomenetelmää voidaan pitää samankaltaisina, kuten tarkasteltavina oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa määritettiin. Raaka-aineiden saannissa olevaa väitettyä eroa Etelä-Afrikan ja Kiinan välillä on käsitelty asianmukaisesti kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vientihintaa ja normaaliarvoa verrattaessa (katso johdanto-osan 26 kappale). Kaikille osapuolille ilmoitettiin asianmukaisesti Etelä-Afrikan lopullisesta valitsemisesta vertailumaaksi.

b) Normaaliarvon määrittäminen

(19) Normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimivan etelä-afrikkalaisen tuottajan esittämien tietojen perusteella. Yrityksen nimeä ei ilmoiteta tässä, koska se asetti yhteistyössä toimimisen ehdoksi sen, ettei komissio paljasta sen nimeä.

(20) Perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti tarkasteltiin ensin, oliko tarkasteltavana olevan tuotteen myynti kotimarkkinoille edustavaa suhteessa Kiinan vientiin yhteisöön. Etelä-afrikkalaisen yhteistyössä toimivan tuottajan myynnin kotimarkkinoille todettiin vastaavan hieman alle viittä prosenttia Kiinasta tulevasta yhteisön kokonaistuonnista tutkimusajanjaksona, kun taas toimenpiteiden täytäntöönpanoaikana se oli yleensä yli viisi prosenttia. Tämän vuoksi komissio oli sitä mieltä, että myynnin kotimarkkinoille Etelä-Afrikassa voitiin katsoa edustavan Kiinan vientiä yhteisöön. Lisäksi määritettiin, että myynti kotimarkkinoille tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, toisin sanoen kotimarkkinoiden hinnat kattoivat kaikki kustannukset. Tämän vuoksi normaaliarvo laskettiin kotimarkkinoiden myyntihinnan perusteella.

2. Vientihinta

(21) Koska yhteistyöhön halukkaiden CCCMC:n jäseninä olevien kiinalaisten viejien/kauppiaiden määrä oli huomattava, tutkimus rajoitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti yhdeksän edellä mainitun viejän/kauppiaan tekemien vientitoimien otokseen. Niiden vientitoimet edustivat yhteenlaskettuina edustavaa määrää viennistä - 70 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista Kiinasta yhteisöön vuonna 1998 ajalta, jolta oli otoksen valintaa tehdessä käytettävissä tietoja.

(22) Koska kiinalaiset viejät/kauppiaat myivät vientiin etuyhteydettömille tuojille yhteisössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisöön suuntautuvassa viennissä tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(23) Käytetyt cif-hinnat yhteisön rajalla perustuivat yhteistyössä toimivan yhdysvaltalaisen viejän/kauppiaan Cometalsin ilmoittamiin hintoihin ja yhteistyössä toimivien kiinalaisten viejien/kauppiaiden esittämien tietojen perusteella laskettuihin hintoihin. Koska yhteistyössä toimivat kiinalaiset viejät/kauppiaat myivät yhteisöön vapaasti laivassa Kiinasta -tason perusteella, niiden CIF-arvot määritettiin lisäämällä kyseisiin hintoihin kohtuullinen määrä merirahti- ja vakuutuskustannuksia sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteistyössä toimivien yhteisön käyttäjien esittämien tietojen perusteella.

3. Vertailu

(24) Vientihinnan ja normaaliarvon välillä tehtävän tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon ne eri tekijöissä olevat eroavaisuudet, joiden osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(25) Oikaisuja tehtiin fyysisiä ominaisuuksia, kuljetusta, vakuutusta, käsittelymaksua ja luottoa koskevien erojen osalta.

(26) Erityisesti on tarkasteltava kahta fyysisiä ominaisuuksia koskevaa oikaisua:

- Fluorisälvän vienti Kiinasta yhteisöön tapahtuu märkänä, kun taas yhteistyössä toimivan etelä-afrikkalaisen tuottajan myynti Etelä-Afrikan kotimarkkinoille tapahtuu kuivana. Kuten aiemmassa tutkimuksessa, normaaliarvoon tehtiin oikaisu, joka perustuu tarkoituksenmukaiseen arvioon markkina-arvon erosta kuivan ja märän fluorisälvän välillä, toisin sanoen kuivatuskustannukset sekä kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa.

- Tarkasteltavina olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa todettiin, että Kiinassa luonnonolosuhteet ovat suotuisammat kuin Etelä-Afrikassa, koska Kiinassa raaka-aineen saanti on helpompaa, mikä puolestaan vaikuttaa tuotteen puhtauteen, ja tämän vuoksi Etelä-Afrikassa esiintyy joitakin kustannuksia, joita Kiinassa ei ole. Näin ollen tämä hintojen vertailtavuuteen vaikuttavan eron oikaisemiseksi normaaliarvoon tehtiin alkuperäisessä tutkimuksessa oikaisu. Koska kyseinen luonnonolosuhteista aiheutuva etu on edelleen olemassa, tässä tarkastelussa päätettiin soveltaa normaaliarvoon samaa oikaisua kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(27) Yhteistyössä toimivat kiinalaiset viejät/kauppiaat vaativat oikaisua kaupan portaissa oleviin eroihin sillä perusteella, että etelä-afrikkalainen yhteistyössä toimiva tuottaja myy käyttäjille ja kiinalaiset viejät/kauppiaat myyvät tuojille/kauppiaille. Asiaa edelleen tarkasteltaessa todettiin, että kaupan portaissa oli ero, joka oli syytä oikaista. Koska yhteistyössä toimiva etelä-afrikkalainen tuottaja ei myy kahdelle muulle tarkasteltavana olevalle kaupan portaalle, oikaisu arvioitiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan ii alakohdan nojalla 10 prosentiksi sen bruttomarginaalista yhteisön toimielinten vakiintuneen käytännön mukaisesti.

4. Polkumyyntimarginaali

(28) Painotetun keskimääräisen vientihinnan ja painotetun keskimääräisen normaaliarvon vertailu osoitti edelleen polkumyynnin olemassaolon tutkimusajanjakson aikana, koska polkumyyntimarginaali oli sama kuin se määrä, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan (ilmaistuna prosenttiosuutena cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana). Polkumyyntimarginaali määritettiin kuitenkin alemmaksi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Olisi pantava merkille myös, että polkumyynnin vähentynyt taso johtuu erityisesti noususta vientihinnoissa, jotka kuvastavat Kiinan vientilisenssijärjestelmää ja polkumyyntitullin muotoa (muuttuva tulli).

5. Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(29) Koska polkumyyntiä todettiin esiintyvän tutkimusajanjakson aikana, ei ole syytä olettaa, että polkumyynti ei jatkuisi, mikäli nykyisin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

D. POLKUMYYNNIN TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomiot

(30) Sen jälkeen, kun oli määritetty polkumyynnin jatkuminen tutkimusajanjaksolla, tarkasteltiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, mikäli kyseiset toimenpiteet poistettaisiin. Tämän vuoksi tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinan vientihintojen kehittyminen vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välillä, Kiinan viranomaisten vuonna 1994 käyttöönottaman vientilisenssijärjestelmän vaikutus ja Kiinan tilanne fluorisälvän tuotannon, tuotantokapasiteetin ja varastojen osalta.

2. Yhteisöön suuntautuvan Kiinan viennin hintakehitys

(31) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kiinalaisen fluorisälvän vientihinnat ovat vähitellen nousseet ja lähestyneet keskimääräisesti ja cif-hinnan yhteisön rajalla perusteella vähimmäishintaa, joka on 113,5 ecua kuivatonnilta. Hinnat nousivat 86 ecusta vuonna 1993 111 ecuun kuivatonnilta vuonna 1998. Tämä vaikuttaa osoittavan, että vähimmäishinta edisti hinnannousua. Tämän vuoksi on todennäköistä, että toimenpiteiden poisto muuttaisi tilanteen päinvastaiseksi ja laskisi vientihintoja.

3. Kiinan vientilisenssijärjestelmän vaikutukset

(32) Kiinan julkisen vallan edustajat ottivat vuonna 1994 käyttöön sääntelyjärjestelmän, joka koostuu vientilisenssimaksuun yhdistetystä vuotuisesta vientikiintiöstä, joka koski fluorisälvän lisäksi muitakin mineraaleja. Olisi pantava merkille, että vientilisenssijärjestelmä otettiin käyttöön samaan aikaan kuin fluorisälpää koskevien polkumyyntitullien asettaminen ja muita kyseisiä mineraaleja koskevien polkumyyntitullien voimassaolo. Tavoitteeksi ilmoitettiin fluorisälvän ja muiden mineraalien vientimäärien vakauttaminen ja sen estäminen, että vientihinnat alittaisivat sisäisen kilpailun paineen aiheuttaman tason. Tosiasiallinen vaikutus oli Kiinan yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen nouseminen. Kiintiö poistettiin vuonna 1998 ja otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1999, mutta vientilisenssimaksu on ollut voimassa käyttöönotostaan lähtien. Vientilisenssejä huutokaupataan ja myydään eniten tarjoaville tai niille, jotka tarjoavat keskimääräistä hintaa korkeamman hinnan.

(33) Vientilisenssijärjestelmää on muutettu monta kertaa olennaisesti sen käyttöönoton jälkeen: esimerkiksi vuonna 1998 kiintiöjärjestelmä poistettiin väliaikaisesti. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että mikäli kansainvälisillä markkinoilla olemassa olevat olosuhteet muuttuisivat tai jos järjestelmän ei katsottaisi täyttävän sille asetettuja tavoitteita, Kiinan hallintoviranomaiset saattaisivat päättää järjestelmän muuttamisesta tai sen täysimääräisestä poistamisesta ilman ennakkoilmoitusta. Tämä vuorostaan voisi johtaa vientihintojen laskuun erityisesti, jos nykyisin voimassaolevat polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(34) Koska viejämaan viranomaiset joka tapauksessa käyttävät edellä kuvattua järjestelmää yksipuolisesti, sen ei missään tapauksessa pitäisi vaikuttaa yhteisön toimielinten päätökseen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta uusimisesta perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla toteutetun tutkimuksen yhteydessä.

4. Kiinan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja varastot

(35) Yksikään fluorisälvän kiinalaisista tuottajista ei toiminut yhteistyössä. Kiinan viranomaisille ja CCCMC:lle ilmoitettiin, että mikäli täysimääräistä yhteistyötä ei ole, niiden kiinalaisten osapuolten, joita tarkastelu koskee, antamia vastauksia pidettäisiin puutteellisina. Tietoja ei esitetty asetetussa määräajassa. Tämän vuoksi komission oli perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tehtävä päätelmänsä kiinalaisen fluorisälvän tuotannon, tuotantokapasiteetin ja varastojen osalta saatavilla olleiden tietojen perusteella. Tässä tarkoituksessa käytettiin alaa koskevasta markkinatutkimuksesta saatuja tietoja, tarkasteltavana olevan tuotteen maailmanlaajuisesti johtavan kauppiaan esittämiä tietoja sekä muilta polkumyyntiviranomaisilta saatuja julkisia tietoja.

(36) Tutkimuksesta kävi ilmi Kiinan tuotantokapasiteetin lisääntyminen fluorisälvän osalta ja varastojen kasvattaminen, mikä aiheuttaa vaaran Kiinan viennin lisääntymisestä, joka voisi laukaista maailmanlaajuisen hintojen laskun. Kiinan tuotantokapasiteetti lisääntyi fluorisälvän happolaadun osalta 26 prosenttia vuosina 1993-1998. Kapasiteetin lisääntyminen on johtanut myös kapasiteetin alentuneeseen käyttöasteeseen, jonka arvioitiin olevan 59 prosenttia vuonna 1998 fluorisälvän happolaadun osalta. Kävi ilmi, että Kiinassa oli koottu suuria varastomääriä. Tämä aiheuttaa erityisen epävakaan tilanteen, koska Kiinan fluorisälvän happolaadun tuotanto muodostaa noin 52 prosenttia maailman kokonaistuotannosta ja Kiinan vienti 38 prosenttia maailman kokonaistuotannosta.

5. Polkumyynnin toistumista koskevat päätelmät

(37) Ottaen huomioon, että:

- Kiinasta peräisin olevan fluorisälvän yhteisöön suuntautuvan viennin todettiin tapahtuvan polkuhintaan tutkimusajanjakson aikana,

- Kiinan cif-vientihintojen kehittyminen riippuu pitkälti tarkasteltavina olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolosta ja Kiinan julkisen vallan edustajien yksipuolisesti käyttöönottamasta ja hallinnoimasta vientilisenssijärjestelmästä,

- vientilisenssijärjestelmän ei mahdollisen tilapäisen luonteensa vuoksi voida katsoa takaavan nykyisten vientihintojen säilymistä ennallaan, ja

- fluorisälvän kiinalaiset tuottajat ovat tuntuvasti lisänneet tuotantokapasiteettiaan ja kasvattaneet valtavia varastoja, minkä lisäksi niiden nykyinen kapasiteetin käyttöaste on hyvin alhainen,

tehdään päätelmä, että polkumyynnin jatkuminen paljon entistä suurempina määrinä on todennäköistä, mikäli voimassa olevat toimenpiteet poistettaisiin.

E. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(38) Tutkimus on osoittanut, että yhteistyössä toimivat yhteisön tuottajat edustavat yli 95 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tutkimusajanjakson aikaisesta yhteisön kokonaistuotannosta. Tämän vuoksi kyseiset tuottajat, jäljempänä "yhteisön tuotannonala", muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

F. YHTEISÖN FLUORISÄLPÄMARKKINOIDEN TILANNETTA KOSKEVA SELVITYS

1. Kulutus yhteisön markkinoilla

(39) Todettavissa oleva kulutus määritettiin seuraavien tekijöiden perusteella: yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntimäärä etuyhteydettömille osapuolille yhteisön markkinoilla, viejien/kauppiaiden kyselyyn saaduissa vastauksissa ilmoitetut tiedot Kiinasta tulevasta kokonaistuontimäärästä, Eurostatin tiedot tuonnista muista kolmansista maista, vuotta 1995 aiemmasta tuonnista Itävallan, Suomen ja Ruotsin kansallisista tilastotoimistoista saadut tiedot.

(40) Yhteisön tuottajien fluorisälpää sisäisesti muuntaville etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtuneen myynnin on katsottu tapahtuneen kytkösmarkkinoilla ja tämän vuoksi sitä ei otettu huomioon arvioitaessa yhteisön kulutusta ja yleisemmin yhteisön tuotannonalan tilannetta. Tämä päätelmä tehtiin, koska kytkösmarkkinoille tarkoitettu fluorisälpä ei kilpaillut yhteisössä saatavilla olleen fluorisälvän kanssa ja kyseisen tuotteen myynti etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtui siirtohintaan.

(41) Pyynnön esittäjä väitti, että osaa Namibiasta ja Etelä-Afrikasta tulevasta tuonnista ei pitäisi ottaa huomioon kulutusta laskettaessa, sillä kyseinen tuonti tapahtui sellaisille käyttäjille yhteisössä, jotka olivat etuyhteydessä asianomaisiin viejiin ja siten tuonti tapahtui kytkösmarkkinoilla.

(42) Kävi ilmi, että molemmat maat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille yrityksille. Lisäksi etuyhteydessä olevat yhteisön osapuolet hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta myös etuyhteydettömistä lähteistä. Koska näitä kahta myyntityyppiä ei voitu selkeästi erottaa toisistaan, katsottiin, että kaikki tuonti olisi otettava huomioon yhteisön kulutusta laskettaessa.

(43) Tällä perusteella kulutus yhteisön markkinoilla kehittyi niin, että se oli 284300 tonnia vuonna 1993, 392700 tonnia vuonna 1994, 400900 tonnia vuonna 1995, 470700 tonnia vuonna 1996, 491800 tonnia vuonna 1997 ja 496200 tonnia vuonna 1998. Fluorisälvän yhteisön kulutus lisääntyi 75 prosenttia tarkastelujaksolla, erityisesti vuodesta 1993 vuoteen 1994 (+ 38 prosenttia) ja vuodesta 1995 vuoteen 1996 (+ 17 prosenttia). Kulutuksen lisääntyminen on yhteydessä alumiinin kysynnän kehittymiseen sekä fluorihiilivetyjen (jäähdytysaineet) kasvavaan kysyntään ja niiden fluorisälpää koskeviin erityisiin vaatimuksiin. Lisäyksen voidaan katsoa johtuvan myös fluorisälvän uusien jatkojalostussovellusten kehittämisestä.

2. Tuonti asianomaisesta maasta

a) Kyseessä olevan tuonnin määrä ja osuus sekä markkinaosuus

(44) Kiinasta peräisin olevan fluorisälvän tuontimäärä lisääntyi merkittävästi siten, että se oli noin 60400 tonnia vuonna 1993, 62900 tonnia vuonna 1994, 68500 tonnia vuonna 1995, 109300 tonnia vuonna 1996, 128800 tonnia vuonna 1997 ja 155200 tonnia vuonna 1998. Fluorisälvän tuonti Kiinasta yhteisöön on jatkuvasti lisääntynyt tarkastelujaksolla - noin 157 prosenttia - ja nopeammin kuin yhteisön kulutus.

(45) Kiinasta tulevan tuonnin osuus fluorisälvän kokonaistuonnista yhteisöön on vaihdellut 26,7 prosentista 50,6 prosenttiin. Suurin tuontiosuus saavutettiin tutkimusajanjaksolla.

(46) Kiinasta tulevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista kehittyi niin, että se oli 21,3 prosenttia vuonna 1993, 16 prosenttia vuonna 1994, 17,1 prosenttia vuonna 1995, 23,2 prosenttia vuonna 1996, 26,2 prosenttia vuonna 1997 ja 31,3 prosenttia vuonna 1998. Tämä vastaa 10 prosentin kokonaiskasvua tarkastelujaksolla. Markkinaosuuden supistuminen vuosina 1994 ja 1995 voidaan selittää sekä maaliskuussa 1994 käyttöönotetuilla polkumyyntitoimenpiteillä että huhtikuussa 1994 käyttöönotetulla Kiinan vientilisenssijärjestelmällä.

b) Kyseessä olevan tuonnin hintakehitys ja hinnoittelu

i) Hintakehitys

(47) Viejien/kauppiaiden kyselylomakkeeseen saatujen vastausten mukaan kiinalaisen fluorisälvän hinnat olivat vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välillä nousseet 29 prosenttia niin, että niiden cif-hinta yhteisön rajalla oli hieman alempi kuin vähimmäishinta 113,5 euroa tonnilta. Kiinalaisen fluorisälvän hinnat nousivat jatkuvasti erityisesti vuosina 1993-1997 86,06 ecusta tonnilta 114,58 ecuun tonnilta. Kiinan hinnat laskivat vuosina 1997 ja 1998 samaan aikaan, kun Kiina poisti vientikiintiön, mikä laski yleisesti Kiinan vientihintoja kaikilla vientimarkkinoilla.

ii) Hinnoittelu

(48) Kiinasta tulevan tuonnin tutkimusajanjakson aikaisen hinnoittelun tarkastelemiseksi tehtiin hintavertailu yhteisön tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ja yhteistyössä toimivien kiinalaisten viejien/kauppiaiden ja muiden kuin yhteisön kauppiaiden etuyhteydettömiltä tuojilta yhteisössä veloittaman keskimääräisen myyntihinnan perusteella kyseisten hintojen ollessa oikaistuina samalle kaupan portaalle.

(49) Kiinan hinnat olivat tarkastelujaksolla noin 12 prosentin marginaalilla yhteisön tuotannonalan hintoja alemmat. Olisi pantava merkille, että hinnan alittavuuden marginaali oli aiemmassa tutkimuksessa 41 prosenttia.

3. Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

a) Tuotanto

(50) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi tarkastelujaksolla 32 prosenttia noin 276000 tonnista vuonna 1993 noin 363800 tonniin vuonna 1998. Tuotanto oli suurimmillaan noin 372300 tonnia vuonna 1995.

b) Tuotantokapasiteetti

(51) Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti laskettiin vaahdotuskapasiteetin perusteella, joka on fluorisälpätuotannon pullonkaula. Tuotantokapasiteetti väheni tarkastelujaksolla kolme prosenttia 518000 tonnista vuonna 1993 502000 tonniin vuonna 1998.

c) Kapasiteetin käyttöaste

(52) Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste nousi niin, että kun se vuonna 1993 oli 53 prosenttia, vuonna 1994 se oli jo 60 prosenttia ja vuonna 1995 72 prosenttia, mistä se laski 68 prosenttiin vuonna 1996 ja 1997 ja nousi jälleen 72 prosenttiin vuonna 1998. Vuosien 1993 ja 1994 alhaiset tasot selittyvät polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksista sellaisina kuin ne ovat määritettyinä aiemmassa tutkimuksessa. Polkumyyntitoimenpiteet alkoivat vaikuttaa vasta vuoden 1994 jälkeen niin, että yhteisön tuotannonala pystyi toimimaan korkeammilla kapasiteetin käyttöasteilla.

d) Myyntimäärä

(53) Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisössä lisääntyi noin 120000 tonnista vuonna 1993 noin 189000 tonniin vuonna 1998. Myynti lisääntyi erityisesti vuonna 1995, kun yhteisön tuotannonala nosti myyntinsä 191600 tonniin laskemalla hintojaan. Tämän se teki säilyttääkseen osuutensa yhteisön markkinoista.

e) Markkinaosuus

(54) Yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön markkinoista pieneni vuoden 1993 42,1 prosentista 38,1 prosenttiin vuonna 1998; merkittävintä lasku oli vuonna 1995. Vuonna 1995 saavutettu 47,8 prosentin markkinaosuus vastaa kyseisenä vuonna tapahtunutta yhteisöön tulevan tuonnin yleistä vähentymistä, joka johtui yhteisön tuotannonalan kannattavuutensa kustannuksella veloittamista alhaisista hinnoista. Vuoden 1995 jälkeen markkinaosuus väheni säännöllisesti ja laski neljä prosenttiyksikköä vuoteen 1993 verrattuna.

f) Hintakehitys

(55) Yhteisön tuotannonalan fluorisälvän keskimääräinen myyntihinta yhteisön markkinoilla laski vuosina 1993-1995 ja nousi yleisesti vuosina 1995-1998; saavuttaen huippunsa vuonna 1997. Vuoden 1995 alhainen hintataso vastaa edellä mainittua yhteisön tuotannonalan toimintalinjaa, jonka tarkoituksena oli markkinaosuuden säilyttäminen hintatasoa alentamalla. Yhteisön tuotannonalan hintataso nousi vuosina 1995-1997, jolloin sekä kiinalaisten tuotteiden hinnat että fluorisälvän kysyntä nousivat vakaasti. Yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat hieman vuosina 1997 ja 1998, jolloin myös Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat.

g) Kannattavuus

(56) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus nousi prosenttiosuutena nettomyynnistä ilmaistuna vuoden 1993 - 11,8 prosentista 0,9 prosenttiin vuonna 1998.

h) Työllisyys

(57) Yhteisön tuotannonalan työllisyys laski vuoden 1993 696 työntekijästä 689 työntekijään vuonna 1998.

i) Varastot

(58) Yhteisön tuottajien varastot pienenivät tasaisesti vuoden 1993 noin 50000 tonnista 28400 tonniin vuonna 1998, mikä merkitsee 43 prosentin vähennystä. Varastot vastasivat 18 prosenttia tuotannosta vuonna 1993 ja 8 prosenttia vuonna 1998.

j) Investoinnit

(59) Fluorisälpää tuottavan yhteisön tuotannonalan kokonaisinvestoinnit lisääntyivät noin 2,2 miljoonasta ecusta vuonna 1993 9,4 miljoonaan ecuun vuonna 1998.

k) Päätelmät

(60) Vuonna 1994 tapahtuneen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne parani kaiken kaikkiaan. Tuotantoprosessin järkeistämiseksi ponnisteltiin jatkuvasti ja uusia investointeja tehtiin. Vaikka tilanne on kokonaisuutena kohentunut, yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan ole toimenpiteiden voimassaoloaikana ehtinyt täysimääräisesti elpyä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiemmista vaikutuksista varsinkaan kannattavuuden osalta. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus pysyikin negatiivisena vuosina 1993-1997. Se alkoi parantua vuodesta 1997, jolloin myös sen myyntihinnat yhteisössä ja tuottavuus alkoivat kohentua. Yhteisön tuotannonala on kuitenkin ainoastaan lievästi kannattavuusrajan yläpuolella ja sen taloudelliset tulokset ovat selvästi heikommat kuin mitä kyseisen tyyppinen tuotannonala pystyy tavanomaisissa markkinaolosuhteissa saavuttamaan.

(61) Tämän vuoksi katsotaan, että vaikka yhteisön tuotannonalan tilanne on kohentunut polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, se ei ole vielä täysin elpynyt ja sen tilanne on edelleen heikko.

4. Kyseessä olevan tuonnin vaikutukset

(62) Tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteisön markkinoille suuntautuva Kiinan vienti on kasvanut edelleen maaliskuussa 1994 käyttöönotetuista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta. Kiinasta tuleva fluorisälvän tuonti kasvoi 157 prosenttia vuosina 1993-1998 ja sen osuus yhteisön markkinoista nousi 21,3 prosentista 31,3 prosenttiin. Samalla ajanjaksolla yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi 58 prosenttia, mutta se menetti markkinaosuutta Kiinasta tulevalle tuonnille. Sen osuus yhteisön markkinoista laski 42,1 prosentista 38,1 prosenttiin.

(63) Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat 29 prosenttia tarkastelujaksolla. Kyseiseen hintakehitykseen vaikuttivat maaliskuussa 1994 käyttöönotetut polkumyyntitoimenpiteet ja vuonna 1994 käyttöönotettu Kiinan vientilisenssijärjestelmä, joka on nostanut kiinalaisten tuotteiden hintoja kaikkialla maailmassa. Hintojen nousu on ollut merkittävintä vuodesta 1996, jolloin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat alkoivat nousta ja tappiot vähentyä.

(64) Heinäkuussa 1998 ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön ministeriö (MOFTEC) poisti vientikiintiön ja jätti ainoastaan lisenssimaksun voimaan. Samaan aikaan kiinalaisten tuotteiden hinnat laskivat, erityisesti vuoden 1998 jälkipuoliskolla ja vuonna 1999, mikä osoittaa, että kiinalaisen fluorisälvän hinnat saattavat laskea, mikäli polkumyyntitoimenpiteitä ei ole voimassa.

5. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrät ja hinnat

(65) Muista kolmansista maista tulevan fluorisälvän tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 46 prosenttia noin 104100 tonnista vuonna 1993 151700 tonniin vuonna 1998. Edellä mainittujen maiden markkinaosuus laski kuitenkin kaiken kaikkiaan vuosina 1993-1998 36,6 prosentista 30,6 prosenttiin.

(66) Niiden muiden viejämaiden veloittamat hinnat nousivat 20 prosenttia vuosina 1993-1998. Marokkoa lukuun ottamatta ne olivat kuitenkin keskimäärin Kiinan hintoja alemmat. Se, että Namibian ja Etelä-Afrikan keskimääräiset vientihinnat ovat alemmat kuin Kiinan hinnat, johtuu siitä, että osa yhteisöön suuntautuvasta viennistä tapahtuu etuyhteydessä oleville yhteisön käyttäjille todennäköisesti siirtohinnoin. Kenian ja Marokon fluorisälvän hinnat vaikuttavat kuvastavan korkeampaa epäpuhtausprosenttia, koska hintojen on epäpuhtauksista käyttäjille aiheutuvien lisäkustannusten vuoksi oltava alhaisemmat.

(67) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että fluorisälvän tuonti muista kolmansista maista on vaikuttanut ainoastaan vähän yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Se osoittaa, että kiinalaiset viejät pystyivät merkittävästi parantamaan asemaansa yhteisössä ei ainoastaan yhteisön tuotannonalan vaan myös muiden kolmansien maiden kustannuksella.

G. VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(68) Nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisen todennäköisen vaikutuksen arvioimiseksi tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: fluorisälpäteollisuuden tilanne Kiinassa, kiinalaisen fluorisälvän tuonnin kehittyminen muissa kolmansissa maissa ja polkumyyntitoimenpiteiden poistamisen todennäköinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

1. Kiinan fluorisälpäteollisuuden tilannetta koskeva selvitys

a) Tuotanto, tuotantokapasiteetti, varastot

(69) Pyynnön esittäjä väitti, että Kiinan fluorisälvän tuotanto ja tuotantokapasiteetti ovat oleellisesti lisääntyneet tarkastelujaksolla ja ylittävät reilusti vuotuisesti maailmassa kulutettavan määrän. Lisäksi väitettiin, että mikäli toimenpiteet poistetaan, on olemassa uhka Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymisestä edelleen.

(70) Kiinalaiset viejät/kauppiaat väittivät, että kotimarkkinakulutuksen kasvun ja Kiinan viranomaisten käyttöönottamien tuotantoa ja tuotantokapasiteettia koskevan valvonnan vuoksi fluorisälvän yhteisöön suuntautuvan viennin lisääntyminen on hyvin epätodennäköistä, mikäli toimenpiteet kumotaan.

(71) Eräät yhteisön käyttäjät väittivät, ettei Kiinan tutkimusajanjakson aikainen nykyinen tuotanto ja tuotantokapasiteetti muodostanut uhkaa yhteisön tuotannonalalle, koska sisäinen kulutus kasvoi ja sellaiset Intian kaltaiset kolmannet maat, jotka eivät perinteisesti hankkineet tuotetta Kiinasta, alkoivat tuoda kiinalaista fluorisälpää ja koska oli odotettavissa, että Kiinan vienti suuntautuu Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä "Yhdysvallat", markkinoille siellä lisääntyväksi oletetun kysynnän vuoksi.

(72) Kuten edellä johdanto-osan 36 kappaleessa mainitaan, käytettävissä olevien tietojen perusteella olisi pantava merkille, että Kiinan tuotanto ja tuotantokapasiteetti kasvoivat tasaisesti tarkastelujaksolla. Kiinan tuotantokapasiteetti lisääntyi 1,9 miljoonasta tonnista vuonna 1993 2,4 miljoonaan tonniin vuonna 1998. Samalla ajanjaksolla tuotanto kasvoi 0,8 miljoonasta tonnista 1,4 miljoonaan tonniin. Kapasiteetin käyttöaste oli samaan aikaan alhainen: vuonna 1998 sen arvioitiin olleen 59 prosenttia. Kulutuksen Kiinan kotimarkkinoilla arvellaan olevan noin 300000 tonnia vuodessa. Lisäksi Kiina kasvatti varastojaan suuresti kyseisen ajanjakson aikana.

(73) Noin valtavan tuotantokapasiteetin ja Kiinan lisenssijärjestelmän mahdollisen poistamisen vuoksi on todennäköistä, että yhteisön markkinoille tulisi uudelleen nykyisen tuontimäärän ylittäviä suuria määriä polkumyynnillä tuotua kiinalaista fluorisälpää, mikäli polkumyyntitoimenpiteistä luovuttaisiin.

b) Kiinan vientilisenssijärjestelmä

(74) Kuten edellä johdanto-osan 32 kappaleessa mainitaan, Kiinan viranomaiset ottivat huhtikuussa 1994 käyttöön vientilisenssijärjestelmän, johon kuuluu fluorisälvän vuotuinen vientikiintiö ja vientilisenssimaksu.

(75) Järjestelmää on viime vuosina jonkin verran muutettu: vientikiintiö poistettiin vuoden 1998 puolessavälissä, josta saakka voimassa oli ainoastaan vientilisenssimaksu. Vuoden 1999 alussa Kiinan viranomaiset ottivat kiintiön uudelleen käyttöön. Vuonna 1998 lisenssimaksu oli keskimäärin noin 20,3 ecua tonnilta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että jos vientihinta on 113,5 ecua, tosiasiallinen vientihinta ilman lisenssimaksua olisi 93,2 ecua.

(76) Pyynnön esittäjä väitti, että Kiinan lisenssijärjestelmä saatetaan piakkoin poistaa, mistä aiheutuu pelko Kiinan fluorisälvän yhteisöön suuntautuvan viennin kasvusta alhaisempaan hintaan, mikäli polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(77) Kiinalaiset viejät/kauppiaat väittivät, että lisenssijärjestelmän tarkoituksena oli fluorisälpävarojen suojelu ja fluorisälpämarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden turvaaminen ja että ei ollut syytä olettaa, että järjestelmä poistettaisiin piakkoin. Ne väittivät lisäksi, että mikäli polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa, lisenssijärjestelmää ei poistettaisi.

(78) Katsottiin, että lisenssijärjestelmän tulevaisuutta koskevat oletukset ovat melko spekulatiivisia. Kiinan lisenssijärjestelmää koskeva selvitys kuitenkin osoittaa, että sitä on muutettu monta kertaa sen käyttöönoton jälkeen, muun muassa poistamalla vientikiintiö vuonna 1998. Lisäksi Kiinan lisenssimaksun huomattava määrä osoittaa, että kiinalaisilla fluorisälvän tuottajilla on mahdollisuuksia myydä hyvin alhaiseen hintaan. Lisäksi kolmannen maan julkisen vallan edustajien luonnonvarojen säilyttämiseksi laatiman ja hallinnoiman vientilisenssijärjestelmän olemassaolon perusteella ei voida tehdä päätelmää siitä, jatkuisiko vahingollinen polkumyynti vai ei.

c) Yhteisöön suuntautuvan Kiinan viennin hintakehitys

(79) Vaikuttaa siltä, että polkumyyntitoimenpiteet ovat johtaneet Kiinan vientihintojen asteittaiseen nousuun. Tämän vuoksi toimenpiteiden poistaminen voisi muuttaa tilanteen päinvastaiseksi ja johtaa vientihintojen laskemiseen, kuten vuonna 1998 saadut kokemukset ja Kiinan vientimaksun huomattava määrä osoittavat.

(80) Lisäksi vuonna 1998 todettiin useita tapauksia, joissa käyttäjät hankkivat kiinalaista fluorisälpää vähimmäishintaa alempaan hintaan ja joutuivat tämän vuoksi maksamaan polkumyyntitullia.

2. Polkumyyntitoimenpiteiden poistamisen todennäköiset vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen

(81) Ensiksikin pannaan merkille, että tutkimusajanjakson jälkeen eräs pyynnön esittäneistä yhteisön tuottajista lopetti fluorisälvän tuotantonsa menetettyään tärkeimmän asiakkaansa kiinalaisille kilpailijoille. Se, että tämä tapahtui polkumyyntitoimenpiteiden ollessa voimassa, osoittaa, että yhteisön tuotannonalalle saattaa aiheutua lisää vahinkoa, mikäli polkumyyntitoimenpiteet poistettaisiin.

(82) Toiseksi tutkimuksesta kävi ilmi, että asianomainen tuonti aiheutti hintapainetta yhteisön tuotannonalalle silloinkin, kun polkumyyntitoimenpiteet olivat voimassa. On odotettavissa, että mikäli toimenpiteistä luovuttaisiin, hinnat, joihin polkumyyntitoimenpiteet ovat tutkimuksen mukaan vaikuttaneet myönteisesti, alkaisivat laskea ja hinnan alittavuus olisi entistä merkittävämpää. Kiinan hintojen laskupotentiaalia kuvastaa vientilisenssimaksu, jonka määrä vuonna 1998 oli keskimäärin 20,3 ecua. Kun tämä määrä vähennetään vientihinnasta, hinnan alittavuuden marginaalin voidaan arvioida olevan 26,7 prosenttia. On odotettavissa, että sellainen hinnan alittavuus aiheuttaisi yhteisön tuotannonalalle huomattavia tappioita.

(83) Kolmanneksi on odotettavissa, että mikäli polkumyyntitoimenpiteitä ei ole voimassa, yhteisön markkinoilla on suuria määriä polkumyynnillä tuotua halpaa fluorisälpää. Todennäköisesti yhteisön tuottajien myyntimäärä vähenisi silloin entisestään ja ne menettäisivät edelleen markkinaosuuttaan kiinalaisille viejille.

3. Vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(84) Ottaen huomioon, että:

- fluorisälvän kiinalaiset tuottajat olivat tuntuvasti lisänneet tuotantokapasiteettiaan, keränneet suuria varastoja ja niillä oli erittäin alhainen kapasiteetin käyttöaste,

- voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet ja Kiinan julkisen vallan edustajien käyttöönottama vientilisenssijärjestelmä ovat vaikuttaneet huomattavasti Kiinan cif-vientihintojen kehitykseen. Järjestelmän ei voida katsoa takaavan vientihintojen säilymistä ennallaan, mikäli polkumyyntitoimenpiteitä ei ole voimassa,

- hinnat, joita kiinalaiset viejät veloittaisivat, mikäli polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi voimassa, saattaisivat olla hyvin alhaiset varsinkin, jos otetaan huomioon maksetun vientilisenssimaksun määrä, joka osoittaa hinnan alittavuuden jatkumisen olevan hyvin todennäköistä,

- yhteisön tuotannonalan tilanne on vielä heikko,

- useissa tapauksissa yhteisön käyttäjien on todettu hankkineen kiinalaista fluorisälpää vähimmäishinnan alittavaan hintaan,

tehdään se päätelmä, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama vahinko todennäköisesti jatkuu, mikäli voimassa olevat toimenpiteet poistettaisiin, jolloin myös yhteisön tuotannonalan tilanne voisi heikentyä entisestään.

H. YHTEISÖN ETU

(85) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, voitaisiinko selkeästi tehdä se päätelmä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön etu määritettiin kaikkien - tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien - etujen muodostaman kokonaisuuden arvioinnin perusteella.

(86) Olisi palautettava mieleen, että vähimmäishinnasta koostuvien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton ei aiemmassa tutkimuksessa katsottu olevan yhteisön edun vastaista. Olisi pantava merkille, että nykyinen tutkimus on tarkastelu, joka vaatii selvityksen tilanteesta, jossa polkumyyntitoimenpiteet ovat jo käytössä. Tämän johdosta nykyisen tutkimuksen ajoitus ja luonne mahdollistavat tarkasteltavana olevien polkumyyntitoimenpiteiden aiheuttamien kielteisten vaikutusten arvioinnin.

(87) Toimenpiteiden jatkamisen tai niiden jatkamatta jättämisen todennäköistä vaikutusta arvioidakseen komissio pyysi kyselylomakkeilla tietoja kaikilta edellä mainituilta asianomaisilta osapuolilta. Tuojat eivät vastanneet kyselyyn. Yhdeksän käyttäjää vastasi kyselyyn.

1. Yhteisön tuotannonalan etu

(88) Tutkimus on osoittanut yhteisön tuotannonalan hyötyneen voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä. Se on viime vuosina ponnistellut huomattavasti parantaakseen tuottavuuttaan rationalisoinnilla. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus parani 33 prosenttia tarkastelujaksolla, jolloin tehtiin jatkuvasti investointeja. Vuonna 1998 investointitaso oli erityisen korkea, mikä osoittaa, että tuotannonala on elinkelpoinen ja että se on päättänyt jatkaa toimintaansa.

(89) Yhteisön tuotannonalan tilanne on kuitenkin edelleen vaikea erityisesti kannattavuuden osalta. Näin ollen pienelläkin muutoksella tarkasteltavana olevan tuotteen kaupallisessa ympäristössä voi olla merkittävä kielteinen vaikutus yhteisön fluorisälpäteollisuuteen.

(90) Edellä esitetyn perusteella katsottiin, että mikäli toimenpiteitä ei jatketa, yhteisön tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikkenee. Tämän vuoksi toimenpiteiden jatkaminen olisi yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

2. Tuojien etu

(91) Yksikään etuyhteydetön tuoja ei vastannut kyselyyn. Haluttomuus yhteistyöhön saattaa olla osoitus siitä, että maaliskuussa 1994 käyttöönotetut polkumyyntitoimenpiteet eivät ole vaikuttaneet merkittävän kielteisesti tuojiin. Tätä voi tukea se tosiasia, että Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla jatkuvasti, ja siten tuojat ovat pystyneet jatkamaan tuotteen hankkimista Kiinasta.

(92) Edellä esitetyn perusteella tehdään se päätelmä, että toimenpiteiden jatkaminen ei johtaisi tuojien taloudellisen tilanteen heikentymiseen tulevaisuudessa.

3. Tuotetta käyttävän tuotannonalan etu

a) Alustavat huomiot

(93) Fluorisälpä on perusraaka-aine hyvin monelle jatkojalostustuotteelle, joilla on erittäin suuri arvonlisäys. Fluorisälvän ensimmäisessä jalostusvaiheessa tuotetaan fluorivetyhappoa, jota käytetään vuorostaan fluorihiilivetyjen (jäähdytysaineiden, liuottimien ja vaahtojen tuotantopanos), alumiinifluoridin (käytetään alumiinin tuotannossa) ja muiden kemiallisten johdannaisten tuotannossa.

b) Yhteistyössä toimivalta osapuolilta kerätyt tiedot

(94) Vuonna 1998 yhteistyössä toimivat käyttäjät ostivat kaiken Kiinasta tuodun fluorisälvän ja noin 80 prosenttia yhteisön tuotannonalan fluorisälvän myynnistä.

(95) Vuonna 1998 kyseisten yhteistyössä toimivien yritysten liikevaihto oli 26465 miljoonaa ecua, josta 682 miljoonaa ecua (2,6 prosenttia) tuli fluorisälvästä valmistetuista sovelluksista. Fluorisälpää käyttävä tuotannonala koostuu pienistä, keskisuurista ja suurista yrityksistä, jotka tekivät merkittäviä investointeja vuonna 1998. Fluorisälpäjohdannaisten alan painotettu keskimääräinen kannattavuus parani 3,7 prosentista vuonna 1996 6,3 prosenttiin vuonna 1998.

(96) Tutkimus on osoittanut, että fluorisälpä muodostaa noin 30 prosenttia fluorivetyhapon kokonaistuotantokustannuksista ja 5-20 prosenttia fluorivetyhapon johdannaisten kokonaistuotantokustannuksista.

c) Käyttäjien esittämät väitteet

i) Riippuvuus tuonnista

(97) Jotkut käyttäjät väittivät, että toimenpiteiden voimassapitäminen on yhteisön edun vastaista, koska käyttäjät ovat yhteisön vähäisen tuotantokapasiteetin takia riippuvaisia tuonnista. He väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen voisi johtaa riittämättömään tarjontaan yhteisössä, koska fluorisälvän kysyntä on teknologian ja sääntelyn kehityksen johdosta nousussa.

(98) Yhteisön tuotannonala ei kiistänyt, että kolmansista maista tuleva tuonti on tarpeen yhteisön fluorisälvän kysynnän tyydyttämiseksi. Se väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden tavoite ei ole estää tuontia yhteisöön, vaan varmistaa, että tuonti tapahtuu käypään hintaan.

(99) Tutkimuksesta kävi ilmi, että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole estäneet Kiinasta tulevaa tuontia yhteisön markkinoille. Fluorisälvän kysynnän lisäännyttyä tuonti Kiinasta kasvoi vuosina 1994-1998 146 prosenttia. Myös yhteisön tuotannonala lisäsi samaan aikaan myyntiään 58 prosenttia.

(100) Toimenpiteiden voimassapito ei edellä esitetyn perusteella todennäköisesti estä käyttäjiä hankkimasta tuotetta Kiinasta, mutta turvaverkon ylläpitäminen auttaa yhteisön tuotannonalaa toipumaan täysimääräisesti sille aiheutuneesta vahingosta. Edellä esitetyn perusteella on epätodennäköistä, että tarjonta olisi liian vähäistä, mikäli polkumyyntitoimenpiteet pidetään voimassa.

ii) Kilpailuhaitat

(101) Jotkut käyttäjät väittivät, että kiinalaisen fluorisälvän tuonnissa käyttöönotetut polkumyyntitoimenpiteet johtavat keinotekoisen korkeisiin fluorisälvän hintoihin yhteisössä ja siihen, että fluorisälvän käyttäjät joutuvat epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa niihin yhteisössä toimiviin kilpailijoihin, jotka eivät hanki fluorisälpää Kiinasta, ja myös muihin kilpailijoihin ympäri maailmaa. Tämä johtaisi fluorivetyhappotuotannon siirtämiseen Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, missä fluorisälvän saanti olisi halvempaa, sekä tästä aiheutuvaan työpaikkojen, investointien ja voittojen menetykseen suuren arvonlisäyksen tuotannonaloilla, jotka ovat elintärkeitä fluorisälpää käyttävän yhteisön tuotannonalan kilpailukyvyn kannalta tulevaisuudessa.

(102) Yhteisön tuotannonala on väittänyt, että jatkojalostusteollisuus on toimenpiteiden soveltamisaikana tehnyt merkittäviä investointeja yhteisössä, mikä on ristiriidassa uudelleensijoittumisesta esitetyn väitteen kanssa.

(103) Fluorisälpää käyttävän tuotannonalan on todettu tehneen merkittäviä investointeja yhteisössä vuosina 1996-1998. Lisäksi fluorisälvän hintojen todettiin olevan Yhdysvalloissa korkeampia kuin yhteisössä. Kiinasta tulleen tuonnin hinnat olivatkin vuonna 1998 Yhdysvalloissa seitsemän prosenttia korkeammat kuin Kiinasta tulleen tuonnin hinnat yhteisön markkinoilla. Käyttäjien voitot kasvoivat keskimäärin 3,7 prosentista vuonna 1996 6,3 prosenttiin vuonna 1998 voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta.

(104) Fluorivetyhappotuotannon siirtämisestä Kiinaan esitetyn väitteen osalta on todettava, että fluorivetyhappo on erittäin vaarallinen tuote, jota ei voida kuljettaa pitkiä matkoja. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että fluorivetyhappotuotannon siirtäminen Kiinaan johtaisi koko jatkojalostusteollisuuden siirtämiseen Kiinaan. Yhteistyössä toimivien käyttäjien esittämät polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisaikaa koskevat tiedot vaikuttavat kumoavan edellä esitetyn. Käyttäjät ovat tehneet merkittäviä investointeja yhteisön jatkojalostusteollisuudessa polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisaikana. Koko jatkojalostusteollisuuden siirtäminen Kiinaan siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa jatkettaisiin, ei edellä esitetyn perusteella vaikuta todennäköiseltä.

(105) Polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämisen nykyisessä muodossaan ei edellä esitetyn perusteella odoteta aiheuttavan kilpailuhaittoja tuotetta käyttävälle tuotannonalalle.

iii) Vaihtoehtoiset hankintalähteet

(106) Jotkut fluorisälpäjohdannaisten suurtuottajat ovat riippuvaisia fluorisälvän tuonnista. Käyttäjät väittivät, että muualta kuin Kiinasta, toisin sanoen Keniasta ja Meksikosta, peräisin olevassa fluorisälvässä on merkittäviä epäpuhtauksia, mikä selittää sen, miksi Kiina on luotettavin hankintalähde. Tämän vuoksi Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikeuttaisi hyvälaatuisen fluorisälvän saantia.

(107) Ensinnäkin olisi pantava merkille, että puhtausasteessa olevista eroista huolimatta tuonti muista maista on lisääntynyt polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisaikana kysynnän kasvun johdosta. Esimerkiksi Meksikosta tuleva tuonti on kuusinkertaistunut ja tuonti Keniasta on kasvanut 57 prosenttia. Edellä esitetty vaikuttaisi osoittavan, että tällainen fluorisälpä soveltuu eräisiin jatkojalostussovelluksiin.

(108) Toiseksi, Kiinasta tulevan tuonnin merkittävä kasvu osoittaa, että vuonna 1993 käyttöönotetut toimenpiteet eivät ole sulkeneet yhteisön markkinoita Kiinasta tulevalta tuonnilta, vaan nostaneet hintoja.

(109) Tämän vuoksi tehdään se päätelmä, että nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei todennäköisesti haittaisi minkäänlaatuisen fluorisälvän saantia.

4. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(110) Asiaan liittyvien eri etunäkökohtien tarkastelusta on käynyt ilmi, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen johtaa todennäköisesti fluorisälvän suhteellisen vakaaseen hintaan yhteisön markkinoilla, millä voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisaikana ei ole näyttänyt olevan kielteisiä vaikutuksia käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen. Yhteisön tuotannonalan polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta suojaamatta jättäminen voisi lisäksi heikentää sen tilannetta entisestään ja vaarantaa sen elinkelpoisuuden.

(111) Edellä esitetyn perusteella tehdään se päätelmä, että yhteisön edun perusteella ei tässä tapauksessa ole olemassa pakottavia syitä olla pitämättä polkumyyntitoimenpiteitä voimassa.

I. VÄLIVAIHEEN TARKASTELU

(112) Kiinalaiset viejät/kauppiaat väittivät, että oli laitonta panna vireille toimenpiteiden muotoon rajoittuva välivaiheen tarkastelu, koska ei oltu esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin katsoa olevan tarvetta muuttaa toimenpiteen muotoa. Ne väittivät, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelua koskeva pyyntö ei sisältänyt tietoja voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden tehottomuudesta.

(113) Olisi mainittava, että komissio pani toimenpiteiden muotoon rajoittuneen välivaiheen tarkastelun vireille omasta aloitteestaan. Vireillepano perustui siihen, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelua koskeva pyyntö sisälsi sellaisia tietoja, jotka antoivat viitteitä asianomaisten toimenpiteiden tehokkuuden heikentymisestä.

(114) Tutkimuksesta kävi ilmi, että vaikka yhteisön tuotannonala menetti tarkastelujaksolla markkinaosuutta, se on nykyisen polkumyyntitoimenpiteen ansiosta pystynyt nostamaan hintojaan ja tämän vuoksi vähentämään tappioitaan (erityisesti vuosina 1996-1998). Yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan ole ehtinyt toimenpiteiden tähänastisen voimassaolon aikana elpyä täysimääräisesti varsinkaan kannattavuuden osalta. Tämän vuoksi voidaan toimenpiteen tehokkuuden osalta todeta, että sen nykyinen muoto vaikuttaa soveliaalta palauttamaan yhteisön tuotannonalan tilanteen täysimääräisesti ennalleen, eikä sitä näin ollen olisi muutettava.

(115) Tutkimus osoitti, että polkumyyntitoimenpiteet eivät nykyisessä muodossaan ole merkittävästi vaikuttaneet käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen.

(116) Tämän vuoksi tehdään se päätelmä, että polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa nykyisessä muodossaan.

J. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(117) Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella oli tarkoitus suosittaa nykyisten toimenpiteiden edelleen voimassa pitämistä. Niille annettiin määräaika huomioiden esittämiseksi ilmoituksen johdosta. Lopullisen ilmoituksen jälkeen tehdyt huomiot otettiin asianmukaisesti huomioon.

(118) Edellä esitetystä seuraa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että asetuksella (EY) N:o 486/94 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan fluorisälvän tuonnissa käyttöönotettu, 113,50 ecua kuivatonnilta olevan vähimmäishinnan perusteella laskettu polkumyyntitulli olisi pidettävä voimassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan CN-koodiin ex 2529 21 00 (Taric-koodi 2529 21 00 10) tai CN-koodiin ex 2529 22 00 (Taric-koodi 2529 22 00 10) kuuluvan suodatuskakkuna tai jauheena olevan fluorisälvän tuonnissa.

2. Tulli on 113,50 euroa tonnilta (nettokuivapaino) olevan vähimmäishinnan ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotuksen suuruinen.

3. Mikäli tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen ja tämän vuoksi tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta jaetaan tullausarvon määrittämiseksi suhteellisesti komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(5) 145 artiklan mukaisesti, edellä säädettyä vähimmäistuontihintaa alennetaan tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteellista jakamista vastaavalla prosenttimäärällä. Tällöin maksettava tulli on alennetun vähimmäistuontihinnan ja alennetun vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotuksen suuruinen.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä syyskuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. Védrine

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(2) EYVL L 62, 5.3.1994, s. 1.

(3) EYVL C 276, 4.9.1998, s. 2.

(4) EYVL C 62, 4.3.1999, s. 3, sellaisena kuin se on oikaistuna EYVL C 120, 1.5.1999, s. 23.

(5) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1662/1999 (EYVL L 197, 20.7.1999, s. 25).