31997R1484

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1484/97,

annettu 22 päivänä heinäkuuta 1997,

kehitysmaiden väestöpolitiikoille ja -ohjelmille annettavasta avusta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 w artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä (2)

sekä katsoo, että

1) useimpien kehitysmaiden kykyä saavuttaa kestävä inhimillinen kehitys rajoittavat monet esteet, esimerkiksi nopea väestönkasvu; kyseisissä maissa on hyväksytty kansallisia väestöohjelmia,

2) Kairossa vuonna 1994 järjestetyssä kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin toimintaohjelma,

3) neuvosto totesi väestöstä ja kehityksestä 11 päivänä marraskuuta 1986 antamassaan päätöslauselmassa ja perhesuunnittelusta ja yhteistyöstä kehitysmaiden kanssa 18 päivänä marraskuuta 1992 antamassaan päätöslauselmassa tarpeen tyydyttää kiireesti perhesuunnittelupalvelujen kysyntä ja korosti samalla tarvetta auttaa kehitysmaita panemaan täytäntöön kokonaisvaltaisia väestöohjelmia, joissa otetaan huomioon kaikki syntyvyyden säätelyyn vaikuttavat eri tekijät,

4) Euroopan parlamentin istunnossa 25 päivänä marraskuuta 1993 korostettiin väestön ja kehityksen välinen moninainen suhde; tiettyyn rajaan asti väestönkasvu voi edistää taloudellista kehitystä; useiden kehitysmaiden erittäin nopean väestönkasvun vuoksi on kuitenkin mahdotonta vastata siitä syntyviin tarpeisiin ja tarjota kestäviä kehitysmahdollisuuksia erityisesti ympäristöasioissa,

5) Kohtuullisempaa väestönkasvua voitaisiin edistää seuraavasti:

- oikeudenmukaisemmalla tulonjaolla eri yhteiskuntaryhmien kesken,

- sellaisella talouspolitiikalla, joka antaa köyhille naisille ja miehille mahdollisuuden kehittää monenlaisia elinkeinoja,

- investoimalla kansanterveydelle tärkeisiin infrastruktuureihin, esimerkiksi puhtaaseen veteen, parempiin viemäröintijärjestelmiin ja kelvollisiin asuinrakennuksiin,

- sellaisella terveyspolitiikalla, jolla parannetaan köyhien mahdollisuuksia käyttää terveyspalveluja, ja

- edistämällä naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia osallistua perus- ja ammattikoulutukseen sekä parantamalla koulutuksen laatua,

6) osa kehitysmaista on tullut väestönkasvussa murrosvaiheeseen, jolle on ominaista merkittävä syntyvyyden laskeminen, mikä on osoitus perhekoon pienentämistä suosivasta asennemuutoksesta; muut kehitysmaat eivät ole tässä vaiheessa, ja niille olisi sen vuoksi tarjottava erityisapua,

7) naisten, miesten ja erityisesti nuorten oma valinnanvapaus heidän suvun jatkamiseen liittyviä oikeuksiaan koskevien tietojen ja palvelujen riittävän saatavuuden kautta on tärkeä osa edistystä ja kehitystä,

8) Euroopan yhteisö on vuodesta 1990 alkaen osallistunut näihin tavoitteisiin tähtäävien erityistoimenpiteiden ja koehankkeiden rahoittamiseen, ja yhteisön on aika tehostaa yhteistyötä tällä erityisalueella mainitun Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman mukaisesti,

9) yhteisö tukee yksilön vapautta päättää lastensa lukumäärästä ja näiden syntymien väliin jätettävästä ajasta; se tuomitsee kaikki ihmisoikeuksien loukkaukset, kuten painostuksesta tehdyt raskaudenkeskeytykset, pakkosteriloinnit, lapsentapot, heitteillejätöt, hylkäämiset ja ei-toivottujen lasten huonon kohtelun väestönkasvun rajoittamiskeinona,

10) tällä asetuksella ei tueta sterilointiin tai raskaudenkeskeytykseen rohkaisevia kannustimia eikä ehkäisymenetelmien laitonta kokeilua kehitysmaissa,

11) yhteisö on sitoutunut seuraamaan Kairon kansainvälisen konferenssin toimintaa erityisesti lisäämällä kehitysmaiden väestönohjelmille suuntaamaansa rahoitustukea,

12) yhteistyötoimia toteutettaessa on tarkoin noudatettava Kairon kansainvälisessä konferenssissa tehtyä päätöstä, jonka mukaisesti raskaudenkeskeytystä ei missään tapauksessa saa edistää perhesuunnittelumenetelmänä,

13) avunsaajamaita on autettava laatimaan sellaisia väestöohjelmia, jotka ovat yhteensopivia kestävän kehityksen kanssa, sekä kehittämään sosiaalisella, talouden ja kulttuurin aloilla ja erityisesti avainasemassa olevilla koulutuksen ja terveyden aloilla sellaisia strategioita, joilla pyritään antamaan naisille päätösvaltaa ja saavuttamaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo, sillä nämä tekijät ovat ratkaisevia pyrittäessä antamaan naisille valinnanvapaus raskautensa, perhesuunnittelun omaksumisen ja heidän oman suvunjatkamiseen liittyvän terveytensä hallinnan osalta,

14) ollakseen todella tehokkaita näiden väestöohjelmien on oltava osa laajempaa köyhyyden ja ympäristöuhkien torjumiseen tähtäävää politiikkaa,

15) tämänsuuntaiset uudet toimet ovat tehokkaita ainoastaan, jos niihin liittyy sellaista kestävää kehitystä, joka mahdollistaa kehitysmaiden sopusointuisen ja asteittaisen integroitumisen maailmantalouteen,

16) valtioista riippumattomilla järjestöillä ja yksityisillä toimijoilla voi olla merkittävä tehtävä terveys-, koulutus- ja perhesuunnittelupolitiikkojen onnistumisessa erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa, sillä naiset ovat keskeisessä asemassa kaiken kestävään inhimilliseen kehitykseen pyrkivän politiikan kannalta,

17) tämän asetuksen mukaan toteutetut toimenpiteet on rahoitettava Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta avustuksina, joita ei peritä takaisin,

18) 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistuksen 2 kohdassa tarkoitettu rahoitusohje on otettu tähän asetukseen ohjelman koko voimassaolon ajaksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyihin budjettivallan käyttäjän toimivaltuuksiin, ja

19) on laadittava kyseisen alan yhteistyötä koskevat hallinnolliset säännöt ja menettelyt,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteisö ryhtyy yhteistyöhön kehitysmaiden väestöpolitiikkojen ja -ohjelmien tukemiseksi.

2 artikla

Tämän asetuksen mukaan toteutetut toimenpiteet suunnataan ensisijaisesti kauimpana Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin määrittelemistä kriteereistä olevien maiden, köyhimpien ja vähiten kehittyneiden maiden sekä kehitysmaiden huono-osaisimpien väestönosien auttamiseen.

3 artikla

Tämän asetuksen mukainen apu täydentää ja vahvistaa muiden kehitysyhteistyön välineiden mukaisesti koulutuksen ja terveyden aloilla annettavaa apua, ja siinä pyritään ottamaan väestökysymykset täysipainoisesti huomioon ja sisällyttämään ne yhteisön ohjelmiin.

4 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa yhteistyössä rahoitettavien toimien osalta on otettava huomioon seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

- naisille, miehille ja nuorille on annettava mahdollisuus valita vapaasti ja tietoon perustuen lastensa lukumäärä ja näiden syntymien väliin jätettävä aika,

- on edistettävä mainitulle valinnanvapauden täydelliselle toteutumiselle suotuisan sosiokulttuurisen, taloudellisen ja koulutuksellisen ympäristön aikaansaamista varsinkin naisille ja nuorille, erityisesti tuomitsemalla ja hävittämälla kaikki seksuaalisen väkivallan, silpomisen ja pahoinpitelyn muodot, jotka loukkaavat heidän ihmisarvoaan ja vahingoittavat heidän terveyttään,

- on edistettävä terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä tai uudistamista naisille, miehille ja myös nuorille tarkoitetun suvunjatkamiseen liittyvän terveydenhuollon saatavuuden ja laadun parantamiseksi ja näin ollen naisten ja lasten terveyttä uhkaavien tekijöiden huomattavaksi vähentämiseksi.

2. Yhteisön apua voidaan myöntää sellaisille hankkeille, joihin kuuluu toimintaa seuraavilla aloilla:

- tuki suvunjatkamiseen liittyvien terveydenhoitopalvelujen perustamiseksi, kehittämiseksi ja niiden saatavuuden parantamiseksi osana hallitusten, kansainvälisten elinten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja yksityisten toimijoiden toteuttamia politiikkoja ja ohjelmia, jotka kohdistetaan varsinkin niille ryhmille, joille kysymys on erityisen tärkeä, kuten nuorille, raskaana oleville naisille ja muille paikallisesti määräytyville ryhmille,

- apu sellaisten politiikkojen laatimisessa, soveltamisessa ja rahoittamisessa, jotka vaikuttavat osaltaan naisten ja tyttöjen suvunjatkamiseen liittyvän terveyden kohentamiseen,

- suvunjatkamiseen liittyvien terveydenhuoltopalvelujen parantaminen, mihin kuuluvat esimerkiksi turvallisemmat raskaudet, neuvolahoito, perhesuunnittelu sekä sukupuoliteitse tarttuvien sairauksien, myös aidsin, ehkäisy ja hoito, infrastruktuurin, laitteiden, hankintojen, koulutuksen tai tutkimuksen keinoin,

- tuki tiedotus-, koulutus- ja valistuskampanjoille, joiden tarkoituksena on edistää suvunjatkamiseen liittyvää terveyttä ja väestökysymysten, myös demografisen murrosvaiheen nopeuttamisen laajakantoisen yhteiskunnallisen hyödyn, ymmärtämistä,

- perhesuunnittelupolitiikka ja -palvelut, joihin kuuluu turvallisista ja tehokkaista perhesuunnittelumenetelmistä tiedottaminen,

- perusrakenteiden, vapaaehtoistyön, paikallisten valtioista riippumattomien järjestöjen ja etelä - etelä -yhteistyön kehittäminen ohjelmien toteuttamiseksi, kokemusten vaihto sekä tuki kumppaneiden välisille yhteistyöverkoille.

5 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitettua rahoitustukea voivat saada seuraavanlaiset yhteistyökumppanit: alueelliset ja kansainväliset järjestöt, paikalliset ja jäsenvaltioissa toimivat valtioista riippumattomat järjestöt, kansalliset, alueelliset ja paikalliset julkishallinnon laitokset ja virastot, lähiyhteisön järjestöt, mukaan luettuina naisjärjestöt, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä julkiset ja yksityiset toimijat.

6 artikla

Yhteistyöaloitteita toteutetaan asianomaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella, jotta vältettäisiin pakottavia, syrjiviä tai perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia rajoittavia ohjelmia. Asianomaisten väestönosien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuuritausta otetaan huomioon ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Erityisesti naisia kehotetaan osallistumaan kaikkien väestöhankkeiden ja -ohjelmien laatimiseen, suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

7 artikla

1. Edellä 2 artiklan mukaisesti toteutetuissa toimissa käytettyjä keinoja ovat tutkimukset, tekninen apu, koulutus tai muut palvelut, tavaranhankinnat sekä tilintarkastukset ja arviointi- ja valvontatehtävät.

2. Tarpeen mukaan asianomaisissa toimissa voidaan käyttää yhteisön rahoitusta sekä pääomasijoitukseen, lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden hankintaa, että toimituskuluihin joko ulkomaan tai paikallisena valuuttana. Koulutusohjelmia lukuun ottamatta toimintakulut voidaan kuitenkin yleensä korvata vain käynnistysvaiheen ajalta ja asteittain vähentyen.

3. Edellä 5 artiklassa määriteltyjen kumppaneiden rahoitusosuutta pyydetään jokaiseen yhteistyötoimeen. Niiden osallistumista pyydetään kyseisten osapuolten mahdollisuuksien rajoissa ja kunkin toimen luonteen mukaan.

4. Paikallisten kumppaneiden rahoitusosuus erityisesti toimintakuluihin hankitaan ensisijaisesti sellaisissa hankkeissa, joiden tarkoituksena on käynnistää pitkäaikaisia toimintoja, näiden hankkeiden jatkuvuuden turvaamiseksi yhteisön rahoituksen päätyttyä.

5. Yhteisrahoitusmahdollisuuksia voidaan etsiä muiden rahoittajien kanssa ja erityisesti jäsenvaltioiden kanssa.

6. Komissio huolehtii siitä, että tämän asetuksen nojalla annettavan tuen yhteisöllistä luonnetta korostetaan.

7. Perustamissopimuksessa tarkoitettujen yhtenäisyyden ja täydentävyyden tavoitteiden toteuttamiseksi ja kaikkien toimien mahdollisimman suuren tehokkuuden takaamiseksi komissio voi toteuttaa kaikki tarpeelliset yhteensovittamistoimet, erityisesti:

a) järjestelmällisen tiedonvaihto- ja tietojen analysointijärjestelmän laatiminen toimista, jotka on jo rahoitettu, ja toimista, joiden rahoittamista yhteisö ja jäsenvaltiot suunnittelevat,

b) toimien toteuttamispaikalla tapahtuva yhteensovittaminen säännöllisten kokousten avulla sekä tietojenvaihtona avunsaajamaassa olevien komission edustajien ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa.

8. Komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tekee kaikki tarpeelliset aloitteet asianmukaisen yhteensovittamisen ja tiiviin yhteistyön varmistamiseksi avunsaajamaiden kanssa samoin kuin rahoittajien ja muiden asiaan liittyvien kansainvälisten elinten, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien elinten ja varsinkin Yhdistyneiden Kansakuntien väestörahaston (UNFPA) kanssa, mahdollisimman suuren maailmanlaajuisen ja kansallisen vaikutuksen saamiseksi aikaan.

8 artikla

Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea annetaan avustuksina, joita ei peritä takaisin.

9 artikla

Rahoitusohjeeksi tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi kautena 1998-2002 vahvistetaan 35 miljoonaa ecua.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien perusteella.

10 artikla

1. Komission tehtävänä on tässä asetuksessa tarkoitettujen toimien arviointi, hyväksyminen ja hallinnointi talousarviomenettelyn ja muiden voimassa olevien menettelyjen mukaisesti, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa 21 päivänä joulukuuta 1977 annetussa varainhoitoasetuksessa (3) säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Hankkeiden ja ohjelmien arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat tekijät:

- toimien tehokkuus ja toteuttamiskelpoisuus,

- kulttuurisidonnaiset, sosiaaliset, sukupuoleen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat,

- hankkeen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä instituutioiden kehittyminen,

- samankaltaisista toimista saadut kokemukset.

3. Päätökset yli kahden miljoonan ecun avustuksista tämän asetuksen nojalla rahoitetuille yksittäisille toimille sekä sellaiset muutokset, joiden seurauksena toimea varten alun perin hyväksytty rahoituksen määrä ylittyy enemmän kuin 20 prosenttia, tehdään 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Komissio ilmoittaa 11 artiklassa tarkoitetulle komitealle lyhyesti rahoituspäätöksistä, joita se aikoo tehdä sellaisten hankkeiden ja ohjelmien osalta, joiden arvo on alle kaksi miljoonaa ecua. Tämä ilmoitus tehdään viimeistään viikkoa ennen päätöksen tekemistä.

4. Komissio voi hyväksyä komitean lausuntoa pyytämättä 11 artiklassa tarkoitetut sellaiset lisäsitoumukset, jotka tarvitaan näiden toimien yhteydessä odotettavissa olevien tai jo todettujen ylitysten kattamiseen, jos ylitys tai lisätarve on enintään 20 prosenttia alkuperäisestä, rahoituspäätöksessä vahvistetusta maksusitoumuksesta.

5. Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehdyissä rahoitussopimuksissa määrätään, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat tehdä itse paikalla tarkastuksia niiden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti, jotka komissio määrää voimassa olevia sääntöjä ja erityisesti 1 kohdassa tarkoitetussa asetuksessa olevia sääntöjä noudattaen.

6. Jos toimintaa säätelevät yhteisön ja avunsaajavaltion väliset rahoitussopimukset, niissä määrätään, että yhteisö ei rahoita verojen, tullien tai veronluonteisten maksujen maksamista.

7. Tarjouspyyntöihin ja julkisiin hankintoihin osallistuminen on avoin tasapuolisesti jäsenvaltioiden ja avunsaajavaltion luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Osallistumisoikeus voidaan ulottaa koskemaan muita kehitysmaita.

8. Hankintojen on oltava peräisin jäsenvaltioista, avunsaajavaltiosta tai muista kehitysmaista. Olosuhteiden vaatimissa poikkeustapauksissa hankinnat voivat olla peräisin muualta.

9. Erityistä huomiota on kiinnitettävä:

- kannattavuuden ja pysyvien vaikutusten tavoitteluun hankkeiden suunnittelussa,

- tavoitteiden ja tulosmittareiden selkeään määrittelyyn ja seurantaan kaikkien hankkeiden osalta.

11 artikla

1. Komissiota avustaa maantieteellisin perustein määrättävä kehitysasioissa toimivaltainen komitea.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

3. Edellä 1 kohdan mukaisten komiteoiden yhteiskokouksessa käydään kerran vuodessa keskustelu seuraavana vuonna toteutettavien toimien yleisistä suuntaviivoista komission edustajan antaman selostuksen pohjalta.

12 artikla

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaisen varainhoitovuoden päättyessä kertomuksen, joka sisältää yhteenvedon varainhoitovuoden aikana rahoitetuista toimista sekä arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta varainhoitovuoden aikana.

Yhteenveto sisältää erityisesti tiedot toimijoista, joiden kanssa on tehty sopimuksia.

2. Komissio arvioi säännöllisesti yhteisön rahoittamia toimia vahvistaakseen, onko näiden toimien tavoitteet saavutettu, ja voidakseen antaa suuntaviivoja tulevien toimien tehokkuuden parantamiseksi. Komissio toimittaa 11 artiklassa tarkoitetulle komitealle yhteenvedon tehdyistä arvioinneista, joita komitea voi tarvittaessa tarkastella. Arviointikertomukset ovat jäsenvaltioiden pyynnöstä niiden käytettävissä.

3. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille hyväksytyistä toimista ja hankkeista sekä kertoo niiden kustannukset, luonteen, avunsaajamaan ja kumppanit viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on tehnyt päätöksensä.

13 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2002 asti.

2. Komissio esittää kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista yhteisön tämän asetuksen nojalla rahoittamista toimista tekemänsä arvioinnin, johon voi sisältyä ehdotuksia tämän asetuksen tulevaisuudesta ja tarvittaessa ehdotuksia siihen tehtävistä muutoksista tai sen voimassaolon jatkamisesta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 1997.

Neuvoston puolesta

J. POOS

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 310, 22.11.1995, s. 13 ja

EYVL N:o C 323, 29.10.1996, s. 7.

(2) Euroopan parlamentin lausunto annettu 24 päivänä toukokuuta 1996 (EYVL N:o C 166, 10.6.1996, s. 252), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu 22 päivänä marraskuuta 1996 (EYVL N:o C 6, 9.1.1997, s. 8) ja Euroopan parlamentin päätös tehty 13 päivänä maaliskuuta 1997 (EYVL N:o C 115, 14.4.1997, s. 113).

(3) EYVL N:o L 356, 31.12.1977, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2335/95 (EYVL N:o L 240, 7.10.1995, s. 12).