31997D0287

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 2 päivänä huhtikuuta 1997,

polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä sellaisten Japanista peräisin olevien kuulalaakereiden tuonnissa, joiden suurin ulkohalkaisija on enintään 30 millimetriä (97/287/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2331 (2), ja erityisesti sen 9 artiklan sekä 11 artiklan 2, 3 ja 7 kohdan,

kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo, että

A. MENETTELY

(1) Vuoden 1984 heinäkuussa neuvosto otti käyttöön asetuksella (ETY) N:o 2089/84 (3) lopullisen polkumyyntitullin sellaisten Japanista ja Singaporesta peräisin olevien kuulalaakereiden, jäljempänä `kyseiset kuulalaakerit`, tuonnissa, joiden suurin ulkohalkaisija on enintään 30 millimetriä. Komissio aloitti 18 päivänä kesäkuuta 1988 julkaistulla ilmoituksella Japanista tapahtuvaan tuontiin sovellettavia toimenpiteitä koskevan uudelleentarkastelun (4), jonka johdosta neuvosto muutti voimassa olevan polkumyyntitullin asetuksella (ETY) N:o 2685/90 (5).

(2) Federation of European Bearing Manufactuers' Associations (FEBMA) jätti 1 päivänä lokakuuta 1994 asetuksella (ETY) N:o 2685/90 käyttöönotettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden välivaiheen uudelleentarkastelua koskevan pyynnön sellaisten yhteisön tuottajien puolesta, joiden väitettiin edustavan suurta osaa yhteisön kyseisten kuulalaakereiden kokonaistuotannosta.

(3) Pyynnössä väitettiin, että voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät olleet tai eivät enää olleet riittäviä ehkäisemään vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä, sillä sekä polkumyynnin että siitä aiheutuneen vahingon väitettiin lisääntyneen.

(4) Komissio katsoi, että oli olemassa riittäviä todisteita välivaiheen uudellentarkastelun aloittamiseksi muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3283/94 (6) 11 artiklan 3 kohdan nojalla ja se julkaisi 23 päivänä maaliskuuta 1995 ilmoituksen Japanista peräisin olevien kyseisten kuulalaakereiden tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden välivaiheen uudelleentarkastelun aloittamisesta (7).

(5) Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen aloittamisesta yhteisön tuottajille, tuojille ja japanilaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Japanin edustajille ja antoi asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(6) Komissio etsi ja tarkisti kaikki tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot.

(7) Tässä menettelyssä käytettiin tutkimusajanjaksona 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1994 välistä ajanjaksoa. Tiettyjen tekijöiden suuntauksia koskevassa arvioinnissa, jonka tarkoituksena oli päätellä, oliko yhteisön tuotannonala kärsinyt vahinkoa kyseessä olevan tuonnin perusteella, käytettiin 1 päivän tammikuuta 1991 ja 31 päivän joulukuuta 1994 välistä ajanjaksoa.

(8) Vahingon arviointia varten ja 7 kappaleessa mainitun ajanjakson osalta kerättyjen tietojen verrattavuuden varmistamiseksi käytettiin viidentoista jäsenvaltion yhteisöä koskevia tietoja myös yhteisön laajentumista kattamaan Ruotsi, Suomi ja Itävalta edeltävän ajan osalta.

(9) Tutkimus on ylittänyt tavanomaisen keston vahingon toteamisen ja menettelyn syy-yhteyksien monimutkaisuuden vuoksi, minkä pääasiallinen syy oli tutkittavan tuotteen lajien runsaus ja erilaisuus.

(10) Yhteisön tuotannonala, jonka puolesta välivaiheen uudelleentarkastelua koskeva pyyntö jätettiin, koostuu seuraavista tuottajista:

- SKF France S.A. (Ranska)

- SKF Industrie SpA (Italia)

- ROL Rolamentos Portugueses SARL (Portugali)

- GRW Gebr. Reinfurt GmbH & Co. KG (Saksa), ja

- INA Kugellager Schaeffler KG (Saksa).

(11) Seuraavat yritykset veivät kyseisiä kuulalaakereita Japanista yhteisöön tutkimusajanjakson aikana ja toimivat yhteistyössä komission kanssa uudelleentarkastelua koskevassa tutkimuksessa:

- Sapporo Precision Ltd.,

- NTN Corporation Ltd.,

- Nankai Seiko Co. Ltd.,

- Nachi-Fujikoshi Corp.,

- Koyo Seiko Co. Ltd.,

- NSK Ltd.,

- Inoue Jikuuke Kogyo Ltd.,

- Izumoto Seiko Co. Ltd.,

- Tottori Yamakei Bearing Seisakusho Ltd.,

- Nakai Bearings Co. Ltd.,

- Fujino Iron Works Ltd. ja

- NSK Micro Precision Ltd.

(12) Seuraava riippumaton tuoja toimi tässä tutkimuksessa yhteistyössä komission kanssa: I.S.O Import Standard Office (Ranska).

(13) Lisäksi lukuisat loppukäyttäjät esittivät huomautuksensa, jotka otettiin huomioon siinä määrin kuin ne vahvistettiin asiaa tukevilla todisteilla.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(14) Menettelyn kohteena oleva tuote on CN-koodiin 8482 10 10 kuuluvat yksiriviset syväuraiset säteiskuulalaakerit, joiden suurin ulkohalkaisija on enintään 30 millimetriä. Kuulalaakereita käytetään pääasiallisesti välituotteina, joita käytetään kulutus- ja tuotantohyödykkeiden kokoonpanossa tai varaosina.

(15) Japanissa ja yhteisössä kyseiset kuulalaakerit myydään pääsääntöisesti kahdelle asiakasryhmälle, eli teollisille käyttäjille ja jakelijoille.

(16) Todettiin, että Japanissa tuotetut kyseiset kuulalaakerit, jotka myydään kotimarkkinoilla ja jotka viedään yhteisöön sekä yhteisön tuottajien tuottamat kyseiset kuulalaakerit ovat samankaltaisia fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoitukseltaan. Tämän vuoksi niitä pidettiin samankaltaisena tuotteena asetuksen (EY) N:o 384/96 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

C. YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(17) Japanilaisessa omistuksessa olevia yhteisössä tuottavia yrityksiä ei pidetä asetuksen (ETY) N:o 2685/90 (johdanto-osan 32 kappale) osalta osana yhteisön tuotannonalaa asetuksen (EY) N:o 384/96 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tätä tulkintaa pidettiin perusteltuna sen vuoksi, että kyseiset yritykset ovat etuyhteydessä viejiin, jotka vievät tutkittavana olevaa tuotetta Japanista. Nämä yritykset myyvät koko tuotantonsa yhteisössä sijaitseville myyntitytäryhtiöille, jotka ovat myös etuyhteydessä Japanista vieviin viejiin ja jotka myös myyvät tuotuja Japanista peräisin olevia kyseisiä kuulalaakereita. Näissä olosuhteissa katsotaan, että yhteisössä sijaitsevat tuotantoyritykset voisivat tämän johdosta hyötyä hyvien liiketoimintatapojen vastaisista käytännöistä. Näin ollen kyseisten tuottajien ei katsottu toimivan tavanomaisina yhteisön tuottajina vaan lähinnä täydentävänä toimituslähteenä viejille, joiden väitettiin harjoittavan polkumyyntiä.

(18) Yksi johdanto-osan 10 kappaleessa mainituista yhteisön tuottajista ei vastannut komission kyselylomakkeeseen tämän asettamassa määräajassa. Koska kyseinen yritys ei toiminut yhteistyössä, se suljettiin pois yhteisön tuotannonalalta sellaisena, kuin se on valituksessa määritettynä, ja näin ollen myös komission vahingon määrityksestä tämän tutkimuksen yhteydessä. Tämän tutkimuksen lopun osalta ilmaisulla `yhteisön tuotannonala` tarkoitetaan yhteistyössä toimineita yhteisön tuottajia, jotka tukivat valitusta ja joiden yhteinen kyseisten kuulalaakereiden tuotanto muodostaa suuren osan yhteisön kokonaistuotannosta asetuksen (EY) N:o 384/96 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

D. VAHINKO

Kulutus

(19) Vuosien 1991 ja 1994 välisenä aikana kyseisten kuulalaakereiden kulutus viidentoista jäsenvaltion yhteisössä nousi noin 390 miljoonasta kappaleesta noin 536 miljoonaan kappaleeseen, eli noin 38 prosenttia. Tämä markkinoiden laajentuminen johtuu yleisten suhdannevaihtelujen vaikutuksesta kyseisten kuulalaakereiden markkinoihin, minkä aikana kyseisten kuulalaakereiden markkinoiden koko vaihtelee tuotteen käyttäjien yleisen toiminnan tason mukaisesti.

Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(20) Japanista peräisin olevien kyseisten kuulalaakereiden tuonti laski vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 808 tonnista 618 tonniin, eli 23,5 prosenttia. Japanista peräisin olevien kyseisten kuulalaakereiden myynti yhteisössä laski 19,6 miljoonasta kappaleesta 18,7 miljoonaan kappaleeseen, eli 4,5 prosenttia samana ajanjaksona.

(21) Tämän laskun mukaisesti ja vastoin yhteisön tuotannonalan väitteitä tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus laski jatkuvasti vuodesta 1991. Markkinaosuus laski 5,1 prosentista vuonna 1991 vuoden 1994 3,5 prosenttiin.

Tuontihinnat

(22) Hintatietoja toimittaneiden japanilaisten tuottajien edustavan valikoiman tietyiltä lajeilta perimiä hintoja verrattiin täysin samojen lajien osalta asiakasryhmittäin yhteisön tuottajien neljässä jäsenvaltiossa perimiin hintoihin (Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia). Kyseisten markkinoiden katsottiin edustavan yhteisössä vallitsevia olosuhteita kokonsa vuoksi sekä aikaisempien kuula- tai rullalaakereita koskeneiden tutkimusten mukaisesti. Tämän arvioinnin perusteella todettiin, että Japanista tapahtuva tuonti alitti hintoja, kuten asetuksessa (ETY) N:o 2685/90 (johdanto-osan 35 ja 36 kappale) oli määritetty. Päätelmien tekemistä tämän arvioinnin perusteella ei kuitenkaan pidetty perusteltuna, koska kyseessä olevat japanilaiset yritykset myyvät liian pienen määrän yhteisön tuottajien valmistamien lajien kanssa täysin samanlaisia tai niihin suoraan verrattavissa olevia lajeja niin suuressa määrin, että tällainen vertailu yhteisön tuottajiin olisi merkityksellinen. Näissä olosuhteissa, samoin kuin asetuksessa (ETY) N:o 2685/90, ei vahvistettu yksilöllisiä marginaaleja hintojen alittamiselle jokaisen kyseessä olevan yrityksen osalta.

Yhteisön tuotannonalan tilanne

Myynti ja markkinaosuudet

(23) Yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamien kyseisten kuulalaakereiden myynti nousi 81,6 miljoonasta kappaleesta 103,1 miljoonaan kappaleeseen vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, eli 26,2 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski samana ajanjaksona 21,1 prosentista 19,2 prosenttiin.

Hinnat

(24) Yhteisön tuotannonala väitti, että japanilaisten viejien harjoittama hintojen alittaminen tai alhaisempien hintatarjousten tekeminen johti hintapaineisiin, mikä pakotti yhteisön kyseisten kuulalaakereiden tuottajat laskemaan hintojaan omien markkinaosuuksien puolustamiseksi suurin taloudellisin menetyksin. Yhteisön tuotannonalan mukaan tämä hintojen alittaminen oli estänyt sitä nostamasta hintojaan vuoden 1994 aikana, eli lamakautta seuranneena nousukautena.

(25) Yhteisön tuottajien yhteisössä myymien kyseisten kuulalaakereiden hintojen kehitys vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen (1994) välisenä aikana arvioitiin yksityiskohtaisesti asiakasryhmittäin Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Italiassa sellaisten lajien osalta, joiden liikevaihto edusti yli 50:tä prosenttia kokonaisliikevaihdosta yhteisössä. Tämän perusteella ilmeni, että vuosien 1991 ja 1994 välisenä aikana hinnat laskivat keskimäärin 3,9 prosenttia (myynti kaikille asiakasryhmille). Vuosien 1993 ja 1994 välisenä aikana hinnat kuitenkin nousivat 1,4 prosenttia. Suurille teollisille käyttäjille suunnatussa myynnissä, joka muodostaa suurimman osan yhteisön tuotannonalan kokonaisliikevaihdosta, hinnat laskivat 4,2 prosenttia vuosien 1991 ja 1994 välisenä aikana ja nousivat 1,7 prosenttia vuosien 1993 ja 1994 välisenä aikana. Jakelijoille suunnatussa myynnissä hinnat laskivat 3,1 prosenttia vuosien 1991 ja 1994 välisenä aikana ja 0,4 prosenttia vuosien 1993 ja 1994 välisenä aikana.

(26) Koska yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi, minkä seurauksena tuotantokustannukset laskivat, yhteisön tuotannonala hyötyi näistä suhteellisen vakaista hinnoista. Joka tapauksessa katsotaan, että lievä hintojen alittaminen ei aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle merkittävää painetta hintojen laskemiseen. Tämän tueksi komissio totesi, että yhteisössä myytyjen japanilaista alkuperää olevien kyseisten kuulalaakereiden hinnan painotettu keskiarvo nousi huomattavasti vahingon määritystä koskevan tutkimusajanjakson aikana.

Kannattavuus

(27) Yhteisön tuotannonalan mukaan hintojen alittaminen ja sen aiheuttama hintakehitys vaikuttivat merkittävästi sen taloudelliseen tulokseen. Kuitenkin yhteisön tuottajien tämän uudelleentarkastelun yhteydessä toimittamista tiedoista ilmenee päinvastoin, että tutkittavana olevan tuotteen kannattavuus ilman ylimääräisiä tulo- tai kustannuseriä nousi 1 prosentin voitosta vuonna 1991 13 prosentin voittoon vuonna 1994 ja elpyi erityisesti vuonna 1994.

Tuotanto, tuotantokyky ja tuotantokyvyn käyttö

(28) Vuosien 1991 ja 1994 välisenä aikana yhteisön tuotannonalan tuotanto nousi 93 miljoonasta kappaleesta 135 miljoonaan kappaleeseen, eli 45 prosenttia. Samana ajanjaksona yhteisön tuotannonalan tuotantokyky tonneina ilmaistuna nousi hieman, eli 0,5 prosenttia, ja tuotantokyvyn käyttöaste, myös tonneina ilmaistuna, nousi 74,9 prosentista 85,8 prosenttiin.

Työllisyys

(29) Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan työllisyysaste laski 1 418 työntekijästä 1 177 työntekijään, eli 17 prosenttia. Olisi otettava huomioon, että tutkimuksen aikana suurin osa yhteisön tuottajista näytti ryhtyneen merkittäviin rakenneuudistusponnistuksiin yleisen tuottavuuden lisäämiseksi. Suurimpien yhteisön tuottajien julkisten lausuntojen perusteella katsotaan, että tämä rakenneuudistus oli tarpeeellinen rakenteellisten puutteiden korjaamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi pitkällä aikavälillä. Tuotantokyvyn, tuotantokyvyn käyttöasteen ja tuotannon kehityksen vertailun perusteella voidaan todeta, että tavoite saavutettiin, mikä ilmenee kannattavuuden parantumisena.

Vahinkoa koskeva päätelmä

(30) Edellä olevien vahinkoa koskevien tekijöiden, kuten yhteisön tuotannonalan kannattavuuden, tuotannon, tuotantokyvyn, tuotantokyvyn käyttöasteen ja myynnin arvioinnista ilmenee, että näiden kehityssuunta oli myönteinen, kun taas työllisyyden kehityssuunta oli kielteinen. Kannattavuuden osalta yhteisön tuotannonalan tulokset saavuttivat, ja joissakin tapauksissa ylittivät, tiettyjen suurimpien yhteisön tuottajien asettamat sisäiset tavoitteet. Tämä johtaa päätelmään, että yhteisön tuotannonalalla ei ollut taloudellisia tai rahoitukseen liittyviä vaikeuksia.

E. SYY-YHTEYS

(31) Yhteisön tuotannonala väitti, että Japanista tapahtuva tuonti oli vahingoittanut tämän tulosta, eli tulos olisi ollut parempi, jos yhteisön tuotannonala ei olisi joutunut laskemaan hintojaan japanilaisten viejien hintojen tasolle pystyäkseen kilpailemaan näiden kanssa.

(32) Tämän vuoksi komissio tutki asetuksen (EY) N:o 384/96 säännösten mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalan tilanne kyseessä olevan tuonnin määristä ja hinnoista ja voitiinko niiden vaikutusta pitää merkittävänä asetuksen (EY) N:o 384/96 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tutkimuksessa huolehdittiin siitä, että yhteisön tuotannonalan tilanteen ei katsottaisi johtuvan asianomaisesta tuonnista, jos se oli muiden tekijöiden aiheuttama.

(33) Ensiksi yhteisön tuottajien tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana perimien hintojen yksityiskohtaisesta arvioinnista sellaisena, kuin se on edellä kuvattuna, ilmenee, että kyseessä oleva tuonti ei vaikuttanut merkittävällä tavalla yhteisön tuottajien perimiin hintoihin eikä näin ollen näiden taloudelliseen tulokseen, kuten ei myöskään edellä lueteltuihin tekijöihin.

(34) Toiseksi olisi muistettava, että Japanista tapahtuvan tuonnin määrä laski tutkimusajanjaksona sekä absoluuttisesti että markkinaosuuden osalta. Tosin myöskin yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski, mutta lasku Japanista tapahtuvan tuonnin markkinaosuudessa prosentteina ilmaistuna oli jyrkempi kuin lasku yhteisön tuotannonalan markkinaosuudessa. Tämän vuoksi on kohtuullista päätellä, että toisin kuin mitä yhteisön tuotannonala väittää, se ei menettänyt markkinaosuuksia Japanista tapahtuvalle tuonnille.

(35) Kolmanneksi, tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana merkittäviä määriä tuotiin muualta kuin Japanista, ja tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 51,65 prosentista 63,68 prosenttiin vuodesta 1991 vuoteen 1994.

(36) Neljänneksi, yhteisössä tuottavien, tämän menettelyn kohteena oleviin viejiin etuyhteydessä olleiden japanilaisten yritysten markkinaosuus oli merkittävä koko ajanjaksona ja se nousi vuoden 1991 12,2 prosentista vuoden 1994 10,2 prosenttiin.

(37) Viidenneksi yhteisön tuotannonala väitti, että polkumyynnin heikentävän vaikutuksen takia se ei voinut tyydyttää asiakkaidensa kysyntää taloudellisena nousukautena ja että voidakseen investoida lisätuotantokykyyn sen olisi saatava korkeampaa myyntivoittoa kuin se oli saanut tutkimusajanjaksona. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että kustannusten karsiminen on tavanomaista liiketoimintaa erityisesti silloin, kun talouden taantuma kohdistuu kyseiseen tuotannonalaan. Toisaalta tuotantokyvyn lisääminen noususuhdanteen aikana ja sen rahoittaminen tavanomaisilla rahoitusvaroilla voi myös olla tavanomaista liiketoimintaa. Näin ollen tuotantokyvyn lisäämättä jättämistä ei voida pitää kyseessä olevan tuonnin seurauksena.

(38) Lopuksi työllisyyden alenemisen osalta olisi huomattava, että tutkimuksen aikana ilmeni, että useimmat yhteisön tuottajat olivat tarkasteltavana olevana ajanjaksona ryhtyneet merkittäviin rakenneuudistusponnistuksiin yleisen tuottavuuden lisäämiseksi. Suurimpien yhteisön tuottajien julkisten lausuntojen perusteella katsotaan, että tämä rakenneuudistus oli tarpeellinen rakenteellisten puutteiden korjaamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi pitkällä aikavälillä. Tuotantokyvyn, tuotantokyvyn käyttöasteen ja tuotannon kehityksen vertailun perusteella voidaan todeta, että tavoite saavutettiin, mikä ilmenee kannattavuuden paranemisena.

Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(39) Edellä esitetyt päätelmät huomioon ottaen päätellään, että kyseessä oleva tuonti ei itsessään vaikuttanut merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja että yhteisön tuotannonalan jättämässä välivaiheen uudelleentarkastelua koskevassa pyynnössä esitetyt väitteet siitä, että voimassa olevat toimenpiteet eivät olleet riittäviä ehkäisemään kasvavaa vahinkoa, todistettiin vääriksi. Se, että yhteisön tuotannonalan tulos ei ollut vieläkin parempi, voi johtua lähinnä muista kolmansista maista tapahtuvasta tuonnista sekä japanilaisten yritysten tuotannosta yhteisössä.

F. OLOSUHTEET, JOISTA SÄÄDETÄÄN ASETUKSEN (EY) N:o 384/96 11 ARTIKLAN 2 KOHDASSA

(40) Asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty viiden vuoden ajanjakso päättyi vuoden 1995 syyskuussa. Asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 7 kohdan perusteella tätä välivaiheen uudelleentarkastelua olisi näin ollen myös sovellettava saman asetuksen 11 artiklan 2 kohdan säädettyihin olosuhteisiin. Asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että lopullisen polkumyyntitoimenpiteen voimassaolo päättyy viisi vuotta sen käyttöön ottamisen jälkeen tai viisi vuotta sen päivän jälkeen, jona viimeisimmän polkumyyntiä ja vahinkoa koskevan uudelleentarkastelun päätelmä tehtiin, ellei todeta, että toimenpiteen voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Mainitun 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että tätä todennäköisyyttä voidaan tukea esimerkiksi todisteilla siitä, että vahingon poistuminen johtuu osittain tai kokonaan toimenpiteiden voimassaolosta, tai todisteilla siitä, että viejien tilanne tai markkinaolosuhteet ovat sellaiset, että ne osoittavat uuden vahingollisen polkumyynnin todennäköisyyttä.

(41) Kuten edellä osoitettiin, tosiasioista ilmeni, että tarkasteltavina olevat toimenpiteet ovat pienentäneet kyseessä olevan tuonnin vahingollisia vaikutuksia niin, että ne eivät ole merkittäviä asetuksen (EY) N:o 384/96 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(42) Yhteisön tuotannonala esitti, että jos tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet lakkaisivat olemasta voimassa, on todennäköistä, että kyseessä olevan tuonnin aiheuttama merkittävä vahinko toistuisi. Yhteisön tuotannonala perustelee väitettään seuraavilla huomioilla: ensiksi, Japanista tapahtuva tuonti kasvoi absoluuttisesti tutkimusajanjakson jälkeen, mikä edelleen alensi hintoja tai ehkäisi niiden nousun. Yhteisön tuotannonalan esittämistä tiedoista huolimatta käytettävissä olevista tosiasioista ei voida päätellä, että tuontimäärien lisääntyminen vaikuttaisi yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden ja hintojen kehityssuuntaukseen merkittävällä tavalla. Toiseksi, kyseessä oleva tuonti vaikuttaa jatkossakin kielteisesti niiden pienestä markkinaosuudesta ja yhteisössä sijaitsevien japanilaisten tuottajien merkittävästä markkinaosuudesta huolimatta. Tältä osin olisi muistettava ensiksi se, että Japanista tapahtuvan tuonnin markkinaosuus on laskemassa, toiseksi että muista kolmansista maista kuin Japanista tapahtuva tuonti kasvaa, ja kolmanneksi, että yhteisössä sijaitsevilla japanilaisilla tuotantolaitoksilla on merkittävä ja vakaa markkinaosuus.

(43) Ottaen huomioon nämä taloudelliset suuntaukset ja edellä mainittu päätelmä, että Japanista tapahtuvan tuonnin vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkasteltavana olevana ajanjaksona ei ollut merkittävä, sekä se, että yhteisön tuotannonala on toipunut aikaisemmin esiintyneestä polkumyynnistä, komission kanta on, että ei ole todennäköistä, että voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen aiheuttaisi tilanteen, jossa kyseisen tuonnin merkittävän vahingollinen vaikutus toistuisi.

(44) Viejien tilanteen osalta virallisista tilastoista ilmenee, että Japanin laakereiden tuotantokyky on pysynyt vakaana vuodesta 1990 vuoteen 1994 ja kasvoi myöhemmin maailmanlaajuisen kysynnän elpymisen johdosta, mikä tukee edellä esitettyä päätelmää.

(45) Markkinaolosuhteiden osalta olisi toistettava, että yhteisön tuotannonalan tilanne kyseisten kuulalaakereiden markkinoilla parani huomattavasti. Tämä johti kannattavuuden parantumiseen. Tämä kehitys jatkui ja parani entisestään tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen, kuten ilmenee vuoden 1995 osalta julkaistuista suurimpien yhteisön tuottajien yleisistä tuloksista. Ei ole todennäköistä, että tämä tilanne muuttuisi voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen johdosta.

G. POLKUMYYNTI

(46) Edellä olevan päätelmän perusteella komissio ei pitänyt tarpeellisena arvioida, tapahtuiko kyseessä oleva tuonti polkumyynnillä ja oliko jälkimmäisessä tapauksessa polkumyyntimarginaali kasvanut vai ei, koska tämä ei olisi vaikuttanut millään tavoin edellä olevaan arviointiin eikä se olisi näin ollen muuttanut tehtyjä päätelmiä.

H. PÄÄTELMÄ

(47) Edellä olevat päätelmät huomioon ottaen katsotaan, että Japanista peräisin olevien kyseisten kuulalaakereiden tuonnissa voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden välivaiheen uudelleentarkastelun tulos on se, että kyseistä tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely olisi päätettävä asetuksen (EY) N:o 384/96 9 artiklan mukaisesti ja että voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo olisi tämän vuoksi päätettävä asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(48) Komissio ilmoitti päätelmistään asianomaisille osapuolille, mukaan lukien yhteisön tuotannonala. Saatuaan komissiolta edellä mainittuja tosiasioita ja päätelmiä koskevat tiedot yhteisön tuotannonalan edustajat esittivät lisää huomautuksia sekä suullisesti että kirjallisesti kyseessä olevan Japanista tapahtuvan tuonnin vaikutuksista yhteisön tuotannonalaan. Komissio otti kyseiset huomautukset huomioon mutta päätteli, että sen edellä mainittuja päätelmiä ei voitu kumota niiden perusteella. Tietyt jäsenvaltiot esittivät vastalauseita kyseisestä toimintatavasta neuvoa-antavassa komiteassa. Asetuksen (EY) N:o 384/96 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio toimitti neuvostolle kertomuksen komitean kuulemisen tuloksista ja ehdotuksen välivaiheen tarkastelun sekä voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättämisestä. Koska neuvosto ei päättänyt toisin määräenemmistöllä yhden kuukauden määräajassa, menettely katsotaan päättyneeksi.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Sellaisten Japanista peräisin olevien CN-koodiin 8482 10 10 kuuluvien kuulalaakereiden tuontia, joiden suurin ulkohalkaisija on enintään 30 millimetriä, koskeva polkumyynnin vastainen menettely päätetään, minkä tuloksena kyseistä tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 2 päivänä huhtikuuta 1997.

Komission puolesta

Leon BRITTAN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 56, 6.3.1996, s. 1

(2) EYVL N:o L 317, 6.12.1996, s. 1

(3) EYVL N:o L 193, 21.7.1984, s. 1

(4) EYVL N:o C 159, 18.6.1988, s. 2

(5) EYVL N:o L 256, 20.9.1990, s. 1

(6) EYVL N:o L 349, 31.12.1994, s. 1, asetus on korvattu asetuksella (EY) N:o 384/96.

(7) EYVL N:o C 71, 23.3.1995, s. 4