31992R3760

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3760/92,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1992,

yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(),

sekä katsoo, että

neuvoston asetuksella (ETY) N:o 170/83() 25 päivänä tammikuuta 1983 perustettu kalavarojen säilyttämis- ja hoitojärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi; eräät kannat niin yhteisön kuin yhteisön ulkopuolisilla vesillä ovat kuitenkin jatkuvasti pienentyneet, ja sen vuoksi olisi parannettava ja laajennettava olemassa olevia säilyttämistoimenpiteitä,

olisi pyrittävä järkiperäiseen ja vastuulliseen elollisten vesiluonnonvarojen ja vesiviljelyn hyväksikäyttöön tunnustaen toisaalta mielessä kalatalousalan tarve turvata alan pitkän aikavälin kehitys ja sen taloudelliset, sosiaaliset edellytykset ja toisaalta tarve turvata kuluttajien edut ottaen huomioon biologiset rajoitteet ja meriekosysteemi,

kalastusta olisi säädeltävä tapauskohtaisen tasapainon saavuttamiseksi yhtäältä käytettävissä ja saatavissa olevien kalavarojen ja toisaalta niiden tekijöiden välillä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan kalastuskuolevuuteen,

kalavarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyväksikäytön edistämiseksi olisi otettava käyttöön valikoivammat pyyntimenetelmät ja pyydykset biologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja poisheitettyjen määrien rajoittamiseksi,

perustamalla yhteisön yleinen kalastuslisenssijärjestelmä, jossa aluskohtaisten kalastuslisenssien myöntäminen ja hallinto kuuluu jäsenvaltioille, voidaan myötävaikuttaa kalataloudellisen hyväksikäytön sääntelyn ja avoimuuden parantamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön erityisten kalastuslupajärjestelmien soveltamista,

olisi annettava erityisiä rannikkokalastusta koskevia säännöksiä; sen vuoksi olisi poikettava kalatalousalan yhteisen rakennepolitiikan perustamisesta 19 päivänä tammikuuta 1976 annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 101/76() ja oikeutettava jäsenvaltiot pitämään voimassa 31 päivään joulukuuta 2002 nykyiset rajoitukset, jotka koskevat pääsyä niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluville vesille enintään 12 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista lukien, sellaisina kuin ne olivat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 170/83 voimaantullessa tai kyseisen päivämäärän jälkeen yhteisöön liittyneiden valtioiden osalta viimeksi mainittujen liittymishetkellä,

olisi myös jatkettava 31 päivään joulukuuta 2002 niiden nykyisten järjestelmien voimassaoloa, joissa annetaan vesille pääsyä koskevat säännöt kalastustoimintaa mainitun 12 meripeninkulman rajan sisäpuolella perinteisesti harjoittaville muiden jäsenvaltioiden kalastusaluksille,

neuvoston on ennen kyseistä päivämäärää päätettävä säännöksistä, joita voitaisiin soveltaa kyseisten järjestelmien ja rajoitusten päätyttyä,

olisi pidettävä voimassa haavoittuvalla alueella harjoitettavaa kalastustoimintaa koskevat erityisjärjestelyt,

tehokkaan säilyttämisen toteuttamiseksi on tarpeen rajoittaa eräiden kalavarojen kalastuksen määrää; kyseiset määrät voidaan vahvistaa vuosittain tai useaksi vuodeksi kerrallaan ja/tai tarvittaessa useita lajeja koskeviksi; edellä mainituilla päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta niillä jäsenvaltioissa sijaitsevilla alueilla, joissa kalatalous muodostaa tärkeän elinkeinon; neuvoston olisi sen vuoksi tehtävä komission ehdotuksesta kyseiset päätökset,

niiden kalavarojen osalta, joiden kalastuksen määrää olisi rajoitettava, olisi kalastusmahdollisuudet jaettava jäsenvaltioille kalastusoikeuksina kiintiöiden muodossa ja tarvittaessa pyyntiponnistuksena ilmaistuna,

kalavarojen säilyttämisellä ja hoidolla olisi myötävaikutettava kalastustoiminnan vakauden parantamiseen, ja niiden arvioinnin tulisi perustua neuvoston antamiin suuntaviivoihin perustuvaan viitejakoon,

toisaalta kyseisen vakauden on kantojen väliaikaisen biologisen tilanteen vuoksi otettava huomioon niiden alueiden erityistarpeet, joiden väestö on erityisen riippuvainen kalastuksesta ja sen liitännäistoiminnoista, kuten neuvosto päätti 3 päivänä marraskuuta 1976 annetussa päätöslauselmassaan ja erityisesti sen liitteessä VII,

tavoitteena oleva suhteellisen vakauden käsite olisi ymmärrettävä juuri tällä tavoin,

tähän asti käyttämättömät yhteisön kalastusmahdollisuudet olisi jaettava kaikkien jäsenvaltioiden edut huomioon ottaen,

yhteisön kalatalousalan rakenneuudistus olisi saatava aikaan siten, että otetaan huomioon käytettävissä ja saatavissa olevat kalavarat ja lisäksi kunkin kalastusalueen ominaispiirteet ja mahdolliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset; kalatalouselinkeinon rakenneuudistuksen suuntaviivat olisi vahvistettava yhteisön tasolla;

yhteisen kalastuspolitiikan asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi olisi perustettava yhteisön koko alaa koskeva valvontajärjestelmä, joka ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen,

olisi säädettävä kiireellisten toimenpiteiden toteuttamisesta sellaisten häiriöiden varalta, jotka ovat omiaan vaarantamaan kalavarojen säilyttämistä koskevat tavoitteet,

kalastusta koskevan tilanteen ja odotettavissa olevan kehityksen arvioinnin mahdollistavan tieteellisen, teknisen ja taloudellisen tiedon asianmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi olisi perustettava neuvoa-antava komitea; kyseisen komitean olisi kertomuksissaan tuotava esiin myös biologisia näkökohtia koskevien lausuntojensa taloudelliset vaikutukset,

päätöksenteon, päätösten toteuttamisen ja valvonnan olisi tapahduttava mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tasolla,

tämän asetuksen soveltamisen helpottamiseksi olisi säädettävä menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomiteassa, ja

asetukseen (ETY) N:o 170/83 tehtävien muutosten suuren lukumäärän ja monimutkaisuuden vuoksi olisi kyseinen asetus kumottava ja korvattava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluu elollisten vesiluonnonvarojen ja vesiviljelyn kalataloudelliseen hyväksikäyttöön liittyvä toiminta sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja pitäminen kaupan, jos kyseistä toimintaa harjoitetaan jäsenvaltioiden alueella, yhteisön kalastusvyöhykkeillä tai yhteisön kalastusaluksilla.

2 artikla

1. Yhteisen kalastuspolitiikan kalataloudellista hyväksikäyttöä koskevina yleisiä tavoitteita on suojella ja säilyttää käytettävissä ja saatavilla olevia elollisia merellisiä luonnonvaroja sekä säätää kestävällä pohjalla tapahtuvasta järkiperäisestä ja vastuullisesta hyväksikäytöstä alaan liittyvien taloudellisten ja sosiaalisten edellytysten mukaisesti ottaen huomioon sen vaikutukset meriekosysteemiin ja kiinnittäen erityistä huomiota sekä tuottajien että kuluttajien tarpeisiin.

Tätä varten perustetaan kalataloudellisen hyväksikäytön hallintojärjestelmä, jonka avulla voidaan saavuttaa kestävällä perustalla oleva tasapaino kalavarojen ja niiden hyväksikäytön välillä eri kalastusvyöhykkeillä.

2. Tällä asetuksella pyritään luomaan kehykset kalavarojen säilyttämiselle ja suojelulle. Jäsenvaltioiden on valvottava, että muu kuin ammattimaisesti harjoitettava kalastustoiminta ei vaaranna yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa.

Tämän vuoksi ja kalataloudellisen hyväksikäytön turvaamiseksi tällä asetuksella luodaan kehykset vesille pääsyn sääntelylle, kalataloudellisen hyväksikäytön hallinnolle ja valvonnalle sekä säädetään tarvittavista keinoista ja menettelyistä.

3 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "yhteisön kalastusvyöhykkeellä" jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesiä;

b) "kalavaroilla" käytettävissä ja saatavissa olevia meressä eläviä vesieliölajeja, mukaan luettuna anadromiset ja katadromiset lajit niiden merivaiheen aikana;

c) "kalastusaluksella" kaikkia aluksia, jotka on varustettu kalavarojen kaupallista hyväksikäyttöä varten;

d) "yhteisön kalastusaluksella" jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja yhteisössä rekisteröityä kalastusalusta;

e) "kalastuksen määrällä" jostakin kannasta tiettynä ajanjaksona saadun saaliin osuutta koko kannasta;

f) "pyyntiponnistuksella" kalastusaluksen kapasiteetin ja toiminnan tuottoa tai laivaston tai alusryhmän ollessa kyseessä kaikkien kyseisten alusten yhteenlaskettua pyyntiponnistusta;

g) "yhteisön kalastusmahdollisuuksilla" yhteisön kalastusvyöhykkeellä yhteisön käytössä olevia kalastusmahdollisuuksia, joihin lisätään yhteisön kaikki kalastusmahdollisuudet yhteisön kalastusvyöhykkeen ulkopuolella ja joista vähennetään kaikki kolmansien maiden käyttöön myönnetyt kalastusoikeudet.

I OSASTO Vyöhykkeille pääsyä ja kalavarojen saatavuutta koskevat säännöt

4 artikla

1. Jollei toisin säädetä, kalavarojen järkiperäisen ja vastuullisen sekä kestävällä pohjalla tapahtuvan hyväksikäytön varmistamiseksi neuvosto toteuttaa perustamissopimuksen 43 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti yhteisön toimenpiteet, joilla vahvistetaan vyöhykkeille pääsyn ja kalavarojen saatavuuden sekä kalastustoiminnan harjoittamisen edellytykset. Kyseiset toimenpiteet suunnitellaan käytettävissä olevien biologisten, sosiaalisten ja taloudellisten sekä teknisten tutkimusten sekä erityisesti 16 artiklan mukaisesti perustetun komitean laatimien kertomusten perusteella.

2. Kyseisiin määräyksiin voi erityisesti sisältyä kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevia toimenpiteitä, joilla pyritään:

a) perustamaan vyöhykkeitä, joilla kalastustoiminta on joko kiellettyä tai sitä on rajoitettu;

b) rajoittamaan kalastuksen määrää;

c) vahvistamaan pyynnin määrälliset rajat;

d) rajoittamaan merellä vietettyä aikaa ottaen tarvittaessa huomioon kalastusalueiden etäisyys;

e) vahvistamaan sellaisten alusten lukumäärä ja tyypit, joilla on lupa kalastaa;

f) toteuttamaan pyydyksiin ja niiden käyttöön liittyvät tekniset toimenpiteet;

g) vahvistamaan niiden yksilöiden vähimmäiskoko tai -paino, joiden pyynti on sallittu;

h) toteuttamaan kannustustoimenpiteitä, taloudelliset toimenpiteet mukaan lukien, valikoivamman kalastuksen edistämiseksi.

5 artikla

1. Neuvosto päättää perustamissopimuksen 43 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti 31 joulukuuta 1993 mennessä viimeistään 1 tammikuuta 1995 voimaan tulevasta yhteisön järjestelmästä, jossa määrätään säännöt jäsenvaltioiden tulevaisuudessa myöntämissä ja hoitamissa kalastuslisensseissä ilmoitettavista vähimmäistiedoista.

Jäsenvaltioiden on yhteisön järjestelmän voimaantulopäivästä lähtien otettava käyttöön kansalliset kalastuslisenssijärjestelmät. Jollei toisin säädetä, kaikilla yhteisön kalastusaluksilla on oltava aluskohtainen kalastuslisenssi.

Kyseisten järjestelyjen soveltaminen ei rajoita minkään yhteisön tasolla mahdollisesti olemassaolevan erityisjärjestelmän tai nykyisten ja tulevien kansainvälisten sopimusten edellyttämien erityisjärjestelmien soveltamista.

2. Lisenssijärjestelmiä sovelletaan kaikkiin yhteisön kalastusaluksiin, jotka toimivat yhteisön kalastusvyöhykkeellä, kolmansien maiden vesillä tai avomerellä. Vähimmäistietoja koskevia yhteisön vaatimuksia sovelletaan samaten kolmansien maiden kalastusaluksiin, jotka kalastavat yhteisön kalastusvyöhykkeellä kansainvälisissä sopimuksissa määrätyissä tapauksissa.

6 artikla

1. Jäsenvaltioilla on oikeus pitää voimassa tammikuun 1 päivästä 1993 joulukuun 31 päivään 2002 vuoden 1972 liittymisasiakirjan 100 artiklassa määritelty järjestelmä sekä siirtää mainitussa artiklassa määrättyä 6 meripeninkulman rajaa enintään 12 meripeninkulmaan asti kaikilla niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

2. Jäsenvaltioiden välisten olemassa olevien naapuruussuhteiden osana harjoitettua toimintaa lukuun ottamatta 1 kohdassa käyttöön otettuun järjestelmään kuuluvaa kalastustoimintaa koskevat liitteessä I määrätyt yksityiskohtaiset säännöt; kyseisissä säännöissä määritellään kullekin jäsenvaltiolle sellaiset muiden jäsenvaltioiden rannikkovesien maantieteelliset alueet, joilla kyseistä toimintaa harjoitetaan, sekä lajit, joita kyseinen toiminta koskee.

7 artikla

1. Liitteessä II määritellyllä alueella ja niiden lajien osalta, joilla on erityinen merkitys kyseisellä alueella ja jotka ovat niiden hyväksikäyttöön liittyvien piirteiden vuoksi biologisesti herkästi haavoittuvia, perpendikkelipituudeltaan vähintään 26 metriä olevien kalastusalusten harjoittamaa muita pohjakalalajeja kuin harmaaturskaa ja mustakitaturskaa koskevaa kalastustoimintaa säädellään komission yhteisön puolesta hoitaman lupajärjestelmän sekä sellaisten menettelyjen avulla, joilla toimivaltaisille valvontaviranomaisille välitetään tieto tietylle alueelle saapuneista ja sieltä poistuneista aluksista liitteessä II vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2. Kalastuslisenssijärjestelmän ja kalastusalusten liikkeitä koskevan tiedonvälitysjärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä niiden perustamismenettelyt vahvistetaan 18 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

8 artikla

1. Kalastuksen määrää voidaan 4 artiklan mukaisesti säädellä rajoittamalla sallittua pyyntimäärää ja tarvittaessa pyyntiponnistusta kyseessä olevana ajanjaksona. Jos pyyntirajoitusten määrääminen ei ole tarkoituksenmukaista, kalastuksen määrää voidaan säädellä rajoittamalla yksinomaan pyyntiponnistusta.

2. Jos osoittautuu tarpeelliseksi määrätä yhteisön kalastusaluksille yhteisön kalastusvyöhykkeellä tai sen ulkopuolella sijaitsevan kalastusalueen kalastuksen määrää koskevia rajoituksia, ne vahvistetaan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

3. Perustamissopimuksen 43 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti neuvosto

i) voi vahvistaa kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevat hoitotavoitteet useaksi vuodeksi kerrallaan kyseessä olevien kalavarojen erityispiirteiden perusteella. Nämä tavoitteet vahvistetaan tarvittaessa useita lajeja koskeviksi. Täsmennetään ensisijaiset tavoitteet, joihin kuuluvat tarpeen mukaan kalavarojen taso, tuotantomuodot, toiminta ja tuotto;

ii) hoitotavoitteet vahvistettuaan voi lisäksi vahvistaa, tarvittaessa useaksi vuodeksi kerrallaan, kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevat hoitotavoitteiden toteuttamiseen tähtäävät hoitosuunnitelmat, joihin sisältyvät kalataloudellisen hyväksikäytön harjoittamiselle asetetut erityisedellytykset;

iii) saattaa tavoitteet ja suunnitelmat ajan tasalle viimeistään vuotta ennen kullekin kalastukselle tai kalastusryhmälle vahvistetun ajanjakson päättymistä.

4. Neuvosto määräenemmistöllä, komission ehdotuksesta:

i) määrittelee tapauskohtaisesti suurimman sallitun saaliin ja/tai suurimman sallitun pyyntiponnistuksen kullekin kalastukselle tai kalastusryhmälle, tarvittaessa useaksi vuodeksi kerrallaan. Nämä määritellään hoitotavoitteiden ja -suunnitelmien perusteella, jos ne on vahvistettu 3 kohdan mukaisesti;

ii) jakaa pyyntimahdollisuudet jäsenvaltioiden kesken siten, että voidaan turvata kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kyseessä olevan kannan osalta; jollei osuuksien kokonaistasapainon noudattaminen muuta edellytä, voidaan niiden jäsenvaltioiden pyynnöstä, joita asia suoranaisesti koskee, kuitenkin ottaa huomioon pienoiskiintiöt ja säännölliset kiintiöiden vaihdot, jotka ovat olleet käytössä vuodesta 1983;

iii) vahvistaa kaikkien jäsenvaltioiden edut huomioon ottaen jakomenetelmät yhteisön luodessa jotakin kalastusta tai kalastusryhmää varten uusia pyyntimahdollisuuksia, joita ei ole aiemmin hyödynnetty yhteisessä kalastuspolitiikassa;

iv) voi lisäksi vahvistaa tapauskohtaisesti edellytykset, jotka sallivat kalastusoikeuksien tarkistamisen vuosittain;

v) voi tieteellisten lausuntojen perusteella toteuttaa tarpeelliset hoitotavoitteiden ja -suunnitelmien välitarkistukset.

9 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat vaihtaa keskenään kaikki niille myönnetyt kalastusoikeudet tai osan niistä ilmoitettuaan asiasta komissiolle.

2. Jäsenvaltioiden on vuosittain ilmoitettava komissiolle hyväksymänsä perusteet niille myönnettyjen kalastusoikeuksien jakamista ja käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä varten yhteisön oikeuden ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti.

10 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, jos

- kyseiset toimenpiteet koskevat puhtaasti paikallisia kalakantoja, joilla on merkitystä ainoastaan kyseisen jäsenvaltion kalastajille,

- ne koskevat ainoastaan kyseisen jäsenvaltion kalastajia,

- ne ovat sopusoinnussa 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa eivätkä ole lievempiä kuin 4 artiklan mukaisesti määrätyt toimenpiteet.

2. Komissiolle on ilmoitettava kaikista kansallisten kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden käyttöön ottamiseen tai muuttamiseen tähtäävistä hankkeista ajoissa siten, että sillä on mahdollisuus esittää näkemyksensä asetuksen (ETY) N:o 3094/86 14 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

II OSASTO Kalastustoiminnan hallinto ja valvonta

11 artikla

Neuvosto vahvistaa I osaston osalta, useaksi vuodeksi kerrallaan ja ensimmäisen kerran viimeistään 1 tammikuuta 1994, perustamissopimuksen 43 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti tavoitteet ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla pyritään saamaan aikaan yhteisön kalatalousalaa koskeva rakenneuudistus kestävän tasapainon saavuttamiseksi kalavarojen ja niiden hyväksikäytön välillä. Tämä rakenneuudistus ottaa tapauskohtaisesti huomioon mahdolliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset sekä eri kalastusalueiden erityispiirteet.

III OSASTO Yleiset määräykset

12 artikla

1. Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi neuvosto ottaa käyttöön koko alaa koskevan yhteisön valvontajärjestelmän noudattaen perustamissopimuksen 43 artiklassa määrättyä menettelyä.

13 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän asetuksen soveltamista koskevat tiedot. Vaaditut tiedot määritellään 18 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Komissio käsittelee kyseisiä tietoja noudattaen yksittäisiä tietoja koskevan tietosuojan edellyttämää luottamuksellisuutta.

14 artikla

1. Komissio laatii kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alaa edustaville yhteisön järjestöille vähintään joka kolmas vuosi tämän asetuksen ja erityisesti sen 8 artiklan nojalla toteutettujen toimenpiteiden soveltamisesta.

2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001 kertomuksen yhteisön kalatalouden tilanteesta ja erityisesti rannikkoalueiden taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta, kalavarojen tilasta ja niiden odotettavissa olevasta kehityksestä sekä tämän asetuksen toteuttamisesta. Neuvosto päättää mainitun kertomuksen perusteella 31 päivään joulukuuta 2002 mennessä noudattaen perustamissopimuksen 43 artiklassa määrättyä menettelyä erityisesti 7 artiklaa koskevista mahdollisista tarkistuksista ja antaa 6 artiklassa tarkoitettuja yksityiskohtaisia sääntöjä seuraavat säännökset.

15 artikla

1. Sellaisten vakavien ja odottamattomien häiriöiden sattuessa, jotka ovat omiaan vaarantamaan kalavarojen säilyttämisen, komissio päättää jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tarvittavista, enintään kuusi kuukautta kestävistä toimenpiteistä. Toimenpiteistä ilmoitetaan jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille, ja niitä on sovellettava välittömästi.

2. Jos komission käsiteltäväksi on saatettu jonkin jäsenvaltion pyyntö, komissio tekee ratkaisunsa asiasta kymmenen työpäivän määräajassa.

3. Jäsenvaltiot voivat saattaa komission tekemän päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 1 kohdan mukaisesti kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

4. Neuvosto voi päättää asiasta toisin yhden kuukauden kuluessa.

16 artikla

Komissio perustaa alaisuuteensa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean. Komiteaa kuullaan määräajoin, ja se laatii vuosittain kalavarojen tilannetta ja kalastustoiminnan kehitystä koskevan mietinnön, kiinnittäen huomiota erityisesti luonnontieteellisiin ja teknisiin näkökohtiin. Se laatii myös kalavarojen tilasta johtuvia taloudellisia vaikutuksia koskevia kertomuksia. Komitea laatii vuosikertomuksen kalastus- ja vesiviljelyalalla tehdystä ja perustamissopimuksen 41 artiklan a kohdassa määrätyssä laajuudessa tarvittavasta tieteellisestä ja teknisestä tutkimuksesta.

17 artikla

Perustetaan kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitea, jäljempänä "komitea", joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

18 artikla

Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksensa tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan edellä mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos kyseiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean antaman lausunnon mukaiset, komissio ilmoittaa niistä välittömästi neuvostolle. Tässä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään kuukaudella ilmoittamispäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä kohdassa säädetyssä määräajassa.

19 artikla

Tämän asetuksen soveltamisessa otetaan huomioon erityisjärjestelmät, jotka johtuvat yhteisön kolmansien maiden kanssa tai kansainvälisissä järjestöissä tekemistä sopimuksista taikka jäsenvaltioiden yhteisön oikeutta noudattaen tekemistä sopimuksista.

20 artikla

1. Kumotaan asetus (ETY) N:o 170/83.

2. Viittauksia 1 kohdan nojalla kumotun asetuksen säännöksiin pidetään viittauksina tämän asetuksen säännöksiin.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. GUMMER

() EYVL N:o C 311, 27.11.1992, s. 7

() Lausunto annettu joulukuun 15 päivänä 1992.

() Lausunto annettu marraskuun 24 päivänä 1992.

() EYVL N:o L 24, 27.1.1983, s. 1

() EYVL N:o L 20, 28.1.1976, s. 19

LIITE I()

YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUUDEN JA KAHDENTOISTA MERIPENINKULMAN VÄLILLÄ OLEVAT RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

IRLANNIN RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

BELGIENS KUSTVATTENOMRÅDEN

>TAULUKON PAIKKA>

TANSKAN RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

SAKSAN RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

RANSKAN JA MERENTAKAISTEN DEPARTEMENTTIEN RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

ESPANJAN RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

ALANKOMAIDEN RANNIKKOVEDET

>TAULUKON PAIKKA>

() Kaikki rajat perusviivoista, sellaisina kuin ne ovat asetuksen (ETY) N:o 170/83 voimaantulohetkellä ja, yhteisöön kyseisen päivämäärän jälkeen liittyneiden valtioiden kohdalla, sellaisina, kun ne olivat kyseisten valtioiden liittymishetkellä.

LIITE II

7 ARTIKLASSA TARKOITETUT HERKÄSTI HAAVOITTUVAT ALUEET SHETLANNIN ALUE

A. Maantieteelliset rajat

Skotlannin länsirannikolla leveysasteella sijaitsevasta:

pisteestä 58°30' pohj.l. pisteeseen 58°30' pohj.l. 6°15' länt.p.,

pisteestä 58°30' pohj.l. 6°15' länt.p. pisteeseen 59°30' pohj.l. 5°45' länt.p.,

pisteestä 59°30' pohj.l. 5°45' länt.p. pisteeseen 59°30' pohj.l. 3°45' länt. p., 12 meripeninkulman viivaa pitkin Orkney-saarista pohjoiseen,

pisteestä 59°30' pohj.l. 3°00' länt.p. pisteeseen 61°00' pohj.l. 3°00' länt.p.,

pisteestä 61°30' pohj.l. 3°00' länt.p. pisteeseen 61°00' pohj.l. 0°00' länt.p., 12 meripeninkulman viivaa pitkin Shetlannista pohjoiseen,

pisteestä 61°00' pohj.l. 0°00' pisteeseen 59°30' pohj.l. 0°00' länt.p.,

pisteestä 59°30' pohj.l. 0°00' pisteeseen 59°30' pohj.l. 1°00' länt.p.,

pisteestä 59°30' pohj.l. 1°00' länt.p. pisteeseen 59°00' pohj.l. 1°00' länt.p.,

pisteestä 59°00' pohj.l. 1°00' länt.p. pisteeseen 59°00' pohj.l. 2°00' länt.p.,

pisteestä 59°00' pohj.l. 2°00' länt.p. pisteeseen 58°30' pohj.l. 2°00' länt.p.,

pisteestä 58°30' pohj.l. 2°00' länt.p. pisteeseen 58°30' pohj.l. 3°00' länt.p.,

pisteestä 58°30' pohj.l. 3°00' länt.p. pisteeseen 58°30' pohjoista leveyttä

B. Sallittu pyyntiponnistus

Enimmäismäärä aluksia, joilla on lupa kalastaa muita pohjakaloja kuin harmaaturskaa ja mustakitaturskaa() ja joiden pituus perpendikkelien välillä on vähintään 26 metriä().

>TAULUKON PAIKKA>

C. Erityiset valvontatoimenpiteet

Asetuksen (ETY) N:o 2241/87 13 artiklan() ja asetuksen (ETY) N:o 3094/86 2 artiklan() mukaisesti.

() Harmaaturskaa ja mustakitaturskaa kalastaviin aluksiin voidaan kohdistaa pyydysten ja muiden kuin yllämainittujen lajien aluksella säilyttämiseen liittyviä erityisiä valvontatoimenpiteitä.

() Neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2930/86 (EYVL N:o L 274, 25.9.1986, s. 1) vahvistettu pituus perpendikkelien välillä.

() EYVL N:o L 207, 29.7.1987, s. 1

() EYVL N:o L 288, 11.10.1986, s. 1