31985L0358

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 16 päivänä heinäkuuta 1985,

tiettyjen hormonaalista ja kaikkien tyreostaattista vaikutusta omaavien aineiden kieltämisestä annetun direktiivin 81/602/ETY täydentämisestä (85/358/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 ja 100 artiklan,

ottaa huomioon eräiden hormonaalista ja kaikkien tyreostaattista vaikutusta sisältävien aineiden käytön kieltämisestä 31 päivänä heinäkuuta 1981 annetun neuvoston direktiivin 81/602/ETY(), ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(),

sekä katsoo, että

on tarpeen ottaa käyttöön yhteisön tarkastustoimenpiteet direktiivissä 81/602/ETY määrättyjen vaatimusten yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa,

näiden tarkastustoimenpiteiden on katettava direktiivissä 81/602/ETY tarkoitettujen aineiden ja eläinten lääkintään tarkoitettujen valmisteiden kaikki vaiheet niiden valmistuksesta myyntiin,

direktiivin 81/602/ETY 7 artiklan mukaisesti neuvoston erityisenä tehtävänä on antaa yksityiskohtaiset määräykset valvonnasta, joka kohdistuu kotieläimiin niiden alkuperäisessä kasvatuspaikassa ja teurastamossa sekä niistä saatavaan lihaan ja lihavalmisteisiin,

teurastamoissa tapahtuvasta virallisesta näytteenotosta on annettava määräykset; lisäksi niissä tapauksissa, jolloin on aihetta epäillä sääntöjen rikkomista, on säädettävä mahdollisuudesta ottaa näytteet tilalla, josta eläin on peräisin,

näytteiden analysointi on suoritettava virallisesti hyväksytyssä laboratoriossa,

siihen asti kunnes talousyhteisön yhteisistä analyysi- ja vertailumenetelmistä päätetään, on tarpeen säätää yhteisestä menettelystä, jota käytetään erimielisyyden sattuessa,

mikäli varmistuu, että kiellettyjä aineita tai niiden jäämiä esiintyy näytteessä, on tilalla, josta eläin on peräisin, suoritettava tutkimukset lihan estämiseksi joutumasta elintarvike- tai rehukäyttöön sekä saatettava kielletty aine virallisen valvonnan alaiseksi, ja

näiden säännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi on tarpeen säätää menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi neuvoston 15 päivänä lokakuuta 1968 tekemällä päätöksellä perustetussa pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että virallisten, pistokokein paikalla tapahtuvien tarkastusten suorittamisesta direktiivissä 81/602/ETY tarkoitettujen aineiden valmistuksen, käsittelyn, varastoinnin, kuljetuksen, jakelun ja myynnin yhteydessä sen valvomiseksi, esiintyykö teuraseläimille annettavaksi tarkoitettuja kiellettyjä aineita ja kiellettyjä aineita sisältäviä eläinten lääkintään tarkoitettuja valmisteita.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tilalla olevien kotieläinten ja niistä peräisin olevan lihan ja lihavalmisteiden tarkastukset suoritetaan niiden alueilla seuraavien artiklojen mukaisesti erityisesti direktiivin 81/602/ETY säännösten noudattamisen varmistamiseksi, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiiveissä 64/433/ETY() ja 72/462/ETY() säädettyjen tarkastusten suorittamista.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että:

1) niissä tapauksissa, jolloin on perusteltua aihetta epäillä säännöksiä rikotun, toimivaltaiset yksiköt tekevät tai määräävät tehtäväksi:

P elävien eläinten tarkastuksia pistokokein alkuperätiloilla, erityisesti jäämien toteamiseksi,

P virallisen tarkastuksen tilalla, jossa eläimiä kasvatetaan, pidetään tai lihotetaan sen selvittämiseksi esiintyykö kiellettyjä aineita;

näihin tarkastuksiin voi sisältyä virallinen näytteenotto;

2) eläimistä otetaan pistokokein näytteitä tilalla, jossa niitä lihotetaan.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että eläimet tutkitaan teurastamossa ennen teurastusta ja niistä otetaan viralliset näytteet direktiivissä 81/602/ETY tarkoitettujen aineiden laittoman käytön osoittamiseksi tai niiden jäämien olemassaolon selvittämiseksi. Etsittävän aineen luonteesta riippuen näytteet on otettava:

P elävistä eläimistä, jolloin mukana on oltava virtsanäytteet tai muut näytteet mahdollisten kiinteiden siirrännäisten jäljittämistä varten, tai

P ruhoista teurastuksen jälkeen, jolloin on suoritettava myös histopatologinen tutkimus, tai

P eläimistä ja lihasta.

5 artikla

1. Edellä 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut näytteet on analysoitava laboratoriossa, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet hormonijäämien analysointiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen näytteiden analysointi on suoritettava 11 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti päätettävillä menetelmillä kahdeksantoista kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi saattamisesta.

Siihen asti kunnes päätökset tulevat voimaan, jäsenvaltioiden on kiistanalaisissa tapauksissa hyväksyttävä myös RIA-menetelmällä (radio-immunoassay), ohutkerroskromatografialla tai kaasukromatografialla määritetyt tulokset.

3. Kaikki positiiviset tulokset on, jos asiassa ilmenee erimielisyyttä, varmistettava toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti hyväksymässä virallisessa laboratoriossa käyttäen direktiivin 64/433/ETY 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettuja vertailumenetelmiä.

6 artikla

1. Jos 5 artiklan mukainen analyysi varmistaa, että kiellettyjä aineita tai niiden jäämiä esiintyy yli niiden luonnollisten fysiologisten tasojen, jotka on hyväksytty sallituille aineille, tai että sallittuja aineita on väärinkäytetty, on toimivaltaisille viranomaisille välittömästi toimitettava:

a)

kaikki eläinten tunnistamista ja alkuperän selvittämistä varten tarvittavat tiedot, jotka määritetään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

b)

analyysitulokset.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on tämän jälkeen huolehdittava, että:

a)

tilalla, josta eläimet ovat peräisin, suoritetaan tutkimus sen selvittämiseksi, miksi hormonijäämiä esiintyy;

b)

tarvittaessa tehdään kyseisen aineen alkuperästä tutkimus sen valmistuksen, käsittelyn, varastoinnin, kuljetuksen, jakelun tai myynnin osalta.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on myös huolehdittava, että:

a)

tilalta peräsin olevat eläimet sekä niiden tilojen karjat, joiden 2 artiklan mukaisten tutkimusten perusteella voidaan olettaa sisältävän kyseisiä jäämiä, on virallisesti merkittävä tunnistamista varten ja niistä on suoritettava tarpeelliset analyysit;

b)

jos analyysien perusteella havaitaan kiellettyjä aineita, eläimiä ei saa saattaa markkinoille ihmisravinnoksi tai rehuksi käytettäväksi;

c)

jos ihmisravinnoksi tarkoitetuista eläimistä tehdyt analyysit osoittavat, että niissä esiintyy käyttöön hyväksyttyjen hormonien jäämiä yli 1 kohdassa mainitun tason, on ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten teurastus kiellettävä siihen asti kunnes on varmistettu, että jäämien pitoisuudet eivät ylitä sallittuja tasoja. Tämä ajanjakso ei saa olla lyhyempi kuin mitä kyseisen aineen varoajaksi on määrätty. Kuitenkin, jos ilmenee, että käyttöohjeita ei ole noudatettu, ei kyseisiä eläimiä missään tapauksessa saa käyttää ihmisravinnoksi;

d)

eläimiä ei siirretä analyysien suorittamisen aikana, ellei se tapahdu virallisen eläinlääkärin valvonnassa.

4. Sen estämättä, mitä 3 kohdan c alakohdassa säädetään, voidaan teurastuskiellossa olevat eläimet teurastaa ennen varoajan loppumista edellyttäen, että toimivaltaisille viranomaisille ilmoitetaan siitä ennen suunniteltua teurastuspäivää ja he ovat tietoisia teurastuspaikasta. Tunnistamista varten virallisesti merkittyjen eläinten mukana on teurastuspaikalla oltava virallinen eläinlääkärintodistus, joka sisältää 1 kohdan a alakohdassa vaaditut tiedot.

Kaikista niiden eläinten ruhoista, joiden teurastamisesta on ilmoitettu ensimmäisen alakohdan mukaisesti, on virallisesti määritettävä kyseiset jäämät ja ruhot on lisäksi säilytettävä siihen asti, kunnes analyysitulokset ovat valmiit.

7 artikla

Jos 2 P6 artiklojen mukaisissa tarkastuksissa ja selvityksissä ilmenee, että kiellettyä aineita esiintyy, on jäsenvaltioiden huolehdittava, että aineet asetetaan virallisen valvonnan alaiseksi siihen asti, kunnes tarvittavat seuraamukset on toteutettu, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 81/602/ETY 4 artiklan soveltamista.

8 artikla

Jos yhdessä jäsenvaltiossa suoritettu tarkastus osoittaa, että yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai yhdessä tai useammassa kolmannessa maassa on tarpeen tehdä selvitys, on kyseisen jäsenvaltion ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Jäsenvaltion, jossa selvitys katsotaan tarpeelliseksi, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet.

Komissio voi tarvittaessa sen jäsenvaltion pyynnöstä, joka on pyytänyt selvitystä, tai omasta aloitteestaan, lähettää paikalle asiantuntijan.

Yksityiskohtaiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanosta annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava vähintään kerran vuodessa komissiolle suoritettuja tarkastustoimenpiteitä koskeva selvitys mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot kiellettyjä aineita koskevasta näytteenotosta, analyyseistä ja tutkimuksista.

2. Komissio antaa näiden tietojen perusteella kertomuksen jäsenvaltioiden edustajille pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa, jäljempänä "komitea". Tarvittaessa tässä direktiivissä säädetyn valvonnan yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi, voidaan toimenpiteistä päättää 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

10 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan sellaisella 45 äänen enemmistöllä, joka saadaan, kun jäsenvaltioiden äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, ja panee ne välittömästi täytäntöön, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaiset tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle esityksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

11 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.

2. Komissio edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan sellaisella 45 äänen enemmistöllä, joka saadaan, kun jäsenvaltioiden äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, ja panee ne välittömästi täytäntöön, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaiset tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle esityksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa viidentoista vuorokauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, ja panee ne välittömästi täytäntöön, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 2 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitetuista tarkastuksista johtuvat kulut veloitetaan direktiivissä 85/73/ETY() annettujen taksojen mukaisesti, lukuun ottamatta 3 ja 6 artiklan soveltamisesta syntyviä kuluja.

13 artikla

Direktiivin 72/462/ETY 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan täytäntöön panemiseksi, kolmansilta mailta edellytettävät mainitun direktiivin b kohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamista koskevat takeet eivät saa olla sallivampia kuin mitä on säädetty tässä direktiivissä.

Edellä 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan vahvistaa takeet, joiden on oltava vähintään sillä tasolla kuin tämän direktiivin täytäntöönpanosta johtuvat.

14 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan komission ehdotuksesta neuvoston yksimielisesti 31 päivään joulukuuta 1985 mennessä määräämään päivämäärään mennessä.

Neuvoston on yksimielisesti komission ehdotuksesta annettava direktiivin 81/602/ETY 5 artiklan edellyttämä päätös jälkimmäiseen päivämäärään mennessä.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 1985.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. FISCHBACH

()

() EYVL N:o L 32, 5.2.1985, s. 14

() EYVL N:o L 222, 7.8.1981, s. 32

() EYVL N:o C 305, 22.11.1980, s. 2

() EYVL N:o C 50, 9.3.1981, s. 87

() EYVL N:o C 138, 9.6.1981, s. 29

() EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 2012/64

() EYVL N:o L 302, 31.12.1972, s. 28