31985D0377

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä kesäkuuta 1985,

yhteisön maatilatypologian perustamisesta (85/377/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisössä maatilojen tuloja ja liiketoiminnan hoitamista koskevien kirjanpitotietojen keruuverkon muodostamisesta 15 päivänä kesäkuuta 1965 tehdyn neuvoston päätöksen N:o 79/65/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2143/81(2),

ottaa huomioon maatilojen rakennetutkimusten vuosina 1985 ja 1987 järjestämisestä 24 päivänä toukokuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1463/84(3) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo, että

yhteisön maatilatypologian perustamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1978 tehdyssä komission päätöksessä N:o 78/463/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 84/542/ETY(5), määritellään 1 artiklassa ne kaksi seikkaa, joille yhteisön typologia perustuu: ne ovat maataloustyyppi ja maatilan taloudellinen koko; kyseiset kaksi seikkaa määritellään standardibruttomarginaalin (SBM) perusteella,

edellä mainitun päätöksen 1 artiklan d alakohdassa määritelty standardibruttomarginaali on taloudellinen tunnusmerkki, joka ilmaistaan rahana; kyseisessä tunnusmerkissä tapahtuu väistämättä muutoksia ajan kuluessa,

standardibruttomarginaalit, jotka vahvistetaan edellä mainitun päätöksen liitteessä I, perustuvat viiteajanjakson keskimääräisarvoihin; sen vuoksi ne tulisi saattaa ajanmukaisiksi säännöllisesti taloudellisen kehityksen huomioon ottaen, jotta typologian soveltamista voidaan tarkoituksenmukaisesti jatkaa päätöksen 78/463/ETY 3 artiklassa eriteltyihin tarkoituksiin; kyseistä tarkoitusta varten tulisi huolehtia siitä, että sovelletaan mahdollisimman paljon maatilojen rakennetutkimusten suorittamisvuosiin liittyvää toistumistiheyttä,

on aiheellista toteuttaa tämä ajanmukaistaminen useaa vuotta koskevan viiteajanjakson keskimääräisten bruttomarginaalien perusteella,

on suotavaa vahvistaa luettelo toiminta-aloista, joiden perusteella määritellään standardibruttomarginaalit maatilojen rakennetutkimuksissa käytettäviä nimikkeitä varten,

päätöksen N:o 78/463/ETY sisältämää luokitusjärjestelmää on tarpeen muuttaa, jotta paremmin otettaisiin huomioon alueelliset olosuhteet erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat liittyneet Euroopan talousyhteisöön kyseisen päätöksen voimaantulon jälkeen, sekä rakennetutkimusten nimikkeiden luetteloon tehdyt muutokset,

järjestelmä on kuitenkin säilytettävä mahdollisimman paljon ennallaan, jotta varmistettaisiin riittävä ajallinen jatkuvuus ja tehtäisiin siten mahdollisiksi kehityssuuntauksia koskevat eritelmät,

Euroopan kokoyksikkö on perusyksikkö, joka ilmaistaan rahan arvona tietylle viiteajanjaksolle; kyseisessä arvossa tapahtuu muutoksia ajan kuluessa erilaisten maatalouden kehityksen määräävien seikkojen vaikutuksesta; jotta Euroopan kokoyksikkö pysyisi täysin tarkoitustaan vastaavana yhteisön typologian yhteydessä, sen määritelmiä tulisi säännöllisesti saattaa ajanmukaiseksi samanaikaisesti SBM:n oikaisun kanssa, ja

tässä päätöksessä edellytetyt toimenpiteet ovat ETY:n maatalouden kirjanpidon tietoverkostoa käsittelevän yhteisön komitean lausunnon sekä pysyvän maataloustilastokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU Yhteisön maatilatypologia

1 artikla

Tässä päätöksessä 'yhteisön maatilatypologialla`, jäljempänä 'typologialla`, tarkoitetaan yhtenäistä yhteisön maatilaluokitusta, joka perustuu maataloustyypille ja taloudelliselle koolle, siten järjestettyinä, että yhtenäisiä

tilaryhmiä voidaan muodostaa enemmän tai vähemmän yhdistymisenä.

Maatalouden tyyppi ja tilan taloudellinen koko määritellään standardibruttomarginaalin perusteella.

2 artikla

1 Typologia suunnitellaan tyydyttämään erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan tiedon tarpeet.

2 Typologian tarkoituksena on järjestää väline, joka mahdollistaa yhteisön tasolla:

- eritellä taloudellisten tunnusmerkkien perusteella maatilojen tilanne;

- vertailla maatilojen tilanteita;

- typologian eri luokkien välillä:

- jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden eri alueiden välillä;

- eri ajanjaksojen välillä.

3 Typologiaa sovelletaan pääasiassa esitettäessä maatalouden tyypin tai kokoluokan mukaan yhteisön maatilojen rakennetutkimusten ja yhteisön maatilojen kirjanpidon tietoverkon avulla kerättyjä tietoja.

II LUKU Standardibruttomarginaali

3 artikla

Tässä päätöksessä 'standardibruttomarginaalilla` (SBM) tarkoitetaan tuotannon standardiarvon ja tiettyjen, liitteessä I vahvistettujen erityisten kustannusten standardiarvon välistä tasapainoa; kyseinen tasapaino määritellään erilaisille viljelykasvien ja karjan ominaisuuksille kullakin alueella.

4 artikla

Tilan kokonainen standardibruttomarginaali vastaa kunkin ominaisuuden arvojen summaa, joka on saatu kertomalla yksikkökohtainen standardibruttomarginaali vastaavien yksiköiden lukumäärällä.

5 artikla

Standardibruttomarginaali määritetään käyttäen usean vuoden viiteajanjaksosta laskettuja keskimääräisiä perustietoja. Ne tulee saattaa ajanmukaisiksi kehityssuuntausten huomioon ottamiseksi.

Liitteessä I vahvistetaan tietojenkeruun menettelytavat, SBM:n laskentamenetelmä ja määrittelyn toistumistiheys.

III OSASTO Maatalouden tyyppi

6 artikla

Tässä päätöksessä tilan 'maatalouden tyypillä` tarkoitetaan suhteellista vaikutusta, joka eri yritystoiminnoilla on sen kokonaiselle standardibruttomarginaalille.

7 artikla

Tietojen yksityiskohtaisuuden mukaan maatalouden tyypit jaetaan seuraavasti:

- maatalouden yleistyypit;

- maatalouden päätyypit;

- maatalouden erikoistyypit;

- maatalouden tiettyjen erikoistyyppien alajaottelut.

Kyseiset alajaottelut ovat valinnaisia niille jäsenvaltioille, joissa kyseisen tyyppisen maatalouden alueella toimivien tilojen määrä on vähäinen.

Tilojen luokitus maataloustyypeittäin vahvistetaan liitteessä II.

IV OSASTO Tilan taloudellinen koko

8 artikla

Tilan taloudellinen koko määritellään tilan kokonaisen standardibruttomarginaalin perusteella. Se ilmaistaan Euroopan kokoyksiköissä (EKY). Tämä yksikkö määritellään liitteessä III olevan A kohdan mukaisesti. Tilan taloudellisen koon laskentamenetelmä on vahvistettu liitteessä III olevassa B kohdassa.

9 artikla

Tilojen taloudelliset kokoluokat vahvistetaan liitteessä III olevassa C kohdassa.

V OSASTO Yleiset säännökset

10 artikla

Päätös 78/463/ETY jää voimaan niiden sovellutusten osalta, jotka koskevat ajanjaksoja ennen vuotta 1985. Sen jälkeisten sovellutusten on perustuttava tähän päätökseen.

Ensimmäisessä sellaisessa sovellutuksessa käytetään standardibruttomarginaalia viiteajanjaksolle "1982" (kalenterivuodet 1981, 1982 ja 1983 tai maatalouden satovuodet 1981/82, 1982/83 ja 1983/84) II osastossa esitetyn määritelmän mukaisesti.

11 artikla

Komissio tutkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vähintään joka kymmenes vuosi tämän päätöksen soveltamisesta saadut kokemukset sekä mahdolliset yhteisön uudet tarpeet tällä alueella. Kyseisen tutkimisen jälkeen tämän päätöksen määräyksiä voidaan tarvittaessa muuttaa.

12 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 1985.

Komission puolesta

Frans ANDRIESSEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o 109, 23.6.1965, s. 1859/65

(2) EYVL N:o L 210, 30.7.1981, s. 1

(3) EYVL N:o L 142, 29.5.1984, s. 3

(4) EYVL N:o L 148, 5.6.1978, s. 1

(5) EYVL N:o L 293, 10.11.1984, s. 22

LIITE I

STANDARDIBRUTTOMARGINAALIT (SBM)

1 SBM:N MÄÄRITELMÄ JA LASKENTAPERIAATTEET

a) Maatalousyrityksen bruttomarginaalilla tarkoitetaan bruttotuotannon arvoa rahana, josta on vähennetty vastaavat erityiset kustannukset.

Standardibruttomarginaalilla (SBM) tarkoitetaan tietyn alueen keskimääräisen tilanteen bruttomarginaalin vastaavaa arvoa kullekin maatalouden toiminta-alalle.

b) Bruttotuotanto on päätuotteen/-tuotteiden ja toissijaisen tuotteen/tuotteiden arvojen summa.

Arvot lasketaan kertomalla yksikön tuotanto (josta on vähennetty kaikki tappiot) tuottajan saamalla viljelijähinnalla, johon ei sisälly arvonlisäveroa.

Bruttotuotanto sisältää myös tuotteisiin, alueeseen tai karjaan liittyvät tukipalkkiot.

c) SBM:n laskemiseksi bruttotuotannosta vähennetään seuraavat erityiset kustannukset:

1) Kasvien tuotannossa

- siemenet ja taimet (ostetut tai maatilalla tuotetut);

- ostetut lannoitusaineet;

- kasvinsuojelutuotteet;

- erilaiset erityiskustannukset, mukaan lukien:

- vesi kastelua varten;

- lämmitys;

- kuivaus;

- erityiset markkinointikustannukset (esimerkiksi laatuluokittelu, puhdistus, pakkaaminen) ja jalostuskustannukset;

- erityiset vakuutuskustannukset;

- muut erityiset kustannukset.

2) Karjataloustuotannossa

- karjan uudistuskustannukset;

- rehut:

- väkirehut (ostetut tai maatilalla tuotetut);

- karkea rehu;

- erilaiset erityiskustannukset mukaan luettuna:

- eläinlääkintämaksut;

- siitos-ja keinosiemennyskustannukset;

- käyttötestaus-ja vastaavat kustannukset;

- erityiset markkinointikustannukset (esim. laatuluokittelu, puhdistus, pakkaus) ja jalostuskustannukset;

- erityiset vakuutuskustannukset;

- muut erityiskustannukset.

Seuraavia ei lueta vähennettäviin, erityisiin kustannuksiin: työvoimakustannukset, kone- ja rakennuskustannukset, poltto- ja voiteluainekustannukset, koneiden ja laitteiden huolto-ja poistokustannukset, sopimustyön kustannukset. Kuitenkin monivuotisten kasvien uudistamiseen ja poistamiseen ja viljankuivaamiseen liittyvät sopimustyön kustannukset vähennetään.

Erityiskustannukset määritellään maatilalle toimitettujen hintojen perusteella ilman arvonlisäveroa, vähennettynä kaikki näiden kustannusten osiin liittyvät tuet.

d) Tuotantoaika

SBM:t vastaavat 12 kuukauden tuotantoaikaa (kalenterivuosi tai maatalouden tuotantovuosi).

Viljelytuotteille ja karjatalouden tuotteille, joiden tuotantoaika on lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta, lasketaan 12 kuukauden kasvua tai tuotantoa vastaava SBM.

e) Perustiedot ja viiteajanjakso

SBM määritellään edellä b ja c kohdassa esitettyjen tekijöiden avulla. Kyseistä tarkoitusta varten jäsenvaltioissa kerätään perustiedot maatalouskirjanpidosta erityisillä tutkimuksilla tai kootaan asianmukaisista laskelmista viiteajanjakso, joka kattaa kolme peräkkäistä kalenterivuotta tai maatalouden tuotantovuotta. Viiteajanjakso on sama kaikille jäsenvaltioille ja komissio määrää sen kuultuaan jäsenvaltioita.

f) Yksiköt

1) Fyysiset yksiköt

a) SBM viljelykasveille määritellään hehtaareissa ilmaistun alan perusteella.

Sienille SBM kuitenkin määritellään bruttotuotannon ja kaikkien vuotuisten, peräkkäisten satojen erityiskustannusten perusteella ja ilmaistaan 100 m2 viljelyalaa kohti. Kun näitä tietoja käytetään maatilojen kirjanpidon tietoverkon yhteydessä, siten määritelty SBM jaetaan vuotuisten, peräkkäisten satojen lukumäärällä, jonka jäsenvaltiot ilmoittavat.

b) Karjatalouteen liittyvä SBM määritellään pääluvun mukaan, lukuun ottamatta siipikarjaa, joille se määritellään 100 pään mukaan, ja mehiläisiä, joilla yksikkönä on mehiläispesä.

2) Rahayksiköt ja pyöristys

SBM:n määrittelemiseen tarvittavat perustiedot ja lasketut SBMn luvut esitetään jäsenvaltioiden kansallisessa valuutassa.

SBM muunnetaan sitten ECUiksi käyttäen tämän liitteen 1 kohdan e alakohdassa määritellyn viiteajanjakson keskimääräistä vaihtokurssia. Komissio ilmoittaa nämä kurssit jäsenvaltioille. SBM voidaan pyöristää lähimpään 5 ECUun, kun se on tarkoituksenmukaista.

2 SBM:N JAKAMINEN RYHMIIN

a) Viljelykasvien ja karjan ominaisuuksien mukaan

1) SBM määritellään kaikille maatalousyrityksille, jotka vastaavat yhteisön maatalouden rakennetutkimuksen otsikoita tavalla, joka määritellään kyseisissä tutkimuksissa.

2) Jos jäsenvaltiot toimittavat sellaisia lisätietoja, joita ei ole tutkimuksen otsikoissa mainittu, noita tietoja vastaava SBM määritellään myös samojen ohjeiden mukaan.

b) Maantieteelliset ryhmittelyt

- SBM määritellään ainakin sellaisten maantieteellisten yksiköiden mukaan luokiteltuna, jotka vastaavat maatalouden rakennetutkimuksissa ja maatilojen kirjanpidon tietoverkossa käytettyjä maantieteellisiä yksiköitä.

- Sellaiselle yritykselle, joka ei toimi kyseisellä alueella, ei määritellä SBMn lukua.

- Sellaisten maantieteellisten yksiköiden osalta, joista jäsenvaltiot toimittavat tietoa siitä, sijaitseeko tila epäsuotuisalla alueella tai vuoristoalueella, toimitetaan erilliset SBMn luvut epäsuosituille ja vuoristoalueille ja muille maantieteellisille alueille aina, kun on tarkoituksenmukaista tai tärkeää, että sellainen erottelu tehdään.

3 TIETOJEN KERUU JA SBM:N MÄÄRITTELYN TOISTUMISTIHEYS

a) Perustiedot SBM:n määrittelemiseksi uudistetaan vähintään joka kymmenes vuosi maatalouskirjanpidon tai erityisten tutkimushavaintojen perusteella taikka laaditaan tarkoituksenmukaisten laskelmien pohjalta.

b) Kahden peräkkäisen uudistamisen välisen kymmenvuotisjakson aikana, kuten a kohdassa edellytetään, SBM saatetaan ajanmukaiseksi tavallisesti joka toinen vuosi. Kyseinen ajanmukaistaminen suoritetaan:

- joko uudistamalla perustiedot samalla tavalla kuin a kohdassa on määritelty,

- tai käyttämällä laskentamenetelmää, jolla SBM voidaan ajanmukaistaa. Periaatteet, joita sellaisessa menetelmässä noudatetaan, määritellään yhteisön tasolla.

c) Tietojen uudistamisen ja laskelmien ajanmukaistamisen viiteajanjaksot, kuten edellä a ja b kohdassa edellytetään, ovat samat kaikille jäsenvaltioille ja komissio määrää ne neuvoteltuaan jäsenvaltioiden kanssa.

Nämä viiteajanjaksot yhtenäistetään niin pitkälle kuin mahdollista yhteisön maatalouden rakennetutkimusten aikojen kanssa.

4 TIETOJEN TOIMITTAMINEN

Jäsenvaltiot ovat velvollisia tämän liitteen säännösten mukaisesti keräämään perustiedot, jotka tarvitaan SBM:n laskemiseen, niiden muuntamiseen ECUiksi sekä ne tiedot, joita tarvitaan päivitysmenetelmien soveltamiseen, mikäli se on tarkoituksenmukaista.

Jäsenvaltiot toimittavat käytettävissä olevat tiedot ja tulokset komissiolle standardimuotoisena. Komissio vahvistaa tämän muodon jäsenvaltioita kuultuaan.

5 ERITYISTAPAUSTEN KÄSITTELY

Seuraavat erityissäännöt määritellään SBM:n laskemiseksi tietyntyyppisille yrityksille.

a) Laidunkarja ja rehukasvit

1 Yleinen sääntö

SBM:n soveltamismenetelmä laidunkarjaan ja rehukasveihin riippuu näiden kahden ominaisuuden välisestä suhteesta tilalla. Rehukasvien muuttuvat kustannukset vähennetään laskettaessa laidunkarjan SBM:a. Yhteisön typologiaa sovellettaessa rehukasvien SBM:n katsotaan yleissäännön mukaan olevan nolla.

2 Ei laidunkarjaa

i) Rehukasvit ilman laidunkarjaa

Jos tilalla ei ole laidunkarjaa, rehukasveja, jotka tavallisesti ovat kaupallisessa tuotannossa, kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin kasveja ja vastaavia SBM:eja sovelletaan niihin.

ii) Monivuotinen laidun tai niitty, jolla ei ole laidunkarjaa

Jotta olisi mahdollista luokitella tiloja, joiden pinta-alasta valtaosa on monivuotista laidunta tai niittyä, jotka eivät ole kaupallisessa tuotannossa ja joilla tutkimusajankohtana ei ole laidunkarjaa, nimellinen, vakiohintainen SBM voidaan määritellä tälle ominaisuustiedolle ja soveltaa alueilla, joilla tällaisia tapauksia on useita.

3 Epätasapainoinen rehutilanne

Jos tilalla on rehun vajausta tai ylijäämää, kuten jäljempänä i kohdassa on määritelty, sovelletaan säännöksiä:

- kun on kysymyksessä rehun vajaus, sovelletaan laidunkarjaa varten laadittua erityistä SBM:a jäljempänä ii kohdassa esitetyllä tavalla,

- kun on kysymyksessä rehun ylijäämä, rehukasvien SBM:a sovelletaan jäljempänä iii kohdassa esitetyllä tavalla.

i) Jokaiselle alueelle määritellään liikkuma-ala, jonka ulkopuolella tilalla katsotaan olevan joko rehun ylijäämää tai vajausta.

Tilalla on rehun vajausta, jos suhde R = SBM laidunkarja/SBM rehusadot ylittää rajan RD. Jos kyseinen suhde on vähemmän kuin raja RS, on kysymyksessä rehun ylijäämä.

ii) Rehun vajauksen (R > RD) ollessa kysymyksessä, kaikkien rehukasvien SBM:n katsotaan olevan nolla. Kaikkien laidunkarjatyyppien (johon sisältyy tarvittaessa eläimiä murto-osina), joista yksi osa on yhtä suuri kuin >NUM>RD/

>DEN>R

, katsotaan sisältyvän 'tavallisen` järjestelmän piiriin, jossatapauksessa sovelletaan tavallista SBMa; rehuvajauksen katsotaan vaikuttavan jäljellä olevaan osaan >NUM>ø(R - RD)/

>DEN>R

ø ja erityismääri teltyä SBMa sovelletaan.

iii) Rehun ylijäämän (R NUM>(RS - R)/

>DEN>RS

. Erityistapauksissa tämä ylijäämäosuus voidaan kuitenkin määritellä suhteessa arviointirajaan Rv, joka on korkeampi kuin RS. Rehuylijäämän ollessa kysymyksessä, tavallista SBMa sovelletaan jokaiseen laidunkarjalajiin.

iv) Jäsenvaltiot määrittelevät rajat RD ja RS ja tarvittaessa Rv:n jokaiselle alueelle ja ilmoittavat ne komissiolle.

v) - Rehukasvit, joihin sovelletaan erityissäännöksiä ovat seuraavat:

D12: rehujuurekset ja juurimukulat;

D18: rehukasvit;

F01: laidun ja niitty, paitsi luonnonlaidun;

F02: luonnonlaidun.

- Laidunkarja, joihin sovelletaan erityissäännöksiä, ovat seuraavanlaisia:

JO1: hevoset;

JO2-JO8: karja;

JO9: lampaat;

J10: vuohet.

b) Kesanto

Jotta voitaisiin luokitella tilat, joilla tutkimusajankohtana on vain kesantomaata, voidaan tätä ominaispiirrettä varten määrätä nimellinen, kiinteähintainen SBM alueilla, joilla on useita tällaisia tapauksia, ja soveltaa näihin tiloihin.

c) Kotipuutarhat

Koska kotipuutarhojen tuotantoa ei tavallisesti ole tarkoitettu myyntiin, SBM:n katsotaan yleensä olevan nolla. Niillä alueilla kuitenkin, joilla sellaiset kotipuutarhat, jotka muodostavat huomattavan osan tilan bruttotuotannosta, ovat tavallisia, SBM voidaan määritellä soveltamalla analogisesti tässä liitteessä esitettyjä sääntöjä ja menetelmiä.

d) Porsaat

Porsaiden osalta määritelty SBM otetaan huomioon tilan kokonaista SBM:ia laskettaessa vain siinä tapauksessa, että tilalla ei ole siitosemakkoja.

LIITE II

MAATILOJEN LUOKITTELU MAATALOUDEN LAJIN MUKAAN

A LUOKITTELUJÄRJESTELMÄ

>

TAULUKON PAIKKA>

B. TYYPPIEN MÄÄRITTELY

Maatilatyypit määritellään ottaen huomioon kaksi tekijää:

a) Kyseessä olevien tilojen luonne

Tilat esitetään vuosien 1985 ja 1987 rakennetutkimuksissa tutkittujen ominaisuuksien mukaisesti: ne ilmaistaan käyttämällä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1463/84 liitteessä olevia koodeja tai koodia, jolla uudelleen ryhmitellään useita ominaisuuksia liitteessä II olevan C kohdan(1) mukaisesti.

b) Rajat luokkarajojen määrittelyssä

Ellei toisin ole esitetty, nämä rajat ilmaistaan tilan kokonaisen SBM:n murto-osina.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

C.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Ominaisuustietoja D12 (rehujuuret ja juurimukulat), D18 (rehukasvit), D21 (kesanto), E (kotipuutarhat), F01 (laidun ja niitty, lukuun ottamatta luonnonlaidunta) ja J11 (porsaat) käytetään vain tietyissä olosuhteissa (ks. tämän päätöksen liitteessä I olevaa 5 kohtaa)

LIITE III

MAATILOJEN TALOUDELLINEN KOKO

A. EUROOPAN KOKOYKSIKÖN (EKY) MÄÄRITTELY

1 Euroopan kokoyksikkö perustuu 1 000 ECUn arvolle vuoden "1980" viiteajanjakson maatilan kokonaisesta standardibruttomarginaalista, sellaisena kuin se on määritelty komission päätöksen N:o 78/463/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi päätöksellä 84/542/ETY muutettuna, liitteessä III olevassa 1 kohdassa.

2 SBM:n uudistamiseksi ja ajanmukaiseksi saattamiseksi myöhempiä viiteajanjaksoja varten, edellä määritelty 1 000 ECUn arvo kerrotaan kertoimella, jossa on otettu huomioon rahan arvossa mitattuna maailmanlaajuiset maatalousekonomiset kehityssuuntaukset koko yhteisössä.

Komissio laskee kyseisen kertoimen ja vahvistaa sen jäsenvaltioita kuultuaan.

B. MAATILAN TALOUDELLINEN KOKO

Maatilan taloudellinen koko saadaan jakamalla maatilan kokonainen standardibruttomarginaali sillä ECUjen lukumäärällä, jonka perusteella EKY on määritelty vastaavalle viiteajanjaksolle tämän liitteen A kohdan mukaan.

C. MAATILOJEN TALOUDELLISEN KOON LUOKITTELU

Maatilat luokitellaan kokoluokkiin, joiden rajat ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Säännöissä, joissa säädellään maatilojen kirjanpidon tietoverkon sovellutuksien ja yhteisön maatilojen rakennetutkimusten soveltamista, voidaan määrätä, että edellä mainitut kokoluokat III ja IV sekä V ja VI yhdistetään.

Jäsenvaltioiden, jotka toimeenpannessaan asetuksen 79/65/ETY 4 artiklan 1 kohtaa, asettavat maatilojen kokoluokan rajan maatilojen kirjanpidon tietoverkon tutkimusalalle sellaiseksi, että se ei ole yhteneväinen edellä esitettyjen kokoluokkien rajojen kanssa, on jaettava ne alaluokkiin, joiden rajat vastaavat vahvistettuja rajoja.