31984R2261

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2261/84,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 1984,

tuen myöntämistä oliiviöljyn tuotannolle sekä tuottajajärjestöille koskevista yleisistä säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä syyskuuta 1966 annetun neuvoston asetuksen N:o 136/66/ETY(), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2260/84(), ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklassa perustetaan oliiviöljyn tuotantotukijärjestelmä; tämä tuki myönnetään tiettynä päivänä olemassa olevien pinta-alojen osalta tosiasiallisesti tuotetun öljymäärän mukaan oliivinviljelijöille, jotka ovat asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuottajajärjestöjen jäseniä ja joiden keskimääräinen tuotanto on vähintään 100 kilogrammaa öljyä markkinointivuotta kohti; sen sijaan muille oliivinviljelijöille tuki myönnetään oliivipuiden lukumäärän ja tuotantokyvyn sekä oliivipuiden kiinteästi vahvistettujen tuotosten mukaan, jos tuotettu oliivisato on korjattu,

ennen oliivinviljelyä koskevan rekisterin perustamista olisi kyseisten oliivinviljelijöiden tuki laskettava oliivipuiden keskituotosten mukaan,

tukijärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi määritettävä oliiviöljytyypit, joille tuki myönnetään,

kaikkien henkilöiden, joita tämä järjestelmä koskee, toisin sanoen tuottajajärjestöihin kuuluvien oliivinviljelijöiden ja näiden järjestöjen liittojen sekä kyseisten jäsenvaltioiden, oikeudet ja velvoitteet olisi tarkennettava tukijärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi,

ensisijaisesti olisi tukeuduttava oliivinviljelijöiden esittämien viljelyilmoitusten järjestelmään,

asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa oliiviöljyn tuottajajärjestöissä on oltava vähimmäismäärä jäseniä tai niiden on edustettava oliivinviljelijöiden tai öljyntuotannon vähimmäisprosenttiosuutta; nämä rajat on vahvistettava siten, että niissä on otettu huomioon tarve järjestöjen tehokkaaseen toimintaan ja tuottajajäsenvaltioiden tarkastusmahdollisuudet; järjestöjen tehokkaan hallinnon varmistamiseksi olisi määritettävä tietyt täydentävät vaatimukset, jotka jäseninä olevien oliivinviljelijöiden on täytettävä,

edellä tarkoitetun asetuksen 20 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa oliiviöljyn tuottajajärjestöjen liitoissa on oltava vähimmäismäärä järjestöjä tai näiden liittojen on edustettava kansallisen tuotannon vähimmäisprosenttiosuutta; nämä rajat on vahvistettava siten, että yhteensovittamiseen ja valvontaan liittyvät erityistehtävät, jotka näiden liittojen on hoidettava, voidaan suorittaa tehokkaasti,

edellä tarkoitetun asetuksen 20 c artiklassa säädetään tuottajajärjestöille ja niiden liitoille tiettyjä valvontaan ja yhteensovittamiseen liittyviä tehtäviä; tämän vuoksi olisi määriteltävä toimenpiteet, jotka on toteutettava näiden tehtävien suorittamiseksi,

hallinnollisten asioiden hoitamiseksi moitteettomasti tuottajajärjestöjen sekä niiden liittojen on haettava toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta hyväksymistä hyvissä ajoin ennen markkinointivuoden alkua; jäsenvaltioiden on tehtävä tätä hakemusta koskeva päätös kohtuullisen ajan kuluessa,

asetuksen N:o 136/66/ETY 20 d artiklan 1 kohdan mukaisesti tuesta voidaan pidättää prosenttiosuus niiden kustannusten korvaamiseksi, jotka aiheutuvat valvontatoimista tuottajajärjestöille ja niiden liitoille; olisi varmistettava, että pidätetyt summat käytetään ainoastaan kyseisen asetuksen 20 d artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tehtävien rahoittamiseen,

edellä tarkoitetun asetuksen 20 d artiklan 2 kohdassa säädetään, että ainoastaan liitot ovat oikeutettuja tuen ennakkomaksuun; moitteettoman hallinnon vuoksi olisi säädettävä, että tämä ennakkomaksu ei ole enemmän kuin tietty prosenttiosuus tuen määrästä,

tuottajajärjestön jäseninä oleville oliivinviljelijöille myönnettävää tuotantotukea koskevan järjestelmän toimimiseksi moitteettomasti olisi säädettävä, että tämä tuki maksetaan ainoastaan oliiviöljymäärille, jotka on tuotettu hyväksytyissä myllyissä; hyväksymistä varten asianomaisten myllyjen olisi noudatettava tiettyjä edellytyksiä,

kyseinen tuki on huomattava etu öljyntuottajille ja muodostaa yhteisölle taloudellisen rasitteen; sen takaamiseksi, että tämä tuki myönnetään ainoastaan öljylle, joka on siihen oikeutettu, olisi säädettävä soveltuvasta hallinnollisesta tarkastusjärjestelmästä,

tukijärjestelmän toimimiseksi moitteettomasti olisi säädettävä, että jos on aihetta epäillä oliivinviljelijän tosiasiallista tuotantoa, jäsenvaltio määrittää oliiviöljymäärän, joka on oikeutettu tukeen, ja

kokemus on osoittanut, että huolimatta käyttöön otetusta erityisten sääntömääräisten tarkastusten suuresta määrästä ja ottaen huomioon valvottavien oliivinviljelijöiden määrän tarkastusten toteuttamisessa täsmällisesti ja tehokkaasti on ongelmia; näiden ongelmien ratkaisemiseksi on tarpeen perustaa jokaisessa tuottajajäsenvaltiossa ATK-rekisteri, jossa on kaikki aiheelliset tiedot tarkastusten helpottamiseksi ja sääntöjenvastaisuuksien löytämiseksi nopeasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU Yleiset säännökset

1 artikla

Tässä asetuksessa määriteltyjä yleisiä sääntöjä sovelletaan asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklassa tarkoitetun oliiviöljyn tuotantotuen myöntämiseen markkinointivuodesta 1984/1985.

2 artikla

1. Tuotantotuki myönnetään oliiviöljylle, jos se vastaa asetuksen N:o 136/66/ETY liitteessä olevan 1 ja 4 kohdan määritelmiä ja jos viljellyistä pinta-aloista on tehty asetuksen (ETY) N:o 1590/83() 1 artiklan 1 kohdassa säädetty ilmoitus tai jos pinta-alat ovat viimeksi mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen vaatimusten mukaiset.2. Tuki myönnetään jäsenvaltioihin sijoittautuneille oliivinviljelijöille. Tässä asetuksessa "oliivinviljelijällä" tarkoitetaan oliivitarhan hoitajaa, joka tuottaa öljyntuotantoon käytettäviä oliiveja.

3. Tuki myönnetään hakemuksesta, joka asianomaisten on jätettävä jäsenvaltiossa, jossa öljy on tuotettu.

4. Sellaisten oliivinviljelijöiden osalta, jotka ovat asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuottajajärjestön jäseniä ja joiden keskimääräinen tuotanto on vähintään 100 kilogrammaa oliiviöljyä markkinointivuotta kohti, tuki myönnetään asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti öljymäärälle, joka on tosiasiallisesti tuotettu hyväksytyssä myllyssä, jollei 7 artiklasta muuta johdu.

Muiden oliivinviljelijöiden osalta tuki myönnetään asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, ja se on samansuuruinen kuin tuki, joka saadaan soveltamalla 18 artiklan mukaisesti kiinteästi vahvistettuja oliivien ja öljyn tuotoksia tuotannossa olevien oliivipuiden määrään.

5. Markkinointivuosien 1984/1985 ja 1985/1986 osalta tuottajajäsenvaltiot määrittävät oliivinviljelijät, joiden keskimääräinen tuotanto on vähintään 100 kilogrammaa öljyä markkinointivuotta kohti ja joilla on oikeus tosiasiallisesti tuotetun öljymäärän mukaan myönnettävään tukeen, soveltamalla kunkin markkinointivuoden osalta 18 artiklan mukaisesti vahvistettuja oliivien ja öljyn tuotoksia tuotannossa olevien oliivipuiden määrään.

6. Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ennen 31 päivää maaliskuuta 1986 perusteet, joita sovelletaan markkinointivuodesta 1986/1987 niiden oliivinviljelijöiden määrittämiseen, joiden keskimääräinen tuotanto on vähintään 100 kilogrammaa markkinointivuotta kohti.

2 LUKU Oliivinviljelijöiden velvoitteet

3 artikla

1. Jokaisen oliivinviljelijän on esitettävä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille markkinointivuoden alussa ennen määritettävää päivämäärää viljelyilmoitus, jossa on oltava sen ensimmäisellä esityskerralla:

- viljeltäviä oliivipuita ja niiden sijaintia koskevat tiedot,

- jäljennös ilmoituksesta, joka on esitetty oliivinviljelyä koskevan rekisterin perustamista varten. Kreikassa tämä ilmoitus voidaan korvata asetuksen (ETY) N:o 1590/83 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla ilmoituksella, kunnes tässä jäsenvaltiossa perustetaan oliivinviljelyä koskeva rekisteri.

2. Seuraavien markkinointivuosien osalta jokaisen oliivinviljelijän on esitettävä ennen määritettävää päivää täydentävä ilmoitus, johon on merkitty mahdollisesti tapahtuneet muutokset tai jossa vakuutetaan, että edelliseen viljelyilmoitukseen verrattuna ei ole tapahtunut muutoksia.

3. Oliivinviljelijöiden, jotka ovat tuottajajärjestön jäseniä, on jätettävä ennen määritettävää päivää sille järjestölle, jonka jäseniä ne ovat, henkilökohtainen tukihakemus, joka sisältää todisteen oliivien puristamisesta, oliivien myyntilaskun tai molemmat.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen oliivinviljelijöiden on jätettävä viljelyilmoitus ja tukihakemus järjestönsä välityksellä.

5. Oliivinviljelijä voi olla ainoastaan yhden tuottajajärjestön jäsen samalla hallinnollisella alueella sijaitsevien pinta-alojen osalta, ja hän voi esittää ainoastaan yhden näitä pinta-aloja, koskevan viljelyilmoituksen ja yhden tukihakemuksen.

Jos joku näistä oliivinviljelijöistä ei enää kuulu järjestöönsä ennen asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdan g alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun jakson päättymistä, hän ei voi liittyä tällä asetuksella säädettyyn toiseen järjestöön jäljellä olevan jakson ajaksi.

Kyseisen tuottajajärjestön on toimitettava jäsenvaltiolle tiedoksi toisessa alakohdassa tarkoitettujen oliivinviljelijöiden nimet.

6. Kunkin tuottajajärjestöön kuulumattoman oliivinviljelijän esittämä viljelyilmoitus vastaa tukihakemusta, jos siihen liitetään ennen määritettävää päivää:

- ilmoitus, jossa oliivinviljelijä vakuuttaa poimineensa oliivit kuluvan markkinointivuoden osalta,

- merkintä oliivien käyttötarkoituksesta.

7. Oliivinviljelijät, jotka eivät noudata tässä artiklassa säädettyjä velvoitteita, eivät saa tukea.

3 LUKU Tuottajajärjestöt

4 artikla

1. Rajoittamatta asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdassa säädettyjä muita edellytyksiä, tuottajajärjestö voidaan hyväksyä edellä tarkoitetun asetuksen mukaisesti ainoastaan, jos:

a) se koostuu vähintään 700 oliivinviljelijästä silloin, kun se toimii oliivien ja oliiviöljyn tuotanto- ja jalostusjärjestönä;

tai jos

b) se koostuu vähintään 1 200 oliivinviljelijästä muissa tapauksissa; jos yksi tai useampi oliivien ja oliiviöljyn tuotanto- ja jalostusjärjestö on kyseisen järjestön jäsen, näin ryhmittyneet oliivinviljelijät arvioidaan kukin erikseen edellä tarkoitetun vähimmäismäärän laskemiseksi;

tai jos

c)se edustaa vähintään 25:tä prosenttia oliivinviljelijöistä tai oliiviöljyn tuotannosta talousalueella, johon se on perustettu.

2. Tuottajajärjestön jäseniä voivat olla ainoastaan oliivinviljelijät, jotka omistavat viljelemänsä oliivitarhan, tai oliivinviljelijät, jotka viljelevät oliivitarhaa vähintään kolmen vuoden ajan.

Tätä varten oliivinviljelijöiden on esitettävä tuottajajärjestölle, jonka jäseniä he ovat, tarvittavat tiedot, joilla voidaan vahvistaa, että he ovat oliivitarhan viljelijöitä, sekä tiedot kaikista muutoksista, jotka ovat tapahtuneet heidän liittymishakemuksensa jättämisen jälkeen.

3. Tässä asetuksessa "talousalueella" tarkoitetaan aluetta, joka oliivinviljelyn tilanteen huomioon ottaen täyttää kyseisen jäsenvaltion vahvistamien arviointiperusteiden mukaan samanlaiset tuotantoedellytykset.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet edistääkseen sellaisten asetuksen (ETY) N:o 1360/78() mukaisten tuottajajärjestöjen tai muiden oliivien ja oliiviöljyn tuotanto- ja jalostusjärjestöjen perustamista, jotka voidaan hyväksyä tuottajajärjestöiksi tämän asetuksen mukaisesti.

5 artikla

1. Saadakseen hyväksymisen markkinointivuoden alusta alkaen tuottajajärjestön on jätettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta edeltävänä markkinointivuonna hakemus kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Tarkistettuaan, että asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdassa sekä 4 artiklassa tarkoitetut edellytykset täytetään, toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen hakemuksesta viimeistään sen jättämistä seuraavana 15 päivänä lokakuuta ja toimittaa viipymättä päätöksensä tiedoksi kyseiselle järjestölle sekä komissiolle.

Hyväksyminen tulee voimaan hakemuksen jättämistä seuraavan markkinointivuoden alusta.

3. Jokaisen hyväksytyn tuottajajärjestön on ilmoitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kunakin vuonna rakenteessaan mahdollisesti tapahtuneista muutoksista hyväksymisen tai sen viimeisen vuosittaisen ilmoituksen jälkeen, ja vastaanottamistaan ero- tai liittymishakemuksista.

Toimivaltaisen viranomaisen on tämän ilmoituksen ja sen mahdollisten tarkastusten perusteella varmistettava, että hyväksymisedellytyksiä noudatetaan edelleen.

Jos näitä edellytyksiä ei enää noudateta tai jos järjestön rakenteen vuoksi ei ole mahdollista tarkistaa sen jäsenten tuotantoa, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä viimeistään ennen seuraavan markkinointivuoden alkua peruutettava hyväksyminen ja ilmoitettava tästä päätöksestä komissiolle.

6 artikla

1. Hyväksyttyjen tuottajajärjestöjen:

- on jätettävä 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien jäsentensä viljelyilmoitukset,

- on tarkastettava paikan päällä tiedot näiden ilmoitusten määritettävästä prosenttiosuudesta,

- on jätettävä kerran kuukaudessa jäsenten tukihakemukset yhdenmukaistetussa muodossa, joka soveltuu 16 artiklassa säädettyyn tietojenkäsittelyyn. Tukea haetaan öljyntuotantonsa päätökseen saaneiden jäsenten tuottamille määrille, jos 8 artiklassa tarkoitetut tarkastukset on tehty ja niistä johtuvat velvoitteet täytetty.

Oikeus tukeen menetetään, jollei yhden markkinointivuoden tuotantoa koskevia hakemuksia jätetä ennen määritettävää päivää.

2. Jos tuottajajärjestö liittyy liittoon, liiton on jätettävä jäseninä olevien oliivinviljelijöiden viljelyilmoitukset ja tukihakemukset.

7 artikla

Jos tuottajajärjestön jäsenenä oleva oliivinviljelijä:

- on myös ottanut vuokralle oliivitarhoja alle kolmen vuoden ajaksi,

- on myynyt osittain tai kokonaan oliivituotantonsa,

- on liittynyt tuottajajärjestöön markkinointivuoden aikana,

tukeen oikeutettu määrä ei voi olla suurempi kuin oliiviöljymäärä, joka määritetään kiinteästi soveltamalla 18 artiklan mukaisesti vahvistettuja oliivien ja öljyn tuotoksia oliivipuiden määrään.

8 artikla

1. Ennen tukihakemuksen jättämistä kunkin tuottajajärjestön on tarkistettava oliiviöljymäärä, jolle kukin sen jäsenistä hakee tukea. Tätä tarkistusta varten tuottajajärjestöt tarkastavat erityisesti:

- määritettävin perustein, että oliivien tuotanto, josta kukin oliivinviljelijä on ilmoittanut, että se on puristettu hyväksytyssä myllyssä, on yhtäpitävä hänen viljelyilmoituksessaan olevien tietojen kanssa,

- että toisaalta kunkin oliivinviljelijän toimittamat tiedot puristettujen oliivien määristä ja saaduista öljymääristä sekä toisaalta hyväksyttyjen myllyjen varastokirjanpitoon merkityt oliivi- ja öljymäärät vastaavat toisiaan.

2. Tuottajajärjestön on toimitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille jäseniään koskevat asiakirjat seuraavissa tapauksissa:

- jos 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut tiedot eivät ole yhtäpitäviä, sen jälkeen kun kyseinen järjestö on saanut kaikki todistusasiakirjat ja kaikki tiedot, joita tarvitaan tosiasiallisesti tuotetun määrän määrittämisessä,

- jos 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetyt tiedot eivät vastaa toisiaan,

- jos viljelyilmoituksessa olevat tiedot eivät vastaa tarkastuksissa todettua tilannetta.

4 LUKU Tuottajajärjestöjen liitot

9 artikla

1. Liitto voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se koostuu vähintään kymmenestä 5 artiklan mukaisesti hyväksytystä tuottajajärjestöstä tai järjestöjen lukumäärästä, joka edustaa vähintään viittä prosenttia kyseisen jäsenvaltion oliiviöljytuotannosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten soveltamista.

Tuottajajärjestöjen, jotka muodostavat liiton, on kuitenkin oltava lähtöisin useilta talousalueilta.

2. Edellä olevaa 5 artiklaa sovelletaan myös liittoihin hyväksymisen ja hyväksymisen peruuttamisen osalta.

10 artikla

Asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetut liitot:

- sovittavat yhteen jäsenjärjestöjensä toimia ja valvovat, että nämä toimet ovat tämän asetuksen säännösten mukaisia, ja erityisesti tarkistavat suoraan ja määritettävän prosenttiosuuden mukaan tavan, jolla 6 ja 8 artiklassa tarkoitetut tarkastukset on tehty,

- jättävät toimivaltaisille viranomaisille viljelyilmoitukset ja tukihakemukset, jotka jäsenjärjestöt ovat niille toimittaneet,

- saavat kyseiseltä jäsenvaltiolta 12 artiklassa tarkoitettuja tuotantotuen ennakkomaksuja sekä tukien jäljelle jääneen osan ja jakavat ne viipymättä jäsenjärjestöjensä tuottajajäsenten kesken.

5 LUKU Oliiviöljyn tuottajajärjestöjä ja niiden liittoja koskevat yhteiset säännöt

11 artikla

1. Asetuksen N:o 136/66/ETY 20 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettu pidätettävä summa käytetään seuraavasti:

a) määritettävä summa maksetaan kullekin liitolle niiden tuottajajärjestöjen, josta kyseinen liitto muodostuu, jäsenmäärän mukaan;

b) jäljelle jäänyt osa maksetaan kaikille tuottajajärjestöille:

- jäsenten kullekin järjestölle jättämien henkilökohtaisten tukihakemusten määrän mukaan,

- tukijärjestelmän mukaisesti tehtyjen tarkastusten mukaan.

2. Tuottajajäsenvaltioiden on varmistettava, että liitot ja tuottajajärjestöt käyttävät niille 1 kohdan mukaisesti tarkoitetut summat ainoastaan sellaisten toimien rahoittamiseen, jotka kuuluvat niille tämän asetuksen mukaisesti.

3. Jos summia ei käytetä kokonaan tai osittain 2 kohdan mukaisesti, ne on maksettava takaisin jäsenvaltiolle ja ne vähennetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoittamista kustannuksista.

4. Tuottajajärjestöjen ja liittojen toiminnan helpottamiseksi jäsenvaltiot saavat maksaa niille kunkin markkinointivuoden alussa kiinteän ennakkomaksun, joka määritetään jäsenmäärän perusteella.

5. Tuottajajäsenvaltiot määrittävät tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja määräajat oliivinviljelijöille maksamista varten.

12 artikla

1. Jokainen tuottajajäsenvaltio saa maksaa tuottajajärjestöjen liitoille ennakkomaksun haettujen tukien määrästä.

2. Markkinointivuosien 1984/1985, 1985/1986 ja 1986/1987 aikana 1 kohdassa tarkoitettu kunkin oliivinviljelijän ennakkomaksu ei saa olla enemmän kuin:

- summa, joka saadaan soveltamalla 18 artiklan mukaisesti vahvistettuja oliivien ja öljyn tuotoksia viljelyilmoitukseen merkittyjen tuotannossa olevien oliivipuiden määrään, tai hakemukseen merkitystä määrästä saatava summa, jos tämä määrä on edellä tarkoitettua määrää pienempi,

tai

- 50 prosenttia summasta, joka saadaan kahden edeltävän markkinointivuoden aikana tosiasiallisesti maksettujen tukien keskiarvosta.

13 artikla

1. Jäsenvaltiot hyväksyvät ainoastaan myllyt, joiden:

a) haltijat ovat toimittaneet jäsenvaltiolleen määritettävin perustein kaikki tiedot niiden teknisistä laitteista ja niiden todellisesta puristuskyvystä sekä kaikki niitä koskevat muutokset;

b) haltijat ovat sitoutuneet suostumaan kaikkiin tukijärjestelmän mukaisiin tarkastuksiin, hyväksymään yrityksessään kaikki tarpeellisiksi arvioidut tarkastuskeinot sekä sallimaan tilikirjanpidon mahdollisen tarkastuksen;

c) haltijoiden ei ole väitetty syyllistyneen edeltävän markkinointivuoden aikana sääntöjenvastaisuuksin, jotka on todettu 14 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti tehdyissä tarkastuksissa; markkinointivuoden 1984/1985 hyväksymisen osalta:

- haltijoiden ei ole väitetty syyllistyneen sääntöjenvastaisuuksiin, jotka on todettu markkinointivuotta 1983/1984 varten tehdyissä tarkastuksissa, asetuksen (ETY) N:o 2959/82() 7 ja 9 artiklan mukaisesti, ja

- haltijat eivät ole olleet kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksymisen peruuttamisen kohteena sillä jaksolla, joka ulottuu 31 päivän lokakuuta 1984 jälkeiseen aikaan;

d) haltijat sitoutuvat pitämään yhdenmukaistettua varastokirjanpitoa, joka täyttää määritettävät vaatimukset.

2. Asianomaisen jäsenvaltion on tarkistettava ennen hyväksymisen myöntämistä, täytetäänkö hyväksymisedellytykset, ja sen on erityisesti tarkastettava paikan päällä myllyjen tekniset laitteet ja todellinen puristuskyky.

3. Markkinointivuosien 1984/1985 ja 1985/1986 aikana kyseinen jäsenvaltio voi myöntää väliaikaisen hyväksymisen asianomaiselle myllylle, heti kun tämä on jättänyt hyväksymistä koskevan hakemuksensa, jossa on 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Tästä väliaikaisesta hyväksymisestä tulee lopullinen, heti kun kyseinen jäsenvaltio on todennut, että 1 kohdassa tarkoitetut hyväksymisedellytykset täytetään.

Jos todetaan, että jokin 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ei täyty, väliaikainen hyväksyminen peruutetaan.

4. Jos jokin 1 kohdassa säädetyistä hyväksymisedellytyksistä ei enää täyty, hyväksyminen peruutetaan jaksoksi, jonka pituus määräytyy rikkomuksen vakavuuden mukaan.

5. Jos hyväksyminen peruutetaan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, uutta hyväksymistä ei voida myöntää peruuttamisaikana:

- samalle kyseistä myllyä hoitavalle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle,

tai

- kenellekään luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka haluaa hoitaa kyseistä myllyä, jollei tämä voi osoittaa asianomaista jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla, että uutta hyväksymistä koskevan hakemuksen tarkoitus ei ole kiertää säädettyä seuraamusta.

6. Jos myllyn hyväksymisen peruuttamisesta olisi vakavia seurauksia tietyn tuotantoalueen puristuskyvylle, voidaan päättää tämän myllyn hyväksymisestä erityisellä tarkastusjärjestelmällä.

6 LUKU Tarkastusjärjestelmä

14 artikla

1. Jokaisen tuottajajäsenvaltion on sovellettava tarkastusjärjestelmää, jolla taataan, että tuote, jolle tuki myönnetään, on oikeutettu tukeen.

2. Tuottajajäsenvaltioiden on valvottava kunkin tuottajajärjestön ja kunkin liiton toimintaa ja erityisesti näiden toimielinten suorittamia tarkastustoimia.

3. Tuottajajäsenvaltioiden on kunkin markkinointivuoden kuluessa, erityisesti öljynpuristusjaksolla, tarkastettava paikan päällä määritettävä prosenttiosuus hyväksyttyjen myllyjen toiminnasta ja varastokirjanpidosta.

Valittujen myllyjen on oltava puristuskyvyltään tuotantoaluetta edustavia.

4. Asetuksen N:o 136/66/ETY liitteessä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun oliiviöljyn, joka on tuottajajärjestöön kuulumattomien oliivinviljelijöiden tuottamaa, tarkastus tehdään pistokokein paikan päällä ja sillä on voitava tarkistaa:

- viljelyilmoitusten paikkansapitävyys,

- öljyntuotantoa varten korjattujen oliivien käyttötarkoitus ja mahdollisuuksien mukaan se, että nämä oliivit on tosiasiallisesti jalostettu öljyksi.

Tarkastukset kattavat oliivinviljelijöiden prosenttiosuuden, joka määritetään erityisesti tilakoon perusteella.

5. Edellä tarkoitettuja tarkastuksia varten jäsenvaltio käyttää muun muassa 16 artiklassa tarkoitettuja ATK-rekisterejä.

Näitä rekisterejä käytetään ohjaamaan 1-4 kohdan mukaisesti tehtäviä tarkastuksia.

15 artikla

1. Jäsenvaltion on määritettävä tukeen oikeutettu öljymäärä 3 ja 6 artiklan mukaisesti jätettyjen hakemusten perusteella ottaen huomioon kaikki aiheelliset seikat ja erityisesti tällä asetuksella säädetyt tarkastukset.

Asetuksen N:o 136/66/ETY liitteessä olevassa 4 kohdassa tarkoitetun oliiviöljyn osalta tukeen oikeutettu määrä määritetään kyseisessä liitteessä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun öljyntuotannon perusteella.

2. Jäsenvaltion on määritettävä tukeen oikeutettu oliiviöljymäärä yhteenliittyneiden tuottajien osalta, joita koskevat asiakirjat tuottajajärjestöt ovat toimittaneet jäsenvaltiolle 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Jos 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten perusteella ei voida vahvistaa todeksi hyväksytyn myllyn varastokirjanpidossa olevia tietoja, kyseinen jäsenvaltio määrittää tukeen oikeutetun öljymäärän jokaisen tuottajan osalta, joka on jäsenenä oliivituotantonsa kyseisessä myllyssä puristuttaneessa järjestössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraamuksia, joita mahdollisesti sovelletaan kyseiseen myllyyn.

4. Tukeen oikeutetun määrän määrittämiseksi erityisesti 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltio ottaa erityisesti huomioon 18 artiklan mukaisesti kiinteästi vahvistetut oliivien ja öljyn tuotokset.

16 artikla

1. Jokaisen tuottajajäsenvaltion on perustettava ja pidettävä ajan tasalla pysyviä ATK-rekisterejä oliivien ja oliiviöljyn tuotantoa koskevista tiedoista.

2. Näissä rekistereissä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a) jokaisesta oliivinviljelijästä ja jokaisesta markkinointivuodesta, josta oliivinviljelijä on jättänyt tukihakemuksen:

- 3 artiklassa säädetyssä viljelyilmoituksessa olevat tiedot,

- tuotetut öljymäärät, joista on tehty tuotantotukihakemus, ja määrät, joille tuki on maksettu,

- tiedot, jotka on saatu paikan päällä tehdyissä oliivinviljelijää koskevissa tarkastuksissa;

b) tuottajajärjestöistä ja niiden liitoista kaikki tiedot, joilla voidaan tarkistaa niiden tähän järjestelmään liittyvät toimet, sekä jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten tulokset;

c) myllyistä ja jokaisesta markkinointivuodesta varastokirjanpidossa olevat tiedot, teknisiin laitteisiin ja puristuskykyyn liittyvät tiedot sekä tämän asetuksen mukaisesti tehtyjen tarkastusten tulokset;

d) kunkin yhtenäisen tuotantoalueen vuosittaiset viitetuotokset.

17 artikla

1. Edellä 16 artiklassa tarkoitetut rekisterit ovat luottamuksellisia.

Näihin rekistereihin pääsevät käsiksi:

- jäsenvaltion valtuuttamat kansalliset viranomaiset,

- komission edustajat yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa asetuksen (ETY) N:o 729/70(), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3509/80(), mukaisesti ja erityisesti säädettyjen menettelyjen osalta,

- tuottajajärjestöt ja niiden liitot niiden tietojen osalta, jotka jäsenvaltiot arvioivat tarpeellisiksi niiden tämänhetkisten jäsenten tarkastamiseksi tehokkaasti.

2. Perustettujen rekisterien ja niiden tarkastamisessa käytettävien tietojärjestelmien on oltava yhteensopivia niiden ATK-järjestelmien kanssa, joita kussakin tuottajajäsenvaltiossa käytetään oliivinviljelyä koskevan rekisterin osalta.

7 LUKU Loppusäännökset

18 artikla

Asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut oliivien ja öljyn tuotokset vahvistetaan yhtenäisiä tuotantoalueita kohti viimeistään 31 päivänä toukokuuta kunakin vuonna niiden tietojen perusteella, jotka tuottajajäsenvaltiot ovat toimittaneet viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kunakin vuonna.

19 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen soveltamisesta annetaan asetuksen N:o 136/66/ETY 38 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Samaa menettelyä noudattaen vahvistetaan:

- 18 artiklassa tarkoitetut tuotokset,

- 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu summa.

20 artikla

Varmistaakseen tasapainoisen siirtymisen tällä hetkellä voimassa olevasta järjestelmästä tällä asetuksella säädettyyn järjestelmään, komissio voi päättää kaikista tarvittavista toimenpiteistä markkinointivuodeksi 1984/1985 asetuksen N:o 136/66/ETY 38 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja huomioon ottaen ne erityisongelmat, joita voi syntyä tietyissä jäsenvaltioissa näitä säännöksiä sovellettaessa, kyseiset jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan ja täydentävät perusteet huomioon ottaen myöntää väliaikaisen hyväksymisen sitä hakeville tuottajajärjestöille ja niiden liitoille siirtymäkaudeksi, jonka pituus on kolme markkinointivuotta markkinointivuodesta 1984/1985.

21 artikla

Komissio esittää ennen tämän asetuksen kolmannen soveltamisvuoden loppua neuvostolle kertomuksen tässä asetuksessa säädetyn järjestelmän toiminnasta sekä siihen liittyvät ehdotukset, joiden avulla neuvosto voi korjata tätä järjestelmää.

22 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tieto tämän asetuksen mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä.

23 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 1984.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. DEASY

() EYVL N:o 172, 30.9.1966, s. 3025/66

() EYVL N:o L 208, 3.8.1984, s. 1

() EYVL N:o L 163, 22.6.1983, s. 39

() EYVL N:o L 166, 23.6.1978, s. 1

() EYVL N:o L 309, 5.11.1982, s. 30

() EYVL N:o L 94, 28.4.1970, s. 2

() EYVL N:o L 367, 31.12.1980, s. 87