21975A1114(01)

TIR-CARNET'ISIIN MERKITTYJEN TAVAROIDEN KANSAINVÄLISTÄ KULJETUSTA KOSKEVA TULLIYLEISSOPIMUS (TIR-YLEISSOPIMUS)

SOPIMUSPUOLET,

HALUTEN helpottaa kansainvälistä maantiekulkuneuvoilla tapahtuvaa tavarakuljetusta,

KATSOEN, että kuljetusolosuhteiden parantaminen on olennainen tekijä sopimuspuolten välisen yhteistyön kehittämisessä,

ILMOITTAEN kannattavansa hallintomuodollisuuksien yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista kansainvälisen kuljetuksen osalta, erityisesti rajoilla,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

I LUKU

YLEISTÄ

A. Määritelmät

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa:

a)

«TIR-kuljetus» tarkoittaa tavarakuljetusta lähtötullitoimipaikasta määrätullitoimipaikkaan tässä yleissopimuksessa määrätyn menettelyn nojalla, josta käytetään nimitystä «TIR-menettely»;

b)

«tuonti- tai vientitullit ja -verot» tarkoittaa tulleja ja kaikkia muita maahan tuonnista tai viennistä tai niiden yhteydessä kannettavia maksuja, veroja tai kuluja, ei kuitenkaan maksuja eikä kuluja, joiden määrä vastaa suunnilleen suoritetuista palveluista aiheutuneita kustannuksia;

c)

«maantiekulkuneuvo» ei tarkoita ainoastaan moottorikäyttöistä maantiekulkuneuvoa, vaan myös sellaisen vedettäväksi tarkoitettua perävaunua tai puoliperävaunua;

d)

«ajoneuvoyhdistelmä» tarkoittaa vetävän ja vedettävän ajoneuvon yhdistelmää, jota kuljetetaan maantiellä yhtenä ajoneuvona;

e)

«kontti» tarkoittaa sellaista kuljetusvälinettä (muuttolaatikkoa, siirrettävää säiliötä tai muuta samankaltaista välinettä), joka on:

i)

kokonaan tai osittain suljettu tavaroiden säilyttämiseen tarkoitettu tila;

ii)

luonteeltaan pysyvä ja siten riittävän vahva soveltuakseen toistuvaan käyttöön;

iii)

erityisesti suunniteltu tekemään tavarakuljetus helpommaksi yhdellä tai useammalla kuljetustavalla ilman välillä suoritettavaa uudelleenlastausta;

iv)

suunniteltu helposti käsiteltäväksi, erityisesti siirryttäessä kuljetustavasta toiseen;

v)

suunniteltu siten, että se on helppo täyttää ja tyhjentää; ja

vi)

sisätilavuudeltaan vähintään yksi kuutiometri;

«kokoonpantavia kuljetusvälineitä» on pidettävä kontteina;

f)

«lähtötullitoimipaikka» tarkoittaa mitä tahansa sopimuspuolen tullitoimipaikkaa, josta alkaa kuorman tai sen osan kansainvälinen kuljetus TIR-menettelyn nojalla;

g)

«määrätullitoimipaikka» tarkoittaa mitä tahansa sopimuspuolen tullitoimipaikkaa, jossa päättyy kuorman tai sen osan kansainvälinen maantiekuljetus TIR-menettelyn nojalla;

h)

«välitullitoimipaikka» tarkoittaa mitä tahansa sopimuspuolen tullitoimipaikkaa, jonka kautta maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti tulee maahan taikka lähtee maasta TIR-kuljetuksen aikana;

j)

«henkilö» tarkoittaa sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä;

k)

«raskaat tai tilaavievät tavarat» tarkoittavat jokaista raskasta tai tilaavievää esinettä, jota painon, koon tai muun ominaisuuden vuoksi ei yleensä kuljeteta umpinaisessa maantiekulkuneuvossa tai umpinaisessa konteinerissa;

l)

«takaajayhdistys» tarkoittaa yhdistystä, jonka sopimuspuolen tulliviranomaiset ovat hyväksyneet TIR-menettelyä käyttävien henkilöiden takaajaksi.

B. Soveltamisala

2 artikla

Tätä sopimusta on sovellettava sellaiseen ilman matkalla suoritettavaa uudelleenlastausta tapahtuvaan tavarakuljetukseen, jossa maantiekulkuneuvot, ajoneuvoyhdistelmät tai kontit ylittävät yhden tahi useampia valtakunnanrajoja sopimuspuolen lähtötullitoimipaikan ja toisen tahi saman sopimuspuolen määrätullitoimipaikan välillä edellyttäen, että osa TIR-kuljetuksesta tapahtuu maitse.

3 artikla

Tämän sopimuksen määräysten soveltamiseksi:

a)

kuljetukset tulee suorittaa

i)

III luvun A osassa mainituin edellytyksin etukäteen hyväksytyillä maantiekulkuneuvoilla, ajoneuvoyhdistelmillä tai konteissa; tahi

ii)

III luvun C osassa mainituin edellytyksin muilla maantiekulkuneuvoilla, ajoneuvoyhdistelmillä tai muissa konteissa;

b)

kuljetusten tulee tapahtua 6 artiklan määräysten mukaisesti hyväksyttyjen yhdistysten takaamina sekä TIR-carnet'n turvin, joka on tämän yleissopimuksen 1 liitteessä esitetyn mallin mukainen.

C. Periaatteet

4 artikla

TIR-menettelyn nojalla kuljetettujen tavaroiden osalta ei tule vaatia vienti- tai tuontitullien ja -verojen maksua eikä talletusta välitullitoimipaikoissa.

5 artikla

1. Sinetöidyissä maantiekulkuneuvoissa, ajoneuvoyhdistelmissä tai konteissa TIR-menettelyn nojalla kuljetettavia tavaroita ei pääsääntöisesti saa tarkastaa välitullitoimipaikoissa.

2. Väärinkäytösten estämiseksi tulliviranomaiset voivat kuitenkin poikkeustapauksissa ja varsinkin silloin, kun epäillään väärinkäytöksen tapahtuneen, tarkastaa tavarat näissä toimipaikoissa.

II LUKU

TIR-CARNET'IDEN ANTAMINEN

TAKAAJAYHDISTYSTEN VASTUU

6 artikla

1. Niillä ehdoilla ja sellaista vakuutta vastaan, jotka kukin sopimuspuoli määrää, se voi oikeuttaa yhdistykset joko itse tai muiden vastaavanlaisten yhdistysten välityksellä antamaan TIR-carnet'ita sekä toimimaan vakuuden myöntäjänä.

2. Yhdistystä ei hyväksytä jossakin maassa, ellei sen asettama vakuus kata myös ulkomaisten yhdistysten myöntämien TIR-carnet'iden turvin tapahtuvien kuljetusten yhteydessä yhdistyksen tässä maassa vastattavia velvoitteita, sen ja ulkomaisten yhdistysten kuuluessa samaan kansainväliseen järjestöön.

7 artikla

Vastaavien ulkomaisten yhdistysten tai kansainvälisten järjestöjen takaajayhdistyksille lähettämät TIR-carnet'et eivät ole tuonti- ja vientitullien ja -verojen alaisia eivätkä niitä koske tuonti- ja vientikiellot ja -rajoitukset.

8 artikla

1. Takaajayhdistys sitoutuu maksamaan suoritettaviksi erääntyvät tuonti- tai vientitullit ja -verot mahdollisine korkoineen sen maan tullilakien ja -määräysten mukaan, jossa väärinkäytös on havaittu TIR-kuljetuksen yhteydessä. Se on velvollinen maksamaan tällaiset määrät yhteisvastuullisesti niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat vastuussa edellä mainituista maksuista.

2. Milloin sopimuspuolen lainsäädännössä ja määräyksissä ei määrätä tuontitai vientitullien ja -verojen maksamista edellä 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa, takaajayhdistyksen tulee sitoutua suorittamaan samoin ehdoin tuonti- tai vientitulleja ja -veroja vastaava määrä sekä mahdolliset viivästyskorot.

3. Jokaisen sopimuspuolen tulee määrätä TIR-carnet'n osalta se enimmäismäärä, joka takaajayhdistykseltä voidaan vaatia edellä olevan 1 ja 2 kappaleen määräysten nojalla.

4. Takaajayhdistyksen vastuu sen maan tulliviranomaisille, jossa lähtötullitoimipaikka sijaitsee, alkaa siitä hetkestä, jolloin TIR-carnet hyväksytään tullitoimipaikassa. Seuraavissa maissa, joiden kautta tavarat kuljetetaan TIR-menettelyn nojalla, vastuu alkaa siitä ajankohdasta, jona tavarat tuodaan maahan tai, milloin TIR-kuljetus keskeytetään 26 artiklan 1 ja 2 kappaleen nojalla, siitä ajankohdasta, jona TIR-carnet hyväksytään siinä tullitoimipaikassa, josta TIR-kuljetusta jatketaan.

5. Takaajayhdistyksen vastuu ei ulotu yksinomaan sellaisiin tavaroihin, jotka on lueteltu TIR-carnet'ssa, vaan myös tavaroihin, joita TIR-carnet'ssa mainitsematta säilytetään maantiekulkuneuvon sinetillä suljetussa osassa tai sinetöidyssä kontissa. Vastuu ei ulotu muihin tavaroihin.

6. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen tullien ja verojen määräämistä varten oletetaan TIR-carnet'hen merkittyjen, tavaroita koskevien tietojen olevan oikeita, ellei muita todisteita esitetä.

7. Kun tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa mainitut määrät erääntyvät suoritettaviksi, asianomaisten viranomaisten tulee mahdollisuuksien mukaan vaatia maksua korvausvelvolliselta henkilöltä tai henkilöiltä ennen takaajayhdistykselle esitettävää vaatimusta.

9 artikla

1. Takaajayhdistysten tulee määrätä TIR-carnet'n voimassaoloaika ilmoittamalla viimeinen voimassaolopäivä, jonka jälkeen TIR-carnet'ta ei voida esittää hyväksyttäväksi lähtötullitoimipaikassa.

2. Mikäli TIR-carnet on hyväksytty lähtötullitoimipaikassa viimeisenä voimassaolopäivänä tai aikaisemmin, kuten tämän artiklan 1 kappaleessa on määrätty, se on voimassa siihen asti, kunnes sen turvin tapahtuva kuljetus on saatettu loppuun määrätullitoimipaikassa.

10 artikla

1. TIR-carnet voidaan lähtöleimata varauksin tai varauksitta. Leimaus voidaan tehdä varauksin, milloin varaukset koskevat olosuhteita, jotka liittyvät itse TIR-kuljetukseen. Nämä olosuhteet on osoitettava selvästi TIR-carnet'ssa.

2. Jos jonkin maan tulliviranomaiset ovat varauksitta lähtöleimanneet TIR-carnet'n ne eivät voi enää vaatia takaajayhdistykseltä 8 artiklan 1 ja 2 kappaleessa mainittuja maksuja, ellei lähtöleimaustodistusta ole saatu väärällä tai petollisella tavalla.

11 artikla

1. Jos TIR-carnet'ta ei ole lähtöleimattu tai jos se on lähtöleimattu varauksin, ei asianomaisilla viranomaisilla ole oikeutta vaatia takaajayhdistykseltä 8 artiklan 1 ja 2 kappaleessa mainittujen määrien suorittamista, elleivät viranomaiset yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona ne ovat hyväksyneet TIR-carnet'n, ole kirjallisesti ilmoittaneet yhdistykselle, ettei lähtöleimausta ole suoritettu tai että se on tehty varauksin. Samaa määräystä on noudatettava, kun lähtöleimaustodistus on saatu väärällä tai petollisella tavalla, paitsi että määräaika tällöin on kaksi vuotta.

2. Edellä 8 artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen maksujen suorittamista koskeva vaatimus on esitettävä takaajayhdistykselle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona yhdistys on saanut ilmoituksen siitä, ettei carnet'a ole lähtöleimattu tai että se on leimattu varauksin tahi että se on saatu väärällä tai petollisella tavalla, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua mainitusta päivästä. Kuitenkin täytyy sellaisissa tapauksissa, jotka edellä mainitun kahden vuoden määräajan kuluessa tulevat oikeuskäsittelyn alaisiksi, maksuvaatimus tehdä yhden vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman.

3. Takaajayhdistyksellä on vaadittujen määrien suorittamista varten kolmen kuukauden määräaika siitä päivästä lukien, jolloin maksuvaatimus esitettiin. Yhdistys saa suorittamansa määrät takaisin, jos se tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoittaa maksuvaatimuksen jälkeisen kahden vuoden kuluessa, ettei kyseisessä kuljetuksessa ole tapahtunut väärinkäytöstä.

III LUKU

TIR-CARNET'N TURVIN TAPAHTUVA TAVARAKULJETUS

A. Kulkuneuvojen ja konttien hyväksyminen

12 artikla

Tämän luvun A ja B osan määräysten soveltamiseksi jokaisen maantiekulkuneuvon tulee täyttää rakenteen ja varusteiden osalta tämän yleissopimuksen 2 liitteessä mainitut ehdot sekä tulla hyväksytyksi tämän yleissopimuksen 3 liitteessä mainitun menettelytavan mukaisesti. Hyväksymistodistuksen on oltava 4 liitteessä esitetyn mallin mukainen.

13 artikla

1. Tämän luvun A ja B osan määräysten soveltamiseksi kontit on rakennettava 7 liitteen l osassa mainittujen ehtojen mukaisesti sekä hyväksyttävä mainitun liitteen II osassa määrätyn menettelytavan mukaisesti.

2. Konttien, jotka on hyväksytty tullisinetöityyn tavarakuljetukseen vuoden 1956 kuljetussäiliöitä koskevan tulliyleissopimuksen, sen pohjalta Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksessa laadittujen sopimusten, vuoden 1972 kontteja koskevan tulliyleissopimuksen tai minkä tahansa kansainvälisen asiakirjan mukaan, jolla jälkimmäinen yleissopimus voidaan korvata tai jolla sitä voidaan muuttaa, on katsottava vastaavan 1 kappaleen määräyksiä ja näin ollen hyväksyttävä TIR-menettelyn mukaiseen kuljetukseen ilman muuta hyväksymistä.

14 artikla

1. Jokaisella sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä tunnustamasta sellaisten maantiekulkuneuvojen tai konttien hyväksymisen laillisuus, jotka eivät täytä edellä 12 ja 13 artiklassa asetettuja ehtoja. Sopimuspuolten tulee kuitenkin välttää hidastamasta liikennettä, jos havaitut puutteet ovat vähämerkityksisiä eivätkä aiheuta salakuljetusriskejä.

2. Ennen tullisinetin turvin tapahtuvaa uutta tavarakuljetusta on jokainen maantiekulkuneuvo tai kontti, joka ei enää täytä niitä ehtoja, joiden perusteella se hyväksyttiin, palautettava alkuperäiseen kuntoon tai esitettävä uusintahyväksymistä varten.

B. TIR-carnet'n turvin tapahtuvassa kuljetuksessa noudatettava menettely

15 artikla

1. Erityistä tulliasiakirjaa ei tule vaatia maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin väliaikaisen maahantuonnin osalta, milloin tavaroita kuljetetaan TIR-menettelyn nojalla. Vakuutta ei tule myöskään vaatia maantiekulkuneuvosta, ajoneuvoyhdistelmästä tai kontista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset eivät estä sopimuspuolta vaatimasta sen kansallisissa säännöksissä määrättyjen muodollisuuksien noudattamista määrätullitoimipaikassa maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin jälleenviennin varmistamiseksi heti TIR-kuljetuksen päätyttyä.

16 artikla

Maantiekulkuneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suorittaessa tavarakuljetusta TIR-carnet'n turvin tulee ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän etu- ja takaosaan olla kiinnitettynä neliön muotoinen levy, jossa on merkintä «TIR» ja joka vastaa tämän yleissopimuksen 5 liitteessä mainittuja määrittelyjä. Kyseiset levyt on sijoitettava siten, että ne ovat selvästi näkyviä sekä irrotettavia.

17 artikla

1. Jokaista maantiekulkuneuvoa ja konttia varten on laadittava yksi TIR-carnet. Yksi ainoa TIR-carnet voidaan kuitenkin laatia yhtä ajoneuvoyhdistelmää varten tai yhdessä maantiekulkuneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä kuljetettavia useita kontteja varten. Tällöin TIR-carnet'ssa mainittuja tavaroita koskevassa TIR-tavaraluettelossa on lueteltava erikseen jokaisen ajoneuvoyhdistelmään kuuluvan ajoneuvon tai jokaisen kontin sisältämät tavarat.

2. TIR-carnet on voimassa ainoastaan yhden matkan ajan. Sen tulee sisältää ainakin asianomaisessa kuljetuksessa tarvittava vähimmäismäärä irroteosia tullitarkastusta ja lähtöleimausta varten.

18 artikla

TIR-kuljetus voi käsittää useita lähtö- ja määrätullitoimipaikkoja. Tästä huolimatta, ellei yksi tai useampi asianomainen sopimuspuoli toisin määrää,

a)

lähtötullitoimipaikkojen tulee sijaita ainoastaan yhdessä maassa;

b)

määrätullitoimipaikkojen tulee sijaita enintään kahdessa maassa;

c)

lähtö- ja määrätullitoimipaikkojen yhteismäärän tulee olla enintään neljä.

19 artikla

Tavarat ja maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti tulee esittää yhdessä TIR-carnet'n kanssa lähtötullitoimipaikassa. Lähettäjämaan tulliviranomaisten tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen lastiluettelon paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja tullisinettien kiinnittämiseksi tai valtuutettujen henkilöiden toimesta sanottujen viranomaisten vastuulla kiinnitettyjen sinettien tarkistamiseksi.

20 artikla

Tulliviranomaiset voivat määrätä oman maansa alueella tapahtuvia matkoja koskevan määräajan ja vaatia, että maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti noudattaa etukäteen määrättyä matkasuunnitelmaa.

21 artikla

Jokaisessa väli- ja määrätullitoimipaikassa maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti tulee yhdessä lastin ja sitä koskevan TIR-carnet'n kanssa esittää tulliviranomaisille tarkastettavaksi.

22 artikla

1. Kaikkien sopimuspuolten välitullitoimipaikkojen tulliviranomaisten tulee, paitsi milloin nämä tarkastavat tavarat 5 artiklan 2 kappaleen mukaan, pääsääntöisesti hyväksyä muiden sopimuspuolten koskemattomat tullisinetit. Sanotut tulliviranomaiset voivat kuitenkin lisätä omia sinettejään, jos tämä on tarkastusta koskevien vaatimusten mukaan tarpeellista.

2. Jonkin sopimuspuolen täten hyväksymien tullisinettien tulee kyseisen sopimuspuolen alueella saada sama lainsuoja kuin kansallisten sinettien.

23 artikla

Tulliviranomaiset eivät saa muutoin kuin erityistapauksissa

P vaatia maantiekulkuneuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai konttien saattamista oman maansa alueella kuljetusliikkeiden kustannuksella

P vaatia maantiekulkuneuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai konttien sekä niiden lastien matkan aikana pidettävää tarkastusta.

24 artikla

Mikäli tulliviranomaiset tarkastavat maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin lastin välitullitoimipaikassa taikka matkan aikana, näiden tulee merkitä omassa maassaan käytettäviin TIR-carnet'n irroteosiin, niiden kantaosiin ja TIR-carnet'n jäljelle jääviin irroteosiin tiedot kiinnitetyistä uusista sineteistä sekä suoritetuista tarkastuksista.

25 artikla

Mikäli tullisinetit ovat murtuneet matkan aikana muulla tavoin kuin 24 ja 35 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa, tai mikäli tavaroita on tuhoutunut tai vahingoittunut sinettien murtumatta, tämän yleissopimuksen 1 liitteessä mainittua TIR-carnet'n käyttöä koskevaa menettelytapaa tulee noudattaa kansallisen lainsäädännön mahdollista soveltamista rajoittamatta sekä täyttää TIR-carnet'ssa oleva vahvistettu raportti.

26 artikla

1. Milloin osa TIR-carnet'n turvin tapahtuvasta kuljetuksesta tapahtuu sellaisen valtion alueella, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, TIR-kuljetus tulee keskeyttää matkan tältä osalta. Tällöin sen sopimuspuolen tulliviranomaisten, jonka alueelta kuljetus jatkuu, tulee hyväksyä TIR-carnet TIR-kuljetuksen jatkamiseksi edellyttäen, että sinetit ja/tai tunnistemerkit ovat pysyneet koskemattomina.

2. Samaa käytäntöä noudatetaan, jos jollakin matkan osalla vihkon haltija ei käytä TIR-carnet'ta jonkin sopimuspuolen alueella sen vuoksi, että on olemassa yksinkertaisempia tullipassitusmenettelyjä, tai kun passitusmenettely ei ole välttämätön.

3. Edellä mainituissa tapauksissa tullitoimipaikat, joissa TIR-kuljetus keskeytetään tai aloitetaan uudestaan, on katsottava matkan varrella sijaitseviksi lähtöja tulotoimipaikoiksi.

27 artikla

Huomioon ottaen tämän yleissopimuksen ja erityisesti sen 18 artiklan määräykset voidaan alkuperäisen määrätullitoimipaikan sijaan määrätä uusi määrätullitoimipaikka.

28 artikla

Lastin saapuessa määrätullitoimipaikkaan TIR-carnet on leimattava viipymättä edellyttäen, että tavaroihin ryhdytään soveltamaan muuta tullivalvontajärjestelmää tai ne tullataan vapaaseen liikkeeseen.

C. Raskaiden tai tilaavievien tavaroiden kuljetusta koskevia määräyksiä

29 artikla

1. Tämän osan määräykset koskevat yksinomaan tämän yleissopimuksen 1 artiklan k kohdassa määriteltyjen raskaiden tai tilaavievien tavaroiden kuljetusta.

2. Tämän osan määräyksiä sovellettaessa raskaiden tai tilaavievien tavaroiden kuljetus voi tapahtua sinetöimättömissä kulkuneuvoissa tai konteissa, mikäli lähtötullitoimipaikan viranomaiset niin päättävät.

3. Tämän osan määräyksiä sovelletaan vain silloin, kun lähtötullitoimipaikan viranomaiset katsovat, että raskaat ja tilaavievät tavarat sekä niihin kuuluvat tarvikkeet ovat helposti tunnistettavissa niistä annetun kuvauksen perusteella tai että ne voidaan varustaa tullisinetein ja/tai tunnistemerkein, jotta voidaan estää kyseisten tavaroiden korvaaminen tai siirtäminen.

30 artikla

Tämän yleissopimuksen kaikkia määräyksiä, paitsi niitä, joihin tämän osan erityiset määräykset tekevät poikkeuksen, sovelletaan TIR-carnet'n turvin tapahtuvaan raskaiden ja tilaavievien tavaroiden kuljetukseen.

31 artikla

Takaajayhdistyksen vastuu ei koske yksinomaan TIR-carnet'ssa mainittuja tavaroita, vaan myös kuormauslavalla olevia tai TIR-carnet'ssa lueteltujen tavaroiden joukkoon pantuja tavaroita, siitä huolimatta, että niitä ei ole lueteltu TIR-carnet'ssa.

32 artikla

TIR-carnet'n kannessa ja kaikissa irroteosissa tulee olla selvästi näkyvä englannintai ranskankielinen merkintä «raskaita ja tilaavieviä tavaroita» ().

33 artikla

Lähtötullitoimipaikan viranomaiset voivat vaatia, että TIR-carnet'hen liitetään kuljetettavien tavaroiden tunnistamiseksi välttämättömät päällysluettelot, valokuvat, piirustukset jne. Tällöin näiden on vahvistettava kyseiset asiakirjat, joista yksi kappale on liitettävä TIR-carnet'n kannen sisäpuolelle. TIR-carnet'n kaikissa tavaraluetteloissa on oltava viittaus tällaisiin asiakirjoihin.

34 artikla

Jokaisen sopimuspuolen välitullitoimipaikkojen viranomaisten tulee hyväksyä muiden sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten kiinnittämät tullisinetit ja/tai tunnistemerkit. Nämä voivat kuitenkin kiinnittää lisäsinettejä ja/tai -tunnistemerkkejä; niiden on merkittävä omassa maassaan käytettäviin irroteosiin, niiden kantaosiin ja TIR-carnet'hen jäljelle jääviin irroteosiin tiedot kiinnitetyistä uusista sineteistä ja/tai tunnistemerkeistä.

35 artikla

Jos tulliviranomaisten välitullitoimipaikassa tai matkan aikana kuormaa tarkastaessaan on irrotettava tunnistemerkit ja/tai murrettava sinetit, heidän on merkittävä omassa maassaan käytettäviin irroteosiin, niiden kantaosiin ja TIR-carnet'hen jäljelle jääviin irroteosiin tiedot kiinnitetyistä uusista sineteistä ja/tai tunnistemerkeistä.

IV LUKU

VÄÄRINKÄYTÖKSET

36 artikla

Kaikista tämän yleissopimuksen määräysten rikkomisista voidaan syyllistä rangaista sen maan lakien nojalla, jossa rikkomus on tapahtunut.

37 artikla

Mikäli ei voida osoittaa, millä alueella väärinkäytös on tapahtunut, sen on katsottava tapahtuneen sen sopimuspuolen alueella, jossa se on tullut ilmi.

38 artikla

1. Jokaisella sopimuspuolella on oikeus kieltää määräajaksi taikka pysyvästi tämän yleissopimuksen mukainen toiminta henkilöltä, joka on syyllistynyt kansainvälisessä tavarakuljetuksessa sovellettavien tullilakien tai -määräysten vakavaan rikkomiseen.

2. Tällainen kielto tulee ilmoittaa välittömästi sen sopimuspuolen tulliviranomaisille, jonka alueella asianomainen henkilö harjoittaa toimintaa tai asuu samoin kuin myös sen maan yhdelle tai useammalle takaajayhdistykselle, jossa rikkomus on tapahtunut.

39 artikla

Milloin TIR-kuljetusten katsotaan olevan muussa suhteessa kunnossa:

1. Sopimuspuolten ei tule pitää merkityksellisinä vähäisiä poikkeamia sovittujen määräaikojen tai matkasuunnitelmien noudattamisesta.

2. Vastaavasti TIR-carnet'n lastiluettelon tietojen ja maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai konttien todellisen sisällön välisiä eroja ei tule pitää tämän yleissopimuksen väärinkäytöksinä, joihin TIR-carnet'n haltija on syyllistynyt, milloin asianomaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla esitetään todistusaineistoa siitä, että kyseiset poikkeamat eivät ole johtuneet tahallisista virheistä eivätkä huolimattomuudesta silloin, kun tavarat lastattiin tai lähetettiin tai silloin, kun lastiluettelo laadittiin.

40 artikla

Tavaroiden lähettäjä- ja määrämaiden tullihallintojen ei tule pitää TIR-carnet'n haltijaa vastuussa näissä maissa mahdollisesti havaittavista eroavuuksista, milloin eroavuudet tosiasiassa liittyvät sellaisiin jotakin TIR-kuljetusta edeltäneisiin tai sen jälkeisiin tullimenettelyihin, joissa vihkon haltija ei ole ollut osallisena.

41 artikla

Mikäli asianomaisia tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että TIR-carnet'n lastiluettelossa mainitut tavarat ovat tuhoutuneet tai lopullisesti hävinneet onnettomuudessa tai ylivoimaisen esteen vuoksi taikka ovat ominaisuutensa vuoksi vähentyneet, tulee normaalisti kannettavien tullien ja verojen suorittamisesta myöntää vapautus.

42 artikla

Saadessaan sopimuspuolelta perustellun pyynnön tulee TIR-carnet'n turvin tapahtuneeseen tavarakuljetukseen osallisten sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten toimittaa pyynnön tehneelle sopimuspuolelle kaikki saatavilla olevat tiedot, joita 39, 40 ja 41 artiklan määräysten täytäntöönpano edellyttää.

V LUKU

SELITTÄVIÄ HUOMAUTUKSIA

43 artikla

Liitteen 6 ja 7 (III osa) selittävissä huomautuksissa on tämän yleissopimuksen ja sen liitteiden eräiden määräysten tulkintoja. Niissä selostetaan myös tiettyjä suositeltuja käytäntöjä.

VI LUKU

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

44 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee suoda asianomaisille takaajayhdistyksille helpotuksia:

a)

niiden valuuttamäärien siirtämiseen, jotka ovat välttämättömiä sopimuspuolten viranomaisten tämän yleissopimuksen 8 artiklan määräysten nojalla vaatimien määrien suorittamiseen; sekä

b)

niiden valuuttamäärien siirtämiseen, joilla maksetaan vastaavien ulkomaisten takaajayhdistysten tai kansainvälisten järjestöjen takaajayhdistyksille lähettämät TIR-carnet't.

45 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee julkaista luettelo TIR-carnet'n turvin tapahtuvaan kuljetukseen hyväksymistään lähtö-, väli- ja määrätullitoimipaikoista. Vierekkäisten alueiden sopimuspuolten tulee ottaa yhteyttä toisiinsa sopiakseen vastaavista rajatoimipaikoista ja niiden aukioloajoista.

46 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa mainittujen tullitoimintojen yhteydessä suoritettavien tullipalvelujen tulee olla maksuttomia, ellei tällaisia palveluja suoriteta muina päivinä tai aikoina taikka muissa paikoissa kuin mitkä on määrätty tällaisia toimintoja varten.

2. Sopimuspuolten tulee mahdollisimman suuressa määrin helpottaa tällaisia tullitoimenpiteitä tullitoimipaikoissa olevien helposti pilaantuvien tavaroiden osalta.

47 artikla

1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä sellaisten kieltojen ja tarkastustoimenpiteiden soveltamista, jotka on määrätty kansallisten säädösten nojalla yleisen moraalin, yleisen turvallisuuden, hygienian tai yleisen terveyden perusteella tahi eläinlääketieteellisistä tai kasvitautiopillisista syistä, eivätkä myöskään tällaisten säädösten nojalla kannettavien maksujen perimistä.

2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä muiden kansallisten tai kansainvälisten kuljetusmääräysten soveltamista.

48 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä tulli- tai talousliiton muodostaneita sopimuspuolia asettamasta erityismääräyksiä sellaisten kuljetustoimenpiteiden varalle, jotka alkavat tai päättyvät näiden tullialueilla tai kulkevat niiden kautta edellyttäen, että sellaiset määräykset eivät vähennä tässä yleissopimuksessa määrättyjen tullihelpotusten merkitystä.

49 artikla

Tämä yleissopimus ei estä soveltamasta suurempia helpotuksia, joita sopimuspuolet myöntävät tai haluavat myöntää yksipuolisilla määräyksillä tai kahden- tai monenkeskisillä sopimuksilla edellyttäen, että tällaiset helpotukset eivät estä tämän yleissopimuksen määräysten soveltamista eivätkä varsinkaan TIR-kuljetuksia.

50 artikla

Sopimuspuolten tulee pyynnöstä toimittaa toisilleen tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon edellyttämät tiedot ja varsinkin maantiekulkuneuvojen tai konttien hyväksymistä sekä niiden rakenteen teknisiä ominaisuuksia koskevat tiedot.

51 artikla

Tämän yleissopimuksen liitteet ovat sen olennainen osa.

VII LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

52 artikla

Allekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen

ja liittyminen

1. Kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot, minkä tahansa sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäsenet tahi Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön osapuolet sekä jokainen muu Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen kutsuma valtio voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi:

a)

allekirjoittamalla sen ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa

b)

tallettamalla ratifioimis- tai hyväksymiskirjan allekirjoitettuaan sen ratifiointitai hyväksymisehdoilla, tai

c)

tallettamalla liittymiskirjan.

2. Tämä yleissopimus on avoinna tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien Geneven toimistossa tammikuun 1 päivästä 1976 joulukuun 31 päivään 1976 saakka, mainittu päivä mukaan luettuna. Sen jälkeen se on avoinna niiden liittymistä varten.

3. Tulli- tai talousliitot voivat myös tulla tämän yleissopimuksen osapuoliksi tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti, yhdessä kaikkien jäsenvaltioidensa kanssa tai milloin tahansa sen jälkeen, kun niiden kaikki jäsenvaltiot ovat tulleet tämän yleissopimuksen osapuoliksi. Näillä liitoilla ei ole kuitenkaan äänestysoikeutta.

4. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tulee tallettaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

53 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin viisi 52 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua valtiota on allekirjoittanut sen ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa tai tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

2. Sen jälkeen kun viisi 52 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua valtiota on allekirjoittanut yleissopimuksen ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa tai tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, se tulee voimaan muiden sopimuspuolten osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin niiden ratifioimis-, hyväksymistai liittymiskirjat on talletettu.

3. Jokaisen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan, joka on talletettu tähän yleissopimukseen tehdyn muutoksen voimaantulon jälkeen, katsotaan koskevan tätä yleissopimusta muutetussa muodossaan.

4. Jokaisen tällaisen asiakirjan, joka on talletettu sen jälkeen kun muutos on hyväksytty, mutta ennen kuin se on tullut voimaan, katsotaan koskevan tätä yleissopimusta siinä muodossa, jossa se on muutoksen voimaantulopäivänä.

54 artikla

Irtisanominen

1. Jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

2. Irtisanominen tulee voimaan 15 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri saa irtisanomisilmoituksen.

3. Lähtötullitoimipaikan hyväksymien TIR-carnet'iden kelpoisuuteen ei vaikuta se, että ne on otettu tullivalvontaan ennen irtisanomisen voimaantuloa, ja takaajayhdistyksen vakuus on näin ollen voimassa tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

55 artikla

Päättyminen

Mikäli sopimuspuolten lukumäärä on tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeisen minkä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden aikana vähemmän kuin viisi, yleissopimus lakkaa olemasta voimassa mainitun 12 kuukauden ajanjakson päättyessä.

56 artikla

Vuoden 1959 TIR-yleissopimuksen

voimassaolon päättyminen

1. Voimaan tullessaan tämä yleissopimus kumoaa ja korvaa vuoden 1959 TIR-yleissopimuksen tämän yleissopimuksen osapuolten välisten suhteiden osalta.

2. Tämän yleissopimuksen osapuolten tulee hyväksyä vuoden 1959 TIR-yleissopimuksen ehtojen mukaan maantiekulkuneuvoille ja konteille annetut hyväksymistodistukset tullisinetin turvin tapahtuvaan tavarakuljetukseen niin kauan kuin niiden voimassaoloaika tai sen pidennys kestää edellyttäen, että tällaiset ajoneuvot ja kontit täyttävät edelleen ne ehdot, joiden perusteella ne alunperin hyväksyttiin.

57 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Jokainen kahden tai useamman sopimuspuolen välinen erimielisyys, joka koskee tämän yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa on, mahdollisuuksien mukaan ratkaistava osapuolten välisin neuvotteluin tai muulla tavalla sopimalla.

2. Jokainen kahden tai useamman sopimuspuolen välinen erimielisyys, joka koskee tämän yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa ja jota ei voida ratkaista tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla tavalla, on riitapuolen pyynnöstä jätettävä seuraavanlaisen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi: jokainen riitapuoli nimeää välitysmiehen ja nämä välitysmiehet nimeävät lisäksi välimiehen, joka toimii puheenjohtajana. Jos riitapuoli ei ole nimennyt välimiestä tai jos välimiehet eivät ole valinneet puheenjohtajaa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, jokainen riitapuoli voi pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriä nimeämään välimiehen tai välitystuomioistuimen puheenjohtajan.

3. Edellä olevan 2 kappaleen määräysten mukaisesti asetetun välitystuomioistuimen päätös on riitapuolia sitova.

4. Välitystuomioistuin määrää itse omat menettelytapasääntönsä.

5. Välitystuomioistuimen päätökset on tehtävä ääntenenemmistöllä.

6. Jokainen riitapuolista voi jättää välitystuomioistuimen päätöksen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta riitapuolten välille mahdollisesti syntyvän erimielisyyden kyseisen päätöksen tehneen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi.

58 artikla

Varaumat

1. Jokainen valtio voi ilmoittaa tätä yleissopimusta allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai siihen liittyessään, että se ei katso tämän yleissopimuksen 57 artiklan 2-6 kappaleen olevan sitä sitovia. Nämä kappaleet eivät sido muita sopimuspuolia mihinkään sopimuspuoleen nähden, joka on esittänyt tällaisen varauman.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaisen varauman tehnyt sopimuspuoli voi milloin tahansa peruuttaa varaumansa ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

3. Lukuun ottamatta tämän artiklan 1 kappaleen mukaisia varaumia, tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

59 artikla

Tämän yleissopimuksen muuttamista

koskeva menettely

1. Tätä yleissopimusta sekä myös sen liitteitä voidaan muuttaa sopimuspuolen ehdotuksesta tässä artiklassa määritellyn menettelytavan mukaisesti.

2. Jokaista tähän yleissopimukseen ehdotettua muutosta on tutkittava kaikista sopimuspuolista koostuvassa hallinnollisessa komiteassa 8 liitteessä selostettavaa menettelytapaa noudattaen. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on tiedotettava sopimuspuolille niiden hyväksymisen saamiseksi jokaisesta hallinnollisen komitean kokouksessaan tutkimasta tai valmistelemasta läsnäolleiden ja äänestäneiden jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä hyväksymästä muutoksesta.

3. Lukuun ottamatta 60 artiklan määräyksiä jokainen ehdotettu muutos, josta on tiedotettu edellä olevan kappaleen mukaisesti, tulee voimaan kaikkia sopimuspuolia sitovana kolmen kuukauden kuluttua ehdotetun muutoksen tiedottamispäivää seuraavan 12 kuukauden ajanjakson päättymisestä edellyttäen, ettei sanotun ajanjakson aikana mikään sopimusvaltioista ole tehnyt ehdotettua muutosta koskevaa vastalausetta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

4. Mikäli ehdotettua muutosta koskeva vastalause on tehty tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti, muutoksen ei katsota tulleen hyväksytyksi eikä sillä ole mitään vaikutusta.

60 artikla

1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 liitteen muuttamista koskeva erityismenettely

1. Jokainen 59 artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaan käsitelty muutosehdotus 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 liitteeseen tulee voimaan sinä päivänä, jonka hallinnollinen komitea määrää muutoksen hyväksymispäivänä, ellei kyseisen komitean samaan aikaan asettamaan edellistä aikaisempaan määräpäivään mennessä viisi tai yksi viidesosa sopimusvaltioista, riippuen siitä, kumpi lukumäärä on pienempi, tee Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille muutosta koskevaa vastalausettaan. Hallinnollinen komitea päättää tässä kappaleessa tarkoitetuista määräpäivistä läsnäolevien ja äänestävien jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

2. Jokainen 1 kappaleessa mainittujen menettelytapojen mukaisesti hyväksytty muutos korvaa ja kumoaa voimaan tullessaan kaikkia sopimuspuolia sitovana kaikki aikaisemmat määräykset, joita muutos koskee.

61 artikla

Pyynnöt, tiedonannot ja vastalauseet

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee tiedottaa kaikille sopimuspuolille ja tämän yleissopimuksen 52 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille jokaisesta 59 ja 60 artiklan mukaisesta pyynnöstä, tiedonannosta tai vastalauseesta sekä jokaisen muutoksen voimaantulopäivästä.

62 artikla

Tarkistuskonferenssi

1. Jokainen sopimusvaltio voi pyytää tämän yleissopimuksen tarkistamiseksi konferenssin koollekutsumista ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee kutsua koolle tarkistuskonferenssi, johon on kutsuttava kaikki sopimuspuolet ja 52 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut valtiot, mikäli pääsihteerin antamaa ilmoitusta seuraavien kuuden kuukauden aikana vähintään neljäsosa sopimusvaltioista ilmoittaa hänelle pyyntöön suostumisestaan.

3. Tarkistuskonferenssi, johon kaikki sopimuspuolet ja 52 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut valtiot on kutsuttava, tulee myös kutsua koolle Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin toimesta sen jälkeen, kun hän on saanut hallinnolliselta komitealta sitä koskevan pyynnön. Hallinnollisen komitean on esitettävä pyyntö, mikäli enemmistö läsnäolevista ja äänestävistä komitean jäsenistä siihen suostuu.

4. Mikäli konferenssi kutsutaan koolle tämän artiklan 1 tai 3 kappaleen mukaisesti, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava siitä kaikille sopimuspuolille ja pyydettävä niitä esittämään kolmen kuukauden kuluessa ehdotukset, joita ne haluavat konferenssissa käsiteltävän. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on toimitettava kaikille sopimuspuolille konferenssin väliaikainen esityslista samoin kuin tällaisten ehdotusten tekstit vähintään kolme kuukautta ennen konferenssin kokoontumispäivää.

63 artikla

Ilmoitukset ja tiedonannot

Edellä 61 ja 62 artiklassa määrättyjen ilmoitusten ja tiedonantojen lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava seuraavat tiedot kaikille 52 artiklassa tarkoitetuille valtioille:

a)

allekirjoittamiset, ratifioinnit, hyväksymiset ja liittymiset 52 artiklan nojalla;

b)

tämän yleissopimuksen voimaantulopäivät 53 artiklan mukaisesti;

c)

irtisanomiset 54 artiklan nojalla;

d)

tämän yleissopimuksen päättyminen 55 artiklan nojalla;

e)

varaumat 58 artiklan nojalla.

64 artikla

Todistusvoimainen teksti

Joulukuun 31 päivän 1976 jälkeen tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale tulee tallettaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka toimittaa oikeaksi todistetut kappaleet jokaiselle sopimuspuolelle sekä niille 52 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille, jotka eivät ole sopimuspuolia.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Genevessä 14 päivänä marraskuuta 1975 yhtenä ainoana englannin-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena, jotka kaikki kolme tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia.

() «Heavy or bulky goods» tai «marchandises pondéreuses ou volumineuses».

() Sisäpuolella näkyvien lankojen on oltava eri värisiä kuin ulkopuolella näkyvät langat ja suojapeite.

() Ks. tämän liitteen piirros 1.

() Sisäpuolella näkyvien lankojen on oltava eri värisiä kuin ulkopuolella näkyvät langat ja suojapeite.

LIITE 1

TIR-CARNET'N MALLI

TIR-carnet on painettu ranskaksi lukuun ottamatta kansilehden sivua 1, jonka teksti on painettu myös englanniksi; TIR-carnet'n käyttöä koskevat säännöt on laadittu englanniksi mainitun kansilehden sivulla 3.

(Kansainvälisen järjestön nimi)

TIR-CARNET *

1. Tavaroiden tullivalvontaan ottamista varten ... saakka lähtötullitoimipaikassa voimassa

2. Antaja ...

...

(Antajayhdistyksen nimi)

3. Haltija ...

...

(Nimi, osoite, maa)

4. Antajayhdistyksen leima ja virkailijan allekirjoitus

5. Kansainvälisen järjestön sihteerin allekirjoitus

...

(Carnet'n haltijan täytettävä ennen käyttöä)

6. Lähtömaa ...

7. Määrämaa/-maat ()...

...

8. Tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen rekisteritunnus/-tunnukset ()

...

9. Tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen hyväksymistodistus/-todistukset () (N:o ja päiväys)

...

10. Kontin/konttien tunnistenumero/-numerot ()

...

11. Huomautukset ...

...

12. Carnet'n haltijan allekirjoitus

...

() Tarpeeton yliviivataan.

* Ks. Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission suojeluksessa laaditun TIR-yleissopimuksen (1975) liite 1.

TIR-CARNET'N KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

A. Yleistä

1. Antaminen: TIR-carnet annetaan lähtömaassa tai siinä maassa, johon haltija on sijoittautunut tai jossa hän asuu.

2. Kieli: TIR-carnet on painettu ranskaksi lukuun ottamatta kansilehden sivua 1, jonka teksti on painettu myös englanniksi; TIR-carnet'n käyttöä koskevat säännöt on merkitty englanniksi mainitun kansilehden sivulla 3. Lisäksi on mahdollista liittää painetun tekstin käännöksiä muilla kielillä sisältäviä lisälehtiä.

3. Voimassaolo: TIR-carnet on voimassa kunkin TIR-kuljetuksen päättymiseen määrätullitoimipaikassa sikäli kuin se on otettu tullivalvontaan lähtötullitoimipaikassa TIR-carnet'n antaneen yhdistyksen asettamassa määräajassa (kansilehden 1 sivun 1 kohta ja irroiteosien 4 kohta).

4. Carnet'iden lukumäärä: Ajoneuvoyhdistelmille (kaksiosaiset ajoneuvot) tai useille konteille, jotka on lastattu yhteen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, laaditaan vain yksi TIR-carnet (ks. myös jäljempänä 10 säännön d alakohta).

5. Lähtö- ja määrätullitoimipaikkojen lukumäärä: TIR-carnet'lla tapahtuvassa kuljetuksessa voi olla osallisena useita lähtöja määrätullitoimipaikkoja, mutta ellei toisin määrätä:

a) lähtötullitoimipaikat voivat sijaita ainoastaan yhdessä maassa;

b) määrätullitoimipaikat voivat sijaita enintään kahdessa maassa;

c) lähtö- ja määrätullitoimipaikkojen yhteismäärä voi olla enintään neljä (ks. myös jäljempänä 10 säännön e alakohta).

6. Lehtien lukumäärä: Mikäli kuljetuksessa on osallisena ainoastaan yksi lähtötullitoimipaikka ja yksi määrätullitoimipaikka, TIR-carnet'ssa on oltava vähintään kaksi lehteä lähtömaata varten, kolme lehteä määrämaata varten, ja vielä kaksi lehteä kutakin sellaista maata kohti, jonka kautta kuljetus tapahtuu. Kutakin ylimääräistä lähtö- tai määrätullitoimipaikkaa varten tarvitaan vastaavasti kaksi tai kolme lisälehteä: lisäksi on varattava kaksi lehteä, jos määrätullitoimipaikat sijaitsevat kahdessa eri maassa.

7. Esittäminen tullitoimipaikoissa: TIR-carnet esitetään tieliikenteen ajoneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin tai konttien kanssa jokaisessa lähtö-, väli- ja määrätullitoimipaikassa. Viimeisen lähtötullitoimipaikan tullivirkailijan on merkittävä allekirjoituksensa ja tullitoimipaikan päivämäärällä varustettu leima lastiluettelon kaikkiin niihin irroiteosiin, joita käytetään jäljellä olevan matkan aikana (kohta 19).

B. TIR-carnet'n täyttäminen

8. Poispyyhkiminen, päällekirjoitus: TIR-carnet'n merkintöjä ei saa korjata raaputtamalla, pyyhkimällä tai päällekirjoittamalla. Kaikki korjaukset tehdään yliviivaamalla virheelliset merkinnät ja tarvittaessa lisäämällä tarvittavat tiedot. Jokaisessa tehdyssä korjauksessa on oltava korjaajan hyväksyntä ja tulliviranomaisen vahvistus.

9. Rekisteröintiä koskevat merkinnät: Mikäli kansalliset säännökset eivät edellytä perävaunujen ja puoliperävaunujen rekisteröintiä, rekisteritunnuksen sijasta on merkittävä tunniste- tai valmistusnumero.

10. Lastiluettelo:

a) Lastiluettelo täytetään lähtömaan kielellä mikäli tulliviranomaiset eivät hyväksy muun kielen käyttöä. Kauttakulkumaiden tulliviranomaisilla on oikeus vaatia käännöstä omalle kielelleen. Jotta vältyttäisiin tämän vaatimuksen mahdollisesti aiheuttamilta viivästyksiltä, on suositeltavaa, että kuljetusliikkeet toimittavat kuljettajalle tarvittavat käännökset.

b) Lastiluettelon merkinnät on kirjoitettava koneella tai monistettava siten, että kaikki lehdet ovat selvästi luettavissa. Tulliviranomaiset hylkäävät lehdet, jotka eivät ole luettavia.

c) Kun lastiluettelossa ei ole riittävästi tilaa kaikkien kuljetettavien tavaroiden kirjaamiseen, irroiteosiin voidaan kiinnittää lastiluettelon mallin mukaisia lisälehtiä tai kaupallisia asiakirjoja, jotka sisältävät kaikki lastiluettelon edellyttämät tiedot. Tällöin kaikissa irroiteosissa on oltava seuraavat tiedot:

i) lisälehtien lukumäärä (kohta 10),

c) ii) kollien tai tavaroiden lukumäärä ja tyyppi sekä lisälehdillä lueteltujen tavaroiden kokonaisbruttopaino (kohdat 11 P13).

d) Kun TIR-carnet koskee ajoneuvoyhdistelmää tai useita kontteja, kunkin ajoneuvon tai kontin sisältö merkitään erikseen lastiluetteloon. Merkintää edeltää ajoneuvon rekisteritunnus tai kontin tunnistenumero (lastiluettelon kohta 11).

e) Jos lähtö- ja määrätullitoimipaikkoja on useita, lastiluettelossa erotetaan selvästi toisistaan kussakin tullitoimipaikassa tullivalvontaan otettuihin, tai vastaavasti kullekin tullitoimipaikalle tarkoitettuihin tavaroihin liittyvät merkinnät.

11. Päällysluettelot, valokuvat, kaaviot, jne.: Kun tulliviranomaiset vaativat TIR-carnet'n liitteeksi asiakirjoja, jotka helpottavat raskaiden ja tilaa vievien tavaroiden tunnistamista, asiakirjoissa on oltava tulliviranomaisten vahvistusmerkintä, ja itse asiakirjat on liitettävä TIR-carnet'n kannen sivuun 2. Asiakirjoista on lisäksi oltava viittaus kaikkien irroiteosien kohdassa 10.

12. Allekirjoitus: Kaikki irroiteosat (kohdat 16 ja 17) varustetaan päivämäärällä ja TIR-carnet'n haltijan tai hänen edustajansa allekirjoituksella.

C. Onnettomuudet ja muut tapahtumat

13. Mikäli tullisinetti rikkoutuu tai tavarat tuhoutuvat tai vahingoittuvat matkan aikana satunnaisesta syystä, kuljettajan on välittömästi käännyttävä lähellä mahdollisesti olevien tulliviranomaisten, tai näiden puuttuessa asianomaisen maan muiden toimivaltaisten viranomaisten puoleen. Heidän tehtävänään on täyttää mahdollisimman nopeasti TIR-carnet'ssa oleva vahvistettu raportti.

14. Mikäli sattuu onnettomuus, jonka vuoksi lasti on siirrettävä toiseen ajoneuvoon tai konttiin, uudelleenlastaus voidaan suorittaa ainoastaan ylläolevan 13 säännön määrittämän viranomaisen läsnäollessa. Mainittu viranomainen laatii vahvistetun raportin. Ellei carnet'ssa ole mainintaa «raskaita ja tilaavieviä tavaroita», korvaavan ajoneuvon tai kontin on oltava hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen. Lisäksi se on sinetöitävä ja merkintä suoritetusta sinetöinnistä on tehtävä vahvistettuun raporttiin. Mikäli hyväksyttyä ajoneuvoa tai konttia ei kuitenkaan ole saatavilla, uudelleenlastaaminen voidaan suorittaa myös sellaiseen ajoneuvoon tai konttiin, jota ei ole hyväksytty sillä edellytyksellä, että ajoneuvo tai kontti antaa riittävän suojan. Jälkimmäisessä tapauksessa kuljetuksessa seuraavien maiden tulliviranomaisten on päätettävä, voivatko myös he sallia kuljetuksen jatkamisen TIR-carnet'lla kyseisessä ajoneuvossa tai kontissa.

15. Välittömässä vaaratilanteessa, joka vaatii välitöntä lastin purkamista joko osittain tai kokonaan, kuljettaja voi itse toteuttaa toimenpiteet pyytämättä tai odottamatta ylläolevassa 13 säännössä tarkoitettujen viranomaisten saapumista. Tällöin hänen on kuitenkin myöhemmin todistettava menettelyn olleen ajoneuvon, kontin tai lastin etujen mukaista ja suoritettuaan välttämättömät varotoimet hänen on välittömästi tehtävä ilmoitus jollekin edellä 13 säännössä tarkoitetulle viranomaiselle, joka puolestaan toteaa tapahtuneen, tarkastaa lastin, sinetöi ajoneuvon tai kontin ja laatii vahvistetun raportin.

16. Vahvistetun raportin on oltava TIR-carnet'n liitteenä määrätullitoimipaikkaan asti.

17. On suositeltavaa, että yhdistykset toimittavat kuljettajille TIR-carnet'ssa olevan mallilomakkeen lisäksi tietyn määrän vahvistetun raportin laatimiseen käytettäviä lomakkeita, jotka on painettu kuljetuksen kauttakulkumaiden kielellä/kielillä.

TIR-CARNET'N KANTAOSA N:o 1 (parittomat sivut valkoiset)

N:o

1. Hyväksytty n tullitoimipaikassa 2. Numerolla 3. Sinetit tai tunnistemerkit kiinnitetty 4. Sinetit tai tunnistemerkit todettu ehjiksi

5. Muita tietoja (määrätty reitti, tullitoimipaikka, jossa lasti esitettävä jne.)

6. Tullivirkailijan allekirjoitus ja tullitoimipaikan päiväysleima

IRROITEOSA N:o 1 1. TIR-CARNET N:o

2. Lähtötullitoimipaikka/-paikat

3. Antajayhdistys (yhdistyksen nimi)

1. 2. 3. 4. Voimassa tullivalvontaan ottamista varten lähtötullitoimipai

kassa asti Viranomaisen merkintöjä varten

5. Carnet'n haltija (nimi, osoite, maa)

6. Lähtömaa

7. Määrämaa(t)

8. Tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen rekisteritunnus/-tunnukset

10. Lastiluettelon liitteenä rekisteritunnus/-tunnukset olevat

asiakirjat

9. Hyväksymistodistus/-todistukset (numero ja päivämäärä)

LASTILUETTELO

11. a) Lastitila(t) tai kontti(t)

b) Kollien ja tavaroiden

merkit ja numerot

12. Kollien ja tavaroiden määrä ja laji; tavara

13. Bruttopaino (kg)

18. Kiinnitetyt sinetit ja

leimamerkit (määrä, tunnistamistiedot)

14. Lastiluetteloon merkittyjen kol- lien kokonaismäärä. Määrä- paikka: Lukumäärä

1. Tullitoimipaikka

2. Tullitoimipaikka

3. Tullitoimipaikka

N:o

15. Vakuutan, että kohdissa 1 P14 annetut tiedot ovat oikeat ja täydelliset

16. Paikka ja päiväys

17. Carnet'n haltijan tai asiamiehen allekirjoitus

19. Lähtötullitoimipaikka. Tullivirkailijan allekirjoitus ja tullitoimipaikan

päiväysleima

20. Todistus tavaroiden tullivalvontaan ottamisesta

(Lähtötullitoimipaikka tai välitullitoimipaikka)

21. Sinetit tai tunnistemer-

kit todettu ehjiksi

22. Passituksen määräaika

23. Kirjattu n tullitoimipaikassa numerolla

24. Muita tietoja

(määrätty reitti, tullitoimipaikka, jossa lasti esitettävä jne.)

25. Tullivirkailijan allekirjoitus

ja tullitoimipaikan päiväysleima

TIR-CARNET'N KANTAOSA N:o 2 (parittomat sivut vihreät)

N:o

1. Saapuminen vahvistetaan n tullitoimipaikassa 2. Sinetit tai tunnistemerkit todettu ehjiksi

3. Purettu kolleja tai tavaroita (eritelty lastiluettelossa) 4. Uudet sinetit kiinnitetty

5. Mahdolliset lastin purkamisehdot

6. Tullivirkailijan allekirjoitus ja tullitoimipaikan päiväysleima

IRROITEOSA N:o 2 1. TIR-CARNET N:o

2. Lähtötullitoimipaikka/-paikat

3. Antajayhdistys (yhdistyksen nimi)

1. 2. 3. 4. Voimassa tullivalvontaan ottamista varten lähtötullitoimipai

kassa asti Viranomaisen merkintöjä varten

5. Carnet'n haltija (nimi, osoite, maa)

6. Lähtömaa

7. Määrämaa(t)

8. Tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen rekisteritunnus/-tunnukset

10. Lastiluettelon liitteenä olevat

asiakirjat

9. Hyväksymistodistus/-todistukset (numero ja päivämäärä)

LASTILUETTELO

11. a) Lastitila(t) tai kontti(t)

b) Kollien ja tavaroiden

merkit ja numerot

12. Kollien ja tavaroiden määrä ja laji; tavara

13. Bruttopaino (kg)

18. Kiinnitetyt sinetit ja

leimamerkit (määrä, tunnistamistiedot)

14. Lastiluetteloon merkittyjen kol- lien kokonaismäärä. Määrä- paikka: Lukumäärä

1. Tullitoimipaikka

2. Tullitoimipaikka

3. Tullitoimipaikka

N:o

15. Vakuutan, että kohdissa 1 P14 annetut tiedot ovat oikeat ja täydelliset

16. Paikka ja päiväys

17. Carnet'n haltijan tai asiamiehen allekirjoitus

19. Lähtötullitoimipaikka. Tullivirkailijan allekirjoitus ja tullitoimipaikan

päiväysleima.

20. Todistus tavaroiden tullivalvontaan ottamisesta

(Lähtötullitoimipaikka tai välitullitoimipaikka)

26. Purkaustodistus (väli- tai määrätullitoimipaikka)

21. Sinetit tai tunnistemer-

kit todettu ehjiksi

22. Passituksen määräaika

27. Sinetit tai tunnistemerkit todettu ehjiksi

23. Kirjattu n tullitoimipaikassa numerolla

28. Purettujen kollien määrä

24. Muita tietoja

(määrätty reitti, tullitoimipaikka, jossa lasti esitettävä jne.)

29. Mahdolliset purkamisehdot

25. Tullivirkailijan allekirjoitus

ja tullitoimipaikan päiväysleima

30. Tullivirkailijan allekirjoitus

ja tullitoimipaikan päiväysleima

Tarvittaessa määrätullitoimipaikassa

YKSINOMAAN KÄYTETTÄVÄ IRROITEOSA

IRROITEOSA N:o 2 (vaaleanpunainen) 1. TIR-CARNET N:o

2. Lähtötullitoimipaikka/-paikat

3. Antajayhdistys (yhdistyksen nimi)

1. 2. 3. 4. Voimassa tullivalvontaan ottamista varten lähtötullitoimipai

kassa asti Viranomaisen merkintöjä varten

5. Carnet'n haltija (nimi, osoite, maa)

6. Lähtömaa

7. Määrämaa(t)

8. Tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen rekisteritunnus/-tunnukset

10. Lastiluettelon liitteenä olevat

asiakirjat

9. Hyväksymistodistus/-todistukset (numero ja päivämäärä)

LASTILUETTELO

11. a) Lastitila(t) tai kontti(t)

b) Kollien ja tavaroiden

merkit ja numerot

12. Kollien ja tavaroiden määrä ja laji; tavara

13. Bruttopaino (kg)

18. Kiinnitetyt sinetit ja

leimamerkit (määrä, tunnistamistiedot)

14. Lastiluetteloon merkittyjen kol- lien kokonaismäärä. Määrä- paikka: Lukumäärä

1. Tullitoimipaikka

2. Tullitoimipaikka

3. Tullitoimipaikka

N:o

15. Vakuutan, että kohdissa 1 P14 annetut tiedot ovat oikeat ja täydelliset

16. Paikka ja päiväys

17. Carnet'n haltijan tai asiamiehen allekirjoitus

19. Lähtötullitoimipaikka. Tullivirkailijan allekirjoitus ja tullitoimipaikan

päiväysleima.

20. Todistus tavaroiden tullivalvontaan ottamisesta

(Lähtötullitoimipaikka tai välitullitoimipaikka)

26. Purkaustodistus (väli- tai määrätullitoimipaikka)

21. Sinetit tai tunnistemer-

kit todettu ehjiksi

22. Passituksen määräaika

27. Sinetit tai tunnistemerkit todettu ehjiksi

23. Kirjattu n tullitoimipaikassa numerolla

28. Purettujen kollien määrä

24. Muita tietoja

(määrätty reitti, tullitoimipaikka, jossa lasti esitettävä jne.)

29. Mahdolliset purkamisehdot

25. Tullivirkailijan allekirjoitus

ja tullitoimipaikan päiväysleima

30. Tullivirkailijan allekirjoitus

ja tullitoimipaikan päiväysleima

VAHVISTETTU RAPORTTI (keltainen)

Laadittu TIR-yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti

(ks. myös TIR-carnet'n käyttöä koskevat säännöt 13 P17)

1. Lähtötullitoimipaikka/-paikat

2. TIR-CARNET N:o

3. Antanut

4. Tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen rekisteritunnus(tunnukset) Kontin/konttien tunnistenumerot

5. Carnet'n haltija

6. Tullisinetti/

8. Huomautukset

-sinetit

Ehjät Avattu

7. Lastitila(t) tai

kontti/kontit

Ehjät Avattu

9. Tavaroita ei ole havaittu puuttuvan

Kohtiin 10 P13 merkityt tavarat puuttuvat (M) tai ovat tuhoutuneet (D) siten kuin kohtaan 12 on merkitty

10. a) Lastitila(t) tai kontti/kontit

b) Kollien tai tavaroiden merkit

11. Kollien tai tavaroiden määrä ja laji;

tavara

12.

M tai D

13. Huomautukset (tiedot puuttuvista tai tuhoutuneista määristä)

14. Onnettomuuspäivä, -paikka ja -olosuhteet

15. Toteutetut toimenpiteet TIR-kuljetuksen jatkamiseksi

uusien sinettien kiinnittäminen: määrä laji lastin siirtäminen (ks. kohta 16)

muut

16. Jos tavarat on uudelleenlastattu, jokaisen korvaavan tieliikenteen ajoneuvon/-neuvojen tai kontin/konttien laji

Rekisteritunnus Hyväksytty Hyväksymistodis-

Määrä ja tiedot kiinnitetyistä

Kyllä Ei tuksen numero sineteistä

a) ajoneuvo ............ / ............ / Tunnistenumero

b) kontti ............ / ............ / 17. Tämän vahvistetun raportin laatinut viranomainen

18. Vahvistusmerkintä seuraavassa tullitoimipaikassa, johon TIR-kuljetuksessa olevat tavarat saapuneet

Paikka/päiväys/leima

Allekirjoitus

Allekirjoitus

Soveltuviin kohtiin merkitään rasti

RULES REGARDING THE USE OF THE TIR CARNET

A. General

1. Issue: The TIR carnet may be issued either in the country of departure or in the country in which the holder is established or resident.

2. Language: The TIR carnet is printed in French except for page 1 of the cover where the items are also printed in English; this page is a translation of the 'Rules regarding the use of the TIR carnet' given in French on page 2 of the cover. Additional sheets giving a translation of the printed text may also be inserted.

3. Validity: The TIR carnet remains valid until the completion of the TIR operation at the customs office of destination, provided that it has been taken under customs control at the customs office of departure within the time limit set by the issuing association (item 1 of page 1 of the cover and item 4 of the vouchers).

4. Number of carnets: Only one TIR carnet need be required for a combination of vehicles (coupled vehicles) or for several containers loaded either on a single vehicle or on a combination of vehicles (see also rule 10 (d) below).

5. Number of customs offices of departure and customs offices of destination: Transport under cover of a TIR carnet may involve several customs offices of departure and destination, but, unless otherwise authorized:

(a) the customs offices of departure must be situated in the same country;

(b) the customs offices of destination may not be situated in more than two countries;

(c) the total number of customs offices of departure and destination may not exceed four (see also rule 10 (e) below).

6. Number of forms: Where there is only one customs office of departure, and one customs office of destination, the TIR carnet must contain at least two sheets for the country of departure, three sheets for the country of destination and two sheets for each country traversed. For each additional customs office of departure two extra sheets and for each additional customs office of destination three extra sheets shall be required; in addition, there must be two more sheets if the customs offices of destination are situated in two different countries.

7. Presentation at customs offices: The TIR carnet shall be presented with the road vehicle, combination of vehicles or container(s) at each customs office of departure, customs office en route and customs office of destination. At the last customs office of departure, the customs officer shall sign and date stamp item 19 below the manifest on all vouchers to be used on the remainder of the journey.

B. How to fill in the TIR carnet

8. Erasures, over-writing: No erasures or over-writing shall be made on the TIR carnet. Any corrections shall be made by crossing out the incorrect particulars and adding, if necessary, the required particulars. Any change shall be initialled by the person making it and endorsed by the customs authorities.

9. Information concerning registration: When national legislation does not provide for registration of trailers and semi-trailers, the identification of manufacturer's number shall be shown instead of the registration number.

10. The manifest:

(a) The manifest must be completed in the language of the country of departure, unless the customs authorities allow another language to be used. The customs authorities of the other countries traversed reserve the right to require its translation into their own language. In order to avoid delays which might ensue from this requirement, carriers are advised to supply the driver of the vehicle with the requisite translations.

(b) The information on the manifest should be typed or multicopied in such a way as to be clearly legible on all the sheets. Illegible sheets will not be accepted by the customs authorities.

(c) When there is not enough space in the manifest to enter all the goods carried, separate sheets of the same model as the manifest or commercial documents providing all the information required by the manifest may be attached to the vouchers. In such cases, all the vouchers must contain the following particulars:

c) (i) the number of sheets attached (box 10),

c) (ii) the number and type of packages or articles and the total gross weight of the goods listed on the attached sheets (boxes 11 to 13).

(d) When the TIR carnet covers a combination of vehicles or several containers, the contents of each vehicle or each container shall be indicated separately on the manifest. This information shall be preceded by the registration number of the vehicle or the identification number of the container (item 11 of the manifest).

(e) Likewise, if there are several customs offices of departure or of destination, the entries concerning the goods taken under customs control at, or intended for, each customs office shall be clearly separated from each other on the manifest.

11. Packing lists, photographs, plans, etc.: When such documents are required by the customs authorities for the identification of heavy or bulky goods, they shall be endorsed by the customs authorities and attached to page 2 of the cover of the carnet. In addition, a reference shall be made to these documents in box 10 of all vouchers.

12. Signature: All vouchers (items 16 and 17) must be dated and signed by the holder of the TIR carnet or his agent.

C. Incidents or accidents

13. In the event of customs seals being broken or goods being destroyed or damaged by accident en route the carrier shall immediately contact the customs authorities, if there are any near at hand, or, if not, any other competent authorities of the country he is in. The authorities concerned shall draw up with minimum delay the certified report which is contained in the TIR carnet.

14. In the event of an accident necessitating transfer of the load to another vehicle or another container, this transfer may be carried out only in the presence of one of the authorities mentioned in rule 13 above. The said authority shall draw up the certified report. Unless the carnet carries the words 'Heavy or bulky goods', the vehicle or container substituted must be approved for the transport of goods under customs seals. Furthermore, it shall be sealed and details of the seal affixed shall be indicated in the certified report. However, if no approved vehicle or container is available, the goods may be transferred to an unapproved vehicle or container, provided it affords adequate safeguards. In the latter event, the customs authorities of succeeding countries shall judge whether they, too, can allow the transport under cover of the TIR carnet to continue in that vehicle or container.

15. In the event of imminent danger necessitating immediate unloading of the whole or of part of the load, the carrier may take action on his own initiative without requesting, or waiting for action by the authorities mentioned in rule 13 above. It shall then be for him to furnish proof that he was compelled to take such action in the interests of the vehicle or container or of the load and, as soon as he has taken such preventive measures as the emergency may require, he shall notify one of the authorities mentioned in rule 13 above in order that the facts may be verified, the load checked, the vehicle or container sealed and the certified report drawn up.

16. The certified report shall remain attached to the TIR carnet until the customs office of the destination is reached.

17. In addition to the model form inserted in the TIR carnet itself, associations are recommended to furnish carriers with a supply of certified report forms in the language or languages of the countries of transit.

LIITE 2

ASETUS TIELIIKENNEAJONEUVOILTA VAADITTAVISTA TEKNISISTÄ EDELLYTYKSISTÄ TULLISINETÖITYYN KANSAINVÄLISEEN KULJETUKSEEN HYVÄKSYMISELLE

1 artikla

Perusperiaatteet

Kansainväliseen tullisinetöityyn tavarakuljetukseen voidaan hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, joiden lastitila on rakennettu ja varustettu siten, että:

a)

yhtäkään tavaraa ei pystytä poistamaan ajoneuvon sinetöidystä osasta tai lisäämään sinne näkyviä murtautumisjälkiä jättämättä tai tullisinetin rikkoutumatta;

b)

tullisinetti voidaan kiinnittää siihen helposti ja varmasti;

c)

siinä ei ole minkäänlaista piilotilaa, jonne tavaraa voidaan kätkeä;

d)

kaikki lastitila on helposti tulliviranomaisten tarkastettavissa;

2 artikla

Lastitilan rakenne

1. Vastatakseen tämän asetuksen 1 artiklan vaatimuksia:

a)

lastitilan rakenneosat (laidat, lattiat, ovet, katto, pystytuet, runko, poikkipalkit, jne.) on koottava joko välineillä, joita ei voida poistaa tai asentaa ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä, tai menetelmillä, jotka muodostavat kokonaisuuden, jota ei voida muuttaa näkyviä jälkiä jättämättä. Mikäli laidat, lattia, ovet ja katto koostuvat erilaisista osista, on niiden kaikkien täytettävä samat vaatimukset ja oltava riittävän vahvoja;

b)

ovissa ja kaikissa muissa suljinjärjestelmissä (myös sulkuhanat, miesluukut, laipat jne.) on oltava laite, johon tullisinetti voidaan kiinnittää. Laitteen on oltava sellainen, ettei sitä pystytä poistamaan ja kiinnittämään uudelleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä eikä ovea tai suljinjärjestelmää pystytä avaamaan tullisinettiä rikkomatta. Viimeksimainittu suojataan asianmukaisella tavalla. Avattavat katot sallitaan;

c)

ilmanvaihto- ja vedenpoistoaukot on varustettava laittein, jotka estävät pääsyn lastitilaan. Laitteen on oltava sellainen, ettei sitä pystytä poistamaan ja asentamaan uudelleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä.

2. Sen estämättä mitä tämän asetuksen 1 artiklan c kohdassa säädetään, on sellaiset lastitilan rakenneosat sallittava, jotka käytännön syistä sisältävät myös tyhjää tilaa (esimerkiksi kaksoisseinän välit). Jotta tätä tilaa ei voitaisi käyttää tavaroiden kätkemiseen:

i)

jos lastitilan sisäpinnoite peittää seinän koko korkeudelta lattiasta kattoon, tai jos sisäpinnoitteen ja ulkoseinän väli on kokonaan suljettu, mainittu sisäpinnoite on asetettava siten, ettei sitä pystytä irrottamaan ja asettamaan uudelleen paikoilleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä; ja

ii)

jos sisäpinnoite ei peitä seinää koko korkeudelta ja jos sisäpinnoitteen ja ulkoseinän väli ei ole kokonaan suljettu, tai aina kun rakenne sisältää tyhjää tilaa, on huolehdittava, että mainittu tila jää mahdollisimman pieneksi ja että tullin on helppo tarkastaa nämä tilat.

3. Kattoluukut sallitaan sillä ehdolla, että ne on valmistettu riittävän vahvasta materiaalista eikä niitä pystytä poistamaan ja asentamaan uudelleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä. Lasi on kuitenkin sallittava, mutta tällöin kattoluukku on varustettava kiinteällä metalliristikolla, jota ei voida poistaa ulkopuolelta; ristikon reikien läpimitta ei saa ylittää 10 millimetriä.

4. Lattiaan teknisille toimenpiteille, kuten rasvaus, huolto ja hiekkasäiliön täyttö, varatut aukot sallitaan ainoastaan jos ne on varustettu kannella, joka voidaan kiinnittää siten, ettei ulkopuolelta ole mahdollista päästä lastitilaan.

3 artikla

Suojapeitteiset ajoneuvot

1. Suojapeitteisiä ajoneuvoja koskevat tämän asetuksen 1 ja 2 artiklan edellytykset siltä osin kuin näitä edellytyksiä voidaan soveltaa niihin. Muutoin niiden on vastattava tämän artiklan säännöksiä.

2. Suojapeitteen on oltava valmistettu joko vahvasta kankaasta taikka muovi- tai kumipintaisesta kankaasta, joka on venymätön ja riittävän vahva. Suojapeitteen on oltava hyväkuntoinen ja siten sovitettu, ettei lastitilaan voi suljinmekanismin asetuksen jälkeen päästä näkyviä jälkiä jättämättä.

3. Mikäli suojapeite on valmistettu useasta kappaleesta, näiden kappaleiden reunat on taitettava lomittain ja yhdistettävä kahdella ompeleella, jotka ovat toisistaan vähintään 15 millimetrin etäisyydellä. Ompeleet on tehtävä tässä asetuksessa esitetyn piirroksen1 mukaisesti; niissä suojapeitteen osissa, joissa ei kuitenkaan ole mahdollista yhdistää kappaleita tällä tavoin (esimerkiksi käänteet ja vahvistetut kulmat), riittää päällimmäisen kappaleen reunan taittaminen ja ompeleiden tekeminen tässä asetuksessa esitettyjen piirrosten 2 tai 2 a mukaisesti. Toinen ompeleista saa näkyä ainoastaan sisäpuolella ja ompeluun käytetyn langan värin on selvästi erotuttava suojapeitteen ja toiseen ompeleeseen käytetyn langan väristä. Molemmat ompeleet on tehtävä koneella.

4. Jos suojapeite on valmistettu muovipintaisesta kankaasta ja muodostuu useasta kappaleesta, nämä kappaleet voidaan yhdistää myös kuumasaumauksella tässä asetuksessa esitetyn piirroksen 3 mukaisesti. Kappaleen reuna on asetettava vähintään 15 millimetriä toisen kappaleen reunan päälle. Kappaleiden päällekkäisyys on varmistettava kauttaaltaan tällä leveydellä. Yhdistettyjen kappaleiden ulkoreuna peitetään muovisella, vähintään 7 millimetrin levyisellä nauhalla, joka kiinnitetään samalla kuumasaumausmenetelmällä. Nauhaan, samoin kuin sen jokaiseen reunaan vähintään 3 millimetrin leveydelle, on painettava yhdenmukainen ja selvä kohokuvio. Kuumasaumaus on suoritettava siten, ettei kappaleita voida irrottaa ja yhdistää uudelleen näkyviä jälkiä jättämättä.

5. Paikkaukset on suoritettava piirroksessa 4 esitetyllä tavalla. Reunat on taitettava lomittain ja yhdistettävä kahdella näkyvällä ompeleella, jotka ovat vähintään 15 millimetrin etäisyydellä toisistaan; sisäpuolelle näkyvän langan värin on erotuttava ulkopuolelle erottuvan langan ja suojapeitteen väristä; kaikki ompeleet on tehtävä koneella. Kun rikkoutuneen suojapeitteen reunoja korjataan paikalla, ompeleet voidaan tehdä myös tämän artiklan 3 kohdan ja tämän asetuksen luonnoksen 1 mukaisesti. Muovipintaisten suojapeitteiden paikkaukset voidaan suorittaa myös tämän artiklan 4 kohdassa esitetyllä tavalla, mutta tällöin, paikan ollessa sisäpuolella, nauha on kiinnitettävä suojapeitteen molemmille pinnoille.

6. a) Suojapeite on kiinnitettävä ajoneuvoon siten, että se vastaa tarkasti tämän asetuksen 1 artiklan a ja b alakohdan edellytyksiä. Suojapeitteen kiinnittämiseen on käytettävä:

6. a) i) ajoneuvon metallisia kiinnityslenkkejä;

6. a) ii) suojapeitteen vahvikerenkaita;

6. a) iii) kiinnityshihnaa, joka kulkee lenkkien lävitse suojapeitteen yli jääden kauttaaltaan näkyviin ulkopuolelle.

6. a) Suojapeitteen on ulotuttava ajoneuvon kiinteiden osien yli vähintään 250 millimetrin leveydeltä kiinnityslenkkien keskeltä mitattuna jollei ajoneuvon rakenne itsessään estä pääsyä lastitilaan.

6. b) Kun suojapeitteen reuna kiinnitetään pysyvästi ajoneuvoon, yhdistäminen on suoritettava yhtenäisesti vahvoilla laitteilla.

7. Asianmukaisen päällysrakenteen (pystytuet, laidat, kaaret, listat jne.) on kannatettava suojapeitettä.

8. Kiinnityslenkkien ja -renkaiden väli ei saa ylittää 200 millimetriä. Renkaiden on oltava vahvistettuja.

9. Kiinnityshihnana on käytettävä:

a)

teräsvaijeria, jonka läpimitta on vähintään 3 millimetriä, tai

b)

läpimitaltaan vähintään 8 millimetrin vahvuista hamppu- tai sisalköyttä, jota päällystää venymätön, läpinäkyvä muovipinta.

Vaijereita voi peittää venymätön, läpinäkyvä muovipinta.

10. Jokaisen vaijerin tai köyden on oltava yhtenäinen ja varustettu kummastakin päästä kovametallipäällä. Kummankin metallipään kiinnityslaitteessa on oltava vaijerin tai köyden lävistävä onteloniitti, johon tullisinetin lanka pujotetaan. Vaijerin tai köyden on jäätävä näkyviin onteloniitin molemmille puolille, jotta voidaan varmistua vaijerin tai köyden yhtenäisyydestä (katso tämän asetuksen piirros 5)

11. Lastaukseen ja purkamiseen käytettyjen aukkojen kohdalla suojapeitteen molempien reunojen on oltava riittävästi päällekkäin. Näiden kiinnittämiseen on käytettävä:

a)

tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan ommeltua tai kuumasaumattua käännettä;

b)

tämän artiklan 8 kohdan mukaisia lenkkejä ja renkaita;

ja

c)

asianmukaisesta aineksesta valmistettua, yhtenäistä ja venymätöntä hihnaa, jonka leveys on vähintään 20 millimetriä ja paksuus 3 millimetriä, ja joka kulkee lenkkien lävitse pitäen suojapeitteen molemmat reunat sekä sen käänteen yhdessä; hihna on kiinnitettävä suojapeitteen sisäpuolelle ja varustettava renkaalla, johon kiinnitetään tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettu vaijeri tai köysi.

Kun käytössä on erityisjärjestelmä (loiskelevy, jne.), joka estää pääsyn lastitilaan näkyviä jälkiä jättämättä, ei käännettä vaadita.

Piirros 1

Useasta kappaleesta ompelemalla koottu suojapeite

Ulkopuolelta

Ommel

Sisäpuolelta

Ommel

Ommel (lanka eri värinen kuin suojapeite

ja toisen ompeleen lanka)

Leikkaus a Pa1

Kaksoistaiteommel

vähintään

15 mm

Lanka näkyy ainoastaan

sisäpuolella ja on eri värinen

kuin suojapeite ja toisen ompeleen lanka

Piirros 2

Useasta kappaleesta ompelemalla koottu suojapeite

Ulkopuolelta

Kulmaommel

a

a1

Ommel

Sisäpuolelta

Ommel

Ommel (lanka eri värinen kuin suojapeite ja

toisen ompeleen lanka)

Leikkaus a Pa1

Lanka näkyy ainoastaan sisäpuolella ja

on eri värinen kuin suojapeite ja toisen ompeleen

lanka

noin 40 mm

Piirros 2 a

Useasta kappaleesta ompelemalla koottu suojapeite

Kulmaommel

Ulkopuolelta

Ommel

a

a1

Sisäpuolelta

Ommel

Ommel (lanka eri värinen kuin suojapeite ja

toisen ompeleen lanka)

Leikkaus a Pa1

a

a1

Lanka näkyy ainoastaan sisäpuolella noin 40 mm

kuin suojapeite ja toisen ompeleen

lanka

Piirros 3

Kuumasaumauksella useasta kappaleesta koottu suojapeite

a

a1

Ulkopuolelta

Leikkaus a Pa1

Muovinauha

Leikkaus a Pa1

Mitat millimetreinä

Sisäpuolelta

Piirros 4

Suojapeitteen paikkaaminen

Ulkopuolelta

Ompeleet

a

a1

Sisäpuolelta

Ompeleet ()

Leikkaus a Pa1

Ulkopuoli

vähintään 15 mm

Sisäpuoli

Piirros 5

Metallipään malli

1. Vaakasuorassa: Etupuoli

Onteloniitti, johon tullisinetti pujotetaan

(aukon vähimmäismitat:

leveys 3 mm, pituus 11 mm)

Vaijeri tai köysi

Umpiniitti

Läpinäkyvä muovikalvo

Kovametallipää

Aukko, jonka kuljettaja sulkee lukkolaitteella

2. Vaakasuorassa: Takapuoli

LIITE 3

LIITTEEN 2 SISÄLTÄMÄN ASETUKSEN TEKNISET EDELLYTYKSET TÄYTTÄVIEN TIELIIKENTEEN AJONEUVOJEN HYVÄKSYMISMENETTELY

Yleistä

1. Tieliikenteen ajoneuvot voidaan hyväksyä seuraavin menettelyin:

a) joko yksittäisesti;

b) tai rakennetyypittäin (tieliikenteen ajoneuvojen sarjat).

2. Hyväksytyille ajoneuvoille on annettava liitteen 4 mallin mukainen hyväksymistodistus. Todistus on painettava antomaan kielellä ja lisäksi ranskaksi tai englanniksi. Mikäli hyväksymistodistuksen antanut viranomainen pitää tarpeellisena, siihen lisätään ko. viranomaisen oikeaksi todistamia valokuvia tai piirroksia. Tällöin viranomaisen on merkittävä näiden asiakirjojen lukumäärä todistuksen kohtaan 6.

3. Todistuksen on oltava tieliikenteen ajoneuvon mukana.

4. Tieliikenteen ajoneuvot on esitettävä joka toinen vuosi tarkastettaviksi ja mahdollisen jatkokauden saamiseksi hyväksynnälle ajoneuvon rekisteröintimaan toimivaltaisille viranomaisille, tai rekisteröimättömien ajoneuvojen ollessa kyseessä, sen maan toimivaltaisille viranomaisille, jossa on sen omistajan tai käyttäjän kotipaikka.

5. Mikäli tieliikenteen ajoneuvo ei enää täytä hyväksynnän teknisiä edellytyksiä, se on ennen uutta käyttöönottoa TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen saatettava samaan kuntoon, jota aiempi hyväksyminen edellytti jotta se jälleen täyttäisi nämä tekniset vaatimukset.

6. Kun tieliikenteen ajoneuvon oleelliset tunnusmerkit muuttuvat, saatu hyväksyntä ei enää ole voimassa vaan ajoneuvolle on saatava uusi hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta ennen TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen ryhtymistä.

7. Ajoneuvon rekisteröintimaan toimivaltaiset viranomaiset, tai kun on kyse ajoneuvoista, joita ei tarvitse rekisteröidä, sen maan toimivaltaiset viranomaiset, johon ajoneuvon omistaja tai käyttäjä on sijoittautunut, voivat tarvittaessa peruuttaa tai uudistaa hyväksymistodistuksen tai antaa uuden hyväksymistodistuksen tämän yleissopimuksen 14 artiklassa ja tämän liitteen 4, 5 ja 6 kohdassa mainituissa tapauksissa.

Yksittäinen hyväksymismenettely

8. Omistajan, liikennöitsijän tai jommankumman edustajan on haettava yksittäistä hyväksyntää toimivaltaiselta viranomaiselta. Toimivaltainen viranomainen suorittaa tieliikenteen ajoneuvon tarkastuksen edellä 1-7 kohdassa säädettyjen yleisten sääntöjen mukaisesti, varmistaa, että ajoneuvo täyttää liitteen 2 tekniset edellytykset ja antaa, hyväksymisen jälkeen, liitteen 4 mallin mukaisen todistuksen.

Rakennetyypin hyväksymismenettely (tieliikenteen ajoneuvojen sarjat)

9. Kun ajoneuvot on valmistettu sarjana saman rakennetyypin mukaan, valmistaja voi hakea valmistusmaan toimivaltaiselta viranomaiselta rakennetyypin hyväksyntää.

10. Hakemuksessaan valmistajan on ilmoitettava kyseessä olevalle tieliikenteen ajoneuvotyypille antamansa tunnistenumerot tai -kirjaimet.

11. Hakemukseen on liitettävä kyseessä olevan tieliikenteen ajoneuvon rakenteen piirustukset ja yksityiskohtainen erittely.

12. Valmistajan on sitouduttava kirjallisesti

a) esittämään toimivaltaiselle viranomaiselle ne kyseistä tyyppiä olevat ajoneuvot, jotka tämä haluaa tutkia;

b) sallimaan toimivaltaisen viranomaisen muita ajoneuvoja koskevat tarkastukset milloin tahansa asianomaisen tyypin sarjatuotannon aikana;

c) tiedottamaan toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista piirroksiin tai erittelyihin liittyvistä muutoksista niiden merkityksestä riippumatta ennen muutosten suorittamista;

d) merkitsemään tieliikenteen ajoneuvoihin näkyvään paikkaan rakennetyypin tunnistenumerot tai -kirjaimet samoin kuin jokaisen ajoneuvon järjestysnumeron kyseisessä tyyppisarjassa (valmistusnumero);

e) pitämään kirjaa hyväksytyn tyypin mukaan valmistetuista ajoneuvoista.

13. Tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava rakennetyyppiin vaadittavista muutoksista, joita hyväksyminen edellyttää.

14. Rakennetyypin hyväksyntää ei saa myöntää ennen kuin toimivaltainen viranomainen on yhtä tai useampia kyseisen rakennetyypin mukaan valmistettuja ajoneuvoja tutkimalla todennut tyyppiin kuuluvien ajoneuvojen täyttävän liitteen 2 tekniset edellytykset.

15. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava valmistajalle kirjallisesti tyyppihyväksyntäpäätöksestä. Päätös on päivättävä ja numeroitava, ja siitä on selvästi käytävä ilmi päätöksen tehnyt viranomainen.

16. Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet antaakseen jokaiselle hyväksytyn rakennetyypin mukaan valmistetulle ajoneuvolle asianmukaisin hyväksymismerkinnöin varustetun hyväksymistodistuksen.

17. Hyväksymistodistuksen haltijan on ennen ajoneuvon käyttöönottoa TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen tarvittaessa merkittävä hyväksymistodistukseen

- ajoneuvolle myönnetty rekisteritunnus (kohta 1)

- ajoneuvon nimi ja toimipaikan osoite, kun on kyse ajoneuvosta, jota ei tarvitse rekisteröidä (kohta 8)

18. Kun rakennetyypin mukaan hyväksymistodistuksen saanut ajoneuvo viedään toiseen maahan, joka on tämän sopimuksen sopimuspuoli, ei maahantuonti edellytä uutta hyväksymismenettelyä vientimaassa.

Hyväksymistodistuksen vahvistusmenettely

19. Kun hyväksytyssä TIR-carnet'lla tavarankuljetusta suorittavassa ajoneuvossa ilmenee merkittäviä puutteita, sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat joko kieltää ajoneuvoa jatkamasta kuljetusta TIR-carnet'lla tai sallia omalla alueellaan tarvittavia tarkastustoimenpiteitä noudattaen ajoneuvon jatkaa matkaansa TIR-carnet'lla. Hyväksytty ajoneuvo on saatettava kuntoon mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin ennen seuraavan TIR-carnet'lla tapahtuvan kuljetuksen alkamista.

20. Näissä molemmissa tapauksissa tulliviranomaisten on tehtävä asianmukainen merkintä ajoneuvon hyväksymistodistuksen kohtaan 10. Kun ajoneuvo on uudelleen saatettu hyväksynnän edellyttämään kuntoon, se on esitettävä sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, jotka saattavat todistuksen uudelleen voimaan lisäämällä kohtaan 11 aikaisemmat merkinnät kumoavan maininnan. Ajoneuvoa, jonka todistuksen kohdassa 10 on edellä mainittujen säännösten nojalla tehty maininta, ei voida käyttää uudelleen TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen ennen kuin se on uudelleen saatettu kuntoon ja kohdan 10 merkinnät kumottu edellä esitetyllä tavalla.

21. Tulliviranomaisten on varustettava jokainen todistukseen tuleva merkintä päivämäärällä ja vahvistusmerkinnällä.

22. Kun ajoneuvossa ilmenee tulliviranomaisten mielestä vähäisiä puutteita, joista ei aiheudu minkäänlaista petoksen vaaraa, ajoneuvon käyttäminen edelleen TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen voidaan sallia. Hyväksymistodistuksen haltijalle on huomautettava näistä puutteista ja hänen edellytetään kunnostuttavan ajoneuvonsa kohtuullisen ajan kuluessa.

LIITE 4

TIELIIKENTEEN AJONEUVON HYVÄKSYMISTODISTUKSEN MALLI

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

LIITE 5

TIR-KILVET

1. Kilpien mittojen on oltava 250 millimetriä x 400 millimetriä.

2. Suuraakkosin kirjoitettujen TIR-kirjainten korkeuden on oltava 200 millimetriä ja ääriviivojen paksuuden vähintään 20 millimetriä. Kirjaimet on merkittävä valkoisella siniselle pohjalle.

LIITE 6

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

JOHDANTO

i) Tämän yleissopimuksen 43 artiklan määräysten mukaisesti selittävissä huomautuksissa on tämän yleissopimuksen ja sen liitteiden tiettyjen määräysten tulkintoja. Niihin sisältyy myös tiettyjä suositeltuja käytäntöjä.

ii) Selittävät huomautukset eivät muuta tämän yleissopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä; ne ainoastaan täsmentävät niiden sisältöä, merkitystä ja soveltamisalaa.

iii) Erityisesti tämän sopimuksen 12 artiklan ja liitteen 2 teknisiä edellytyksiä tieliikenteen ajoneuvojen hyväksynnälle tullisinetöityyn kuljetukseen koskevien määräysten osalta, selittävissä huomautuksissa täsmennetään tarvittaessa niitä rakennustekniikoita, jotka sopimuspuolten on hyväksyttävä näiden määräysten mukaan. Tarvittaessa niissä täsmennetään myös niitä rakennustekniikoita, jotka eivät vastaa näitä määräyksiä.

iv) Selittävät huomautukset sallivat tämän sopimuksen ja sen liitteiden soveltamisen ottaen huomioon tekniikan kehityksen ja taloudelliset vaatimukset.

0. YLEISSOPIMUKSEN PÄÄTEKSTI

0.1 1 artikla

0.1 b) 1 artiklan b alakohdassa tarkoitetuilla poikkeuksilla (maksut ja kulut) tarkoitetaan kaikkia muita maksuja paitsi sopimuspuolten tuonnista tai viennistä tai niiden yhteydessä kantamat tullit ja verot. Nämä maksut rajoitetaan määrältään tehtyjen palvelusten kustannusten suuruisiksi ja ne eivät muodosta epäsuoraa suojakeinoa kansallisille tuotteille tai tuonnista tai viennistä kannettavaa veroluontoista maksua. Näihin maksuihin ja kuluihin kuuluvat muun muassa:

P alkuperätodistuksiin liittyvät maksut, jos ne ovat tarpeellisia kauttakuljetuksessa,

P tullilaboratorioissa tarkastuksia varten tehtyihin analyyseihin liittyvät maksut,

P tullitarkastuksiin ja muihin normaalin työajan ja virallisten tullitoimipaikkojen ulkopuolella tehtyihin tullaustoimenpiteisiin liittyvät maksut,

P terveydellisistä, eläinlääkinnällisistä tai kasvitauteihin liittyvistä syistä tehtyihin tarkastuksiin liittyvät maksut.

0.1 e) «Vaihtokorilla» tarkoitetaan lastaustilaa, joka ei ole kuljetusväline ja joka on tarkoitettu kuljetettavaksi maantiekulkuneuvolla, jonka alusta sekä korin sisäkehikko on erityisesti mukautettu tätä tarkoitusta varten.

0.1 e) i) Ilmaisulla «osittain suljettu» siten kun sitä 1 artiklan e kohdan i alakohdassa tarkoitettuun välineeseen sovelletaan tarkoitetaan laitteita, jotka yleensä muodostuvat suljettua konttia vastaavaa lastaustilaa rajoittavasta lattiasta ja päällysrakenteesta. Päällysrakenne muodostuu yleensä metallisista elementeistä, jotka muodostavat kontin kehikon. Tämän tyyppisen kontit voivat sisältää myös yhden tai useampia välitai etuseiniä. Joissain konteissa on ainoastaan katto, joka on kiinnitetty lattiaan pystysuorilla tukipilareilla. Tämän tyyppisiä kontteja käytetään erityisesti kookkaiden tavaroiden (esimerkiksi autojen) kuljettamiseen.

0.2 2 artikla

0.2 P1 Edellä 2 artiklassa määrätään, että kuljetus TIR-carnet'n turvin voi alkaa ja päättyä samaan maahan sillä edellytyksellä, että osa kuljetuksesta tapahtuu vieraalla alueella. Mikään ei vastaavassa tapauksessa estä sitä, että lähtömaan tulliviranomaiset vaativat TIR-carnet'n lisäksi kansallisen asiakirjan, jonka tarkoituksena on varmistaa tavaroiden vapaa jälleentuonti. On kuitenkin suositeltavaa, että tulliviranomaiset välttävät tällaisen asiakirjan vaatimista ja hyväksyvät sen korvaamisen erityisellä merkinnällä TIR-carnet'ssa.

0.2 P2 Tämän artiklan määräykset sallivat tavaroiden kuljetuksen TIRcarnet'n turvin kun osa kuljetuksesta tapahtuu maitse. Niissä ei tarkenneta minkä osan kuljetuksesta on tapahduttava maitse, ja riittää, kun tämä kuljetuksen osa tapahtuu TIR-toimenpiteen alun ja sen loppuunsaattamisen välillä. Lähettäjän alkuperäisistä aikomuksista huolimatta voi ennalta arvaamattomista kaupallisista tai satunnaisista syistä kuitenkin tapahtua, että mitään osa kuljetuksesta ei voida suorittaa maitse. Näissä poikkeuksellisissa tapauksissa sopimuspuolet hyväksyvät TIR-carnet'n ja takaajayhdistysten velvollisuudet ovat voimassa.

0.5 5 artikla

Tämä artikla ei poista oikeutta suorittaa tavaroiden tarkastuksia pistokokeilla, mutta se painottaa, että näiden tarkastusten olisi oltava lukumäärältään vähäisiä. Kansainvälinen TIR-carnet'ta koskeva järjestelmä itse asiassa antaa vakuuksia, jotka ovat suurempia kuin kansalliset toimenpiteet: toisaalta TIR-carnet'ssa oleviin tavaroihin liittyvien tietojen on vastattava merkintöjä, jotka ovat lähtömaassa mahdollisesti laadituissa tulliasiakirjoissa; toisaalta kauttakuljetusmaat ja määrämaat saavat vakuuksia tarkastuksista, joita suoritetaan lähtömaassa ja jotka on vahvistettu lähtötullitoimipaikan todistuksella (ks. myös 19 artikla).

0.6.2 6 artikla 2 kohta

Tämän kohdan määräysten mukaisesti yhden maan tulliviranomaiset voivat valtuuttaa useita yhdistyksiä, joista jokainen ottaa vastuun myöntämänsä tai vastaavan yhdistyksen myöntämien TIR-carnet'iden nojalla toteutetuista toimenpiteistä.

0.8.3 8 artikla 3 kohta

On suositeltavaa, että tulliviranomaiset rajoittavat takaajayhdistykseltä mahdollisesti vaadittavan summan enimmäismäärän 50 000 Yhdysvaltain dollariin TIR-carnet'ta kohti.

0.8.6 8 artikla 6 kohta

1. Jos TIR-carnet'ssa ei ole riittävän tarkkaa merkintää tullien tai verojen määräämiseksi tavaroista, asianosaiset voivat toimittaa todisteen niiden todellisesta luonteesta.

2. Jos todistetta ei toimiteta, tulleja ja veroja ei kanneta käyttäen kiinteää tavaroiden laatuun suhteuttamatonta maksua vaan käyttäen korkeampaa maksua, jota sovelletaan sen tyyppisiin tavaroihin, joita TIR-carnet'hen merkityt tiedot koskevat.

0.10 10 artikla

TIR-carnet'n lähtöleimaustodistusta pidetään lainvastaisesti tai vilpillisesti saatuna jos TIR-toimenpide tapahtui käyttäen vilpillisesti muokattuja lastausosastoja tai kontteja tai kun todetaan, että on toteutettu toimenpiteitä kuten väärien tai epätarkkojen asiakirjojen käyttö, tavaroiden vaihtaminen, tullisinettien käsittely, tai kun tämä todistus saatiin muilla luvattomilla tavoilla.

0.11 11 artikla

0.11 P1 Tehdessään päätöstä tavaroiden tai ajoneuvojen vapauttamisesta, tulliviranomaisten ei pidä antaa sen vaikuttaa päätökseen, että takuuyhdistys on vastuussa TIR-carnet'n haltijalle lankeavien verojen, tullien tai viivästyskorkojen maksamisesta, mikäli lainsäädäntö tarjoaa niille muita keinoja valvoa etujaan.

0.11 P2 Jos takuuyhdistystä pyydetään 11 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti maksamaan 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksut, ja se ei tee sitä yleissopimuksessa säädetyn kolmen kuukauden kuluessa, toimivaltaiset tulliviranomaiset voivat vaatia kyseisten maksujen maksamista kansallisten säännösten perusteella, sillä tällöin kyseessä on takuuyhdistyksen kansallisen lainsäädännön mukaisesti tekemän vakuussopimuksen täytäntöönpanon toteuttamatta jättäminen.

0.15 15 artikla

0.15 P1 Vapautus väliaikaista tuontia koskevan asiakirjan antamisesta voi aiheuttaa vaikeuksia kun kyseessä on rekisteröimättömät ajoneuvot, kuten tietyissä maissa perävaunut ja puoliperävaunut. Näissä tapauksissa voidaan noudattaa 15 artiklan säännöksiä takaamalla tulliviranomaisille riittävä vakuus, tekemällä merkintä ajoneuvon tiedoista (merkki ja numero) TIR-carnet'n kyseisissä maissa käytettäviin irroteosiin N:o 1 ja 2 sekä vastaaviin kantaosiin.

0.17 17 artikla

0.17 P1 Säännöksen, jossa määrätään, että TIR-carnet'ssa mainittuja tavaroita koskevan tavaraluettelon on erikseen osoitettava jokaisen ajoneuvoyhdistelmään kuuluvan ajoneuvon tai kontin sisältämät tavarat, tarkoituksena on yksinomaan helpottaa jokaisen yksittäisen ajoneuvon tai kontin sisällön tullitarkastusta. Tätä säännöstä ei pidä tulkita niin jäykästi, että jokaista ajoneuvon tai kontin todellisen ja tavaraluettelossa ilmoitetun sisällön eroavaisuutta pidetään yleissopimuksen säännösten rikkomisena. Jos kuljettaja voi toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla osoittaa, että huolimatta tästä erosta kaikki tavaraluettelossa mainitut tavarat vastaavat TIR-carnet'n nojalla ajoneuvoyhdistelmään tai kontteihin lastattujen tavaroiden kokonaismäärää, ei periaatteessa pitäisi katsoa, että tullisäännöksiä on rikottu.

0.17 P2 Muuttojen ollessa kyseessä voidaan soveltaa 10 kohdan c alakohdassa tarkoitettua menettelyä TIR-carnet'n käyttöön liittyvistä säännöistä ja yksinkertaistaa kohtuullisesti kuljetettavien tavaroiden luetteloa.

0.18 18 artikla

0.18 P1 TIR-menettelyn asianmukainen toiminta edellyttää, että maan tulliviranomaiset kieltäytyvät hyväksymästä tämän maan lähtötullitoimipaikkaa määrätullitoimipaikaksi sellaista kuljetusta varten, joka jatkuu myös tämän yleissopimuksen osapuolena olevaan naapurimaahan, ellei erityinen syy oikeuta tätä pyyntöä.

0.18 P2 1. Tavarat on lastattava siten, että ensimmäisessä purkauspaikassa ensimmäisenä purettava tavaraerä voidaan poistaa ajoneuvosta tai kontista ilman, että muissa purkauspaikoissa purettavaksi tarkoitettua muuta erää tai muita eriä tarvitsee purkaa.

2. Kuljetuksissa, jotka on tarkoitettu purettavaksi useissa toimipaikoissa on välttämätöntä, että osittaisen purkamisen tapahduttua siitä tehdään merkintä kaikkien TIR-carnet'hen jäävien tavaraluetteloiden kohtaan 12 ja että samanaikaisesti tarkennetaan jäljelle jääviin irroteosiin ja vastaaviin kantaosiin, että uudet sinetit on kiinnitetty.

0.19 19 artikla

Lähtötullitoimipaikan velvollisuus varmistaa lastiluettelon paikkansapitävyys edellyttää tarvetta tarkistaa ainakin, että lastiluettelon tavaroihin liittyvät merkinnät vastaavat vientiasiakirjoissa ja kuljetusasiakirjoissa tai muissa kaupallisissa näihin tavaroihin liittyvissä asiakirjoissa olevia merkintöjä; lähtötullitoimipaikka voi myös tarvittaessa tarkastaa tavarat; lähtötullitoimipaikan on myös ennen sinetöintiä tarkistettava tieliikenteen ajoneuvon tai kontin kunto, ja jos kyseessä on ajoneuvo tai kontti, jossa on suojapeite, suojapeitteen ja sen kiinnikkeiden kunto, sillä nämä varusteet eivät sisälly hyväksyntätodistukseen.

0.20 20 artikla

Kun tulliviranomaiset vahvistavat määräajan heidän alueellaan tapahtuvalle tavaroiden kuljetuksille, on niiden myös otettava muun muassa huomioon erityissäännökset, joita liikenteenharjoittajien on noudatettava, ja erityisesti työaikoihin ja tieliikenteen ajoneuvojen kuljettajien pakollisiin lepoaikoihin liittyvät säännökset. On suositeltavaa, että tulliviranomaiset käyttävät oikeuttaan vahvistaa matkareittejä ainoastaan kun he pitävät sitä välttämättömänä.

0.21 21 artikla

0.21 P1 Tämän artiklan säännökset eivät rajoita tulliviranomaisten oikeutta tarkastaa ja valvoa kaikkia muita ajoneuvojen osia kuin sinetöityjä lastitiloja.

0.21 P2 Määrätullitoimipaikka voi lähettää liikenteenharjoittajan naapurimaan lähtötullitoimipaikkaan jos se toteaa, että lähtöleima puuttuu tai se on kiinnitetty väärin. Tällöin tulotoimipaikka tekee TIR-carnet'hen merkinnän asianomaista lähtötoimipaikkaa varten.

0.21 P3 Jos tarkastustoimenpiteiden aikana tulliviranomaiset ottavat näytteitä tavaroista, niiden on tehtävä TIR-carnet'n tavaraluetteloon poistetuista tavaroista merkintä, jossa on kaikki tarvittavat tiedot.

0.28 28 artikla

1. 28 artiklassa määrätään, että TIR-carnet on leimattava määrätullitoimipaikassa viipymättä, jos tavarat asetetaan muuhun tullimenettelyyn tai ne tullataan kotimaiseen kulutukseen.

2. TIR-carnet'n käyttö on rajoitettava sille ominaisiin toimintoihin eli kauttakuljetukseen. TIR-carnet'ta ei pidä käyttää tullivalvonnassa olevien tavaroiden seisottamisen määrätullitoimipaikassa kattamiseksi. Jos mitään epäsäännöllisyyksiä ei tapahdu, määrätullitoimipaikan on leimattava TIR-carnet heti, kun tavarat asetetaan toiseen tullimenettelyyn tai ne tullataan kotimaiseen kulutukseen. Käytännössä tämän leimauksen on tapahduttava tavaroiden välittömän jälleenviennin jälkeen (esimerkiksi kun ne lastataan välittömästi satamassa), tai kun tulli Pilmoitus määräpaikassa on tehty tai kun tavarat on asetettu tilapäiseen tullimenettelyyn (esimerkiksi tullivalvonnan alainen varastointi) määrämaassa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

0.29 29 artikla

Hyväksyntätodistusta ei vaadita tieliikenteen ajoneuvoista tai konteista, jotka kuljettavat raskaita tai tilaavieviä tavaroita. Lähtötullitoimipaikan velvollisuutena on kuitenkin tarkastaa, että muut tässä artiklassa määrätyt tällaista kuljetusta koskevat velvollisuudet on täytetty. Muiden sopimuspuolten tullitoimipaikkojen on hyväksyttävä lähtötullitoimipaikan päätös, elleivät ne arvioi, että se on selvässä ristiriidassa 29 artiklan määräysten kanssa.

0.38.1 38 artikla 1 kohta

Liikeyritystä ei pitäisi jättää TIR-menettelyn ulkopuolelle rikkomuksista, joita joku sen kuljettajista on tehnyt johtajien tietämättä.

0.38.2 38 artikla 2 kohta

Kun sopimuspuolelle ilmoitetaan, että henkilö, joka on sijoittautunut tai jonka kotipaikka on sen alueella, on syyllistynyt rikkomuksiin vieraan maan alueella, sen ei tarvitse lopettaa TIR-carnet'iden myöntämistä tälle henkilölle.

0.39 39 artikla

Ilmaisulla «laiminlyönneistä johtuneet virheet» tarkoitetaan toimia, joita ei ole toteutettu tahallisesti ja täysin tietoisena asiaan vaikuttavista seikoista, mutta jotka johtuvat siitä, että kohtuullisia ja tarpeellisia toimenpiteitä ei ole toteutettu tietyn tapauksen tietojen täsmällisyyden varmistamiseksi.

0.45 45 artikla

On suositeltavaa, että sopimuspuolet avaavat mahdollisimman suuren määrän tullitoimipaikkoja TIR-carnet'n turvin tapahtuvaan kuljetukseen, sekä sisäisiä että rajatoimipaikkoja.

2 LIITE 2

2.2 2 artikla

2.2.1 a) 1 kohdan a alakohta P Rakenneosien liittäminen toisiinsa

a)

Kun käytetään liittimiä (niittejä, ruuveja, pultteja ja muttereita, jne.), niitä on kiinnitettävä riittävä määrä jo koottuihin elementteihin ulkopuolelta siten, että ne menevät läpi sisäpuolelle, jonne ne on kiinnitettävä lujasti (esimerkiksi niittauksella, hitsauksella, rengastuksella, pulttauksella tai niitatulla tai hitsatulla mutterilla). Kuitenkin tavalliset niitit (eli niitit, joiden asentaminen vaatii kiinnityksen liitettävien osien molemmilta puolilta) voidaan laittaa myös sisäpuolelta. Edellä mainitusta huolimatta lastitilan lattia voidaan kiinnittää sisäpuolelta asennettavilla itsekierteittävillä ruuveilla, räjähdyspanoksen avulla niittautuvilla räjähdysniiteillä tai itseporautuvilla niiteillä, jotka lävistävät suorassa kulmassa lattian ja sen alapuolella olevat metalliset poikkipalkit sillä edellytyksellä, että joidenkin liittimien päät itsekierteittäviä ruuveja lukuun ottamatta upotetaan tai juotetaan poikkipalkin ulkopintaan.

b)

Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava liittimien määrä ja laatu siltä osin, että ne täyttävät tämän huomautuksen a alakohdan edellytykset sekä varmistettava, ettei näin liitettyjä rakenneosia ole mahdollista siirtää ja kiinnittää uudelleen näkyviä jälkiä jättämättä. Muiden liittimien valinnalle ja asettamiselle ei aseteta minkäänlaisia rajoituksia.

c)

Liittimet, jotka voidaan poistaa ja korvata näkyviä jälkiä jättämättä ainoastaan yhdeltä puolelta eli ilman, että liitintä tarvitsee käsitellä liitettävien osien molemmilta puolilta, ei voida sallia tämän huomautuksen a alakohdan mukaan. Tällöin tarkoitetaan erityisesti piiloniittejä, sokeaniittejä ja vastaavia niittejä.

d)

Edellä kuvattuja liittämistapoja sovelletaan erityisajoneuvoihin, esimerkiksi eristettyihin ajoneuvoihin, kylmäkuljetusajoneuvoihin ja säiliöajoneuvoihin siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa näille ajoneuvoille niiden käyttötarkoituksen perusteella asetettujen teknisten määräysten kanssa. Mikäli ei teknisistä syistä ole mahdollista kiinnittää osia tämän huomautuksen a alakohdassa esitetyllä tavalla, rakenneosat voidaan liittää toisiinsa tämän huomautuksen c alakohdan tarkoittamalla tavalla jos laidan sisäpuolella käytettyihin liittimiin ei päästä käsiksi ulkopuolelta.

2.2.1 b) 1 kohdan b alakohta P Ovet ja muut suljinjärjestelmät

a)

Laite, johon tullisinetti kiinnitetään on:

i) kiinnitettävä hitsauksella tai vähintään kahdella, selittävässä huomautuksessa 2.2.1 a olevan a alakohdan mukaisella liittimellä, tai

ii) suunniteltava siten, ettei sitä lastitilan sulkemisen ja sinetöinnin jälkeen voida poistaa näkyviä jälkiä jättämättä.

Sen on myös:

iii) sisällettävä läpimitaltaan vähintään 11 millimetrin aukot tai vähintään 11 millimetrin pituiset ja 3 millimetrin levyiset urat,

iv) oltava käytetystä sinettityypistä riippumatta aina yhtä varma.

b)

Saranat, saranatapit ja muut oven kiinnitysjärjestelmät jne. on kiinnitettävä tämän huomautuksen a alakohdan i) ja ii) alakohdan määräysten mukaisesti. Lisäksi kiinnitysjärjestelmän eri rakenneosat (saranoiden tapit tai nivelet esimerkiksi) on asennettava siten, ettei niitä voida lastitilan sulkemisen ja sinetöinnin jälkeen poistaa ja asentaa uudelleen näkyviä jälkiä jättämättä. Mikäli kiinnitysjärjestelmään ei pääse käsiksi ulkopuolelta, riittää se, ettei ovea yms. sulkemisen ja sinetöinnin jälkeen pystytä irrottamaan kiinnitysjärjestelmästä näkyviä jälkiä jättämättä. Kun ovessa tai kiinnitysjärjestelmässä on enemmän kuin kaksi saranaa, riittää se, että kaksi oven laitoja lähinnä sijaitsevaa saranaa on kiinnitetty tämän huomautuksen edellä mainitun a alakohdan i) ja ii) alakohdan määräysten mukaan.

c)

Lämpöeristetyllä lastitilalla varustettuun ajoneuvoon, tullisinettijärjestelmä, saranat ja muut kappaleet, joiden poistaminen mahdollistaisi pääsyn lastitilaan tai tiloihin, jonne tavaraa voitaisiin kätkeä, voidaan poikkeuksellisesti kiinnittää ulkopuolelta lastitilan oveen sellaisillakin pulteilla tai ruuveilla, jotka eivät täytä edellä mainitussa selittävässä huomautuksessa 2.2.1 a olevan a alakohdan edellytyksiä jollei:

i) näiden pulttien ja ruuvien päitä upoteta tukevasti aluslaattaan tai vastaavaan, joka on asennettu oven ulkopinnan taakse;

ii) kaikkien näiden pulttien tai ruuvien kantoja hitsata epämuodostuneiksi tullisinettijärjestelmään, saranoihin jne. siten, että niiden poistaminen on mahdotonta näkyviä jälkiä jättämättä ().

Käsite «lämpöeristetty lastitila» on tulkittava siten, että sitä sovelletaan myös kylmäkuljetuslastitiloihin ja eristettyihin lastitiloihin.

d)

Ajoneuvot, joissa on huomattava määrä lukkolaitteita, esimerkiksi venttiileitä, sulkuhanoja, miesluukkuja ja laippoja varten, on suunniteltava siten, että tarvittavien tullisinettien lukumäärä jää mahdollisimman pieneksi. Siksi lähellä toisiaan sijaitsevat sulkimet on yhdistettävä yhteisellä lukkolaitteella, johon tarvitaan ainoastaan yksi tullisinetti, tai varustettava samaa tarkoitusta vastaavalla kannella.

e)

Ajoneuvot, joissa on avattava katto, on rakennettava siten, että niihin tarvitaan mahdollisimman vähän tullisinettejä.

2.2.1 c) P1 1 kohdan c alakohta P Ilmanvaihtoaukot

a)

Periaatteessa enimmäismitat eivät saa ylittää 400 millimetriä.

b)

Aukot, jotka mahdollistavat suoran pääsyn lastitilaan on tukittava metalliverkolla tai rei'itetyllä metallilevyllä (reikien suurin läpimitta molemmissa tapauksissa: 3 millimetriä) ja suojattava hitsatulla metalliristikolla (reikien suurin läpimitta: 10 millimetriä).

c)

Aukot, joista ei ole suoraa pääsyä lastitilaan (esimerkiksi mutka P tai loiskelevyjärjestelmien vuoksi) varustetaan samanlaisilla järjestelmillä siten, että reikien läpimitat voivat vastaavasti olla enintään 10 millimetriä ja 20 millimetriä.

d)

Kun on kyse suojapeitteen aukoista, vaaditaan niihin periaatteessa tämän huomautuksen b alakohdassa mainittuja järjestelmiä. Kuitenkin sallitaan rei'itetystä, ulkopuolelle sijoitetusta metallilevystä ja metallisesta tai muusta materiaalista valmistetusta, sisäpuolelle kiinnitetystä verkosta rakennetut tukkivat järjestelyt.

e)

Vastaavanlaiset ei Pmetalliset järjestelmät sallitaan sillä edellytyksellä, että reikien läpimittaa noudatetaan ja käytetty materiaali on niin vahvaa, ettei reikiä pystytä oleellisesti suurentamaan ilman ilmeistä vahingoittamista. Lisäksi ilmastointilaitteen tulee olla sellainen, ettei sitä pystytä asettamaan uudelleen paikoilleen ainoastaan suojapeitteen yhdeltä puolelta.

2.2.1 c) P2 1 kohdan c alakohta P Vedenpoistoaukot

a)

Periaatteessa suurin läpimitta ei saa ylittää 35 millimetriä.

b)

Aukot, jotka mahdollistavat suoran pääsyn lastitilaan, varustetaan järjestelmillä, jotka määritellään selittävässä huomautuksessa 2.2.1 c P1 olevassa b alakohdassa ilmanvaihtoaukkojen osalta.

c)

Mikäli vedenpoistoaukot eivät mahdollista suoraa pääsyä lastitilaan, tämän huomautuksen b alakohdassa tarkoitettuja järjestelmiä ei vaadita jos aukot on varustettu varmalla loiskelevyjärjestelmällä, johon pääsee helposti käsiksi lastitilan sisältä.

2.3 3 artikla

2.3.3 3 kohta P Useasta kappaleesta kootut suojapeitteet

a)

Suojapeitteen kappaleet voivat olla eri materiaaleista valmistettuja, mikäli ne täyttävät liitteessä 2 olevan 3 artiklan 2 kohdan määräykset.

b)

Suojapeitteen valmistuksessa sallitaan kaikki kappalejärjestelyt, jotka takaavat riittävän turvallisuuden sillä edellytyksellä, että kokoaminen on muutoin suoritettu liitteessä 2 olevan 3 artiklan määräysten mukaan.

2.3.6 a) 6 kohdan a alakohta P Liukuvin kiinnityslenkein varustetut ajoneuvot

Metalliset, ajoneuvoon kiinnitetyissä metallitangoissa liukuvat kiinnityslenkit sallitaan tätä kohtaa sovellettaessa (katso tämän liitteen piirros 2) mikäli:

a)

tangot on kiinnitetty ajoneuvoon enintään 60 senttimetrin etäisyydelle toisistaan siten, ettei niitä voida poistaa ja asentaa uudelleen näkyviä jälkiä jättämättä;

b)

lenkit rakentuvat kaksoislenkistä tai niissä on keskussauva ja ne on valmistettu yhdestä kappaleesta ilman hitsausta;

c)

suojapeite on kiinnitetty ajoneuvoon tarkasti tämän yleissopimuksen liitteessä 2 olevan 1 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.3.6 b) 6 kohdan b alakohta P Pysyvästi kiinnitetyt suojapeitteet

Kun yksi tai useampi suojapeitteen reuna kiinnitetään pysyvästi ajoneuvon koriin, suojapeite on vahvistettava metallisella tai mistä tahansa muusta sopivasta materiaalista olevalla nauhalla, joka istutetaan tukevasti ajoneuvon koriin liittimillä, jotka täyttävät tämän liitteen huomautuksessa 2.2.1 a olevan a alakohdan edellytykset.

2.3.9 9 kohta P Teräksiset kiinnitysvaijerit, joissa on tekstiilisydän

Tämän kohdan nojalla sallitaan vaijerit, jotka muodostuvat tekstiilisydämestä, jota ympäröi kuusi yksinomaan teräslankaista säiettä, jotka puolestaan peittävät sydämen kokonaan, sillä edellytyksellä, että kaapeleiden läpimitta on vähintään 3 millimetriä (mahdollista läpinäkyvää muovipintaa ei lasketa mukaan).

2.3.11 a) 11 kohdan a alakohta P Suojapeitteiden pingotusläppä

Monien ajoneuvojen suojapeite on ulkopuolelta varustettu vaakasuoralla, rei'itetyllä läpällä, joka myötäilee ajoneuvon laitaa. Läppää, jota kutsutaan pingotusläpäksi, käytetään suojapeitteen pingottamiseen köysien tai vastaavien apuvälineiden avulla. Läppiä on käytetty peittämään suojapeitteeseen tehdyt vaakasuorat aukot, joiden kautta voitiin luvattomasti päästä käsiksi ajoneuvossa kuljetettuihin tavaroihin. Näin ollen on suositeltavaa, ettei tämäntyyppisten läppien käyttöä sallita. Pingotusläppä voidaan korvata seuraavilla järjestelmillä:

a)

suojapeitteen sisäpuolelle kiinnitetyillä vastaavanlaisilla pingotusläpillä;

b)

yksittäisillä pienillä läpillä, jotka on varustettu lävellä ja kiinnitetty suojapeitteen ulkopuolelle tasaisin välein siten, että ne mahdollistavat suojapeitteen riittävän pingottamisen.

Joissakin tapauksissa ratkaisuna voi olla pingotusläppien käytön välttäminen suojapeitteissä.

2.3.11 c) 11 kohdan c alakohta P Suojapeitteiden hihnat

2.3.11 c) P1 Hihnojen valmistusaineena voidaan käyttää:

a)

nahkaa;

b)

joustamattomia tekstiilimateriaaleja, mukaan lukien muovi P tai kumipintainen kangas sillä edellytyksellä, että niitä ei voida hitsata tai korjata rikkoontumisen jälkeen näkyviä jälkiä jättämättä. Lisäksi hihnojen muovipinnan tulee olla läpinäkyvä ja sileä.

2.3.11 c) P2 Tämän liitteen piirroksessa 3 esitetty järjestelmä vastaa liitteessä 2 olevan 3 artiklan 11 kohdan viimeisen osan määräyksiä.

3 LIITE 3

3.0.17 Hyväksymismenettely

1. Liitteessä 3 määrätään, että sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa hyväksymistodistuksen ajoneuvolle, joka on valmistettu mainitun sopimuspuolen alueella, ja että ajoneuvolle ei tapauksesta riippuen rekisteröintimaassa tai maassa, jossa on sen omistajan kotipaikka, vaadita minkäänlaista ylimääräistä hyväksymismenettelyä.

2. Näiden määräysten tarkoituksena ei ole rajoittaa sen sopimuspuolen, jossa ajoneuvo on rekisteröity, tai alueen, jossa omistajan kotipaikka sijaitsee, toimivaltaisten viranomaisten oikeutta vaatia hyväksymistodistuksen esittämistä joko maahantuonnin tai myöhemmin ajoneuvon rekisteröimisen tai tarkastamisen tai vastaavien muodollisuuksien yhteydessä.

3.0.20 Hyväksymistodistuksen vahvistusmenettely

Kun ajoneuvo on saatettu hyväksyttävään kuntoon, puutteen ilmaiseva maininta on peruutettava merkitsemällä tätä tarkoitusta varten varattuun kohtaan 11 maininta «Puutteet korjattu», kyseisen toimivaltaisen viranomaisen nimi, allekirjoitus ja leima.

Piirros 1

Esimerkki lämpöeristetyllä lastitilalla varustetun ajoneuvon oven saranasta ja tullisinettijärjestelmästä

Saranan kieli

Metallinen aluslaatta

Täysin epämuodostuneeksi

hitsattu kiinnityspultin tai -ruuvin kanta

Sarana

Ovi

Kääntyvä osa

Kääntyvän osan sarananivel

Nivel

Täysin epämuodostuneeksi hitsattu kiinnityspultin tai

-ruuvin kanta, johon ei päästä käsiksi oven sinetöinnin jälkeen

Vipu

Aukot tullisinettiä varten

Vivun pidäke

Täysin epämuodostuneeksi hitsattu kiinnityspultin

tai -ruuvin kanta.

Metallinen aluslaatta

Eriste

Tullisinettijärjestelmä

Piirros 2

Ajoneuvo, jossa suojapeite kiinnitetään liukukiinnittimillä

Ensimmäinen vaihtoehto

Kaksoislenkki

Metallitanko

Kiinnitysvaijeri

Toinen vaihtoehto

Keskussauvallinen lenkki

Tangon kiinnityskohdat

Piirros 3

Esimerkki ajoneuvon suojapeitteen kiinnitysjärjestelmästä

Alla kuvattu järjestelmä vastaa liitteessä 2 olevan 3 artiklan 11 kohdan viimeisen alakohdan määräyksiä. Se vastaa myös liitteessä 2 olevan 3 artiklan 6 kohdan määräyksiä.

Suojapeite

Kiinnitysvaijeri

Kiinnityslenkki

Suojapeitteen osa

Kiinnitysrenkaat

Metallitanko, niitattu

Seinä

Piirros 4

Suojapeitteen kiinnitysjärjestelmä

Alla kuvattu järjestelmä vastaa liitteessä 2 olevan 3 artiklan 6 kohdan a alakohdan määräyksiä.

Suojapeite

U-palkki

Lattia

Kiinnityslenkki

Kiinnitysvaijeri

LIITE 7

KONTTIEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA LIITE

ENSIMMÄINEN OSA

ASETUS TULLISINETÖITYYN KANSAINVÄLISEEN KULJETUKSEEN HYVÄKSYTTÄVILTÄ KONTEILTA VAADITTAVISTA TEKNISISTÄ EDELLYTYKSISTÄ

1 artikla

Perusperiaatteet

Kansainväliseen tullisinetöityyn tavarankuljetukseen voidaan hyväksyä ainoastaan sellaiset kontit, jotka on rakennettu ja varustettu siten, että:

a)

yhtäkään tavaraa ei pystytä poistamaan kontin sinetöidystä osasta tai lisäämään sinne näkyviä murtautumisjälkiä jättämättä tai sinetin rikkoutumatta;

b)

tullisinetti voidaan kiinnittää siihen helposti ja varmasti;

c)

niissä ei ole minkäänlaista piilotilaa, jonne tavaraa voidaan kätkeä;

d)

kaikki lastitila on helposti tulliviranomaisten tarkastettavissa.

2 artikla

Konttien rakenne

1. Vastatakseen tämän asetuksen 1 artiklan määräyksiä:

a)

kontin rakenneosat (laidat, lattiat, ovet, katto, pystytuet, runko, poikkipalkit, jne.) on koottava joko välineillä, joita ei voida poistaa ja asettaa uudelleen paikoilleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä, tai menetelmillä, jotka muodostavat kokonaisuuden, jota ei voida muuttaa näkyviä jälkiä jättämättä. Mikäli laidat, lattia, ovet ja katto koostuvat erilaisista osista, on niiden kaikkien täytettävä samat vaatimukset ja oltava riittävän vahvoja;

b)

ovissa ja kaikissa muissa suljinjärjestelmissä (mukaan lukien sulkuhanat, miesluukut, laipat jne.) on oltava laite, johon tullisinetti voidaan kiinnittää. Laitteen on oltava sellainen, ettei sitä pystytä poistamaan ja kiinnittämään uudelleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä; myös oven tai suljinjärjestelmän on oltava sellainen, ettei sitä pystytä avaamaan tullisinettiä rikkomatta. Viimeksimainittu suojataan asianmukaisella tavalla. Avattavat katot sallitaan;

c)

ilmanvaihto- ja vedenpoistoaukot on varustettava laittein, jotka estävät pääsyn konttiin. Laitteen on oltava sellainen, ettei sitä pystytä poistamaan ja asentamaan uudelleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä.

2. Sen estämättä mitä tämän asetuksen 1 artiklan c alakohdassa säädetään, on sallittava sellaiset kontin rakenneosat, jotka käytännön syistä sisältävät myös tyhjää tilaa (esimerkiksi kaksoisseinän välit). Jotta tätä tilaa ei voitaisi käyttää tavaroiden kätkemiseen, on otettava huomioon, että:

i)

kontin sisäpinnoite on sellainen, ettei sitä pystytä irrottamaan ja asentamaan uudelleen näkyviä jälkiä jättämättä;

ii)

mainittu tila minimoidaan ja järjestetään siten, että tullin on helppo tarkastaa se.

3 artikla

Kokoontaittuvat ja osiin purettavat kontit

Kokoontaittuviin ja osiin purettaviin kontteihin on sovellettava tämän asetuksen 1 ja 2 artiklan säännöksiä; lisäksi niissä on oltava salpausjärjestelmä, joka lukitsee kontin eri osat kontin kokoamisen jälkeen. Salpausjärjestelmän on oltava sellainen, että tullin on mahdollista sinetöidä se ulkopuolelta kontin kokoamisen jälkeen.

4 artikla

Suojapeitteiset kontit

1. Suojapeitteisten konttien on täytettävä tämän asetuksen 1, 2, ja 3 artiklan edellytykset siltä osin kuin näiden edellytysten voidaan katsoa olevan sovellettavissa niihin. Muutoin niiden on vastattava tämän artiklan määräyksiä.

2. Suojapeite on valmistettava joko vahvasta kankaasta tai muovi- tai kumipintaisesta kankaasta, joka on venymätöntä ja riittävän vahvaa. Suojapeitteen on oltava hyväkuntoinen ja siten sovitettu, ettei lastiin voi suljinjärjestelmän lukituksen jälkeen päästä näkyviä jälkiä jättämättä.

3. Mikäli suojapeite on valmistettu useasta kappaleesta, näiden kappaleiden reunat on taitettava lomittain ja yhdistettävä kahdella ompeleella, jotka ovat toisistaan vähintään 15 millimetrin etäisyydellä. Ompeleet on tehtävä tämän asetuksen piirroksen 1 mukaisesti; niissä suojapeitteen osissa, joissa ei kuitenkaan ole mahdollista yhdistää kappaleita tällä tavoin (esimerkiksi käänteet ja vahvistetut kulmat), riittää päällimmäisen kappaleen reunan taittaminen ja ompeleiden tekeminen tämän asetuksen piirroksen 2 mukaisesti. Toinen ompeleista näkyy ainoastaan sisäpuolella ja ompeluun käytetyn langan värin on selvästi erotuttava suojapeitteen ja toiseen ompeleeseen käytetyn langan väristä. Molemmat ompeleet on tehtävä koneella.

4. Mikäli suojapeite on valmistettu muovipintaisesta kankaasta ja muodostuu useasta kappaleesta, nämä kappaleet voidaan yhdistää myös kuumasaumauksella tämän asetuksen piirroksen 3 mukaisesti. Kappaleen reuna on asetettava vähintään 15 millimetriä toisen kappaleen reunan päälle. Kappaleiden kiinnitys on varmistettava kauttaaltaan tällä leveydellä. Yhdistettyjen kappaleiden ulkoreuna on peitettävä muovisella, vähintään 7 millimetrin levyisellä nauhalla, joka on kiinnitettävä vastaavasti kuumasaumauksella. Nauhaan, samoin kuin sen jokaiseen reunaan vähintään 3 millimetrin leveydelle, on painettava yhdenmukainen ja selvä kohokuvio. Kuumasaumaus on suoritettava siten, ettei kappaleita voida irrottaa ja yhdistää uudelleen näkyviä jälkiä jättämättä.

5. Paikkaukset on suoritettava tämän asetuksen piirroksessa 4 esitetyllä tavalla. Reunat on taitettava lomittain ja yhdistettävä kahdella näkyvällä ompeleella, jotka ovat vähintään 15 millimetrin etäisyydellä toisistaan; sisäpuolella näkyvän langan on erotuttava ulkopuolelle erottuvan langan ja suojapeitteen väristä; kaikki ompeleet on tehtävä koneella. Kun rikkoutuneen suojapeitteen reunoja korjataan paikalla, ompeleet voidaan tehdä myös tämän artiklan 3 kohdan tai tämän asetuksen piirroksen 1 mukaisesti. Muovipintaisten suojapeitteiden paikkaukset voidaan suorittaa myös tämän artiklan 4 kohdassa esitetyllä tavalla, mutta tällöin, paikan ollessa sisäpuolella, nauha kiinnitetään suojapeitteen molemmille pinnoille.

6. a) Suojapeite on kiinnitettävä konttiin siten, että se vastaa tarkasti tämän asetuksen 1 artiklan a ja b alakohdan edellytyksiä. Suojapeitteen kiinnittämiseen on käytettävä:

6. a) i) konttiin kiinnitettyjä metallilenkkejä;

6. a) ii) suojapeitteen vahvikerenkaita;

6. a) iii) kiinnitinhihnaa, joka kulkee lenkkien lävitse suojapeitteen yli jääden koko pituudeltaan näkyviin ulkopuolelle.

6. a) Suojapeitteen on katettava kontin kiinteät osat vähintään 250 millimetrin leveydeltä kiinnityslenkkien keskeltä mitattuna lukuun ottamatta tapauksia, joissa kontin rakenne itsessään estää kaiken pääsyn tavaroihin.

6. b) Kun suojapeitteen reuna kiinnitetään pysyvästi konttiin, yhdistäminen on suoritettava yhtenäisesti vahvoilla laitteilla.

7. Kiinnityslenkkien ja -renkaiden väli ei saa ylittää 200 millimetriä. Renkaiden tulee olla vahvistettuja.

8. Kiinnitinhihnana voidaan käyttää:

a)

teräsvaijeria, jonka läpimitta on vähintään 3 millimetriä;

b)

läpimitaltaan vähintään 8 millimetrin paksuista hamppu- tai sisalköyttä, jota päällystää venymätön, läpinäkyvä muovipinta.

Vaijereita voi peittää venymätön, läpinäkyvä muovipinta.

9. Jokaisen vaijerin tai köyden on oltava yhtenäinen ja varustettu kummastakin päästä kovametallipäällä. Kummankin metallipään kiinnityslaitteessa on oltava vaijerin tai köyden lävistävä onteloniitti, johon tullisinetin lanka tai nauha voidaan pujottaa. Vaijerin tai köyden on jäätävä näkyviin onteloniitin molemmille puolille, jotta voidaan varmistua vaijerin tai köyden yhtenäisyydestä (katso tämän asetuksen piirros 5).

10. Lastaamisessa ja purkamisessa käytettyjen aukkojen kohdalla suojapeitteen molempien reunojen on oltava riittävästi päällekkäin. Niiden kiinnitys on varmistettava käyttämällä lisäksi:

a)

tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan ommeltua tai kuumasaumattua käännettä;

b)

tämän artiklan 7 kohdan mukaisia lenkkejä ja renkaita;

c)

asianmukaisella tavalla valmistettua, yhtenäistä ja venymätöntä hihnaa, jonka leveys on vähintään 20 millimetriä ja paksuus 3 millimetriä, ja joka kulkee lenkkien lävitse pitäen suojapeitteen molemmat reunat samoin kuin käänteen yhdessä; hihna on kiinnitettävä suojapeitteen sisäpuolelle ja varustettava renkaalla, johon kiinnitetään tämän asetuksen 8 kohdassa tarkoitettu vaijeri tai köysi.

Kun käytössä on erityisjärjestelmä (loiskelevy, jne.), joka estää pääsyn lastiin näkyviä jälkiä jättämättä, ei käännettä vaadita.

11. Suojapeitteen pakollisia tunnistemerkkejä samoin kuin tämän liitteen toisessa osassa säädettyä hyväksymiskilpeä ei missään tapauksessa saa peittää suojapeitteellä.

5 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen piirroksen 5 mukaiset osat on sallittava 1 päivään tammikuuta 1977 saakka, vaikka niiden onteloniitti, joka edustaa jo aiemmin hyväksyttyä mallia, eroaa siten, että sen aukot ovat pienemmät kuin mainitussa piirroksessa.

Piirros 1

Useasta kappaleesta koottu suojapeite

Yhdistäminen ompelemalla

Ulkopuolelta

Ommel

a

a1

Sisäpuolelta

Ommel

Ommel (lanka eri värinen kuin kuomu

ja toisen ompeleen lanka)

Leikkaus a Pa1

Kaksoistaiteommel

a

a1

vähintään

15 mm

Lanka näkyy ainoastaan sisäpuolella ja on eri värinen kuin

suojapeitteen ja toisen ompeleen lanka

Piirros 2

Useasta kappaleesta koottu suojapeite

Kulmaommel

a

a1

Ommel

Ulkopuolelta

Sisäpuolelta

a

a1

Ommel

Ommel (lanka eri värinen kuin suojapeite ja

toisen ompeleen lanka)

Leikkaus a Pa1

Lanka näkyy ainoastaan sisäpuolella ja on eri

värinen kuin suojapeitteen ja toise

ompeleen lanka

noin 40 mm

Huomautus: Myös tämän sopimuksen liitteen 2 piirroksessa 2 a esitetyllä tavalla tehdyt kulmaompeleet sallitaan.

Piirros 3

Useasta kappaleesta koottu suojapeite

Yhdistäminen kuumasaumauksella

Ulkopuolelta

Leikkaus a Pa1

Muovinauha

a

a1

Leikkaus a Pa1

Mitat millimetreinä

Sisäpuolelta

Piirros 4

Suojapeitteen paikkaaminen

Ulkopuolelta

a

a1

Ompeleet

Sisäpuolelta

a

a1

Ompeleet ()

Ulkopuoli

Leikkaus a Pa1

vähintään 15 mm

Sisäpuoli

Piirros 5

Metallipään malli

1. Vaakasuorassa: Etupuoli

Onteloniitti, johon tullisinetin lanka

pujotetaan (aukon vähimmäismitat: leveys 3 mm,

pituus 11 mm)

Vaijeri tai köysi

Umpiniitti

Läpinäkyvä muovikalvo

Kovametallipää

Aukko, jonka kuljettaja sulkee lukkolaitteella

2. Vaakasuorassa: Takapuoli

TOINEN OSA

ENSIMMÄISEN OSAN TEKNISET EDELLYTYKSET TÄYTTÄVIEN KONTTIEN

HYVÄKSYMISMENETTELY

Yleistä

1. Kontit voidaan hyväksyä tullisinetöityyn tavarankuljetukseen:

a)

joko valmistusvaiheessa rakennetyypin mukaan (valmistusvaiheessa tapahtuva hyväksymismenettely)

b)

tai valmistuksen jälkeen yksittäisesti tai siten, että hyväksytään kerralla tietty määrä samaa tyyppiä edustavia kontteja (valmistusvaiheen jälkeinen hyväksymismenettely).

Molemmille hyväksymismenettelyille yhteiset säännökset

2. Toimivaltaisen viranomaisen, joka suorittaa hyväksymisen, on luovutettava hakijalle hyväksymisen jälkeen voimassaolevan hyväksymistodistuksen tapauksesta riippuen joko hyväksyttävää tyyppiä edustavalle rajoittamattomalle konttisarjalle tai määrätylle konttimäärälle.

3. Hyväksymistodistuksen saajan on liitettävä ennen tullisinetöityyn tavarankuljetukseen ryhtymistä hyväksymiskilpi hyväksyttyyn konttiin/hyväksyttyihin kontteihin.

4. Hyväksymiskilpi on kiinnitettävä pysyvästi paikkaan, jossa se on selvästi näkyvissä muiden virallisiin tarkoituksiin luovutettujen kylttien vieressä.

5. Tämän osan lisäyksessä 1 esitetyn I mallin mukaisen metallisen hyväksymiskilven on oltava mitoiltaan vähintään 20 senttimetriä x 10 senttimetriä. Sen pintaan on joko uurtamalla tai kohokuvioin merkitty tai muuten pysyvästi merkittävä seuraavassa esitetyt tiedot ainakin ranskaksi tai englanniksi:

a)

maininta «hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen»;

b)

sen maan nimi, jossa kontti on hyväksytty, joko koko nimenä tai kansainvälisessä maantieliikenteessä ajoneuvoille käytettynä rekisteröintimaan tunnuslyhenteenä, ja hyväksymistodistuksen numero (numerot, kirjaimet jne.), samoin kuin hyväksymisvuosi (esimerkiksi «NL/26/73» tarkoittaa: Alankomaat, hyväksymistodistus N:o 26, annettu vuonna 1973);

c)

valmistajan antama kontin järjestysnumero (valmistusnumero);

d)

mikäli kontti on hyväksytty rakennetyypin mukaan, konttityypin tunnistenumerot tai -kirjaimet.

6. Mikäli kontti ei enää täytä hyväksynnän teknisiä edellytyksiä, on se ennen uutta käyttöönottoa tullisinetöityyn tavarankuljetukseen saatettava sellaiseen kuntoon, jota aiempi hyväksyminen edellytti ja joka nyt jälleen täyttää asetetut tekniset edellytykset.

7. Mikäli kontin olennaiset ominaisuudet muuttuvat, saatu hyväksyntä ei enää ole voimassa vaan kontille on saatava uusi hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta ennen tullisinetöityyn tavarankuljetukseen ryhtymistä.

Rakennetyypin mukaan valmistusvaiheessa tapahtuvaa

hyväksymistä koskevat erityissäännökset

8. Kun kontit on valmistettu sarjana saman rakennetyypin mukaan, valmistaja voi hakea valmistusmaan toimivaltaiselta viranomaiselta rakennetyypin hyväksyntää.

9. Hakemuksessaan valmistajan on ilmoitettava konttityypille, jolle lupaa haetaan, antamansa tunnistenumerot ja -kirjaimet.

10. Hakemukseen on liitettävä hyväksyttäväksi esitetyn konttityypin rakennepiirustukset ja yksityiskohtainen suunnittelueritelmä.

11. Valmistajan on sitouduttava kirjallisesti

a)

esittämään toimivaltaiselle viranomaiselle ne tyyppiin kuuluvat kontit, jotka tämä haluaa tutkia;

b)

sallimaan toimivaltaisen viranomaisen muita yksiköitä koskevan arvioinnin milloin tahansa kyseisen tyypin sarjatuotannon aikana;

c)

tiedottamaan toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista piirroksiin tai selontekoihin liittyvistä muutoksista niiden merkityksestä riippumatta ennen muutokseen ryhtymistä;

d)

merkitsemään kontteihin näkyvään paikkaan hyväksymiskilpeen merkittävien tietojen lisäksi rakennetyypin tunnistenumerot tai -kirjaimet samoin kuin jokaisen kontin järjestysnumeron kyseisessä tyyppisarjassa (valmistusnumero);

e)

pitämään kirjaa hyväksytyn tyypin mukaan valmistetuista konteista.

12. Tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava rakennetyyppiin vaadittavista muutoksista, joita hyväksyminen edellyttää.

13. Rakennetyypin hyväksyntää ei saa myöntää ennen kuin toimivaltainen viranomainen on yhtä tai useampia kyseisen rakennetyypin mukaan valmistettuja kontteja tutkimalla todennut tyyppiin kuuluvien konttien täyttävän ensimmäisen osan tekniset edellytykset.

14. Kun konttityyppi on hyväksytty, hakijalle on luovutettava yksi ainoa tämän osan lisäyksessä 2 esitetyn II mallin mukainen hyväksymistodistus, joka on voimassa kaikkiin hyväksytyn tyypin erityisvaatimusten mukaisesti valmistettuihin kontteihin. Todistuksen nojalla valmistaja saa kiinnittää jokaiseen tyyppisarjaan kuuluvaan konttiin tämän osan 5 kohdan mallin mukaisen kilven.

Valmistusvaiheen jälkeen tapahtuvaa hyväksymistä koskevat erityissäännökset

15. Kun hyväksymistä ei ole haettu valmistusvaiheessa, omistaja, liikennöitsijä tai jommankumman edustaja voivat hakea hyväksymistä siltä toimivaltaiselta viranomaiselta, jolle heidän on mahdollista esittää hyväksyttäväksi haluttu kontti tai halutut kontit.

16. Kaikissa tämän osan 15 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jätetyissä hyväksymishakemuksissa on oltava valmistajan kullekin kontille antama järjestysnumero (valmistusnumero).

17. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava niin monta konttia kuin se katsoo tarpeelliseksi ja annettava todettuaan kontin tai konttien täyttävän ensimmäisen osan tekniset edellytykset tämän osan lisäyksessä 3 esitetyn III mallin mukainen hyväksymistodistus, joka koskee yksinomaan hyväksyttyä konttimäärää. Todistuksen, johon on merkittävä kyseisen kontin valmistajan antama järjestysnumero/kyseisten konttien valmistajan antamat järjestysnumerot, nojalla valmistaja saa kiinnittää kaikkiin hyväksyttyihin kontteihin tämän osan 5 kohdassa mainitun hyväksymiskilven.

TOISEN OSAN LISÄYS 1

I MALLI

HYVÄKSYMISKILPI

(englanninkielinen versio)

Metallikilpi Kontin laita

(*) Ainoastaan kun hyväksyminen on myönnetty rakennetyypin mukaan.

TOISEN OSAN LISÄYS 2

I MALLI

HYVÄKSYMISKILPI

(ranskankielinen versio)

Metallikilpi Kontin laita

(*) Ainoastaan silloin, kun hyväksyminen on myönnetty rakennetyypin mukaan.

TOISEN OSAN LISÄYS 2

II MALLI

TIR-CARNET'N TURVIN TAPAHTUVAA KANSAINVÄLISTÄ TAVARANKULJETUSTA

KOSKEVA TULLISOPIMUS (1975)

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMISTODISTUS

1. Todistusnumero (*) ...

2. Täten todistetaan, että jäljempänä kuvattu konttityyppi ja tyypin mukaan rakennettavat kontit voidaan hyväksyä tullisinetöityyn tavarankuljetukseen.

3. Kontin laji: ...

4. Rakennetyypin tunnistenumerot ja -kirjaimet: ...

5. Rakennepiirustusten tunnistenumerot: ...

6. Suunnittelueritelmien tunnistenumerot: ...

7. Taara: ...

8. Ulkoiset mitat, senttimetreinä: ...

9. Rakenteen oleelliset tunnusmerkit (materiaalien luonne, rakennustapa, jne.): ...

...

10. Tämä todistus on voimassa kaikkiin edellä tarkoitettujen piirustusten ja selontekojen mukaan rakennettuihin kontteihin.

11. Annettu ...

(Valmistajan nimi ja osoite)

jolla on lupa kiinnittää kaikkiin valmistamiinsa hyväksytyn tyypin mukaisiin kontteihin hyväksymiskilpi.

... (Paikka), ...(Päivämäärä) 19 ...

... (Antajan allekirjoitus ja järjestön tai laitoksen leima)

TÄRKEÄ TIEDONANTO

(Vuoden 1975 TIR-carnet'lla tapahtuvaa kansainvälistä tavarankuljetusta koskevan tullisopimuksen liitteen 7 toisen osan 6 ja 7 kohta)

6. Mikäli kontti ei enää täytä hyväksynnän teknisiä edellytyksiä, on se ennen uutta käyttöönottoa tullisinetöityyn tavarankuljetukseen saatettava sellaiseen kuntoon, jota aiempi hyväksyminen edellytti ja joka nyt jälleen täyttää asetetut tekniset vaatimukset.

7. Mikäli kontin oleelliset tunnusmerkit muuttuvat, saatu hyväksyntä ei enää ole voimassa vaan kontille on saatava uusi hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta ennen tullisinetöityyn tavarankuljetukseen ryhtymistä.

(*) Merkitään hyväksymiskilven kirjaimet ja numerot (ks. vuoden 1975 TIR-carnet'lla tapahtuvaa kansainvälistä tavarankuljetusta koskevan tullisopimuksen 7 liitteen toisen osan 5 pykälän alakohta b).

TOISEN OSAN LISÄYS 3

III MALLI

TIR-CARNET'N TURVIN TAPAHTUVAA KANSAINVÄLISTÄ TAVARANKULJETUSTA

KOSKEVA TULLISOPIMUS (1975)

VALMISTUSVAIHEEN JÄLKEEN MYÖNNETTY HYVÄKSYMISTODISTUS

1. Todistusnumero (*) ...

2. Täten todistetaan, että jäljempänä mainittu kontti/mainitut kontit on hyväksytty tullisinetöityyn tavarankuljetukseen.

3. Kontin/konttien laji: ...

4. Valmistajan antama(t) järjestysnumero(t): ...

...

5. Taara: ...

6. Ulkoiset mitat, senttimetreinä: ...

7. Rakenteen oleelliset tunnuspiirteet (materiaalien luonne, rakennustapa, jne.): ...

...

8. Annettu ...

(Valmistajan nimi ja osoite)

jolla on lupa kiinnittää yllämainittuun konttiin/ yllämainittuihin kontteihin hyväksymiskilpi.

... (Paikka), ...(Päivämäärä) 19 ...

...

(Antajan allekirjoitus ja järjestön tai laitoksen leima)

TÄRKEÄ TIEDONANTO

(Vuoden 1975 TIR-carnet'lla tapahtuvaa kansainvälistä tavarankuljetusta koskevan tullisopimuksen liitteen 7 toisen osan 6 ja 7 kohta)

6. Mikäli kontti ei enää täytä hyväksynnän teknisiä edellytyksiä, on se ennen uutta käyttöönottoa tullisinetöityyn tavarankuljetukseen saatettava sellaiseen kuntoon, jota aiempi hyväksyminen edellytti ja joka nyt jälleen täyttää asetetut tekniset vaatimukset.

7. Mikäli kontin oleelliset tunnuspiirteet muuttuvat, saatu hyväksyntä ei enää ole voimassa vaan kontille on saatava uusi hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta ennen tullisinetöityyn tavarankuljetukseen ryhtymistä.

(*) Merkitään hyväksymiskilven kirjaimet ja numerot (ks. vuoden 1975 TIR-carnet'lla tapahtuvaa kansainvälistä tavarankuljetusta koskevan tullisopimuksen 7 liitteen toisen osan 5 pykälän alakohta b).

KOLMAS OSA

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1. Tämän sopimuksen liitettä 2 täydentävissä liitteeseen 6 kuuluvissa selittävissä huomautuksissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä yleissopimuksessa määrätään tullisinetöityyn kuljetukseen hyväksyttävistä konteista.

2. Ensimmäinen osa P 4 artiklan 6 kohdan a alakohta

Tähän kolmanteen osaan liitetty piirros antaa esimerkin tullin hyväksymästä järjestelmästä, jolla suojapeite kiinnitetään konttien kulmalukkolaitteisiin.

3. Toinen osa P kohta 5

Jos kaksi suojapeitteellistä konttia, jotka on hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen, on yhdistetty siten, että ne muodostavat yhden kontin, jota kattaa yksi ainoa tullisinetöidyn kuljetuksen vaatimusten mukainen suojapeite, yhdistelmälle ei vaadita erityistä hyväksymistodistusta tai erityistä hyväksymiskilpeä.

Järjestelmä, jolla suojapeite kiinnitetään konttien kulmalukkolaitteisiin

Alla esitetty järjestelmä vastaa ensimmäisen osan 4 artiklan 6 kohdan a alakohdan vaatimuksia.

Kiinnitys kulmajalkoihin

Katon suojapeite

Suojapeitteen

kiinnitysvaijeri

Läpileikkaus

LIITE 8

HALLINTOKOMITEAN KOKOONPANO JA TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

i) Sopimuspuolet ovat hallintokomitean jäseniä.

ii) Komitea voi päättää, että tämän yleissopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtioiden, jotka eivät ole sopimuspuolia tai kansainvälisten järjestöjen edustajia, toimivaltaiset hallintoelimet voivat niitä kiinnostavien aiheiden osalta osallistua sen kokouksiin tarkkailijoina.

2 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri hankkii komitealle sihteeristöpalveluja.

3 artikla

Komitea valitsee itselleen jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

4 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu komitean koolle joka vuosi Euroopan talouskomission suojeluksessa sekä vähintään viiden sopimuspuolena olevan jäsenvaltion toimivaltaisten hallintoelimien pyynnöstä.

5 artikla

Ehdotuksista äänestetään. Jokaisella sopimuspuolena olevalla ja kokouksessa edustettuna olevalla valtiolla on yksi ääni. Hallintokomitea hyväksyy muut kuin tämän yleissopimuksen lisäämistä koskevat ehdotukset läsnäolevien ja äänestävien jäsenten äänten enemmistöllä. Tämän yleissopimuksen lisäykset sekä 59 ja 60 artiklassa tarkoitetut tätä yleissopimusta koskevat päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien jäsenten äänten kahden kolmasosan enemmistöllä.

6 artikla

Päätösvaltaisuus edellyttää, että vähintään puolet sopimuspuolena olevista valtioista on edustettuina.

7 artikla

Komitea hyväksyy kertomuksensa ennen kokouksen päättämistä.

8 artikla

Mikäli tässä liitteessä ei ole asiaankuuluvia määräyksiä, voidaan soveltaa Euroopan talouskomission työjärjestystä ellei komitea toisin päätä.