(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 20 päivänä lokakuuta 2017 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien apumoottorilla varustettujen polkupyörien, joissa on sähkömoottori, jäljempänä ’sähköpolkupyörät’, Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’, tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella.

(2)

Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(3)

Komissio pani tutkimuksen vireille saatuaan 8 päivänä syyskuuta 2017 Euroopan polkupyöränvalmistajien järjestön, jäljempänä ’valituksen tekijä’ tai ’EBMA’, toimittaman valituksen. Valituksen tekijän osuus sähköpolkupyörien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(4)

Komissio pani 21 päivänä joulukuuta 2017 vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuontia unioniin, ja käynnisti erillisen tutkimuksen. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen (3) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Valituksen tekijä esitti 31 päivänä tammikuuta 2018 Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnin kirjaamista koskevan pyynnön perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Komissio antoi 3 päivänä toukokuuta 2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/671 (4), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, jolla asetetaan Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 4 päivästä toukokuuta 2018 alkaen.

(6)

Komissio otti 18 päivänä heinäkuuta 2018 käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa unioniin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1012 (5), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’.

(7)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2016 ja 30 päivän syyskuuta 2017 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’, ja vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2014 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Sen jälkeen kun oli ilmoitettu niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella väliaikainen polkumyyntitulli otettiin käyttöön, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, valituksen tekijät, Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari, jäljempänä ’CCCME’, Euroopan sähköpolkupyörien tuojia edustava kollektiivi, jäljempänä ’CEIEB’, sekä jotkin yksittäiset etuyhteydettömät tuojat ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat esittivät kirjallisia huomautuksia ja toivat esiin kantansa alustaviin päätelmiin.

(9)

Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin valituksen tekijöiden, CEIEB:n, etuyhteydettömien tuojien ja yhden yksittäisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa. Kyseisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa järjestettiin kuuleminen kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia, ja niitä käsitellään tarkemmin tässä asetuksessa.

(11)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Jotta etuyhteydettömien tuojien kyselyvastaukset voitiin todentaa, seuraavien osapuolten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit:

(12)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa unioniin, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’.

(13)

Asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(14)

Tämän asetuksen liitteessä 1 olevaa luetteloa kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista muutettiin, koska yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja vaihtoi nimensä Easy Electricity Technology Co., Ltd.:ksi ja liitteeseen 1 lisättiin uusi vientiä harjoittava tuottaja, Wuxi Shengda Vehicle Technology Co., Ltd.

(15)

Kuusi otoksen ulkopuolista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi virallisesti perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Kolme näistä yrityksistä oli yritysryhmiä, joihin kuuluu yhteensä kuusi etuyhteydessä olevaa kauppiasta. Lisäksi kaksi virallisesti yksilöllistä tarkastelua pyytänyttä yritystä pyysi myös markkinatalouskohtelua. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen neljä näistä yrityksistä toisti yksilöllistä tarkastelua koskevan pyyntönsä.

(16)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 kappaleessa selitetään, näin lukuisten pyyntöjen tarkastelu olisi ollut kohtuuttoman raskasta, eikä se olisi mahdollistanut tutkimuksen loppuun saattamista perusasetuksessa vahvistetussa määräajassa. Alustavan ja lopullisen vaiheen välinen lisäaika ei myöskään ollut riittävä, jotta komissio olisi voinut tarkastella näin monia pyyntöjä. Sen vuoksi komissio vahvisti päätöksensä eikä suostunut yhteenkään yksilöllistä tarkastelua koskevaan pyyntöön.

(17)

CCCME, Bodo Vehicle, Suzhou Rununion ja Jinhua Vision toistivat, että koska Kiinan liittymistä Maailman kauppajärjestöön, jäljempänä ’WTO’, koskevan pöytäkirjan 15 §:n (a)(ii) alakohdan voimassaolo oli päättynyt 11 päivänä joulukuuta 2016, polkumyynnin esiintymisen vahvistamiseksi olisi käytettävä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia. Komissio käsitteli näitä väitteitä väliaikaista tullia koskevan asetuksen 3.1.1 jaksossa.

(18)

Komissio sovelsi tähän tutkimukseen voimassa olevaa lainsäädäntöä eli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a ja b alakohtaa.

(19)

Giant Electric Vehicle, jäljempänä ’Giant’, toisti alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitteensä, jonka mukaan komission olisi pitänyt myöntää Giantille markkinatalouskohtelu, koska se mielestään täytti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt markkinatalouskohtelun perusteet, etenkin perusteet 1 ja 3. Giant vastusti varsinkin komission tulkintaa valtion puuttumisesta asiaan ja totesi, että mahdollisuus valtion puuttumisesta asiaan ei ole riittävä peruste hylätä markkinatalouskohtelua koskevaa pyyntöä. Lisäksi se toisti väitteensä, jonka mukaan vääristymien vaikutus alumiinin hintaan ei ollut merkittävä.

(20)

Perusteen 1 osalta komissio havaitsi merkittävää valtion puuttumista toimintaan alumiinimarkkinoilla, mikä esitetään yksityiskohtaisesti 3 päivänä toukokuuta 2018 päivätyissä markkinatalouskohtelua koskevissa päätelmissä, 29 päivänä toukokuuta päivätyssä kirjeessä, jossa vastataan Giantin markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä esittämiin huomautuksiin, sekä väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, erityisesti sen johdanto-osan 88 ja 89 kappaleessa. Komissio totesi, että Kiinan valtio voi harjoittaa täyttä määräysvaltaa alumiinimarkkinoilla ja säännellä alumiinimarkkinoita taloudellisen arbitraasin estämiseksi. Komissio totesi, että tämän tuloksena Kiinan alumiinimarkkinat ovat vääristyneet ja kyseessä on valtion merkittävä puuttuminen asiaan. Alumiinimarkkinoiden vääristymä on niin voimakas, että niillä ei esiinny lainkaan arbitraasia, mikä itsessään muodostaa merkittävän vääristymän.

(21)

Giant ei kiistänyt missään vaiheessa komission päätelmiä valtion merkittävästä puuttumisesta Kiinan alumiinimarkkinoiden toimintaan ja valtion täydellisestä määräysvallasta markkinoilla. Se väitti lähinnä, että valtion puuttumisella toimintaan ei ollut merkittäviä arvomääräisiä vaikutuksia tutkimusajanjakson aikana. Komissio ei voi hyväksyä ehdotettua tulkintaa, jota Giantin siteeraama oikeuskäytäntö (6) ei tue. Oikeuskäytännön mukaan peruste 1 estää markkinatalouskohtelun myöntämisen, jos valtio on puuttunut merkittävästi markkinavoimien toimintaan. Valtion merkittävä puuttuminen asiaan ei tue päätelmää, jonka mukaan tällaisilla markkinoilla toimiva tuottaja toimisi markkinatalouden ehtojen mukaisesti. (7)

(22)

Näin ollen väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt perustetta 1 koskevat komission päätelmät vahvistettiin.

(23)

Perusteesta 3 Giant väitti, että komissio ei ottanut huomioon sen väitteitä, joiden mukaan taloudelliset kannustimet olivat merkityksettömiä eivätkä juontuneet aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä vaan olivat osoitus oikeutetusta teollisuuspolitiikasta. Lisäksi Giant huomautti, että komission olisi pitänyt tutkia käytännössä ilmaiseksi 50 vuoden ajaksi myönnettyjen maankäyttöoikeuksien merkitystä.

(24)

Komissio huomauttaa, että taloudellisia kannustimia samoin kuin maankäyttöoikeuksiin sovellettua menetelmää koskevia väitteitä käsiteltiin kattavasti paitsi jo markkinatalouskohtelua koskevissa päätelmissä myös 29 päivänä toukokuuta 2018 päivätyssä kirjeessä, jolla vastattiin Giantin huomautuksiin. Komission perusteluja kuvataan myös väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, etenkin sen johdanto-osan 91 ja 92 kappaleessa.

(25)

Kyseisissä asiakirjoissa esitettyjen perustelujen mukaisesti komissio päätteli, että etuuskohtelun mukainen verokanta oli puolipysyvä jatkuvaluonteinen taloudellinen kannustin, joka myös voi houkutella pääomaa alemmilla koroilla, mikä vääristää merkittävästi kilpailua pitkällä aikavälillä. Komissio päätteli myös, että T&K-menoista tehtävä verovähennys oli toistuva eikä aikaan rajattu, minkä vuoksi sillä oli samanlainen vaikutus. Komissio muistutti vielä, että käytännössä Giant ei maksanut maankäyttöoikeuksistaan (ks. 21 kappale). Giant ei esittänyt mitään uusia väitteitä.

(26)

Näin ollen peruste 3, jonka mukaan toimintaan ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä, ei täyttynyt.

(27)

CEIEB väitti, että markkinatalouskohtelun epääminen kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta on syrjivää, koska unionin tuotannonala ostaa alumiinirunkoja Kiinasta ja saa näin ollen myös etua Kiinan alumiinimarkkinoiden vääristymistä. CEIEB otti myös esiin sen, että unionin tuotannonala tuo Kiinasta alumiinirunkoja tullisuspensiojärjestelmän mukaisesti. Nämä väitteet hylättiin. Unionin tuotannonalan ostot eivät ole merkityksellisiä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisen analyysin kannalta, koska tarkoituksena on tutkia, onko vientiä harjoittava tuottaja oikeutettu markkinatalouskohteluun normaaliarvon määrittämistä varten. Tämän vuoksi komissio ei pitänyt sitä merkityksellisenä tekijänä markkinatalouskohtelun määrittämisen kannalta.

(28)

Koska tutkimusajanjaksosta ja tarkastelujaksosta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7 kappale voidaan vahvistaa.

(29)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, yksi tuoja ja CCCME toistivat väitteensä, jonka ne esittivät väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57–63 kappaleessa ja jonka mukaan tuotteen määritelmän ulkopuolelle on jätettävä sähköpolkupyörät, joiden nopeus on enintään 45 km/h, jäljempänä ’nopeat sähköpolkupyörät’.

(30)

Osapuolet väittivät, että nopeilla sähköpolkupyörillä on merkittävästi erilaiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset eikä niihin sovelleta samoja sääntelyvaatimuksia, niiden hinnat ja kustannukset ovat merkittävästi erilaiset eivätkä ne kuluttajien näkökulmasta ole vaihdettavissa tämän tutkimuksen piiriin kuuluviin muihin sähköpolkupyöriin, joiden nopeus on enintään 25 km/h.

(31)

CCCME väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon, että valituksessa mainittu kuluttajan tekemä muutos nopeuden rajoittamista koskevaan ohjelmistoon on laiton eikä sitä voida käsitellä todennäköisenä mahdollisuutena.

(32)

Valituksen tekijä myönsi, että kuluttajat eivät voi laillisesti lisätä apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierroslukua muuttamalla ohjelmistoa. Se kuitenkin muistutti, että väite ei liity tällaiseen mahdollisuuteen vaan talouden toimijoiden (tuojien, kauppiaiden) tekemiin muutoksiin ennen kuin sähköpolkupyöriä myydään unionin markkinoilla. Jos näihin ohjelmiston muutoksiin liittyy apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierrosluvun alentaminen, ne ovat laillisia tyyppihyväksynnän näkökulmasta. Valituksen tekijä lisäsi, että tällaiset muutokset ohjelmistoon muodostavat ilmeisen polkumyynti- ja tukitoimenpiteiden kiertämisriskin.

(33)

Komissio toi esiin, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappaleessa ei viitata vain kuluttajien tekemiin ohjelmistomuutoksiin vaan ohjelmointiin yleisesti. Samassa johdanto-osan kappaleessa viitataan myös selvästi mahdollisuuteen muuttaa apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierroslukua ylös- ja alaspäin. CCCME toteaa, että jos kuluttaja muuttaa apumoottorin ruiskutuksen katkaisua ylöspäin, se on laitonta, mutta se ei aseta kyseenalaiseksi muita ohjelmointimuutoksia, kuten 32 kappaleessa mainittua talouden toimijoiden tekemää apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierrosluvun muuttamista alaspäin. Tästä syystä väite hylättiin.

(34)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCME väitti, että komissio esitti vasta lopullisten päätelmien yhteydessä ensimmäistä kertaa väitteen, jonka mukaan talouden toimijat eivätkä kuluttajat muuttavat ohjelmointia lisätäkseen tai vähentääkseen apumoottorin vauhtia. Väite on virheellinen. Kuten edellisessä kappaleessa todetaan, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappaleessa viitattiin kaikentyyppiseen ohjelmointiin riippumatta siitä kuka sen tekee. Ei ole mitään viitteitä siitä, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappaleessa viitattaisiin vain kuluttajien tekemään ohjelmointiin eikä siihen sisältyisi talouden toimijoiden suorittama ohjelmointi. Komissio huomauttaa, että asian sisällyttäminen lopullisiin päätelmiin on joka tapauksessa riittävää siltä kannalta, että kaikki asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia.

(35)

CCCME:n mukaan valituksen tekijän väite siitä, että kaikkiin sähköpolkupyöriin sovelletaan samoja testejä standardin EN 15194 mukaisesti, ei pidä paikkaansa. CCCME huomautti, että standardin EN 15194 mukaisesti kaikkiin sähköpolkupyöriin on sovellettava samaa testausmenettelyä. Standardissa ei kuitenkaan käsitellä nopeuseroja, joihin sovelletaan eri vaatimuksia, minkä vuoksi nopeat sähköpolkupyörät eivät ole vaihdettavissa muihin sähköpolkupyöriin. CCCME väitti vielä, että nopeat sähköpolkupyörät – toisin kuin tavalliset sähköpolkupyörät – eivät kuulu standardin EN 15194 piiriin.

(36)

CCCME:n mukaan nopeita sähköpolkupyöriä pidetään yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuina mopoina, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 (8) piiriin. Asetusta ei sovelleta apumoottorilla varustettuihin sähköpolkupyöriin, joiden nopeus on enintään 25 km/h. Nopeisiin sähköpolkupyöriin sovellettavat lisäsäännöt koskevat verotusta, lupia ja vakuutuksia, rekisterikilpiä, mopovaatimukset täyttäviä kypäröitä sekä turvallisuustarkastuksia.

(37)

CCCME huomautti, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa esitetyt perustelut, joiden mukaan kaikilla sähköpolkupyörillä on samat fyysiset ominaisuudet, ei kumoa väitettä, jonka mukaan nopeisiin sähköpolkupyöriin liittyy erillisiä laite- ja sääntelyvaatimuksia. CCCME väitti, että näiden erillisten vaatimusten vuoksi nopeat sähköpolkupyörät eivät ole vaihdettavissa muihin sähköpolkupyöriin, mistä kuluttajat ovat samaa mieltä. Väitteensä tueksi CCCME mainitsi, että Euroopan pyöräilijöiden järjestö ECF vastusti komission ehdotusta vaatia vastuuvakuutusta kaikille sähköpolkupyörille, ei pelkästään nopeille sähköpolkupyörille.

(38)

Valituksen tekijä toisti, että kaikilla sähköpolkupyörillä on samat fyysiset ominaisuudet. Valituksen tekijä totesi, että kaikki sähköpolkupyörät tehdään samoista osista ja komponenteista eikä mitään polkupyöränosia käytetä yksinomaisesti nopeissa sähköpolkupyörissä. Tämä sisältää suurten moottorintuottajien valmistamat moottorit, joita voidaan käyttää kaikentyyppisissä sähköpolkupyörissä asianmukaisella ohjelmoinnilla. Nopeiden sähköpolkupyörien ja muiden sähköpolkupyörien eroa ei voida sen vuoksi vahvistaa luotettavasti niiden fyysisen ulkomuodon perusteella.

(39)

Valituksen tekijän mukaan kuluttajien näkemys ei ole ratkaiseva tekijä määritettäessä tuotteen määritelmää kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa menettelyissä, ja se väitti, että sähköpolkupyöriä kaikilla apumoottoreiden tasolla on saatavilla eri käyttäjäkategorioissa (esim. työmatka-, retki-, kilpapyöräily) ja niitä markkinoidaan kaikille kuluttajaryhmille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kuluttajien näkemys ja käyttötarkoitus eivät sen vuoksi ole perusteita jättää nopeat sähköpolkupyörät tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(40)

Valituksen tekijä totesi, että tyyppihyväksyntää koskevat kriteerit ja yleisemmin ottaen luokittelu asetuksen (EU) N:o 168/2013 nojalla eivät ole asiaankuuluvia tuotteen määritelmän kannalta tässä tapauksessa. Valituksen tekijä väitti, että kaikkiin nopeisiin sähköpolkupyöriin ei sovelleta tyyppihyväksyntää vaan vain niihin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yleisillä teillä. Näin ollen sitä ei sovellettaisi esimerkiksi sähköisiin maastopyöriin, joita käytetään yksinomaisesti kilpailuissa tai off-road-ajossa ja joihin ei sovellettaisi myöskään muita tyyppihyväksyntään liittyviä vaatimuksia (rekisterikilpi, kypärä ja vakuutus).

(41)

Valituksen tekijä väitti vielä, että sähköpolkupyöriin, joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 168/2013 nojalla tyyppihyväksyntää, sovelletaan kuitenkin täsmälleen samoja tuoteturvallisuusvaatimuksia unionin konedirektiivin nojalla. Valituksen tekijä lisäsi vielä, että sovellettavat erityiset standardointivaatimukset ovat samat kaikille sähköpolkupyörille eli yhdenmukaistettu standardi EN 15194, ja esitti näin uudelleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa esitetyn väitteen.

(42)

Komissio arvioi, että CCCME:n edellä esittämät väitteet, jotka koskivat keskinäistä vaihdettavuutta, sääntelyvaatimuksia ja kuluttajien näkemystä, olivat toistoa väitteille, joita jo käsiteltiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67–73 kappaleessa.

(43)

Komissio huomautti, että sen ehdotus, joka koskee vastuuvakuutusvaatimuksen ulottamista koskemaan kaikkia sähköpolkupyöriä ja jota CCCME käytti tukemaan väitettyä kuluttajien näkemysten eroa, osoittaa, että sääntelyvaatimusten erot ovat kehittymässä eivätkä muodosta soveltuvaa ja vakaata pohjaa, jonka perusteella nopeat sähköpolkupyörät voitaisiin jättää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(44)

Komissio päätteli, että toimitetut lisätiedot eivät olleet sellaisia, että ne olisivat muuttaneet tuotteen määritelmää koskevia päätelmiä, joiden mukaan sähköpolkupyörillä on samat fyysiset perusominaisuudet ja kuluttajien näkemykset ja käyttötarkoitukset ovat merkittävällä tavalla päällekkäisiä. Näin ollen CCCME:n väitteet hylättiin.

(45)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tuotteen määritelmä tutkimuksessa olisi rajattava alemman laadun sähköpolkupyöriin. Keskitason ja korkean laadun sähköpolkupyörät olisi poistettava tuotteen määritelmästä, koska näillä segmenteillä ei väitetysti tapahdu polkumyyntiä. Kyseinen asianomainen osapuoli väitti, että sähköpolkupyörien laatua, suorituskykyä, hintaa, kustannuksia ja voittomarginaalia voitaisiin käyttää erottamaan nämä markkinasegmentit toisistaan.

(46)

Komissio muistutti, että tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote määriteltiin niiden fyysisten ominaisuuksien perusteella. Hinnan, kustannusten ja voittomarginaalin kaltaisia kriteerejä ei voida käyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemiseen. (9) Laadun ja suorituskyvyn osalta komissio muistuttaa – sen lisäksi, että asianomainen osapuoli ei selittänyt, miten näitä tekijöitä voitaisiin mitata järjestelmällisesti – että laatu ja suorituskyky voidaan ottaa huomioon fyysisiä ominaisuuksia koskevien oikaisujen kautta. Vaikka nämä olisivatkin merkityksellisiä tuotteen määritelmän kannalta, komissio huomauttaa, että useat osapuolet esittivät samanlaisia väitteitä tutkimuksen aikana, mutta mikään niistä ei toimittanut sellaisia tietoja, joiden perusteella markkinoiden jakaminen segmentteihin olisi ollut mahdollista. Koska mitään näyttöä ei esitetty, komission oli hylättävä väite, ja se vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(47)

Koska tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67–74 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(48)

Unionin tuotannonalan valinnasta vertailumaaksi ei saatu huomautuksia, eikä vaihtoehtoisia vertailumaita ehdotettu. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(49)

Normaaliarvon perustana käytettiin samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103 kappaleessa todetaan. Tästä ei saatu huomautuksia.

(50)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa kiisti normaaliarvoon käytetyt arvot ja otti esimerkiksi tuotevalvontakoodiparit, joista toisen pitäisi olla sähköpolkupyöräteollisuuden yleisen käsityksen mukaan kalliimpi kuin toisen, mutta se oli itse asiassa edullisempi. Kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komission olisi oikaistava tuotevalvontakoodikohtaista normaaliarvoa, jotta se vastaisi paremmin käytettyjen materiaalien ja osien oletettuja kustannuksia.

(51)

Väite kiistettiin, koska normaaliarvo perustuu samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettuihin hintoihin. Jokainen sähköpolkupyörä koostuu useista osista, jotka yhdessä muiden tekijöiden kanssa määrittävät myyntihinnan. Näiden osien ja tekijöiden yhdistetty vaikutus voi olla suurempi kuin yhden tietyn osan hintaerojen vaikutus, kuten molemmat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät. Nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät pyytäneet fyysisiä eroavaisuuksia koskevaa oikaisua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan nojalla.

(52)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104–106 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan siis vahvistaa.

(53)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että 51 kappaleessa annettu selitys ei ole riittävä. Nämä vientiä harjoittavat tuottajat antoivat esimerkiksi kaksi tuotevalvontakoodia, jotka erosivat vain apumoottorin tehon suhteen. Kyseisessä esimerkissä tuotevalvontakoodi, jossa apumoottorin teho oli heikompi, kuului kalliimpaan normaaliarvon vaihteluväliin kuin tuotevalvontakoodi, jossa apumoottorin teho oli suurempi.

(54)

Komissio huomautti, että tällainen tilanne ei ollut tyypillinen tässä tutkimuksessa käytetyn normaaliarvon osalta, koska useimmissa tapauksissa kalliimman tuotevalvontakoodin ominaisuudet kuuluivat kalliimman normaaliarvon vaihteluväliin. Tehokkaampien apumoottoreiden tuotevalvontakoodien keskimääräinen normaaliarvo on 60,8 prosenttia korkeampi kuin alemman tehon tuotevalvontakoodien. Edellä 53 kappaleessa tarkoitettu tilanne voi esiintyä vaarantamatta normaaliarvon luotettavuutta vertailua varten, koska normaaliarvo perustuu useiden unionin tuottajien myyntiin unionissa. Myyntiin sisältyy luonnollisesti hintaeroja, jotka riippuvat tietyistä malleista, jotka vaikuttavat tuotevalvontakoodikohtaiseen hintaan myyntivalikoimassa. Tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvo, joka esitetään vaihteluväleinä, vaikuttaa suurentavan hintaeroja joissakin tapauksissa. Tämä johtuu siitä, että kaksi tuotevalvontakoodia, joiden hintaero on erittäin vähäinen, voidaan esittää kahdessa eri vaihteluvälissä, jos hinnat ovat lähellä vaihteluvälien rajoja.

(55)

Koska normaaliarvosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104–106 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(56)

Koska vientihinnasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107–109 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(57)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission ei pitäisi vähentää tuottajan ja siihen Euroopassa etuyhteydessä olevien myyntiyritysten välisiä luottokustannuksia. Tämä väite hyväksyttiin. Tämä perusteella vientihintaan tehtiin oikaisu, joka oli alle 1 prosenttia.

(58)

Sama vientiä harjoittava tuottaja kysyi, sisältyivätkö normaaliarvoon pakkauskustannukset, ja jos sisältyivät, vertailu vientihintaan olisi tehtävä pakattujen tuotteiden välillä. Väite hyväksyttiin kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta, koska normaaliarvo esitettiin samankaltaisten pakattujen tuotteiden perusteella. Tämä perusteella vientihintaan tehtiin oikaisu, joka oli alle 1 prosenttia.

(59)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 116 kappaleessa komissio kehottaa asianomaisia osapuolia toimittamaan luotettavia ja todennettavissa olevia määrällisiä tietoja oikaistavista kustannuksista perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon merkkituotteiden tuojien suunnittelua, markkinointia ja tutkimus- ja kehitystyötä (T&K) koskevat kustannukset.

(60)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti oikaisua koskevan pyynnön perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan nojalla ja toimitti asiaa koskevaa näyttöä merkkituotteiden tuojiltaan unionissa. Toimitettu näyttö koostui kyseisten tuojien tiedoista, jotka koskivat T&K- ja suunnittelukustannuksia. Kyseiset tuojat oli tarkastettu osana tutkimusta.

(61)

Komissio katsoi, että toimitetut tiedot tukivat tehtyä pyyntöä, ja hyväksyi, että merkkituotteiden tuojien toiminta edellytti tiettyjä T&K- ja suunnittelukustannuksia. Se ei kuitenkaan voinut hyväksyä vientiä harjoittavien tuottajien valitsemien tuojien tietoja, koska ne kattoivat laajemman alan kuin merkkituotteiden tuojien T&K- ja suunnittelukustannukset. Merkittävät erot ilmoitetuissa kustannusryhmissä, jotka oli ilmoitettu prosentteina näiden kahden merkkituojan liikevaihdosta, eivät tarjonneet edustavaa perustaa pyydettyjen oikaisujen tekemiseen tarvittavien kustannusten vahvistamista varten.

(62)

Komissio pystyi kuitenkin yksilöimään nämä kustannukset otokseen valittujen ja tarkastettujen unionin tuottajien kirjanpidosta, jota käytettiin myös normaaliarvoa koskevien tietojen lähteenä tässä tutkimuksessa. Otokseen valittuja ja tarkastettuja unionin tuottajia pidettiin näin ollen luotettavana tiedonlähteenä, jonka perusteella normaaliarvoon voidaan tehdä T&K- ja suunnittelukustannuksia koskevat oikaisut perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan nojalla.

(63)

Tämän mukaisesti komissio teki 2,3 prosentin oikaisun niiden kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvoon, jotka myivät vain tuotemerkittömiä sähköpolkupyöriä, eli ne tuottivat sähköpolkupyöriä Kiinassa tuotemerkin haltijoille unionissa.

(64)

Unionin tuotannonala tarkasteli näiden kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan alkuperäisiä T&K- ja suunnittelukustannuksia ja muita oikaisuja koskevia pyyntöjä ja katsoi, että niitä ei pitäisi hyväksyä. Se väitti myös, että komission tekemää 2,3 prosentin oikaisua ei pitäisi soveltaa yhteen muuhun kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, joka ei ollut pyytänyt oikaisua.

(65)

Komissio kuitenkin käytti 2,3 prosentin oikaisun perustana unionin tuotannonalalta saatuja rahoitustietoja. Vientihinnan ja normaaliarvon tasapuolisen ja kohtuullisen vertailun tekemiseksi oikaisu oli tehtävä kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan väite hylättiin.

(66)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa nämä kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että T&K- ja suunnittelukustannuksia koskevan oikaisun ei olisi pitänyt perustua unionin tuotannonalan tarkastettuihin tietoihin vaan kahden etuyhteydettömän tuojan tietoihin, jotka vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Nämä tuojat väittivät myös, että komissio ei ollut ottanut huomioon kaikkia asiaankuuluvia kustannuseroja hintavertailussa. Yksi vientiä harjoittavat tuottaja väitti, että 2,3 prosentin oikaisu normaaliarvoon on liian alhainen verrattuna sen omiin kustannuksiin, jotka liittyvät merkkituotetoimintaan.

(67)

Komissio selitti riittävällä tavalla oikaisun perusteita 61 kappaleessa ja huomauttaa, että oikaisua varten voitiin ottaa huomioon vain kustannukset, jotka liittyivät tuotemerkin haltija-tuojan sellaiseen toimintaan, joka oli lisätoimintaa tavanomaisen tuojan toimintaan nähden.

(68)

Väitteestä, jonka mukaan komission olisi sen sijaan pitänyt käyttää kahden etuyhteydessä olevan tuojan tietoja, komissio haluaa tuoda esiin seuraavat seikat. Komissio huomauttaa, että oikaisun perustana on käytetty unionin tuotannonalan tietoja aiemminkin menettelyssä, joka koski Kiinasta peräisin olevia tiettyjä valurautatavaroita (10), mutta komissio on käyttänyt myös etuyhteydettömien tuojien tietoja, kuten menettelyssä, joka koski tiettyjä Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevia jalkineita, joiden päälliset ovat nahkaa (11). Tässä tapauksessa komissio piti asianmukaisena käyttää sellaisten unionin tuottajien tietoja, joille oli aiheutunut tuotemerkkiin liittyviä kustannuksia.

(69)

Käyttämällä unionin tuottajien tietoja komissio kykeni keräämään täyden tietosarjan kaikilta tuottajilta. Sen vuoksi käytetyt tiedot ovat edustavampia kuin kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta saadut tiedot.

(70)

Komissio ei tarkastanut kahden etuyhteydettömän tuojan toimittamia tietosarjoja, koska nämä tiedot toimitettiin vasta tarkastuskäyntien jälkeen. Unionin tuottajien tiedot oli sitä vastoin tarkastettu.

(71)

Komissio huomauttaa vielä, että koska unionin tuotannonalan tietoja käytettiin sekä normaaliarvon että vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemiseen, samojen yritysten tietojen käyttö oli johdonmukaista.

(72)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giant pyysi, että T&K- ja suunnittelukustannuksia koskevaa 2,3 prosentin oikaisua sovelletaan siihen osaan sen myynnistä, jossa nämä toimet suoritti sen asiakas eli tuotemerkin haltija-tuoja. Oikaisu tehtiin, ja sen tuloksena Giantin polkumyyntimarginaali aleni 1,2 prosenttiyksikköä. Tulos ilmoitettiin eikä siitä esitetty muita huomautuksia.

(73)

Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toisti ennen alustavien päätelmien ilmoittamista tekemänsä väitteen (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 118–122 kappale), jonka mukaan komission tutkimuksessa käyttämää tuotevalvontakoodia olisi laajennettava niin, että siihen sisällytetään muitakin tekijöitä.

(74)

Nämä kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät toimittaneet mitään uusia tietoja, joiden perusteella väitettä olisi tarkasteltava uudelleen. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 121 ja 122 kappaleessa esitetyt päätelmät pysyvät voimassa.

(75)

Nämä kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toistivat saman väitteen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamatta mitään uutta tietoa. Komissio tarkasteli huolellisesti otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamaa näyttöä ja kaikkia muita saatavilla olevia tietoja, toisin kuin näiden tahojen tuoreimmissa huomautuksissa väitettiin, ja selitti päätelmiään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 118–122 kappaleessa.

(76)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi näyttöä unionin tuotannonalan kotimarkkinoilla tapahtuneen myynnin kaupan portaasta, jota käytettiin normaaliarvon laskemiseen, jotta voitaisiin tutkia, onko pyyntö perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan i alakohdan nojalla tehtävästä kaupan portaan mukaisesta oikaisusta perusteltu. Nämä tiedot, joita kaikki asianomaiset osapuolet, myös kyseinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, pitivät luottamuksellisina, asetettiin asianomaisten osapuolten saataville vaihteluväleinä avoimessa asiakirja-aineistossa. Tietojen mukaan tyypillisesti yli 85 prosenttia otokseen valittujen unionin tuottajien myynnistä tapahtui vähittäismyyjille.

(77)

Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti avoimeen asiakirja-aineistoon sisällytetyn uuden näytön perusteella pyynnön kaupan portaan mukaan tehtävästä oikaisusta. Koska kyseisellä kiinalaisella vientiä harjoittavalla tuottajalla oli siihen etuyhteydessä olevia myyntiyrityksiä unionissa, se katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan nojalla sen vientihintaan tehtyjen oikaisujen perusteella sen myynnin kaupan porras muuttui vähittäismyyjistä jakelijoihin. Sama väite esitettiin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Komissio huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan nojalla tehtävien oikaisujen tarkoituksena on poistaa unionissa etuyhteydessä olevien tuojien vaikutus eikä muuttaa myynnin kaupan porrasta, joka pysyi pääasiassa vähittäismyyjinä (tyypillisesti yli 85 prosenttia). Tarkasteltuaan esitettyjä väitteitä komissio hylkäsi pyynnön.

(78)

Kuten 3 jaksossa esitetään, komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset ja laski kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin uudelleen.

(79)

Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 1

Lopulliset polkumyyntimarginaalit

(80)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen ja saatujen huomautusten jälkeen komissio tarkasteli tarkemmin sellaisten tiettyjen samankaltaisen tuotteen unionin tuottajien tilannetta, jotka olivat ilmoittaneet tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 130–132 kappale).

(81)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti komissio vahvisti, että kuusi yritystä, joiden alun perin katsottiin kuuluvan osana unionin tuotannonalaan, olisi jätettävä unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle. Saatujen huomautusten perusteella komissio arvioi näiden kuuden yrityksen tilanteen uudelleen ja päätteli, että niiden tuontitoimintaan liittyvä etu ylittää niiden tuotantotoimintaan liittyvän edun. Tämän vuoksi se jätti kyseiset kuusi yritystä unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(82)

Näiden kuuden unionin tuottajan poisjättämisen jälkeen jäljellä olevat 31 tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(83)

Markkinaosuutta, tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää, työllisyyttä ja tuottavuutta koskevia vahinkoindikaattoreita tarkistettiin vastaavasti 106, 113 ja 121 kappaleessa kuvatun mukaisesti.

(84)

Koska unionin kulutuksesta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 133–135 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(85)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen CCCME toisti pyyntönsä, jonka mukaan valituksen tekijän tietolähde ja sen toimittamat tarkat vientitilastot olisi paljastettava, ja väitti edelleen, että menetelmää, jolla valituksen tekijä oli yksilöinyt tarkasteltavana olevan tuotteen, ei ollut kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti. CCCME ei toimittanut mitään uusia tai täydentäviä tietoja näiden väitteiden tueksi, joita käsiteltiin jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 143–148 kappaleessa. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(86)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCME kysyi, miksi Kiinasta tulevan tuonnin ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi samana, vaikka unionin tuotannonalan määritelmästä poistettiin kuusi tuottajaa (ks. 82 kappale). Markkinaosuus lasketaan prosenttiosuutena unionin kokonaiskulutuksesta. Unionin kulutusta ei tarkistettu väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen, kuten 84 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi myös Kiinasta tulevan tuonnin ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuudet pysyivät ennallaan.

(87)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin hintojen aleneminen ei johtunut epäterveistä kaupan käytännöistä vaan litiumin kustannusten alenemisesta ja intensiivisestä kilpailusta markkinaosuuden saamiseksi unionissa. Se ei kuitenkaan selittänyt, miten nämä seikat tekisivät pätemättömiksi väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt päätelmät, etenkin polkumyyntiä koskevan päätelmän. Tämän vuoksi väite oli hylättävä ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 151–158 kappaleessa esitetyt perustelut pysyvät voimassa.

(88)

CCCME ja jotkin vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio oli arvioinut virheellisesti Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen kehityksen toteamalla, että ne olivat merkittävästi alle unionin tuottajien ja kolmansien maiden keskimääräisten hintojen. Nämä osapuolet väittivät, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta ei paljasta mitään mahdollisesta hinnan alittavuudesta ilman vastaavien tuotteiden analyysiä eli tuotelajikohtaista analyysiä. Niiden mukaan komission olisi myönnettävä, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen aleneminen saattaa olla vain osoitus muutoksesta tuotevalikoimassa.

(89)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 154 kappaleessa todetaan, komissio on samaa mieltä siitä, että tuotevalikoiman muutos saattaa vaikuttaa Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen kehitykseen. On kuitenkin niin, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat ovat alittaneet jatkuvasti ja merkittävästi mistä tahansa muusta hankintalähteestä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat riippumatta siitä, että CCCME itse väitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen laatu koheni ja tuonti laajeni korkeampiin hintasegmentteihin. Lisäksi tätä alenevaa suuntausta on tarkasteltava ottaen huomioon vastaavien tuotteiden analyysi, jossa todettiin merkittävä hintojen alittavuus ja polkumyynti.

(90)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, jolla on etuyhteydessä olevia tuojia unionissa, väitti hintojen alittavuutta koskevista laskelmista, että komission olisi pitänyt käyttää sen tuonnin ilmoitettuja CIF-arvoja eikä laskennallisesti muodostettua CIF-arvoa. Se pyysi paljastamaan menetelmän, jota käytettiin hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käytetyn CIF-arvon määrittämiseen. Se myös väitti, että käyttämällä tätä menetelmää komissio oli keinotekoisesti saattanut sen hinnat unionin rajalla -tasolle, joka ei ole taso, jossa se kilpailee unionin tuottajien kanssa. Se huomautti vielä, että tällaisella menetelmällä saatiin aikaan ero kaupan portaassa, minkä vuoksi hintavertailusta tuli epäreilu.

(91)

Komissio huomauttaa ensinnäkin, että se on ilmoittanut asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille, myös kyseiselle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käytetyn menetelmän (unionin tuotannonalan yksikköhintaa verrattiin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan yksikköhintaan tuotelajikohtaisesti ja erotus kerrottiin vientiä harjoittavan tuottajan vientimäärällä). Toiseksi sama väite, joka koski kyseisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihinnan muodostamista polkumyyntilaskelmia varten, hylättiin 75 kappaleessa esitetyn mukaisesti. Komission oli hylättävä hinnan alittavuutta koskeviin laskelmiin liittyvä väite samoista syistä eli siksi, että CIF-hinnan laskennallinen muodostaminen ei muuta kaupan porrasta vaan myynti suuntautuu edelleen enimmäkseen (tyypillisesti yli 85 prosenttia) vähittäismyyjille. Komissio ei voi käyttää hintojen alittavuuden laskemisessa ilmoitettuja CIF-hintoja, koska myynti tapahtui etuyhteydessä olevien osapuolten kesken. Kyseinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään vahvistanut, miten hinnat voisivat olla luotettavia tästä suhteesta huolimatta.

(92)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama asianomainen osapuoli toisti 90 kappaleessa esitetyn väitteen.

(93)

Komissio muistuttaa, että hinnan alittavuuden marginaalin määrittämisen osalta perusasetuksessa ei säädetä mistään tietystä menetelmästä. Komissiolla on näin ollen laaja harkintavalta kyseisen tekijän arvioinnissa. Harkintavaltaa rajoittaa tarve perustaa päätelmät selkeään näyttöön ja tehdä puolueeton tarkastelu, kuten perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa edellytetään. On myös syytä muistaa, että perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että merkittävää hinnan alittavuutta on tarkasteltava polkumyyntituonnin tasolla eikä mahdollisen myöhemmän jälleenmyyntihinnan tasolla unionin markkinoilla.

(94)

Hinnan (etenkin vientihinnan) alittavuutta koskevissa laskelmissa huomioon otettavien tekijöiden osalta komission on yksilöitävä ensimmäinen vaihe, jossa kilpailua esiintyy (tai saattaa esiintyä) unionin tuottajien kanssa unionin markkinoilla. Käytännössä kyseeseen tulee ensimmäisen etuyhteydettömän tuojan ostohinta, koska kyseisellä yrityksellä on periaatteessa mahdollisuus hankkia joko unionin tuotannonalalta tai ulkomaisilta tavarantoimittajilta. Tämä arviointi olisi perustettava vientihintaan unionin rajalla, jota pidetään vertailukelpoisena tasona unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintaan nähden. Kun kyseessä on etuyhteydessä olevien tuojien kautta tapahtuneen viennin hinta, vertailukohdan olisi oltava heti sen jälkeen, kun tavara ylittää unionin rajan, eikä myöhemmässä vaiheessa jakeluketjussa, esimerkiksi kun tavara myydään loppukäyttäjälle. Polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa noudatettua menetelmää seuraillen vientihinta muodostetaan laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa ja jota oikaistaan tarvittaessa. Koska kyseinen artikla on ainoa perusasetuksen artikla, jossa annetaan ohjeita vientihinnan muodostamisesta, sen soveltaminen on perusteltua.

(95)

Näin varmistetaan johdonmukaisuus myös tapauksissa, joissa vientiä harjoittava tuottaja myy tavarat suoraan etuyhteydettömälle asiakkaalle (joko tuojalle tai loppukäyttäjälle), koska tässä tapauksessa jälleenmyyntihintoja ei lähtökohtaisesti käytettäisi. Erilainen lähestymistapa johtaisi vientiä harjoittavien tuottajien väliseen syrjintään pelkästään niiden käyttämän myyntikanavan perusteella. Komissio katsoo, että hinnan alittavuuden laskelmiin liittyvän asiaankuuluvan tuontihinnan määrittämiseen ei pitäisi vaikuttaa se, tapahtuuko vienti etuyhteydessä oleville vai riippumattomille toimijoille unionissa. Komission noudattama menetelmä varmistaa sen, että molempia tapauksia kohdellaan tasapuolisesti.

(96)

Tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi on sen vuoksi perusteltua vähentää myynti- hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto etuyhteydessä olevan tuojan etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan jälleenmyynnin hinnasta, jotta saadaan luotettava CIF-hinta. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(97)

CCCME ja neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että niiden kaupan portaan mukaan tehtävää oikaisua koskevan pyynnön hylkäyksessä (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157 kappale) ei käsitelty hintaeroa alkuperäisen laitevalmistajan (OEM) asiakkaiden tasolla. Nämä asianomaiset osapuolet katsoivat, että oikeudenmukainen hintavertailu edellyttää oikaisua ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon OEM-asiakkaiden ja tuotemerkin omistajien marginaali tuonnin jälkeen. Sama väite esitettiin päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(98)

Komissio tarkasteli pyyntöä kaupan portaan perusteella tehtävästä oikaisusta (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157 kappale) ja päätteli, että OEM-myynnissä ja tuotemerkin omistajien myynnissä unionissa ei ole johdonmukaista ja selvää hintaeroa. Kiinasta tulevan tuonnin hinnan oikaiseminen ylöspäin tuotemerkin tuojien marginaalilla, joka väitetysti toisi esiin eron kaupan portaassa, veisi pohjan tutkimuksen päätelmiltä, joiden mukaan OEM-myynnissä ja tuotemerkin omistajien myynnissä unionissa ei ole johdonmukaista ja selvää hintaeroa. Näin ollen väite hylättiin.

(99)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giant esitti väitteen, joka koski sopimustullin laskemista, kun kyseessä on tuojana toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen harjoittama tuonti. Se väitti, että sopimustullin määrän olisi perustuttava tosiasialliseen CIF-arvoon eikä laskennalliseen CIF-arvoon. Tämä väite hyväksyttiin. Tarkistetut hinnan alittavuuden marginaalit olivat 16,2–43,2 prosenttia, kuten taulukosta 2 näkyy.

Taulukko 2

Hinnan alittavuuden marginaalit

(100)

Koska Kiinasta tulevasta tuonnista ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti kaikki muut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 136–157 kappaleessa esitetyt päätelmät, ottaen huomioon hinnan alittavuutta koskeviin laskelmiin tehdyt tarkistukset (ks. 99 kappale).

(101)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen yksi tuoja väitti, että komission olisi selitettävä, miten se sai ja arvioi suorituskykyä koskevat indikaattorit, koska väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt indikaattorit eivät olleet yhdenmukaisia otokseen valittujen unionin tuottajien toimittajien lukujen kanssa. Se toi erityisesti esiin, että yksikään otokseen valittu unionin tuottaja ei ollut ilmoittanut tuotannon ja myynnin vähenemisestä.

(102)

Komissio viittaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 162 kappaleeseen, jossa se selitti, että makrotason indikaattorit eivät perustuneet pelkästään otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyihin tietoihin vaan myös Euroopan polkupyöräteollisuuden liiton (Confederation of the European Bicycle Industry, CONEBI) toimittamiin markkinatietoihin.

(103)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 163 kappaleessa selitettiin, komissio käytti kulutuksen määrittämiseen CONEBIn toimittamia ja komissio todentamia lukuja. Unionin tuotannonalan myyntimäärä saatiin vähentämällä tuonti kokonaiskulutuksesta. Tuotanto arvioitiin otokseen valittujen unionin tuottajien todennettujen myynti- ja tuotanto-osuuksien perusteella.

(104)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164 kappaleessa todettiin, komissio noudatti valituksessa kuvattua menetelmää, josta ei esitetty huomautuksia tämän tutkimuksen aikana.

(105)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159–166 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(106)

Koska tietyt yritykset jätettiin unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle (ks. 80–83 kappale), unionin tuotantoa, tuotantokapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevia lukuja tarkistettiin taulukossa 3 esitetyn mukaisesti.

Taulukko 3

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(107)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi siis 28 prosenttia tarkastelujaksolla vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välisestä 3 prosentin laskusta huolimatta. Tuotantokapasiteetti kasvoi 34 prosenttia vuoden 2014 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Se kasvoi 50 prosenttia vuosien 2014 ja 2016 välillä ja pieneni 9 prosenttia vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä. Kapasiteetin käyttöaste pieneni vuoden 2014 ja tutkimusajanjakson välillä 75 prosentista 72 prosenttiin: vuosien 2014 ja 2016 välillä se pieneni 75 prosentista 66 prosenttiin ja vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä kasvoi 66 prosentista 72 prosenttiin. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa kuvatut suuntaukset pysyivät näin ollen samoina tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen osalta senkin jälkeen, kun unionin tuotannonalan muodostavien yritysten joukkoa oli muutettu.

(108)

CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että tuotannon kasvu ei osoittanut vahinkoa. Ne lisäsivät vielä, että unionin tuottajat olivat kasvattaneet kapasiteettiaan vuosien 2014 ja 2016 välillä. Nämä asianomaiset osapuolet väittivät, että se oli mahdollista ainoastaan siksi, että unionin tuotannonalaan ei kohdistunut kilpailua ennen vuotta 2016, mikä oli myönnetty valituksessa. Ne katsoivat, että vuosien 2014 ja 2016 välillä unionin tuotannonala kasvatti suurta ylikapasiteettia, kunnes se havaitsi, että ylikapasiteetti vaikuttaa sen kannattavuuteen ja leikkasi kapasiteettia parantaakseen kannattavuutta myynnin pysyessä vahvana. Osapuolet kuitenkin totesivat, että kapasiteetin käyttöaste pysyi vahvana ja että vuosina 2015 ja 2016 todettu aleneminen vastaa merkittävää kapasiteetin lisääntymistä.

(109)

Komissio huomautti, että valituksessa ei todettu, että unionin tuotannonalaan ei kohdistunut kilpailua vuosien 2014 ja 2016 välillä. Tuotannon lisäämisen perustana oli kulutuksen kasvu, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 169 kappaleessa todetaan. Vuoden 2015 jälkeen tuotannon ja kulutuksen kehitys oli kuitenkin merkittävästi ja yhä enenevässä määrin erilaista, ja tämä näkyi myyntiin kohdistuvana paineena ja markkinaosuuden jatkuvana menetyksenä. Kapasiteetti kasvoi samaa tahtia kuin kulutus vuoteen 2016 asti, minkä vuoksi kapasiteetin käyttöasteen heikkeneminen liittyi samaan malliin. Lisäksi kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevat indikaattorit eivät ole kovin merkityksellisiä kannattavuuden kannalta, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 172 kappaleessa selitetään.

(110)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CEIEB väitti, että kapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen heikkenemisen sekä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä ei ole yhteyttä, koska oli vaikea määrittää, mitä osaa kapasiteetista käytetään perinteisiin ja mitä osaa sähköpolkupyöriin, ja koska perinteisten polkupyörien tuotanto väheni 3,7 prosenttia vuonna 2016 CONEBIn julkaisemien tietojen mukaan.

(111)

Komissio muistutti, että kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste tarkastettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta ja luvuista jätettiin pois perinteiset polkupyörät. Tästä syystä väite hylättiin.

(112)

Koska tuotannosta, tuotantokapasiteetista ja kapasiteetin käyttöasteesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 167–172 kappaleessa esitetyt päätelmät ottaen huomioon 106 kappaleessa tehdyn oikaisun.

(113)

Koska tietyt yritykset jätettiin unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle (ks. 80–83 kappale), unionin tuotannonalan myyntimäärää ja markkinaosuutta koskevia lukuja tarkistettiin.

Taulukko 4

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(114)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi siten tarkastelujaksolla 20 prosenttia. Se kasvoi 25 prosenttia vuosien 2014 ja 2016 välillä ja pieneni 4 prosenttia vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä. Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui merkittävästi vuoden 2014 ja tutkimusajanjakson välillä 75 prosentista 51 prosenttiin. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa kuvatut suuntaukset pysyivät näin ollen samoina myyntimäärän ja markkinaosuuden osalta senkin jälkeen, kun unionin tuotannonalan muodostavien yritysten joukkoa oli muutettu.

(115)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCME väitti, että myynnin 20 prosentin kasvua tarkastelujaksolla on pidettävä vahvana tuloksena eikä se voi osoittaa merkittävää vahinkoa.

(116)

Unionin tuotannonalan myynnin 20 prosentin kasvua on kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon unionin kulutuksen 74 prosentin kasvu samalla kaudella, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 2 esitetään. Komissio ei havainnut mitään viitteitä siitä, että myynnin kasvua, joka oli paljon vähäisempää kuin kulutuksen kasvu, voitaisiin pitää vahvana tuloksena eikä merkittävän vahingon osoituksena.

(117)

CCCME väitti myös, että valitukseen sisältyvien tietojen mukaan valitusta tukevien unionin tuottajien markkinaosuus supistui vain hyvin vähän (2 prosenttiyksikköä) tarkastelujaksolla. Näin pieni supistuminen vahvistaa väitetysti, että valituksen tekijöille ei ole aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista.

(118)

Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan vahingoksi määritellään unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko. Näin ollen komission on arvioitava koko unionin tuotannonalalle eikä vain valituksen tekijöille aiheutunut vahinko. Komissio totesi, että unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan merkittävästi, 24 prosenttiyksikköä. Se, että jotkin unionin tuottajat menettivät vähemmän (tai enemmän) markkinaosuutta kuin toiset, ei aseta havaintoa kyseenalaiseksi.

(119)

Koska myyntimäärästä ja markkinaosuudesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti kaikki muut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 173–176 kappaleessa esitetyt päätelmät ottaen huomioon 113 kappaleessa tehdyn oikaisun.

(120)

Koska asiasta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 177 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(121)

Koska tietyt yritykset jätettiin unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle (ks. 80–83 kappale), unionin tuotannonalan työllisyyttä ja tuottavuutta koskevia lukuja tarkistettiin.

Taulukko 5

Työllisyys ja tuottavuus

(122)

Unionin tuotannonalan työllisyys kasvoi siten tarkastelujaksolla 40 prosenttia. Suurin osa kasvusta tapahtui vuosien 2014 ja 2016 välillä. Työllisyys kasvoi 1 prosenttiyksikön vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tuottavuus aleni 9 prosenttia, kun työllisyys kasvoi nopeammin kuin tuotanto. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa kuvatut suuntaukset pysyivät samoina työllisyyden ja tuottavuuden osalta tarkistuksen jälkeen.

(123)

Koska työllisyydestä ja tuottavuudesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti kaikki muut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 178–180 kappaleessa esitetyt päätelmät ottaen huomioon 121 kappaleessa tehdyn oikaisun.

(124)

Koska polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä ja aiemmasta polkumyynnistä toipumisesta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 181 ja 182 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(125)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CEIEB, CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat, että unionin tuotannonalan keskimääräisten hintojen 15 prosentin kohoaminen on ristiriidassa komission päätelmien kanssa, joiden mukaan Kiinasta tuleva tuonti esti hinnankorotukset tai heikensi unionin tuotannonalan kykyä korottaa hintojaan.

(126)

Ensinnäkin komissio toteaa, että tämän hintojen kohoamisen viitevuosi oli vuosi 2014, jolloin unionin tuotannonalan kannattavuus oli erittäin alhaisella tasolla ja voittomarginaali oli alimmillaan tarkastelujakson aikana. Toiseksi keskimääräisten hintojen kohoaminen heijasteli tuotannon keskimääräisten kustannusten kehitystä eikä ylittänyt sitä. Kolmanneksi tällainen kehitys ei välttämättä tarkoita, että vastaavan tuotteen kustannukset ja hinnat kohoavat samalla tavalla kuin keskimääräiset kustannukset ja hinnat, koska tuotevalikoima vaihtuu kausittain (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 185 kappale). Ottaen huomioon nämä tekijät ja hinnan alittavuutta koskevat päätelmät komissio on näin ollen eri mieltä siitä, että unionin tuotannonalan myymien tuotteiden keskimääräisen hinnan kohoamisen vuoksi hinnankorotusten estymistä tai hintojen alenemista ei olisi voinut esiintyä.

(127)

Otokseen valittujen unionin tuottajien työvoimakustannuksista ei esitetty huomautuksia väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Komissio vahvisti näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 186 ja 187 kappaleessa esittämänsä päätelmät.

(128)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CEIEB väitti, että komissio ei voinut samaan aikaan määrittää, että myyntikausi loppui heinäkuun puolessavälissä, kun se arvioi kirjaamista koskevia edellytyksiä, ja että se loppui syyskuun lopussa, kun se arvioi varastojen merkitystä vahinkoanalyysissä. Se huomautti myös, että varastojen kasvu vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä oli merkityksetön.

(129)

Komission mukaan myyntikausi kesti maaliskuusta syyskuuhun. Kirjaamista koskevassa asetuksessa komissio katsoi, että oli kohtuullista olettaa, että tuonnin merkittävä lisääntyminen todennäköisesti poistaisi tullin korjaavan vaikutuksen, koska väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton määräaika oli 20 päivä heinäkuuta. Tässä yhteydessä se tarkoitti sitä, että varastojen kasvu antaisi tuojille mahdollisuuden tarjota tarkasteltavana olevaa tuotetta myyntikauden loppuun asti. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa komissio totesi saman kausimallin perusteella, että varastojen korkeampi taso tutkimusajanjakson syyskuussa vuotta aiempaan joulukuuhun verrattuna osoitti varastojen jatkuvaa ja merkittävää kasvua, koska varastotasojen pitäisi normaalisti olla alhaiset myyntikauden lopussa. Komissio katsoi, että näiden kahden analyysin välillä ei ollut ristiriitaa, ja vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 188–191 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(130)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CEIEB huomautti, että unionin tuotannonalan voittomarginaali pieneni vain 0,4 prosenttia vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä, kun Kiinasta tulevan tuonnin kasvuvauhti kiihtyi, mikä osoittaa, että vahinkoa ei aiheutunut. CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät samansuuntaisesti, että unionin tuotannonalan voittomarginaali tutkimusajanjaksolla ja sen kehittyminen tarkastelujaksolla eivät osoittaneet merkittävää vahinkotilannetta.

(131)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että merkittävä määrä tuontia tuli polkumyynti- ja tuetuilla hinnoilla, mutta siinä myös vahvistettiin voimakas kysyntä sähköpolkupyörämarkkinoilla, mikä jossakin määrin rajoitti unionin tuotannonalan voittomarginaaliin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. CEIEB totesi, että tähän sisältyy vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välinen kausi, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin jyrkkä kasvu osui ajallisesti yhteen unionin tuotannonalan myynnin suhteellisen vähäisen laskun kanssa kulutuksen jatkuvan kasvun ansiosta. Komissio totesi kuitenkin, että unionin tuotannonalan voittomarginaali pieneni kaikkina muina vuosina kuin yhtenä ja oli kaiken kaikkiaan alentuneella tasolla. Merkittävää vahinkoa koskeva päätelmä ei myöskään perustu vain yhteen indikaattoriin. Muita indikaattoreita, joista jotkin olivat luonteeltaan rahoitukseen liittyviä, kuten kassavirta, analysoitiin yhdessä voittomarginaalin kehittymisen kanssa, ja tämän perusteella pääteltiin, että tilanteessa aiheutui merkittävää vahinkoa. Sen vuoksi väite oli hylättävä.

(132)

CCCME huomautti vielä, että todennäköisin selitys voittomarginaalin pienenemiselle vuoden 2015 ja tutkimusajanjakson välillä ei ollut Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama paine vaan unionin tuotannonalan investoinnit tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. CCCME väitti, että komissio ei ollut ottanut tätä huomioon.

(133)

Kyseistä huomautusta analysoitiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen 5.2.3 jaksossa ja etenkin johdanto-osan 221 kappaleessa, jossa komissio selitti, että pääomamenoilla ei ollut merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan kannattavuuteen. Lisätietojen puutteessa väite näin ollen hylättiin.

(134)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CEIEB arvioi, että 4,3 prosentin tavoitevoittomarginaali ei ollut merkittävästi korkeampi kuin tutkimusajanjakson aikainen 3,4 prosentin voittomarginaali, ja totesi, että unionin tuotannonalan kannattavuus tutkimusajanjaksolla ei osoittanut vahinkoa.

(135)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 198 kappaleessa todetaan, sähköpolkupyörien tuotannonala on rakenteellisesti käteisrahavaltainen. Sen vuoksi on tärkeää tarkastella, voiko saavutettu kannattavuus luoda riittävästi kassavirtaa unionin tuotannonalan toiminnan pitämiseksi yllä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 11 esitetään, unionin tuotannonalan kassavirta oli heikko tutkimusajanjakson aikana, vain 0,6 prosenttia liikevaihdosta. Sen vuoksi kun arvioidaan unionin tuotannonalan taloudellista tulosta kokonaisuudessaan eikä erikseen vain kannattavuutta, päätelmä, jonka mukaan unionin tuotannonalan taloudellinen tulos oli heikko, pysyy voimassa.

(136)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCME huomautti, että suuret investoinnit ja työllisyys saattavat korottaa merkittävästi unionin tuottajien kiinteitä kustannuksia, ja niillä on merkittävä vaikutus kannattavuuteen, etenkin jos kapasiteetin käyttöaste on alhainen.

(137)

Tarkastelujakson aikana investointien osuus oli enintään 2 prosenttia myynnistä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 197 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi komissio katsoi, että unionin tuotannonala ei tehnyt suuria investointeja, joilla olisi ollut merkittävä vaikutus kannattavuuteen tarkastelujaksolla.

(138)

Työllisyyden osalta CCCME väitti, että kapasiteetin merkittävä kasvu näkyi selkeästi merkittävänä työntekijöiden määrän kasvuna. On kuitenkin selvää, että työllisyyden kasvun taustalla oli myös merkittävä tuotannon lisääntyminen.

(139)

Komissio havaitsi, että etenkin vuosien 2014 ja 2016 välillä työllisyys seuraili tuotantoa paljon tiiviimmin kuin tuotantokapasiteettia. Tutkimusajanjakson aikana unionin myynnin ja tuotannon kehittyessä negatiivisesti unionin kulutuksen kasvusta huolimatta unionin tuotannonala ei kyennyt vähentämään työvoimaa, mikä johti työntekijäkohtaisen tuottavuuden alenemiseen. Alentunut tuottavuus ja sen negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen liittyy kuitenkin suoraan kiinalaisten sähköpolkupyörien polkumyyntituonnin kasvaneeseen määrään tarkastelujaksolla.

(140)

Koska kannattavuudesta, kassavirrasta, investoinneista, investointien tuotosta ja pääoman saannista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 192–199 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(141)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CCCME ja neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat, että vahinkoanalyysissä ei ollut käsitelty kilpailuun liittyviä tekijöitä. Ne väittivät valituksen tekijän myöntäneen, että tuonti Kiinasta ei ollut ongelma markkinoilla ennen vuotta 2016 sen keskittyessä unionin markkinoiden alemman ja keskitason laadun segmenteille ja että vahinkoanalyysissä olisi pitänyt keskittyä juuri näihin segmentteihin. Yksi tuoja väitti vielä, että jos vahinkoa todetaan aiheutuneen, se vaikuttaisi tai keskittyisi alemman laadun sähköpolkupyöriin, eikä vahinkoa sen oman kokemuksen mukaan esiintynyt markkinoiden korkean laadun segmenteillä.

(142)

CCCME:n väitteet perustuivat valituksen epätarkkaan tulkintaan, mutta komissio muistuttaa, että sen päätelmät eivät perustuneet valitukseen vaan sen omaan tutkimukseen ja polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskeviin havaintoihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala toimii kaikilla markkinasegmenteillä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 249 kappaleessa todetaan. Tarkasteltavana olevan tuotteen luokittelu eri ryhmiin ei ollut näin ollen perusteltua, ja väite oli hylättävä.

(143)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCME väitti, että komissio ei ollut kuvannut väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, miten se määritteli väliaikaista tullia koskevan asetuksen 249 kappaleessa mainitut alimman hintaluokan tuotteet. Se väitti myös, että viime vuosina tapahtuneen Kiinasta (ja kolmansista maista) tulevan tuonnin mahdollisen kasvun vaikutusta on arvioitava ottaen huomioon markkinasegmentit, joilla tuotuja sähköpolkupyöriä myytiin.

(144)

”Alimman hintaluokan tuotteilla” tarkoitetaan sähköpolkupyöriä, joissa on tuotevalvontakoodin mukaiset perusominaisuudet. Alimman hintaluokan tuotteiden määritelmä eroaa väitetystä markkinoiden eriytymisestä segmentteihin. Kuten 42 kappaleessa todetaan, useat osapuolet esittivät samanlaisia väitteitä segmentoitumisesta, mutta mikään niistä ei toimittanut sellaista näyttöä, jonka perusteella markkinoiden jakaminen segmentteihin olisi ollut mahdollista. Asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet mitään fyysisiä tai muita objektiivisia kriteereitä, jotka tukisivat markkinoiden segmentoitumiseen perustuvaa analyysiä (ks. 45 ja 46 kappale).

(145)

CCCME väitti myös, että koska unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetys vaikutti enimmäkseen muihin unionin tuottajiin kuin valituksen tekijöihin (ks. 117 kappale), Kiinasta tuleva tuonti ja valituksen tekijöiden tuotanto olivat väitetysti suurimmaksi osaksi eri markkinasegmenteillä. Vahinkoanalyysi kuitenkin kattaa koko tuotannonalan eikä vain valituksen tekijöitä, kuten todetaan jo 118 kappaleessa. On ilmiselvää, että unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan merkittävästi (24 prosenttiyksikköä), pääasiassa kiinalaisille tuonnille, jonka markkinaosuus kasvoi 17 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

(146)

CEIEB oli eri mieltä vahinkoa koskevista komission päätelmistä. Se väitti, että unionin tuotannonala oli suoriutunut erittäin hyvin markkinaosuuden säilyttämistä lukuun ottamatta. CEIEB väitti vielä, että kapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää ja työllisyyttä koskevat indikaattorit olivat kehittyneet positiivisesti koko tarkastelujakson ajan ja että komission negatiiviset havainnot perustuivat epäjohdonmukaisiin ja lyhyisiin analyysikausiin. CEIEB väitti erityisesti, että myynnin osalta analysoitiin vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välistä kautta kun taas kapasiteetin käyttöasteen osalta vuoden 2014 ja 2016 välistä kautta.

(147)

CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 205 kappaleessa esitetty toteamus, jonka mukaan kaikki siinä mainitut indikaattorit kehittyivät negatiivisesti, oli virheellinen ja harhaanjohtava. Kyseiset asianomaiset osapuolet väittivät, että kasvua sekä tuotannon että myynnin osalta ja myyntiä sekä arvon että määrän osalta kuvaava indikaattori oli merkittävästi positiivinen tarkastelujaksolla. Lisäksi väitettiin, että unionin tuotannonalan kapasiteetti kasvoi merkittävästi ja että myös kannattavuus ja hinnat kohosivat tarkastelujaksolla. CCCME lisäsi, että toisin kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 204 ja 205 kappaleessa todetaan, suorituskykyä ja etenkään kannattavuutta koskevat indikaattorit eivät alentuneet tarkastelujaksolla. CCCME väitti vielä, että koska valituksen tekijä itse oli myöntänyt, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvu ja sen aiheuttama kilpailu alkoivat vasta vuonna 2016, alhainen voittomarginaali vuonna 2014 oli vain unionin tuottajien omaa, kaupallisiin tekijöihin liittyvää syytä.

(148)

Komissio muistuttaa, että sen vahinkoanalyysin tarkoituksena on arvioida unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon tasoa. Siihen sisältyy kunkin suorituskykyindikaattorin merkityksellisyyden sekä niiden suhteiden ja kehityksen arviointi tarkastelujakson aikana. Pelkkä kunkin indikaattorin päätekohdan vertaaminen erikseen ei tuo esiin talouden suuntauksia, jotka olivat käynnissä unionin tuotannonalalla. Kasvuindikaattoria koskevia havaintoja selitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 177 ja 200 kappaleessa, ja ne perustuvat merkittävään ja kasvavaan eroon kulutuksen kehityksen ja unionin tuotannonalan myynnin kehityksen välillä, mikä näkyi erittäin merkittävänä markkinaosuuden menetyksenä. Kuten 201–203 kappaleessa selitetään, tämän eron vaikutus levisi ajan mittaan myös tuotantoon, varastoihin, kapasiteettiin, kapasiteetin käyttöasteeseen ja työllisyyteen. Lisäksi voittomarginaali pysytteli alhaisella tasolla ja sen suunta oli laskeva kaikkina muina vuosina kuin yhtenä, kuten 204 kappaleessa selitetään. Kun otetaan huomioon, että sähköpolkupyörien tuotannonala on käteisvaltaista ja perustuu pankkirahoitukseen, rahoitustilanteen analyysissä on otettava huomioon voittojen muuntuminen operatiiviseksi kassavirraksi, joka oli riittämätön ja selvästi alle voittomarginaalien. Tämän vuoksi komissio vahvisti, että aiemmin tässä kappaleessa esitetyt suuntaukset osoittivat heikkenevää ja negatiivista tilannetta, ja vahvisti päätelmänsä, jonka mukaan unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa.

(149)

Komissio ei ollut samaa mieltä CCCME:n väitteestä, jonka mukaan unionin tuotannonalan alhainen voittomarginaali vuonna 2014 johtui sen omista kaupallisista virheistä, koska valituksen tekijä oli myöntänyt, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvu ja sen aiheuttama kilpailu alkoivat vasta vuonna 2016. Komissio arvioi, että väite perustui valituksen epätarkkaan tulkintaan, ja katsoi joka tapauksessa, että se oli ristiriidassa tutkimuksen havaintojen kanssa, jotka osoittivat, että Kiinasta tulevalla tuonnilla oli merkittävä markkinaosuus (18 %) vuonna 2014 ja sen määrä oli jo kaksinkertaistunut vuoteen 2016 mennessä. CCCME:n väitteet oli sen vuoksi hylättävä.

(150)

CEIEB ja kaksi tuojaa väittivät, että merkittävää vahinkoa koskevat päätelmät perustuivat keskeisesti komission arvioon, jonka mukaan unionin tuotannonala oli menettänyt markkinaosuuttaan tuonnille, mutta huomioon ei ollut otettu, että menetys johtui rakenteellisista vioista, kuten siitä, että tuotannonala ei ollut tunnistanut mahdollisuuksia oikeaan aikaan eikä tehnyt aiempia investointeja tuotantokapasiteettiin, sen tuotteet eivät vedonneet kuluttajiin ja sen myyntikanavat olivat riittämättömät.

(151)

Komissio huomauttaa ensinnäkin, että väitteet vaikuttaisivat olevan ristiriidassa CCCME:n ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien väitteiden kanssa, joiden mukaan unionin tuotannonala hallitsi unionin sähköpolkupyörien markkinoita, kiinalaisten sähköpolkupyörien tuonti oli vasta hiljattain saavuttanut saman laatu- ja kilpailukykytason ja todennäköisin vahingon syy olivat unionin tuotannonalan liialliset investoinnit tuotantokapasiteettiin.

(152)

Komissio huomautti vielä, että yhtäältä CEIEB väitti, että unionin tuotannonala menestyi erittäin hyvin tarkastelujaksolla (ks. 146 kappale), ja toisaalta, että sen liiketoimintamalliin ja hallintoon vaikuttivat rakenteelliset viat ja puutteet (ks. 151 kappale) siinä määrin, että ne selittäisivät, miksi unionin tuotannonalan myynti kasvoi vain 20 prosenttia tarkastelujaksolla, kun Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi 250 prosenttia.

(153)

Tässä yhteydessä komissio arvioi, että jotta väite voitaisiin ottaa huomioon, se pitäisi täsmentää tarkasti ja esittää määrällisesti. Komissio muistutti joka tapauksessa, että vaikka markkinaosuuden menetys oli merkittävä tekijä sen vahinkoanalyysissä, analyysi ei rajoittunut siihen. Komissio viittaa muiden vahinkoindikaattoreiden analyysiin ja hinnan alittavuutta koskeviin havaintoihinsa, jotka kaikki vaikuttivat sen vahinkoanalyysiin. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(154)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CEIEB huomautti, että komissio oli todennut päätelmien ilmoittamista koskevan yleisen asiakirjan johdanto-osan 115 kappaleessa, että pelkkä hinnan alittavuuden esiintyminen riittää täyttämään merkittävää vahinkoa koskevan edellytyksen, ja CEIEB ilmoitti olevansa eri mieltä. Komissio ei kuitenkaan löydä tällaista toteamusta johdanto-osan 115 kappaleesta, jossa viitataan muiden vahinkoindikaattoreiden analyysiin ja hinnan alittavuutta koskeviin havaintoihin, jotka kaikki vaikuttivat komission vahinkoanalyysiin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(155)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että otokseen valittujen unionin tuottajien ei-luottamuksellisten indeksoitujen indikaattoreiden kehitys kumosi komission päätelmän, jonka mukaan unionin tuotannonalalle oli aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(156)

Vakiintuneen käytäntönsä ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 166 kappaleessa esitetyn mukaisesti komissio tarkasteli mikrotaloudellisia indikaattoreita käyttämällä otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuja tietoja. Indikaattorit vahvistivat merkittävän vahingon esiintymistä koskevaa päätelmää, mutta pelkästään niiden perusteella ei voida tehdä merkittävää vahinkoa koskevaa päätelmää (tai niillä ei voida korvata komissio tekemää yleistä vahingon määritystä). Samoin kuin makrotaloudelliset indikaattorit, nekin vahvistettiin koko unionin tuotannonalan osalta. Tästä syystä väite hylättiin.

(157)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 200–206 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(158)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 209 kappaleessa esitetyt päätelmät ottaen huomioon 113 ja 114 kappaleessa unionin tuotannonalan markkinaosuuteen ja 99 kappaleessa hinnan alittavuuden marginaaliin tehdyn oikaisun.

(159)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että vaikka Kiinasta tarkastelujakson aikana tulleen tuonnin absoluuttinen taso ylitti selvästi muista maista tulevan tuonnin tason, kustakin maasta tulevan tuonnin suhteellista kasvua olisi myös tarkasteltava. Kyseinen asianomainen osapuoli toi erityisesti esiin, että Sveitsistä tuleva tuonti lisääntyi 3 000 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuoja väitti, että muista maista kuin Kiinasta tulevalla tuonnilla oli markkinoihin vaikutus, jota ei voida pitää vähäisenä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 215 kappaleessa todetaan.

(160)

Komissio huomautti, että Sveitsistä tulevan tuonnin markkinaosuus oli 1 prosentti tutkimusajanjaksolla. Tuoja ei myöskään selittänyt, miten sen havainnot voisivat tehdä pätemättömiksi komission päätelmän, jonka mukaan kaikista muista maista kuin Kiinasta peräisin oleva tuonti ei heikentänyt syy-yhteyttä Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 210–214 kappale). Tästä syystä väite hylättiin.

(161)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat, että monet unionin tuottajat Keski-Euroopassa tuovat osia Kiinasta ja kokoavat ja myyvät sähköpolkupyöriä unionissa. Se lisäsi, että näiden yritysten sähköpolkupyörien hinnat vaikuttavat olevan suhteellisen alhaisia, mikä saattaa olla yhtenä syynä niille unionin tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon, jotka tuottavat korkealaatuisia sähköpolkupyöriä.

(162)

Komissio muistuttaa, että sen tutkimuksen maantieteellisenä soveltamisalana ovat unionin markkinat, eivät sen osat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sähköpolkupyörien unionin tuottajat toimivat kaikilla segmenteillä ja että joillakin otokseen valituilla tuottajilla oli tuotantoyksikköjä Keski-Euroopassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa. Väitteen tueksi ei myöskään esitetty mitään näyttöä ja se hylättiin.

(163)

Lisäksi CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat, että unionin tuotannonalan heikon tuloksen syynä saattoivat olla unionin tuottajien virheelliset päätökset.

(164)

Komissio viittaa 151 kappaleessa antamaansa vastaukseen. Väitteessä ei esitetty mitään uusia tekijöitä eikä sen tueksi esitetty näyttöä, minkä vuoksi se hylättiin.

(165)

CCCME ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että tuet unionin markkinoilla saattoivat suosia edullisten kiinalaisten sähköpolkupyörien myyntiä, ja kehottivat komissiota tutkimaan tarkemmin tukien vaikutusta sähköpolkupyörien ostomalleihin unionin markkinoilla.

(166)

Tukien vaikutus sähköpolkupyörien käytön edistämiseen on erotettava havainnoista, jotka koskevat Kiinasta tulevan tuonnin hinnan alittavuutta ja sen aiheuttamaa vahinkoa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala toimii kaikilla markkinasegmenteillä. Näin ollen vaikka väitetyt tuet olisivatkin merkityksellisiä tämän arvioinnin kannalta, ne eivät selitä kiinalaisten polkupyörien määrän lisääntymistä unionissa tuotettujen edullisempien polkupyörien vahingoksi, vaan sitä, että kiinalaisia polkupyöriä tuotiin polkumyynnillä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(167)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 210–222 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(168)

Komissio vahvisti syy-yhteyttä koskevat päätelmät, jotka esitettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 223–226 kappaleessa.

(169)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 228 kappaleessa komissio totesi virheellisesti, että se oli saanut CONEBIlta kirjeen, jossa tuettiin toimenpiteitä, vaikka kannanotto oli toimitettu COLIPEDin (Association of the European Two-Wheeler Parts' and Accessories' Industry) puolesta, johon kuuluvat osien toimittajien kansalliset järjestöt.

(170)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 228–230 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(171)

Koska asiasta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 231–234 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(172)

Koko tutkimuksen ajan toimenpiteiden käyttöönottoa vastusti 31 tuojaa, joista 19 kuului CEIEBiin. Näistä yrityksistä 13:n (joiden osalta tuontimäärä on tiedossa) osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli 10 prosenttia.

(173)

Kuten 81 kappaleessa todetaan, kuusi samankaltaista tuotetta valmistavaa yritystä jätettiin unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle ja luokiteltiin uudelleen etuyhteydettömiksi tuojiksi. Nämä yritykset kannattivat toimenpiteiden käyttöönottoa. Niiden osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli lähes 12 prosenttia.

(174)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CEIEB totesi, että tutkimuksen vireillepano oli aiheuttanut laajaa ja monenlaista vahinkoa useille tuojille.

(175)

Tuonnin kirjaamista koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen CEIEB teki selvittävän kyselyn, johon osallistui 65 tuojaa. Kyselyssä todettiin, että 21 prosenttia niistä ei jatkaisi toimintaansa, jos käyttöön otetaan lopulliset tullit, 33 prosenttia oli jo lopettanut sähköpolkupyörien tuonnin Kiinasta muttei ollut vielä löytänyt vaihtoehtoista ratkaisua, 39 prosentin oli täytynyt korottaa tuotteidensa hintoja tutkimuksen seurauksena ja polkumyyntitutkimuksen vireillepano oli vaikuttanut taloudellisesti 37,5 prosenttiin.

(176)

Komissio totesi, että kysely tehtiin toukokuussa 2018. Tuolloin valituksen tekijän käytettävissä olevat ja kirjaamista koskevassa asetuksessa esitetyt tiedot osoittivat, että mahdollinen tulli olisi 189 prosenttia.

(177)

Kyselyyn vastanneista tuojista suurin osa kuitenkin totesi, että ne jatkaisivat toimintaansa, jos lopulliset tullit otettaisiin käyttöön. Samoin suurin osa oli löytänyt vaihtoehtoisen hankintalähteen tai jatkanut tuontia Kiinasta.

(178)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 238 kappaleessa komissio totesi, että suurimmat tuojat olivat kyenneet hankkimaan soveltuvia sähköpolkupyöriä Kiinan ulkopuolelta ja/tai niillä oli mahdollisia vaihtoehtoisia hankintalähteitä Kiinan ulkopuolella, mukaan luettuna unionin tuotannonala. CEIEBin kysely tuki tätä havaintoa, joka sai vielä lisävahvistusta CEIEBin ja muiden tuojien myöhemmissä kuulemisissa.

(179)

Lisäksi komissio totesi, että kuusi tuojaa, joiden osuus tuontimäärästä on suuri, tuki toimenpiteiden käyttöönottoa, ja tämä vahvisti, että tuojilla on valmiudet mukauttaa toimintaansa toimenpiteiden käyttöönoton perusteella.

(180)

Näin ollen komissio päätteli kaiken kaikkiaan, että vaikka tullien käyttöönotolla saattaa olla kielteinen vaikutus pieniin tuojiin, tullien käyttöönoton kielteistä vaikutusta lieventää mahdollisuus hankkia soveltuvia polkupyöriä unionin tuotannonalalta, muista kolmansista maista ja Kiinasta oikeudenmukaisilla hinnoilla.

(181)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CEIEB korjasi alkuperäistä kannanottoaan ja ilmoitti, että kyselyä ei tehty kirjaamista koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen vaan se asetettiin verkkoon 22 päivänä kesäkuuta 2018 ja se on ollut saatavilla siitä lähtien.

(182)

CEIEB väitti vielä, että sen kysely ei vahvistanut, että suurin osa tuojista jatkaisi liiketoimintaansa tullien käyttöönotosta huolimatta, ja viittasi 5 päivänä lokakuuta 2018 järjestetyssä kuulemisessa toimitettuihin tietoihin. CEIEB totesi vielä, että se ei missään vaiheessa toimittanut tietoja, joiden mukaan suurin osa tuojista olisi onnistuneesti löytänyt vaihtoehtoisen toimitusketjun ilman negatiivisia vaikutuksia niiden liiketoimintaan.

(183)

CEIEBin esittämän kyselyn perusteella komissio totesi, että 21 prosenttia vastaajista ilmoitti lopettavansa toimintansa, jos tullit otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa vastaajista uskoi tuolloin, että se ei ole todennäköinen tulos. Lisäksi 5 päivänä lokakuuta 2018 järjestetyssä kuulemisessa CEIEB toimitti tietoja 15 tuojan puolesta, joista neljä ilmoitti, että ne eivät jatka toimintaansa, jos lopulliset toimenpiteet otetaan käyttöön. Kyseisten neljän tuojan osuus näiden 15 tuojan kokonaisliikevaihdosta oli 8 prosenttia. Komissio muistuttaa, että se valitsi otokseen viisi etuyhteydetöntä tuojaa unioniin suuntautuvan tuonnin suurimman määrän perusteella. Komissio teki päätelmänsä toimenpiteiden vaikutuksesta tuojiin tämän edustavan otoksen perusteella. Yksikään otokseen valituista tuojista ei ilmoittanut, että sen pitäisi lopettaa toimintansa, jos lopulliset toimenpiteet otetaan käyttöön.

(184)

Saman logiikan mukaisesti komissio päätteli, että jos CEIEBin kyselyyn vastanneista 33 prosenttia ilmoitti lopettaneensa sähköpolkupyörien tuonnin Kiinasta muttei ollut vielä löytänyt vaihtoehtoista ratkaisua, suurin osa jatkoi edelleen tuontia Kiinasta tai oli löytänyt vaihtoehtoisen hankintalähteen. CEIEBin kanssa 5 päivänä lokakuuta 2018 järjestetyssä kuulemisessa 12 tuojaa (joiden osuus 15 tuojan kokonaisliikevaihdosta oli 96 %) oli jo mukauttanut hankintaketjuaan tai oli tekemässä niin. Sama koskee komission tarkastamia otokseen valittuja tuojia ja oletettavasti tuojia, jotka tukivat toimenpiteiden käyttöönottoa.

(185)

Sen vuoksi komissio vahvisti 177–179 kappaleessa esittämänsä päätelmät.

(186)

CEIEB huomautti vielä, että komissio ei arvioinut riittävästi vaikeuksia ja kustannuksia, jotka liittyivät tuojien toimitusketjun mukautuksiin toimenpiteiden käyttöönoton vuoksi, eikä ottanut huomioon pienten tuojien tilannetta.

(187)

Komissio ei ole samaa mieltä väitteestä ja viittaa tämän asetuksen 180 kappaleeseen ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 242 kappaleeseen, joissa todetaan selvästi toimenpiteiden käyttöönoton kielteiset vaikutukset pieniin tuojiin. Lisäksi komissio päätteli väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 243 kappaleessa, että toimenpiteiden käyttöönotto ei ole tuojien edun mukaista. Komissio kuitenkin katsoo edelleen, että kielteistä vaikutusta lieventää mahdollisuus hankkia soveltuvia sähköpolkupyöriä unionin tuotannonalalta, muista kolmansista maista ja Kiinasta tasapuolisilla, vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla, eikä tämä kumoa unionin tuotannonalaan kohdistuvia toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia.

(188)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 243 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(189)

CCCME, neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kaksi tuojaa väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotto vähentäisi kuluttajien valinnanvaraa, korottaisi hintoja ja toimisi vastoin ympäristöpolitiikkaa, jolla on tarkoitus kannustaa sähköpolkupyörien käyttöön.

(190)

CCCME kyseenalaisti komission alustavan päätelmän, jonka mukaan unionin tuotannonala toimii kaikilla markkinasegmenteillä, ja väitti, että sitä ei tue mikään komission esittämä näyttö.

(191)

Kaksi tuojaa väitti, että unionin tuotannonalalla ei ole tuotantokapasiteettia kysyntään vastaamiseksi ja että on epävarmaa, voisivatko vaihtoehtoiset hankintalähteet täyttää aukon.

(192)

Komissio muistutti, että otokseen valittujen tuottajien tarkastuksessa vahvistui, että unionin tuotannonala toimii kaikilla markkinasegmenteillä, mukaan luettuna alimman hintaluokan tuotteet.

(193)

Lisäksi odotetaan, että toimenpiteet lisäävät ja monipuolistavat unionin tuotannonalan ja muiden hankintalähteiden sähköpolkupyörien tarjontaa palauttamalla kilpailuun tasapuoliset toimintaedellytykset niin, että säilytetään Kiinasta tuleva tuonti oikeudenmukaisilla hinnoilla (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 249 kappale).

(194)

Unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste, mahdollisuus muuttaa helposti perinteisten polkupyörien tuotantolinjoja sähköpolkupyörien tuotantolinjoiksi ja vauhti, jolla unionin tuotannonala kykeni laajentamaan tuotantokapasiteettiaan vuosien 2014 ja 2016 välillä vaikeassa tilanteessa, osoittavat, että sillä on potentiaalia, resurssit ja taidot mukautua mahdollisiin aukkoihin tarjonnassa.

(195)

Komissio toistaa, että perinteisiä polkupyöriä koskevien toimenpiteiden käyttöönotto ei vähentänyt kuluttajien valinnanvaraa vaan monipuolisti toimituslähteitä ja alkuperämaita. Samanlaista markkinakehitystä odotetaan myös sähköpolkupyörien tapauksessa.

(196)

Mitä tulee toimenpiteiden vaikutukseen hintoihin, komissio viittaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 250 ja 251 kappaleeseen ja etenkin siihen, että kuluttajien etu ei rajoitu vaikutukseen, joka saataisiin siitä, että Kiinasta tulevan tuonnin hinta saatettaisiin vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle.

(197)

Sen vuoksi väitteet oli hylättävä.

(198)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 244–252 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(199)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 253 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(200)

Tiivistäen voidaan todeta, ettei yksikään asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä osoita, että olisi pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(201)

Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia etuyhteydettömiin tuojiin ei voida pitää kohtuuttomina, ja niitä lieventää se, että saatavilla on vaihtoehtoisia hankintalähteitä joko kolmansista maista tai unionin tuotannonalalta. Unionin markkinoihin, etenkin unionin tuotannonalaan, kohdistuvat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden myönteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin mahdolliset muihin eturyhmiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

(202)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 254 ja 255 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(203)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(204)

Näiden toimenpiteiden suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuottajille aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä niin, ettei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja.

(205)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräs vientiä harjoittava tuottaja huomautti, että komission menetelmä unionin tuottajien vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemiseksi oli virheellinen. Se väitti, että vähentämällä keskimääräisen voiton tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä tavoitevoiton komissio ei ottanut huomioon unionin tuottajien eri malleista saamia voittotasoja. Kyseinen asianomainen osapuoli väitti, että vahinkoa aiheuttamaton hinta olisi laskettava vähentämällä tosiasiallisista hinnoista keskimääräinen voitto tuotevalvontakoodia kohti ennen tavoitevoiton lisäämistä.

(206)

Komissio muistuttaa, että perusasetuksessa ei säädetä erityisestä menetelmästä vahingon korjaavan tason laskemiseksi. Lisäksi komission määritys koskee unionin tuotannonalan myymää samankaltaista tuotetta. Tämän vuoksi on täysin hyväksyttävää poistaa unionin tuotannonalan keskimääräinen voitto sen keskimääräisistä myyntihinnoista samankaltaisen tuotteen keskimääräisten tuotantokustannusten määrittämiseksi ja lisätä sitten tavoitevoitto vahingon korjaavan tason laskemiseksi. Komissio on käyttänyt johdonmukaisesti tätä menetelmää aiemmin, ja sillä on merkittävä harkintavalta arvioinnin tekemisessä.

(207)

Tässä tutkimuksessa vahinko arvioidaan kaikista tuotelajeista kokonaisuudessaan. Kaikki vahinkoindikaattorit, mukaan luettuna kannattavuus ja tavoitevoitto, ilmoitetaan keskiarvona kaikista tarkasteltavana olevan tuotteen tuotelajeista. Vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämisessä tämä tehdään polkumyyntituonnista kokonaisuudessaan unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Vahingon poistamiseksi on riittävää, että vahinkoa aiheuttamaton hinta määritetään korottamalla johdonmukaisesti kaikkien tuotelajien myyntihintaa tutkimusajanjakson aikana saadun tosiasiallisen voiton ja tavoitevoiton välisellä erotuksella, minkä ansiosta unionin tuotannonala voi saavuttaa tavoitevoiton. Kannattavuutta ei tarpeen arvioida jokaisen yksittäisen tuotelajin osalta.

(208)

Tästä syystä väite hylättiin.

(209)

Valituksen tekijä oli eri mieltä tavoitevoitosta, jota komissio käytti vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemisessa. Se huomautti, että tavoitevoittona ei pitäisi käyttää unionin tuotannonalan keskimääräistä voittoa vaan niiden yritysten keskimääräistä voittoa, joille ei aiheutunut vahinkoa kiinalaisesta tuonnista vuonna 2015. Valituksen tekijä väitti, että koska tavoitevoitto on kohtuullinen voitto, jonka unionin tuottajat voisivat saavuttaa ilman polkumyyntituonnin/tuetun tuonnin aiheuttamaa vahinkoa, komissio ei voinut tämän mukaisesti ottaa viitearvoksi sellaisten unionin tuottajien kannattavuutta, joille tuettu tuonti oli jo aiheuttanut merkittävää vahinkoa. Valituksen tekijä esitti vaihtoehtoisesti, että tavoitevoitto voitaisiin määrittää käyttämällä viitteenä perinteisten polkupyörien tavoitevoittoa (8 %), jota on oikaistu ylöspäin 1,5 prosenttia lisäteknologian, suuremman lisäarvon ja lisäinvestointivaatimusten huomioon ottamiseksi.

(210)

Komissio muistuttaa, että tavoitevoitto on voitto, jonka unionin tuotannonala kokonaisuudessaan voi saavuttaa ilman vahingollista polkumyyntiä. Tämän vuoksi sitä ei voida vahvistaa vain joidenkin unionin tuottajien saavuttaman voiton perusteella. Väite oli näin ollen hylättävä. Esitetystä vaihtoehdosta (perinteisiä polkupyöriä koskevassa tutkimuksessa käytetty tavoitevoitto oikaistuna ylöspäin) komissio muistuttaa, että jokainen tutkimus tehdään tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien tosiseikkojen perusteella eikä muita tuotteita koskevissa tutkimuksissa vahvistettujen tosiseikkojen perusteella. Tässä nimenomaisessa tapauksessa komissio vahvisti, että käytetty tavoitevoitto oli asianmukainen ja eikä sillä ollut mitään syytä käyttää toisen tuotteen tavoitevoittoa. Väite oli näin ollen hylättävä.

(211)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä toisti väitteensä ja huomautti, että muissa tapauksissa komissio oli olosuhteiden mukaan poikennut vakiintuneesta menetelmästään tavoitevoiton vahvistamiseksi. Komissio muistuttaa, että kutakin tapausta arvioidaan sitä koskevien tosiseikkojen perusteella, kuten jo 210 kappaleessa todetaan. Tässä tapauksessa komissio päätteli, että ei ole mitään erityisiä olosuhteita, jotka oikeuttaisivat vain tiettyjen tuottajien voiton käyttämisen, kuten valituksen tekijä esitti. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(212)

Komissio huomauttaa, että se otti huomioon tietyt otokseen valituille unionin tuottajille aiheutuneet kustannukset oikaistakseen unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamatonta hintaa (ks. 59–63 kappale). Vahingon korjaavaa tasoa mukautettiin vastaavasti, ja tämän perusteella vahinkomarginaalia alennettiin 3–5 prosenttia. Kyseinen oikaisu tehtiin Giantin päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämän pyynnön perusteella (ks. 72 kappale). Pyyntö hyväksyttiin ja hinnan alittavuuden marginaaliin sen vuoksi tehdystä muutoksesta ei esitetty huomautuksia.

(213)

Koska vahingon korjaavasta tasosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 257–262 kappaleessa kuvattu menetelmä vahvistettiin ottaen huomioon 212 kappaleessa esitetty oikaisu.

(214)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti hintasitoumustarjouksen.

(215)

Wettsem Corporation ei kuulunut otokseen, ja vaikka se oli pyytänyt yksilöllistä tarkastelua, sen pyyntö – samoin kuin kaikki muutkin yksilöllistä tarkastelua koskevat pyynnöt – hylättiin.

(216)

Tarjottu hintasitoumus hylättiin useista syistä, joista ilmoitettiin Wettsen Corporationille erillisellä kirjeellä. Syyt tähän ovat seuraavat:

(217)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa lopullinen polkumyyntitulli olisi asetettava todettujen vahinkomarginaalien tasolle yhtä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa lukuun ottamatta.

(218)

On huomattava, että polkumyyntitutkimuksen kanssa samanaikaisesti tehtiin tukien vastainen tutkimus. Kun muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (12) 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti otetaan huomioon alhaisemman tullin säännön käyttö ja se, että lopulliset tukiprosentit ovat alemmat kuin vahingon korjaava taso, on asianmukaista, että lopullinen tasoitustulli otetaan käyttöön vahvistettujen lopullisten tukiprosenttien tasoisena, minkä jälkeen otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli vahingon korjaavaan tasoon asti.

(219)

Yadea Technology Group Co., Ltd:n, jäljempänä ’Yadea’, osalta rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa vahvistettiin yrityskohtainen vahinkomarginaali (13) Yadean toimittamien tietojen perusteella. Sen vuoksi komissio piti asianmukaisena käyttää Yadean yrityskohtaista vahinkomarginaalia eikä polkumyyntitutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten vahinkomarginaalia, kun se tarkasteli polkumyynti- ja tasoitustullien yhdistettyä vaikutusta.

(220)

Yadean tapauksessa – kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaali oli alempi kuin vahingon korjaava taso – lopullinen tasoitustulli vahvistettiin lopullisen tukiprosentin tasolle ja lopullinen polkumyyntitulli otettiin käyttöön polkumyyntimarginaalin tasoisena, josta oli vähennetty tasoitustullin määrä. Vähennys oli tarpeen, koska tilanteessa, jossa normaaliarvo vahvistetaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan perusteella, tuen ja polkumyynnin tasoa osoittavan kumulatiivisen tullin käyttöönotto saattaa johtaa tuetun tuonnin vaikutusten kaksinkertaiseen laskemiseen. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti yrityksiin, jotka kieltäytyivät yhteistyöstä polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa (mutta toimivat yhteistyössä rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa), sovelletaan jäännöspolkumyyntimarginaalia ja -vahinkomarginaalia.

(221)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giantin 72 ja 212 kappaleessa esittämän väitteen hyväksyminen samoin kuin tasoitustullien muuttaminen rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa johtivat polkumyyntitullien muuttamiseen. Muutoksesta ilmoitettiin asianomaisille osapuolille eikä siitä esitetty muita huomautuksia polkumyyntitutkimuksen puitteissa.

(222)

Sen vuoksi lopullinen polkumyyntitulli otetaan käyttöön taulukossa 6 esitetyn suuruisena.

Taulukko 6

Lopulliset toimenpiteet

(223)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja (toisin kuin koko maata koskevaa ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) sovelletaan sen vuoksi yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen yritysten ja siten nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, silloinkin kun kyseessä olisi erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä oleva yritys, sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja vaan niihin on sovellettava kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

(224)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (15), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Tätä asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(225)

Tapauksissa, joissa tasoitustulli on vähennetty polkumyyntitullista kaksinkertaisen laskemisen välttämiseksi, tasoitustullin kantamisella on tarkoitus kattaa sekä tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen että polkumyyntimarginaalin vaikutus (tukiprosentin tasoon asti). Tämän vuoksi maksettu tulli voidaan palauttaa vain, jos osoitetaan, että tulli ylittää tosiasiallisen tukiprosentin ja vastaavan polkumyyntimarginaalin. Näin ollen asetuksen (EU) 2016/1037 21 artiklan mukaisissa palautusta koskevissa tutkimuksissa olisi otettava huomioon myös vientiä harjoittavan tuottajan tilanne palautusta koskevan tutkimusajanjakson aikana vallitsevan tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suhteen.

(226)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

(227)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä 1 artiklan 3 kohdassa asetetut vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(228)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana, paitsi jos jälkimmäiset täyttävät 3 artiklassa esitetyt edellytykset.

(229)

Mahdollisten uusien viejien ja tämän asetuksen liitteessä I ja II mainittujen otokseen kuulumattomien mutta tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi säädettävä siitä, että viimeksi mainituille yrityksille määrättyä painotettua keskimääräistä tullia sovelletaan kaikkiin sellaisiin uusiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkasteluun.

(230)

Tuomioistuimen hiljattainen oikeuskäytäntö (16) huomioon ottaen on aiheellista säätää viivästyskoroista, jotka on maksettava, jos lopulliset tullit palautetaan, koska voimassa olevissa tulleja koskevissa säännöksissä ei säädetä tällaisesta korosta, ja kansallisten sääntöjen soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin vääristymiin talouden toimijoiden välillä riippuen siitä, mikä jäsenvaltio tulliselvitystä varten valitaan.

(231)

Kuten 5 kappaleessa täsmennetään, komissio asetti 3 päivänä toukokuuta 2018 unionin tuotannonalan pyynnöstä kirjaamisvelvoitteen Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnille. Tämä pyyntö on sittemmin peruttu eikä asiaa ole tutkittu sen enempää.

(232)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti.

(233)

Lopulliset tullit ovat alemmat kuin väliaikaiset tullit. Näin ollen lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät olisi vapautettava.

(234)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,