32025R1355

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - EU - 2025/1355 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32025R1355

Help

Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2025/1355, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2025, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EKP/2025/22), (uudelleenlaadittu)

ECB/2025/22

EUVL L, 2025/1355, 14.7.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1355/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1355/oj

HTML

PDF - authentic OJ

e-signature

How to verify the authenticity of the Official Journal

Euroopan unionin
virallinen lehti

L-sarja

2025/1355

14.7.2025

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 2025/1355,

annettu 2 päivänä heinäkuuta 2025,

systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EKP/2025/22)

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 artiklan, 22 artiklan ja 34.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin asetusta (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) (1) on muutettu merkittävästi useita kertoja (2). EKP:n neuvosto on kyseisen asetuksen 24 artiklan mukaisesti tarkastellut asetuksen soveltamista ja todennut, että siihen on tehtävä uusia muutoksia. Asetus olisi näin ollen selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännessä luetelmakohdassa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 3.1 artiklan neljännessä luetelmakohdassa annetaan eurojärjestelmälle tehtäväksi edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa.

(3)	Eurojärjestelmä edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa muun muassa yleisvalvonnalla.

(4)

Maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitea (CPMI), joka aiemmin oli nimeltään maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitea (CPSS), ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön (IOSCO) tekninen komitea ovat laatineet rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevat periaatteet. CPMI–IOSCO suosittelee, että nämä periaatteet pannaan täytäntöön niin täysimääräisesti kuin se on kansallisen lainsäädännön ja sääntelyn mukaan mahdollista. Maksujärjestelmien yleisvalvonnan tehokkuuden varmistamiseksi Euroopan keskuspankki (EKP) on pannut nämä periaatteet täytäntöön asetuksella (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28), jota sovelletaan sekä suuria maksuja välittäviin että pieniä maksuja välittäviin systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin.

(5)

Tätä asetusta sovelletaan sekä keskuspankkien että yksityisten toimijoiden ylläpitämiin maksujärjestelmiin. CPMI–IOSCO-periaatteiden mukaan on olemassa poikkeustapauksia, joissa periaatteita sovelletaan eri tavalla keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin asianomaisessa lainsäädännössä, sääntelyssä tai käytännöissä vahvistettujen vaatimusten vuoksi. Koska eurojärjestelmällä on yleiseen etuun liittyviä tavoitteita, velvoitteita ja institutionaalinen rakenne, jotka on määritelty perussopimuksessa ja EKPJ:n perussäännössä, eurojärjestelmän systeemisesti merkittävät maksujärjestelmät voidaan vapauttaa tietyistä tämän asetuksen mukaisista vaatimuksista. Erityisesti eurojärjestelmän systeemisesti merkittävät maksujärjestelmät olisi vapautettava tietyistä hallinnointia, alasajoa koskevia suunnitelmia, omaa pääomaa ja likvidejä varoja, vakuuksia ja sijoitusriskejä koskevista vaatimuksista, jotka kattavat samat alat kuin vastaavat EKP:n neuvoston virallisesti hyväksymät vaatimukset. Nämä poikkeukset on täsmennetty useassa asetuksen säännöksessä.

(6)

EKP:n neuvosto määrittää maksujärjestelmän suhteellisuusperiaatetta noudattaen systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi, jos se täyttää tässä asetuksessa säädetyt täsmälliset kriteerit. Lisäksi maksujärjestelmä voidaan määrittää systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi soveltaen joustavaa menetelmää, jossa otetaan huomioon laadulliset näkökohdat, kuten maksujärjestelmän koko, monimutkaisuus ja korvattavuus.

(7)

EKP:n neuvosto määrittää operaattorin kullekin systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle. Määritetty systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on tilivelvollinen toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä noudattaa tämän asetuksen mukaisia valvontavaatimuksia. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin tulisi olla euroalueella sijaitseva oikeushenkilö, joka on vastuussa kyseisen maksujärjestelmän operoinnista. Yksittäisissä poikkeustapauksissa EKP:n neuvosto voi määrittää systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriksi myös euroalueelle sijoittautuneen sivuliikkeen, joka on euroalueen ulkopuolelle sijoittautuneesta oikeushenkilöstä oikeudellisesti riippuvainen osa. Tästä syystä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin määritelmää olisi vastaavasti laajennettava.

(8)

Kun sivuliike poikkeustapauksessa nimetään systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriksi, tämän asetuksen mukaan sovellettavia vaatimuksia systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriksi määritetyn oikeushenkilön johdon kokoonpanosta, rooleista, taidoista ja vastuista olisi sovellettava vastaavasti myös tällaisen sivuliikkeen johtamiseen, ja liikkeenjohtoon osallistuvien johtajien, jotka muodostavat sivuliikkeen johdon, tulisi myös olla 9 artiklan 11 kohdan b alakohdassa määriteltyjä johdon jäseniä. Jos sivuliike on määritetty systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriksi, asianomainen toimivaltainen viranomainen voi arvioidessaan, täyttääkö systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä tämän asetuksen vaatimukset, lisäksi tarvittaessa ottaa huomioon oikeushenkilön tasolla vahvistetut systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään ja/tai systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriin liittyvät toimet ja järjestelyt.

(9)

Valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi toimivaltaisen viranomaisen olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, muun muassa toimien päällekkäisyyden sekä systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle ja asiaan liittyville viranomaisille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi. Jos sivuliike on määritetty systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriksi, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä myös sen oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, valvonnasta vastaavan viranomaisen kanssa.

(10)

Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän liiketoiminta voi vaihdella ajan mittaan. Jotta voidaan varmistaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän määrittämistä koskevien järjestelyjen luotettavuus ja samalla säilyttää jatkuvuus ja välttää maksujärjestelmien usein tapahtuvaa uudelleenluokittelua mahdollisimman pitkälti, maksujärjestelmää lakkaa olemasta systeemisesti merkittävä, jos se ei täytä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriteerejä kahdessa peräkkäisessä uudelleentarkastelussa. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän aseman säilyminen tämän ajan ei kuitenkaan välttämättä ole tarkoituksenmukaista, jos systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriteerien täyttyminen seuraavassa tarkastelussa on epätodennäköistä. Näin ollen on myös mahdollista, että luokittelua muutetaan aiemmin tapauskohtaisen arvioinnin perusteella.

(11)	Tässä asetuksessa vahvistetaan selkeästi määritellyt menettelyt sen varmistamiseksi, että asianmukaisia menettelyllisiä takeita noudatetaan ennen kuin EKP:n neuvosto tekee päätöksen maksujärjestelmän määrittämisestä systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi ja sen jälkeen.

(12)

EKP tukeutuu kansallisiin keskuspankkeihin EKPJ:n tehtävien suorittamiseksi siinä määrin kuin se katsotaan mahdolliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Kunkin systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osalta asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki nimetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi arvioimaan, täyttääkö kyseinen systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä tämän asetuksen mukaiset yleisvalvontavaatimukset. Kun kyse on Euroopan laajuisesti tarkasteltuna merkittävästä systeemisesti merkittävästä maksujärjestelmästä, yleisvalvonnasta vastaa EKP nimettynä toimivaltaisena viranomaisena. Kuitenkin siinä tapauksessa, että tällaisella systeemisesti merkittävällä maksujärjestelmällä on todennettu ja pitkäaikainen yleisvalvontasuhde kansalliseen keskuspankkiin edellisten viiden vuoden ajalta, toimivaltaisiksi viranomaisiksi nimetään kaksi eurojärjestelmän keskuspankkia: kansallinen keskuspankki, jonka kanssa pitkäaikainen valvontasuhde on vakiintunut, ja EKP.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset on suhteutettu systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien erityisiin riskeihin ja vastuisiin. Tämän asetuksen säännöksissä otetaan huomioon myös asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) nojalla toteutettuihin valvonta-arvioihin perustuvat kokemukset ja havainnot viime vuosilta sekä viimeaikainen teknologinen ja sääntelyllinen kehitys Euroopan unionissa, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554 (3).

(14)

Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän tehokkuus ja moitteeton toiminta edellyttävät sovellettavien kansallisten lakien noudattamista ja sen toimintaa koskevia selkeitä sääntöjä, menettelyjä ja sopimuksia. Lain noudattamisella tarkoitetaan kaikkien sellaisten maiden oikeusjärjestysten noudattamista, joihin systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori tai sen osallistujat ovat sijoittautuneet ja/tai joissa operaattori tai maksujärjestelmän osallistujat toimivat.

(15)

Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän tehokkuus ja moitteeton toiminta edellyttävät myös selkeitä ja asianmukaisia hallinnointia koskevia järjestelyjä, jotka on dokumentoitava selkeästi. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän hallintojärjestelyillä olisi varmistettava, että sen hallintoelin saa riskeihin liittyvien vastuiden osalta neuvoja puolueettomalta ja riippumattomalta riskinarviointikomitealta. Jotta varmistettaisiin hallintoelimen ja johdon – ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdon – jäsenten integriteetti, systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin tulisi lisäksi ottaa huomioon rekisterimerkinnät, joita näillä henkilöillä mahdollisesti on sovellettavan siviili- ja kauppaoikeuden, insolvenssioikeuden, rahoituspalvelulainsäädännön tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lainsäädännön nojalla määrätyistä tuomioista tai seuraamuksista taikka ammatilliseen vastuuseen tai petoksiin liittyvistä väärinkäytöksistä.

(16)

Lisäksi vankat ja kehittyvät puitteet oikeudellisten riskien, luotto- ja likviditeettiriskien sekä operatiivisten, yleiseen liiketoimintaan, säilytykseen, investointeihin ja muihin seikkoihin liittyvien riskien kattavaa hallintaa varten ovat olennaisen tärkeitä kaikkien sellaisten riskien tunnistamiseksi, mittaamiseksi, seuraamiseksi ja hallitsemiseksi, joita systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toiminnasta voi aiheutua tai joista sen operaattori on vastuussa. Tämä pätee myös tällaisen operaattorin vakuusjärjestelyjen, osallistujan maksujen laiminlyöntiä koskevien sääntöjen ja menettelyjen sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmien moitteettomaan toimintaan ja häiriönsietokykyyn.

(17)

Koska teknologisia välineitä on otettu yhä enemmän käyttöön ja niitä hyödynnetään systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toiminnassa ja koska kyberhyökkäyksistä ja niistä potentiaalisesti johtuvista vahingoista systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toiminnalle aiheutuva uhka on kasvanut, systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla olisi operatiivisten riskien kattavan hallinnan varmistamiseksi oltava käytössä kyberuhkien sietokykyä koskeva strategia ja järjestelmä, joka sisältää asianmukaiset menettelyt, prosessit ja kontrollit kyberriskien hallitsemiseksi tehokkaasti ja kyberuhkien sietokyvyn kasvattamiseksi. Tällaiseen kyberuhkien sietokykyä koskevaan strategiaan ja järjestelmään liittyvien vaatimusten olisi perustuttava finanssimarkkinoiden infrastruktuurien kyberuhkien sietokykyä koskeviin valvontaodotuksiin (4), jotta tietyt keskeiset odotukset olisivat systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien operaattoreita oikeudellisesti sitovia. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori testaa säännöllisesti kontrolliensa ja järjestelmiensä tehokkuutta tekemällä uhkaperusteisia tunkeutumistestejä uhkatiedusteluun perustuvan eurooppalaisen kyberresilienssin testijärjestelmän (TIBER-EU) (5) (jäljempänä ’TIBER-EU-järjestelmä’) mukaisesti. Silloin kun systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on sivuliike, toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, suorittaman testauksen, jos se voidaan katsoa TIBER-EU-järjestelmän testiä vastaavaksi ja jos se kattaa myös sivuliikkeen asiaankuuluvien kontrollien ja järjestelmien tehokkuuden.

(18)

Kun lisäksi otetaan huomioon ulkoistamisen lisääntynyt käyttö ja riskit, joita tällaiset käytännöt saattavat aiheuttaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän tehokkuudelle ja turvallisuudelle, ulkoistettuihin tehtäviin, toimintoihin ja/tai palveluihin liittyvän vastuun tulisi aina säilyä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla. Lisäksi sillä olisi oltava voimassa sopimusperusteiset järjestelyt ja menettelytavat, joilla varmistetaan, että systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori arvioi ja lieventää asianmukaisesti ulkoistamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä ennen tällaisen järjestelyn tekemistä ja ulkoistamisen aikana. Jos kyse on kriittisten tehtävien, toimintojen ja/tai palvelujen ulkoistamisesta, olisi laadittava irtautumissuunnitelmia, joilla varmistetaan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän sujuva toiminta ulkoistamisjärjestelyn päättymisen varalta. Konserninsisäiset järjestelyt eivät ole luontaisesti vähemmän riskialttiita kuin ulkoistaminen kolmansille osapuolille. Tästä syystä ulkoistamista koskevia vaatimuksia olisi sovellettava myös ulkoistamista merkitseviin konserninsisäisiin järjestelyihin, vaikka samalla tunnustetaankin järjestelyistä koituvat potentiaaliset edut.

(19)

Järjestelmäriskin vähentäminen edellyttää muun muassa selvityksen lopullisuutta, minkä vuoksi systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin olisi parhaansa mukaan pyrittävä siihen, että systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä nimetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/26/EY (6) mukaisesti. Päivänsisäinen tai reaaliaikainen selvitys on myös suositeltavaa, jos se on systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän yleisen liiketoimintamallin mukaista ja tarpeen, jotta tällaisen järjestelmän operaattori ja osallistujat kykenevät hallinnoimaan luotto- ja likviditeettiriskejään.

(20)

Objektiiviset, riskiperusteiset ja julkaistut systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään osallistumisen edellytykset, jotka mahdollistavat oikeudenmukaisen ja (hyväksyttävien riskinkontrollistandardien täyttyessä) avoimen pääsyn tällaiseen järjestelmään, lisäävät järjestelmän ja sen palvelemien markkinoiden turvallisuutta ja tehokkuutta mutta eivät rajoita suhteettomasti palvelujen vapaata tarjoamista.

(21)	Tämän asetuksen säännökset, joissa edellytetään systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin keräävän, käsittelevän ja siirtävän tietoja, eivät saisi rajoittaa osallistujien tai asiakkaiden tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista.

(22)	Kaikilta osin tehokas ja vaikuttava systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä, jolla on selkeästi määritellyt, mitattavissa ja saavutettavissa olevat päämäärät ja tavoitteet, on paras keino täyttää järjestelmän osallistujien ja sen palvelemien markkinoiden tarpeet.

(23)

Toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuus vaatia korjaavia toimia tämän asetuksen noudattamatta jättämisen korjaamiseksi tai toistuvien noudattamatta jättämisten estämiseksi ja EKP:n mahdollisuus määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia tämän asetuksen rikkomisesta on olennainen osatekijä CPMI–IOSCO-periaatteiden täytäntöönpanossa niin täysimääräisesti kuin perussopimuksessa ja EKPJ:n perussäännössä sallitaan. Korjaavia toimenpiteitä voidaan määrätä vain tämän asetuksen rikkomisista, mutta joissakin tilanteissa voi olla aiheellista aloittaa menettely tällaisten toimenpiteiden määräämiseksi epäillyn noudattamatta jättämisen perusteella ja antaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille mahdollisuus tulla kuulluksi ja antaa selvitys ennen rikkomisen toteamista. Tapauksissa, joissa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on sivuliike, korjaavat toimet tai seuraamukset olisi määrättävä sivuliikkeelle.

(24)

Operaattorilta, joka on vastikään määritetty systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoriksi tämän asetuksen nojalla tehdyssä päätöksessä, ei yhden vuoden aikana päätöksen tiedoksiannosta lukien vaadita tässä asetuksessa säädettyjen yleisvalvontavaatimusten noudattamista. Tarkoituksena on antaa hiljattain nimetylle systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille aikaa tutustua valvontavaatimuksiin ja panna ne täytäntöön,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSA

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan menettely ja perusteet, joita noudattaen maksujärjestelmä määritetään systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi, ja asetetaan valvontavaatimuksia systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien operaattoreille.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’maksujärjestelmällä’ kolmen tai useamman osallistujan, pois lukien mahdolliset maksupankit, keskusvastapuolet, selvitysyhteisöt ja epäsuorat osallistujat, välistä virallista järjestelyä, jolla on yhteiset säännöt ja standardoidut järjestelyt osallistujien välisten siirtomääräysten täytäntöönpanoa varten;

2)	’rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurilla’ osallistuvien laitosten, mukaan lukien järjestelmän operaattori, keskinäistä monenvälistä järjestelmää, jota käytetään maksujen, arvopapereiden, johdannaisten tai muiden rahoitustransaktioiden selvittämiseen, toimittamiseen tai kirjaamiseen;

3)	’eurojärjestelmän systeemisesti merkittävällä maksujärjestelmällä’ eurojärjestelmän keskuspankin omistamaa ja operoimaa systeemisesti merkittävää maksujärjestelmää;

4)	’vakuudella’ omaisuuserää tai kolmannen osapuolen sitoumusta, jota vakuuden antaja käyttää velvoitteen suorittamisen vakuutena vakuuden ottajaan nähden. Vakuudella tarkoitetaan sekä kotimaista että rajat ylittävää vakuutta;

5)	’sijoitusriskillä’ riskiä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille tai osallistujalle aiheutuvista tappioista, kun systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori sijoittaa omia tai osallistujiensa varoja, esimerkiksi vakuuksia;

’systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla’ tai ’SIPS-operaattorilla’

a)	euroalueelle sijoittautunutta oikeushenkilöä, joka vastaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operoinnista; tai

b)	poikkeustapauksissa euroalueelle perustettua sivuliikettä, joka vastaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operoinnista ja joka on euroalueen ulkopuolelle sijoittautuneesta oikeushenkilöstä oikeudellisesti riippuvainen osa;

’toimivaltaisella viranomaisella’

a)	eurojärjestelmän kansallista keskuspankkia, jolla on ensisijainen yleisvalvontavastuu ja joka on määritetty toimivaltaiseksi viranomaiseksi 3 artiklan 3 kohdan nojalla; tai

sellaisen maksujärjestelmän osalta, joka on 3 artiklan 1 kohdan iii alakohdassa säädetyt perusteet täyttävä systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä, ’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan joko

i)	EKP:tä tai

ii)	EKP:tä ja kyseistä kansallista keskuspankkia, jos ensisijainen yleisvalvontavastuu on annettu eurojärjestelmän kansalliselle keskuspankille vähintään viiden vuoden ajaksi välittömästi ennen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä;

8)	’sivuliikkeellä’ yritystä, joka ei ole oikeushenkilö ja joka on olemassa olevasta yhteisöstä oikeudellisesti riippuvainen osa;

’hallintoelimellä’ a) yhden hallintoelimen järjestelmässä SIPS-operaattorin ainoaa hallintoelintä, b) kahden hallintoelimen järjestelmässä SIPS-operaattorin hallintoneuvostoa tai vastaavaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimitettyä hallintoelintä ja c) sen oikeushenkilön hallintoelintä, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, jos SIPS-operaattori on sivuliike;

10)

’johdolla’ liikkeenjohtoon osallistuvia johtajia, kuten yhden hallintoelimen järjestelmässä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän päivittäiseen johtamiseen osallistuvia SIPS-operaattorin hallintoelimen jäseniä ja hallintoelimen nimittämiä muita systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän päivittäiseen johtamiseen osallistuvia johtajia, tai kahden hallintoelimen järjestelmässä SIPS-operaattorin liikkeenjohdosta vastaavan hallintoelimen jäseniä ja hallintoelimen tai liikkeenjohdosta vastaavan hallintoelimen nimittämiä muita systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän päivittäiseen johtamiseen osallistuvia johtajia;

11)	’sivuliikkeen johdolla’ tapauksissa, joissa sivuliike on määritetty SIPS-operaattoriksi, johtajia, jotka on virallisesti nimitetty sivuliikkeestä vastuullisiksi ja joille systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän päivittäinen johtaminen on asianmukaisesti delegoitu;

12)	’asiaan liittyvillä viranomaisilla’ viranomaisia, joilla on oikeutettu intressi saada tietoja systeemisesti merkittävästä maksujärjestelmästä lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi, esimerkiksi kriisinratkaisuviranomaisia ja suurimpien osallistujien valvojia;

13)	’oikeudellisella riskillä’ riskiä, joka aiheutuu lain tai asetuksen soveltamisesta ja johtaa yleensä tappioihin;

14)	’luottoriskillä’ riskiä siitä, että vastapuoli, joka voi olla osallistuja tai muu yhteisö, ei kykene täyttämään taloudellisia velvoitteitaan täysimääräisesti niiden erääntyessä eikä tulevaisuudessakaan;

15)	’likviditeettiriskillä’ riskiä siitä, että vastapuolella, joka voi olla osallistuja tai muu yhteisö, ei ole riittävästi varoja taloudellisten velvoitteidensa täyttämiseen niiden erääntyessä, vaikka sillä saattaa olla tulevaisuudessa riittävästi varoja niiden täyttämiseen;

16)

’operatiivisella riskillä’ riskiä siitä, että tietojärjestelmien tai sisäisten prosessien puutteet, inhimillinen virhe, johdon tekemät virheet taikka ulkopuolisista tapahtumista, kolmansista osapuolista tai ulkoistetuista tehtävistä, toiminnoista ja/tai palveluista aiheutuvat keskeytykset johtavat systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän tarjoamien palvelujen vähentymiseen, heikentymiseen tai keskeytymiseen;

17)

’yleisellä liiketoimintariskillä’ mitä tahansa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän taloudellisen aseman mahdollista heikentymistä liiketoimintayksikkönä sen seurauksena, että sen tulot pienenevät tai menot suurenevat siten, että menot ylittävät tulot, mikä johtaa tappioihin, jotka on katettava pääomalla;

18)	’säilytysriskillä’ riskiä siitä, että säilytettävinä olevat varat menetetään säilyttäjän tai alasäilyttäjän maksukyvyttömyyden, huolimattomuuden, petoksen, heikon hallinnon tai puutteellisen kirjanpidon vuoksi;

19)	’kyberriskillä’ kyberhäiriöiden toteutumisen todennäköisyyden ja niiden vaikutusten yhdistelmää;

20)

’ulkoistamisella’ SIPS-operaattorin ja kolmannen osapuolen tai konserninsisäisen yhteisön välistä järjestelyä, jonka mukaan kyseinen kolmas osapuoli tai konserninsisäinen yhteisö toteuttaa tehtäviä, toimintoja ja/tai palveluja, jotka SIPS-operaattori olisi muutoin toteuttanut, järjestelyn muodosta riippumatta;

21)

’systeemiriskillä’ riskiä siitä, että osallistuja tai SIPS-operaattori ei täytä velvoitteitaan systeemisesti merkittävässä maksujärjestelmässä, minkä seurauksena muut osallistujat ja/tai SIPS-operaattori eivät kykene täyttämään velvoitteitaan niiden erääntyessä ja millä saattaa olla sivuvaikutuksia, jotka uhkaavat rahoitusjärjestelmän vakautta tai luottamusta siihen;

22)	’korjaavalla toimenpiteellä’ erityistä toimenpidettä tai toimea, jonka toimivaltainen viranomainen määrää SIPS-operaattorille 8–27 artiklan ja 29 artiklan vaatimusten noudattamatta jättämisen korjaamiseksi tai toistumisen välttämiseksi, toimenpiteen muodosta, kestosta tai vakavuudesta riippumatta;

23)	’maksupankilla’ sellaisia maksutilejä pitävää pankkia, joissa maksujärjestelmästä aiheutuvista velvoitteista vapautuminen toteutuu;

24)

’epäsuoralla osallistujalla’ oikeushenkilöä, jolla ei ole suoraa pääsyä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän palveluihin ja jota systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän säännöt eivät tyypillisesti sido suoraan sopimuksen perusteella ja jonka siirtomääräykset systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä selvittää, toimittaa ja kirjaa suoran osallistujan välityksellä. Epäsuoralla osallistujalla on sopimussuhde suoraan osallistujaan. Kyseeseen tulevat ainoastaan seuraavat oikeushenkilöt:

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (7) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritellyt luottolaitokset;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (8); 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritellyt sijoituspalveluyritykset;

c)	yritykset, joiden päätoimipaikka on unionin ulkopuolella ja joiden toiminta vastaa edellä i ja ii alakohdassa määritellyn unionin luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen toimintaa;

d)	viranomaiset ja julkisyhteisöjen takaamat yritykset sekä direktiivin 98/26/EY 2 artiklan c, d, e ja p alakohdassa määritellyt keskusvastapuolet, selvitysosapuolet, selvitysyhteisöt ja järjestelmän ylläpitäjät;

e)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (9) 4 artiklan 4 alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (10) 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyt maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset;

25)	’siirtomääräyksellä’ direktiivin 98/26/EY (11) 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määriteltyä siirtomääräystä;

26)	’rajat ylittävällä vakuudella’ vakuutta, jonka osalta sen maan näkökulmasta, jossa omaisuuserät hyväksytään vakuudeksi, ainakin yksi seuraavista on ulkomainen: a) nimellisvaluutta, b) maa, jossa omaisuuserät sijaitsevat tai c) maa, johon liikkeeseenlaskija on sijoittautunut;

27)	’taloudellisilla velvoitteilla’ oikeudellisia velvoitteita, joita syntyy systeemisesti merkittävässä järjestelmässä osallistujien välillä tai osallistujien ja SIPS-operaattorin välillä ja jotka johtuvat systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään kirjatuista siirtomääräyksistä;

28)

’kyberhäiriöllä’ mitä tahansa tietojärjestelmässä, myös tiedonsiirron ja viestinnän mahdollistavissa verkoissa, havaittavaa poikkeamaa, joka a) vaarantaa kyberturvallisuuden tai vaikuttaa siihen haitallisesti tai b) rikkoo turvallisuusperiaatteita, turvallisuusmenettelyjä tai hyväksyttäviä käyttöperiaatteita riippumatta siitä, johtuuko se vihamielisestä toiminnasta vai ei;

29)

’suoralla osallistujalla’ oikeushenkilöä, jolla on suora pääsy systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän palveluihin sellaisen sopimussuhteen perusteella, jossa sitä sitovat asianomaisen systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän säännöt, ja joka saa lähettää siirtomääräyksiä kyseiseen järjestelmään sekä pystyy vastaanottamaan siirtomääräyksiä siltä;

30)	’kyberturvallisuudella’ tietojen ja/tai tietojärjestelmien, myös tiedonsiirron ja viestinnän mahdollistavien verkkojen, luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden säilymistä;

31)	’pankkipäivällä’ direktiivin 98/26/EY 2 artiklan n alakohdassa määriteltyä pankkipäivää;

32)	’kyberuhkalla’ mitä tahansa tilannetta, jossa on mahdollisuus hyödyntää yhtä tai useampaa haavoittuvuutta ja joka voi vaikuttaa kielteisesti kyberturvallisuuteen;

33)	’ulkoistetun palvelun tarjoajalla’ kolmatta osapuolta tai konserninsisäistä yhteisöä, jonka hoitaa tehtäviä, toimintoja ja/tai palveluja ulkoistamisjärjestelyn puitteissa;

34)	’rajat ylittävällä maksulla’ eri maihin sijoittautuneiden osallistujien välistä maksua;

35)

’riippumattomalla johtajalla’ yhden hallintoelimen järjestelmässä liikkeenjohtoon osallistumatonta hallintoelimen jäsentä ja kahden hallintoelimen järjestelmässä hallintoneuvoston tai vastaavan elimen jäsentä, jolla ei ole liike-, perhe- tai muita suhteita, jotka aiheuttaisivat eturistiriidan suhteessa asianomaiseen systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään tai sen operaattoriin, sen määräysvaltaisiin osakkeenomistajiin, sen johtoon tai osallistujiin, ja jolla ei ole ollut mitään tällaista suhdetta kahteen vuoteen ennen hallintoelimen jäsenyyttä;

36)	’elvytyssuunnitelmalla’ SIPS-operaattorin laatimaa suunnitelmaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän moitteettoman toiminnan palauttamiseksi;

37)	’hallittua alasajoa koskevalla suunnitelmalla’ suunnitelmaa, jonka SIPS-operaattori on tehnyt systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän hallittua sulkemista varten;

38)	’relevanteilla sidosryhmillä’ osallistujia ja rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja, jotka vaikuttavat riskiin systeemisesti merkittävässä maksujärjestelmässä, ja tapauskohtaisesti muita markkinatoimijoita, joita asia koskee;

39)	’kriisitilanteella’ tilannetta, tapahtumaa tai olosuhdetta, joka voi johtaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toimien, toimintojen ja/tai palvelujen lakkaamiseen tai häiriintymiseen, mukaan lukien tilanteet, jotka vaikuttavat lopulliseen toimitukseen tai estävät sen toteutumisen;

40)	’olennainen’ määrittää riskin, riippuvuuden ja/tai muutoksen, joka saattaa vaikuttaa yhteisön kykyyn toimia tai tarjota palveluja suunnitellulla tavalla;

41)	’likviditeetin tarjoajalla’ 10 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 5 kohdassa sekä 13 artiklan 1, 9 ja 11 kohdassa tarkoitetun käteisen tai 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien tarjoajaa, mukaan lukien systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osallistuja tai ulkopuolinen osapuoli;

42)	’luottovastuilla’ luoton määrää tai arvoa, johon kohdistuu se riski, että osallistuja ei suorita sitä täydestä arvostaan joko sen erääntyessä tai koskaan sen jälkeenkään;

43)	’viivästetyllä nettomaksujärjestelmällä’ (DNS) järjestelmää, jossa maksut selvitetään nettoperusteisesti keskuspankkirahalla tietyn ennalta määritetyn selvitysjakson lopussa, esimerkiksi pankkipäivän lopussa tai sen aikana;

44)

’osakkuusyrityksellä’ yritystä, jolla on määräysvalta osallistujassa tai jossa osallistujalla on määräysvalta tai joka on osallistujan kanssa saman määräysvallan alainen. Määräysvalta yrityksessä määritellään tilanteeksi, jossa a) yrityksellä on toisen yrityksen äänivaltaisista osakkeista vähintään 20 prosenttia omistuksen, määräysvallan tai hallinnan perusteella tai b) yritysten tilinpäätöstiedot annetaan konsolidoidusti;

45)	’markkinariskillä’ riskiä, joka liittyy markkinahintojen muutoksista johtuviin tappioihin sekä tase-erissä että taseen ulkopuolisissa erissä;

46)	’wrong-way-riskillä’ riskiä, joka aiheutuu osallistujaan tai liikkeeseenlaskijaan liittyvästä vastuusta, kun kyseisen osallistujan asettama tai kyseisen liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskema vakuus korreloi vahvasti sen luottoriskin kanssa;

47)	’nostro-agentilla’ pankkia, jota osapuolet käyttävät systeemisesti merkittävässä maksujärjestelmässä katteensiirtoa varten;

48)	’säilytyspankilla’ pankkia, joka pitää hallussaan ja turvaa kolmansien osapuolten rahoitusvaroja;

49)	’äärimmäisillä mutta mahdollisilla markkinaolosuhteilla’ kattavaa joukkoa historiallisia ja hypoteettisia olosuhteita, mukaan lukien kaikkein volatiileimmat ajanjaksot, joita on koettu markkinoilla, joita systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä palvelee;

50)	’yksisuuntaisella maksulla’ maksua, jossa on mukana vain yksi varojen siirto yhdessä rahayksikössä;

51)	’kaksisuuntaisella maksulla’ maksua, jossa on mukana kaksi varojen siirtoa eri rahayksiköissä vaihto arvoa vastaan -selvitysjärjestelmässä;

52)	’suunnitellulla toimituspäivällä’ päivämäärää, jonka siirtomääräyksen lähettäjä tallentaa systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään toimituspäiväksi;

53)

’pääomariskillä’ sitä riskiä, että vastapuoli menettää koko transaktion kohteena olevan arvon, eli joko sitä riskiä, että rahoitusvarojen myyjä luovuttaa omaisuuserän peruuttamattomasti mutta ei saa maksua, tai sitä riskiä, että rahoitusvarojen ostaja maksaa peruuttamattomasti rahoitusvarat mutta ei saa niitä;

54)	’julkisten tai muiden palvelujen tarjoajalla’ kolmatta osapuolta tai konserninsisäistä yhteisöä, joka tarjoaa prosesseja, julkisia tai muita palveluita, toimintaa tai niiden osia systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille;

55)	’uhkatiedustelulla’ kaikkia tietoja, jotka on koottu, muunnettu, analysoitu, tulkittu tai rikastettu, jotta saadaan tarvittavat taustatiedot päätöksentekoa varten kyberhäiriön tai kyberuhkan vaikutusten lieventämiseksi;

56)	’edelleen ulkoistamisella’ sitä, että ulkoistetun palvelun tarjoaja siirtää tehtävien, toimintojen ja/tai palvelujen tarjoamista koskevan velvoitteen toiselle kolmannelle osapuolelle tai konserninsisäiselle yhteisölle;

57)

’keskittymisriskillä’ riskiä, joka aiheutuu tietynasteisesta riippuvuudesta yksittäiseen tai useaan ulkoistettujen palvelujen tarjoajaan sillä tavoin, että tällaisen tarjoajan palvelussa esiintyvä käyttökatko, häiriö tai muu puute voi vaikuttaa haitallisesti systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään ja/tai SIPS-operaattoriin, myös vaarantamalla niiden kyvyn toimia ja tarjota palvelujaan, ja/tai vaarantaa koko unionin rahoitusvakauden.

II OSA

MÄÄRITYSPERUSTEET JA MENETTELY

3 artikla

Määritysperusteet ja järjestelmää koskeva päätös

1. Maksujärjestelmä määritetään systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi, jos

a)	jäsenvaltio, jonka rahayksikkö on euro, voi ilmoittaa sen direktiivissä 98/26/EY tarkoitettuna järjestelmänä tai sen operaattori on sijoittautunut euroalueelle, mukaan lukien sijoittautuminen sellaisen sivuliikkeen välityksellä, jonka kautta järjestelmää operoidaan; ja

vähintään kaksi seuraavista toteutuu kalenterivuoden aikana:

i)	käsiteltyjen euromääräisten maksujen keskimääräinen päivittäinen kokonaisarvo ylittää 10 miljardia euroa;

ii)

käsiteltyjen euromääräisten maksujen kokonaismäärä vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	15 prosenttia euromääräisten maksujen kokonaismäärästä unionissa,

—	5 prosenttia rajat ylittävien euromääräisten maksujen kokonaismäärästä unionissa,

—	75 prosentin markkinaosuus euromääräisten maksujen kokonaismäärästä jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro,

iii)

sen rajat ylittävä toiminta (osallistujat, jotka ovat sijoittautuneet johonkin muuhun kuin SIPS-operaattorin maahan, ja/tai rajat ylittävät linkit muihin maksujärjestelmiin) kattaa vähintään viisi maata ja tuottaa vähintään 33 prosenttia kyseisen järjestelmän käsittelemien euromääräisten maksujen kokonaismäärästä;

iv)	sitä käytetään muiden rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien selvityksessä.

Järjestelmien määritys tehdään vuosittain.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, EKP:n neuvosto voi asianmukaisen ja perustellun arvion perusteella myös päättää 3 kohdan nojalla, että maksujärjestelmä määritetään systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi, jos kyseessä on jompikumpi seuraavista tapauksista:

tällainen päätös olisi asianmukainen, kun otetaan huomioon maksujärjestelmän luonne, koko ja monimutkaisuus, osallistujien luonne ja merkitys, maksujärjestelmän korvattavuus ja vaihtoehtojen saatavuus sekä järjestelmän suhde, keskinäiset riippuvuussuhteet ja muu vuorovaikutus laajemman rahoitusjärjestelmän kanssa;

maksujärjestelmä ei täytä 1 kohdassa säädettyjä perusteita yksinomaan siksi, että 1 kohdan b alakohdassa asetetut perusteet täyttyvät kalenterivuotta lyhyemmän jakson aikana, ja on todennäköistä, että maksujärjestelmä täyttää edelleen perusteet, kun sitä arvioidaan seuraavassa uudelleentarkastelussa.

3. EKP:n neuvosto tekee perustellun päätöksen, jossa määritetään maksujärjestelmät, joihin tätä asetusta sovelletaan, niiden operaattorit ja toimivaltaiset viranomaiset. Luetteloa pidetään EKP:n verkkosivuilla, ja se päivitetään jokaisen muutoksen jälkeen.

4. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti tehty päätös pysyy voimassa kunnes se kumotaan. Systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määritettyjen maksujärjestelmien uudelleentarkastelu suoritetaan vuosittain sen varmistamiseksi, että ne täyttävät edelleen systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määrittämistä koskevat perusteet. Edellä 3 kohdan nojalla tehty päätös kumotaan, jos

a)	kahdessa peräkkäisessä uudelleentarkastelussa todetaan, että systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä ei ole täyttänyt 1 ja/tai 2 kohdassa vahvistettuja perusteita tai

yhdessä uudelleentarkastelussa todetaan, että systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä ei ole täyttänyt 1 ja/tai 2 kohdassa vahvistettuja perusteita, ja SIPS-operaattori osoittaa EKP:n neuvoston hyväksymällä tavalla, että systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä ei todennäköisesti täytä näitä perusteita ennen seuraavaa uudelleentarkastelua.

5. Maksujärjestelmän operaattorilla on 30 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta oikeus pyytää EKP:n neuvostolta sellaisen päätöksen uudelleentarkastelua, jossa kyseinen maksujärjestelmä määritetään systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi. Pyyntöön on sisällytettävä kaikki pyyntöä tukevat tiedot, ja se on osoitettava kirjallisesti EKP:n neuvostolle. EKP:n neuvoston tällaisen pyynnön johdosta antama perusteltu päätös on annettava tiedoksi kirjallisesti maksujärjestelmän operaattorille. Kirjallisessa tiedoksiannossa ilmoitetaan kyseiselle operaattorille sen oikeudesta saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi perussopimuksen mukaisesti. Jos EKP:n neuvosto ei ole tehnyt päätöstä kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, uudelleenkäsittelypyyntö katsotaan hylätyksi.

4 artikla

Kirjallinen ilmoitus systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määrittämistä koskevan menettelyn aloittamisesta

EKP ilmoittaa maksujärjestelmän operaattorille aikomuksestaan aloittaa 3 artiklan mukainen menettely kyseisen maksujärjestelmän määrittämiseksi systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi. Kirjallisessa ilmoituksessa on esitettävä kaikki olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, jotka koskevat kyseisen maksujärjestelmän mahdollista määrittämistä systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi.

5 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määrittämistä koskevan menettelyn aikana

Saatuaan 4 artiklassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen maksujärjestelmän operaattorilla on oikeus tutustua EKP:n asiakirjoihin, dokumentteihin tai muuhun aineistoon, jonka perusteella kyseinen maksujärjestelmä voidaan määrittää systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi. Tämä oikeus ei ulotu tietoihin, jotka katsotaan luottamuksellisiksi suhteessa EKP:hen, kansalliseen keskuspankkiin tai muihin kolmansiin osapuoliin, mukaan lukien muut unionin toimielimet tai elimet.

6 artikla

Oikeus tulla kuulluksi systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määrittämistä koskevan menettelyn aikana

1. EKP:n 4 artiklan mukaisesti lähettämässä kirjallisessa ilmoituksessa asetetaan määräaika, jonka kuluessa maksujärjestelmän operaattori voi kirjallisesti esittää vastalauseita, näkemyksiä ja huomautuksia kirjallisessa ilmoituksessa esitetyistä tosiseikoista ja oikeudellisista perusteista. Määräaika on vähintään 30 pankkipäivää siitä, kun maksujärjestelmän operaattori on vastaanottanut kirjallisen ilmoituksen.

2. EKP voi antaa maksujärjestelmän operaattorille tämän pyynnöstä tilaisuuden esittää näkemyksensä suullisessa kokouksessa. Kokouksesta on laadittava kirjallinen pöytäkirja, jonka kaikkien osapuolten on allekirjoitettava. Pöytäkirjasta on toimitettava jäljennös kaikille osapuolille.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, EKP voi tehdä päätöksen maksujärjestelmän määrittämisestä systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi ilman, että maksujärjestelmän operaattorille annetaan mahdollisuus esittää näkemyksiään, vastalauseitaan tai huomautuksiaan EKP:n lähettämässä kirjallisessa ilmoituksessa esitetyistä tosiseikoista ja oikeudellisista perusteista, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi rahoitusjärjestelmälle aiheutuvan merkittävän vahingon estämiseksi.

7 artikla

Systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määrittämistä koskevan päätöksen perustelut

1. Maksujärjestelmän systeemisesti merkittäväksi maksujärjestelmäksi määrittämistä koskevaan EKP:n päätökseen on liitettävä perustelut. Perusteluihin on sisällyttävä olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joihin EKP:n päätös perustuu.

2. Jollei 6 artiklan 3 kohdasta johdu muuta, EKP perustaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ainoastaan tosiseikkoihin ja oikeudellisiin perusteisiin, joista maksujärjestelmän ylläpitäjä on voinut esittää lausumia.

III OSA

SIPS-OPERAATTOREILLE ASETETUT VAATIMUKSET

8 artikla

Oikeudellinen moitteettomuus

1. SIPS-operaattorin on arvioitava, tarjoaako sovellettava lainsäädäntö kaikissa asianomaisissa oikeusjärjestelmissä suuren varmuuden ja tukeeko se systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toiminnan jokaista olennaista osa-aluetta.

2. SIPS-operaattorin on vahvistettava järjestelmää koskevat säännöt ja menettelyt ja tehtävä sopimuksia, jotka ovat selkeitä ja sovellettavan lainsäädännön mukaisia kaikissa asianomaisissa oikeusjärjestelmissä.

3. SIPS-operaattorin on kyettävä yksilöimään järjestelmän toimintaan sovellettava lainsäädäntö, säännöt, menettelyt ja sopimukset toimivaltaiselle viranomaiselle, osallistujille ja tarvittaessa osallistujien asiakkaille selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.

4. SIPS-operaattorin on varmistettava, että sen säännöt, menettelyt ja sopimukset ovat pantavissa täytäntöön kaikissa asianomaisissa oikeusjärjestelmissä ja että toimenpiteitä, joita se toteuttaa tällaisten sääntöjen, menettelyjen ja sopimusten perusteella, ei mitätöidä, peruuteta eikä keskeytetä.

5. SIPS-operaattorin, joka harjoittaa liiketoimintaa useammassa kuin yhdessä oikeusjärjestelmässä, on tunnistettava lainvalintaan liittyvät riskit ja lievennettävä niitä.

6. SIPS-operaattorin on parhaansa mukaan varmistettava, että järjestelmä nimetään direktiivin 98/26/EY mukaisesti.

9 artikla

Hallinto

1. SIPS-operaattorilla on oltava kirjatut päämäärät, joissa annetaan suuri merkitys systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän turvallisuudelle ja tehokkuudelle. Päämäärillä on nimenomaisesti tuettava rahoitusmarkkinoiden vakautta ja muita merkityksellisiä yleiseen etuun liittyviä seikkoja, erityisesti avoimia ja tehokkaita rahoitusmarkkinoita.

2. SIPS-operaattorilla on oltava tehokkaat ja kirjatut hallinnointia koskevat järjestelyt, joissa vahvistetaan selkeät ja suorat vastuu- ja tilivelvollisuussuhteet. Hallinnointia koskevien järjestelyjen on oltava toimivaltaisen viranomaisen, omistajien ja osallistujien saatavilla. SIPS-operaattorin on tehtävä ja julkistettava tiivistelmiä hallinnointia koskevista järjestelyistä.

3. Hallintoelimen tehtävät ja vastuut on määriteltävä selkeästi. Hallintoelimen tehtävien ja vastuiden tulee kattaa kaikki seuraavat:

a)	selkeiden strategisten tavoitteiden ja päämäärien vahvistaminen systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle;

b)	dokumentoitujen menettelyjen vahvistaminen systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toimintaa varten, mukaan lukien menettelyt, joilla tunnistetaan sen jäsenten eturistiriidat sekä käsitellään ja ratkaistaan ne;

c)	eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta huolehtiminen johdon jäsenten tehokkaasta valinnasta, valvonnasta ja tarvittaessa irtisanomisesta;

d)	eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta parhaita käytäntöjä vastaavien ja pitkäaikaisiin saavutuksiin perustuvien, asianmukaisten palkkiojärjestelmien käyttöönotto.

4. Eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta hallintoelimen on tarkasteltava sekä omia suorituksiaan kokonaisuutena että hallintoelimen yksittäisten jäsenten suorituksia vähintään vuosittain.

5. Hallintoelimen kokoonpanon on oltava omiaan varmistamaan toiminnan moitteettomuus ja siinä on oltava – eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta – edustettuna systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä sekä koko rahoitusjärjestelmää koskeva tekninen taito, tietämys ja kokemus, jotta hallintoelin kykenee täyttämään tehtävänsä ja kantamaan vastuunsa. Kokoonpanossa on otettava huomioon myös kansallisessa lainsäädännössä edellytetty toimivaltuuksien jako. Siltä osin kuin se on kansallisen lain mukaan sallittua, hallintoelimen jäseninä on oltava myös liikkeenjohtoon osallistumattomia hallintoelimen jäseniä, joista vähintään yksi on riippumaton johtaja; vaatimus ei koske eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä.

6. Hallintoelimen tulee laatia kirjallinen riskienhallintakehikko, jota se valvoo ja

a)	joka sisältää SIPS-operaattorin riskitoleranssia ja riskinottohalua koskevat toimintaperiaatteet;

b)	jossa vahvistetaan riskiä koskeviin päätöksiin liittyvät vastuut ja tilivelvollisuus;

c)	jossa määritellään päätöksenteko kriisi- ja hätätilanteissa;

d)	jossa määritellään sisäisen valvonnan toiminnot.

Hallintoelin perustaa riskikomitean, joka avustaa sitä riskeihin liittyvien tehtävien hoitamisessa. Riskikomitea neuvoo hallintoelintä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän riskienhallinnassa.

Hallintoelimen on varmistettava kolme selkeää ja tehokasta puolustuslinjaa (operatiivinen toiminta, riskinhallinta ja sisäinen tarkastus), jotka ovat toisistaan erillisiä ja riippumattomia ja joilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit sekä mahdollisuus saattaa asioita hallintoelimen käsiteltäväksi.

7. Päätökset, joilla on merkittävä vaikutus systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän riskiprofiiliin, sekä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toimintaan sovellettavat keskeiset riskiasiakirjat edellyttävät hallintoelimen hyväksyntää. Hallintoelin hyväksyy ja tarkastelee uudelleen vuosittain vähintään 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kattavat riskienhallinnan periaatteet, 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun elvytyssuunnitelman ja hallittua alasajoa koskevan suunnitelman, 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun pääomasuunnitelman, 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut luotto- ja likviditeettiriskiä koskevat periaatteet, 12 artiklassa tarkoitetun riskien hallintaan liittyvän vakuuskehyksen, 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän sijoitusstrategian, 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun operatiivisten riskien hallintaa koskevat periaatteet ja 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun toiminnan jatkuvuuden turvaamista koskevan suunnitelman, 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyberuhkien sietokykyä koskevat periaatteet ja strategian sekä 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ulkoistamista koskevat periaatteet.

8. Hallintoelin varmistaa, että tärkeissä päätöksissä, jotka vaikuttavat systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän tekniseen ja operatiiviseen rakenteeseen, sääntöihin ja kokonaisstrategiaan, erityisesti mitä tulee velvoitteiden määritys- ja toteutusjärjestelyn valintaan, toiminnan rakenteeseen, selvitettyjen tai toimitettujen tuotteiden laajuuteen sekä teknologian ja menettelyjen käyttöön, otetaan asianmukaisella tavalla huomioon systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän relevanttien sidosryhmien oikeutetut edut. Relevantteja sidosryhmiä ja tarvittaessa suurta yleisöä kuullaan riittävän hyvissä ajoin etukäteen tällaisista päätöksistä.

9. Johdon ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdon rooli ja vastuualueet, johdon ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdon sisäiset raportointisuhteet sekä johdon ja hallintoelimen ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdon ja sen oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, hallintoelimen väliset raportointisuhteet on määriteltävä selkeästi. Jotta johto kykene täyttämään SIPS-operaattorin toimintaan ja riskienhallintaan liittyvät vastuunsa, johdon kokoonpanon ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdon kokoonpanon on oltava sellainen, että se takaa henkilökohtaisen riippumattomuuden sekä tarkoituksenmukaisen yhdistelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä ja koko rahoitusjärjestelmää koskevia teknisiä taitoja, tietämystä ja kokemusta.

10. Hallintoelimen alaisuudessa toimiva johto ja soveltuvin osin sen oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, hallintoelimen ja johdon alaisuudessa toimiva sivuliikkeen johto ovat vastuussa seuraavien seikkojen varmistamisesta:

a)	SIPS-operaattorin toiminta vastaa sen päämääriä, strategiaa ja riskitoleranssia;

b)	sisäinen valvonta ja siihen liittyvät menettelyt suunnitellaan ja pannaan täytäntöön ja niitä valvotaan asianmukaisesti SIPS-operaattorin päämäärien edistämiseksi;

c)	sisäinen valvonta ja siihen liittyvät menettelyt tarkistetaan säännöllisesti ja niitä testaavat hyvin koulutetut ja henkilöstöresursseiltaan riittävät riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen toiminnot;

d)	niiden aktiivinen osallistuminen riskikontrolliprosessiin;

e)	systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän riskienhallintajärjestelmään kohdennetaan riittävät resurssit.

11. Jos sivuliike määritetään SIPS-operaattoriksi,

a)	tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi tarvittavien tehtävien hoitaminen siirretään asianmukaisesti sivuliikkeen johdolle; ja

b)	kaikki liikkeenjohtoon osallistuvat johtajat, jotka muodostavat sivuliikkeen johdon, kuuluvat myös sen oikeushenkilön johtoon, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on.

Edellä b alakohtaa sovellettaessa ’johtoon kuulumisella’ tarkoitetaan yhden hallintoelimen järjestelmässä oikeushenkilön päivittäiseen johtamiseen osallistuvia hallintoelimen jäseniä ja hallintoelimen nimittämiä muita johtajia, jotka osallistuvat oikeushenkilön päivittäiseen johtamiseen, tai kahden hallintoelimen järjestelmässä liikkeenjohdosta vastaavan hallintoelimen jäseniä ja hallintoelimen tai liikkeenjohdosta vastaavan hallintoelimen nimittämiä muita johtajia, jotka osallistuvat oikeushenkilön päivittäiseen johtamiseen.

12. Varmistaessaan riippumattomuutta koskevien vaatimuksen noudattamisen edellä 5 ja 9 kohdan mukaisesti, SIPS-operaattorin on otettava huomioon rekisterimerkinnät, joita hallintoelimen jäsenillä, johtoon kuuluvilla henkilöillä tai soveltuvin osin sivuliikkeen johtoon kuuluvilla henkilöillä mahdollisesti on sovellettavan siviili- ja kauppaoikeuden, insolvenssioikeuden, rahoituspalvelulainsäädännön tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lainsäädännön nojalla määrätyistä tuomioista tai seuraamuksista taikka ammatilliseen vastuuseen tai petoksiin liittyvistä väärinkäytöksistä.

10 artikla

Kattavaa riskienhallintaa koskevat periaatteet

1. SIPS-operaattori huolehtii vakaan riskinhallintajärjestelmän perustamisesta ja ylläpitämisestä sellaisten riskien tunnistamiseksi, mittaamiseksi, seuraamiseksi ja hallitsemiseksi, joita systeemisesti merkittävässä maksujärjestelmässä syntyy tai joista se vastaa. Sen on arvioitava riskinhallintajärjestelmää vähintään vuosittain. Riskienhallintajärjestelmää koskevat seuraavat vaatimukset:

a)	sen tulee sisältää systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin riskitoleranssia koskevat periaatteet ja asianmukaiset riskienhallintakeinot;

b)	siinä on vahvistettava vastuut ja tilivelvollisuus riskiä koskevista päätöksistä;

siinä on käsiteltävä päätöksentekoa systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään liittyvissä kriisitilanteissa, mukaan lukien rahoitusmarkkinoiden kehityskulut, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti markkinoiden likviditeettiin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen missä tahansa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro ja johon systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori tai jokin osallistujista on sijoittautunut.

2. SIPS-operaattorin on tarjottava kannustimia osallistujille ja tarvittaessa niiden asiakkaille sellaisten riskien hallitsemiseksi ja rajoittamiseksi, joita niistä aiheutuu systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle ja joita niille aiheutuu tällaisesta järjestelmästä. Osallistujien osalta tällaisten kannustimien tulee sisältää tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava taloudellisten seuraamusten järjestelmä tai tappionjakamisjärjestelyjä taikka molemmat.

3. SIPS-operaattorin on tutkittava vähintään vuosittain olennaiset riskit, joita järjestelmälle aiheuttavat keskinäisten riippuvuuksien seurauksena muut yhteisöt, mukaan lukien rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, maksupankit, likviditeetin tarjoajat ja palveluntarjoajat ja muut vastaavat yhteisöt ja joita järjestelmä aiheuttaa näille infrastruktuureille ja yhteisöille. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on kehitettävä riskinhallintakeinoja, jotka ovat vahvoja ja oikeassa suhteessa todettuun riskin tasoon.

4. SIPS-operaattorin on määriteltävä järjestelmän kriittiset tehtävät, toiminnot ja palvelut. SIPS-operaattorin on yksilöitävä erityiset tilanteet, jotka saattavat estää sitä tarjoamasta näitä kriittisiä toimintoja ja palveluja ja jatkamasta toimintaansa, ja arvioitava kaikkien vaihtoehtojen vaikuttavuutta elpymisen ja, eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta, hallitun alasajon kannalta. Sen on arvioitava systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittiset toiminnot ja palvelut vähintään vuosittain. SIPS-operaattorin on laadittava tämän arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoinen suunnitelma järjestelmän elvyttämistä ja, eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta, hallittua alasajoa varten. Elvytystä ja hallittua alasajoa koskevan suunnitelman tulee sisältää muun muassa keskeisten elvyttämistä ja hallittua alasajoa koskevien strategioiden olennaiset seikat kattava tiivistelmä, systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisten toimintojen ja palvelujen kuvaus sekä niiden toimenpiteiden kuvaus, joita tarvitaan keskeisten strategioiden täytäntöönpanemiseksi. SIPS-operaattorin on tarvittaessa annettava asiaan liittyville viranomaisille tiedot, joita nämä tarvitsevat kriisinratkaisusuunnitelmaa varten.

11 artikla

Luottoriski

1. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön kattava toimintamalli, jolla se mittaa, seuraa ja hallinnoi järjestelmän osallistujiin liittyviä luottovastuitaan ja osallistujien keskinäisiä luottovastuita, jotka johtuvat järjestelmän maksu-, selvitys- ja toimitusprosesseista.

2. SIPS-operaattorin on tunnistettava kaikki luottoriskin lähteet. Luottovastuita on mitattava ja seurattava päivän kuluessa käyttämällä ajantasaista tietoa ja asianmukaisia riskienhallintakeinoja.

3. Jos kyseessä on viivästetty nettomaksujärjestelmä, SIPS-operaattorin on varmistettava, että

a)	taloudelliset velvoitteet vahvistetaan viimeistään silloin, kun siirtomääräys sisällytetään kunkin osallistujan käytettävissä olevien nettoselvityspositioiden laskentaan ja

b)	riittäviä varoja pidetään niistä johtuvien, 4 ja 5 kohdan mukaisten luottovastuiden kattamiseksi viimeistään a alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana.

4. SIPS-operaattorin, jolle syntyy järjestelmän toimintojen aikana luottovastuu osallistujiaan kohtaan, mukaan lukien operaattori, joka ylläpitää takuuta tarjoavaa viivästettyä nettomaksujärjestelmää (DNS), on katettava luottovastuunsa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osallistujiin nähden käyttämällä vakuutta, takuurahastoja, omaa pääomaa (sen jälkeen kun yleisen liiketoimintariskin kattamiseksi kohdennettu summa on vähennetty) tai muita vastaavia rahoitusresursseja.

5. SIPS-operaattorin, mukaan lukien operaattori, joka ylläpitää viivästettyä nettomaksujärjestelmää (DNS), joka ei tarjoa selvitystakuuta mutta jossa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osallistujilla on systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän maksu-, selvitys- ja toimitusprosesseista johtuvia luottovastuita, on otettava käyttöön säännöt ja sopimusjärjestelyt näiden osallistujien kanssa. Säännöissä tai sopimusjärjestelyissä on varmistettava, että systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osallistujilla on 4 kohdassa tarkoitetut riittävät resurssit kattamaan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän maksu-, selvitys- ja toimitusprosesseista aiheutuvat luottovastuut niiden kahden osallistujan osalta, joilla yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa on kokonaisuutena suurin luottovastuu.

6. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on laadittava säännöt ja menettelyt sellaisten tappioiden varalta, jotka seuraavat suoraan siitä, että yksi tai useampi osallistuja jättää täyttämättä velvoitteensa järjestelmää kohtaan. Näissä säännöissä ja menettelyissä on käsiteltävä mahdollisesti kattamatta jäävien tappioiden jakamista, esimerkiksi kaikkien sellaisten varojen takaisinmaksua, joita systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori saattaa lainata likviditeetin tarjoajilta. Niiden tulee sisältää systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin säännöt ja menettelyt, jotka koskevat järjestelmän kriisitilanteessa käyttämien rahoitusresurssien täydentämistä 4 ja 5 kohdassa vahvistetulle tasolle.

12 artikla

Vakuudet

1. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori saa hyväksyä vakuudeksi vain seuraavat rahoitusvarat:

a)	käteinen ja

omaisuuserät, joihin liittyy matalia luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, eli omaisuuserät, joiden operaattori voi osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle riittävän sisäisen arvioinnin perusteella täyttävän kaikki seuraavat edellytykset:

i)	niiden liikkeeseenlaskijaan liittyy matala luottoriski;

ii)	ne ovat vapaasti siirrettävissä ilman laissa asetettuja rajoitteita tai kolmannen osapuolen vaateita;

iii)	ne ovat sellaisen rahayksikön määräisiä, johon liittyvää riskiä kyseinen systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori hallinnoi;

iv)	niistä julkaistaan säännöllisesti luotettavia hintatietoja;

v)	niihin ei muutoin liity merkittävää wrong-way-riskiä;

vi)

niitä ei laske liikkeeseen osallistuja, joka antaa vakuuden, tai yhteisö, joka kuuluu samaan konserniin kuin kyseinen osallistuja, paitsi silloin kun kyseessä on katettu joukkolaina ja vain siinä tapauksessa, että vakuussammioon kuuluvat omaisuuserät erotellaan asianmukaisesti vankan lainsäädäntökehyksen puitteissa ja ne täyttävät edellä i–v alakohdassa asetetut vaatimukset.

Kun SIPS-operaattori tekee i–vi alakohdassa tarkoitetun sisäisen arvioinnin, sen on määriteltävä ja dokumentoitava objektiivinen menetelmä ja sovellettava sitä.

2. SIPS-operaattorin on laadittava strategiat ja menetelmät ja toteutettava niitä luoton laadun, markkinoiden likviditeetin ja hinnan volatiliteetin seuraamiseksi kunkin vakuudeksi hyväksytyn omaisuuserän osalta. SIPS-operaattorin on arvioitava säännöllisesti ja vähintään vuosittain vakuuden arvostukseen liittyvien strategioidensa ja menettelyjensä asianmukaisuutta. Tällainen arviointi on suoritettava myös aina, kun tapahtuu olennainen muutos, joka vaikuttaa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän riskialttiuteen. SIPS-operaattorin on arvostettava vakuutensa markkina-arvoon vähintään päivittäin.

3. SIPS-operaattorin on sovellettava vakaita ja varovaisia aliarvostuksia (haircut) ja testattava niitä vähintään vuosittain ottaen huomioon epävakaat markkinaolosuhteet. Aliarvostusmenettelyt on annettava muun kuin aliarvostusmenettelyt luoneen ja niitä soveltaneen henkilöstön hyväksyttäväksi vähintään vuosittain.

4. SIPS-operaattorin on ryhdyttävä toimenpiteisiin tiettyjen omaisuuserien hallussapidon keskittymisen välttämiseksi, mikäli keskittyminen heikentäisi merkittävästi mahdollisuutta muuttaa tällaiset omaisuuserät nopeasti likvideiksi varoiksi ilman merkittäviä haitallisia hintavaikutuksia.

5. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin, joka hyväksyy rajat ylittävän vakuuden, on tunnistettava riskit, jotka liittyvät sen käyttöön, ja vähennettävä näitä riskejä sekä varmistettava, että rajat ylittävää vakuutta voidaan käyttää ajallaan.

6. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on käytettävä tuloksekasta ja operatiivisesti joustavaa vakuudenhallintajärjestelmää.

7. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta eurojärjestelmän systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään.

13 artikla

Likviditeettiriski

1. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön kattava järjestely systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osallistujien, maksupankkien, nostro-agenttien, säilytyspankkien, likviditeetin tarjoajien ja muiden merkityksellisten yhteisöjen aiheuttamien likviditeettiriskien hallitsemiseksi. SIPS-operaattorin on tarjottava osallistujille asianmukaiset keinot likviditeetin hallintaa varten sekä valvottava ja edistettävä likviditeetin sujuvaa liikkumista järjestelmässä.

2. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön operatiivisia ja analyyttisiä keinoja, joiden avulla se kykenee jatkuvasti ja oikea-aikaisesti tunnistamaan, mittaamaan ja seuraamaan toimitus- ja rahoitusvirtoja, esimerkiksi päivänsisäisen luoton käyttöä.

3. Viivästettyä nettomaksujärjestelmää operoivan SIPS-operaattorin on varmistettava, että

a)	taloudelliset velvoitteet vahvistetaan viimeistään silloin, kun siirtomääräys sisällytetään kunkin osallistujan käytettävissä olevien nettoselvityspositioiden laskentaan ja

b)	riittäviä likvidejä varoja pidetään 4 ja 7 kohdan mukaisesti viimeistään a alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana.

4. SIPS-operaattorilla on oltava hallussaan, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan, taloudellisten velvoitteiden syntymishetkestä lähtien jatkuvasti riittävä määrä likvidejä varoja kaikissa rahayksiköissä, joita se käyttää toiminnassaan, jotta se pystyy toteuttamaan taloudelliset velvoitteet samana päivänä erilaisissa mahdollisissa kriisitilanteissa. Tämä kattaa tarvittaessa päivänsisäisen tai monipäiväisen toimituksen. Kriisitilanteisiin kuuluvat seuraavat:

a)	osallistuja, jolla on yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa suurin yhteenlaskettu taloudellinen velvoite, laiminlyö velkansa äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa; ja

b)	muut 12 kohdan mukaiset tilanteet.

5. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla, joka toimittaa yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on oltava 4 kohdan mukaisesti hallussaan riittävä määrä likvidejä varoja taloudellisten velvoitteiden oikea-aikaista suorittamista varten siltä varalta, että osallistuja, jolla on yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa suurin yhteenlaskettu taloudellinen velvoite 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla laiminlyö velvoitteensa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan tällaisia varoja seuraavissa muodoissa:

a)	käteisenä eurojärjestelmässä tai

Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (12) ja Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa EKP/2014/31 (13) vahvistetussa eurojärjestelmän vakuusjärjestelyssä tarkoitettuna hyväksyttävänä vakuutena sillä edellytyksellä, että SIPS-operaattori kykenee osoittamaan, että vakuus on helposti saatavilla ja muutettavissa käteiseksi ennalta suunniteltuja ja erittäin luotettavia rahoitusjärjestelyjä käyttäen samana päivänä, myös epävakaissa markkinaolosuhteissa.

6. SIPS-operaattorilla, joka toimittaa yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on oltava 4 kohdan b alakohdan mukaisesti hallussaan ylimääräisiä likvidejä varoja jollakin 5 kohdassa tarkoitetuista tavoista tai sillä on oltava tällaisia varoja luotettavassa liikepankissa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan tällaisia varoja yhden tai useamman instrumentin muodossa seuraavasti:

a)	luottolimiittisopimuksina;

b)	valuuttaswapsopimuksina;

c)	repo-sopimuksina;

d)	12 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttävinä omaisuuserinä, jotka ovat säilyttäjän hallussa;

e)	sijoituksina.

7. Kaikkien instrumenttien on mahdollistettava käteisen käytettävissä oleminen sellaisessa ajassa, että maksut voidaan suorittaa samana päivänä. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on erityisesti pystyttävä osoittamaan muiden kuin käteisinstrumenttien osalta, että ne ovat helposti saatavilla ja muutettavissa käteiseksi ennalta suunniteltuja ja erittäin luotettavia rahoitusjärjestelyjä käyttäen samana päivänä, myös epävakaissa markkinaolosuhteissa.

SIPS-operaattorin on oltava valmis osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle riittävän sisäisen arvioinnin perusteella, että liikepankki on luotettava.

SIPS-operaattorilla, joka toimittaa kaksisuuntaisia tai yksisuuntaisia muita kuin euromääräisiä maksuja, on oltava 4 kohdan mukaisesti hallussaan riittävä määrä likvidejä varoja 6 kohdassa tarkoitetussa muodossa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on tällaiset varat hallussaan.

8. Jos SIPS-operaattori täydentää 4 kohdassa tarkoitettuja varoja muilla omaisuuserillä, näiden omaisuuserien on oltava todennäköisesti jälkimarkkinakelpoisia tai hyväksyttävissä vakuudeksi (esim. luottolimiitit, swapit tai repot) erityisjärjestelynä velan laiminlyöntitapauksessa, vaikka tätä ei voida järjestää luotettavasti etukäteen eikä taata äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa. Jos osallistuja täydentää 4 kohdassa tarkoitettuja varoja muilla omaisuuserillä, SIPS-operaattorin on varmistettava, että nämä omaisuuserät täyttävät tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä vahvistetut vaatimukset. Omaisuuserien oletetaan olevan todennäköisesti jälkimarkkinakelpoisia tai hyväksyttävissä vakuudeksi, jos systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on ottanut huomioon vakuuden hyväksyttävyyttä koskevat asianomaisen keskuspankin säännöt ja käytännöt.

9. SIPS-operaattori ei saa olettaa, että keskuspankin kriisiluottoa on saatavilla.

10. SIPS-operaattorin on noudatettavaa asiaankuuluvaa huolellisuutta arvioidessaan, että kullakin 4 kohdassa tarkoitetulla systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän likvidien varojen tarjoajalla on

a)	riittävät ja ajantasaiset tiedot käteisen tai muiden varojen tarjoamiseen liittyvien likviditeettiriskien ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi; ja

b)	kyky tarjota käteistä rahaa tai omaisuuseriä edellytetyllä tavalla.

SIPS-operaattorin on tarkistettava vähintään vuosittain, että se noudattaa velvoitetta asianmukaiseen huolellisuuteen. Vain yksiköt, jotka voivat saada luottoa liikkeeseen laskevalta keskuspankilta, hyväksytään likviditeetin tarjoajiksi. SIPS-operaattorin on säännöllisesti testattava likvidien varojen käytettävyyttä koskevat järjestelmän menettelyt.

11. SIPS-operaattorin, jolla on pääsy keskuspankin tileihin, maksupalveluihin tai arvopaperipalveluihin, on käytettävä näitä palveluja, jos se on käytännössä mahdollista.

12. SIPS-operaattorin on määritettävä tarvittava määrä ja testattava tiukoilla stressitesteillä säännöllisesti, että likvidien varojen määrä on riittävä 4 ja 5 kohdan vaatimusten täyttämiseksi. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on stressitestejä tehdessään otettava huomioon useita erilaisia tilanteita, esimerkiksi tilanne, jossa yksi tai useampi osallistuja laiminlyö velvoitteensa samana päivänä ja kahtena tai useampana peräkkäisenä päivänä.

Tällaisia tilanteita tarkasteltaessa on otettava huomioon systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän rakenne ja toiminta ja tutkittava kaikki yhteisöt, jotka saattaisivat aiheuttaa olennaisia likviditeettiriskejä systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle, mukaan lukien maksupankit, nostro-agentit, säilytyspankit, likviditeetin tarjoajat ja niihin liittyvät rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit. Näiden tilanteiden on mahdollisuuksien mukaan katettava usean päivän jakso.

13. SIPS-operaattorin on dokumentoitava syyt, joiden vuoksi sillä on hallussaan käteistä rahaa ja muita omaisuuseriä, joita se itse tai sen osallistujat pitävät, ja sillä on oltava niiden hallinnointia koskevat asianmukaiset järjestelyt. Sen on otettava käyttöön selkeät menettelyt stressitestiensä tulosten raportoimiseksi hallintoelimelle, ja sen on käytettävä näitä tuloksia likviditeettiriskin hallintajärjestelmänsä riittävyyden arviointia ja siihen tehtäviä muutoksia varten.

14. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön selkeät säännöt ja menettelyt, jotta systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä voi toimittaa samana päivänä ja tarvittaessa oikea-aikaisesti päivänsisäisesti ja monipäiväisesti taloudellisia velvoitteita, jos yksi tai useampi sen osallistujista laiminlyö velvoitteensa. Näissä säännöissä ja menettelyissä on

a)	käsiteltävä ennalta arvaamattomia ja mahdollisesti kattamattomia likviditeettivajeita;

b)	pyrittävä välttämään taloudellisten velvoitteiden samana päivänä tapahtuvan toimituksen mitätöimistä, peruuttamista tai viivästymistä;

c)	ilmoitettava, miten systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriisitilanteen aikana käyttämät käteinen raha ja muut omaisuuserät täydennetään 4–6 kohdassa edellytettyihin määriin.

14 artikla

Lopullinen toimitus

SIPS-operaattorin on otettava käyttöön säännöt ja menettelyt, jotka mahdollistavat sen, että lopullinen toimitus voi tapahtua viimeistään suunnitellun toimituspäivän lopussa.

15 artikla

Rahalla tehtävät toimitukset

1. SIPS-operaattorin, joka toimittaa yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on varmistettava, että lopullinen toimitus tehdään keskuspankkirahassa. SIPS-operaattorin, joka toimittaa muiden systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien maksuja, on pyrittävä mahdollistamaan tällaisten maksujen toimitus myös kriisitilanteissa.

2. SIPS-operaattorin, joka toimittaa muita kuin euromääräisiä kaksisuuntaisia tai yksisuuntaisia maksuja, on varmistettava, että lopullinen toimitus tehdään keskuspankkirahassa, jos se on käytännössä mahdollista ja saatavilla.

3. Jos keskuspankkirahaa ei käytetä, SIPS-operaattorin on varmistettava, että maksuja rahalla toimitettaessa käytetään varoja, joihin liittyy hyvin vähän tai ei lainkaan luotto- ja likviditeettiriskiä.

4. Jos maksuja toimitetaan liikepankkirahassa, SIPS-operaattorin on seurattava, hallittava ja rajoitettava luotto- ja likviditeettiriskejä, jotka johtuvat maksupankkeina toimivista liikepankeista. SIPS-operaattorin on erityisesti laadittava maksupankeilleen tiukat vaatimukset, joissa otetaan huomioon muun muassa niiden sääntely ja valvonta, luotettavuus, pääomittaminen, likviditeetin saanti ja operatiivinen luotettavuus, ja seurattava niiden noudattamista. SIPS-operaattorin on myös seurattava ja hallittava luotto- ja likviditeettivastuiden keskittymistä systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien liikepankeille, jotka toimivat maksupankkeina.

5. Jos SIPS-operaattori selvittää maksuja rahalla omassa kirjanpidossaan, sen on pienennettävä luotto- ja likviditeettiriskinsä mahdollisimman pieniksi ja kontrolloitava niitä tarkasti.

6. Jos maksu toimitetaan liikepankkirahassa, SIPS-operaattorin oikeudellisissa sopimuksissa kaikkien maksupankkeina toimivien liikepankkien kanssa on todettava selkeästi,

a)	milloin siirtojen odotetaan tapahtuvan yksittäisten maksupankkien kirjanpidossa;

b)	että siirtojen on oltava lopullisia, kun ne tehdään;

c)	että vastaanotettujen varojen on oltava siirrettävissä niin pian kuin mahdollista, viimeistään päivän loppuun mennessä.

16 artikla

Maksu maksua vastaan

SIPS-operaattorin, joka käyttää maksu maksua vastaan -mekanismia, on poistettava pääomariski varmistamalla, että velvoite toimitetaan lopullisesti jos ja vain jos myös siihen liittyvä velvoite toimitetaan lopullisesti. Tätä sääntöä on noudatettava siitä riippumatta, onko toimitus brutto- vai nettoperusteinen, kun toimitus tulee lopulliseksi.

17 artikla

Osallistujien maksulaiminlyöntiä koskevat säännöt ja menettelyt

1. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön järjestelmän säännöissä ja menettelyissä osallistujan velan laiminlyönnin määritelmä, joka sisältää vähintään sen, että osallistuja laiminlyö taloudelliset velvoitteensa niiden erääntyessä esimerkiksi operatiivisista syistä taikka sopimusrikkomuksen tai kyseistä osallistujaa koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen vuoksi. SIPS-operaattorin on erotettava toisistaan automaattinen ja harkinnanvarainen laiminlyönti. Jos kyseessä on harkinnanvarainen laiminlyönnin toteaminen, SIPS-operaattorin on yksilöitävä, mikä yhteisö käyttää tätä harkintavaltaa. Sen on arvioitava tämä määritelmä vähintään vuosittain.

2. SIPS-operaattorilla on oltava velan laiminlyöntiä koskevat säännöt ja menettelyt, joiden avulla se kykenee edelleen täyttämään velvoitteensa osallistujan laiminlyödessä velkansa ja jotka koskevat varojen täydentämistä laiminlyönnin jälkeen. Säännöissä ja menettelyissä on määriteltävä vähintään kaikki seuraavat asiat:

a)	toimet, joihin SIPS-operaattori voi laiminlyönnin tapahtuessa ryhtyä;

b)	se, onko tällaisiin toimiin ryhtyminen automaattista vai harkinnanvaraista, ja keinot, joilla tätä harkintavaltaa käytetään;

c)	mahdolliset muutokset SIPS-operaattorin normaaleihin selvityskäytäntöihin oikea-aikaisen selvityksen varmistamiseksi;

d)	maksujen hallinnointi niiden käsittelyn eri vaiheissa;

e)	toimien todennäköinen järjestys;

f)	asianomaisten osapuolten tehtävät, velvoitteet ja vastuut, mukaan lukien osallistujat, jotka eivät ole laiminlyöneet velvoitteitaan;

g)	muut mekanismit, jotka on aktivoitava velan laiminlyönnin vaikutuksen rajoittamiseksi.

3. SIPS-operaattorin on valmistauduttava panemaan täytäntöön velan laiminlyöntiä koskevat sääntönsä ja menettelynsä, mukaan lukien kaikki asianmukaiset harkinnanvaraiset menettelyt, joista määrätään sen säännöissä. SIPS-operaattorin on varmistettava muun muassa, että a) sillä on operatiiviset valmiudet, mukaan lukien riittävästi hyvin koulutettua henkilöstöä, 2 kohdassa esitettyjen menettelyjen panemiseksi täytäntöön oikea-aikaisesti, ja b) systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän säännöissä ja menettelyissä käsitellään dokumentointi-, tieto- ja viestintätarpeita sekä yhteensovittamista, mikäli mukana on useampi kuin yksi rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri tai viranomainen.

4. SIPS-operaattorin on julkaistava 2 kohdassa mainittujen sääntöjen ja menettelyjen keskeiset seikat ja vähintään kaikki seuraavat tiedot:

a)	olosuhteet, joissa toimenpiteet toteutetaan;

b)	toimenpiteiden toteuttaja;

c)	toteutettavien toimenpiteiden laajuus;

d)	mekanismit, joilla käsitellään SIPS-operaattorin velvoitteita niitä osallistujia kohtaan, jotka eivät ole laiminlyöneet velvoitteitaan.

5. SIPS-operaattorin on testattava ja arvioitava 2 kohdassa mainitut järjestelmän säännöt ja menettelyt vähintään vuosittain tai aina kun järjestelmään tehdään olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat näihin sääntöihin ja menettelyihin. SIPS-operaattorin on otettava järjestelmän osallistujat ja relevantit intressiryhmät mukaan tällaiseen testaukseen ja arviointiin.

18 artikla

Yleinen liiketoimintariski

1. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön vahvat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät tunnistaakseen, seuratakseen ja hallitakseen yleisiä liiketoimintariskejä, esimerkiksi tappioita, jotka johtuvat liiketoimintastrategian heikosta täytäntöönpanosta, negatiivisesta kassavirrasta tai odottamattomista ja liian suurista toimintamenoista.

2. SIPS-operaattorin on pidettävä yllä toteuttamiskelpoista elvytyssuunnitelmaa ja, eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta, hallittua alasajoa koskevaa suunnitelmaa, kuten 10 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

3. SIPS-operaattorin on yleisen liiketoimintansa riskiprofiilin ja kriittisten toimintojensa ja palvelujensa elvyttämiseen ja/tai hallittuun alasajoon tarvittavan ajan perusteella määritettävä niiden omaisuuserien määrä, jotka ovat tarpeen 2 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseen. Määrän on vastattava vähintään kuuden kuukauden juoksevia liiketoiminnan kuluja.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun määrän kattamiseksi SIPS-operaattorin on pidettävä hallussaan likvidejä nettovaroja, jotka rahoitetaan omalla pääomalla, esimerkiksi kantaosakkeita, ilmoitettuja rahastoja tai edellisten tilikausien voittoja, jotta se kykenee jatkamaan toimintaansa ja palvelujaan toimivana yhtiönä. Näiden omaisuuserien lisäksi SIPS-operaattorin hallussa on oltava varoja, joilla katetaan osallistujien laiminlyönnit tai muut 11 ja 13 artiklan nojalla katettavat riskit. Oma pääoma, joka on operaattorin hallussa kansainvälisten riskiperusteisten pääomastandardien perusteella, voidaan sisällyttää tähän kaksinkertaisten pääomavaatimusten välttämiseksi.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien, jotka ovat SIPS-operaattorin hallussa yleisen liiketoimintariskin kattamista varten, on oltava riittävän likvidejä ja laadukkaita, jotta ne ovat oikea-aikaisesti saatavilla, ja ne on pidettävä erillään SIPS-operaattorin päivittäiseen liiketoimintaan käytettävistä varoista. SIPS-operaattorin on kyettävä realisoimaan yleisen liiketoimintariskin kattamiseksi pidettävät omaisuuserät vain vähäisin haitallisin hintavaikutuksin tai ilman niitä, jotta se kykenee jatkamaan toimintaansa ja palvelujen tarjoamista toimivana yhtiönä, jos sille aiheutuu tappioita yleisessä liiketoiminnassa.

6. SIPS-operaattorin on laadittava toteuttamiskelpoinen pääomasuunnitelma oman pääoman korottamista varten siinä tapauksessa, että sen oma pääoma pienenee lähelle 3 kohdassa tarkoitettua määrää tai sen alapuolelle.

7. Eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin ei sovelleta 3–6 kohtaa.

19 artikla

Säilytys- ja investointiriskit

1. SIPS-operaattorin on pidettävä omat ja osallistujien omaisuuserät valvotuissa ja säännellyissä yhteisöissä (jäljempänä ’säilyttäjät’), joiden kirjanpitokäytännöt, säilytysmenettelyt ja sisäiset kontrollit suojaavat näitä omaisuuseriä kattavasti tappioita vastaan säilyttäjän tai alasäilyttäjän maksukyvyttömyyden, huolimattomuuden, petoksen, heikon hallinnon tai puutteellisen kirjanpidon varalta.

2. SIPS-operaattorin on päästävä oikea-aikaisesti käsiksi omiin omaisuuseriinsä ja osallistujien tarjoamiin omaisuuseriin.

3. SIPS-operaattorin on arvioitava ja ymmärrettävä vastuunsa säilyttäjäpankkejaan kohtaan ja otettava huomioon suhteensa kuhunkin niistä koko laajuudessaan.

4. SIPS-operaattorin on laadittava sijoitusstrategia, joka on sen riskienhallinnan kokonaisstrategian mukainen ja joka annetaan kokonaisuudessaan tiedoksi osallistujille. Sen on arvioitava investointistrategiaa vähintään vuosittain.

5. SIPS-operaattorin sijoitusstrategiansa mukaisesti tekemät sijoitukset on turvattava korkealaatuisten velallisten antamilla vakuuksilla tai niiden on oltava näihin kohdistuvia saamisia. SIPS-operaattorin on määriteltävä korkealaatuisille velalliselle asetettavat edellytykset. Investoinnit on tehtävä instrumentteihin, joihin liittyy mahdollisimman pieniä luotto-, markkina- ja likviditeettiriskejä.

6. Eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin ei sovelleta 3–5 kohtaa.

20 artikla

Operatiivinen riski

1. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön kattava toimintamalli, jossa on asianmukaiset järjestelmät, strategiat, menettelyt ja kontrollit operatiivisen riskin tunnistamiseksi, seuraamiseksi ja hallinnoimiseksi.

2. SIPS-operaattorin on säännöllisin väliajoin sekä merkittävien muutosten jälkeen arvioitava, tarkastettava ja testattava järjestelmänsä, toimintaperiaatteensa, menettelynsä ja valvontatoimensa.

3. SIPS-operaattorin on otettava käyttöön palvelun tasoa ja operatiivista luotettavuutta koskevat tavoitteet sekä strategiat, joilla pyritään näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Sen on arvioitava nämä tavoitteet ja strategiat vähintään vuosittain.

4. SIPS-operaattorin on varmistettava, että järjestelmän kapasiteettia voidaan milloin tahansa kasvattaa, jotta siinä kyetään käsittelemään kriisitilanteista johtuva maksujen määrän kasvu ja jotta se kykenee saavuttamaan palvelutasoa koskevat tavoitteensa.

5. SIPS-operaattorin on laadittava kattavat fyysisen turvallisuuden ja tieto- ja viestintäteknologian (ICT) politiikat, prosessit ja järjestelmän toimintaperiaatteet sekä kestävät tietojärjestelmät kaikkien potentiaalisten heikkouksien, uhkien, häiriöiden ja riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi ICT-ympäristössä riittävällä tavalla. Sen on arvioitava strategiat vähintään vuosittain.

6. SIPS-operaattorin on laadittava liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma sellaisten tapahtumien varalle, jotka aiheuttavat järjestelmän toiminnalle merkittävän häiriön riskin. Suunnitelmaan on sisällyttävä toissijaisen toimipaikan käyttö, ja suunnitelmalla on varmistettava, että kriittiset tietojärjestelmät kykenevät jatkamaan toimintaansa kahden tunnin kuluessa näistä tapahtumista. Suunnitelma on laadittava siten, että systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä kykenee aina selvittämään kaikki erääntyneet maksut sen pankkipäivän loppuun mennessä, jonka aikana häiriö tapahtuu. SIPS-operaattorin on testattava suunnitelma ja arvioitava sitä vähintään vuosittain.

7. SIPS-operaattorin on tunnistettava kriittisen tärkeät osallistujat erityisesti maksujen kokonaismäärän ja maksujen arvon sekä sen perusteella, miten näille osallistujille aiheutuva merkittävä operatiivinen ongelma voisi vaikuttaa muihin osallistujiin ja systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään kokonaisuutena.

8. SIPS-operaattorin on tunnistettava riskit, joita kriittisen tärkeät osallistujat, muut rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit sekä julkisten ja muiden palvelujen tarjoajat saattavat aiheuttaa järjestelmän toiminnalle, sekä seurattava ja hallittava niitä.

9. Tätä artiklaa sovellettaessa ’riskillä’ tarkoitetaan myös 21 ja 22 artiklassa täsmennettyjä riskejä.

21 artikla

Kyberturvallisuusriski

1. SIPS-operaattorin on laadittava kattavat kyberuhkien sietokykyä koskevat periaatteet, jotka sisältävät asianmukaiset toimet kyberriskien tehokasta ja vaikuttavaa hallintaa varten, ja kyberuhkien sietokykyä koskeva strategia, jossa otetaan huomioon systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin riskitoleranssi ja riskinottohalu.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla kyberuhkien sietokykyä koskevilla periaatteilla on vähintään varmistettava

keskeisten roolien määrittäminen ja luokittelu, mukaan lukien organisaation sisäinen vastuu systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisiä toimintoja ja palveluja tukevasta päätöksenteosta, prosesseista, toiminnoista, palveluista ja tietoresursseista, jotta voidaan varmistaa, että käytössä on asianmukaiset toimenpiteet niiden suojaamiseksi ja nopean elpymisen turvaamiseksi kyberhyökkäyksen sattuessa;

b)	systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän riittävä suojaaminen kyberriskeiltä, muun muassa toteuttamalla tehokkaita turvakontrolleja ja valvomalla keskeisten tietoteknisten järjestelmien toimintaa ja turvallisuutta sekä arkaluontoisten tietojen käsittelyä ja tallentamista;

c)	kyberhäiriön tai sitä ennakoivien merkkien oikea-aikainen ja asianmukainen havaitseminen, myös seuraamalla poikkeavaa toimintaa;

d)	reagointi kyberhäiriöihin tai muihin haitallisiin tapahtumiin ja niistä elpyminen oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti, jotta systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä voi palauttaa kriittiset toiminnot nopeasti ja tavalla, joka rajoittaa sille aiheutuvia vahinkoja.

3. SIPS-operaattorin on laadittava testausohjelma, jolla testataan säännöllisesti kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kyberuhkien sietokykyä koskevien periaatteiden kattamien prosessien, menettelyjen ja kontrollien toiminnallista tehokkuutta. Osana tätä testausohjelmaa SIPS-operaattorin on tehtävä uhkaperusteisia tunkeutumistestejä, joissa käytettävillä tekniikoilla simuloidaan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisiin toimintoihin ja taustalla oleviin järjestelmiin kohdistuvaa hyökkäystä TIBER-EU-järjestelmän mukaisesti.

Silloin kun sivuliike on nimetty SIPS-operaattoriksi, toimivaltainen viranomainen voi ottaa huomioon sen oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, toteuttaman tunkeutumistestin tulokset, jos tunkeutumistestiä voidaan pitää TIBER-EU-testiä vastaavana ja jos se kattaa myös sivuliikkeen asianomaisten kontrollien ja järjestelmien tehokkuuden.

4. SIPS-operaattorin on varmistettava, että sen hallintoelimellä, johdolla ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdolla sekä SIPS-operaattorin henkilöstöllä on kyberuhkien sietokyvystä hyvä käsitys sekä sen toimintaan liittyvän kyberuhkien ympäristön hyvä tilannekuva, joka saadaan tehokkaan uhkatiedusteluprosessin sekä organisaation sisäisen ja koko rahoitusjärjestelmän toisiinsa yhteydessä olevien toimijoiden välisen tietojenvaihdon keinoin.

5. SIPS-operaattorilla on oltava käytössään asianmukaiset järjestelmät, toimintaperiaatteet, menettelyt ja kontrollit, joiden avulla se voi arvioida ja ymmärtää kyberuhkien sietokykyä koskevan strategian ja periaatteiden täytäntöönpanon tehokkuutta.

6. SIPS-operaattorilla on oltava käytössä menettelyt, joiden avulla se varmistaa, että vähintään merkittävistä ja systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään kielteisesti vaikuttavista kyberhäiriöistä, mukaan lukien häiriöt, jotka ovat lähtöisin sen osallistujista ja kolmansista palveluntarjoajista, ilmoitetaan a) sen hallintoelimelle, johdolle ja soveltuvin osin sivuliikkeen johdolle ja b) toimivaltaiselle viranomaiselle. SIPS-operaattorilla on oltava käytössä kyberturvallisuuteen liittyvät jatkuvan oppimisen ja kehittämisen prosessit. Näiden prosessien tulee sisältää esimerkiksi sen varmistaminen, että kyberuhkien sietokykyä koskevissa periaatteissa otetaan huomioon uhkien kehitys sekä kyberpoikkeamien tarkastelusta saadut kokemukset.

22 artikla

Ulkoistaminen

1. SIPS-operaattorilla säilyy jatkuvasti vastuu tämän asetuksen noudattamisesta kaikkien systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toimintaan liittyvien ulkoistettujen tehtävien, toimintojen ja/tai palvelujen osalta.

2. SIPS-operaattorin on varmistettava, ettei ulkoistaminen heikennä SIPS-operaattorin kykyä noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia eikä johda nimenomaisesti tai epäsuorasti siihen, että SIPS-operaattorin vastuu tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta siirtyisi ulkoistettujen palvelujen tarjoajalle.

3. SIPS-operaattorilla, joka ulkoistaa tehtäviä kolmannelle osapuolelle tai konserninsisäiselle yhteisölle, on oltava käytössä sopimukseen perustuvat kirjalliset järjestelyt suhteessa ulkoistettujen palvelujen tarjoajaan. Sopimukseen perustuvissa järjestelyissä on vähintään

a)	varmistettava, että SIPS-operaattori pystyy noudattamaan tästä asetuksesta, muista sovellettavista laeista, sääntelyvaatimuksista ja sopimuksista johtuvia velvoitteitaan;

b)	selkeä ja täsmällinen kuvaus ulkoistetuista tehtävistä, toiminnoista ja/tai palveluista, ulkoistettujen palvelujen tarjoajan toiminnoista sekä oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumisesta sopimusjärjestelyjen osapuolten kesken;

varmistettava, että asianomainen toimivaltainen viranomainen pystyy käyttämään tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia valtuuksiaan, ja mikäli kyse on 10 artiklan 4 kohdassa täsmennettyihin systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisiin tehtäviin, toimintoihin ja/tai palveluihin liittyvästä ulkoistamisesta, varmistettava myös, että asianomainen toimivaltainen viranomainen pystyy käyttämään tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisia valtuuksiaan;

d)	täsmennettävä, sallitaanko systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisten tehtävien, toimintojen ja/tai palvelujen ulkoistaminen edelleen, sekä ehdot, joita tällaisissa tapauksissa sovellettaisiin ja joilla varmistetaan, että SIPS-operaattori noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia;

e)	varmistettava SIPS-operaattorin oikeus irtisanoa sopimukseen perustuva järjestely, jos lakeja, muita säädöksiä tai sopimusehtoja rikotaan olennaisesti ja jos tämän artiklan vaatimusten noudattamista ei voida varmistaa.

4. SIPS-operaattorilla on oltava kattavat ulkoistamista koskevat periaatteet, joiden avulla ulkoistamisesta aiheutuvia riskejä tunnistetaan, seurataan ja hallitaan jatkuvasti sen voimassaoloaikana. SIPS-operaattorilla on myös oltava käytössä ulkoistamisstrategia, jossa otetaan huomioon systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän riskitoleranssi.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen ulkoistamista koskevien periaatteiden on vähintään mahdollistettava, että SIPS-operaattori voi

a)	arvioida ulkoistamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä, mukaan lukien mahdolliset keskittymisriskit ja alihankintaan liittyvät riskit, ennen sopimusjärjestelyn allekirjoittamista;

b)	tunnistaa ja hallita tehokkaasti riskejä, jotka liittyvät systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisten tehtävien, toimintojen ja/tai palvelujen ulkoistamiseen;

c)	varmistaa ulkoistettuihin tehtäviin, toimintoihin ja/tai palveluihin liittyvien eturistiriitojen arvioinnin;

käyttää auditointioikeuksia, jotka ovat tarpeen liitännäisten ulkoistamisriskien arvioimiseksi ja lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi. Tämän tulee kattaa suunnitelma ulkoistettujen palvelujen tarjoajan auditoinneista ja tarkastuksista, kun ulkoistaminen liittyy systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisiin tehtäviin, toimintoihin ja/tai palveluihin liittyvän.

6. SIPS-operaattorin on varmistettava, ettei ulkoistaminen heikennä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toiminnan tehokkuutta ja vakautta eikä sen järjestelmien, toimintaperiaatteiden, sisäisen valvonnan ja niihin liittyvien menettelyjen moitteettomuutta.

7. SIPS-operaattorin on huolehdittava irtautumisstrategian laatimisesta ja ylläpitämisestä tavalla, joka mahdollistaa järjestelmän toiminnan jatkumisen ilman häiriöitä, jos ulkoistaminen liittyy 10 artiklan 4 kohdassa täsmennettyihin systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisiin tehtäviin, toimintoihin ja/tai palveluihin.

8. Eurojärjestelmä laatii SIPS-operaattoreille ei-sitovia ohjeita ulkoistamiseen liittyvistä vaatimuksista. EKP asettaa ohjeet saataville verkkosivustollaan.

23 artikla

Järjestelmiin pääsyä ja osallistumista koskevat perusteet

1. SIPS-operaattorin on laadittava ja julkaistava systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän palveluihin pääsyä ja osallistumista koskevat syrjimättömät perusteet suorille ja tarvittaessa epäsuorille osallistujille sekä muille rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureille. Sen on arvioitava perusteita vähintään vuosittain.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja palveluihin pääsyä ja osallistumista koskevia perusteita on mukautettava systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän turvallisuuden ja tehokkuuden sekä sen palvelemien markkinoiden perusteella, ja ne on räätälöitävä ja suhteutettava järjestelmän erityisten riskien mukaan. SIPS-operaattorin on vahvistettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vaatimukset, jotka rajoittavat palveluihin pääsyä mahdollisimman vähän. Jos operaattori epää palvelun hakemuksen tehneeltä yhteisöltä, epäämisen on perustuttava kattavaan riskianalyysiin ja perustelut on esitettävä kirjallisesti.

3. SIPS-operaattorin on jatkuvasti seurattava sitä, että osallistujat täyttävät järjestelmään pääsyä ja osallistumista koskevat perusteet. SIPS-operaattorin on laadittava syrjimättömät menettelytavat, joilla mahdollistetaan osallistujan osallistumisoikeuden keskeyttäminen ja hallittu lopettaminen siinä tapauksessa, että osallistuja laiminlyö perusteiden noudattamisen, ja julkaistava tällaisia menettelyjä koskevat, asiaan liittyvät keskeiset näkökohdat. Sen on arvioitava menettelyjä vähintään vuosittain.

24 artikla

Porrasteinen osallistuminen

1. SIPS-operaattorin on riskinhallintaa varten varmistettava, että järjestelmän säännöt, menettelyt ja sopimusjärjestelyt antavat sille mahdollisuuden kerätä tietoja epäsuorasta osallistumisesta, jotta se voi tunnistaa kaikki osallistumisesta systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle aiheutuvat olennaiset riskit ja seurata ja hallita niitä. Näiden tietojen tulee vähintään kattaa

a)	toiminta, jota suorat osallistujat harjoittavat omaan lukuunsa ja epäsuorien osallistujien lukuun, suhteessa toimintaan järjestelmän tasolla;

b)	niiden epäsuorien osallistujien lukumäärä, joiden toimitukset tapahtuvat yksittäisten suorien osallistujien välityksellä;

c)	kultakin epäsuoralta osallistujalta peräisin olevien maksujen määrät ja arvot kyseisessä systeemisesti merkittävässä maksujärjestelmässä;

d)	edellä c kohdassa tarkoitettujen maksujen määrät ja arvot suhteessa niiden suorien osallistujien maksuihin, joiden kautta epäsuora osallistuja pääsee systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään.

2. SIPS-operaattorin on 1 kohdassa tarkoitetut tiedot huomioon ottaen tunnistettava sellaiset olennaiset riippuvuudet suorien ja epäsuorien osallistujien välillä, jotka saattavat vaikuttaa systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään.

3. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on tunnistettava epäsuorat osallistujat, joista aiheutuu olennaisia riskejä järjestelmälle, ja suorat osallistujat, joiden välityksellä ne pääsevät systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään, jotta se voi hallita näitä riskejä.

4. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on arvioitava porrasteisesta osallistumisesta aiheutuvia riskejä vähintään vuosittain. Sen on toteutettava lieventäviä toimenpiteitä, jos ne ovat tarpeen riskien hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla.

25 artikla

Tehokkuus ja vaikuttavuus

1. SIPS-operaattorilla on oltava menettely, jonka avulla tunnistetaan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän palvelemien markkinoiden tarpeet ja täytetään ne erityisesti seuraavilta osin:

a)	selvitys- ja toimitusjärjestelyn valinta;

b)	toiminnan rakenne;

c)	selvitettyjen tai toimitettujen tuotteiden laajuus;

d)	teknologian ja menettelyjen käyttö.

2. SIPS-operaattorilla on oltava selvästi määritellyt päämäärät ja tavoitteet, jotka ovat mitattavissa ja saavutettavissa, esimerkiksi palvelun vähimmäistasojen, riskinhallintaa koskevien odotusten ja liiketoiminnan prioriteettien osalta.

3. SIPS-operaattorilla on oltava vakiintuneet mekanismit 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten arvioimiseksi säännöllisesti, vähintään vuosittain.

26 artikla

Viestintämenettelyt ja -standardit

SIPS-operaattorin on käytettävä soveltuvia kansainvälisesti hyväksyttyjä viestintämenettelyjä ja -standardeja maksujen, selvitysten, toimitusten ja kirjausten tehostamiseksi tai mukauduttava niihin.

27 artikla

Sääntöjen, keskeisten menettelyjen ja markkinatietojen julkaiseminen

1. SIPS-operaattorin on hyväksyttävä selkeät ja kattavat säännöt ja menettelyt, jotka annetaan kokonaisuudessaan tiedoksi osallistujille. Merkityksellisten sääntöjen ja keskeisten menettelyjen on oltava myös julkisesti saatavilla.

2. SIPS-operaattorin on julkaistava selkeät kuvaukset järjestelmän rakenteesta ja toiminnasta sekä SIPS-operaattorin ja osallistujien oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta osallistujat kykenevät arvioimaan riskejä, joita niille aiheutuisi järjestelmään osallistumisesta.

3. SIPS-operaattorin on annettava osallistujille kaikki asianmukainen aineisto ja koulutus, jonka nämä tarvitsevat ymmärtääkseen järjestelmän säännöt ja menettelyt sekä riskit, joita niille aiheutuu osallistumisesta järjestelmään.

4. SIPS-operaattorin on julkaistava järjestelmän yksittäisistä palveluista perittävät maksut sekä alennuksia koskevat periaatteet. SIPS-operaattorin on annettava selkeät kuvaukset hinnoitelluista palveluista hintavertailuja varten.

5. SIPS-operaattorin on vastattava CPMI–IOSCO:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevan tietojenantokaavakkeen kysymyksiin ja julkaistava vastauksensa. Sen on päivitettävä vastauksensa järjestelmän tai sen ympäristön olennaisten muutosten jälkeen ja vähintään joka toinen vuosi. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on myös julkaistava vähintään perustiedot transaktioiden kokonaismääristä ja arvoista.

28 artikla

Yleinen velvollisuus sääntöjen noudattamiseen

1. SIPS-operaattorien on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia yhden vuoden kuluessa päivästä, jona 3 artiklan 3 kohdan nojalla tehty EKP:n neuvoston päätös on annettu niille tiedoksi.

2. SIPS-operaattorien on tehtävä jatkuvaa yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja varmistettava, että niiden ylläpitämä systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä noudattaa 8–27 ja 29 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, myös sääntöjensä, menettelyjensä, prosessiensa ja periaatteidensa yleisen tehokkuuden osalta. SIPS-operaattoreiden on tehtävä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa myös maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämistä järjestelmätasolla koskevan laajemman tavoitteen tukemiseksi.

3. Jos sivuliike määritetään SIPS-operaattoriksi ja tämän asetuksen mukaisen velvoitteen noudattaminen edellyttää sen oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, myötävaikutusta tai riippuu siitä, velvoitetta on pidettävä sivuliikkeen velvoitteena osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle velvoitteiden noudattaminen asianomaisen oikeushenkilön tasolla toteutettavien toimien ja prosessien avulla.

IV OSA

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

29 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen valtuudet

1. Toimivaltaisella viranomaisella on valtuudet

saada milloin tahansa SIPS-operaattorilta kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi tai maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämiseksi järjestelmätasolla. SIPS-operaattorin on toimitettava tätä koskevat tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle viivytyksettä;

vaatia, että SIPS-operaattori nimittää riippumattoman asiantuntijan suorittamaan SIPS-operaattorin toimintaa koskeva tutkinta tai riippumaton arviointi. Toimivaltainen viranomainen voi asettaa vaatimuksia, jotka koskevat nimitettävän asiantuntijan tyyppiä, laadittavan raportin sisältöä ja laajuutta, raportin käsittelyä, mukaan lukien tiettyjen seikkojen julkistaminen ja julkaiseminen, sekä raportin laatimisen ajankohtaa. SIPS-operaattorin on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, miten asetetut vaatimukset on täytetty;

c)	suorittaa paikan päällä tarkastuksia tai delegoida tällaisten tarkastusten suorittaminen. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, toimivaltainen viranomainen voi suorittaa sen ilman ennakkoilmoitusta.

2. Euroopan keskuspankin päätöksessä (EU) 2019/1349 (EKP/2019/25) (14) täsmennetään menettely ja edellytykset, joiden mukaisesti toimivaltainen viranomainen käyttää tässä artiklassa säädettyjä valtuuksia.

30 artikla

Yleisvalvontatehtävien järjestäminen

1. Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa jatkuvia ja/tai tapauskohtaisia valvontatoimia arvioidakseen, noudattaako SIPS-operaattori 8–27 ja 29 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, tai edistääkseen maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa järjestelmätasolla.

2. Toimivaltainen viranomainen voi pyrkiä tekemään yhteistyöjärjestelyjä muiden asiaan liittyvien viranomaisten kanssa tarvittaessa. Jos poikkeustapauksessa sivuliike on määritetty SIPS-operaattoriksi, toimivaltaisen viranomaisen tulee pyrkiä tekemään yhteistyötä sen oikeushenkilön, jonka oikeudellisesti riippuvainen osa sivuliike on, yleisvalvonnasta vastaavan viranomaisen kanssa.

31 artikla

Salassapito

Toimivaltainen viranomainen voi jakaa SIPS-operaattorin toimivaltaiselle viranomaiselle luottamuksellisesti jakamia tietoja Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ). EKPJ:n jäsenten on käsiteltävä tällaisia tietoja luottamuksellisina EKPJ:n perussäännön 37.1 artiklassa asetetun salassapitovelvollisuuden mukaisesti.

V OSA

KORJAAVAT TOIMET JA SEURAAMUKSET

32 artikla

Korjaavat toimet

1. Jos SIPS-operaattori ei ole noudattanut tätä asetusta tai jos on perusteltua syytä epäillä, että SIPS-operaattori ei ole noudattanut tätä asetusta, toimivaltainen viranomainen voi käynnistää menettelyn korjaavan toimenpiteen määräämiseksi, jolloin toimivaltaisen viranomaisen on

a)	ilmoitettava kirjallisesti SIPS-operaattorille noudattamatta jättämisen tai epäillyn noudattamatta jättämisen luonteesta;

b)	annettava SIPS-operaattorille tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää selityksensä.

2. Toimivaltainen viranomainen voi SIPS-operaattorin antamat tiedot huomioon ottaen velvoittaa SIPS-operaattorin toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä laiminlyönnin korjaamiseksi ja/tai sen toistumisen välttämiseksi. Jos SIPS-operaattori on sivuliike, korjaavat toimet määrätään sivuliikkeelle.

3. Toimivaltainen viranomainen voi määrätä korjaavia toimenpiteitä välittömästi, jos se katsoo laiminlyönnin olevan niin vakava, että se edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Sen on annettava perustelut päätökselleen.

4. Muun toimivaltaisen viranomaisen kuin EKP:n on viivytyksettä ilmoitettava EKP:lle aikomuksestaan määrätä SIPS-operaattorille korjaavia toimenpiteitä.

5. Korjaavia toimenpiteitä voidaan määrätä riippumatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2532/98 (15) nojalla määrätyistä seuraamuksista tai rinnakkain niiden kanssa.

6. Korjaavien toimenpiteiden määräämiseen tämän artiklan nojalla sovelletaan Euroopan keskuspankin päätöksessä (EU) 2017/2098 (EKP/2017/33) (16) vahvistettuja sääntöjä ja menettelyä.

33 artikla

Seuraamukset

1. EKP voi määrätä seuraamuksia SIPS-operaattorille tämän asetuksen säännösten rikkomistapauksissa. Jos SIPS-operaattori on sivuliike, korjaavat toimet tai seuraamukset määrätään sivuliikkeelle.

2. Edellä olevan 1 kohdan nojalla määrättävien seuraamusten on oltava asetuksen (EY) N:o 2532/98 ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2157/99 (EKP/1999/4) mukaisia (17). Seuraamusten määrä lasketaan Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2017/2097 (EKP/2017/35) (18) mukaisesti.

VI OSA

TÄMÄN ASETUKSEN SOVELTAMISEN UUDELLEENTARKASTELU

34 artikla

Uudelleentarkastelu

EKP:n neuvosto arvioi tämän asetuksen yleistä soveltamista viimeistään kaksi vuotta sen voimaantulopäivämäärän jälkeen ja sen jälkeen joka kolmas vuosi sen arvioimiseksi, onko tätä asetusta tarpeen muuttaa.

VII OSA

KUMOAMINEN JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

35 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28).

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti

36 artikla

Loppusäännökset

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä heinäkuuta 2025.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 795/2014, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2014, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EKP/2014/28) (EUVL L 217, 23.7.2014, s. 16, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/795/oj).

(2) Ks. liite I.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2554/oj).

(4) Luettavissa EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu.

(5) Luettavissa EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1998/26/oj).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/65/oj).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/2366/oj).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/110/oj).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1998/26/oj).

(12) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2015/510/oj).

(13) Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2014/528/oj).

(14) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/1349, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2019, toimivaltaisen viranomaisen valtuuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja ehdoista systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien yleisvalvonnassa (EKP/2019/25) (EUVL L 214, 16.8.2019, s. 16, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2019/1349/oj).

(15) Neuvoston asetus (EY) N:o 2532/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1998/2532/oj).

(16) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2017/2098, annettu 3 päivänä marraskuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 795/2014 noudattamatta jättämisestä määrättäviä korjaavia toimenpiteitä koskevista menettelykysymyksistä (EKP/2017/33) (EUVL L 299, 16.11.2017, s. 34, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2017/2098/oj).

(17) Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999, annettu 23 päivänä syyskuuta 1999, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EKP/1999/4) (EYVL L 264, 12.10.1999, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1999/2157/oj).

(18) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2017/2097, annettu 3 päivänä marraskuuta 2017, menetelmästä, jonka mukaan systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevien yleisvalvontavaatimusten rikkomisesta määrättävät seuraamukset lasketaan (EKP/2017/35) (EUVL L 299, 16.11.2017, s. 31, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2017/2097/oj).

LIITE I

Kumottu asetus ja luettelo siihen myöhemmin tehdyistä muutoksista

(johdanto-osan 1 kappaleen viittaus)

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 795/2014, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2014, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EKP/2014/28)

(EUVL L 217, 23.7.2014, s. 16).

Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2017/2094, annettu 3 päivänä marraskuuta 2017, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 795/2014 muuttamisesta (EKP/2017/32)

(EUVL L 299, 16.11.2017, s. 11).

Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/728, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 795/2014 muuttamisesta (EKP/2021/17)

(EUVL L 157, 5.5.2021, s. 1).

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Asetus (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28)

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

1 artiklan 3-a kohta

1 artiklan 3a kohta

1 artiklan 3b kohta

1 artiklan 4 kohta

2 artikla

2 a artikla

2 b artikla

2 c artikla

2 d artikla

1 artikla

3 artiklan 3 kohta

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 4 kohta

3 artiklan 5 kohta

28 artiklan 2 kohta

2 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

7 artikla

3 artikla

4 artiklan 1–5 kohta

4 artiklan 6 kohta

4 artiklan 7 kohta

–

4 artiklan 7a kohta

4 artiklan 8 kohta

–

5 artikla

8 artikla

9 artiklan 1–5 kohta

9 artiklan 11 ja 12 kohta

9 artiklan 6 ja 8 kohta

9 artiklan 7 kohta

9 artiklan 9 kohta

9 artiklan 10 kohta

9 artiklan 13 kohta

9 artiklan 14 kohta

10 artikla

6 artikla

7 artikla

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla

12 artikla

13 artikla

14 artikla

15 artikla

–

16 artikla

17 artikla

18 artikla

19 artikla

20 artikla

11 artikla

12 artikla

13 artikla

14 artikla

15 artikla

16 artikla

17 artikla

18 artikla

19 artikla

20 artikla

21 artikla

22 artikla

23 artikla

24 artikla

25 artikla

26 artikla

27 artikla

–

21 artikla

21 a artikla

–

21 b artikla

22 artikla

23 artikla

24 artikla

–

25 artiklan 1 ja 3 kohta

25 artiklan 2 kohta

–

28 artiklan 3 kohta

29 artikla

30 artiklan 1 kohta

30 artiklan 2 kohta

31 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artikla

28 artiklan 1 kohta

Liite I

–

Liite II

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1355/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)

Top

Choose the experimental features you want to try