(1)

Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosikymmenen aikana. Tilanne Euroopan naapurialueilla on epävakaa, ja unionilla on edessään monitahoinen ja haastava ympäristö, jossa ilmenee paitsi uusia uhkia, kuten hybridi- ja kyberhyökkäyksiä, myös perinteisempiä haasteita. Tässä tilanteessa sekä Euroopan kansalaiset että heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että puolustuksen alalla on tehtävä entistä enemmän yhdessä.

(2)

Puolustusalalle ovat luonteenomaisia kasvavat puolustustarvikkeiden kustannukset sekä korkeat tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan (EDTIB) kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Kun otetaan huomioon kyseinen kustannusten nousu, uuden sukupolven merkittävien puolustusjärjestelmien ja uusien puolustusteknologioiden kehittämistä olisi tuettava unionin tasolla, jotta voitaisiin lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustustarvikkeisiin tehtävissä investoinneissa.

(3)

Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä teknologisten ja teollisten puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella. Lisäksi komissio sitoutui tukemaan yhdennetympien puolustustarvikemarkkinoiden luomista unioniin ja edistämään eurooppalaisten puolustustuotteiden ja -teknologioiden käyttöönottoa sisämarkkinoilla ja siten lisäämään riippumattomuutta unionin ulkopuolisista lähteistä. Komissio ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja puolustustuotteiden ja -teknologioiden yhteiseen kehittämiseen ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta sekä edistettäisiin puolustustarvikkeiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa jäsenvaltioissa. Euroopan puolustusrahaston olisi täydennettävä kansallista rahoitusta, jota jo käytetään kyseiseen tarkoitukseen, kannustettava jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla ja tuettava yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko elinkaaren ajan.

(4)

Euroopan puolustusrahaston olisi edistettävä vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen EDTIB:n luomista ja täydennettävä unionin aloitteita, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti vuonna 2009 annettuja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2009/43/EY (3) ja 2009/81/EY (4), jotka koskevat unionin sisäisiä siirtoja ja hankintoja puolustusalalla.

(5)

Unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin lisäämiseksi olisi perustettava yhdennetyn lähestymistavan pohjalta Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (5) säädettyä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kestoa. Rahastolla pyritään parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja siten lisäämään unionin strategista riippumattomuutta tukemalla jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä sekä yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen yhteistyötä kaikkialla unionissa sekä tutkimusvaiheessa että puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahaston olisi tuettava ja helpotettava pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, rajatylittävän yhteistyön laajentamista puolustusalalla. Yhteisten puolustusvoimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelmassa, kun taas yleisessä strategisessa tutkimussuunnitelmassa yksilöidään myös puolustusalan tutkimuksen yhteiset tavoitteet.

Muiden unionin prosessien, kuten puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY), tarkoituksena on tukea asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa unionin tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyviä, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, pyrkien samalla välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(6)

Puolustusvoimavarojen kehittämiseen liittyvä tutkimusvaihe on ratkaisevan tärkeä, koska se tukee Euroopan teollisuuden valmiuksia ja riippumattomuutta puolustustuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta tällaisten tuotteiden loppukäyttäjinä. Tutkimusvaiheeseen saattaa sisältyä huomattavia riskejä, jotka liittyvät erityisesti teknologioihin, jotka eivät ole kovin kehittyneitä, ja teknologioiden murroksellisuuteen. Tutkimusvaihetta yleensä seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy myös huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn ja innovointiin. Rahaston olisi siksi vahvistettava tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä yhteyttä.

(7)

Perustutkimusta ei tueta rahastosta vaan muista rahoitusohjelmista, mutta rahaston tuki voisi kattaa sellaisen puolustukseen liittyvän perusluonteisen tutkimuksen, joka todennäköisesti tarjoaa perustan ratkaisulle yksilöityihin tai odotettuihin ongelmiin tai luo uusia mahdollisuuksia.

(8)

Rahastosta voitaisiin tukea toimia, jotka liittyvät sekä uusiin puolustustuotteisiin ja -teknologioihin että jo olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden, myös niiden yhteentoimivuuden, parantamiseen. Olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannusta koskevien toimien olisi oltava tukikelpoisia vain, jos muu kuin assosioitunut kolmas maa tai muu kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisö ei rajoita toimen toteuttamisen edellyttämää jo olemassa olevaa tietoa siten, ettei toimea voida toteuttaa. Oikeussubjekteja olisi unionin rahoituksen hakemisen yhteydessä vaadittava toimittamaan asiaankuuluvat tiedot sen vahvistamiseksi, ettei rajoituksia sovelleta. Jos tällaisia tietoja ei toimiteta, unionin rahoitusta ei olisi myönnettävä.

(9)

Rahastosta olisi tuettava toimia, jotka johtavat murroksellisten puolustusteknologioiden kehittämiseen. Koska murrokselliset teknologiat voivat perustua muiden kuin perinteisten puolustusalan toimijoiden konsepteihin tai ideoihin, rahaston olisi mahdollistettava riittävä joustavuus sidosryhmien kuulemisen ja tällaisten toimien toteuttamisen osalta.

(10)

Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, rahastosta ei olisi tuettava toimia, jotka liittyvät puolustustuotteisiin tai -teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto on kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita koskevien toimien tukikelpoisuuden olisi myös oltava riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä. Rahastosta ei myöskään olisi voitava myöntää tukea toimille sellaisten tappavien autonomisten aseiden kehittämiseksi, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti vaikuttaa päätöksiin kohteiden valinnasta ja voimankäytöstä tehtäessä ihmisiin kohdistuvia iskuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta antaa rahoitusta toimiin varhaisvaroitusjärjestelmien ja vastatoimenpiteiden kehittämiseksi puolustustarkoituksiin.

(11)

Se seikka, että yhdenmukaistettuja puolustusvoimavaroja koskevista vaatimuksista ja yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen, haittaa jäsenvaltioiden ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä. Tällaisten vaatimusten, eritelmien ja standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia, luonut tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä yhteisymmärrykseen pääsemisen olisi oltava ennakkoehto toimille, jotka edellyttävät korkeampaa teknologista valmiustasoa. Rahastosta olisi voitava myöntää tukea myös toimintaan, jonka tavoitteena on yhdenmukaistettuja puolustusvoimavaroja koskevat vaatimukset, sekä toimintaan, jolla pyritään tukemaan teknisten eritelmien tai standardien yhteisen määrittelyn luomista, erityisesti jos niillä edistetään yhteentoimivuutta.

(12)

Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia kannustamalla ja täydentämällä yhteistyöhön perustuvaa puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoimintaa sekä vähentämällä yhteistyöhankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, rahastosta olisi voitava myöntää tukea puolustustuotteen tai -teknologian tutkimus- ja kehittämisvaiheisiin liittyville toimille.

(13)

Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikkialla unionissa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta ainoastaan, jos toimen toteuttavat oikeussubjektit yhteistyönä vähintään kolmen sellaisen tukikelpoisen oikeussubjektin konsortiossa, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme kyseisistä tukikelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, eivät saisi toimen koko toteuttamisaikana olla suoraan tai välillisesti saman oikeussubjektin määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla toistensa määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Kun otetaan huomioon murroksellisten puolustusteknologioiden ja tutkimusten erityispiirteet, toimet voisi toteuttaa yksi oikeussubjekti. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta olisi voitava tukea myös esikaupallisia yhteishankintoja.

(14)

Neuvoston päätöksen 2013/755/EU (6) nojalla merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneille yhteisöille voidaan myöntää rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon asiaankuuluva merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(15)

Koska rahaston tavoitteena on lisätä unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, lähtökohtaisesti ainoastaan sellaisten oikeussubjektien olisi oltava tukikelpoisia, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneisiin maihin ja jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Kyseisessä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Lisäksi jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, saajien ja rahastosta tukea saavaan toimeen osallistuvien alihankkijoiden infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien olisi sijaittava jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueella koko toimen keston ajan, ja saajien ja toimeen osallistuvien alihankkijoiden johtorakenteiden olisi oltava unionissa tai assosioituneessa maassa. Tukikelpoisena saajana tai toimeen osallistuvana alihankkijana ei saisi olla oikeussubjekti, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan, tai oikeussubjekti, joka on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan mutta jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa. Jotta voidaan turvata unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeiset turvallisuus- ja puolustusedut, kyseisiä tukikelpoisuusperusteita olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 176 artiklasta poiketen sovellettava myös hankintojen kautta annettavaan rahoitukseen.

(16)

Joissakin olosuhteissa olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan saajat ja rahastosta tukea saavaan toimeen osallistuvat alihankkijat eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi oltava tukikelpoisia saajia tai toimeen osallistuvia alihankkijoita edellyttäen, että unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin liittyvät tiukat ehdot täyttyvät. Tällaisten oikeussubjektien osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Huoltovarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon tältä osin.

(17)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artiklan 2 kohdan perusteella hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä varoja ja taloudellisia resursseja ei saa asettaa suoraan tai välillisesti nimettyjen oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai niiden hyväksi. Rahastosta ei siten voida antaa tukea tällaisille nimetyille yhteisöille eikä niiden omistamille tai määräysvallassa oleville yhteisöille.

(18)

Unionin rahoitusta olisi myönnettävä varainhoitoasetuksen mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta olisi voitava kuitenkin myöntää ilman ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti. Koska rahoituksen myöntäminen varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti on poikkeus yleissäännöstä, jonka mukaan rahoitusta on määrä myöntää kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, kyseisiä poikkeuksellisia olosuhteita olisi tulkittava suppeasti. Jotta rahoitusta voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä, komission olisi jäsenvaltioista koostuvan komitean, jäljempänä ’komitea’, avustuksella tässä yhteydessä arvioitava, missä määrin ehdotettu toimi vastaa koko toimitusketjun käsittävää rajatylittävää teollista yhteistyötä ja kilpailua koskevia rahaston tavoitteita.

(19)

Jos konsortio haluaa osallistua tukikelpoiseen toimeen ja unionin tukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi. Koordinaattorin olisi toimittava konsortion pääasiallisena yhteyspisteenä suhteissa komissioon.

(20)

Jos rahastosta tukea saavaa toimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimittämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava projektipäällikköä toimen edistymisestä ennen kuin se suorittaa maksun saajille, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että saajat noudattavat määräaikoja. Projektipäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintoja toimen edistymisestä, jotta komissio voi määrittää, ovatko maksutapahtuman käynnistämisen ehdot täyttyneet.

(21)

Rahaston toteuttamisessa olisi käytettävä suoraa hallinnointia, jotta voidaan maksimoida toteutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus ja varmistaa sen täysi yhdenmukaisuus muiden unionin aloitteiden kanssa. Komission olisi sen vuoksi edelleenkin vastattava valinta- ja myöntämismenettelyistä, myös eettisten seulontojen ja arviointien osalta. Komission olisi perustelluissa tapauksissa kuitenkin voitava siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä tiettyjen rahastosta tukea saavien erityistoimien osalta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille, esimerkiksi silloin, kun toimen rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ovat nimittäneet projektipäällikön, edellyttäen, että varainhoitoasetuksen vaatimukset täyttyvät. Tällainen talousarvion toteuttamistehtävien siirtäminen auttaisi virtaviivaistamaan yhteisrahoitettujen toimien hallinnointia ja varmistaisi saumattoman koordinoinnin rahoitussopimuksen sekä konsortion ja toimen rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden nimittämän projektipäällikön allekirjoittaman sopimuksen välillä.

(22)

Jotta rahoitettavien kehittämistoimien taloudellinen toteuttamiskelpoisuus voitaisiin varmistaa, hakijoiden on tarpeen osoittaa, että toimen kustannukset, joita ei kateta unionin rahoituksesta, katetaan muilla rahoitustavoilla.

(23)

Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komissio voisi tarjota erityyppisiä järjestelyjä, joita jäsenvaltiot voisivat halutessaan käyttää vastatakseen yhteistyöhön perustuvan kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistyöhön perustuvien ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä ja tehostaa puolustusmenojen käyttöä, myös rahastosta tuetuissa hankkeissa.

(24)

Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti sellaisista jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustusalaan liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusala ei noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Puolustusala ei siksi voi omarahoittaa tärkeitä T&K-hankkeita, ja jäsenvaltiot ja assosioituneet maat rahoittavat usein kokonaan kaikki T&K-kustannukset. Jotta saavutetaan rahaston tavoitteet, erityisesti se, että kannustetaan eri jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevia oikeussubjekteja yhteistyöhön, ja kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, tukikelpoiset kustannukset olisi katettava jopa kokonaisuudessaan toimissa, jotka toteutetaan ennen prototyyppivaihetta.

(25)

Prototyyppivaihe on ratkaisevan tärkeä vaihe, jossa jäsenvaltiot tai assosioituneet maat yleensä päättävät investointiensa yhtenäistämisestä ja käynnistävät tulevien puolustustuotteidensa tai -teknologioidensa hankintaprosessin. Tästä syystä jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sopivat tässä vaiheessa tarvittavista sitoumuksista, mukaan lukien hankkeen kustannusten jakaminen ja omistajuus. Sitoumustensa uskottavuuden varmistamiseksi rahastosta myönnettävän tuen olisi tavanomaisesti oltava enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(26)

Prototyyppivaiheen jälkeisiin toimiin olisi varattava rahoitusta 80 prosenttiin saakka. Tällaisiin toimiin, jotka liittyvät ennemminkin tuotteiden ja teknologioiden viimeistelyyn, saattaa silti sisältyä huomattavia kustannuksia.

(27)

Puolustusalan sidosryhmille aiheutuu erityisiä välillisiä kustannuksia, esimerkiksi turvallisuuteen liittyen. Lisäksi sidosryhmät toimivat erityisillä markkinoilla, joilla ne – kysynnän puuttuessa ostajapuolelta – eivät voi kompensoida T&K-kustannuksia samalla tavoin kuin sidosryhmät siviilialalla. Siksi on aiheellista sallia kiinteämääräinen 25 prosentin osuus toimen tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista ja mahdollisuus laskuttaa välilliset tukikelpoiset kustannukset, jotka on määritetty saajien tavanomaisten kustannuspaikkapohjaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, jos kyseiset käytännöt ovat saajien kansallisten viranomaisten hyväksymiä vastaavissa puolustusalan toimissa ja jos saaja on ilmoittanut niistä komissiolle.

(28)

Toimet, jotka käsittävät rajatylittävää toimintaa harjoittavien pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumisen, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, joka hyödyttää kaikkia osallistuvia oikeussubjekteja.

(29)

Jotta varmistettaisiin, että rahoitetut toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot aikovat yhteisesti hankkia valmiin tuotteen tai käyttää teknologiaa, erityisesti yhteisin rajatylittävin hankinnoin, jolloin jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä, erityisesti yhteishankintayksikön kautta.

(30)

Jotta varmistettaisiin, että rahastosta tukea saavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita, kysynnän ohjaamia ja kaupallisesti kannattavia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimien tukikelpoisuusperusteissa olisi näin ollen otettava huomioon se, että jäsenvaltiot aikovat, myös yhteisymmärryspöytäkirjalla tai aiesopimuksella, hankkia valmiin tuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla. Kehittämistoimien myöntämisperusteissa olisi lisäksi otettava huomioon se, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet poliittisesti tai oikeudellisesti käyttämään, omistamaan tai ylläpitämään yhdessä valmista tuotetta tai -teknologiaa koordinoidulla tavalla.

(31)

Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimet edistävät kyseisiä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja.

(32)

Unionin toimielinjärjestelmän PRY-hankkeiden yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla olisi varmistettava jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien välillä ja olisi siten suoraan edistettävä rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin, jos ne valitaan, olisi siksi voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(33)

Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (8) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti”, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus ja synergiat siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä.

(34)

Kyberturvallisuus ja -puolustus ovat entistä suurempia haasteita, ja komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ovat tunnustaneet tarpeen luoda synergioita tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kyberpuolustustoimien ja unionin kyberturvallisuusaloitteiden, kuten komission 13 päivänä syyskuuta 2017 antamassa yhteisessä tiedonannossa ”Resilienssi, pelote ja puolustus: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle” ilmoitettujen aloitteiden, välillä. Erityisesti sidosryhmien olisi pyrittävä synergioihin kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä kyberuhkien sietokyvyn lisäämiseksi.

(35)

Olisi varmistettava yhdennetty lähestymistapa kokoamalla yhteen toiminta, joka sisältyy komission varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti käynnistämään, puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen, jäljempänä ’PADR’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1092 (9) perustettuun Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan, jäljempänä ’EDIDP’, ja yhdenmukaistamalla osallistumisehdot. Tällaisen yhdennetyn lähestymistavan olisi luotava johdonmukaisempi välineistö ja lisätä innovatiivisia, yhteistyöhön perustuvia ja taloudellisia vaikutuksia sekä samalla välttää tarpeeton päällekkäisyys ja hajanaisuus. Sillä varmistettaisiin myös se, että rahasto edistää puolustusalan tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä, jolloin voitaisiin kaventaa tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä kuilua ottaen huomioon puolustusalan erityispiirteet ja edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös murroksellisia puolustusteknologioita. Lisäksi tällä voi tapauksen mukaan olla myönteisiä heijastusvaikutuksia myös siviilialalla.

(36)

Rahaston tavoitteita olisi käsiteltävä myös rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (10) perustetussa InvestEU-rahastossa, jos se on toimen erityispiirteet huomioon ottaen asianmukaista.

(37)

Rahastosta annettavaa tukea olisi käytettävä markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin puuttumiseen oikeasuhteisesti, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää lisäarvoa unionille.

(38)

Rahastosta myönnettävän unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Kyseisessä valinnassa olisi tarkasteltava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(39)

Komission olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäännöksillä vuotuisia työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia, ottaen huomioon EDIDP:stä ja PADR:stä saadut alustavat kokemukset. Komitean olisi avustettava komissiota työohjelmien laatimisessa. Komission olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Komitean olisi tässä yhteydessä voitava kokoontua kansallisten puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijoiden kokoonpanossa antaakseen erityistä apua komissiolle, muun muassa antamalla neuvontaa turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta toimien yhteydessä. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa kyseiseen komiteaan. Komitean jäsenille olisi annettava hyvissä ajoin ja tosiasiallisesti mahdollisuus tarkastella täytäntöönpanosäädöksiä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä.

(40)

Työohjelmissa vahvistetuissa luokissa olisi mainittava tarvittaessa toiminnalliset vaatimukset, jotta toimialalla olisi selvyys siitä, mitä toimintoja ja tehtäviä kehitettävillä voimavaroilla on määrä suorittaa. Odotetun suoritustason olisi käytävä selvästi ilmi tällaisista vaatimuksista, mutta niissä ei pitäisi viitata tiettyihin ratkaisuihin tai oikeussubjekteihin eikä estää kilpailua ehdotuspyyntövaiheessa.

(41)

Työohjelmien laatimisen aikana komission olisi myös varmistettava komiteaa asianmukaisesti kuulemalla, että ehdotetuissa tutkimus- tai kehittämistoimissa vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä. Komissio voi tässä yhteydessä tehdä ennakkoarvioinnin mahdollisista päällekkäisyyksistä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

(42)

Komission olisi varmistettava työohjelmien johdonmukaisuus puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko teollisen elinkaaren aikana.

(43)

Työohjelmissa olisi myös varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaistalousarviosta suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten rajatylittävä osallistuminen.

(44)

Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, sille olisi annettava tarkkailijan asema mainitussa komiteassa. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi myös osallistuttava komitean kokouksiin.

(45)

Tämän asetuksen tehokkuuden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan muuttaa tämän asetuksen liitettä indikaattoreiden osalta tarpeen mukaan sekä täydentää tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelmia ja myöntää rahoitus valittuihin tutkimus- ja kehittämistoimiin. Erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimien toteuttamisessa olisi otettava huomioon puolustusalan erityispiirteet, varsinkin jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai molempien vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(47)

Komission olisi laadittava luettelo riippumattomista asiantuntijoista. Asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava kyseisten riippumattomien asiantuntijoiden luotettavuus. Kyseistä luetteloa ei saisi julkistaa. Riippumattomat asiantuntijat olisi valittava osaamisensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heille osoitettavat tehtävät. Komission olisi riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan riippumattomien asiantuntijoiden ryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa, ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanne. Olisi myös pyrittävä riippumattomien asiantuntijoiden asianmukaiseen kiertoon sekä yksityisen ja julkisen sektorin asianmukaiseen tasapainoon.

(48)

Riippumattomien asiantuntijoiden ei olisi arvioitava sellaisia asioita, antaa sellaisia asioita koskevia neuvoja tai avustaa sellaisissa asioissa, joissa heillä on mahdollisia eturistiriitoja erityisesti heidän arviointihetkisen asemansa osalta. Heidän ei etenkään olisi oltava asemassa, jossa he voisivat käyttää saatuja tietoja arvioimansa konsortion vahingoksi.

(49)

Arvioituaan ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella komission olisi valittava rahastosta tukea saavat toimet. Jäsenvaltioille olisi ilmoitettava arvioinnin tuloksista toimittamalla luettelo valituista toimista paremmuusjärjestyksessä sekä rahoitettujen toimien edistymisestä.

(50)

Ehdottaessaan uusia puolustustuotteita tai -teknologioita taikka olemassa olevien puolustustuotteiden tai -teknologioiden parannusta hakijoiden olisi sitouduttava noudattamaan eettisiä periaatteita, kuten ihmisten hyvinvointiin ja ihmisen perimän suojelemiseen liittyviä periaatteita, jotka sisältyvät myös asiaankuuluvaan unionin oikeuteen, kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainväliseen oikeuteen, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty eurooppalainen yleissopimus ja soveltuvin osin sen pöytäkirjat. Komission olisi seurattava ehdotuksia järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa ehdotukset, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä. Tällaisista ehdotuksista olisi tarvittaessa teetettävä eettinen arviointi.

(51)

Avointen sisämarkkinoiden tukemiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin konsortion jäseninä, alihankkijoina tai muina oikeussubjekteina toimitusketjussa.

(52)

Komission olisi pyrittävä ylläpitämään vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi. Toisena lainsäätäjänä ja keskeisenä sidosryhmänä myös Euroopan parlamentti olisi otettava tähän mukaan.

(53)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (13), jäljempänä ’16 päivänä joulukuuta 2020 tehty toimielinten sopimus’, 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komission olisi varmistettava, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja että niistä aiheutuu vähimmäismäärä lisäkuluja.

(54)

Rahastoon sovelletaan varainhoitoasetusta, ellei toisin säädetä. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita ja rahoitusapua koskevat säännöt.

(55)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja, ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden vastuun valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(56)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (14) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (15), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (16) ja (EU) 2017/1939 (17) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (18) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(57)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (19) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kyseiset kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(58)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahaston käytännön vaikutuksia. Komission olisi laadittava väliarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston toteuttamiskauden alkamisesta, myös esittääkseen ehdotuksia tähän asetukseen tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi. Komission olisi myös suoritettava loppuarviointi rahaston toteuttamiskauden päättyessä siten, että se tarkastelee rahoitustoimintoja rahoituksen toteuttamisen tulosten ja, siltä osin kuin se on tuolloin mahdollista, rahaston toteuttamisen tulosten ja rahaston vaikutusten kannalta. Loppuarviointikertomuksen olisi myös tässä yhteydessä autettava määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Loppukertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta tukea saaneisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun samoin kuin rahaston panosta voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjen puutteiden korjaamisessa, ja siihen olisi sisällytettävä tiedot saajien alkuperämaista, yksittäisiin toimiin osallistuneiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden lukumäärästä sekä syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston toteutuksen aikana ilmenevään kehitykseen.

(59)

Komission olisi seurattava säännöllisesti rahaston toteuttamista ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittainen kertomus edistymisestä, myös siitä, miten EDIDP:stä ja PADR:stä saadut kokemukset otetaan huomioon rahaston toteuttamisessa. Komission olisi toteutettava tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt. Tämä kertomus ei saisi sisältää arkaluonteisia tietoja.

(60)

Rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (20) ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja rahastolla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin politiikoissa ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaankuuluvat toimet yksilöidään rahaston valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen sen väliarvioinnin yhteydessä.

(61)

Ottaen huomioon, että on tärkeää puuttua luonnon monimuotoisuuden merkittävään vähenemiseen, tällä asetuksella edistetään luonnon monimuotoisuutta koskevan toiminnan valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 vuotuisista menoista osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset olemassa olevat päällekkäisyydet 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti.

(62)

Koska rahastosta olisi tuettava ainoastaan puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehittämisvaiheita, unionilla ei periaatteessa olisi oltava omistusoikeutta tai immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin, ellei unionin tukea myönnetä julkisten hankintojen kautta. Tutkimustoimien osalta halukkaiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden olisi kuitenkin voitava käyttää rahoitettujen toimien tuloksia osallistuakseen yhteistyössä tehtävään jatkokehittämiseen.

(63)

Unionin tuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä direktiivin 2009/43/EY mukaisesti tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon tai tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin. Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientiä jäsenvaltioista säännellään neuvoston yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP (21).

(64)

Arkaluonteisten taustatietojen, kuten ennen rahaston toimintaa tai sen ulkopuolella tuotetun datan, tietämyksen tai tietojen, käytöllä tai sivullisten pääsyllä rahastosta tukea saaneiden toimien yhteydessä tuotettuihin tuloksiin saattaa olla haitallisia vaikutuksia unionin taikka yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Arkaluonteisten tietojen käsittelyyn olisi siten sovellettava asiaankuuluvaa unionin oikeutta ja kansallista lainsäädäntöä.

(65)

Jotta voitaisiin varmistaa turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen vaaditulla tasolla, yhteisöturvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia olisi noudatettava allekirjoitettaessa turvallisuusluokiteltuja rahoitussopimuksia. Tätä varten ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 (22) mukaisesti komission on määrä toimittaa jäsenvaltioiden nimeämille riippumattomille asiantuntijoille ohjeeksi ohjelman turvallisuusohjeet, mukaan lukien turvallisuusluokitusopas.

(66)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(67)

Komission olisi hallinnoitava rahastoa ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, erityisesti arkaluonteisten tietojen, mukaan lukien turvallisuusluokitellut tiedot, osalta.

(68)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta rahaston toteutus voidaan käynnistää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(69)

Asetus (EU) 2018/1092 olisi sen vuoksi kumottava,