This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31994L0025R(05)
Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1994, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 164, 30.6.1994)
Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1994, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 164, 30.6.1994)
OJ L 41, , pp. 21–24
(FI)
ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1994/25/corrigendum/2000-02-15/3/oj
Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1994, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 164, 30.6.1994)
Virallinen lehti nro L 041 , 15/02/2000 s. 0021 - 0024
Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1994, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 164, 30. kesäkuuta 1994) Oikaistaan liite I seuraavasti: "LIITE I HUVIVENEIDEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET 1 VENEIDEN SUUNNITTELULUOKAT >TAULUKON PAIKKA> Määritelmät A. "VALTAMERI": suunniteltu pitkille matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus saattaa olla enemmän kuin 8 boforia ja aaltojen merkitsevä korkeus olla suurempi kuin 4 metriä ja joiden aikana nämä veneet ovat suureksi osaksi omavaraisia. B. "AVOMERI": suunniteltu lähivesillä tapahtuville matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus on enintään 8 boforia ja aaltojen merkitsevä korkeus enintään 4 metriä. C. "RANNIKKO": suunniteltu rannikon läheisyydessä, suurilla lahdilla, joensuistoilla, järvillä ja joilla tapahtuville matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus on enintään 6 boforia ja aaltojen merkitsevä korkeus enintään 2 metriä. D. "SUOJAISET VEDET": suunniteltu pienillä järvillä, joilla ja kanavilla tapahtuville matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus on enintään 4 boforia ja aaltojen merkitsevä korkeus enintään 0,5 metriä. Kunkin luokan veneiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että ne kestävät nämä raja-arvot vakavuuden, kelluvuuden ja muiden liitteessä I lueteltujen asianmukaisten olennaisten vaatimusten osalta ja siten, että niillä on hyvät ohjausominaisuudet. 2 YLEISET VAATIMUKSET Huviveneiden ja liitteessä II tarkoitettujen varusteiden on oltava näiden olennaisten vaatimusten mukaisia siinä määrin kuin vaatimukset koskevat niitä. 2.1 Rungon merkintäjärjestelmä Kukin vene on merkittävä rungon tunnusnumerolla, jossa on seuraavat tiedot: - valmistajan tunnus; - valmistusmaa; - yksittäinen sarjanumero; - valmistusvuosi; - vuosimalli. Sovellettava yhdenmukaistettu standardi sisältää vaatimusten yksityiskohdat. 2.2 Valmistajan kilpi Kussakin veneessä on oltava pysyvästi kiinnitetty, rungon tunnusnumerosta erillään oleva kilpi, jossa on seuraavat tiedot: - valmistajan nimi; - CE-merkintä (liite IV); - edellä 1 kohdassa tarkoitettu veneen suunnitteluluokka; - 3.6 alakohdassa tarkoitettu valmistajan suositus suurimmasta sallitusta kuormasta; - valmistajan suositus matkustajamäärästä, jonka vene on suunniteltu kuljettamaan. 2.3 Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen Suunnitteluluokan mukaan vene on suunniteltava niin, että laidan yli putoamisen vaara on mahdollisimman pieni ja veneeseen uudelleen nouseminen mahdollisimman helppoa. 2.4 Näkyvyys pääasiallisesta ohjauspaikasta Moottoriveneissä ohjaajalla on pääasiallisesta ohjauspaikasta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa (nopeus ja kuorma) oltava hyvä 360 ° näkyvyys. 2.5 Omistajan käsikirja Kussakin veneessä on oltava omistajan käsikirja, joka on laadittu sen jäsenvaltion, jossa vene saatetaan markkinoille, perustamissopimuksen mukaisesti päättämällä yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä. Käsikirjassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tulipalon ja veneen vedellä täyttymisen vaaraan, ja sen on sisällettävä 2.2, 3.6 ja 4 kohdassa luetellut tiedot sekä tieto veneen omapainosta kilogrammoina. 3 RAKENTEESEEN, LUJUUTEEN JA TIIVIYTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET 3.1 Rakenne Materiaalivalintojen ja niiden yhdistelmien sekä veneen rakenneominaisuuksien on taattava veneen kaikkinainen riittävä lujuus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin suunnitteluluokkiin ja 3.6 alakohdassa tarkoitettuun valmistajan suositukseen suurimmasta sallitusta kuormasta. 3.2 Vakavuus ja varalaita Veneellä on oltava riittävä vakavuus ja varalaita ottaen huomioon sen 1 kohdassa tarkoitettu suunnitteluluokka ja 3.6 alakohdassa tarkoitettu valmistajan suositus suurimmasta sallitusta kuormasta. 3.3 Kelluvuus Runko on rakennettava tavalla, joka takaa veneelle 1 kohdassa tarkoitetun suunnitteluluokan ja 3.6 alakohdassa tarkoitetun valmistajan suurimmasta sallitusta kuormasta antaman suosituksen mukaiset kelluntaominaisuudet. Kaikki monirunkoiset asuttavat veneet on suunniteltava siten, että niiden kelluvuus on riittävä pitämään ne pinnalla jos ne kääntyvät ylösalaisin. Veneet, joiden pituus on alle 6 metriä ja jotka ovat alttiit vedellä täyttymiselle kun niitä käytetään niiden suunnitteluluokan mukaisesti, on varustettava tarpeellisella kelluntakyvyllä, joka takaa niiden pysymisen pinnalla vedellä täyttyneinä. 3.4 Rungon, kannen ja kansirakenteiden aukot Rungossa, kannessa (tai kansissa) ja kansirakenteissa olevat aukot eivät saa huonontaa veneen rakenteellista lujuutta tai sen säätiiviyttä, kun ne ovat suljettuina. Ikkunoiden, valoventtiilien, ovien ja kansiluukkujen on kestettävä vedenpaine, joka niihin todennäköisesti kohdistuu, sekä kannella liikkuvien henkilöiden painon aiheuttama pistekuormitus. Jäljempänä 3.6 alakohdassa tarkoitettua valmistajan suositusta suurimmasta sallitusta kuormasta vastaavat rungon läpiviennit, joiden tarkoituksena on mahdollistaa veden pääsy runkoon tai ulos rungosta vesirajan alapuolella, on varustettava sulkulaitteilla, joihin pääsee helposti käsiksi. 3.5 Vedellä täyttyminen Kaikki veneet on suunniteltava niin, että uppoamisvaara on mahdollisimman pieni. Erityistä huomiota on tarvittaessa kiinnitettävä: - ohjaamoon ja istuinkaukaloihin sekä muihin kaukaloihin, joiden olisi oltava itsetyhjentyviä tai varustettuja jollakin muulla menetelmällä, jolla estetään veden pääsy veneen sisätiloihin; - tuuletuslaitteisiin; - veden poistamiseen pumpuilla tai muulla tavalla. 3.6 Valmistajan suositus suurimmasta sallitusta kuormasta Valmistajan suosittelema suurin sallittu kuorma (polttoaine, vesi, muona, varusteet, henkilöt (kilogrammoina)), jota varten vene on suunniteltu siten kuin on ilmoitettu valmistajan kilvessä, määritetään suunnitteluluokan (1 kohta), vakavuuden ja varalaidan (3.2 alakohta) sekä kelluvuuden (3.3 alakohta) mukaan. 3.7 Pelastuslauttojen säilytys Kaikissa A ja B luokan veneissä sekä sellaisissa C ja D luokan veneissä, joiden pituus on yli 6 metriä, on oltava yksi tai useampi säilytyspaikka pelastuslautoille, joissa on riittävästi tilaa sille henkilömäärälle, jonka vene on valmistajan suosituksen mukaan suunniteltu kuljettamaan. Tähän paikkaan tai näihin paikkoihin on oltava helppo pääsy kaikkina aikoina. 3.8 Poistumistie Kaikissa yli 12 metriä pitkissä asuttavissa monirunkoisissa veneissä on oltava toimiva poistumistie veneen ylösalaisin kääntymisen varalta. Kaikissa asuttavissa veneissä on oltava toimiva poistumistie tulipalon varalta. 3.9 Ankkurointi, kiinnittäminen ja hinaaminen Kaikki veneet, ottaen huomioon niiden suunnitteluluokka ja ominaisuudet, on varustettava yhdellä tai useammalla kiinnityskohdalla tai muilla varusteilla, joiden avulla ne voidaan turvallisesti ankkuroida, kiinnittää tai hinata. 4 OHJAUSOMINAISUUDET Valmistajan on varmistettava, että veneen ohjausominaisuudet ovat tyydyttävät, jos siinä on voimakkain moottori, jota varten vene on suunniteltu ja rakennettu. Kaikkien huviveneiden moottorien suurin nimellisteho on ilmoitettava omistajan käsikirjassa yhdenmukaistetun standardin mukaisesti. 5 VARUSTEISIIN JA NIIDEN ASENNUKSEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET 5.1 Koneet ja moottoritilat 5.1.1 Sisämoottorit Kaikki sisämoottorit on sijoitettava suljettuun tilaan erilleen asuintiloista sekä asennettava niin, että asuintiloihin kohdistuva tulipalon tai tulipalon leviämisen vaara sekä myrkyllisiin kaasuihin, kuumuuteen, meluun tai tärinään liittyvä vaara on mahdollisimman pieni. Koneen niihin osiin ja tarvikkeisiin, jotka tarvitsevat usein toistuvaa tarkastusta ja/tai huoltoa, on päästävä helposti käsiksi. Moottoritilojen sisäpuolella käytettyjen eristeiden on oltava palamattomia. 5.1.2 Tuuletus Moottoritilan on oltava tuuletettu. Vaarallinen veden pääsy moottoritilaan tuuletusaukkojen kautta on estettävä. 5.1.3 Suojaamattomat osat Jos moottori ei ole kotelon tai oman kuorensa suojassa, on se varustettava tehokkailla suojilla, jotka estävät pääsyn suojaamattomiin liikkuviin tai kuumiin osiin, jotka saattavat aiheuttaa henkilövahingon. 5.1.4 Ulkolaitamoottorin käynnistäminen Kaikki veneet, joissa on ulkolaitamoottori, on varustettava laitteella, joka estää moottorin käynnistämisen vaihteen ollessa päällä, paitsi: a) jos moottorin tuottama staattinen työntövoima on vähemmän kuin 500 newtonia (N); b) jos moottori on varustettu tehon rajoittimella, joka rajoittaa työntövoiman 500 newtoniin (N) moottorin käynnistyessä. 5.2 Polttoainejärjestelmä 5.2.1 Yleistä Asennukset ja laitteet polttoaineen täyttää, varastointia, tuuletusta sekä syöttöä varten on suunniteltava ja asennettava siten, että tulipalo- ja räjähdysvaara on mahdollisimman pieni. 5.2.2 Polttoainesäiliöt Polttoainesäiliöt, -putket ja -letkut on kiinnitettävä ja pidettävä erillään tai suojattava kaikilta huomattavilta lämpölähteiltä. Säiliöiden materiaali ja rakenne on määritettävä niiden tilavuuden ja polttoainetyypin mukaisesti. Kaikkien tankkitilojen on oltava tuuletettuja. Nestemäiset polttoaineet, joiden syttymispiste on alle 55 °C, on pidettävä säiliöissä, jotka eivät muodosta rungon osaa ja jotka ovat: a) eristettyjä moottoritilasta ja kaikista muista kipinälähteistä; b) erillään veneen asuintiloista. Nestemäisiä polttoaineita, joiden syttymispiste on 55 °C tai enemmän, voidaan pitää säiliöissä, jotka ovat osa runkoa. 5.3 Sähköjärjestelmä Sähköjärjestelmä on suunniteltava ja asennettava siten, että varmistetaan veneen moitteeton toiminta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja minimoidaan tulipalon ja sähköiskun vaarat. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että kaikki akkukäyttöiset virtapiirit moottorin käynnistyspiiriä lukuun ottamatta suojataan ylikuormitukselta ja oikosuluilta. Akuista mahdollisesti purkautuvien kaasujen kerääntymisen estämiseksi on varmistettava ilmastointi. Akut on kiinnitettävä tukevasti ja ne on suojattava vedeltä. 5.4 Ohjausjärjestelmä 5.4.1 Yleistä Ohjausjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että ohjausvoimien siirtokyky säilyy ennalta odotettavissa olevissa toimintaolosuhteissa. 5.4.2 Varajärjestelmät Purjeveneet ja yhdellä sisämoottorilla varustetut veneet, joissa on kauko-ohjattava peräsinohjausjärjestelmä, on varustettava varajärjestelmällä, joka tekee mahdolliseksi veneen ohjaamisen alhaisella nopeudella. 5.5 Kaasulaitteet Talouskäyttöön tarkoitettujen kaasulaitteiden on oltava höyrystyvää tyyppiä ja ne on suunniteltava ja asennettava siten, että estetään vuodot ja räjähdysvaara ja että on mahdollista tarkastaa niiden tiiviys. Materiaalien ja varusteiden on sovelluttava käytettyyn kaasuun ja ne on suunniteltava kestämään meriympäristölle tyypillisiä rasituksia ja altistuksia. Kukin laite on varustettava jokaisessa polttimessa toimivalla liekinvarmistimella. Kussakin kaasulaitteessa on oltava erillinen kaasun jakelujärjestelmä ja kukin laite on varustettava erillisellä sulkulaitteella. On varmistettava riittävä ilmastointi vuotojen ja palamistuotteiden varalta. Kaikki veneet, joissa on kiinteästi asennettu kaasulaite, on varustettava suljetulla tilalla, jossa säilytetään kaikki kaasupullot. Tilan on oltava eristetty veneen asuintiloista siten, että sinne on pääsy ainoastaan ulkokautta ja että sillä on tuuletus ulkoilmaan, jotta kaikki kaasut poistuvat veneestä. Kaikki kiinteät kaasulaitteet on koekäytettävä asentamisen jälkeen. 5.6 Palontorjunta 5.6.1 Yleistä Asennettujen laitteiden ja veneen sisustuksen osalta on otettava huomioon tulipalon ja tulipalon leviämisen vaara. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten laitteiden ympäristöön, joissa on avoin liekki; kuumiin alueisiin tai moottoreihin ja apumoottoreihin; öljyn ja polttoaineen ylivuotoihin; suojaamattomiin öljy- ja polttoaineputkiin; lisäksi on vältettävä asentamasta sähköjohtoja koneiden kuumien alueiden yläpuolelle. 5.6.2 Palontorjuntavälineet Veneet on varustettava tulipalon vaaraan nähden tarkoituksenmukaisilla palontorjuntavälineillä. Bensiinimoottoritilat on suojattava sammutusjärjestelmällä, jota käytettäessä moottoritiloja ei tarvitse avata palon sattuessa. Jos veneessä on kannettavia sammuttimia, ne on asennettava helppopääsyiseen paikkaan; yksi sammuttimista on sijoitettava siten, että se on helposti saatavilla veneen pääasiallisesta ohjauspaikasta käsin. 5.7 Kulkuvalot Jos merenkulkuvalot on asennettu, niiden on oltava vuoden 1972 COLREGin tai CEVNIn määräysten mukaiset. 5.8 Päästöjen torjunta Veneet on rakennettava siten, että estetään saastuttavien aineiden (öljyn, polttoaineen jne.) vahingossa tapahtuvat päästöt. Veneet, joissa on WC, on varustettava joko a) käymäläjätevesisäiliöllä; tai b) järjestelmällä, joka sallii käymäläjäteveden varastoimisen alueilla, joilla käymäläjäteveden päästöjä on rajoitettu. Lisäksi kaikki käymäläjätevedelle tarkoitetut rungon läpiviennit on varustettava venttiileillä, jotka voidaan suljettuina sinetöidä."