Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">Lisätietoa kokeellisista ominaisuuksista</a>
Valitse kokeelliset ominaisuudet, joita haluat kokeilla
EUR-Lex
Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Olet tässä
Lainausmerkkien "" avulla voit hakea täsmällistä merkkijonoa. Tähtimerkin * avulla voit korvata hakutermin loppuosan ja löytää kaikki vastaavat variaatiot (transp*, 32019R*). Kysymysmerkin * avulla voit korvata hakutermistä yksittäisen merkin ja löytää kaikki vastaavat variaatiot (ca?e löytää sanat case, cane, care).
Hakuvinkkejä
Lisää hakuvaihtoehtoja: Tarkennettu haku

Asiakirja 02023D1599-20230816

Konsolidoitu teksti: Neuvoston päätös (YUTP) 2023/1599, annettu 3 päivänä elokuuta 2023, Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusaloitteesta Guineanlahden alueella sijaitsevien Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi

Siirry alkuperäiseen säädökseen
(

Asiakirjan oikeudellinen asema Voimassa

)

Siirry nykyiseen versioon (04/12/2025)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/1599/2023-08-16

02023D1599 — FI — 16.08.2023 — 001.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2023/1599,

annettu 3 päivänä elokuuta 2023,

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusaloitteesta Guineanlahden alueella sijaitsevien Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi

(EUVL L 196 4.8.2023, s. 25)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2023/2066, annettu 25 päivänä syyskuuta 2023,

  L 238

141

27.9.2023



▼B

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2023/1599,

annettu 3 päivänä elokuuta 2023,

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusaloitteesta Guineanlahden alueella sijaitsevien Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi



I jakso

Yleiset säännökset

▼M1

1 artikla

Perustaminen

1.  
Unioni toteuttaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alan operaation, jonka strateginen tavoite on auttaa Guineanlahden alueella sijaitsevia Länsi-Afrikan maita, joissa kyseinen operaatio käynnistetään, kehittämään turvallisuus- ja puolustusjoukoilleen riittävät valmiudet hillitä aseistettujen terroristiryhmien painostusta ja vastata siihen.
2.  
Edellä 1 kohdassa tarkoitetulle operaatiolle annetaan nimeksi ”Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusaloite Guineanlahden alueella sijaitsevien Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi”, jäljempänä ’aloite’.
3.  
Aloite perustetaan Beninissä, Ghanassa, Norsunluurannikolla ja Togossa.

▼B

2 artikla

Toimeksianto

1.  

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetun strategisen tavoitteen saavuttamiseksi 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen maiden osalta aloitteella

a) 

autetaan parantamaan kyseisten maiden pohjoisosien haavoittuvien alueiden selviytymiskykyä kehittämällä niiden turvallisuus- ja puolustusjoukkojen valmiuksia;

b) 

tarjotaan niiden turvallisuus- ja puolustusjoukoille komennusta edeltävää operatiivista koulutusta;

c) 

tuetaan kyseisten maiden turvallisuus- ja puolustusjoukkojen vahvistamista teknisillä aloilla;

d) 

edistetään oikeusvaltioperiaatetta ja hyvää hallintotapaa kyseisten maiden turvallisuusalalla keskittyen niiden turvallisuus- ja puolustusjoukkoihin ja tuetaan luottamuksen rakentamista kansalaisyhteiskunnan ja turvallisuus- ja puolustusjoukkojen välillä.

2.  
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus, ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvon periaate, siviilien suojelu sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000), nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 (2015) ja lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1612 (2005) mukaiset toimintaohjelmat sisällytetään täysimääräisesti ja valtavirtaistetaan ennakoivasti aloitteen strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun, toimintaan ja raportointiin.
3.  
Aloitteella lähetetään sen tehtävien suorittamiseksi tarpeen mukaan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin maihin erityisesti liikkuvia koulutusryhmiä, vierailevia asiantuntijoita ja kriisinhallintaryhmiä joustavaa ja modulaarista lähestymistapaa noudattaen. Aloitteella toteutetaan siviili- ja sotilasalan hankkeita kyseisissä maissa sen 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetun strategisen tavoitteen ja 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tehtävien toteuttamiseksi.
4.  
Aloitteella helpotetaan Euroopan rauhanrahastosta rahoitettavien avustustoimenpiteiden, joista neuvosto voi päättää, täytäntöönpanoa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen maiden tukemiseksi.

3 artikla

Poliittinen valvonta ja strateginen johto

1.  
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) huolehtii neuvoston ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, alaisuudessa aloitteen poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Neuvosto valtuuttaa PTK:n tekemään asiaankuuluvat päätökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 38 artiklan mukaisesti. Kyseiseen valtuutukseen kuuluu valta muuttaa suunnitteluasiakirjoja, mukaan lukien aloitteen siviiliasioiden pilarin operaatiosuunnitelma ja aloitteen sotilasasioiden pilarin operaatiosuunnitelma, ja komentoketjua. Siihen kuuluu myös valta tehdä päätökset siviilialan ja sotilaallisen johto- ja tukiyksikön johtajien nimittämisestä. Aloitteen tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksentekovalta kuuluu edelleen neuvostolle.
2.  
PTK raportoi neuvostolle säännöllisin väliajoin.
3.  
PTK saa Euroopan unionin sotilaskomitean, jäljempänä ’EUSK’, puheenjohtajalta raportteja aloitteen sotilasasioiden pilarin toimista säännöllisesti. PTK saa siviilioperaation komentajalta raportteja aloitteen siviiliasioiden pilarin toimista säännöllisin väliajoin ja aina tarvittaessa. PTK voi kutsua siviilioperaation komentajan ja sotilaskomentajan tarvittaessa kokouksiinsa.

4 artikla

Johtamisjärjestely ja rakenne

1.  
Aloitteella on kriisinhallintaoperaationa yhtenäinen johtamisjärjestely.
2.  
Aloitteen esikunta on Brysselissä.
3.  
Aloitteeseen kuuluu siviilioperaation komentajan strategisen johdon ja valvonnan alainen siviiliasioiden pilari, jäljempänä ’siviiliasioiden pilari’, sekä sotilaskomentajan strategisen johdon ja valvonnan alainen sotilasasioiden pilari, jäljempänä ’sotilasasioiden pilari’.
4.  
Yhteinen tuenkoordinointiyksikkö, jonka puheenjohtajina toimivat aloitteen siviilioperaation komentaja ja sotilaskomentaja yhdessä, varmistaa komentoketjun johdonmukaisuuden.

II jakso

Siviiliasioiden pilari

5 artikla

Siviilioperaation komentaja

1.  
Siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) hallintojohtaja toimii siviiliasioiden pilarin siviilioperaation komentajana.
2.  
CPCC on siviilioperaation komentajan käytettävissä siviiliasioiden pilarin suunnittelua ja toteutusta varten.
3.  
Siviilioperaation komentaja vastaa PTK:n poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena ja korkean edustajan yleisen toimivallan alaisuudessa siviiliasioiden pilarin strategisen tason johtamisesta ja valvonnasta.
4.  
Siviilioperaation komentaja huolehtii siitä, että neuvoston ja PTK:n päätökset pannaan operaatioita toteutettaessa asianmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön, myös antamalla tarvittaessa siviiliasioiden pilarin henkilöstölle strategisen tason ohjeita sekä neuvoja ja teknistä tukea.
5.  
Siviilioperaation komentaja raportoi neuvostolle korkean edustajan välityksellä.
6.  
Kaikki siviiliasioiden pilariin lähetetty henkilöstö pysyy täysin asianomaisen lähettäjävaltion kansallisten viranomaisten alaisina kansallisten määräysten mukaisesti tai asianomaisen unionin toimielimen alaisina tai tapauksen mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’, alaisina. Kansalliset viranomaiset, unionin toimielin tai tapauksen mukaan Euroopan ulkosuhdehallinto, siirtävät lähetettyä henkilöstöään koskevan operatiivisen johtosuhteen siviilioperaation komentajalle.
7.  
Siviilioperaation komentajalla on kokonaisvastuu siitä, että unionilla oleva huolellisuusvelvoite täytetään asianmukaisesti siviiliasioiden pilarin henkilöstön osalta.
8.  
Siviilioperaation komentaja ja 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen maiden unionin edustustojen päälliköt kuulevat tarvittaessa toisiaan.

6 artikla

Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja

1.  
CPCC:tä vahvistetaan aloitteen toteuttamista varten siviilialan johto- ja tukiyksiköllä.
2.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja vastaa siviiliasioiden pilarista sekä sen johtamisesta ja valvonnasta operatiivisella tasolla. Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja on suoraan vastuussa siviilioperaation komentajalle ja noudattaa toimissaan siviilioperaation komentajan ohjeita.
3.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja edustaa siviiliasioiden pilaria sen vastuualueella.
4.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja vastaa siviiliasioiden pilarin hallinnosta ja logistiikasta, myös siviiliasioiden pilarin käyttöön annetuista varoista, resursseista ja tiedoista. Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja voi siirtää henkilöstö- ja rahoitusasioihin liittyviä hallintotehtäviä siviiliasioiden pilarin henkilöstön jäsenille, jotka toimivat tuolloin siviilialan johto- ja tukiyksikön johtajan alaisuudessa.
5.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja vastaa siviiliasioiden pilarin henkilöstön kurinpidollisesta valvonnasta. Lähetetyn henkilöstön osalta kurinpitotoimista vastaavat lähettäjävaltion kansalliset viranomaiset kansallisten määräysten mukaisesti, asianomainen unionin toimielin tai tapauksen mukaan ulkosuhdehallinto.
6.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja varmistaa siviiliasioiden pilarin asianmukaisen näkyvyyden.

7 artikla

Henkilöstö

1.  
Siviiliasioiden pilarin henkilöstö koostuu pääasiassa jäsenvaltioiden, unionin toimielinten tai ulkosuhdehallinnon lähettämästä henkilöstöstä. Kukin jäsenvaltio, kukin unionin toimielin ja ulkosuhdehallinto vastaa lähettämiinsä henkilöstön jäseniin liittyvistä kuluista, mukaan lukien matkakulut asemapaikkaan ja takaisin, palkat, terveydenhuolto sekä kulukorvaukset, lukuun ottamatta sovellettavia päivärahoja.
2.  
Jäsenvaltio, unionin toimielin tai tapauksen mukaan ulkosuhdehallinto vastaa siviiliasioiden pilariin lähetettyjen henkilöstön jäsentensä lähettämiseen liittyvien tai heitä koskevien vaatimusten ratkaisemisesta sekä sellaisten menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään tällaisia henkilöitä vastaan.
3.  
Siviiliasioiden pilari voi myös ottaa palvelukseen sopimussuhteista kansainvälistä ja paikallista henkilöstöä, jos jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä ei ole huolehtimaan tarvittavista tehtävistä. Jos pätevää henkilöstöä ei ole saatavissa jäsenvaltioista, osallistuvien kolmansien valtioiden kansalaisia voidaan poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ottaa palvelukseen sopimussuhteisesti.
4.  
Siviiliasioiden pilarin kansainvälisen ja paikallisen henkilöstön työehdot sekä oikeudet ja velvollisuudet määritetään siviiliasioiden pilarin ja asianomaisten henkilöstön jäsenten välisissä sopimuksissa.

8 artikla

Turvallisuus

1.  
Siviilioperaation komentaja ohjaa 5 artiklan mukaisesti siviiliasioiden pilarin turvatoimien suunnittelua ja vastaa siitä, että aloite toteuttaa ne asianmukaisesti ja tehokkaasti.
2.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön johtaja vastaa siviiliasioiden pilarin turvallisuudesta ja sen varmistamisesta, että aloitteeseen sovellettavia turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia noudatetaan SEU V osaston nojalla operatiivisiin tehtäviin unionin ulkopuolelle lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan ja siihen liittyvien asiakirjojen mukaisesti.
3.  
Siviiliasioiden pilarin henkilöstön jäsenet osallistuvat operaatiosuunnitelman mukaisesti pakolliseen turvallisuuskoulutukseen ennen tehtäviensä aloittamista. Turvallisuuspäällikkö järjestää heille myös säännöllistä kertauskoulutusta operaatioalueella.
4.  
Siviilioperaation komentaja huolehtii EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta neuvoston päätöksen 2013/488/EU ( 1 ) mukaisesti.

9 artikla

Oikeudelliset järjestelyt

Siviiliasioiden pilarilla on valtuudet hankkia palveluja ja tarvikkeita, tehdä sopimuksia ja hallinnollisia järjestelyjä, ottaa palvelukseen henkilöstöä, pitää pankkitilejä, hankkia ja luovuttaa omaisuutta ja maksaa velkojaan sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä tämän päätöksen täytäntöönpanon sitä edellyttäessä.

10 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1.  
Siviiliasioiden pilariin liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje kuuden kuukauden ajaksi tämän päätöksen voimaantulosta on 1 075 000  euroa. Neuvosto päättää rahoitusohjeesta seuraaville jaksoille.
2.  
Kaikkia siviiliasioiden pilarin menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat osallistua siviiliasioiden pilarin hankintamenettelyihin rajoituksetta. Lisäksi siviiliasioiden pilarin ostamiin tuotteisiin ei sovelleta alkuperäsääntöjä. Siviiliasioiden pilari voi komission hyväksynnän saatuaan sopia jäsenvaltioiden, 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen maiden, osallistuvien kolmansien valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa teknisistä järjestelyistä, jotka koskevat siviiliasioiden pilarille toimitettavia laitteita sekä tarjottavia palveluja ja toimitiloja.
3.  
Siviiliasioiden pilari vastaa talousarvionsa toteuttamisesta. Tätä varten siviiliasioiden pilari allekirjoittaa sopimuksen komission kanssa. Rahoitusjärjestelyissä noudatetaan 4, 5 ja 6 artiklassa säädettyä johtamisjärjestelyä ja aloitteen operatiivisia vaatimuksia.
4.  
Siviiliasioiden pilari raportoi täysimääräisesti komissiolle ja toimii tämän valvonnassa 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen puitteissa toteutettujen rahoitustoimien osalta.
5.  
Siviiliasioiden pilariin liittyvät menot ovat rahoituskelpoisia tämän päätöksen hyväksymispäivästä alkaen.

11 artikla

Siviiliasioiden hankeyksikkö

1.  
Siviiliasioiden pilarilla on siviiliasioiden hankeyksikkö 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tehtäviään tukevien hankkeiden tunnistamista ja toteuttamista varten.
2.  
Siviiliasioiden hankeyksikön on tarvittaessa avustettava ja ohjeistettava jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden omalla vastuullaan toteuttamia hankkeita siviiliasioiden pilariin liittyvillä aloilla ja sen tavoitteiden tukemiseksi.
3.  

Jollei 5 kohdasta muuta johdu, siviiliasioiden pilarilla on lupa pyytää saada käyttää jäsenvaltioiden tai kolmansien valtioiden rahoitusosuuksia aloitteen muita toimia johdonmukaisella tavalla täydentäviksi määriteltyjenhankkeiden toteuttamiseen, jos hanke:

a) 

sisältyy tätä päätöstä koskevaan rahoitusselvitykseen; tai

b) 

on aloitteen toimeksiannon aikana siviilioperaation komentajan pyynnöstä sisällytetty kyseiseen rahoitusselvitykseen sitä muuttamalla.

4.  
Siviiliasioiden pilari tekee kyseisten valtioiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, johon sisällytetään etenkin erityismenettelyt kolmansien osapuolien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat siviiliasioiden pilarin toimista tai laiminlyönneistä aiheutuneita vahinkoja kyseisten valtioiden käyttöön antamien varojen käytössä.
5.  
Edellä 3 kohdassa tarkoitetut valtiot eivät saa missään tapauksessa katsoa unionin tai korkean edustajan olevan vastuussa siviiliasioiden pilarin toimista tai laiminlyönneistä kyseisten valtioiden käyttöön antamien varojen käytössä.
6.  
PTK:n on annettava suostumuksensa siviiliasioiden hankeyksikölle annettavan kolmansien valtioiden rahoitusosuuden hyväksymiselle.

III jakso

Sotilasasioiden pilari

12 artikla

Sotilaskomentaja

1.  
Sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) johtaja toimii tämän sotilasasioiden pilarin sotilaskomentajana.
2.  
MPCC toimii operaatioalueen ulkopuolella sijaitsevana sotilasstrategisen tason kiinteänä johtamisjärjestelynä ja vastaa sotilasasioiden pilarin operatiivisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.
3.  
Sotilaskomentaja vastaa PTK:n poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena ja korkean edustajan yleisen toimivallan alaisuudessa sotilasasioiden pilarin strategisen tason johtamisesta ja valvonnasta.
4.  
Sotilaskomentaja huolehtii siitä, että neuvoston ja PTK:n päätökset pannaan sotilasasioiden pilarin operaatioita toteutettaessa asianmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön, myös antamalla sen henkilöstölle ohjeita.
5.  
Sotilaskomentaja raportoi neuvostolle korkean edustajan välityksellä.
6.  
Kaikki sotilasasioiden pilariin lähetetty henkilöstö pysyy täysin asianomaisen lähettäjävaltion kansallisten viranomaisten alaisina kansallisten määräysten mukaisesti tai asianomaisen unionin toimielimen alaisina tai tapauksen mukaan ulkosuhdehallinnon alaisina. Kansalliset viranomaiset, unionin toimielin tai tapauksen mukaan Euroopan ulkosuhdehallinto siirtävät lähetettyä henkilöstöään koskevan operatiivisen johtosuhteen sotilaskomentajalle.
7.  
Sotilaskomentajalla on kokonaisvastuu sen varmistamisesta, että unionin huolellisuusvelvoite täytetään asianmukaisesti sotilasasioiden pilarin henkilöstön osalta.

13 artikla

Sotilaallisen johto- ja tukiyksikön johtaja

1.  
MPCC:tä vahvistetaan aloitteen toteuttamista varten sotilaallisella johto- ja tukiyksiköllä.
2.  
Sotilaallisen johto- ja tukiyksikön johtaja vastaa sotilasasioiden pilarista sekä sen johtamisesta ja valvonnasta operatiivisella tasolla.
3.  
Sotilaallisen johto- ja tukiyksikön johtaja on suoraan vastuussa sotilaskomentajalle ja noudattaa toimissaan sotilaskomentajan ohjeita.

14 artikla

Sotilaallinen ohjeistus

1.  
EUSK seuraa, että sotilasasioiden pilarin tehtävät toteutetaan asianmukaisesti sotilaskomentajan vastuulla.
2.  
EUSK saa sotilaskomentajalta raportteja säännöllisesti. EUSK voi kutsua sotilaskomentajan tai sotilaallisen johto- ja tukiyksikön johtajan tarvittaessa kokouksiinsa.
3.  
EUSK:n puheenjohtaja on sotilaskomentajan ensisijainen yhteyshenkilö.

15 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1.  
Sotilasasioiden pilarin yhteisiä kustannuksia hallinnoidaan päätöksen (YUTP) 2021/509 mukaisesti.
2.  
Rahoitusohje sotilasasioiden pilarin yhteisiä kustannuksia varten tämän päätöksen voimaantuloa seuraavien kuuden kuukauden ajaksi on 179 000  euroa. Päätöksen (YUTP) 2021/509 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoitusohjeen prosenttiosuus on 30 prosenttia sitoumusten osalta ja 15 prosenttia maksujen osalta. Neuvosto päättää rahoitusohjeesta seuraaville jaksoille.

16 artikla

Sotilasasioiden hankeyksikkö

1.  
Sotilasasioiden pilarilla on sotilasasioiden hankeyksikkö 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tehtäviään tukevien hankkeiden, joilla on sotilaallista merkitystä, tunnistamista ja toteuttamista varten.
2.  
Sotilasasioiden hankeyksikön on tarvittaessa avustettava ja ohjeistettava jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden omalla vastuullaan toteuttamia hankkeita sotilasasioiden pilariin liittyvillä aloilla ja sen tavoitteiden tukemiseksi.
3.  
Jollei 5 kohdasta muuta johdu, sotilaskomentajalla on lupa pyytää saada käyttää jäsenvaltioiden tai kolmansien valtioiden rahoitusosuuksia sotilasasioiden pilarin muita toimia johdonmukaisella tavalla täydentäviksi määriteltyjen hankkeiden toteuttamiseen.
4.  
Euroopan rauhanrahasto voi hallinnoida tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia päätöksen (YUTP) 2021/509 30 artiklan mukaisesti.
5.  
Edellä 3 kohdassa tarkoitetut, rahoitukseen osallistuvat valtiot eivät saa missään olosuhteissa katsoa unionin tai korkean edustajan olevan vastuussa sotilasasiaoiden pilarin toimista tai laiminlyönneistä kyseisten valtioiden käyttöön antamien varojen käytössä.
6.  
PTK:n on annettava suostumuksensa sotilasasioiden hankeyksikölle annettavan kolmansien valtioiden rahoitusosuuden hyväksymiselle.

IV jakso

Loppusäännökset

17 artikla

Unionin toimien johdonmukaisuus ja koordinointi

1.  
Korkea edustaja varmistaa, että tämä päätös pannaan täytäntöön ja että se on johdonmukainen unionin koko ulkoisen toiminnan kanssa, mukaan lukien unionin kehitysohjelmat ja sen humanitaarisen avun ohjelmat.
2.  
Siviilioperaation komentaja, sotilaskomentaja ja 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa maissa olevien unionin edustustojen päälliköt kuulevat tarvittaessa toisiaan.
3.  
Siviilialan johto- ja tukiyksikön ja sotilaallisen johto- ja tukiyksikön johtajat saavat 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa maissa olevien unionin edustustojen päälliköiltä paikallista poliittista ohjausta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta johtamisjärjestelyyn.
4.  
Edellä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa maassa olevan unionin edustuston henkilöstö saa paikallisen tason poliittista ohjausta kyseisen edustuston päälliköltä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta johtamisjärjestelyyn.
5.  
Aloite koordinoi toimintansa jäsenvaltioiden kahdenvälisten toimien kanssa turvallisuus- ja puolustusalalla 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa maissa, ja tarvittaessa samanmielisten kumppaneiden ja alueellisten yhteisöjen, erityisesti Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön ja Accra-aloitteen, kanssa.

18 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

1.  
Kolmansia valtioita voidaan Eurooppa-neuvoston asiaan liittyviä suuntaviivoja noudattaen kutsua osallistumaan aloitteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin päätöksenteon riippumattomuutta ja sen yhteistä toimielinjärjestelmää.
2.  
Neuvosto valtuuttaa PTK:n pyytämään kolmansilta valtioilta osallistumistarjouksia ja tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistumisehdotusten hyväksymisestä sotilaskomentajan ja EUSK:n taikka siviilioperaation komentajan suosituksesta.
3.  
Kolmansien valtioiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt vahvistetaan sopimuksissa, jotka tehdään SEU 37 artiklan nojalla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Jos unioni ja jokin kolmas valtio ovat tehneet sopimuksen kyseisen valtion osallistumista unionin kriisinhallintaoperaatioihin koskevista puitteista, tällaisen sopimuksen määräyksiä sovelletaan aloitteen yhteydessä.
4.  
Kolmansilla valtioilla, jotka osallistuvat siviiliasioiden pilariin tai osallistuvat merkittävällä sotilaallisella panoksella sotilasasioiden pilariin, on päivittäisen hallinnon osalta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aloitteeseen osallistuvilla jäsenvaltioilla.
5.  
Neuvosto valtuuttaa PTK:n tekemään asiaankuuluvat päätökset siviili- tai sotilasasioiden osallistujien komitean perustamisesta, jos kolmannet valtiot osallistuvat siviiliasioiden pilariin tai osallistuvat merkittävällä sotilaallisella panoksella sotilasasioiden pilariin.

19 artikla

Aloitteen ja sen henkilöstön asema

Unionin tekee sopimuksen aloitteen ja sen henkilöstön asemasta, mukaan lukien niiden operaation toteuttamisen ja joustavan kulun edellyttämät erioikeudet, vapaudet ja muut takeet, kunkin 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun maan kanssa SEU 37 artiklan nojalla ja SEUT 218 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

20 artikla

Tietojen luovuttaminen

1.  

Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tarvittaessa ja aloitteen tarpeiden mukaisesti tähän päätökseen osallistuville kolmansille valtioille aloitetta varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja päätöksen 2013/488/EU mukaisesti:

a) 

enintään sille tasolle saakka, josta määrätään sovellettavassa unionin ja asianomaisen kolmannen valtion välillä tehdyssä tietoturvallisuussopimuksessa; tai

b) 

enintään ”CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL” -tasolle saakka muissa tapauksissa.

2.  
Jos kyseessä on tarkasti määritelty ja välitön operatiivinen tarve, korkealla edustajalla on lisäksi valtuudet luovuttaa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle maalle aloitetta varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” -tasolle saakka päätöksen 2013/488/EU mukaisesti. Tätä varten sovitaan korkean edustajan ja kyseisen maan toimivaltaisten viranomaisten välisistä järjestelyistä.
3.  
Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tähän päätökseen osallistuville kolmansille valtioille aloitetta koskeviin neuvoston keskusteluihin liittyviä EU:n turvallisuusluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen ( 2 ) 6 artiklan 1 kohdan nojalla salassapitovelvollisuus.
4.  
Korkea edustaja voi siirtää 1–3 kohdassa tarkoitetut valtuudet sekä oikeuden sopia 2 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä ulkosuhdehallinnon henkilöstölle, siviilioperaation komentajalle tai sotilaskomentajalle.

21 artikla

Aloitteen suunnittelu ja käynnistäminen

Aloite käynnistetään neuvoston päätöksellä, kun on hyväksytty siviiliasioiden pilarin operaatiosuunnitelma ja sotilasasioiden pilarin operaatiosuunnitelma, mukaan lukien voimankäyttösäännöt.

22 artikla

Voimaantulo ja lopettaminen

1.  
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
2.  
Tätä päätöstä sovelletaan kahden vuoden ajan 21 artiklan mukaisesta aloitteen käynnistämisestä.
3.  
Tämä päätös kumotaan niiden suunnitelmien mukaisesti, jotka hyväksytään aloitteen lopettamista varten, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta päätöksessä (YUTP) 2021/509 säädettyihin menettelyihin, jotka koskevat sotilasasioiden pilarin tilinpäätöksen tilintarkastusta ja esittämistä.


( 1 ) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

( 2 ) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).

Alkuun