This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä sen uhrien suojelemisesta
Direktiivissä 2011/36/EU vahvistetaan Euroopan unionin (EU) vähimmäissäännöt ihmiskaupparikosten määrittelemiseksi ja rikoksentekijöiden rankaisemiseksi. Direktiivillä vahvistetaan myös toimenpiteet, joilla tehostetaan ihmiskaupan ehkäisyä ja sen uhrien suojelua.
Muutosdirektiivillä (EU) 2024/1712 saatetaan direktiivi 2011/36/EU ajan tasalle sisällyttämällä siihen uusia hyväksikäytön muotoja ja vaatimalla EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että ihmiskaupan uhrien tarjoamia palveluja tietoisesti käyttäville henkilöille määrätään seuraamuksia. Lisäksi siinä tiukennetaan kriminalisointia ja annetaan viranomaisille vahvempia välineitä ihmiskaupan tutkimiseen ja syytteeseenpanoon sekä varmistetaan uhreille parempi apu ja tuki.
Direktiivissä hyväksikäyttö määritellään käsittämään vähintään seuraavat:
Näistä rikoksista direktiivi asettaa enimmäisrangaistukseksi vähintään viiden vuoden vankeusrangaistuksen ja vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, jos on kyse raskauttavista olosuhteista tai jos rikos on tarkoituksellisesti tai törkeästä huolimattomuudesta vaarantanut uhrin hengen tai:
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että raskauttavia olosuhteita ovat kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti seuraavat:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilöt (esim. yritys) saatetaan vastuuseen ihmiskaupparikoksista, jotka on tehty niiden hyväksi kenen tahansa toimesta joko yksin tai osana jotain kyseisen oikeushenkilön elintä. Niistä on rangaistava tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla rikosoikeudellisilla tai muilla kuin rikosoikeudellisilla seuraamuksilla tai toimenpiteillä.
Kansallisilla viranomaisilla on oikeus olla nostamatta syytettä tai määräämättä seuraamuksia ihmiskaupan uhreille heidän osallistumisestaan rikolliseen tai muuhun laittomaan toimintaan, johon heidät on pakotettu ryhtymään välittömästi edellä lueteltujen hyväksikäyttötoimien seurauksena.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
Kunkin jäsenvaltion on kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella tehtyjen rikosten syytteeseenpanoa varten varmistettava, että sen lainkäyttövaltaan ei sovelleta kumpaakaan seuraavista ehdoista:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhreille annetaan erityistä tukea uhrikeskeisellä sukupuoli-, vammais- ja lapsisensitiivisellä lähestymistavalla ennen rikosoikeudellisia menettelyjä, niiden aikana ja niiden jälkeen, jotta uhrit voivat käyttää heille rikosoikeudellisissa menettelyissä annettuja oikeuksia. Tämä apu voi olla vastaanottoa turvakodeissa, lääketieteellisen ja psykologisen avun antamista tai tietopalvelujen ja tulkkauksen tarjoamista, eikä se saa edellyttää uhrin halukkuutta tehdä yhteistyötä rikostutkinnassa, syytteeseenpanossa tai oikeudenkäynnissä. Majoitus olisi varustettava niin, että sinne voidaan majoittaa erityistarpeita omaavia uhreja ja että lasten, mukaan lukien lapsiuhrien, erityistarpeet otetaan huomioon.
Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että ihmiskaupan uhrit voivat käyttää oikeuttaan hakea kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista asemaa, myös silloin, kun he saavat apua, tukea ja suojelua oletettuna tai tunnistettuna ihmiskaupan uhrina.
Direktiivissä 2012/29/EU säädettyjen oikeuksien lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmiskaupan uhreilla on pääsy seuraaviin:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmiskaupan uhrit voivat käyttää oikeuttaan hakea kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista asemaa, myös silloin, kun he saavat apua, tukea ja suojelua oletettuna tai tunnistettuna ihmiskaupan uhrina.
Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikosilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, että ne toteutetaan luottamuksellisesti kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että ne suunnitellaan ja ovat saatavilla lapsiystävällisesti ja että niissä käytetään kieltä lapsiuhrien iän ja kypsyyden mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on järjestelmä anonymisoitujen tilastotietojen kirjaamista, tuottamista ja toimittamista varten, jotta voidaan valvoa niiden järjestelmien tehokkuutta tässä direktiivissä tarkoitettujen rikosten torjumiseksi.
Jäsenvaltioiden on
Direktiivi 2011/36/EU oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Direktiivin sisältämiä sääntöjä tuli soveltaa samasta päivästä alkaen.
Direktiivin muuttamisesta annettu direktiivi (EU) 2024/1712 tuli voimaan ja on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään . Muutosdirektiivin sääntöjä olisi sovellettava alkaen.
Ihmiskauppa on nimenomaisesti kielletty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (5 artikla). Puuttuakseen ilmiöön EU on vahvistanut kattavan oikeudellisen ja poliittisen kehyksen etenkin direktiivin 2011/36/EU ja ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 avulla.
Ks. lisätietoja:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu , ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, , s. 1–11).
Direktiiviin 2011/36/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Päivitetty viimeksi: