Ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjuminen

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Hyväksikäytön määritelmä

Direktiivissä hyväksikäyttö määritellään käsittämään vähintään seuraavat:

• hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot,
• pakkotyö tai pakollinen palvelu, mukaan lukien kerjääminen, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö,
• orjuuden kaltaiset olot,
• rikollisen toiminnan hyväksikäyttö,
• elinten poistaminen,
• sijaissynnytyksen, pakkoavioliiton tai laittoman adoption hyväksikäyttö.

Ihmiskauppaa koskevat rikokset

• Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että väkisin tehdyt henkilöiden tahalliset värväys-, kuljetus-, siirto-, kätkemis- tai vastaanottotoimet hyväksikäyttötarkoituksessa ovat rangaistavia.
• Nämä toimet käsittävät hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvan voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman¹ hyödyntämisen taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun.
• Ihmiskaupan uhrin suostumuksella hyväksikäyttöön, olipa se aiottu tai tosiasiallinen, ei ole merkitystä, jos jotakin näistä keinoista on käytetty.
• Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun kyseessä on tahallinen teko, ihmiskaupan uhrin tarjoamien palvelujen käyttö katsotaan rikokseksi, jos uhria käytetään hyväksi palvelujen tarjoamiseksi ja palvelujen käyttäjä tietää, että palvelun tarjoaja on ihmiskaupan uhri.

Seuraamukset

Näistä rikoksista direktiivi asettaa enimmäisrangaistukseksi vähintään viiden vuoden vankeusrangaistuksen ja vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, jos on kyse raskauttavista olosuhteista tai jos rikos on tarkoituksellisesti tai törkeästä huolimattomuudesta vaarantanut uhrin hengen tai:

• se kohdistuu erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin uhreihin (kuten lapsiin),
• sen tekijänä on rikollisjärjestö,
• se on tehty käyttäen vakavaa väkivaltaa tai on aiheuttanut uhrille erityisen vakavaa haittaa, mukaan lukien fyysinen tai psyykkinen haitta.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että raskauttavia olosuhteita ovat kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti seuraavat:

• virkamiehet ovat tehneet rikoksen suorittaessaan tehtäviään,
• tekijä on tieto- ja viestintäteknologian avulla edistänyt seksuaalisen aineiston levittämistä uhrista tai levittänyt sitä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilöt (esim. yritys) saatetaan vastuuseen ihmiskaupparikoksista, jotka on tehty niiden hyväksi kenen tahansa toimesta joko yksin tai osana jotain kyseisen oikeushenkilön elintä. Niistä on rangaistava tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla rikosoikeudellisilla tai muilla kuin rikosoikeudellisilla seuraamuksilla tai toimenpiteillä.

Syyttäminen

Kansallisilla viranomaisilla on oikeus olla nostamatta syytettä tai määräämättä seuraamuksia ihmiskaupan uhreille heidän osallistumisestaan rikolliseen tai muuhun laittomaan toimintaan, johon heidät on pakotettu ryhtymään välittömästi edellä lueteltujen hyväksikäyttötoimien seurauksena.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

• rikosten tutkinta tai syytteeseenpano ei ole riippuvainen uhrin tekemästä ilmoituksesta tai syytteestä ja rikosoikeudellinen menettely voi jatkua, vaikka uhri olisi perunut lausuntonsa,
• rikoksen selvittämisestä tai syytteeseenpanosta vastaavat henkilöt koulutetaan vastaavasti ja heillä on tarvittavat tutkintavälineet, asiantuntemus ja tekniset valmiudet.

Kunkin jäsenvaltion on kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella tehtyjen rikosten syytteeseenpanoa varten varmistettava, että sen lainkäyttövaltaan ei sovelleta kumpaakaan seuraavista ehdoista:

• teko on rikos paikassa, jossa se on tehty,
• syyte voidaan panna vireille vasta uhrin rikospaikassa tekemän ilmoituksen tai rikoksen tekopaikan valtion tekemän ilmiannon jälkeen.

Uhrien tukeminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhreille annetaan erityistä tukea uhrikeskeisellä sukupuoli-, vammais- ja lapsisensitiivisellä lähestymistavalla ennen rikosoikeudellisia menettelyjä, niiden aikana ja niiden jälkeen, jotta uhrit voivat käyttää heille rikosoikeudellisissa menettelyissä annettuja oikeuksia. Tämä apu voi olla vastaanottoa turvakodeissa, lääketieteellisen ja psykologisen avun antamista tai tietopalvelujen ja tulkkauksen tarjoamista, eikä se saa edellyttää uhrin halukkuutta tehdä yhteistyötä rikostutkinnassa, syytteeseenpanossa tai oikeudenkäynnissä. Majoitus olisi varustettava niin, että sinne voidaan majoittaa erityistarpeita omaavia uhreja ja että lasten, mukaan lukien lapsiuhrien, erityistarpeet otetaan huomioon.

Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että ihmiskaupan uhrit voivat käyttää oikeuttaan hakea kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista asemaa, myös silloin, kun he saavat apua, tukea ja suojelua oletettuna tai tunnistettuna ihmiskaupan uhrina.

Ihmiskaupan uhrien suojelu rikostutkinnassa ja rikosoikeudellisissa menettelyissä

Direktiivissä 2012/29/EU säädettyjen oikeuksien lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmiskaupan uhreilla on pääsy seuraaviin:

• viipymättä maksuton oikeudellinen neuvonta ja oikeudellinen edustus, jos uhrilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja,
• todistajansuojeluohjelmat tai vastaavat toimenpiteet,
• erityiskohtelu, jolla pyritään ehkäisemään toissijaista uhriksi joutumista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmiskaupan uhrit voivat käyttää oikeuttaan hakea kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista asemaa, myös silloin, kun he saavat apua, tukea ja suojelua oletettuna tai tunnistettuna ihmiskaupan uhrina.

Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikosilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, että ne toteutetaan luottamuksellisesti kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että ne suunnitellaan ja ovat saatavilla lapsiystävällisesti ja että niissä käytetään kieltä lapsiuhrien iän ja kypsyyden mukaisesti.

Kansalliset ihmiskaupan torjunnan koordinaattorit tai vastaavat mekanismit sekä riippumattomat elimet ja toimintasuunnitelmat

• Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisten ihmiskaupan torjunnan koordinaattoreiden nimittämiseksi tai vastaavien mekanismien perustamiseksi ja tarjottava niille riittävät resurssit tehtävien tehokasta hoitamista varten. Kansallisen ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin tai vastaavan mekanismin on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten elinten ja virastojen, erityisesti lainvalvontaviranomaisten, kansallisten ohjausjärjestelmien ja alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.
• Jäsenvaltioiden on 15. heinäkuuta 2028 mennessä hyväksyttävä kansalliset ihmiskaupan vastaiset toimintasuunnitelmansa, jotka on laadittu ja pantu täytäntöön yhteistyössä kansallisten ihmiskaupan torjunnan koordinaattorien tai vastaavien mekanismien kanssa.
• EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin on varmistettava koordinointi kansallisten ihmiskaupan torjunnan koordinaattoreiden tai vastaavien mekanismien, riippumattomien elinten, EU:n virastojen ja alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, jotta varmistetaan johdonmukainen ja kattava lähestymistapa.

Tietojen keruu ja tilastot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on järjestelmä anonymisoitujen tilastotietojen kirjaamista, tuottamista ja toimittamista varten, jotta voidaan valvoa niiden järjestelmien tehokkuutta tässä direktiivissä tarkoitettujen rikosten torjumiseksi.

Ehkäiseminen

Jäsenvaltioiden on

• toteutettava toimia ihmiskauppaan kannustavan kysynnän vähentämiseksi,
• otettava käyttöön mekanismeja, joilla pyritään havaitsemaan ja tunnistamaan tunnistetut ja oletetut uhrit varhaisessa vaiheessa sekä auttamaan ja tukemaan heitä,
• käynnistettävä koulutus- ja tiedotuskampanjoita.