This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja sen uhrien suojelemisesta
Direktiivillä luodaan vähimmäissäännöt ihmiskauppaan liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelylle. Sillä myös vahvistetaan toimenpiteet, joilla tehostetaan ihmiskaupan ehkäisyä ja sen uhrien suojelua.
Määritelmät
Seuraamukset: direktiivissä säädetään näistä rikoksista vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta ja raskauttavissa olosuhteissa vähintään kymmenen vuotta, esimerkiksi, jos rikos kohdistuu erityisen haavoittuviin uhreihin (kuten lapsiin) tai rikoksen tekijä on rikollisjärjestö.
Syytetoimet: EU-maat voivat nostaa syytteen omia kansalaisiaan vastaan toisessa EU-maassa tehdystä rikoksesta ja turvautua tavanomaisesti käytettäviin tutkintakeinoihin, kuten salakuunteluun (esimerkiksi puhelin tai sähköpostit).
Uhrien tukeminen: uhrit saavat apua ja tukea ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen, jotta he voivat käyttää uhrin asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä käsittelevässä asiakirjassa heille myönnettäviä oikeuksiaan. Uhrien auttamiseen voi kuulua vastaanotto suojatiloissa tai lääkinnällisen ja psykologisen avun sekä tiedotus- ja tulkkauspalvelujen tarjoaminen.
Lapsille ja teini-ikäisille (alle 18-vuotiaat) tarjotaan lisätoimenpiteitä, kuten fyysistä tai psykososiaalista tukea, koulunkäyntimahdollisuus ja tarvittaessa mahdollisuus holhoojan tai edustajan nimittämiseen. Heitä on kuulusteltava viipymättä tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa ammattihenkilöiden toimesta. Uhreilla on oikeus poliisin suojeluun ja oikeusapuun korvausten hakemista varten.
Ehkäisy: EU-maiden on
EU:hun on nimitetty ihmiskaupan torjunnan koordinaattori, jonka tehtävänä on varmistaa, että ilmiöön puututaan johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.
Jotta kansalliset viranomaiset voivat valvoa vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden väärinkäyttöä, komissio on julkaissut käsikirjan, joka koskee EU-kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten välisiä lumeavioliittoja. Esimerkiksi joissakin pakkoavioliitoissa voi olla ihmiskauppaan liittyviä piirteitä.
Direktiiviä on sovellettu 15. huhtikuuta 2011 alkaen. Se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 6. huhtikuuta 2013 mennessä.
Ihmiskauppa on nimenomaisesti kielletty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (5 artikla). Puuttuakseen ilmiöön EU on vahvistanut kattavan oikeudellisen ja poliittisen kehyksen etenkin tämän direktiivin (2011/36/EU) ja ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian vuosiksi 2012–2016 avulla.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11).
Viimeisin päivitys: 25.07.2018