Tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämistä koskevat rikkomismenettelyt

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Asetus (EU) N:o 2022/1917 (asetus)

Asetuksessa otetaan käyttöön yhdenmukainen lähestymistapa sen määrittämiseen, mitä seikkoja on otettava huomioon tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamisen valvonnassa ja väitettyjen rikkomisten arvioinnissa, rikkomismenettelyssä itsessään ja tiedonantovaatimusten rikkomisista johtuvien seuraamusten laskennassa ja määräämisessä. Asetuksessa säädetään viidestä menettelystä:

• seuranta- ja kirjaamismenettely
• raportointimenettely
• ilmoitusmenettely
• korjaavia toimia koskevan suunnitelman hyväksyminen ja toteuttaminen
• rikkomismenettely.

Seuranta- ja kirjaamismenettelyissä:

• EKP (niiden edustajien osalta, jotka raportoivat suoraan sille) ja kansalliset keskuspankit
  • valvovat jatkuvasti, että tiedonantajat noudattavat tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia
  • kirjaavat kaikki väitetyt rikkomiset erikseen erityiseen järjestelmään
  • rekisteröivät kaikki väitteet, joiden mukaan väitetty rikkominen johtuu tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista olosuhteista.
• Kansallisten keskuspankkien, jotka ovat keränneet tilastotietoja kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta paikallisten yhteistyöjärjestelyjen² mukaisesti, on
  • tarkistettava kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kautta saadut tilastointiin liittyvät raportointitiedot ennen niiden toimittamista EKP:lle
  • pidettävä yhteyttä asianomaiseen kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen tarkistaakseen tiedonantajan toiminnan ennen rikkomismenettelyn aloittamista ja varmistaakseen, että tiedonantajaa vastaan aloitetaan samojen tosiseikkojen perusteella enintään yksi rikkomismenettely
  • ilmoitettava asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos kansallinen keskuspankki on hyväksynyt tiedonantajan toimittaman korjaavia toimia koskevan suunnitelman, sekä tiedon siitä, onko suunnitelma toteutettu onnistuneesti ja onko tiedonantajalle määrätty seuraamus.

Raportointimenettelyssä kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle seuraavat tiedot:

• päivittäisiä, kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia, puolivuosittaisia ja vuosittaisia tiedonantovaatimuksia koskevat väitetyt rikkomiset (kuhunkin ajanjaksoon sovelletaan eri kynnysmääriä)
• vakavat väärinkäytöstapaukset, joihin liittyy järjestelmällinen tai tahallinen laiminlyönti, joka koskee
  • tilastotietojen ilmoittamista asetetun määräajan kuluessa
  • virheettömien tai täydellisten tilastotietojen ilmoittamatta jättämistä
  • tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten säädetyn muodon noudattamatta jättämistä.

EKP:lle on ilmoitettava aina laiminlyönneistä tehdä tehokasta yhteistyötä tai noudattaa kohtuullista huolellisuutta.

Ilmoitusmenettelyssä toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin³ on annettava tiedonantajalle kirjallinen varoitus heti, kun väitetty rikkominen on ensimmäisen kerran tullut kyseisen keskuspankin tietoon, ja varoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

• väitetyn rikkomisen luonne
• tieto mahdollisuudesta aloittaa rikkomismenettely ja määrätä seuraamus tiedonantajalle
• tieto tiedonantajan mahdollisuudesta vastata
• rikkomisten korjaamistarve, ja
• osoitus siitä, että toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki voi hyväksyä korjaavia toimia koskevan suunnitelman, jos sellainen esitetään.

Vakavissa väärinkäytöstapauksissa vastaava ilmoitus on tehtävä asianomaiselle tiedonantajalle. Tärkein ero on se, että kun rikkomismenettely aloitetaan, tiedonantajan on korjattava vakava väärinkäytös ja varmistettava viipymättä tehokas yhteistyö toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin kanssa.

Kun väitetystä rikkomisesta on annettu varoitus ja kun jäljempänä mainittu kumulatiivisen väitetyn rikkomisen kynnys on ylitetty, tiedonantajalle annetaan mahdollisuus toimittaa korjaavia toimia koskeva suunnitelma, joka sisältää:

• väitetyn rikkomisen syyt
• korjaavat toimenpiteet, jotka tiedonantajan on toteutettava
• korjaavien toimenpiteiden toteuttamisaikataulu
• yhteystiedot.

Kun korjaavia toimia koskeva suunnitelma on toimitettu määräajassa, toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin on arvioitava se ja pyydettävä EKP:n näkemys suunnitelmasta. Tämän jälkeen toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki voi hyväksyä suunnitelman ja asettaa lopullisen määräajan suunnitelman toteutukselle tai hylätä suunnitelman ja pyytää toimittamaan tarkistetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman.

Jos toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki hylkää myös tarkistetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman tai jos tiedonantaja ei noudata lopullista määräaikaa tai jos se ei korjaa väitettyä rikkomista, toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin on aloitettava rikkomismenettely.

Sen varmistamiseksi, että samaa tiedonantajaa vastaan aloitetaan samojen tosiseikkojen perusteella enintään yksi rikkomismenettely, EKP tai toimivaltainen kansallinen keskuspankki ei saa tehdä päätöstä rikkomismenettelyn aloittamisesta ennen kuin ne ovat ilmoittaneet asiasta toisilleen ja kuulleet toisiaan.

Rikkomismenettelystä todetaan, että toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien ja EKP:n on

• aloitettava tiedonantajaa vastaan rikkomismenettely tapauksissa, joissa on kyse
  • vakavasta väärinkäytöksestä
  • tiedonantovaatimusten kumulatiivisesta väitetystä rikkomisesta tiettyjen raportointikausien aikana
  • kumulatiivisesta väitetystä rikkomisesta, jos (tarkistettua) korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa ei ole toimitettu tai sitä ei ole hyväksytty tai jos (tarkistettua) korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa ei ole toteutettu asetetussa määräajassa
• mahdollista aloittaa rikkomismenettely muiden väitettyjen rikkomisten osalta ottaen huomioon kunkin tapauksen olennaiset olosuhteet.

Vakavia väärinkäytöstapauksia lukuun ottamatta toimivaltainen kansallinen keskuspankki tai EKP ei aloita rikkomismenettelyä, jos se katsoo, että väitetty rikkominen on johtunut tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista olosuhteista, tai jos mahdollinen sakko ei todennäköisesti ole enemmän kuin

• 10 000 euroa tapauksessa, joka liittyy laiminlyöntiin raportoida tietoja määräajassa
• 20 000 euroa tapauksessa, joka liittyy tietojen virheellisyyteen tai puutteellisuuteen tai siihen, että tiedot ovat muussa kuin standardoidussa muodossa.

Yleisten sääntöjen mukaan

• asetuksen 8 artiklaa (rikkomismenettely) ei sovelleta 12 kuukauden aikana siitä alkaen, kun tilastotiedot on annettava ensimmäisen kerran, jos käsitteellinen viitekehys muuttuu tai jos uudet tiedonantajat antavat tietoja ensimmäistä kertaa
• päätös EKP/2010/10 kumotaan 31. tammikuuta 2023 alkaen mutta sitä sovelletaan kuitenkin edelleen väitettyihin rikkomisiin, jotka tapahtuvat ennen asetuksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää
• seuraamusten ehdotetun määrän laskemisessa käytettävä menetelmä vahvistetaan määritelmässä.

Päätös (EU) 2022/1921 (päätös)

Päätöksessä esitetään menetelmä, jolla määritetään asianmukainen ehdotettu määrä seuraamukselle, jonka EKP määrää tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamisen laiminlyövälle tietojenantovelvolliselle.

Päätöksessä esitetään erilaisia laskentamenettelyjä kumulatiivisia väitettyjä rikkomisia koskevia tapauksia ja vakavia väärinkäytöstapauksia varten. Molemmissa tapauksissa

• perusmäärä lasketaan määrällisten näkökohtien, kuten tiedonantajan taloudellisen koon, perusteella, ja
• perusmäärää mukautetaan vähitellen asiaankuuluvien olosuhteiden ja tietojen, kuten tiedonantajan vilpittömän mielen, avoimuuden, huolellisuuden ja yhteistyön sekä rikkomisen vaikutusten ja toistumisen, perusteella.

Seuraamukset eivät saa ylittää sakkojen enimmäismääriä, jotka on vahvistettu tilastotietojen raportoinnin laiminlyönnistä ja virheellisten, puutteellisten tai muussa kuin standardoidussa muodossa olevien tilastotietojen raportoinnista.

Yleisten sääntöjen mukaan päätöstä ei sovelleta ennen 31. tammikuuta 2023 tapahtuneisiin rikkomisiin, joihin sovelletaan edelleen päätöstä EKP/2010/10.