EU:n lainsäädännön rikkominen

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n velvoitteiden noudattamatta jättäminen voi johtua

• oikeudellisista tai hallinnollisista päätöksistä tai käytänteistä
• aktiivisesta toiminnasta (EU:n lainsäädännön vastaisten toimenpiteiden hyväksymisestä tai tällaisten toimenpiteiden kumoamatta jättämisestä)
• passiivisesta toiminnasta (EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa hidastelusta tai kyvyttömyydestä tiedottaa komissiolle täytäntöönpanosta).

Rikkomusmenettely

Oikeudenkäynnit Euroopan unionin tuomioistuimessa

• ovat yleensä komission aloittamia, mutta myös toinen EU-maa voi panna ne vireille
• kohdistuvat EU-maahan, vaikka havaitut puutteet olisivat hallituksen, parlamentin, liittovaltion elinten tai alueellisten elinten vastuulla.

Menettely toimii seuraavasti:

• Komissio tai EU-maa ilmoittaa, että tietty EU-maa ei ehkä noudata velvollisuuksiaan.
• Komissio lähettää tälle maalle virallisen ilmoituksen ja pyytää lisätietoja. Asianomaisen maan on lähetettävä yksityiskohtainen vastaus noudattaen määräaikaa, joka on yleensä kaksi kuukautta.

• Tämän vastauksen pohjalta komissio voi
  • antaa perustellun lausunnon (virallisen kehotuksen noudattaa EU:n lainsäädäntöä, jossa asianomaista EU-maata kehotetaan ilmoittamaan komissiolle toteutetuista toimenpiteistä määrätyn ajan, yleensä kahden kuukauden, kuluessa) tai
  • päättää asian käsittelyn, jolloin asianomaisen EU-maan ongelmat on ratkaistu ilman, että komission tarvitsee jatkaa menettelyä.
• Jos asianomainen maa ei noudata komission lausuntoa annetussa aikataulussa, komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
• Jos menettelyn on käynnistänyt toinen EU-maa, se voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaikka komissio ei olisi antanut perusteltua lausuntoa.
• Tuomioistuin voi määrätä EU-maan, jonka se katsoo rikkovan EU:n lainsäädäntöä, toteuttamaan tiettyjä toimenpiteitä.
• Jos komissio katsoo, ettei maa noudata tuomioistuimen päätöstä, se voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi toisen kerran ja suositella sakon määrää, joka sen mukaan olisi suoritettava.
• Jos tuomioistuin toteaa, että sen päätöstä ei vieläkään noudateta, se voi määrätä kiinteämääräisen hyvityksen ja/tai uhkasakon.
• Siinä tapauksessa, että komissio haastaa EU-maan tuomioistuimeen kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoittamatta jättämisestä, se voi myös pyytää tuomioistuinta määräämään taloudellisia seuraamuksia. Tällöin tuomioistuin voi määrätä seuraamuksia ensimmäisen tuomion vaiheessa.