Hedgerahastojen ja private equity -rahastojen hoitajia koskevat säännöt

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

Direktiiviä ei sovelleta seuraaviin:

• holdingyhtiöt (direktiivin määritelmän mukaisesti)
• eläkerahastojen hoito
• henkilöstöedustus- tai henkilöstön talletusjärjestelmät
• ylikansalliset laitokset
• kansalliset keskuspankit ja
• vakuutussopimukset.

EU:n kattava toimilupa

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat saada ”passin” (EU:n laajuisen toimiluvan) palveluilleen eri EU:n jäsenvaltioissa yhden ainoan luvan perusteella. Tämä tarkoittaa, että kun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajalle on myönnetty toimilupa yhdessä jäsenvaltiossa ja hän noudattaa direktiivin sääntöjä, hänellä on oikeus hoitaa tai markkinoida rahastoja ammattimaisille sijoittajille koko EU:n alueella.

Toimiluvat

Voidakseen harjoittaa toimintaansa EU:ssa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on saatava toimilupa kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselta viranomaiselta. Toimiluvan saadakseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on oltava vähimmäispääoma rahavaroina tai lyhyellä aikavälillä rahaksi muunnettavina varoina.

Säilytysyhteisö

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että heidän hallinnoimansa rahastot nimeävät riippumattoman säilytysyhteisön. Kyseessä voi olla esimerkiksi pankki tai sijoituspalveluyritys, joka vastaa rahaston toiminnan valvonnasta ja sen varojen asianmukaisesta suojaamisesta.

Riskienhallinta ja toiminnan vakauden valvonta

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on saatava toimivaltainen viranomainen vakuuttumaan siitä, että heidän riskienhallintaa koskevat sisäiset järjestelynsä ovat asianmukaisia.

Tämä tarkoittaa muun muassa vaatimusta raportoida säännöllisesti tärkeimmistä markkinoista ja välineistä, joilla he käyvät kauppaa, tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä.

Sijoittajien kohtelu

Kannustaakseen sijoittajiaan huolellisuuteen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on annettava tarkka kuvaus sijoituspolitiikastaan, mukaan lukien kuvaukset varojen tyypeistä ja vivutuksen käytöstä. Sijoittajien on saatava pyynnöstä kutakin varainhoitovuotta koskeva vuosikertomus.

Vivutetut rahastot

Direktiivillä otetaan käyttöön erityisvaatimuksia, jotka koskevat vivutusta, toisin sanoen sijoituksen rahoittamista velan avulla. Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa vivutusta koskevia rajoituksia rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi.

Private equity -rahastot

Jos vaihtoehtoiset sijoitusrahastot hankkivat määräysvallan listaamattomissa yhtiöissä tai liikkeeseenlaskijoissa, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajiin sovelletaan varoista tyhjentämistä ehkäiseviä sääntöjä. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on kahden vuoden ajan pyrittävä estämään yhtiön varojen jakamista, osakepääoman alentamista, osakkeiden lunastusta ja/tai yhtiön omien osakkeiden hankintaa.

Unionin ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet rahastot ja hoitajat

Direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ”passin” soveltamisalaa voidaan laajentaa koskemaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja sellaisten unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen markkinointia, joiden hoitaja on joko EU:hun tai sen ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävät

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) toimii aktiivisesti yhteisen valvontakulttuurin rakentamiseksi erityisesti antamalla suuntaviivat perustellusta palkka- ja palkkiopolitiikasta ja laatimalla tekniset standardit vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tyyppien määrittämiseksi.

Pienemmät rahastot

Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta direktiiviä pienempien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, joiden hoitamien rahastojen varojen määrä on alle 100 miljoonaa euroa, jos ne käyttävät vivutusta, ja alle 500 miljoonaa euroa, jos ne eivät käytä vivutusta. Pienempiin rahastoihin sovelletaan kuitenkin vähimmäistason vaatimuksia rekisteröinnin ja raportoinnin osalta.

Direktiivin (EU) 2011/61 muuttaminen

Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavista laitoksista (lisäeläkelaitoksista) annetussa direktiivissä (EU) 2016/2341 (ks. tiivistelmä) otetaan käyttöön seuraavat kaksi täydentävää sääntöä.

Jäsenvaltiot eivät saa

• estää lisäeläkelaitoksia nimeämästä sijoitussalkun hoitajiksi toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita omaisuudenhoitajia, jotka on asianmukaisesti hyväksytty tämän toiminnan harjoittamiseen
• rajoittaa lisäeläkelaitoksia, jotka on hyväksytty direktiivissä 2011/61/EU tarkoitetuiksi säilytysyhteisöiksi.

Asetuksessa (EU) 2017/2402, jossa vahvistetaan arvopaperistamista koskeva yleinen kehys (ks. tiivistelmä), otetaan käyttöön sääntö, jolla edellytetään, että kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat altistuvat arvopaperistamiselle, joka ei enää täytä kyseisessä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, niiden on toimittava asianomaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien edun mukaisesti ja tarvittaessa toteutettava korjaavia toimia.

Direktiiviin (EU) 2019/1160 sisältyy useita muutoksia.

• Sillä otetaan käyttöön unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittaman ennakkomarkkinoinnin¹ käsite ja edellytykset; jäsenvaltioiden käyttöön ottamat säännöt eivät saisi asettaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia millään tavalla epäedulliseen asemaan suhteessa unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin.
• Siinä käsitellään edellytyksiä, joita sovelletaan silloin, kun unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto lopettaa osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin muissa jäsenvaltioissa kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltiossa, ja ilmoitusvaatimuksia. Kaikkia läpinäkyvyysvaatimuksia, jotka sijoittajien on täytettävä direktiivin 2011/61/EU nojalla, sovelletaan edelleen sijoittajiin, jotka säilyttävät sijoituksensa sen jälkeen, kun markkinointitoimintaa koskeva ilmoitus on peruutettu tietyssä jäsenvaltiossa.

Direktiivillä (EU) 2019/2034 tehdyillä muutoksilla varmistetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omat varat ovat vähintään yksi neljäsosa edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista. Sijoituspalveluyritysten on käytettävä sovellettavasta tilinpäätössäännöksestä johtuvia lukuja.

Muutosdirektiivillä (EU) 2022/2556 yhdenmukaistetaan direktiivin säännökset ja useat muut asiaan liittyvät direktiivit finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (EU) 2022/2254 (DORA-asetus, ks. tiivistelmä) mukaisesti finanssiyhteisöjä tieto- ja viestintäteknologiaa koskevia riskejä koskevien vaatimusten kanssa.

Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

Komissio on antanut useita delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä.

• Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013 täydentää direktiiviä 2011/61/EU poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta. Tätä delegoitua asetusta on puolestaan muutettu säilytysyhteisöjen säilytystä koskevista tehtävistä annetulla delegoidulla asetuksella (EU) 2018/1618 ja kestävyysriskeistä ja kestävyystekijöistä, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava huomioon, annetulla delegoidulla asetuksella (EU) 2021/1255.
• Delegoitu asetus (EU) N:o 694/2014 täydentää direktiiviä 2011/61/EU sellaisilla teknisillä sääntelystandardeilla, joilla määritetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tyypit.
• Delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/514 vahvistetaan tiedot, jotka toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava ESMAlle.
• Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 447/2013 vahvistetaan menettely niille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka päättävät hakea direktiivin 2011/61/EU mukaista kohtelua ja toimilupaa.
• Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 448/2013 vahvistetaan menettely unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion määrittämiseksi.

Muun lainsäädännön muuttaminen

Direktiivillä 2011/61/EU muutettiin direktiivejä 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksia (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010.