Euroopan parlamentin vaalit (2014)

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 22.-25.5.2014. Silloin 28 EU-maan äänestäjät pääsevät valitsemaan edustajansa Euroopan parlamenttiin puolustamaan etujaan seuraaviksi viideksi vuodeksi.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2013/299/EU, Euratom, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien kahdeksansien yleisten ja välittömien vaalien ajankohdan määräämisestä.

TIIVISTELMÄ

Koko EU:n laajuiset vaalit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus päästä harjoittamaan monikansallista demokratiaa, ja niiden avulla eurooppalaiset saavat mahdollisuuden vaikuttaa unionin lähitulevaisuuden politiikan suuntaan. Nämä vaalit ovat ensimmäiset laatuaan, sillä vuonna 2009 allekirjoitettu Lissabonin sopimus antoi Euroopan parlamentille uusia merkittäviä valtaoikeuksia. Tämä on kahdeksas kerta, kun äänestäjät valitsevat eurokansanedustajat vuonna 1979 järjestettyjen, ensimmäisten suorien vaalien jälkeen.

Milloin vaalit pidetään?

Jokaisella EU-maalla on omat vaalilakinsa, joiden perusteella määritetään, minä nelipäiväisen äänestyskauden päivänä maan kansalaiset äänestävät. Tuloksia aletaan julkaista vasta viimeisen äänestyspaikan sulkeuduttua sunnuntaina 25.5.

Kuka voi äänestää ja asettua ehdolle?

EU-maiden kansalaiset voivat äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa omassa maassaan, jos he täyttävät tietyt edellytykset. Henkilön on esimerkiksi oltava vaaliluettelossa. Vuonna 1993 hyväksytyn EU-lainsäädännön mukaisesti kansalaisilla on samat oikeudet myös, jos he asuvat toisessa EU-maassa.

Henkilön on oltava EU:n kansalainen, hänen on asuttava siinä EU-maassa, jossa hän haluaa äänestää tai asettua ehdolle, ja hänen on täytettävä samat ehdot kuin kyseisen maan kansalaisten. Viimeksi mainitulla edellytyksellä varmistetaan yhtäläisen kohtelun periaatteen toteutuminen maan omien kansalaisten ja muiden äänestäjien välillä.

Kukaan ei kuitenkaan voi äänestää useammin kuin kerran eikä olla ehdolla useammassa kuin yhdessä EU-maassa.

Kuinka monta edustajaa Euroopan parlamenttiin valitaan?

Kroatian liityttyä Euroopan unioniin heinäkuussa 2013 Euroopan parlamentissa on ollut 766 jäsentä (”meppiä”). Näissä vaaleissa luku laskee 751:een ja pysyy sillä tasolla tulevaisuudessa. Runsasväkisillä mailla on enemmän paikkoja parlamentissa kuin pienemmillä mailla, mutta pienemmätkin saavat enemmän paikkoja kuin mihin pelkkä väkiluku suoraan verrannollisesti oikeuttaisi.

Miksi nämä vaalit ovat erilaiset?

Vaaleissa äänestäjät pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä EU:n toimista talous- ja rahoituskriisin ratkaisemiseksi ja taloudellisen ja poliittisen integraation tiivistämiseksi.

Yksi Lissabonin sopimuksen tuoma tärkeä muutos on, että EU:n johtajien on otettava huomioon vaalien tulos seuraavaa komission puheenjohtajaa valitessaan. EU-maiden asettaman ehdokkaan on saatava hyväksyntä parlamenttiin valittavien jäsenten enemmistöltä. Näin ollen äänestäjillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenestä tulee komission puheenjohtaja Barroson seuraaja syksyllä 2014. Tästä seuraa, että useat poliittiset ryhmittymät, kuten kristillisdemokraatit, sosialistit, liberaalit ja vihreät, valitsevat ehdokkaansa komission puheenjohtajan tehtävään nimeämällä tämän johtamaan vaalikampanjaansa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston direktiivi, 93/109/EY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1993, niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Viimeisin päivitys: 10.03.2014