Eurooppalainen ilmastolaki
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119 puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)
ASETUKSEN TARKOITUS
Tällä asetuksella
- vahvistetaan puitteet ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi Euroopan unionissa (EU) vuoteen 2050 mennessä (eli tasapaino EU:n lainsäädännössä säänneltyjen EU:n laajuisten kasvihuonekaasupäästöjen* ja niiden poistumien välillä);
- asetus sisältää vuoteen 2050 saavutettavaksi asetetun ilmastoneutraaliutta koskevan sitovan tavoitteen lisäksi tavoitteen saavuttaa negatiiviset päästöt EU:ssa sen jälkeen;
- säädetään sitovasta unionin tavoitteesta kasvihuonekaasupäästöjen unionin sisäisestä nettovähennyksestä vähintään 55 prosenttia (vuoden 1990 tasoihin verrattuna) vuoteen 2030 mennessä ja asetetaan vuoteen 2040 ulottuva ilmastotavoite viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Pariisin sopimuksen mukaisesti tehtävästä ensimmäisestä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta;
- otetaan käyttöön säännöt, joilla varmistetaan jatkuva edistyminen kohti maailmanlaajuista sopeutumistavoitetta ilmastomuutokseen Pariisin sopimuksen mukaisesti (ks. tiivistelmä).
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
EU:n toimielinten ja EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen samalla huomioon oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu ja kustannustehokkuus.
Asetuksella perustetaan riippumaton ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta. Euroopan ympäristökeskuksen johtokunta nimeää neuvottelukunnan 15 jäsentä nelivuotiskaudeksi avoimen valintamenettelyn jälkeen. Jäsenet valitaan heidän tieteellisen huippuosaamisensa, laajan asiantuntemuksensa ja ammattikokemuksensa perusteella ilmasto- ja ympäristötieteiden alalla. 15 johtavaa tieteellistä asiantuntijaa nimetään yksityishenkilöinä.
Johtokunnan tehtäviin kuuluu:
- hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raporttien uusimpien tieteellisten havaintojen ja tieteellisten ilmastotietojen tarkastelu, erityisesti unionin kannalta merkityksellisten tietojen osalta;
- tieteellisen neuvonnan tarjoaminen ja raporttien antaminen nykyisistä ja ehdotetuista unionin toimenpiteistä;
- riippumattoman tieteellisen tiedon vaihdon edistäminen;
- toimien ja mahdollisuuksien määrittäminen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi;
- ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevan tietoisuuden lisääminen.
Jäsenvaltioiden on myös:
- perustettava ilmastoalan neuvoa-antava elin, joka antaa tieteellistä neuvontaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille;
- perustettava monitasoinen ilmasto- ja energiavuoropuhelu, johon osallistuvat paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta, elinkeinoelämä, sijoittajat, muut asiaankuuluvat sidosryhmät ja yleisö;
- toimitettava 30 vuoden strategiansa Euroopan komissiolle viimeistään 1. tammikuuta 2029 ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi ja päivitettävä sitä tarvittaessa viiden vuoden välein.
Asetuksessa määritellään seuraavat EU:n välitoimenpiteet, joiden tarkoituksena on auttaa EU:ta saavuttamaan vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite.
- Vähennetään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia (verrattuna vuoden 1990 tasoihin) vuoteen 2030 mennessä; heinäkuussa 2021 komissio esitti joukon lainsäädäntöehdotuksia EU:n nykyisen lainsäädännön parantamiseksi ja uusien aloitteiden sisällyttämiseksi tämän uuden tavoitteen täytäntöönpanoon. Tämän jälkeen se seuraa lainsäädäntöehdotusten edistymistä määrittääkseen, saavutetaanko uusi tavoite.
- Rajoitetaan nettopoistumien osuutta enintään 225 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin, jotta voidaan varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä toteutetaan riittävät lieventämistoimet. Asetuksessa asetetaan tavoitteeksi tehostaa hiilinielua* vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisesti asetuksessa, ja näin ollen siinä säädetään myös siitä, että EU pyrkii lisäämään nettohiilinielunsa määrää vuonna 2030.
- Annetaan komissiolle mahdollisuus ehdottaa vuoteen 2040 ulottuvaa ilmastotavoitetta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Pariisin sopimuksen mukaisesti tehtävästä ensimmäisestä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta. Ehdotukseen on liitettävä kertomus, joka sisältää EU:n alustavan kasvihuonekaasubudjetin vuosiksi 2030–2050.
- Vaaditaan komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kunkin Pariisin sopimuksen mukaisen maailmanlaajuisesta tilannekatsauksen mukaan siitä, miten EU ja jäsenvaltiot edistyvät asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää, että
- EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot
- parantavat sopeutumiskykyään, vahvistavat ilmastokestävyyttä ja vähentävät haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle
- varmistavat myös, että sopeutumista koskevat politiikat unionissa ja jäsenvaltioissa ovat johdonmukaisia, ne tukevat toisiaan, niistä saadaan sivuhyötyjä alakohtaisiin politiikkoihin
- Komissio antaa
- EU:n sopeutumisstrategian
- hyväksyy viimeistään 30 päivänä heinäkuuta 2022 suuntaviivoja, joissa esitetään yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä ilmastoriskien tunnistamista, luokittelua ja huolellista hallintaa varten hankkeiden ja hankeohjelmien suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja seurannassa
- Jäsenvaltiot hyväksyvät ja panevat täytäntöön kansallisia sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia ottaen huomioon erityisen haavoittuvat alat, kuten maatalous, vesi- ja elintarvikejärjestelmät ja elintarviketurva, sekä tarpeen edistää luontoon ja ekosysteemiin perustuvia ratkaisuja.
EU:n ja kansallisen edistymisen arviointi edellyttää, että komissio
- arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi EU:n ja jäsenvaltioiden saavuttamaan edistystä kohti vuoden 2050 tavoitteita ja sopeutumistavoitteita sekä sitä, ovatko EU:n ja kansalliset toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi johdonmukaisia;
- arvioi toimenpide-ehdotusten tai lainsäädäntöehdotusten, talousarvioehdotukset mukaan lukien, johdonmukaisuuden vuosiin 2030 ja 2040 ulottuvien unionin ilmastotavoitteiden sekä vuoteen 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa;
- arvioi säännöllisesti asiaan liittyviä kansallisia toimenpiteitä ja antaa suosituksia, jos se katsoo, että toimenpiteet ovat epäjohdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa tai riittämättömiä siihen, että voitaisiin parantaa sopeutumiskykyä, vahvistaa ilmastokestävyyttä ja vähentää haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle.
Komissio edistää kaikkien
- yhteiskunnan osien, mukaan yleisön, työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien osallistumista, jotta ne pystyvät ja kykenevät ryhtymään toimiin oikeudenmukaisen, sosiaalisesti tasapuolisen ilmastoneutraalin ja ilmastokestävän yhteiskunnan luomiseksi;
- sellaisten talouden alojen toimintaa, joilla laaditaan ohjeellisia vapaaehtoisia etenemissuunnitelmia.
Asetuksella muutetaan:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 401/2009 Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta (katso tiivistelmä) ja asetusta (EU) 2018/1999 energiaunionin hallinnosta (katso tiivistelmä).
MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?
Asetusta on sovellettu 29. heinäkuuta 2021 alkaen.
TAUSTAA
KESKEISET TERMIT
Kasvihuonekaasut: kaasut, jotka kykenevät sitomaan infrapunasäteilyä maan pinnalta ja siirtämään sen takaisin maahan.
Nielu: varasto, joka poistaa hiilidioksidia ilmasta.
ASIAKIRJA
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (”eurooppalainen ilmastolaki”) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1–17)
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final, 11.12.2019)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1–77)
Asetukseen (EU) 2018/1999 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Pariisin jälkeen: arvio Pariisin sopimuksen vaikutuksista – oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta (COM(2016) 110 final, 2.3.2016)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 401/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13–22)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32–46)
Ks. konsolidoitu toisinto.
Viimeisin päivitys: 29.07.2021