Laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle

Esiteltävän tiedonannon aiheena on Euroopan unionin laajapohjainen innovaatiostrategia, jonka komissio on laatinut Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä. Tiedonanto on jatkoa tiedonannolle "Lisää tutkimusta ja innovaatiota - Investointi kasvuun ja työllisyyteen" sekä suosituksille, jotka on esitetty innovatiivisen Euroopan luomista käsittelevässä raportissa. Komissio esittää, että EU:ssa innovoinnin tulisi olla yksi yhteiskunnan peruspilareista. Tavoitteena on luoda puitteet, joiden avulla voidaan tukea kaikenlaista innovointia ja edistää innovaatioita suosivien edelläkävijämarkkinoiden kehittymistä. EU:ssa on erittäin runsaasti innovaatiopotentiaalia, mutta sitä on hyödynnetty heikosti, eikä Euroopan sääntely- ja talousjärjestelmä suosi innovointia tarpeeksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 13. syyskuuta 2006 - "Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle" [KOM(2006) 502 lopullinen, ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Jotta Euroopan unioni (EU) pystyisi kilpailemaan entistä paremmin, sen on muututtava innovatiivisemmaksi ja otettava paremmin huomioon kuluttajien tarpeet ja mieltymykset. Tätä varten ehdotetaan kokonaisstrategiaa.

EU:ssa on jo toteutettu merkittäviä toimenpiteitä:

• Vuonna 2005 hyväksytyssä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävässä Lissabonin strategiassa on määritelty toimintalinjoja ja uudistuksia, joiden tarkoituksena on muuttaa unionin sääntelyä ja taloudellista toimintaympäristöä innovaatioita suosivammiksi.
• Lokakuussa 2005 annetussa komission tiedonannossa (es de en fr) "Lisää tutkimusta ja innovaatiota" on määritelty EU:lle ja sen jäsenvaltioille 19 toimintalinjan ohjelma.
• Vuoden 2005 Lissabonin strategiassa esitettyjen yhdennettyjen suuntaviivojen pohjalta on laadittu kansalliset uudistusohjelmat. Niissä kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään kohdennettuihin toimenpiteisiin innovoinnin edistämiseksi ja käyttämään tähän tarkoitukseen rakennerahastoja.

Näistä aloitteista huolimatta EU:n talous ei ole vielä sellainen kaikilta osin innovatiivinen talous kuin sen pitäisi olla. Innovatiivisen Euroopan luomista käsittelevässä raportissa (nk. Ahon raportissa) suositeltiin pikaisia toimenpiteitä, joiden avulla EU:n innovaatiopotentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin. Raportin mukaan liiketoimintaympäristö on tarpeen tehdä innovaatioita suosivammaksi. Komissio katsoo lisäksi, että innovoinnin on kuuluttava yhteiskunnan keskeisiin arvoihin, eikä se saisi näyttäytyä kansalaisten kannalta pelottavana vaan koko yhteiskuntaa hyödyttävänä asiana.

Laajapohjaista innovaatiostrategiaa koskevan tiedonannon tavoitteena onkin:

• toimia perustana innovaatiotoiminnan linjauksista käytäville keskusteluille jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla;
• osoittaa uusia kohteita toiminnalle;
• esitellä strategia, jonka tarkoituksena on helpottaa uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen luomista ja kaupallistamista lupaavilla aloilla.

Innovatiivisempi Euroopan unioni

Koulutus on olennainen edellytys innovatiivisen yhteiskunnan aikaansaamiselle. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä nykyaikaistamaan ja uudistamaan koulutusjärjestelmiä, jotta ne voivat tarjota innovoinnissa tarvittavia avaintaitoja. Näitä ovat erityisesti yrittäjyyteen liittyvät taidot, viestintätaidot, tieteellinen ja matemaattinen osaaminen, kielitaito sekä tietotekniset taidot.

EU:ssa on erityisesti puutetta tarvittavasta osaamisesta luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, ja näiltä aloilta valmistuneiden suhteellinen osuus kaikista tutkinnon suorittaneista pienenee. Tilannetta on tarpeen korjata, jotta EU:n innovaatiokyky ei tulevaisuudessa heikentyisi.

Sekä valtioiden rajat ylittävä että akateemisen maailman ja yritysten välinen tutkijoiden liikkuvuus on tärkeää, jotta tutkijat voisivat hankkia uutta tietämystä ja kehittää uusia sovelluksia. Siksi tutkijoille on luotava avoimet ja kilpailukykyiset työmarkkinat.

Sisämarkkinoilla on edelleen EU:n innovaatiomahdollisuuksia haittaavia esteitä, jotka liittyvät:

• tavaroihin ja palveluihin
• kuluttajien mahdollisuuksiin saada tavaroita ja palveluja
• työntekijöiden liikkuvuuteen
• riskipääoman saatavuuteen.

Palvelualalla, jonka osuus bruttokansantuotteesta ja työpaikoista on yli kaksi kolmasosaa, on merkittävät mahdollisuudet innovaatioihin. Mahdollisuuteen voitaisiin tarttua luomalla aidot sisämarkkinat palveluille ja tukemalla innovatiivisten pk-yritysten rahoittamista ja perustamista palvelualalla.

Sääntely-ympäristöä on parannettava. Innovoinnin perustaksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa, joustavaa, yksinkertaista ja tehokasta sääntelyä, joka vahvistaa kuluttajien luottamusta ja suojaa teollis- ja tekijänoikeuksia ja jossa sovelletaan avoimia ja yhteentoimivia standardeja. Eurooppalaisten yritysten menestyminen maailmanlaajuisesti edellyttää, että tällaiset standardit saadaan aikaan nopeasti. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen osalta komissio katsoo, että ensisijaisen tärkeää olisi ottaa käyttöön tehokas ja yrityksille kohtuuhintainen yhteisöpatentti. Sitä odoteltaessa yritysten tilannetta teollis- ja tekijänoikeuksien suhteen voitaisiin parantaa saattamalla voimaan patentteja koskeva Lontoon pöytäkirja. Olennaista on myös teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaampi täytäntöönpano ulkomaisilla markkinoilla.

Kaikkien asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden (yritysten, julkisen sektorin, kuluttajien) on osallistuttava innovaatioprosessiin. Toimijoiden yhteistyötä olisi tuettava, erityisesti kun se tapahtuu seuraavissa muodoissa:

• klusterit * , joissa yritykset toimivat suuremman kokonaisuuden osana ja joissa ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tällaiset klusterit voivat erityisesti parantaa tuottavuutta, edistää tutkimusta ja toimia osaamisen kehittämisen keskuksina. Klusteripolitiikkaa tuetaan yhteisön välineillä, koska se edistää innovaatioita. Kansainvälisesti korkeatasoisten eurooppalaisten klustereiden syntyä tulisi edistää tekemällä laajaa valtioiden rajat ylittävää eurooppalaista yhteistyötä;
• tietämyksen siirto julkisten tutkimusorganisaatioiden ja teollisuuden välillä; tätä on tehostettava;
• yritysten ja yliopistojen väliset strategiset kumppanuudet. Kumppanuuksia on vahvistettava, jotta voitaisiin ylittää yliopistotutkimuksen ja yritysten tarpeiden välillä oleva kulttuurinen kuilu;
• Euroopan teknologiainstituutti (es de en fr), jota komissio ehdottaa perustettavaksi. Tavoitteena on saada aikaan tiedemaailman, yritysten ja koulutuksen välinen tiivis kumppanuus, jotta voitaisiin kehittää uusi malli innovaatiotoiminnalle. Tarkoituksena on, että opiskelijat, tutkijat ja yritykset työskentelevät yhdessä tieto- ja innovointiyhteisöissä erityisesti kehittääkseen osaamista ja tutkimusta sekä parantaakseen tutkimuksen ja innovoinnin hallintoon liittyviä taitoja.

Innovointiin ja tutkimukseen tarvitaan runsaasti rahoitusta. Tutkimusrahoitusta varten onkin asetettu kansalliset tavoitteet. Jos ne toteutuvat, tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä Euroopan unionissa kasvaa. Myös yhteisön tasolla on ryhdytty toimiin, jotta tutkimusta ja innovointia voitaisiin rahoittaa paremmin. Tällaisia toimia ovat:

• seitsemäs puiteohjelma, joka lisää tutkimusyhteistyön rahoitusta EU:ssa vuosina 2007-2013;
• yhteiset teknologia-aloitteet (JTI), jotka tarjoavat uudet rahoituspuitteet tutkimus- ja teknologiaohjelmien toteuttamiselle teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeillä aloilla;
• rakennerahastojen varojen käyttö; tarkoituksena on että huomattava osa rakennerahastoille budjetoiduista 308 miljardista eurosta osoitetaan tietämykseen ja innovaatioihin suunnattaviin investointeihin;
• kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, jossa kaavaillaan 60 prosentin lisäystä yrittäjyyden ja innovoinnin tukemiseen suunnattuihin rahoitusvälineisiin;
• riskinjakorahoitusväline (risk-sharing finance facility), jonka avulla tuetaan lainoin ja takauksin yksityisiä investointeja sellaisiin tutkimus- ja teknologiankehittämishankkeisiin, joissa riski on suuri;
• JEREMIE-aloite (EN) (Joint European Resources for Micro-to-Medium Enterprises), joka auttaa jäsenvaltioita kehittämään rahoitusvälineitä pk-yritysten hyväksi;
• uudet riskipääomaan liittyvää valtiontukea koskevat suuntaviivat; näiden avulla jäsenvaltiot voivat entistä paremmin kohdistaa valtiontuen sellaisten markkinapuutteiden korjaamiseen, jotka haittaavat riskipääoman ja riittävän rahoituksen saamista tutkimus- ja innovaatiotoimintaan;
• tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevat uudet yhteisön puitteet, joiden avulla jäsenvaltioiden on mahdollista kanavoida rahoitustaan innovatiivisille uusille yrityksille tarkoitettuun apuun, neuvonta- ja tukipalveluihin, pätevän henkilöstön lainaamiseen, prosesseihin ja organisaatioihin liittyviin innovaatioihin sekä klustereihin;
• verokannustimet, joilla edistetään t&k-toimintaa ja innovointia.

Julkisen sektorin on itse otettava käyttöön innovatiivisia menettelyjä ja hyödynnettävä uutta tekniikkaa julkishallinnossa näyttääkseen esimerkkiä innovatiivisemman yhteiskunnan luomisessa.

Edelläkävijämarkkinat

EU:n on edistettävä edelläkävijämarkkinoiden syntymistä, jotta voitaisiin helpottaa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä lupaavilla aloilla. Tällaisten markkinoiden syntyminen edellyttää innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen vahvaa kysyntää kuluttajien keskuudessa. Tavoitteena on löytää toiminta-alueet, joilla esteiden poistaminen johtaisi uusien markkinoiden syntymiseen. Sidostahojen, erityisesti Europe INNOVA -aloitteen (EN) toimijoiden sekä teknologiayhteisöjen, on oltava mukana määrittämässä ja poistamassa esteitä, jotka vaikeuttavat innovointia suosivien markkinoiden syntyä. Monet toiminnan alat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia edelläkävijämarkkinoiden synnylle, esimerkiksi ekoinnovointi ja rakentaminen, sisäinen turvallisuus ja maanpuolustus, liikenne, avaruusalan sovellukset ja terveys.

Innovointia tukeva eurooppalaisen hallinnon parantaminen

Innovointia edistävä rakennemuutos on pohjustettava poliittisilla toimilla. Jäsenvaltioiden on jatkossakin tunnustettava innovoinnin merkitys ja tuettava sitä johdonmukaisesti Lissabonin strategiaan liittyvän "kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden" keskeisenä painopisteenä. EU:n kilpailukykyneuvoston tulisi arvioida säännöllisesti kansallisten innovaatiopolitiikkojen vaikutusta kilpailukykyyn.

Innovointiin liittyvää hallintorakennetta on parannettava, jotta tässä tiedonannossa suositellut politiikat voidaan ottaa käyttöön. Jokaiseen jäsenvaltioon on luotava vankat innovaatiojärjestelmät, joiden innovaatiovetureina ovat muun muassa koulutus ja tietämyksen siirto. Lissabonin prosessin yhteydessä määriteltyjä kansallisia koordinointimenettelyjä on otettava käyttöön EU-maissa, jotta ne voivat valvoa innovaatiostrategioidensa käytännön toteutumista. Uudistetun Lissabonin strategian hallintorakenne tarjoaa foorumin poliittisille keskusteluille ja innovaatiotoimintaa koskevien parhaiden toimintatapojen vaihdolle EU:n tasolla osana EY:n perustamissopimuksen mukaista monenvälistä valvontaa. Komission vuoden 2007 vuosikertomuksessa annetaan tietoa työn etenemisestä. Perustana ovat vuoden 2006 aikana neuvostossa eri aihepiireistä käydyt innovaatioita koskevat keskustelut. Lisäksi on määrä hyväksyä yhtenäiset suuntaviivat, joiden mukaisesti prosessia ohjataan tulevien kolmen vuoden ajan. Niin ikään komissio aikoo arvioida innovointiin liittyvät jäsenvaltioiden uudistukset ja toimintamallit.

Etenemissuunnitelma

Seuraavat kymmenen tointa on määritetty keskeisen tärkeiksi osana kasvua ja työllisyyttä koskevaa Lissabonin strategiaa:

• Jäsenvaltiot lisäävät julkista rahoitusta, jonka ne osoittavat koulutukseen ja innovoinnin edistämiseen koulutusjärjestelmän kautta sekä nykyaikaistavat yliopistojaan.
• Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti. Instituutin on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2009.
• Laaditaan ja toteutetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden strategia avointen eurooppalaisten tutkijatyömarkkinoiden aikaansaamiseksi.
• Edistetään tietämyksen siirtoa yliopistojen, julkisten tutkimusorganisaatioiden ja teollisuuden välillä.
• Valjastetaan EU:n vuosien 2007-2013 koheesiopolitiikka tukemaan innovaatiotoimintaa. Korvamerkitään merkittävä osa käytettävissä olevasta rahoituksesta tähän tarkoitukseen.
• Komissio ottaa vuoden 2006 loppuun mennessä käyttöön uudet tutkimus-, kehitys- ja innovointityöhön myönnettävää julkista tukea koskevat yhteisön puitteet. Tämä mahdollistaa julkisen tuen uudelleensuuntaamisen ja kohdentamiseen näille tavoitealueille.
• Komissio esittää uuden patentteja koskevan strategian ja valmistelee entistä kattavamman teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan strategian.
• Laaditaan tekijänoikeusmaksuja koskeva aloite. Tarkoituksena on saada aikaan tekijänoikeutta koskeva säädöskehys, joka on omiaan edistämään uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
• Otetaan vuonna 2007 käyttöön edelläkävijämarkkinoiden syntymistä helpottava strategia.
• Julkaistaan vuoden 2006 loppuun mennessä käsikirja siitä, kuinka julkisten hankintojen avulla voidaan vauhdittaa innovointia.

Viimeisin päivitys 24.04.2007