52012SC0210

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ EU:N JA JAPANIN KAUPPASUHTEITA KOSKEVASTA VAIKUTUSTENARVIOINTIRAPORTISTA

Oheisasiakirja

Suositus neuvoston päätökseksi valtuuksien antamisesta neuvottelujen aloittamiseksi Euroopan unionin ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta

Tämä asiakirja on tiedotustarkoituksessa laadittu Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Se ei edusta eikä ennakoi komission virallista kantaa tässä asiassa.

1. Ongelman määrittely

Mikä on täsmällinen ongelma?

Kahden suuren maailmantalouden toimijan, EU:n ja Japanin, välinen kauppa on ollut laskusuunnassa jo useita vuosia. Vuosina 2006–2010 EU:n vienti Japaniin supistui 0,6 prosentin vuosivauhtia samalla kun EU:n kokonaisvienti kasvoi 3,8 prosenttia. Samana aikana Japanin vienti EU:hun väheni 3,2 prosenttia vuodessa, vaikka Japanin kokonaisvienti kasvoi 3,1 prosenttia.

Tällainen epätyydyttävä kehitys kahden näin tärkeän ja kehittyneen talouden välisissä kauppa- ja investointisuhteissa johtaa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä kahdenvälisesti että maailmantaloudessa. Kuluttajille se merkitsee vähäisempiä valinnanmahdollisuuksia ja korkeampia hintoja, sen työllisyyttä tukeva vaikutus on heikko, ja se painaa palkkoja alaspäin.

Taloudelliset tutkimukset ja julkiset kuulemiset osoittavat, että EU:n ja Japanin välisten kahdenkeskisten kauppa- ja investointisuhteiden potentiaali ei toteudu. Pääasiallisena syynä ovat tullitariffit sekä muut kuin tariffitoimenpiteet, jotka ovat EU:n viejien ja investoijien suurin Japania koskeva huolenaihe.

Kehen vaikutukset eniten kohdistuvat?

Negatiiviset vaikutukset kohdistuvat EU:n ja Japanin talouksiin, liiketoimintaan, työntekijöihin ja kuluttajiin. EU:ssa tilanteesta kärsivät eniten alat, jotka todennäköisesti eniten hyötyisivät muiden kuin tariffitoimenpiteiden poistamisesta, eli maa- ja elintarviketalous, autoteollisuus, lääketeollisuus ja lääkinnällisten laitteiden ala.

Miksi tarvitaan julkisen vallan toimia?

Jos neuvotteluteitse ei löydetä ratkaisuja kauppaa ja investointeja estäviin ongelmiin, tilanne todennäköisesti pahenee. Osoituksena tilanteen tunnustamisesta EU:n ja Japanin välisessä huippukokouksessa 28. toukokuuta 2011 sovittiin rinnakkaisten neuvottelujen aloittamisesta seuraavista:

· pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus tai talouskumppanuussopimus, jossa käsitellään kaikkia molempien osapuolten etuja koskevia kysymyksiä, kuten tulleja, muita kuin tariffitoimenpiteitä, palveluja, investointeja, teollis- ja tekijänoikeuksia, kilpailua ja julkisia hankintoja; sekä

· sitova sopimus, joka kattaa laaja-alaisesti yhteistyön poliittisissa, alakohtaisissa ja globaaleissa kysymyksissä ja jonka tukena on osapuolten yhteinen sitoutuminen perusarvoihin ja -periaatteisiin.

Huippukokouksessa päätettiin myös käynnistää mahdollisimman pian selvitys kumpaankin sopimukseen liittyvien neuvottelujen soveltamisalan ja tavoitetason määrittelemiseksi.

Ongelman syyt

EU:n ja Japanin välistä kaupankäynti- ja investointipotentiaalia estää tai rajoittaa joukko tekijöitä, joista osa voitaisiin ratkaista kauppapoliittisin toimin tai maiden sisäisin uudistuksin, siis myös kauppaneuvotteluin, kun taas toisia (kuten maantieteellistä etäisyyttä, kommunikaatio-ongelmia ja kuluttajien mieltymyksiä) tuskin pystytään tällaisin toimenpitein muuttamaan.

Neuvotteluilla voidaan muuttaa tulleja, muita kuin tariffitoimenpiteitä sekä syrjiviä tai hankalia sääntely-ympäristön ominaisuuksia, jotka vaikuttavat tavara- ja palvelukauppaan, investointeihin ja julkisiin hankintoihin.

Sekä EU:n että Japanin tuotetullit ovat alhaiset. Japanin tullit ovat kuitenkin yhä korkeat maatalouden, jalostettujen elintarvikkeiden ja juomien osalta. Kaikilla kyseisillä sektoreilla EU on maailmanlaajuisesti merkittävä viejä. Muuhun merkittävään EU:n vientiin sovellettavat keskimääräiset japanilaistullit ovat yleisesti ottaen matalat.

EU:n tullit Japanin päävientituotteille ovat korkeammat. Japanin vienti EU:hun keskittyy suurelta osin muutamiin valmistusteollisuuden aloihin kuten moottoriajoneuvoihin, elektroniikkaan ja koneisiin. Tullien poistaminen on siis Japanin etujen mukaista, varsinkin EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen tultua voimaan, sillä Japani ja Korea kilpailevat samankaltaisilla vientisektoreilla.

Julkisessa kuulemisessa ja tutkimuksissa on korostettu, että muut kuin tariffitoimenpiteet ovat merkittäviä esteitä EU:n viennille Japaniin. Osa Japanin markkinoista, esim. eräät maataloustuotteet, kuljetusvälineet ja ilmailutuotteet, ovat lähes täysin suljettuja EU:n vienniltä. Seitsemän liiketoiminnan alaa, jotka kattavat suurimman osan EU:n viennistä Japaniin, kärsivät eniten voimassa olevista muista kuin tariffitoimenpiteistä: kemikaalit (myös lääkkeet), autot, lääkinnälliset laitteet, jalostetut elintarvikkeet, kuljetusvälineet, televiestintä ja rahoituspalvelut. Avoimuuden puute julkisissa hankinnoissa ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat on myös todettu merkittäviksi tullien ulkopuolisiksi esteiksi, joiden takia EU:n yrityksillä ei ole käytännössä pääsyä Japanin markkinoille.

2. Toissijaisuusperiaatteen tarkastelu

Kauppapolitiikka ja kansainvälisistä kauppasopimuksista neuvotteleminen kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan mukaan. Siksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta tässä tapauksessa. Ehdotus läpäisee myös suhteellisuusperiaatetta koskevan testin, sillä edes pisimmälle menevät vaihtoehdot eivät ulotu asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista pidemmälle.

3. Tavoitteet

EU:n politiikan yleisenä tavoitteena talous- ja kauppasuhteiden osalta on

· tehostaa ja kehittää edelleen kahdenvälistä kauppaa,

· poistaa olemassa olevia kaupankäyntiä ja ulkomaisia investointeja koskevia rajoituksia, ja

· pienentää tulleja ja muita esteitä.

EU:n kauppapolitiikan yleisiin tavoitteeseen sisältyvät näin ollen:

· älykäs, kestävä ja osallistava kasvu kaupankäyntiä laajentamalla,

· työpaikkojen ja työllistymismahdollisuuksien luominen sekä hyvinvoinnin lisääminen,

· kuluttajahintojen laskeminen ja muut edut kuluttajille,

· parempi kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.

EU:n ja Japanin tulevia talous- ja kauppasuhteita koskevat EU:n poliittiset erityistavoitteet ovat

· kahdenvälisen tavara- ja palvelukaupan määrän lisääminen esteitä vähentämällä,

· investointivirtojen lisääminen EU:n ja Japanin välillä esteitä vähentämällä,

· tasapuolinen pääsy kummankin osapuolen julkisten hankintojen markkinoille.

Näihin neljään aihealueeseen kuuluvat erityistavoitteet jaetaan varsinaisessa raportissa edelleen yksityiskohtaisempiin toiminnallisiin tavoitteisiin.

4. Toimintavaihtoehdot

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarkasteltu useita erilaisia toimintavaihtoehtoja:

a) Jatketaan vuoden 2001 toimintasuunnitelman mukaisissa nykyisissä puitteissa, joihin kuuluu kahdenkeskisiä taloudellisia vuoropuheluja ja yritysten yhteistyöohjelmia, kuten sääntelyn uudistamista koskeva vuoropuhelu, kauppaa koskeva korkean tason vuoropuhelu ja muita alakohtaisia kahdenvälistä vuoropuheluja (esim. teollisuuspoliittinen vuoropuhelu, rahoituspalveluja koskeva vuoropuhelu ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva kahdenvälinen vuoropuhelu), ja parannetaan mahdollisesti niiden toimivuutta ja tehokkuutta.

b) Tehdään EU:n ja Japanin välinen laaja-alainen vapaakauppasopimus, jolla poistetaan tulleja, vapautetaan palvelukauppaa, vapautetaan ja helpotetaan investointeja sekä palvelu- että muilla aloilla sekä vähennetään muiden kuin tariffitoimenpiteiden kustannuksia. Tämän toimintamallin osalta analyysissa tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa, joissa esitetään kaupan eri asteista vapauttamista: kaksi varovaista ja kaksi kunnianhimoista vaihtoehtoa, joihin kaikkiin sisältyy symmetrinen ja epäsymmetrinen vaihtoehto.

Muihin kuin tariffitoimenpiteisiin liittyviä kustannussäästöjä koskevien varovaisten ja kunnianhimoisten vaihtoehtojen on tarkoitus tuottaa joukko tuloksia tietyllä vaihteluvälillä. Vähimmäistulos on 20 prosentin vähennys, joka on itse asiassa huomattavasti alle sen, mitä EU:n ja Korean välisissä vapaakauppasopimusneuvotteluilla saavutettiin, kun taas 50 prosentin kustannusvähennys olisi erittäin kunnianhimoinen tulos muiden kuin tariffitoimenpiteiden osalta[1]. Tässä prosenttihaarukassa saavutetut tulokset olisivat järjestään positiivisia ja eroavat toisistaan ainoastaan siltä osin, miten suuri yleishyöty niistä seuraa.

Symmetriset ja epäsymmetriset vaihtoehdot antavat tarkemman kuvan kummankin osapuolen pyrkimyksistä ja tavoitteista. Symmetriset vaihtoehdot tarjoavat täydellisen pariteetin. Epäsymmetrisissä vaihtoehdoissa tunnustetaan, että kun EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu muiden kuin tariffitoimenpiteiden aiheuttaman taakan vähentäminen, Japanin ensisijaisena huomion kohteena ovat puolestaan EU:n tullit Japanin kannalta tärkeimmillä sektoreilla. Tietty epäsymmetria saattaa hyvinkin olla tarpeen, jotta tulevissa neuvotteluissa saavutetaan hyväksyttävä tasapaino. Tarkastelluissa epäsymmetrisissä vaihtoehdoissa oletetaan, että EU:ssa toteutuu kolmannes niistä Japanissa toteutuvista kustannusvähennyksistä, jotka koskevat tavarakauppaan kohdistuvia muita kuin tariffitoimenpiteitä.

Kunnianhimoisissa vaihtoehdoissa kaavaillaan sopimusta, joka olisi niiden uuden sukupolven kauppasopimusten kaltainen, jollaisia EU parhaillaan neuvottelee mm. Kanadan kanssa. EU:n viimeaikoina solmimat kauppasopimukset menevät yleensä pidemmälle kuin Japanin vapaakauppasopimukset sekä soveltamisalan että tavoitetason osalta. EU:n ja Japanin välisen laaja-alaisen kauppasopimuksen olisi katettava lukuisia kummankin osapuolen etujen mukaisia markkinoille pääsyyn liittyviä kysymyksiä, kuten tullit, tavara- ja palvelukauppaan vaikuttavat muut kuin tariffitoimenpiteet (mukaan luettuina kaupan teknisiin esteisiin ja terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvät näkökohdat) sekä parempi pääsy palvelujen, investointien ja julkisten hankintojen markkinoille. Lisäksi sopimuksen olisi katettava investointisuoja, kilpailu sekä teollis- ja tekijänoikeudet.

EU ja Japani päättivät 28. toukokuuta 2011 pidetyssä huippukokouksessa valita laaja-alaisen kauppasopimuksen vaihtoehdon ja käynnistää vapaakauppasopimusneuvotteluihin johtavan prosessin, jos oikeanlaiset edellytykset saadaan tätä varten syntymään.

Sekä EU että Japani tekevät tulevina vuosina todennäköisesti useita vapaakauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Tähän lasketaan mukaan sopimukset, joista EU parhaillaan neuvottelee muiden kauppakumppanien kanssa (Kanada, Intia, Mercosur ja ASEAN-maat) tai jotka on hiljattain saatu valmiiksi (esim. EU:n ja Korean välinen vapaakauppasopimus).

Eri vaihtoehtoja analysoidaan sillä oletuksella, että Maailman kauppajärjestön Dohan kehitysohjelma saadaan onnistuneesti päätökseen. Vertailutarkoituksia varten on kuitenkin otettu mukaan ja tarkasteluun saatavissa olevat tiedot kahdenvälisen kaupan vapauttamisesta ilman Dohan kehitysohjelman tulevia vaikutuksia.

5. Vaikutusten arviointi

Vaihtoehto a, jossa jatketaan tällä hetkellä voimassa olevien kaltaisia järjestelyjä, ei kasvattane kahdenvälisen kaupan ja investointien määrää mitenkään merkittävästi, sillä tulokset ovat tähänkin mennessä olleet vuosikausia erittäin rajalliset. Näin ollen merkittävää BKT:n kasvua ei voitaisi odottaa, ei EU:ssa eikä Japanissa.

Vaihtoehto b, joka on laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tekeminen, osoittaa, että EU:n BKT:n voidaan vuoteen 2020 mennessä odottaa kasvavan merkittävästi: 0,75 prosenttia varovaisessa symmetrisessä vaihtoehdossa tai 0,34 prosenttia varovaisessa epäsymmetrisessä vaihtoehdossa, ja 1,9 prosenttia kunnianhimoisessa symmetrisessä vaihtoehdossa tai 0,8 prosenttia kunnianhimoisessa epäsymmetrisessä vaihtoehdossa[2]. Japanin BKT:n arvioidaan kasvavan 0,27 prosenttia kummassakin varovaisessa vaihtoehdossa ja 0,7 prosenttia kummassakin kunnianhimoisessa vaihtoehdossa.

Sekä varovaisissa että kunnianhimoisissa vaihtoehdoissa EU:n kokonaisviennin ennustetaan kasvavan samoilla aloilla ja erityisen paljon jalostettujen elintarvikkeiden, sähkökoneiden ja liike-elämän palvelujen aloilla. Kunnianhimoisissa vaihtoehdoissa EU:n kokonaistuonti kasvaisi huomattavasti jalostettujen elintarvikkeiden ja lentoliikenteen sekä rahoitus- ja liike-elämän palvelujen aloilla ja supistuisi sähkökoneiden alalla. Moottoriajoneuvojen alalla kasvaisivat sekä EU:n kokonaisvienti [6,73 % epäsymmetrisessä vaihtoehdossa] että -tuonti [2,6 % epäsymmetrisessä vaihtoehdossa].

Japanin kokonaisvienti kasvaisi etenkin sähkökoneiden, moottoriajoneuvojen, muiden koneiden ja muiden kuljetuslaitteiden osalta sekä muussa valmistusteollisuudessa. Japanin kokonaistuonti lisääntyisi huomattavasti jalostettujen elintarvikkeiden, kemikaalien, kuljetuslaitteiden, moottoriajoneuvojen, metallien ja liike-elämän palvelujen osalta.

EU:n pk-yritysten voidaan odottaa hyötyvän EU:n ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta, koska säännösten noudattamisen kustannukset ovat niille raskaammat ja koska pk-yritykset ovat vahvasti edustettuja sopimuksesta todennäköisesti hyötyvillä aloilla, kuten jalostettujen elintarvikkeiden alalla.

Mitä ympäristöön tulee, jätteisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset todennäköisesti pienenisivät jonkin verran sen ansiosta, että ympäristön kannalta kestävien tavaroiden ja palvelujen kauppa kasvaisi. Kokonaispäästöjen ei odoteta vapaakauppasopimuksen seurauksena nousevan juuri ollenkaan [1,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia].

Kaupan kasvu EU:n ja Japanin välillä lisäisi työvoiman kysyntää ja kummankin osapuolen hyvinvointia: mitä laajempi kaupan vapauttaminen, sitä suuremmat hyvinvointihyödyt. EU:n työllisyyden ennustetaan kasvavan huomattavasti mm. sähkökonesektorilla ja laskevan hieman moottoriajoneuvosektorilla [-0,40 % konservatiivisen epäsymmetrisen vapaakauppasopimuksen tapauksessa ja -0,10 % kunnianhimoisen epäsymmetrisen vapaakauppasopimuksen tapauksessa].

Koska EU ja Japani ovat kaksi erittäin kehittynyttä demokraattista valtiota, vapaakauppasopimuksella ei odoteta olevan välittömiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin.

EU, Japani ja kolmannet maat hyötyisivät yksinkertaistamisen vaikutuksista, jotka seuraavat muiden kuin tariffitoimenpiteiden vähentämisestä kummassakin maassa, sillä hallinnolliset kustannukset kaupankäynnissä EU:n tai Japanin kanssa pienenisivät.

6. Vaihtoehtojen vertailu

Vaihtoehdolla a eli nykytilanteen jatkamisella ei saavuteta edellä esitettyjä toiminnallisia tavoitteita. Kahdenvälisten taloudellisten yhteistyöohjelmien, kuten sääntelyn uudistamista koskevan vuoropuhelun, jatkamisen ja yhteistyön syventämisen aloilla, joilla sopimuksia on jo allekirjoitettu, ei odoteta tuottavan kovin kummoisia tuloksia. Vaihtoehdon a tehokkuuden toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa katsotaan olevan nolla tai jopa negatiivinen.

Vaihtoehto b erilaisine variaatioineen edellyttää täysimittaisia vapaakauppasopimusneuvotteluja, kaupan eritasoista vapauttamista ja kaupan kustannusten vähentämistä, jotka kaikki tuottavat huomattavia etuja sekä EU:lle että Japanille. Hyötyjä ovat BKT:n, viennin ja työllisyyden kasvu, sekä keskitason pätevyyden omaavien että korkeasti koulutettujen työntekijöiden palkkojen nousu, kilpailukyvyn paraneminen ja sekä EU:n että Japanin aseman paraneminen muihin maailmanlaajuisiin kilpailijoihin nähden.

Vertailu tärkeimmistä tuloksista vapaakauppasopimuksen eri vaihtoehdoissa esitetään liitteenä 1 olevassa taulukossa.

7. Seuranta ja arviointi

Liitteessä 2 esitetään taulukko, jossa on yhteenveto tärkeimmistä indikaattoreista, joilla ehdotetaan seurattavan edistymistä asetettujen yleisten, erityisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.

LIITE 1

Arviointiperuste || Toimintavaihtoehdot

A || B1 || B2 || B3 || B4

Nopeampi ja kestävämpi talouskasvu || 0 || + || + || + || +

Työllistymismahdollisuuksien, kuluttajille koituvien etujen ja hyvinvoinnin lisääntyminen || 0 || + || + || ++ || ++

Euroopan kilpailukyvyn paraneminen maailmanmarkkinoilla || 0 || + || + || ++ || +++

Kahdenvälisen tavarakaupan määrän lisääminen esteitä vähentämällä || 0 || + || + || ++ || +++

Kahdenvälisen palvelukaupan määrän lisääminen esteitä vähentämällä || 0 || + || + || ++ || +++

Investointivirtojen lisääminen EU:n ja Japanin välillä esteitä vähentämällä || 0 || + || + || ++ || ++

EU:n tarjoamaa pääsyä vastaava pääsy Japanin julkisten hankintojen markkinoille || 0 || + || + || ++ || ++

(Yleinen) vaikuttavuus || 0/- || + || + || ++ || +++

Tehokkuus (käytetty aika ja resurssit suhteessa arvioituun vaikuttavuuteen) || 0/- || + || + || ++ || ++

Johdonmukaisuus EU:n yleisten poliittisten (esim. EU 2020 -strategiassa määriteltyjen) tavoitteiden kanssa || 0 || + || + || ++ || ++

Kyky hyödyntää synergiaetuja (esim. asiantuntemusta vaihtamalla) || 0 || + || + || ++ || ++

Yksinkertaistamisvaikutuksista saadut hyödyt (esim. muita kuin tariffitoimenpiteitä vähentämällä) || 0 || + || + || ++ || ++

LIITE 2

Yleiset tavoitteet || Indikaattorit

Talouskasvu || - BKT:n muutosprosentti - kansantulon absoluuttinen muutos

Työllistymismahdollisuuksien luominen ja hyvinvoinnin lisääntyminen || - korkeasti ja vähemmän koulutetun työvoiman työllisyyden muutosprosentti - korkeasti ja vähemmän koulutetun työvoiman palkkojen muutosprosentti

EU:n suhteellisen kilpailukyvyn paraneminen || - EU:n jäsenvaltioiden sijoittaminen maailmanlaajuista kilpailukykyä mittaavassa järjestyksessä, esim. Maailman talousfoorumin ”kilpailukykyä koskeva raportti”

Erityistavoitteet ||

Kahdenvälisen tavarakaupan kasvu || - kahdenvälisen tavaraviennin ja -tuonnin arvon suhteellinen ja absoluuttinen/prosentuaalinen muutos sektoreittain

Kahdenvälisen palvelukaupan kasvu || - kahdenvälisen palveluviennin ja -tuonnin arvon suhteellinen ja absoluuttinen/prosentuaalinen muutos sektoreittain

Kahdenvälisten investointien kasvu || - kahdenvälisten investointivirtojen suhteellinen ja absoluuttinen/prosentuaalinen muutos

Parempi pääsy julkisten hankintojen markkinoille, erityisesti EU:n osalta || EU:n yritysten voittamien tarjouskilpailujen määrän kasvu

Toiminnalliset tavoitteet ||

Tullien poistaminen teollisuus- ja maataloustuotteilta || Japanin tariffinimikkeistö

Muiden kuin tariffitoimenpiteiden vähentäminen tavarakaupassa || - standardien ja teknisten määräysten lähentäminen - erityisliitteet - muutokset määräyksissä ja laeissa - avoimuuden ja tietojen saatavuuden parantaminen - yrityskyselyt

Muiden kuin tariffitoimenpiteiden vähentäminen ja markkinoille pääsyn parantaminen palvelukaupassa || - standardien ja teknisten määräysten lähentäminen - muutokset määräyksissä ja laeissa - sitoumusluettelo ja erityisliitteet - avoimuuden ja tietojen saatavuuden parantaminen - yrityskyselyt

Ulkomaisia suoria investointeja koskevien muiden kuin tariffitoimenpiteiden vähentäminen || - standardien ja teknisten määräysten lähentäminen - sitoumusluettelo ja erityisliitteet - muutokset määräyksissä ja laeissa - avoimuuden ja tietojen saatavuuden parantaminen - yrityskyselyt

Parempi pääsy Japanin julkisten hankintojen markkinoille ja niitä koskevien muiden kuin tariffitoimenpiteiden vähentäminen || - standardien ja teknisten määräysten lähentäminen - muutokset määräyksissä ja laeissa - avoimuuden ja tietojen saatavuuden parantaminen - sitoumusluettelo ja erityisliite - yrityskyselyt

[1]               Koska kansalliseen sääntelyyn on olemassa joukko oikeutettuja syitä, on epärealistista olettaa, että kaikki muut kuin tariffitoimenpiteet voidaan poistaa tai että mitään sääntelyn eroavaisuuksia voidaan yhdenmukaistaa. Siksi 50 prosentin kustannusvähennystä voidaan pitää kunnianhimoisena.

[2]               HUOM. Epäsymmetrisessä vaihtoehdossa EU:ssa toteutuvat kustannusvähennykset, jotka koskevat tavarakaupan muita kuin tariffitoimenpiteitä, olisivat kolmannes Japanissa toteutuvista vähennyksistä.