21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/65

Ainoa esittelijä:

Jorge PEGADO LIZ

1.1

ETSK on useissa lausunnoissaan puhunut Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) tehtävien, toimivallan ja valtuuksien vahvistamisen puolesta niin, että sille annettaisiin tarvittavat mahdollisuudet alan todelliseen sääntelyyn unionin tasolla.

1.2

Komitea kannattaa näin ollen yleisesti komission ehdotuksen taustalla olevaa aikomusta.

1.3

ETSK pitää kuitenkin valitettavana sitä, ettei komissio ole kehittänyt edelleen vaihtoehtoa 4, jonka se hylkää perusteettomasti, ja pitää parempana pitäytyä yhteistyöelimen osalta mieluummin pelkässä, vaikkakin tehostetussa, yhteistyössä ja koordinoinnissa.

1.4

ETSK on aiempaan tapaan vakuuttunut, että vain yksi vaihtoehto eli se, että BERECistä tehtäisiin todellinen sääntelyviranomainen, voisi tarjota ennakoivan lähestymistavan ja taata uusien tietopalvelujen asianmukaisen sääntelyn EU:n laajuisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Tällä hetkellä nämä palvelut ovat pitkälti sääntelemättömiä tai epäselvän sääntelyn alaisia (M2M, avoimen internetin kautta tapahtuva jakelu eli OTT sekä muut unionille erittäin tärkeät osa-alueet, kuten verkkovierailut tai valtioiden rajat ylittävät markkinat). Se voisi varmistaa myös sitovat yleiseurooppalaiset taajuuksien jakomenettelyt tietyillä taajuusalueilla.

1.5

Valituslautakunnan kokoonpano, organisaatio ja toiminta ovat erityisesti seikkoja, joita olisi tarkasteltava ja harkittava tarkkaan, jotta voitaisiin varmistaa, että valituslautakunta on kaikissa tilanteissa todella riippumaton ja puolueeton ja että sillä on asianmukaiset resurssit erityisesti silloin, kun kyseessä ovat rajat ylittäviin kiistoihin liittyvät päätökset.

2.1

Komissio toteaa toukokuussa 2015 antamassaan tiedonannossa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (1) (DSM-strategia), että markkina- ja teknologiaympäristön muutokset edellyttävät institutionaalisen kehyksen lujittamista laajentamalla Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) roolia. Euroopan parlamentti kehotti digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista antamassaan päätöslauselmassa (2) komissiota viemään digitaalisten sisämarkkinoiden yhdentymistä eteenpäin varmistamalla, että käytössä on entistä toimivammat institutionaaliset puitteet. Tämä voidaan saavuttaa vahvistamalla BERECin roolia, valmiuksia ja päätöksentekovaltuuksia, jotta se voi edistää sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän johdonmukaista täytäntöönpanoa, seurata tehokkaasti sisämarkkinoiden kehitystä ja auttaa ratkaisemaan rajat ylittävät riita-asiat.

2.2

Käsillä olevaa ehdotusta on tarkasteltava yhdessä eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annetun direktiiviehdotuksen (3) kanssa, jossa BERECille annetaan lisätehtäviä, jotka auttavat varmistamaan sääntelykehyksen johdonmukaisen täytäntöönpanon, ja joka mahdollistaa sähköisen viestinnän markkinoiden kehittämisen edistämisen kaikkialla unionissa. BEREC edistää myös erittäin suurikapasiteettisten datayhteyksien saatavuutta ja käyttöönottoa, kilpailua sähköisen viestinnän palvelujen ja verkkojen tarjoamisessa ja unionin kansalaisten etuja.

2.3

Ehdotuksen päätavoitteena on näin ollen vahvistaa BERECin institutionaalista roolia ja tehostaa sen hallintorakennetta ja tehdä samalla BERECistä ja BEREC-virastosta täysivaltainen virasto, jolla on laajempi toimeksianto, jotta se saisi paremmat valmiudet huolehtia tulevista tehtävistään. Näin se voi jatkaa BERECin työtä ja asiantuntemuksen kokoamista kansallisilta sääntelyviranomaisilta. Tarkoituksena on mukauttaa sen rakennetta, hallintoa, toimintaa, ohjelmasuunnittelua ja vastuuvelvollisuutta hajautetuista erillisvirastoista 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman (”yhteinen lähestymistapa”) (4) linjoittamalla tavalla. Ehdotuksella myös sisällytetään BEREC-asetukseen tehtävät, jotka annettiin BERECille hiljattain hyväksytyssä asetuksessa (EU) 2015/2120 (5), jossa vahvistetaan säännöt avoimen internetin varmistamista ja verkkovierailujen lisämaksujen poistamista varten. Ulkopuolelle jää kuitenkin sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin (6) tarkistaminen, josta komission on määrä antaa ehdotus vuoden 2016 loppuun mennessä.

2.4

Tavoitteen savuttamiseksi komissio on punninnut neljää vaihtoehtoa. Ensimmäisenä vaihtoehtona on nykyisen tilanteen säilyttäminen. Toisena vaihtoehtona on toimivaltuuksien ja neuvoa-antavan roolin tehostaminen. Kolmantena, etusijalle asetettuna ja yksityiskohtaisesti esitettynä vaihtoehtona on säilyttää neuvoa-antava rooli, joka käsittää tietyt esinormatiiviset valtuudet ja paremmat valmiudet markkina-analyysiprosessin ja taajuuksien käyttöoikeuksien jakamisen suhteen. Neljäntenä vaihtoehtona on perustaa todellinen EU:n sääntelyviranomainen vahvistettuna virastona, jolle annettaisiin tarvittavat resurssit käyttää sille siirrettäviä täytäntöönpanovaltuuksia, myös valtuuksia seurantaan ja täytäntöönpanon valvontaan. Se voisi toimia sitovin valtuuksin aloilla, joilla on tarpeen varmistaa EU:n sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen. Tämän vaihtoehdon komissio sulkee pois suoralta kädeltä.

2.5

Seuraavissa kohdissa esitellään valitun vaihtoehdon oikeudelliset näkökohdat ja analyysi niistä.

3.1

ETSK on useissa lausunnoissaan (7) puhunut BERECin tehtävien, toimivallan ja valtuuksien vahvistamisen puolesta niin, että sille annettaisiin tarvittavat mahdollisuudet alan todelliseen sääntelyyn unionin tasolla. Komitea kannattaa näin ollen yleisesti komission ehdotuksen taustalla olevaa aikomusta.

3.2

ETSK on kuitenkin tähdännyt ratkaisuun, joka on lähempänä komission neljättä vaihtoehtoa, sillä se katsoo, että pelkät kosmeettiset muutokset BERECin asemaan eivät riitä tekemään siitä todellista sääntelyviranomaista.

3.3

Esimerkiksi asiakokonaisuuteen TEN/534 kuuluvassa lausunnossa todetaan nimenomaisesti seuraavaa: ”ETSK:n mielestä ehdotetut muutokset BERECin asemaan, eli esimerkiksi sääntelyneuvoston puheenjohtajan palkattu tehtävä, voivat osoittautua riittämättömiksi suhteessa kilpailukykyyn kohdistuviin haasteisiin sekä tarpeeseen ottaa käyttöön investointikannustimia, erityisesti laajakaistayhteyksien ja NGN/NGA-verkkojen osalta”. (Kohta 4.7.1).

3.4

Jotta BEREC voisi hoitaa tehtävät aloilla, joilla asianmukaisen sääntelyn puuttuminen on jo hyvin tiedossa, kuten uudet EU:n laajuiset tai maailmanlaajuiset tietopalvelut, jotka ovat tällä hetkellä pitkälti sääntelemättömiä tai epäselvän sääntelyn alaisia (M2M, avoimen internetin kautta tapahtuva jakelu (OTT) sekä muut unionille erittäin tärkeät osa-alueet, kuten verkkovierailut tai valtioiden rajat ylittävät markkinat) tai sitovat yleiseurooppalaiset taajuuksien jakomenettelyt tietyillä taajuusalueilla, ja jotta se voisi hoitaa vielä sille paitsi käsillä olevassa ehdotuksessa myös eurooppalaista sähköisen viestinnän säännöstöä koskevassa ehdotuksessa annetut uudet tehtävät, ei vaikuta hyväksyttävältä, että BERECin toiminnan taso rajataan pelkkään yhteistyöhön tai koordinointiin, vaikka niitä tehostettaisiin.

3.5

Ehdotuksessa ei todellakaan esitetä tulevaisuuteen suuntaavaa visiota digitaalisten sisämarkkinoiden yhdenmukaistamisen parantamiseksi, sillä se mahdollistaa jatkossakin kansallisten sääntelyviranomaisten hajanaisen sääntelyn.

3.6

Tämä saattaa selittää ehdotuksessa esitetyt, BERECin arvioinnissa saadut heikot tulokset mallin merkityksellisyyden, tuloksellisuuden, tehokkuuden ja lisäarvon suhteen. Siitä huolimatta mallia halutaan jatkaa.

4.1

Tehtävien, organisaation ja toiminnan määrittelyn osalta ehdotus seuraa yleisesti samantyyppisille virastoille yhteistä mallia, joka on määritelty hajautetuista erillisvirastoista annetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julkilausumassa, joten siinä ei ole sinänsä mitään moitittavaa.

4.2

Valituslautakunnasta voidaan kuitenkin mainita se, että ”jäsenten puolueettomuus ja riippumattomuus olisi edelleen taattava virastojen määrittelemien avointen ja objektiivisesti todennettavissa olevien kriteerien perusteella”, erityisesti jos ”valituslautakunnan jäsenten valitseminen” tapahtuu ”viraston henkilöstöstä ja/tai viraston johtokunnasta”, jolloin ”edellä mainitut puolueettomuuden ja riippumattomuuden periaatteet eivät saisi joutua kyseenalaisiksi” (edellä mainitun julkilausuman kohta 21).

4.3

Kun vertailukohtana ovat muut vastaavat elimet, kuten EUIPO (8), yhteisön kasvilajikevirasto (9), Euroopan lentoturvallisuusvirasto (10) ja Euroopan kemikaalivirasto (11), vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme, ETSK on yllättynyt siitä, miten lyhytsanaisesti ehdotuksen 11–14 artiklassa määritellään valituslautakunnan oikeudellinen kehys.

4.4

ETSK toteaa, että kaikkien edellä mainittujen virastojen valituslautakuntien organisointiin ja menettelyihin liittyvissä säännöksissä säädetään yksityiskohtaisesti niissä sovellettavista menettelyistä ja siitä, että niiden tekemistä päätöksistä on mahdollista nostaa kumoamiskanne Euroopan unionin tuomioistuimessa, jonka antamaan tuomioon voidaan vielä hakea muutosta EU:n tuomioistuimessa oikeudellisten kysymysten osalta.

4.5

Vaikka BERECin tehtävät ovat suurimmalta osin puhtaasti neuvoa-antavia, on kuitenkin tapauksia, joissa sillä on direktiiviehdotuksen ja nyt käsillä olevan ehdotuksen säännösten yhdistelmän perusteella päätösvaltaa, jolla on oikeudellisia seurauksia kolmansiin osapuoliin. Näistä voidaan mainita esimerkkinä eräät 2 artiklan 1 kohdan b–d alakohdassa mainitut tapaukset:

4.6

Hyvä esimerkki on rajat ylittävien riitojen ratkaisu, jossa ”riidan osapuoli voi antaa riidan yhden tai useamman asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen käsiteltäväksi” ja ”toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on ilmoitettava riidasta yhteistyöelimelle riidan ratkaisemiseksi johdonmukaisella tavalla 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti”. Tässä tapauksessa BERECin ”on annettava lausunto, jossa kehotetaan yhtä tai useampaa asianomaista kansallista sääntelyviranomaista toteuttamaan riidan ratkaisemiseksi jokin toimenpide tai pidättäytymään toimenpiteestä, mahdollisimman lyhyessä ajassa ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa, lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita”.

4.7

Tällaisessa tilanteessa on vaikea nähdä, että valittaminen päätöksestä ehdotuksessa tarkoitetun kaltaiselle valituslautakunnalle antaisi takeet riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.

4.8

Vaikka aina on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimessa, hallinnollisen tason menettely ei näytä tarjoavan mahdollisuutta vedota todella riippumattomaan tahoon.

4.9

ETSK toivoo, että asiaa harkittaisiin asianmukaisesti uudelleen ehdotuksen lopullisessa muotoilussa.

—

ETSK:n lausunto, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 531/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, muuttamisesta (COM(2016) 399 final) (EUVL C 34, 2.2.2017, s. 162, kohta 4.7);

—

ETSK:n lausunto, komission ehdotukset eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskevista uusista toimenpiteistä (COM(2013) 627 final ja COM(2013) 634 final) (EUVL C 177, 11.6.2014, s. 64, kohta 4.7.1);

—

ETSK:n lausunto, komission tiedonanto radiotaajuusresurssien yhteiskäytön edistämisestä sisämarkkinoilla (COM(2012) 478 final) (EUVL C 133, 9.5.2013, s. 22, kohta 4.10);

—

ETSK:n lausunto, osallistavat digitaaliset sisämarkkinat (EUVL C 161, 6.6.2013, s. 8, kohta 3.1.1.1);

—

ETSK:n lausunto, komission tiedonanto avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa (COM(2011) 222 final) (EUVL C 24, 28.1.2012, s. 139, kohta 2.4.1);

—

ETSK:n lausunto, ehdotus päätökseksi ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (COM(2010) 471 final) ja komission tiedonanto laajakaistasta Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun (COM(2010) 472 final) (EUVL C 107, 6.4.2011, s. 53, kohdat 2.13 ja 2.14).