Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011XG1210(02)

    Neuvoston päätelmät, annettu 2 päivänä joulukuuta 2011 , lasten kommunikaatiohäiriöiden varhaisesta toteamisesta ja hoidosta, mukaan lukien sähköisten terveyspalvelujen (eHealth) ja innovatiivisten ratkaisujen käytöstä

    EUVL C 361, 10.12.2011, p. 9–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    10.12.2011   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 361/9


    Neuvoston päätelmät, annettu 2 päivänä joulukuuta 2011, lasten kommunikaatiohäiriöiden varhaisesta toteamisesta ja hoidosta, mukaan lukien sähköisten terveyspalvelujen (eHealth) ja innovatiivisten ratkaisujen käytöstä

    2011/C 361/04

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

    1.

    PALAUTTAA MIELIIN, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden sekä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

    2.

    PALAUTTAA MIELIIN, että EU:n kansalaisilla, erityisesti lapsilla, tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet kehittymiseen. Tästä olisi huolehdittava antamalla asianmukaiset välineet ja menettelyt käyttöön terveysongelmien ehkäisemistä, varhaista toteamista, hoitoa ja seurantaa varten.

    3.

    PALAUTTAA MIELIIN, että yksi EU:n terveysstrategian (2008–2013) (1) strategisista tavoitteista on dynaamisten terveydenhuoltojärjestelmien ja uusien teknologioiden tukeminen samalla kun todetaan, että uusilla teknologioilla voidaan parantaa sairauksien ehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa, helpottaa potilasturvallisuutta ja parantaa terveysjärjestelmien koordinointia, resurssien käyttöä ja kestävyyttä.

    4.

    PALAUTTAA MIELIIN 8. kesäkuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät oikeudenmukaisuudesta ja terveydestä kaikissa politiikoissa: solidaarinen terveydenhuolto (2), sekä 1. joulukuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät turvallisesta ja tehokkaasta terveydenhuollosta sähköisten terveyspalvelujen (eHealth) avulla (3).

    5.

    ON TYYTYVÄINEN audiologian yhdistysten eurooppalaisen keskusjärjestön (EFAS, European Federation of Audiology Societies), Varsovassa, Puolassa 22.–25. kesäkuuta 2011 pidetyn kongressin päätelmiin (4), joissa painotetaan lasten kommunikaatiohäiriöiden ongelmaa ja sen varhaisen toteamisen ja hoidon merkitystä, sekä Budapestissa, Unkarissa 10.–12. toukokuuta 2011 pidetyn sähköistä terveydenhuoltoa käsitelleen ministerikonferenssin päätelmiin, joissa käsitellään erityisesti sähköisten terveyspalvelujen ja telelääketieteen entistä parempaa ja laajempaa käyttöä.

    6.

    PANEE MERKILLE terveyden alalla vallitsevat EU:n jäsenvaltioiden sisäiset ja väliset erot, jotka johtuvat monista syistä, esimerkiksi koulutukseen, sosioekonomiseen tilanteeseen, elin- ja työoloihin, terveyskäyttäytymiseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä tekijöistä.

    7.

    TOTEAA, että ongelmien ehkäisy, varhainen toteaminen, seuranta ja aktiivinen valvonta on merkittävässä asemassa, kun torjutaan sairauksien ja häiriöiden kehittymistä. Tällä on ratkaiseva merkitys lasten tapauksessa, joiden hyvä terveys on normaalin kehityksen perusta ja vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa ja myös sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseensa tulevaisuudessa.

    8.

    PANEE MERKILLE, että kommunikointi on monimutkainen, fyysisistä ja henkisistä osatekijöistä koostuva inhimillinen taito. Kommunikaatiohäiriötä voi kuvata kuuloon, näköön tai puheeseen liittyväksi vajavuudeksi, joka vaikuttaa kykyyn vastaanottaa, ymmärtää, tuottaa ja ilmaista verbaalista, ei-verbaalista ja graafista informaatiota.

    9.

    KOROSTAA, että kommunikaatiohäiriöt ovat pitkäaikaisten suoritusrajoitteiden merkittävä syy ja vaikuttavat suuresti lapsuuteen. Kuulo- ja näköaistiin liittyvät ja kielelliset vajavuudet saattavat haitata Euroopan unionissa joka viidettä lasta, ja ne voivat juontua elämän jo alkuvaiheista vaikuttaen epäsuotuisasti lasten kehitykseen. Diagnosoimattomat ja hoitamattomat kognitiivisen kehityksen viiveet ja häiriöt ovat lapselle tarpeeton riski, joka saattaa vaikeuttaa heidän myöhempää koulutuksellista, sosiaalista ja taloudellista edistymistään.

    10.

    TOTEAA, että lasten kommunikaatiohäiriöt tulisi selvittää seulontatutkimuksin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmat olisi todettava viimeistään koulunkäynnin alkaessa, jotta onnistuttaisiin estämään lasten kielelliselle ja kognitiiviselle kehitykselle niistä aiheutuvat haitat tai rajoittamaan niitä. Tämän vahvistaa se tosiseikka, että lasten kuulo-, näkö- ja puhehäiriöt ovat merkittäviä syitä, jotka hidastavat oppimista ja vaikeuttavat tehokkaan kommunikoinnin kannalta olennaisten kielellisten taitojen omaksumista.

    11.

    MUISTUTTAA, että on olemassa laajaa näyttöä siitä, että kommunikaatiohäiriöiden ehkäisy, varhainen toteaminen, seuranta ja asianmukainen hoito voivat tehokkaasti estää kyseiset ongelmat tai minimoida niiden vaikutukset. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan puolet kaikista kuuroutumisista ja kuulovammoista voitaisiin välttää ehkäisyn ja varhaisen diagnosoinnin ja hoidon avulla. Olennainen merkitys on ongelman tiedostamisella sekä integroiduilla ja koordinoiduilla monitieteisillä lähestymistavoilla, joihin vanhempien aktiivisen osallistumisen täytyy kuulua lapsen koko kehitysprosessin ajan myös kaikissa terveydenhuollon ja koulutuksen rakenteissa.

    12.

    TOTEAA, että lasten altistuminen liialliselle melulle johtaa kuulonheikkenemän lisääntyneeseen esiintyvyyteen. Tähän liittyy audiovisuaalisten laitteiden epäasianmukainen käyttö, kuten kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä EU:n tiedekomitea (SCENIHR) on vahvistanut (5).

    13.

    PAINOTTAA, että lasten kommunikaatiohäiriöiden ehkäisyä, varhaista toteamista, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa koskevia nykyisiä toimia olisi muokattava suurempaan kustannustehokkuuteen johtavien menetelmien mukaisiksi.

    14.

    KATSOO, että näyttöön perustuvien menetelmien mukaiset, yleiset kuulon, näön ja puheen seulontatutkimukset olisi otettava käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa kansallisissa ja/tai alueellisissa ja/tai paikallisissa terveysohjelmissa ja toimissa, jotta edistettäisiin yhtäläisten koulutuksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten mahdollisuuksien luomista lapsille.

    15.

    PITÄÄ sähköisiä terveyspalveluja tärkeänä välineenä terveydenhuollon parantamisessa. Sähköiset terveyspalvelut voivat lisätä seulontatutkimusten, diagnosoinnin ja hoidon tehokkuutta ja saatavuutta kommunikaatiohäiriöiden alalla. Innovatiivisia diagnosointiratkaisuja ja tietojenkäsittelyjärjestelmiä voidaan käyttää kaikissa kommunikaatiohäiriöiden toteamisen ja seurannan vaiheissa. Sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotto voi helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa tieteellisiin, epidemiologisiin ja organisatorisiin tarkoituksiin. Telelääketiede voi palvella tehokkaasti ongelmien ehkäisyssä ja koulutuksen alalla.

    16.

    KATSOO, että integroidut ja koordinoidut toimet voivat auttaa jäsenvaltioita kaventamaan kuilua lasten kommunikaatiohäiriöiden alalla.

    17.

    KEHOTTAA jäsenvaltioita

    asettamaan etusijalle seulontatutkimusten avulla tapahtuvan lasten kuulo-, näkö- ja puhehäiriöiden varhaisen toteamisen kansallisissa ja/tai alueellisissa ja/tai paikallisissa terveyspolitiikoissaan ja -ohjelmissaan tarkastelemalla monitieteellisen lähestymistavan käyttöönottoa,

    pohtimaan, miten edistää lasten kuulonheikkenemään johtavien meluongelmien ehkäisyä,

    lisäämään tehostetusti yleisön tietoisuutta lasten kommunikaatiohäiriöistä,

    vahvistamaan yhteistyötään kommunikaatiohäiriöiden alalla tietoja, osaamista, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä vaihtamalla, sähköisten terveyspalvelujen ja innovatiivisten teknologioiden käyttö mukaan lukien, jotta päästäisiin kustannustehokkaimpiin ratkaisuihin, varmistettaisiin lasten yhtäläiset mahdollisuudet ja vastattaisiin potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

    18.

    KEHOTTAA jäsenvaltioita ja komissiota

    tarkastelemaan lasten kommunikaatiohäiriöiden alalla erityistä asiantuntemuksen tai resurssien keskittämistä vaativien olosuhteiden sisällyttämistä työskentelyyn, joka tähtää eurooppalaisten osaamisverkostojen (ERN) kehittämiseen, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin 2011/24/EU säännösten mukaisesti (6),

    edistämään yhteistyötä ja tutkimustulosten, osaamisen ja saadun näytön jakamista kommunikaatiohäiriöiden osalta ja tarkastelemaan asianmukaisesti tätä aihetta Euroopan unionin nykyisten sähköisiä terveyspalveluja koskevien aloitteiden yhteydessä, sähköisten terveyspalvelujen verkosto mukaan lukien, kuten potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin 2011/24/EU 14 artiklassa säädetään.

    19.

    KEHOTTAA komissiota

    korostamaan, että kommunikaatiohäiriöt ovat merkittävä ihmisten henkilökohtaista kehitystä haittaava tekijä ja kiinnittämään huomiota tähän asiaan tulevassa toiminnassaan,

    hyväksymään eurooppalaisten osaamisverkostojen kriteerit ja edellytykset vuoden 2013 loppuun mennessä potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin 2011/24/EU mukaisesti ottaen huomioon muun muassa kokemukset kommunikaatiohäiriöiden hoitoon erikoistuneiden keskusten välisestä yhteistyöstä.


    (1)  14689/07 (KOM(2007) 630 lopullinen).

    (2)  9947/10.

    (3)  EUVL C 302, 12.12.2009, s. 12.

    (4)  ”The European Consensus Statement on Hearing, Vision and Speech Screening in Pre-school and School-age Children” (yhteinen eurooppalainen lausuma esikoulu- ja kouluikäisten lasten kuulon, näön ja puheen seulontatutkimuksesta).

    (5)  EU, SCENIHR: Kannettavien musiikkisoitinten ja musiikkisoittimella varustettujen matkapuhelinten aiheuttamat mahdolliset terveysriskit. 26. täysistunto, 23 päivänä syyskuuta 2008.

    (6)  Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9 päivänä maaliskuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).


    Top