EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.11.2021
COM(2021) 732 final
2021/0372(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (uudelleenlaadittu)
{COM(2021) 733 final} - {SEC(2021) 576 final} - {SWD(2021) 357 final} - {SWD(2021) 358 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
On tärkeää varmistaa, että liikkuvat EU:n kansalaiset voivat seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa käyttää täysimääräisesti EU:n kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan.
Demokratia on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Jokaisella kansalaisella on oikeus osallistua demokraattiseen päätöksentekoon EU:ssa, ja päätökset on tehtävä mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. EU:n kansalaiset ovat suoraan edustettuina Euroopan parlamentissa.
EU:n kansalaisuuteen liittyy erityisiä demokraattisia oikeuksia. EU:n kansalaisilla, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan asua, työskennellä tai opiskella jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ’liikkuvat EU:n kansalaiset’, on asuinjäsenvaltiossaan oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa.
Neuvoston direktiivissä 93/109/EY vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat vaalioikeuksien käyttöä Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossa.
Katsauksessa unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 komissio ilmoitti aikovansa ehdottaa liikkuvien EU:n kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa koskevan neuvoston direktiivin 93/109/EY päivittämistä. Tavoitteena on helpottaa tiedottamista kansalaisille ja parantaa asiaankuuluvien tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä myös estää moneen kertaan äänestäminen. Komission vuoden 2021 työohjelmassa ilmoitettiin lainsäädäntöaloitteesta liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksien parantamiseksi.
Liikkuvilla EU:n kansalaisilla on voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta edelleen vaikeuksia käyttää vaalioikeuksiaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Ongelmiin kuuluvat muun muassa vaikeus saada oikeaa tietoa siitä, miten äänestetään ja asetutaan ehdokkaaksi, hankalat rekisteröintimenettelyt ja vaaliluetteloon rekisteröinnin poistamisen vaikutukset kotijäsenvaltiossa. Erityisesti jäsenvaltioiden välistä rekisteröityjä äänestäjiä ja ehdokkaita koskevaa tietojenvaihtoa, jonka tarkoituksena on estää moneen kertaan äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa, haittaa tietojenvaihdon ja tietojen keräämisen epäyhtenäinen soveltamisala ja määräajat.
Tällä aloitteella päivitetään, selkeytetään ja vahvistetaan nykyisiä sääntöjä, jotta voidaan puuttua liikkuvien EU:n kansalaisten kohtaamiin vaikeuksiin. Tavoitteena on varmistaa laaja ja inklusiivinen osallistuminen Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2024, tukea liikkuvia EU:n kansalaisia oikeuksiensa käytössä ja turvata vaalien luotettavuus.
Tämä ehdotus perustuu pitkäaikaiseen ja säännölliseen yhteydenpitoon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa direktiivien täytäntöönpanoa käsittelevässä komission työryhmässä, vaaliasiantuntijaryhmässä sekä kahdessa yhteiskokouksessa monialaisen eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston ja vaaliasiantuntijaryhmän kanssa.
Tämä on sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan REFIT-ohjelmaan kuuluva aloite.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” on komission painopiste, kuten puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti komission poliittisissa suuntaviivoissa 2019–2024.
Komissio ilmoitti 3. joulukuuta 2020 esittelemässään Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa aikomuksestaan vahvistaa vaaliprosessien suojaa ja ehdotti uutta EU:n toimintamekanismia jäsenvaltioiden ja sääntelyviranomaisten välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Kaikki ehdotetut toimenpiteet ovat johdonmukaisia EU:n vaalilainsäädännön tarkistamisesta annetun neuvoston päätöksen 2018/994 taustalla olevien tavoitteiden kanssa.
Tämä aloite liittyy läheisesti myös 19. joulukuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/80/EY uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen ja komission vuoden 2021 työohjelmaan sisältyvän avoimuus- ja demokratiapaketin muissa aloitteissa tehtyyn työhön. Aloitteeseen liittyy myös tiedonanto, jossa yhtenä tavoitteena on tukea liikkuvien EU:n kansalaisten osallistumista vaaleihin.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotuksella varmistetaan yhdenmukaisuus EU:n yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen kanssa, joka koskee mahdollisuuksia saada laadukasta tietoa unionin ja jäsenvaltioiden säännöistä, joita sovelletaan kansalaisiin, jotka käyttävät tai aikovat käyttää unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan sisämarkkinoilla, sekä yhdenmukaisuus komission tiedonannon ”Tasa-arvounioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” kanssa, jolla pyritään takaamaan vammaisten yhdenvertaiset poliittiset oikeudet. Ehdotus täydentää myös muita demokratiaan ja digitaaliseen maailmaan liittyviä EU:n politiikkoja. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että liikkuvilla EU:n kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sähköisiä tai nettiäänestysratkaisuja, ja siten suojaamaan paremmin heidän perusoikeuksiaan ja edistämään yleistä demokraattista osallistumista.
Aloite on yhdenmukainen EU:n tietosuojalainsäädännön kanssa.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 20 artiklassa otetaan käyttöön unionin kansalaisuus. SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 39 artiklassa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla. SEUT-sopimuksen 22 artiklassa määrätään, että tätä oikeutta käytetään niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.
Neuvoston direktiivissä 93/109/EY vahvistetaan nämä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat vaalioikeuksien käyttöä Euroopan parlamentin vaaleissa.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Liikkuvien EU:n kansalaisten oikeudesta osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa osana heidän oikeuksiaan unionin kansalaisina. Liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksien käyttöä koskevaan oikeudelliseen kehykseen kuuluu EU:n ja kansallisten sääntöjen vuorovaikutus. Unioni panee täytäntöön perussopimuksen periaatteen liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksista erityisesti neuvoston direktiivillä 93/109/EY.
Koska valtioiden rajat ylittävät asiat ovat yksittäisten jäsenvaltioiden ulottumattomissa, yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi puuttua havaittuihin ongelmiin. Säätäminen yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä, jotka koskevat liikkuvien EU:n kansalaisten oikeutta äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa sekä äänestäjiä ja ehdokkaita koskevasta tietojenvaihdosta moneen kertaan äänestämisen estämiseksi voidaan toteuttaa asianmukaisesti ainoastaan EU:n tasolla.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotetut kohdennetut toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen EU:n demokratian kehittämistä ja vahvistamista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteillä parannetaan ja hienosäädetään kehystä, jolla säännellään liikkuvien EU:n kansalaisten mahdollisuuksia käyttää perussopimusten mukaisia vaalioikeuksiaan, ja estetään paremmin moneen kertaan äänestäminen Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä parantamalla nykyistä tietojenvaihtojärjestelmää. Sen vuoksi ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.
•Toimintatavan valinta
Neuvoston direktiivissä on jo vankat normit liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksien käyttöä koskevista vaatimuksista ja menettelyistä. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tehdä kohdennettuja muutoksia mainittuun neuvoston direktiiviin, jotta voidaan korjata tietyt havaitut puutteet ja poistaa esteet, joita jäsenvaltiot ja kansalaiset kohtaavat. Koska on tarpeen päivittää sanamuotoja, vanhentuneita viittauksia ja säännöksiä, on aiheellista laatia uudelleen neuvoston direktiivi. Koska tällä ehdotuksella on tarkoitus laatia neuvoston direktiivi uudelleen, sama säädöstyyppi soveltuu parhaiten.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Poikkeusta ”arviointi ensin” -periaatteesta on sovellettu, ja siinä on otettu huomioon komission äskettäin julkaisemat kertomukset. Direktiivin 93/109/EY soveltamista koskevasta kertomuksesta on saatu selvää näyttöä siitä, että direktiivi täytyy saattaa ajan tasalle. Näyttö katsotaan riittäväksi arviointivaiheessa. Vaikutustenarvioinnin tueksi laadittuun ulkoiseen tutkimukseen sisältyy myös nykyisen oikeudellisen kehyksen arviointia.
•Sidosryhmien kuuleminen
Komissio on kuullut tämän ehdotuksen valmistelua varten asianomaisia sidosryhmiä tiiviin vuoropuhelun puitteissa.
Ehdotus perustuu muun muassa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten avoimeen julkiseen kuulemiseen, asiaa koskeviin tutkimuksiin, muun muassa EU:n kansalaisten oikeuksia käsittelevän akateemisen verkoston tutkimukseen, sekä ennen ehdotusta tehdyn vaikutustenarvioinnin tueksi tehdyn ulkoisen tutkimuksen tuloksiin. Lisäksi ehdotuksessa otetaan huomioon palaute, jota on saatu sidosryhmien kuulemisista, esimerkiksi liikkuvilta EU:n kansalaisilta, eurooppalaiselta vaaliyhteistyöverkostolta ja vaaliasioita käsittelevältä asiantuntijaryhmältä. Tätä täydensivät perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden päätelmät sekä komission ja Euroopan parlamentin EU:n kansalaisilta saatu suora palaute.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ehdotuksessa on hyödynnetty asiantuntijalähteitä. Tietolähteinä on käytetty asiantuntijakuulemisia komission vaaliasiantuntijaryhmän ja eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston kanssa.
Eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston ja vaaliasiantuntijaryhmän kaksi yhteistä kokousta pidettiin 28. tammikuuta 2021 ja 10. kesäkuuta 2021. Näissä kahdessa yhteisessä kokouksessa käsiteltyjä asioita oli jo käsitelty laajalti aiemmissa kokouksissa, ja niitä oli analysoitu laajasti komission kertomuksessa vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleista.
•Vaikutustenarviointi
Ehdotusta tukee vaikutustenarviointi (SWD(2021) 357). Neuvoston direktiivin 93/109/EY ja neuvoston direktiivin 94/80/EY väliset yhtäläisyydet huomioon ottaen sekä tärkeimpien edunsaajien (liikkuvien EU:n kansalaisten) että myönnettyjen oikeuksien ja niihin liittyvien jäsenvaltioiden vaatimusten osalta, mahdollisuuksia parantaa niitä ja niiden toimintaa arvioitiin yhdessä asiakirjassa. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon (SEC(2021) 576).
Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kahta toimintavaihtoehtoa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintavaihtoehtoihin sisältyy useita mahdollisia toimenpiteitä, joita harkitaan vaalioikeuksien käytön parantamiseksi ja rehellisen vaaliprosessin tukemiseksi, jotta moneen kertaan äänestämisen ongelmaan voidaan puuttua. Nämä toimintavaihtoehdot voivat olla pehmeitä ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan tietoisuuden lisäämistä ja hallinnollisen yhteistyön parantamista, tai voidaan asettaa yhteisiä vaatimuksia liikkuvien EU:n kansalaisten rekisteröintimenettelyille ja vaihtaa tietoja moneen kertaan äänestämisen estämiseksi. Vaihtoehto 1 käsittää kohdennettuja lainsäädäntömuutoksia ja pehmeitä toimenpiteitä. Tavoitteena on konsolidoida ja selkeyttää neuvoston direktiivin nykyisiä säännöksiä.
Vaihtoehto 2 sisältää laajoja lainsäädäntötoimia. Vaihtoehdolla 2 pyritään direktiivin perustana olevaa syrjimättömyysperiaatetta noudattaen uudistamaan direktiivi laajalti esimerkiksi asettamalla lakisääteiset vaatimukset rekisteröinnin määräajoille. Vaihtoehtoja tarkasteltiin niiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta ja johdonmukaisuuden kannalta suhteessa muihin EU:n politiikkoihin ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin. Vaihtoehtoa 2 pidetään vaikuttavimpana kaikkien suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaihtoehto 1 on kuitenkin arvioitu parhaaksi vaihtoehdoksi tehokkuuteen, johdonmukaisuuteen sekä toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen liittyvistä syistä.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ehdotus aiheuttaa jäsenvaltioiden ja EU:n hallintoelimille joitakin kustannuksia, jotka johtuvat lisääntyvästä yhteistyöstä, mutta ehdotuksen odotetaan myös edistävän viranomaisten työn tehokkuutta yhdenmukaistettujen menettelyjen ansiosta. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on jo käytössä järjestelmiä, jotka kattavat kaavaillut velvoitteet, joten niistä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia.
Ehdotuksella yksinkertaistetaan liikkuvien EU:n kansalaisten asettumista ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa. Se vähentäisi myös kustannuksia verrattuna nykytilanteeseen, jossa voimassa olevia säännöksiä ei muutettaisi.
Ehdotuksessa ei havaittu kielteisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka johtuisivat liikkuvien EU:n kansalaisten paremmasta kotoutumisesta vastaanottavaan jäsenvaltioon ja demokraattisesta osallistumisesta siellä. Liikkuvia EU:n kansalaisia koskevien rekisteröintivaatimusten yksinkertaistamisella ja heille suunnatun äänestämistä koskevan tiedotuksen parantamisella odotetaan olevan laajempia taloudellisia vaikutuksia vain välillisesti siltä osin kuin se tukee vapaata liikkuvuutta ja kotoutumista.
Liikkuvilla EU:n kansalaisilla on ehdotuksen mukaan yhtäläinen mahdollisuus etä- ja sähköiseen äänestämiseen samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla. Etä-äänestysmahdollisuus helpottaa liikkuvien EU:n kansalaisten osallistumista vaaleihin.
Ehdotuksella tuetaan rekisteröityjä äänestäjiä koskevien tietojen vaihtamiseen jäsenvaltioiden välillä tarkoitetun teknisen välineen optimointia. Ensisijaisesti tähän sisältyisi komission tarjoaman salausvälineen avulla käyttöön otetun tietojenvaihtoa tukevan järjestelmän virallistaminen sisällyttämällä neuvoston direktiiviin 93/109/EY nimenomaiset viittaukset siihen. Salausvälineen avulla helpotettua siirtoprosessia kokonaisuudessaan vahvistettaisiin edelleen jäsenvaltioiden välisellä turvallisella tiedonsiirrolla, myös epäilyksiä herättävissä yksittäisissä tapauksissa. Näin ehdotuksella helpotetaan merkittävän sidosryhmän eli jäsenvaltioiden viranomaisten hallinnollisia tehtäviä ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä menettelyjä.
Ehdotuksen digitaaliset näkökohdat ovat näin ollen linjassa ”digitaalisen tarkastuksen” kanssa.
•Perusoikeudet
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 2 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”
SEU-sopimuksen 10 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan ”unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan” ja ”Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla”.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklassa todetaan, että unioni tunnustaa vammaisten oikeuden päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.
Tällä ehdotuksella pyritään saavuttamaan näiden säännösten tavoitteet, joten se on yhdenmukainen EU:n perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien kanssa ja turvaa niiden toteuttamisen.
Tällä ehdotuksella parannetaan EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta (perusoikeuskirjan 45 artikla). Se edistää myös heidän yhdenvertaista kohteluaan ja äänestysmahdollisuuksiaan asuinjäsenvaltionsa kansalaisiin nähden. Lisäksi ehdotuksella vahvistetaan kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa (perusoikeuskirjan 39 artikla) ja heidän oikeuttaan hyvään hallintoon (41 artikla).
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksesta ei aiheudu taloudellista eikä hallinnollista rasitetta EU:lle. Näin ollen sillä ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Jäsenvaltioiden on määrä hyväksyä ja julkaista tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 31. toukokuuta 2023. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin soveltamisesta aina kuuden kuukauden kuluttua Euroopan parlamentin vaaleista. Komissio antaa aina vuoden kuluttua Euroopan parlamentin vaaleista Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia. Kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista komissio tekee direktiivin toimivuudesta myös oman arvionsa, jossa se kokoaa yhteen jäsenvaltioiden kertomuksista ja eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston kokouksien yhteydessä saadut tiedot.
•Selittävät asiakirjat
Unionin tuomioistuin selvensi 8. heinäkuuta 2019 antamassaan tuomiossa ja myöhemmässä oikeuskäytännössään, että ilmoittaessaan komissiolle kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä jäsenvaltioiden on annettava riittävän selkeät ja täsmälliset tiedot ja yksilöitävä kunkin direktiivin säännöksen osalta ne kansalliset säännökset, joilla varmistetaan direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Selitykset koskevat ainoastaan niistä neuvoston direktiivin säännöksiä, joita ehdotetaan muutettavaksi tällä ehdotuksella.
1. Jotta liikkuvien EU:n kansalaisten olisi helpompi saada tietoa vaaleista, 12 artiklassa asetetaan tiukemmat vaatimukset vaalitiedotukselle, joka on suunnattu liikkuville EU:n kansalaisille. Ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät viranomaiset, jotka ennakoivasti tiedottavat alueellaan asuville liikkuville EU:n kansalaisille edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä ennen heidän rekisteröitymistään että sen jälkeen joko vaalitarkoituksiin tai direktiivissä 2004/38/EY säädettyä tarkoitusta varten. Tämä voisi käsittää myös tietyille äänestäjäryhmille, kuten nuorille äänestäjille, mukautetun tiedotuksen ja viestintäkeinot.
Jotta voitaisiin lisätä liikkuvien EU:n kansalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan parlamentin vaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, samassa artiklassa säädetään jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten velvollisuudesta antaa äänestäjiksi tai ehdokkaiksi rekisteröityneille liikkuville EU:n kansalaisille erityistietoa ja räätälöityjä tietoja seuraavista seikoista:
a)
rekisteröinnin tila;
b)
vaalien päivämäärä sekä äänestystapa ja -paikka;
c)
äänestäjien ja ehdokkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiaankuuluvat säännöt, mukaan lukien kiellot ja yhteensopimattomuudet, sekä vaalisääntöjen rikkomiseen sovellettavat seuraamukset;
d)
keinot lisätietojen hankkimiseksi vaalien järjestämisestä, mukaan lukien ehdokasluettelo.
Asetuksen (EU) 2018/1724 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisilla verkkosivuilla saatavilla on helppokäyttöiset, paikkansapitävät, päivitetyt ja riittävän kattavat tiedot Euroopan parlamentin vaaleihin osallistumisesta. Jäsenvaltiot käyttävät erilaisia viestintäkeinoja ja -kanavia. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi aloitteessa pyritään ulottamaan asetuksessa (EU) 2018/1724 säädetyt laatuvaatimukset kattamaan viralliset vaalitiedot, joita jäsenvaltiot antavat liikkuville EU:n kansalaisille suoraan ja henkilökohtaisesti.
Esteettömyyden ja tiedotustason parantamiseksi jäsenvaltioiden edellytetään käyttävän asuinjäsenvaltion virallista kieltä ja sellaista EU:n virallista kieltä, jota mahdollisimman monet sen alueella asuvat EU:n kansalaiset ymmärtävät. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää myös Sinun Eurooppasi -portaalia. Muutokset koskevat esimerkiksi sitä, että liikkuvien EU:n kansalaisten on toimitettava yhteystietonsa, jotta he voivat rekisteröityä äänestäjiksi ja ehdokkaiksi. Tämä puolestaan tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat toimittaa heille tarvittavat tiedot suoraan sähköisiä kanavia käyttäen. Kattavan vaaleihin osallistumisen varmistamiseksi aloitteessa asetetaan myös vammaisille ja ikäihmisille annettavia tietoja koskevia esteettömyysvaatimuksia. Tässä hyödynnetään vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean yleisiä huomioita vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 21 artiklasta.
2. Liikkuvien EU:n kansalaisten kohtaamien hallinnollisten esteiden vähentämiseksi ehdotuksessa (9 ja 10 artikla) otetaan käyttöön liitteissä I ja II esitetyt vakioidut mallit muodollisille ilmoituksille, jotka liikkuvien EU:n kansalaisten on annettava voidakseen rekisteröityä äänestäjiksi ja ehdokkaiksi. Liikkuvien EU:n kansalaisten tunnistamisen helpottamiseksi nykyisiä tietoja täydennetään yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistettua täsmällisyysperiaatetta noudattaen tiedolla kotijäsenvaltion myöntämästä henkilötunnuksesta (jos sellainen on) tai vaihtoehtoisesti kotijäsenvaltion myöntämän henkilöllisyystodistuksen tai matkustusasiakirjan tyypistä ja sen sarjanumerosta. Lomakkeisiin sisällytetään myös yhteystiedot, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää tiedonantovelvollisuutensa. Direktiivien liitteet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joten ne ovat sekä kansalaisten että kansallisten viranomaisten saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
3. Muutoksilla 13 artiklaan pyritään virtaviivaistamaan nykyistä liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksia koskevaa tietojenvaihtojärjestelmää. Tätä varten toteutettuja toimenpiteitä ovat muun muassa sellaisen liitteessä III esitetyn yksilöivän tietokokonaisuuden laatiminen, johon tällä hetkellä vaihdettavien tietojen lisäksi sisältyy kotijäsenvaltion myöntämä henkilökohtainen tunnistenumero (jos sellainen on) tai henkilöasiakirjan tai matkustusasiakirjan tyyppi, sekä rekisteröintipäivä. Lisäksi muutoksissa mainitaan nimenomaisesti sähköiset välineet, joita komissio tarjoaa jäsenvaltioille tukeakseen tietojenvaihdon turvallisuutta. Samassa artiklassa mahdollisuus rekisteröidä liikkuvia EU:n kansalaisia vaaliluetteloihin ja ehdokasluetteloihin rajataan ainoastaan Euroopan parlamentin vaaleihin, mikä estää poistamisen muita vaaleja koskevista rekistereistä. Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään turvallisen välinekokonaisuuden toimintaa koskevat vastuut ja velvoitteet.
4. Ehdotuksen 17 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot seuraavat direktiivin täytäntöönpanoa ja raportoivat siitä säännöllisesti. Kertomuksissa esitetään asiaankuuluvat tilastotiedot liikkuvien EU:n kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin joko äänestäjinä tai ehdokkaina. Jotta direktiivissä kaavailtujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa voitaisiin arvioida paremmin, jäsenvaltioiden odotetaan parantavan tietojen keruuta niiden liikkuvien EU-kansalaisten määrästä, jotka on rekisteröity äänestäjiksi ja ehdokkaiksi, ja niiden määrästä, jotka ovat äänestäneet. Ehdotuksen 18 artiklassa säädetään direktiivin soveltamisen arvioinnista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista.
5. Ehdotuksen 9, 10 ja 13 artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä sen varmistamiseksi, että mallit määrämuotoisille vakuutuksille, jotka liikkuvien EU:n kansalaisten on annettava äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä, ja jäsenvaltioiden välillä vaihdettavat tietokokonaisuudet sisältävät edelleen keskeiset tiedot. Ehdotuksen 20 artiklassa vahvistetaan säädösvallan siirron ehdot SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.
6. Syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti 14 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat liikkuvien EU:n kansalaisten mahdollisuuden käyttää Euroopan parlamentin vaaleissa samoja ennakko-, posti-, sähköisiä ja nettiäänestystapoja kuin niiden omat kansalaiset.
7. Ehdotuksella poistetaan 9 artiklan 4 kohdasta ilmaus ”ilman eri toimenpiteitä” automaattisen päätöksenteon rajoittamista koskevien yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten mukaisesti. Lisäksi sen varmistamiseksi, että liikkuvilla EU:n kansalaisilla on samanlaiset tiedonsaantimahdollisuudet kuin jäsenvaltion omilla kansalaisilla, jäsenvaltioiden on ilmoitettava liikkuville EU:n kansalaisille heidän poistamisestaan vaaliluettelosta, jos valtiolla on tällainen velvoite suhteessa omiin kansalaisiinsa.
8. Liikkuvien EU:n kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja heidän vaalioikeuksiensa toteuttamiseksi 11 artiklan muutoksissa edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat liikkuville EU:n kansalaisille selkeästi ja ajoissa heidän rekisteröinnistään ja muutoksenhakukeinoista, jos hakemus hylätään. Siinä myös selvennetään jäsenvaltioille asetetun velvoitteen laajuutta korvaamalla englanninkielinen ilmaisu ”action” ilmaisulla ”decision”. Direktiivin 11 artiklan uuden kohdan mukaan direktiivin 3 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla äänestäjillä ja ehdokkailla on oikeus korjata epäjohdonmukaisuudet tai virheet vaaliluetteloissa tai ehdokaslistoissa olevissa tiedoissa samoin ehdoin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisilla.
9. Ehdotuksessa esitetään myös vanhentuneiden ilmausten ja viittausten (2 artiklan 5 ja 6 kohta, 3 artiklan a kohta, 4 artiklan 1 kohta ja 5, 8, 9, 10, 11 ja 16 artikla) muuttamista siten, että korvataan viittaukset Euroopan yhteisön perustamissopimukseen viittauksilla Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja käytetään sukupuolineutraalia kieltä.
10. Muutoksilla poistetaan myös 15 artikla, koska siinä viitataan vuoden 1994 Euroopan parlamentin vaaleihin.
11. Ehdotuksen 21 artiklassa säädetään direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. toukokuuta 2023 mennessä Euroopan neuvoston Venetsian komission antamien ohjeiden mukaisesti.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
2021/0372 (CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (uudelleenlaadittu)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön ⌦ unionin ⌫ ⌦ toiminnasta tehdyn sopimuksen ⌫ perustamissopimuksen ja erityisesti sen 8 b ⌦ 22 ⌫ artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
⇩ uusi
(1)Neuvoston direktiiviin 93/109/EY on tehtävä useita muutoksia. Mainittu direktiivi olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.
🡻 93/109/EY johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)
sopimus Euroopan unionista muodostaa uuden vaiheen Euroopan kansojen yhä läheisemmäksi liitoksi tapahtuvan jatkuvan yhdistymisen prosessissa; sopimuksen tarkoituksena on erityisesti järjestää johdonmukaisesti ja yhteisvastuullisesti jäsenvaltioiden kansojen väliset suhteet ja yksi sen perustavoitteista on kehittää jäsenvaltioidensa kansalaisten oikeuksien ja etujen suojaa ottamalla käyttöön unionin kansalaisuus,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)
tässä tarkoituksessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen II osastossa olevissa määräyksissä Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta Euroopan yhteisön perustamiseksi otetaan käyttöön kaikille jäsenvaltioiden kansalaisille kuuluva unionin kansalaisuus, jonka yhteydessä nämä saavat joukon oikeuksia,
⇩ uusi
(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa unionin kansalaisilla, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, annetaan äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Tämä oikeus, joka on vahvistettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 39 artiklassa, ilmentää 21 artiklassa vahvistettua yhdenvertaisuuden periaatetta ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa. Se on myös johdonmukainen seuraus SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, SEUT-sopimuksen 21 artiklassa ja perusoikeuskirjan 45 artiklassa vahvistetusta vapaasta liikkumis- ja oleskelu oikeudesta.
(3)Äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan neuvoston direktiivissä 93/109/EY.
(4)Komissio korosti katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020, että äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa koskevia sääntöjä on päivitettävä, selkeytettävä ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että ne tukevat liikkuvien EU:n kansalaisten laajaa osallistumista. Kun otetaan huomioon myös neuvoston direktiivin 93/109/EY soveltamisesta peräkkäisiin vaaleihin saadut kokemukset ja perussopimuksiin tehdyt muutokset, useita kyseisen direktiivin säännöksiä olisi päivitettävä.
🡻 93/109/EY johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 8 b artiklan 2 kohdan mukainen äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa asuinvaltiossa on yhtäläisen kohtelun periaatteen soveltamista valtion omien kansalaisten ja muiden kesken ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 8 a artiklassa tarkoitetun vapaata liikkumista ja oleskelua koskevan oikeuden johdonmukainen seuraus,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)
(5)EY:n perustamissopimuksen ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ 8 b artiklan 2 kohdassa ⌦ 20 artiklan 2 kohta ei vaikuta ⌫ säädetään ainoastaan mahdollisuudesta käyttää äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 138 artiklan 3 kohtaa ⌦ SEUT-sopimuksen 223 artiklan 1 kohtaan ⌫, jossa määrätään yhdenmukaisen vaalimenettelyn käyttöön ottamisesta kaikissa jäsenvaltioissa ⌦ kaikille jäsenvaltioille yhteisten periaatteiden mukaisesti ⌫; siinä pyritään ennen kaikkea poistamaan kansallisuutta koskeva vaatimus, joka tällä hetkellä on useimmissa jäsenvaltioissa näiden oikeuksien harjoittamisen edellytys.
⇩ uusi
(6)Sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ’muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset’, voivat käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset, kyseisiin vaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä, jotta varmistetaan jäsenvaltion omien ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Unionin kansalaisia, jotka haluavat äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, olisi kohdeltava yhdenvertaisesti siltä osin kuin on kyse tämän oikeuden käyttämisen edellytyksenä olevasta asumisen kestosta sekä tämän edellytyksen täyttymisen todistamisesta.
🡻 93/109/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)
EY:n perustamissopimuksen 8 b artiklan 2 kohdan soveltaminen ei edellytä jäsenvaltioiden vaalijärjestelmien yhdenmukaistamista; lisäksi ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 3 b artiklan kolmannessa kohdassa määrätty suhteellisuusperiaate yhteisön lainsäädännössä ei pidä säätää enemmästä, kuin on tarpeen EY:n perustamissopimuksen 8 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)
EY:n perustamissopimuksen 8 b artiklan 2 kohdan tavoitteena on, että kaikki unionin kansalaiset voisivat käyttää Euroopan parlamentin vaaleissa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta samoin edellytyksin riippumatta siitä, ovatko he asuinvaltion kansalaisia tai ei; tämän vuoksi on erityisesti asumisen kestoa ja sen todistamista koskevien, muihin kuin asuinvaltioiden kansalaisiin sovellettavien edellytysten oltava samat kuin kyseisen valtion kansalaisiin mahdollisesti sovellettavat edellytykset,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)
⇨ uusi
(7)EY:n perustamissopimuksen 8 b artiklan 2 kohdassa säädetään äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa asuinvaltiossa korvaamatta sillä kuitenkaan äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen yhteisön kansalainen on; Oon tärkeää kunnioittaa unionin kansalaisten vapautta valita se jäsenvaltio, jossa he haluavat osallistua yhteisön ⌦ Euroopan parlamentin ⌫ vaaleihin valvoen samalla, ettei tätä vapautta väärinkäytetä äänestämällä tai ⇨ , toteuttaen samalla asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kukaan ei saa äänestää kuin kerran eikä ⇦ tai asettumalla ⌦ asettua ⌫ ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.
⇩ uusi
(8)Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi kansainvälisten ja eurooppalaisten normien, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tunnustettava unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja kunnioitettava niitä, niiden olisi myös poistettava mahdollisimman monia esteitä osallistumiselta vaaleihin ja näin varmistettava, että unionin kansalaiset voivat helposti käyttää vaalioikeuksiaan.
(9)Jotta unionin kansalaiset voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle asuinmaassaan, heidät olisi merkittävä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Heidän rekisteröintiinsä olisi sovellettava mahdollisimman yksinkertaisia muodollisuuksia. Pitäisi riittää, että asianomaiset unionin kansalaiset esittävät voimassa olevan henkilökortin ja virallisen vakuutuksen, jossa olevat seikat todistavat, että heillä on oikeus osallistua vaaleihin. Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on rekisteröity vaaliluetteloon, heillä olisi oltava oikeus pysyä siihen merkittynä niin kauan kuin he täyttävät äänioikeuden edellytykset, samoin edellytyksin kuin niiden unionin kansalaisten, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia. Lisäksi unionin kansalaisten olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille yhteystiedot, jotta nämä voivat tiedottaa heille säännöllisesti tilanteesta.
(10)Vaikka jäsenvaltioilla on toimivalta säätää alueensa ulkopuolella asuvien kansalaistensa äänioikeudesta tai vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa, se seikka, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on merkitty asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon, ei sinänsä saisi olla peruste heidän poistamisekseen kotijäsenvaltionsa vaaliluettelosta muiden vaalien osalta.
(11)Sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka haluavat asettua ehdokkaaksi asuinjäsenvaltiossaan, kohdellaan yhdenvertaisesti, heidän olisi esitettävä samat todistusasiakirjat kuin ehdokkaiden, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia. Sen toteamiseksi, että tällaisilla kansalaisilla on SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa määrätty oikeus, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava edellyttää virallista vakuutusta, jonka sisältämät tiedot osoittavat, että heillä on oikeus asettua ehdolle kyseisissä vaaleissa.
(12)Jotta sekä kotijäsenvaltioonsa että asuinjäsenvaltioonsa äänestäjäksi ja ehdokkaaksi rekisteröidyt voidaan tunnistaa täsmällisesti, luetteloon tiedoista, joita unionin kansalaisilta on edellytettävä, kun he hakevat vaaliluetteloon merkitsemistä tai asettumista ehdolle asuinjäsenvaltiossaan, olisi sisällytettävä henkilötunnus tai voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen tai matkustusasiakirjan sarjanumero.
(13)Unionin kansalaisilta, jotka ovat menettäneet äänioikeutensa ja vaalikelpoisuutensa toimivaltaisen viranomaisen tekemän yksittäisen siviili- tai rikosoikeudellista asiaa koskevan päätöksen perusteella, olisi estettävä tämän oikeuden käyttö asuinjäsenvaltiossaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaanottaessaan äänestäjäksi rekisteröitymistä koskevan hakemuksen jäsenvaltiot voivat vaatia asianomaiselta kansalaiselta virallista vakuutusta, jossa vahvistetaan, ettei hän ole menettänyt äänioikeuttaan. Asettuessaan ehdokkaaksi asuinmaassaan unionin kansalaisilta olisi edellytettävä, että he esittävät lausunnon, jossa vahvistetaan, että he eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa.
(14)Asuinjäsenvaltion olisi voitava tarkistaa, että unionin kansalaiset, jotka ovat ilmaisseet halunsa asettua ehdokkaaksi, eivät ole menettäneet tätä oikeutta kotimaassaan. Kun jäsenvaltio saa asuinjäsenvaltiolta tätä koskevan pyynnön, sen olisi annettava tarvittava vahvistus sellaisessa määräajassa, joka mahdollistaa ehdokkaan vaalikelpoisuuden arvioimisen asianmukaisesti. Vaihdettavia henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan tätä tarkoitusta varten. Vaalioikeuksien perustavanlaatuisen merkityksen vuoksi vaalikelpoisuutta asuinjäsenvaltiossa ei tulisi evätä sillä perusteella, että kotijäsenvaltio ei ole toimittanut tietoja unionin kansalaisen tilanteesta ajoissa. Siinä tapauksessa, että asianomaiset tiedot toimitetaan myöhemmässä vaiheessa, asuinjäsenvaltion tulisi asianmukaisin toimenpitein kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti varmistaa, että unionin kansalaisia, jotka eivät kotijäsenvaltiossaan ole vaalikelpoisia ja jotka on rekisteröity ehdokkaiksi tai jotka on jo valittu, estetään tulemasta valituksi tai toimimasta heille annetussa tehtävässä.
(15)Koska toisen jäsenvaltion kansalaisen vaalikelpoisuuden toteamismenettelyyn sisältyy jäsenvaltiossa väistämättä enemmän hallinnollisia toimia kuin vastaavaan oman maan kansalaista koskevaan menettelyyn, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus asettaa eri määräaika sellaisten unionin kansalaisten, jotka eivät ole kyseisen valtion kansalaisia, ehdokkaaksi asettumista varten kuin omille kansalaisilleen. Määräaikojen poikkeama olisi rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista, jotta kotijäsenvaltion toimittamat tiedot voidaan ottaa hyvissä ajoin huomioon. Tällaisen erillisen määräajan asettaminen ei saisi vaikuttaa muille jäsenvaltioille vahvistettuja velvoitteita koskeviin määräaikoihin, jotka liittyvät tietojen toimittamiseen tämän direktiivin mukaisesti.
(16)Jotta voidaan estää moneen kertaan äänestäminen tai tilanteet, joissa sama henkilö asettuu samoissa vaaleissa ehdolle useampaan kertaan, jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tietoja, jotka on kerätty unionin äänioikeutettujen ja unionin vaalikelpoisten kansalaisten antamista virallisista vakuutuksista. Koska jäsenvaltiot käyttävät erilaisia tietoja kansalaisten tunnistamiseen, olisi säädettävä yhteisestä tietokokonaisuudesta, jotta voitaisiin täsmällisesti tunnistaa unionin äänioikeutetut ja unionin vaalikelpoiset kansalaiset ja estää heitä äänestämästä tai asettumasta ehdolle useammin kuin kerran. Henkilötiedot, joita vaihdetaan, olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen näiden tarkoitusten saavuttamiseksi.
(17)Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, jolla estetään moneen kertaan äänestäminen tai tilanteet, joissa sama henkilö asettuu samoissa vaaleissa ehdolle useampaan kertaan, ei saisi estää niiden kansalaisia äänestämästä tai asettumasta ehdolle muissa vaaleissa. Kansallisten viranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi jäsenvaltioilta olisi edellytettävä yhteyspisteen nimeämistä tätä tietojenvaihtoa varten. Komissio on aiemmin kehittänyt turvallisen välineen, jota jäsenvaltiot voivat käyttää tarvittavien tietojen vaihtamiseen omalla vastuullaan. Tämä turvallinen väline olisi sisällytettävä tähän direktiiviin, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa voidaan edelleen tukea. Jäsenvaltiot toimivat erillisinä rekisterinpitäjinä käsitellessään henkilötietoja tältä osin.
(18)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta turvallisen välineen toimintaa koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 IV luvussa tarkoitettujen vastuiden ja velvoitteiden määrittelemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(19)Vaalioikeuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuus on keskeinen tekijä varmistettaessa SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa vahvistetun oikeuden tosiasiallinen toteutuminen.
(20)Vaalimenettelyihin liittyvä riittävien tietojen puute vaikuttaa kansalaisiin, jotka unionin kansalaisina käyttävät heille kuuluvia vaalioikeuksia. Se vaikuttaa myös toimivaltaisten viranomaisten kykyyn käyttää oikeuksiaan ja täyttää velvoitteensa. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava nimeämään viranomaiset, joiden vastuulla on antaa unionin kansalaisille asianmukaista tietoa heille SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa annetuista oikeuksista sekä Euroopan parlamentin vaaleihin osallistumista ja niiden järjestämistä koskevista kansallisista säännöistä ja menettelyistä. Viestinnän vaikuttavuuden varmistamiseksi tiedot olisi annettava selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.
(21)Vaalitietojen saatavuuden parantamiseksi tällaiset tiedot olisi asetettava saataville vastaanottavan jäsenvaltion virallisen kielen tai kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet vastaanottavan jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät. Jäsenvaltiot voivat käyttää eri osissa maata tai eri alueilla unionin eri virallisia kieliä sen mukaan, mitä kieltä suurin siellä asuvien unionin kansalaisten ryhmä ymmärtää.
🡻 93/109/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)
⇨ uusi
(22)Kaikki poikkeukset tässä direktiivissä annettuihin yleisiin sääntöihin on EY:n perustamissopimuksen ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ 8 b ⌦ 22 ⌫ artiklan 2 kohdan mukaisesti perusteltava jäsenvaltion erityisillä ongelmilla ⇨ , ja niiden on oltava perusoikeuskirjan 52 artiklan vaatimusten mukaisia, myös sen vaatimuksen, että äänioikeuden käyttämistä ja oikeutta asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa voidaan rajoittaa ainoastaan lailla ja noudattaen suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatetta ⇦. ⌦ Lisäksi ⌫ ja kaikkia poikkeussäännöksiä on poikkeusluonteensa vuoksi tarkasteltava uudelleen ⌦ perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti ⌫.
🡻 93/109/EY johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)
⇨ uusi
(23)Tällaisia erityisiä ongelmia voi ilmetä erityisesti sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa ilman kyseisen valtion kansalaisuutta asuvien äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus on keskimääräistä merkittävästi suurempi; jos tällaisten kansalaisten osuus on ⇨ enemmän kuin ⇦ 20 prosenttia koko äänestäjäkunnasta, asumisen kestoon perustuvat poikkeussäännökset ovat ⌦ perustuvien poikkeussäännösten olisi oltava ⌫ oikeutettuja,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 10 kappale
unionin kansalaisuuden tarkoitus on liittää unionin kansalaiset tiiviimmin vastaanottajavaltioonsa; tässä yhteydessä on perustamissopimuksen laatijoiden pyrkimysten mukaista välttää kahtiajakoa jäsenvaltion kansalaisista muodostuneiden ehdokasluetteloiden ja muista kuin kansalaisista muodostuneiden ehdokasluetteloiden kesken,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)
(24)kahtiajaon vaara koskee erityisesti sellaista jäsenvaltiota, jossa ⌦ Jäsenvaltioilla, joissa ⌫ muiden unionin jäsenvaltioiden ilman kyseisen valtion kansalaisuutta asuvien äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus on enemmän kuin 20 prosenttia kaikista valtiossa asuvista äänestysikäisistä unionin kansalaisista ; tämän vuoksi tämän jäsenvaltion olisi kyettävä antamaan ⌦ , olisi oltava mahdollisuus antaa ⌫ erityisiä määräyksiä ehdokasluetteloiden kokoonpanosta EY:n perustamissopimuksen 8 b artiklaa ⌦ SEUT-sopimuksen 22 artiklan 2 kohtaa ⌫ noudattaen.
🡻 93/109/EY johdanto-osan 12 kappale
(25)Olisi otettava huomioon, että tietyissä jäsenvaltioissa on siellä asuvilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla äänioikeus kansallisen kansanedustuslaitoksen vaaleissa, ja tämän vuoksi tiettyjä tämän direktiivin säännöksiä ei tarvitse soveltaa niihin.
⇩ uusi
(26)Oikeuksien käyttöä ja tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot voivat olla hyödyksi määritettäessä toimenpiteitä, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset todella voivat käyttää vaalioikeuksiaan. Jotta voidaan parantaa tietojen keruuta Euroopan parlamentin vaaleja varten, jäsenvaltioiden tulee aloittaa direktiivin täytäntöönpanon säännöllinen seuranta ja raportointi. Samanaikaisesti komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen kertomus, johon sisältyy tällainen arviointi.
(27)On tarpeen, että komissio suorittaa oman arviointinsa tämän direktiivin soveltamisesta kohtuullisen ajan kuluessa vähintään kaksien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen.
(28)Jotta voidaan varmistaa, että mallit niille virallisille vakuutuksille, jotka muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten on annettava, jos he haluavat äänestää tai asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa, sisältävät edelleen unionin kansalaisten vaalioikeuksien käytön kannalta merkityksellisiä tietoja, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisten mallien muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(29)Jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, koska jäsenvaltiot ovat ratifioineet kyseisen yleissopimuksen ja unioni on sen tehnyt. Vammaisten henkilöiden osallistavan ja yhtäläisen vaaleihin osallistumisen tukemiseksi vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten tarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon säännöissä, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jotta he voivat käyttää äänioikeuttaan ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa.
(30)Kun tätä direktiiviä pannaan täytäntöön, henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725.
(31)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja hän on antanut lausunnon XX päivänä XX 2022.
(32)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti sen 21 ja 39 artiklaa. Sen vuoksi tämä direktiivi on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti varmistamalla, että muun muassa oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta syrjimättömyyteen, äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa, liikkumis- ja oleskeluvapautta sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin noudatetaan täysimääräisesti.
(33)Velvollisuuden saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoituttava säännöksiin, joilla muutetaan aiempien direktiivien säännöksiä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aiempiin direktiiveihin.
(34)Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IV olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,
🡻 93/109/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
⌦ Kohde ja soveltamisala ⌫
1.
Tässä direktiivissä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan ⌦ mukaisesti ⌫ unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa mutta eivät ole sen kansalaisia, voivat käyttää äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan ⌦ oikeuttaan asettua ehdolle ⌫ Euroopan parlamentin vaaleissa kyseisessä maassa.
2.
Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden antamiin säännöksiin sellaisten tämän valtion kansalaisten äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta, jotka asuvat kyseisen valtion vaalialueen ulkopuolella.
2 artikla
⌦ Määritelmät ⌫
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
(1)’Euroopan parlamentin vaaleilla’ edustajien valitsemista Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla ⌦ edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla ⌫ 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukaisesti;
(2)’vaalialueella’ jäsenvaltion aluetta, jossa tämän jäsenvaltion kansa valitsee edustajat Euroopan parlamenttiin edellä mainitun säädöksen ja kyseisen jäsenvaltion vaalilainsäädännön mukaisesti;
(3)’asuinvaltiolla⌦ asuinjäsenvaltiolla ⌫’ jäsenvaltiota, jossa unionin kansalainen asuu mutta jonka kansalainen hän ei ole;
(4)’kotivaltiolla⌦ kotijäsenvaltiolla ⌫’ jäsenvaltiota, jonka kansalainen unionin kansalainen on;
(5)’EU-valitsijalla ⌦ unionin äänioikeutetulla ⌫’ kaikkia unionin kansalaisia, joilla on äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫ tämän direktiivin mukaisesti;
(6)’EU-vaalikelpoisella ⌦ unionin vaalikelpoisella kansalaisella ⌫’ kaikkia unionin kansalaisia, jotka ovat vaalikelpoisia Euroopan parlamentin vaaleissa asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫ tämän direktiivin mukaisesti;
(7)’vaaliluettelolla’ kaikkien niiden valitsijoiden ⌦ äänestäjien ⌫ luetteloa, joilla on toimivaltaisen viranomaisen asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ vaalilain mukaisesti vahvistama ja ajantasaistama äänioikeus tietyssä vaalipiirissä tai paikallisessa yhteisössä, tai väestöluetteloa, jos siinä on maininta äänioikeudesta;
(8)’määräpäivällä’ päivää tai päiviä, joina unionin kansalaisten on täytettävä äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta varten vaaditut edellytykset asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltionsa ⌫ lain mukaisesti;
(9)’muodollisella ilmoituksella ⌦ virallisella vakuutuksella ⌫’ asianomaisen tekemää ilmoitusta, jossa olevista virheellisyyksistä voidaan rangaista voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
3 artikla
⌦ Äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat edellytykset ⌫
Kaikilla, jotka määräpäivänä ⌦ Seuraavilla henkilöillä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinjäsenvaltiossa Euroopan parlamentin vaaleissa, jolleivät he ole 6 tai 7 artiklan mukaan menettäneet näitä oikeuksia: ⌫
a)⌦ henkilöt, jotka määräpäivänä ⌫ ovat ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ ⌦ 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ⌫ unionin kansalaisia EY:n perustamissopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti,
b)⌦ henkilöt, jotka määräpäivänä ⌫ eivät ole asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltionsa ⌫ kansalaisia, mutta täyttävät muuten asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltionsa ⌫ laissa säädetyt kyseisen valtion kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat edellytykset.
on äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinvaltiossa Euroopan parlamentin vaalien aikana, jolleivät he ole 6 tai 7 artiklan mukaan menettäneet näitä oikeuksia.
Jos asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ kansalaisilta edellytetään vaalikelpoisuutta varten, että he ovat olleet kyseisen valtion kansalaisia tietyn vähimmäisajan, pidetään tätä edellytystä täytettynä unionin kansalaisten osalta, kun he ovat olleet jonkun jäsenvaltion kansalaisia samanpituisen ajan.
4 artikla
⌦ Kielto äänestää moneen kertaan tai asettua ehdolle useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa ⌫
1.
EU-valitsija ⌦ Unionin äänioikeutettu ⌫ käyttää äänioikeuttaan joko asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫ tai kotivaltiossa ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫. Kukaan ei voi äänestää useammin kuin kerran samoissa vaaleissa.
2.
Kukaan ei voi olla ehdokkaana useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa samoissa vaaleissa.
5 artikla
⌦ Asumista koskevat vaatimukset ⌫
Jos asuinvaltioiden ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ kansalaisilta edellytetään äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta varten, että he ovat asuneet vaalialueella tietyn vähimmäisajan, tätä edellytystä pidetään EU-valitsijoiden ⌦ unionin äänioikeutettujen ⌫ ja -vaalikelpoisten ⌦ unionin vaalikelpoisten kansalaisten ⌫ osalta täytettynä, kun he ovat asuneet vastaavan ajan muissa jäsenvaltioissa. Mitä tässä säädetään, ei rajoita tietyssä vaalipiirissä tai paikallisessa yhteisössä asumisen kestoa koskevia erityisiä vaatimuksia.
6 artikla
⌦ Puuttuva kelpoisuus ⌫
🡻 2013/1/EU 1 artiklan 1 kohdan a alakohta (mukautettu)
1.
Unionin kansalainen, joka asuu jäsenvaltiossa mutta ei ole sen kansalainen ja joka yksittäisellä oikeudellisella tai hallinnollisella päätöksellä, edellyttäen että jälkimmäiseen voidaan hakea muutosta, on menettänyt vaalikelpoisuutensa joko asuin- tai kotivaltionsa ⌦ kotijäsenvaltionsa ⌫ lain nojalla, ei saa asettua ehdokkaaksi asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫ Euroopan parlamentin vaaleissa.
🡻 2013/1/EU 1 artiklan 1 kohdan b alakohta (mukautettu)
2.
Asuinvaltion ⌦ Asuinjäsenvaltion ⌫ on tarkistettava, että unionin kansalaiset, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa asettua ehdokkaaksi asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫ , eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossa ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫ yksittäisellä oikeudellisella tai hallinnollisella päätöksellä, edellyttäen että jälkimmäiseen voidaan hakea muutosta.
🡻 2013/1/EU 1 artiklan 1 kohdan c alakohta (mukautettu)
⇨ uusi
3.
Tämän artiklan 2 kohtaa sovellettaessa asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ on annettava kotivaltiolle ⌦ kotijäsenvaltiolle ⌫ tieto 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta ⌦ vakuutuksesta ⌫. Tätä varten kotivaltiolta ⌦ kotijäsenvaltiolta ⌫ saatavissa olevat olennaiset tiedot on toimitettava jollakin asianmukaisella tavalla 5 työpäivän kuluessa ilmoituksen ⌦ vakuutuksen ⌫ saamisesta tai mahdollisuuksien mukaan lyhyemmässä ajassa, jos asuinvaltio ⌦ asuinjäsenvaltio ⌫ sitä pyytää. Kyseeseen tulevat ainoastaan tiedot, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia tämän artiklan täytäntöönpanon kannalta, ja tietoja voidaan käyttää ainoastaan tähän tarkoitukseen.
Jos asuinvaltio ⌦ asuinjäsenvaltio ⌫ ei saa tietoja ⇨ määräaikaan mennessä ⇦, ehdokas on hyväksyttävä siitä huolimatta.
4.
Jos toimitetut tiedot mitätöivät ilmoituksessa ⌦ vakuutuksessa ⌫ olevat tiedot, asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ on siitä riippumatta, saako se tiedot määräaikaan mennessä vai myöhemmin, toteutettava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tarvittavat toimet estääkseen asianomaista henkilöä asettumasta ehdokkaaksi tai, jos tämä ei ole mahdollista, estääkseen häntä joko tulemasta valituksi tai toimimasta hänelle annetussa tehtävässä.
5.
Jäsenvaltiot nimeävät yhden yhteyspisteen, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ja toimittaa 3 kohdan soveltamisen edellyttämiä tietoja. Niiden on ilmoitettava komissiolle yhteyspisteen nimi ja yhteystiedot sekä kaikki yhteyspisteitä koskevat päivitetyt tiedot tai muutokset. Komissio pitää yhteyspisteistä luetteloa ja antaa sen jäsenvaltioiden käyttöön.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
7 artikla
⌦ Äänestämisen estäminen ⌫
1.
Asuinvaltio ⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ voi varmistua siitä, että unionin kansalainen, joka on ilmaissut halunsa käyttää tässä ⌦ kyseisessä ⌫ valtiossa äänioikeuttaan, ei ole menettänyt tätä oikeutta kotivaltiossa ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫ yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi.
2.
Tämän artiklan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi asuinvaltio ⌦ asuinjäsenvaltio ⌫ voi antaa kotivaltiolle ⌦ kotijäsenvaltiolle ⌫ tiedoksi 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ⌦ vakuutuksen ⌫. Samaa tarkoitusta varten tarpeelliset ja tavallisesti käytettävissä olevat tiedot toimitetaan kotivaltiosta ⌦ kotijäsenvaltiosta ⌫ asianmukaisella tavalla ja asianmukaisen määräajan kuluessa ⌦ hyvissä ajoin ⌫; nämä tiedot voivat koskea ainoastaan tämän artiklan täytäntöönpanoa varten ehdottoman tarpeellisia seikkoja ja niitä saadaan käyttää ainoastaan tähän tarkoitukseen. Jos toimitetut tiedot kumoavat ilmoituksen ⌦ vakuutuksen ⌫ sisällön, asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen estämiseksi, että asianomainen käyttää äänioikeuttaan.
3.
Lisäksi kotivaltio voi ⌦ kotijäsenvaltiosta voidaan ⌫ asianmukaisella tavalla ja asianmukaisen määräajan kuluessa ⌦ hyvissä ajoin ⌫ toimittaa asuinvaltiolle ⌦ asuinjäsenvaltiolle ⌫ kaikki tämän artiklan täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot.
8 artikla
⌦ Vapaus valita äänestääkö asuinjäsenvaltiossa ⌫
1.
EU-valitsija ⌦ Unionin äänioikeutettu ⌫ voi käyttää äänioikeuttaan asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫, jos hän on ilmaissut haluavansa sitä.
2.
Jos äänestäminen on asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossa ⌫ pakollista, tätä velvoitetta sovelletaan EU-valitsijoihin ⌦ unionin äänioikeutettuihin ⌫, jotka ovat ilmaisseet haluavansa äänestää siellä ⌦ kyseisessä jäsenvaltiossa ⌫.
II LUKU
ÄÄNIOIKEUDEN JA VAALIKELPOISUUDEN ⌦ EHDOLLEASETTUMISOIKEUDEN ⌫ KÄYTTÄMINEN
9 artikla
⌦ Vaaliluetteloon merkitseminen ja siitä poistaminen ⌫
1.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että EU-valitsija ⌦ unionin äänioikeutettu ⌫, joka on ilmaissut haluavansa sitä ⌦ rekisteröityä äänestäjäksi ⌫, voidaan merkitä vaaliluetteloon hyvissä ajoin ⌦ riittävän ajoissa ⌫ ennen äänestystä.
2.
Tullakseen merkityksi vaaliluetteloon EU-valitsijan ⌦ unionin äänioikeutetun ⌫ on esitettävä samat asiakirjat kuin kansallisen valitsijan ⌦ äänioikeutettujen ⌫ ⌦ , jotka ovat kyseisen valtion kansalaisia ⌫. Lisäksi hänen on esitettävä ⇨ liitteessä I olevan mallin mukainen ⇦ muodollinen ilmoitus ⌦ virallinen vakuutus ⌫ , jossa ilmoitetaan:.
a)hänen kansallisuutensa ja osoitteensa asuinvaltion vaalialueella,
b)minkä vaalipiirin tai äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on mahdollisesti viimeksi merkitty, ja
c)että asianomainen käyttää äänioikeuttaan ainoastaan asuinvaltiossa.
3.
Lisäksi asuinvaltio ⌦ asuinjäsenvaltio ⌫ voi vaatia, että ⌦ unionin äänioikeutettu ⌫ EU-valitsija:
a)ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessaan ⌦ vakuutuksessaan ⌫ , että hän ei ole menettänyt äänioikeuttaan kotivaltiossa ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫;
b)esittää voimassaolevan henkilöllisyystodistuksen;
c)
ilmoittaa päivän, josta lähtien hän on asunut kyseisessä tai jossakin muussa jäsenvaltiossa.
4.
Vaaliluetteloon merkityt EU-valitsijat ⌦ unionin äänioikeutetut ⌫ pysyvät siihen merkittyinä samoin edellytyksin kuin kansalliset valitsijat ⌦ äänioikeutetut, jotka ovat kyseisen valtion kansalaisia ⌫, kunnes he pyytävät, että heidät poistetaan siitä tai kunnes heidät poistetaan siitä ilman eri toimenpiteitä, koska he eivät enää täytä äänioikeuden käyttämiseen vaadittuja edellytyksiä. ⇨ Jos käytössä on säännöksiä, joilla kansalaisille ilmoitetaan tällaisesta poistamisesta vaaliluettelosta, näitä säännöksiä on sovellettava samalla tavoin unionin äänioikeutettuihin. ⇦
⇩ uusi
5. Siirretään komissiolle valta antaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun virallisen vakuutuksen mallin muodon ja sisällön muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä 20 artiklan mukaisesti.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
10 artikla
⌦ Ehdokkaaksi rekisteröityminen ⌫
1.
Ehdokkaaksi asettumistaan koskevan ilmoituksen ⌦ hakemuksen ⌫ jättämisen yhteydessä yhteisön vaalikelpoisen ⌦ unionin kansalaisen ⌫ on esitettävä samat asiakirjat kuin kansallisen ehdokkaan ⌦ , joka on kyseisen valtion kansalainen ⌫. Lisäksi hänen on esitettävä ⇨ liitteessä II olevan mallin mukainen ⇦ muodollinen ilmoitus ⌦ virallinen vakuutus ⌫ , jossa ilmoitetaan:.
🡻 2013/1/EU 1 artiklan 2 kohdan a alakohta
a)hänen kansalaisuutensa, syntymäaikansa ja -paikkansa, viimeinen osoitteensa kotijäsenvaltiossa ja osoitteensa asuinjäsenvaltion vaalialueella;
🡻 93/109/EY
b)että hän ei ole samanaikaisesti jossakin toisessa jäsenvaltiossa ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa;
c)minkä vaalipiirin tai äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on mahdollisesti viimeksi merkitty, ja
🡻 2013/1/EU 1 artiklan 2 kohdan b alakohta
d)että hän ei ole menettänyt vaalikelpoisuutta kotijäsenvaltiossaan yksittäisellä oikeudellisella tai hallinnollisella päätöksellä, edellyttäen että jälkimmäiseen voidaan hakea muutosta.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
23.
Lisäksi asuinvaltio ⌦ asuinjäsenvaltio ⌫ voi vaatia EU-vaalikelpoista ⌦ vaalikelpoista unionin kansalaista ⌫ esittämään voimassaolevan henkilöllisyystodistuksen; se voi myös vaatia tätä ilmoittamaan päivän, josta lähtien hän on ollut jonkun jäsenvaltion kansalainen.
⇩ uusi
3. Siirretään komissiolle valta antaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun virallisen vakuutuksen mallin muodon ja sisällön muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä 20 artiklan mukaisesti.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
11 artikla
⌦ Rekisteröintipäätös ja oikeussuojakeinot ⌫
1.
Asuinvaltio ⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ ilmoittaa asianomaiselle ⇨ hyvissä ajoin ja selkeällä ja yksinkertaisella kielellä ⇦, mihin ratkaisuun hänen vaaliluetteloon merkitsemistä tai ehdokkaaksi asettumista koskevan hakemuksensa osalta on päädytty.
2.
Jos asianomaista ⌦ unionin kansalaista ⌫ ei hyväksytä merkittäväksi vaaliluetteloon tai hänen ehdokkuutensa hylätään, hän voi käyttää niitä valitusmenettelyjä, jotka asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ lainsäädännössä vastaavissa tapauksissa on valitsijoilla ⌦ äänioikeutetuilla ⌫ ja vaalikelpoisilla, jotka ovat jäsenvaltion kansalaisia.
⇩ uusi
3. Jos vaaliluetteloissa tai luetteloissa Euroopan parlamentin vaaleissa ehdolle asettuneista on virheitä, asianomaisella henkilöllä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista oikeussuojakeinoista selkeästi ja ajoissa.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
12 artikla
⌦ Tiedottaminen ⌫
Jäsenvaltio ilmoittaa hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla EU-valitsijoille ja EU-vaalikelpoisille kyseisessä jäsenvaltiossa voimassaolevat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden käyttöä koskevat vaatimukset ja yksityiskohtaiset säännöt.
⇩ uusi
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen viranomainen, joka vastaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ajoissa edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla nimetyt viranomaiset antavat suoraan kullekin 1 artiklassa tarkoitetulle unionin äänioikeutetulle ja unionin vaalikelpoiselle kansalaiselle seuraavat tiedot:
a) rekisteröinnin tila;
b) vaalien päivämäärä sekä äänestystapa ja -paikka;
c) äänestäjien ja ehdokkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiaankuuluvat säännöt, mukaan lukien kiellot ja yhteensopimattomuudet sekä vaalisääntöjen rikkomiseen, erityisesti moneen kertaan äänestämiseen, sovellettavat seuraamukset;
d) keinot hankkia lisätietoja vaalien järjestämisestä, ehdokasluettelo mukaan luettuna.
3. Tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 9 artiklassa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on annettava yhdellä tai useammalla vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä, minkä lisäksi niiden mukana on oltava käännös vähintään yhdelle muulle unionin viralliselle kielelle, jota mahdollisimman monet asianomaisen jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisin viestintävälinein, -tavoin ja -muodoin, että tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, ovat vammaisten ja ikääntyneiden saatavilla.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
13 artikla
⌦ Tietojenvaihtomekanismi ⌫
1. Jäsenvaltiot vaihtavat keskenään 4 artiklan täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot ⇨ riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää ⇦. Tätä varten asuinvaltio ⌦ asuinjäsenvaltio ⌫ ⇨ alkaa ⇦ toimittaa 9 ja 10 artiklassa tarkoitetun muodollisen ilmoituksen perusteella ennen jokaista äänestystä kotivaltiolle ⌦ kotijäsenvaltiolle ⌫ ⇨ liitteessä III säädetyt tietokokonaisuudet vähintään kuusi viikkoa ennen edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson ensimmäistä päivää ⇦ asianmukaisen ajan kuluessa jälkimmäisen jäsenvaltion vaaliluetteloihin merkittyjä tai ehdokkaaksi asettuneita kansalaisia koskevat tiedot. Kotivaltio ⌦ Kotijäsenvaltio ⌫ toteuttaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet sen välttämiseksi, että sen kansalaiset äänestävät tai asettuvat ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.
⇩ uusi
2. Kotijäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät estä sen kansalaisia äänestämästä tai asettumasta ehdokkaaksi muissa vaaleissa.
3. Komissio tarjoaa turvallisen välineen, jolla tuetaan liitteessä III tarkoitettujen tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Välineen avulla asuinjäsenvaltiot voivat toimittaa kyseiset tiedot salatussa muodossa kullekin kotijäsenvaltiolle, jonka kansalaiset ovat antaneet 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut viralliset vakuutukset.
4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 20 artiklan mukaisesti liitteessä III tarkoitettujen tietokokonaisuuksien muuttamisesta.
5. Siirretään komissiolle valta antaa asetuksen (EU) 2016/679 IV luvussa säädettyjä vaatimuksia noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään 3 kohdassa tarkoitetun turvallisen välinekokonaisuuden toimintaa koskevat vastuut ja velvoitteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
14 artikla
Erityiset äänestystavat
Jäsenvaltioiden, jotka tarjoavat Euroopan parlamentin vaaleissa mahdollisuuksia äänestää ennakkoon, postitse, sähköisesti ja internetin välityksellä, on varmistettava, että kyseiset äänestystavat ovat unionin äänioikeutettujen käytettävissä samoin edellytyksin kuin niiden omien kansalaisten.
15 artikla
Seuranta
Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, jonka tehtävänä on kerätä ja toimittaa yleisölle ja komissiolle asiaankuuluvia tilastotietoja unionin kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
III LUKU
POIKKEUS- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
1614 artikla
⌦ Poikkeukset ⌫
1.
Jos 1 päivänä tammikuuta 1993 jossakin jäsenvaltiossa niiden unionin äänestysikäisten kansalaisten osuus, jotka asuvat tässä ⌦ kyseisessä ⌫ jäsenvaltiossa mutta eivät ole sen kansalaisia, on enemmän kuin 20 prosenttia kaikista tässä jäsenvaltiossa asuvista äänestysikäisistä unionin kansalaisista, tämä ⌦ äänestysikäisistä kyseisen jäsenvaltion kansalaisista ja muiden unionin jäsenvaltioiden kyseisessä jäsenvaltiossa asuvista kansalaisista yhteensä, kyseinen ⌫ jäsenvaltio voi 3, 9 ja 10 artiklasta poiketen rajata:
a)äänioikeuden EU-valitsijoille ⌦ unionin äänioikeutetuille ⌫, jotka ovat asuneet tässä ⌦ kyseisessä ⌫ jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka on enintään viisi vuotta;
b)vaalikelpoisuuden EU-vaalikelpoisille ⌦ unionin vaalikelpoisille kansalaisille ⌫, jotka ovat asuneet tässä ⌦ kyseisessä ⌫ jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka on enintään kymmenen vuotta.
Nämä säännökset eivät vaikuta jäsenvaltion ehdokaslistojen koostumusta koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti ⌦ muiden ⌫ unionin muiden kuin jäsenvaltion ⌦ jäsenvaltioiden ⌫ kansalaisten listoilleottamisen ⇨ integroitumisen ⇦ helpottamista.
Kuitenkaan niitä EU-valitsijoita ⌦ unionin äänioikeutettuja ⌫ ja EU-vaalikelpoisia ⌦ vaalikelpoisia unionin kansalaisia ⌫, joilla joko kotivaltionsa ⌦ kotijäsenvaltionsa ⌫ ulkopuolella asumisen tai sen keston vuoksi ei ole kotivaltiossaan ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫ äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta, eivät koske ensimmäisessä alakohdassa mainitut asumisaikaa koskevat ehdot.
2.
Jos 1 päivänä helmikuuta 1994 jonkun jäsenvaltion laissa säädetään, että jonkun toisen jäsenvaltion tässä ⌦ kyseisessä ⌫ jäsenvaltiossa asuvilla kansalaisilla on äänioikeus tämän ⌦ kyseisen ⌫ jäsenvaltion kansallisen kansanedustuslaitoksen vaaleissa ja että heidät voidaan tätä varten merkitä tämän ⌦ kyseisen ⌫ jäsenvaltion vaaliluetteloihin täsmälleen samoin edellytyksin kuin kansalliset valitsijat ⌦ äänioikeutetut ⌫ ⌦ , joilla on kyseisen jäsenvaltion kansalaisuus ⌫, ensimmäinen jäsenvaltio voi tästä direktiivistä poiketen olla soveltamatta direktiivin 6–13 artiklaa kansalaisiinsa.
3.
Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 1997 mennessä ja sen jälkeen 18 kuukautta ennen jokaista ⌦ jokaisia ⌫ Euroopan parlamentin vaalia ⌦ vaaleja ⌫ kertomuksen, jossa se tarkistaa asianomaisille jäsenvaltioille EY:n perustamissopimuksen ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ 8 b ⌦ 22 ⌫ artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetyn poikkeuksen perusteena olevien seikkojen pysyvyyden ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisten mukautusten toteuttamista.
Poikkeussäännöksiä 1 kohdan mukaisesti soveltavien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat taustatiedot.
15 artikla
Euroopan parlamentin neljänsiin välittömiin vaaleihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:
a)niiden unionin kansalaisten, joilla 15 päivänä helmikuuta 1994 on jo äänioikeus asuinvaltiossa ja jotka on merkitty asuinvaltion vaaliluetteloon, ei tarvitse täyttää 9 artiklassa säädettyjä muodollisuuksia;
b)niiden jäsenvaltioiden, joissa vaaliluettelot on vahvistettu ennen 15 päivää helmikuuta 1994, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että ne yhteisön valitsijat, jotka haluavat käyttää siellä äänioikeuttaan, voivat kirjoittautua vaaliluetteloihin hyvissä ajoin ennen äänestyspäivää;
c)ne jäsenvaltiot, jotka eivät laadi erityistä vaaliluetteloa, mutta ilmoittavat äänioikeuden väestöluettelossa ja joissa äänestäminen ei ole pakollista, voivat soveltaa tätä järjestelmää myös tässä luettelossa oleviin EU-valitsijoihin, jotka eivät ole ilmaisseet haluaan käyttää äänioikeuttaan kotivaltiossa sen jälkeen, kun heille on henkilökohtaisesti ilmoitettu heidän oikeuksistaan. Heidän on toimitettava kotivaltiolle asiakirja, josta ilmenee näiden valitsijoiden ilmaisema aikomus äänestää asuinvaltiossa;
d)ne jäsenvaltiot, joissa puolueiden ja poliittisten ryhmien ehdokkaiden sisäisestä nimeämismenettelystä säädetään laissa, voivat säätää, että tämän lain mukaisesti ennen 1 päivää helmikuuta 1994 aloitetut menettelyt ja tässä yhteydessä tehdyt päätökset pysyvät voimassa.
IV LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
1716 artikla
⌦ Raportointi ⌫
⇩ uusi
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tiedot tämän direktiivin soveltamisesta alueellaan. Yleisten huomioiden lisäksi kertomuksessa on oltava tilastotietoja unionin äänioikeutettujen ja unionin vaalikelpoisten kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin sekä yhteenveto osallistumisen tukemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
⇨ 2. Komissio antaa vuoden kuluessa jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ⇦ Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 31 päivää joulukuuta 1995 kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentin vaalien aikana kesäkuussa 1994. Kyseisen kertomuksen perusteella neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa yksimielisesti säännöksiä tämän direktiivin muuttamisesta.
⇩ uusi
18 artikla
Arviointi
Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Arvioinnissa tarkastellaan myös 13 artiklan toimivuutta.
19 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.
20 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.
Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.
Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.
Neuvosto voi milloin tahansa kumota 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitetun toimivallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.
Edellä olevien 9, 10 ja 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
⇨ uusi
2117 artikla
⌦ Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ⌫
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin ⇨ 9 artiklan 2 ja 4 kohdan, 10 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan, 12 artiklan, 13 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan, 14, 15 ja 17 artiklan sekä liitteiden I, II ja III ⇦ noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ⌦ ja julkaistava ne ⌫ viimeistään ⇨ 31 päivänä toukokuuta 2023 ⇦ 1 päivänä helmikuuta 1994. Niiden on ilmoitettava tästä ⌦ viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina ⌫ komissiolle viipymättä.
⇩ uusi
Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 31 päivästä toukokuuta 2023.
🡻 93/109/EY (mukautettu)
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. ⌦ Niissä on myös mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. ⌫ Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ⌦ ja maininta ⌫ tehdään.
⌦ 2.
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. ⌫
⌦ 22 artikla ⌫
⌦ Kumoaminen ⌫
⌦ Kumotaan 31 päivästä toukokuuta 2023 direktiivi 93/109/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä IV olevassa A osassa mainitulla direktiivillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IV olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. ⌫
⌦ Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. ⌫
2318 artikla
⌦ Voimaantulo ja soveltaminen ⌫
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan ⌦ kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu ⌫ Euroopan ⌦ unionin ⌫ yhteisöjen virallisessa lehdessä.
⌦ Tämän direktiivin 1–8 artiklaa, 9 artiklan 1 ja 3 kohtaa, 10 artiklan 2 kohtaa ja 11 artiklan 2 kohtaa sovelletaan 31 päivästä toukokuuta 2023. ⌫
2419 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja