–

A, edustajanaan I. Balmaks, advokāts,

–

Latvian hallitus, asiamiehinään J. Davidoviča ja K. Pommere,

–

Viron hallitus, asiamiehenään N. Grünberg,

–

Unkarin hallitus, asiamiehinään M. Z. Fehér ja Zs. Biró-Tóth,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Baumgart, V. Hitrovs, H. Leupold ja M. Wasmeier,

1

Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU (EUVL 2014, L 130, s. 1) 1 artiklan 1 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 24 artiklan 1 kohdan sekä eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/343 (EUVL 2016, L 65, s. 1) 8 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Nämä pyynnöt on esitetty rikosasioissa, joissa A:ta, B:tä, C:tä, D:tä, F:ää, E:tä, G:tä, SIA ”AVVA:aa” ja SIA ”Liftu aliansea” (C‑255/23) sekä A:ta, B:tä, C:tä, Z:ää, F:ää, AS ”Latgales Invest Holdingia”, SIA ”METEOR HOLDING:ia”, METEOR Kettenfabrik GmbH:ta, SIA ”Tool Industrya” ja AS ”Ditton pievadķēžu rūpnīcaa” (C‑285/23) syytetään järjestäytyneenä ryhmänä tehdystä törkeästä petoksesta, järjestäytyneenä ryhmänä tehdystä rahanpesusta, virka-aseman väärinkäytöstä sekä avunannosta törkeään petokseen ja törkeään rahanpesuun.

3

Direktiviin 2014/41 johdanto-osan kahdeksannen perustelukappaleen mukaan ”eurooppalai[s]en tutkintamääräyksen soveltamisalan olisi oltava horisontaalinen ja sitä olisi sen vuoksi sovellettava kaikkiin tutkintatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on todisteiden hankkiminen”.

4

Direktiivin 1 artiklan, jonka otsikko on ”Eurooppalainen tutkintamääräys ja velvollisuus panna se täytäntöön”, 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Eurooppalainen tutkintamääräys on jäsenvaltion, jäljempänä ’määräyksen antanut valtio’, oikeusviranomaisen antama tai vahvistama oikeudellinen päätös, jonka tarkoituksena on, että toisessa jäsenvaltiossa, jäljempänä ’täytäntöönpanovaltio’, suoritetaan yksi tai useampi yksittäinen tutkintatoimenpide tarkoituksin hankkia todisteita tämän direktiivin mukaisesti.

Eurooppalainen tutkintamääräys voidaan antaa myös sellaisten todisteiden hankkimiseksi, jotka jo ovat täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten hallussa.

– –

3.   Epäilty tai syytettynä oleva henkilö tai tällaisen henkilön puolesta toimiva lakimies voi pyytää eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamista sovellettavien puolustautumista koskevien oikeuksien puitteissa ja kansallisen rikosoikeudellisen menettelyn mukaisesti.”

5

Direktiivin 2014/41 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen tutkintamääräyksen soveltamisala”, säädetään seuraavaa:

”Eurooppalaista tutkintamääräystä sovelletaan kaikkiin tutkintatoimenpiteisiin, lukuun ottamatta yhteisen tutkintaryhmän perustamista ja todisteiden hankkimista tuollaisessa ryhmässä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen – – 13 artiklan ja [yhteisistä tutkintaryhmistä 13.6.2002 tehdyn] neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS [(EYVL 2002, L 162, s. 1)] mukaisesti, paitsi yleissopimuksen 13 artiklan 8 kohdan ja puitepäätöksen 1 artiklan 8 kohdan soveltamista varten.”

6

Direktiivin 2014/41 6 artiklan, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamisen ja toimittamisen edellytykset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Määräyksen antava viranomainen voi antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen vain, jos seuraavat edellytykset ovat täyttyneet:

7

Kyseisen direktiivin 24 artiklan, jonka otsikko on ”Kuuleminen videokokouksen avulla tai muulla audiovisuaalisesti välitettävällä tavalla”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jos määräyksen antaneen valtion toimivaltaisten viranomaisten on kuultava täytäntöönpanovaltion alueella olevaa henkilöä todistajana tai asiantuntijana, määräyksen antava viranomainen voi antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemiseksi 5–7 kohdan mukaisesti videokokouksen avulla tai muulla audiovisuaalisesti välitettävällä tavalla.

Määräyksen antava viranomainen voi antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen myös epäillyn tai syytetyn henkilön kuulemista varten videokokouksen avulla tai muulla audiovisuaalisesti välitettävällä tavalla.”

8

Direktiivin 2016/434 johdanto-osan yhdeksännen perustelukappaleen mukaan ”tämän direktiivin tarkoituksena on lujittaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä vahvistamalla yhteiset vähimmäissäännöt, jotka koskevat tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia ja oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä”.

9

Kyseisen direktiivin 8 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

2.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että oikeudenkäynti, joka voi johtaa epäillyn tai syytetyn syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskevan päätöksen tekemiseen, voidaan järjestää tämän poissa ollessa edellyttäen, että

10

Rikosprosessilain (Kriminālprocesa likums) 140 §:n sanamuoto on seuraava:

”(1)   Menettelystä vastaava voi toteuttaa prosessitoimia käyttämällä teknisiä välineitä (puhelinkokous, videokokous), jos rikosoikeudenkäyntiin liittyvät edut sitä vaativat.

(2)   Prosessitoimen, jossa käytetään teknisiä välineitä, toteuttamisen aikana on varmistettava, että menettelystä vastaava ja prosessitoimeen osallistuvat henkilöt, jotka ovat eri tiloissa tai rakennuksissa, voivat puhelinkokouksen aikana kuulla toisensa ja videokokouksen aikana kuulla ja nähdä toisensa.

(21)   Edellä tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa menettelystä vastaava valtuuttaa – tai määrää toisessa prosessitoimen toteuttamispaikassa sijaitsevan elimen päällikön valtuuttamaan – henkilön, joka varmistaa prosessitoimen toteuttamisen sen toteuttamispaikassa (jäljempänä valtuutettu henkilö).

– –

(5)   Valtuutetun henkilön on tarkistettava ja varmistettava niiden prosessitoimeen osallistuvien henkilöiden, jotka eivät ole samassa tilassa kuin menettelystä vastaava, henkilöllisyys.

– –

(7)   Valtuutetun henkilön on annettava todistus, jossa ilmoitetaan prosessitoimen toteuttamispaikka, päivämäärä ja kellonaika, valtuutetun henkilön asema sekä etu- ja sukunimi, kaikkien tässä prosessitoimen toteuttamispaikassa läsnä olevien henkilöiden tunnistamiseen käytetyt tiedot ja osoite sekä tieto siitä, että näille henkilöille on toimitettu varoitus, joka annetaan, jos laissa säädetään heidän velvoitteidensa laiminlyönnin seurauksista. Henkilöiden, joita on varoitettu, on vahvistettava allekirjoituksella saaneensa tämän tiedon. Todistuksessa on myös ilmoitettava prosessitoimen keskeytykset ja prosessitoimen päättymisajankohta. Kaikkien prosessitoimen toteuttamispaikassa läsnä olevien henkilöiden on allekirjoitettava todistus, joka toimitetaan menettelystä vastaavalle sisällytettäväksi prosessitoimea koskevaan asiakirjaan.

(71)   Edellä tämän pykälän 21, 5 ja 7 momentissa säädettyä voidaan olla soveltamatta, jos menettelystä vastaavalla on mahdollisuus varmistua teknisin välinein kyseisten muissa tiloissa tai rakennuksissa olevien henkilöiden henkilöllisyydestä.

– –”

11

Rikosprosessilain 463 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”(1)   Vastaajan osallistuminen rikosoikeudenkäyntiin on pakollista.

(2)   Jos vastaaja ei saavu istuntoon, rikosoikeudenkäyntiä lykätään.”

12

Rikosprosessilain 464 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)   Tuomioistuin voi käsitellä rikkomusta, muuta kuin törkeää rikosta tai sellaista törkeää rikosta, josta voidaan määrätä enintään viiden vuoden vapausrangaistus, koskevan rikosasian vastaajan poissaolosta huolimatta, jos vastaaja jää toistuvasti saapumatta istuntoon ilman pätevää syytä tai jos vastaaja on pyytänyt tuomioistuimelta rikosasian käsittelemistä hänen poissaolostaan huolimatta.

(2)   Rikosasia voidaan käsitellä vastaajan poissaolosta huolimatta silloin kun vastaajalla on vakava sairaus, joka estää häntä olemasta läsnä rikosoikeudenkäynnissä.

(3)   Rikosasia, jossa on useita vastaajia, voidaan käsitellä jonkun vastaajan poissaolosta huolimatta silloin, kun istunnossa tutkitaan muita vastaajia koskevia syytekohtia, jos kyseisen vastaajan osallistuminen tähän istuntoon ei ole välttämätöntä ja tämä vastaaja on ilmoittanut tuomioistuimelle halukkuudestaan olla osallistumatta kyseiseen istuntoon.”

13

Rikosprosessilain 465 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tuomioistuin voi käsitellä rikosasian vastaajan poissa ollessa (in absentia) seuraavissa tapauksissa:

14

Ekonomisko lietu tiesa (markkinaoikeus, Latvia), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, käsittelee rikosasiaa, jossa muun muassa E:tä syytetään törkeästä rahanpesusta. E on Liettuassa asuva Liettuan kansalainen.

15

E:n esittämän pyynnön johdosta syyttäjäviranomainen esitti 22.9.2022 pidetyssä istunnossa väitteen vastustaakseen sitä, että E osallistuu istuntoihin etäyhteydellä videokokouksen avulla, nojautumalla rikosprosessilain 140 §:n 71 momentin säännöksiin, sellaisina kuin niitä on tulkittu Augstākā tiesan (ylin tuomioistuin, Latvia) rikosasioiden osaston täysistunnossa 4.11.2021 antamassa ratkaisussa.

16

E:n puolustusasianajaja pyysi 16.10.2022 ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta esittämään unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä direktiivin 2014/41 säännösten tulkinnasta niiden E:n oikeuksien luonteen täsmentämiseksi, joka koskevat oikeudenkäyntimenettelyyn osallistumista etäyhteydellä teknisten välineiden avulla.

17

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että rikosprosessilain 140 §:n 71 momentissa laajennetaan mahdollisuuksia toteuttaa prosessitoimia etäyhteydellä ja että kansallisen lainsäätäjän tarkoituksena on ollut edistää tällä lakiin tehdyllä lisäyksellä teknisten välineiden käyttämistä rikosoikeudellisessa menettelyssä järkeistämällä ja yksinkertaistamalla rikosoikeudellisen menettelyn kulkua erityisesti niissä tapauksissa, joissa asianosaiset ovat eri kaupungeissa tai maissa.

18

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Augstākā tiesan rikosasioiden osaston täysistunnossa omaksuma tulkinta rikosprosessilain 140 §:n 71 momentista johtaa siihen, että jos asianosainen ei ole Latvian tasavallan lainkäyttöalueella eli kansallisella alueella, teknisten välinen käyttäminen prosessitoimen toteuttamiseksi on mahdollista ainoastaan turvautumalla eurooppalaiseen tutkintamääräykseen tai muuhun oikeudellisen yhteistyön välineeseen. Muussa maassa kuin Latviassa asuva henkilö, jota vastaan on nostettu syyte, ei siis voi osallistua etäyhteydellä istuntoon käyttämällä teknisiä välineitä, vaikka hän osallistuu rikosoikeudellisen menettelyn kulkuun passiivisesti.

19

Koska E asuu Liettuassa, hänen osallistumisensa etäyhteydellä teknisten välineiden avulla tuomioistuinmenettelyyn Latviassa edellyttää ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan sitä, että latvialainen tuomioistuin pyytää liettualaista tuomioistuinta eurooppalaisella tutkintamääräyksellä varmistamaan pitkäaikaisen etäyhteydellä osallistumisen mahdollisuuden. Kun otetaan huomioon eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamiseen kuluva aika ja sen täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaminen sen varmistamiseksi, että vastaaja osallistuu passiivisesti istuntoihin, ei ole direktiivin 2014/41 6 artiklan tarkoituksessa oikeasuhteista.

20

Koska E:tä syytetään törkeästä rahanpesusta, hänen osallistumisensa istuntoihin on – kun otetaan huomioon hänen syykseen luetun rikoksen törkeys – pakollista tutkittaessa todisteita, jotka liittyvät häntä vastaan esitettyyn syytteeseen, vaikka hän ei itse haluaisikaan osallistua istuntoihin. Kun otetaan huomioon Augstākā tiesan rikosasioiden osaston täysistunnossa omaksuma tulkinta, E:n on näitä todisteita tutkittaessa joko oltava säännöllisesti ja pitkäaikaisesti läsnä Latviassa pidetyissä istunnoissa tai hänen on pyydettävä liettualaiselta tuomioistuimelta eurooppalaisella tutkintamääräyksellä, että hänen pitkäaikainen osallistumisensa istuntoihin etäyhteydellä mahdollistetaan.

21

Koska Ekonomisko lietu tiesalla on epäilyjä sitä, voidaanko direktiiviä 2014/41 soveltaa rikosasian vastaajan osallistumiseen sellaisiin istuntoihin, joiden kuluessa häntä ei kuulla, se päätti esittää Euroopan unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevaa päätöstä tehtäessä tutkittavana on vielä noin 60 todistajanlausuntoa, jotka eivät koske E:tä vastaan nostettua syytettä. Sen olisi kuitenkin huomattavasti vaikeampaa ratkaista pääasia kohtuullisessa ajassa, jos se päättää lykätä asian käsittelyä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo näin ollen, että se voi jatkaa oikeudenkäyntimenettelyä ainakin siltä osin kuin todisteita, joihin E:tä vastaan nostettu syyte perustuu, ei tutkita ja E:n paikallaolo ei ole pakollista.

23

Unionin tuomioistuimen lähetettyä ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle 7.3.2024 tämän asian yhteydessä selvennyspyynnön työjärjestyksensä 101 artiklan nojalla, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin vastasi unionin tuomioistuimen kirjaamoon 21.3.2024 jätetyllä kirjeellä toteamalla, että kaikkia syyttäjäviranomaisen ja puolustuksen kuultaviksi kutsumia todistajia on kuultu. Se huomautti erityisesti, että eri istunnoissa on voitu kuulustella kahtatoista todistajaa, joiden todistajanlausunto on merkityksellinen syytetyn syyllisyyden osoittamiseksi, ja syytetty on osallistunut näihin istuntoihin sekä henkilökohtaisesti että etäyhteydellä videokokouksen avulla.

24

Ekonomisko lietu tiesa, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, käsittelee rikosasiaa, jossa yhtä vastaajista eli A:ta, joka on Saksassa asuva Saksan kansalainen, syytetään järjestäytyneenä ryhmänä tehdystä törkeästä petoksesta ja järjestäytyneenä ryhmänä tehdystä törkeästä rahanpesusta. Nämä teot luokitellaan törkeiksi rikoksiksi, ja niistä voidaan määrätä vapausrangaistus.

25

Rikokset, joihin A:n väitetään syyllistyneen, ovat Latvian oikeuden mukaan törkeitä rikoksia. Kun otetaan huomioon tämä luokittelu ja se, etteivät rikosprosessilain 465 §:ssä asetetut edellytykset rikosasian käsittelemiselle vastaajan poissaollessa ole täyttyneet, tästä seuraa, että rikosprosessilain 463 §:n ja 464 §:n mukaan oikeudenkäynti vastaajan siihen osallistumatta ei ole mahdollista ja että vastaajan paikallaolo on pakollista.

26

A ja hänen avustajansa ilmoittivat ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle olosuhteista, jotka liittyvät muun muassa A:n ikään ja hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa ja perhetilanteeseensa ja jotka estävät A:ta olemasta henkilökohtaisesti läsnä suurimmassa osassa nyt käsiteltävässä asiassa järjestettäviä istuntoja. Koska A:lla ei ole aikomus välttyä oikeudenkäytöltä, hän haluaa olla oikeudenkäynnissä läsnä mutta hän haluaa tehdä näin videokokouksen avulla Saksasta käsin.

27

Sekä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen antama eurooppalainen tutkintamääräys että Latvian oikeusministeriöltä tuleva oikeusapupyyntö on evätty Saksan toimivaltaisten viranomaisten toimesta. Saksan toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, että eurooppalaisen tutkintamääräyksen täytäntöönpano ei ole mahdollista, koska siinä ei ole pyydetty varmistamaan tutkintatoimenpiteen suorittamista vaan se, että rikosasian vastaaja osallistuu istuntoon videokokouksen avulla. Oikeusapupyynnön yhteydessä ei myöskään ole olemassa mitään oikeusperustaa, joka mahdollistaisi osallistumisen menettelyyn videokokouksen avulla. Saksan oikeuden mukaan rikosasian vastaajan fyysinen paikallaolo oikeudenkäynnissä on pakollista ja osallistuminen oikeudenkäyntiin etäyhteydellä videokokouksen avulla on vastoin Saksan oikeuden perusperiaatteita.

28

Augstākā tiesan rikosasioiden osaston täysistunnossa 4.11.2021 annetussa ratkaisussa esitettyjen täsmennysten mukaan Latvian tasavallan lainkäyttöalue rajoittuu kansalliseen alueeseen, kun otetaan huomioon rikosprosessilain alueellinen soveltamisala. Videokokouksen pitäminen ilman kansainvälistä oikeusapua on siis mahdollista ainoastaan, jos prosessitoimi toteutetaan Latvian tasavallan lainkäyttöalueella.

29

Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on kuitenkin epäilyjä siitä, kattaako direktiivin 2014/41 24 artiklan 1 kohdassa säädetyn kaltainen rikosasian vastaajan kuuleminen videokokouksen avulla kyseisen henkilön osallistumisen rikosoikeudenkäyntiin, mukaan lukien oikeuden olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ja seurata sitä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii myös, vahvistetaanko direktiivin 2016/343 8 artiklan 1 kohdassa rikosasian vastaajan oikeus osallistua videokokouksen avulla rikosoikeudenkäyntiin asuinjäsenvaltiostaan käsin.

30

Tässä tilanteessa Ekonomisko lietu tiesa päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

31

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että koska unionin oikeuden kannalta ratkaistava kysymys koskee vain rikosasian vastaajan osallistumisen muotoa eli sitä, onko vastaajan osallistuttava henkilökohtaisesti vai voiko hän osallistua videokokouksen avulla, sen on ennakkoratkaisua odotettaessa mahdollista jatkaa asian käsittelyä, kuten se on tähän saakka tehnyt, A:n ollessa fyysisesti paikalla. Pääasian rikosoikeudellisessa menettelyssä ei siis ole loukattu vastaajan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan mukaista oikeutta saada asia ratkaistuksi kohtuullisessa ajassa. Asian käsittelyn lykkääminen ei siis ole tarpeen tässä asiassa.

32

Asiat C‑68/23 ja C‑84/23 yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten 14.6.2023 annetulla päätöksellä.

33

Esitettyjen kysymysten luonteen vuoksi unionin tuomioistuimen presidentti antoi 14.6.2023 tekemällään päätöksellä asioiden C‑357/23 ja C‑379/23 käsittelylle etusijan työjärjestyksen 53 artiklan 3 kohdan nojalla.

34

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on pyytänyt asiassa C‑285/23 työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan nojalla, että tämä asia käsitellään nopeutetussa menettelyssä, mutta unionin tuomioistuimen presidentti hylkäsi tämän pyynnön esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan 21.7.2023 tekemällään päätöksellä.

35

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla otetaan käyttöön unionin tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuimien välinen vuoropuhelu, jonka tavoitteena on varmistaa, että unionin oikeutta tulkitaan yhtenäisesti, jolloin voidaan siis varmistaa sen johdonmukaisuus, täysi vaikutus ja itsenäisyys sekä viime kädessä perussopimuksilla luodun oikeuden ominaisluonne (tuomio 17.5.2023, BK ja ZhP (Pääasian käsittelyn lykkääminen osittain), C‑176/22, EU:C:2023:416, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36

Kansallinen tuomioistuin on siis käsiteltäväkseen saatettua asiaa ratkaistessaan sidottu tässä menettelyssä annettuun ratkaisuun unionin oikeuden tulkinnan osalta (tuomio 17.5.2023, BK ja ZhP (Pääasian käsittelyn lykkääminen osittain), C‑176/22, EU:C:2023:416, 27 kohta).

37

Mainitun menettelyn tehokkaan vaikutuksen säilyttämistä ei tee käytännössä mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi kansallinen säännös, jonka mukaan ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi päivän, jona ennakkoratkaisupyyntö esitetään unionin tuomioistuimelle, ja määräyksen tai tuomion, jolla tämä vastaa pyyntöön, antamispäivän välisenä aikana jatkaa pääasian käsittelyä toteuttaakseen sellaisia menettelytoimia, joita se pitää tarpeellisina ja jotka koskevat sellaisia seikkoja, jotka eivät liity esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin, eli sellaisia menettelytoimia, jotka eivät estä ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta noudattamasta tätä määräystä tai tuomiota pääasiassa (tuomio 17.5.2023, BK ja ZhP (Pääasian käsittelyn lykkääminen osittain), C‑176/22, EU:C:2023:416, 28 kohta).

38

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut asian C‑255/23 yhteydessä, ettei se ole esittämästään ennakkoratkaisupyynnöstä huolimatta lykännyt asian käsittelyä ja että se on jatkanut istuntoja, joihin E on osallistunut sekä henkilökohtaisesti että etäyhteydellä videokokouksen avulla. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on täsmentänyt asian C‑285/23 osalta, ettei se ole myöskään lykännyt asian käsittelyä ja että se aikoo jatkaa istuntoja A:n ollessa niissä paikalla fyysisesti. Tällaiset prosessitoimet, joihin kuuluu muun muassa niiden todisteiden tutkiminen, joihin vastaajia vastaan nostetut syytteet perustuvat, ovat kuitenkin omiaan johtamaan siihen, ettei ennakkoratkaisukysymyksillä, jotka koskevat rikosasian vastaajan mahdollisuutta osallistua menettelyyn videokokouksen avulla, ole enää kohdetta eikä merkitystä pääasioiden kannalta, ja ne ovat siis omiaan estämään ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta noudattamasta pääasioissa niitä ratkaisuja, joilla unionin tuomioistuin vastaisi ennakkoratkaisupyyntöihin.

39

Tältä osin on huomautettava, että unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa antaa ennakkoratkaisuasioissa vaikutuksiltaan vain neuvoa-antavia vastauksia (tuomio 16.6.2015, Gauweiler ym., C‑62/14, E:C:2015:400, 12 kohta)

40

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään lisäksi, että ennakkoratkaisupyyntö lykkää asian käsittelyä kansallisessa tuomioistuimessa. Vaikka on totta, että unionin tuomioistuin on hyväksynyt erityisissä olosuhteissa tätä koskevia poikkeuksia, on huomautettava, että – kuten tämän tuomion 37 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee – tämä edellyttää sitä, että tällaisilla poikkeuksilla ei heikennetä SEUT 267 artiklassa määrätyn yhteistyömekanismin tehokasta vaikutusta. Tämä tehokas vaikutus kuitenkin heikentyisi nyt käsiteltävässä asiassa, jos asioissa C‑255/23 ja C‑285/23 esitetyt kysymykset otettaisiin tutkittaviksi, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisajankohdan jälkeen jatkanut pääasioiden käsittelyä toteuttaakseen menettelytoimia, jotka koskevat sellaisia seikkoja, jotka liittyvät esitettyihin kysymyksiin.

41

Edellä esitetyn perusteella asioissa C‑255/23 ja C‑285/23 esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin ei ole syytä vastata.

42

Pääasioiden asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Ekonomisko lietu tiesan (markkinatuomioistuin, Latvia) 28.3.2023 ja 21.4.2023 tekemillään päätöksillä esittämistä ennakkoratkaisupyynnöistä ei ole syytä lausua.