–

Staten og Kommunernes Indkøbsservice A/S, edustajinaan J. Bødtcher-Hansen ja R. Holdgaard, advokater,

–

BibMedia A/S, edustajanaan H. Holtse, advokat,

–

Viron hallitus, asiamiehenään M. Kriisa,

–

Espanjan hallitus, asiamiehenään I. Herranz Elizalde,

–

Itävallan hallitus, asiamiehinään A. Posch ja J. Schmoll,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään G. Gattinara, C. Vang ja G. Wils,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65) 18 artiklan tulkintaa.

2

Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Staten og Kommunernes Indkøbsservice A/S (jäljempänä SKI) ja BibMedia A/S, ja joka koskee kirjastomateriaalin toimittamista ja siihen liittyvien valmistelevien palvelujen suorittamista koskevan hankintasopimuksen sopimuspuolen valintaa.

3

Direktiivin 2014/24 18 artiklan, jonka otsikko on ”Hankintaperiaatteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Hankintaviranomaisten on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä noudatettava avointa ja oikeasuhteista toimintatapaa.

Hankintaa suunniteltaessa ei saa pyrkiä sen jättämiseen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen. Kilpailun katsotaan olevan keinotekoisesti kavennettua, jos hankinta suunnitellaan aikomuksena suosia aiheettomasti tiettyjä talouden toimijoita tai saattaa tietyt talouden toimijat epäedulliseen asemaan.”

4

Direktiivin 27 artiklan, jonka otsikko on ”Avoin menettely”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouksen tarjouskilpailukutsun perusteella.

– –”

5

Direktiivin 28 artiklassa, jonka otsikko on ”Rajoitettu menettely”, säädetään seuraavaa:

”1.   Rajoitetuissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää osallistumishakemuksen toimittamalla tarjouskilpailukutsun mukaisesti – – tiedot, jotka hankintaviranomainen vaatii laatuun perustuvaa valintaa varten.

– –

2.   Tarjouksia voivat jättää ainoastaan sellaiset talouden toimijat, joille hankintaviranomainen esittää kutsun arvioituaan toimitetut tiedot. – –

– –”

6

Direktiivin 46 artiklassa, jonka otsikko on ”Hankintasopimusten jakaminen osiin”, säädetään seuraavaa:

”1.   Hankintaviranomaiset voivat päättää tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen.

– –

2.   Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä, voiko tarjouksia jättää yhdestä, useammasta vai kaikista osista.

Silloinkin, kun tarjouksia voi jättää useammasta tai kaikista osista, hankintaviranomaiset voivat rajoittaa niiden osien määrää, joista hankintasopimus voidaan tehdä yhden tarjoajan kanssa, edellyttäen että osien enimmäismäärä tarjoajaa kohden ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä. Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa puolueettomat ja syrjimättömät perusteet tai säännöt, joita ne aikovat soveltaa sen määrittämisessä, mistä osista hankintasopimus tehdään, jos hankintasopimuksen tekoperusteiden soveltaminen johtaisi siihen, että yhden tarjoajan kanssa tehdään hankintasopimus enimmäismäärää useammista osista.

3.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että jos yhden tarjoajan kanssa voidaan tehdä sopimus useammasta kuin yhdestä osasta, hankintaviranomaiset voivat yhdistää useampia osia tai kaikki osat samaan hankintasopimukseen, jos ne ovat ilmoittaneet hankintailmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä varaavansa itselleen mahdollisuuden tehdä niin ja ilmoittavat, mitkä osat tai osien ryhmät voidaan yhdistää.

– –”

7

Julkisista hankinnoista annetun lain (Udbudsloven) 2 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Hankintaviranomaisen on – – julkisissa hankinnoissa noudatettava yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita sekä suhteellisuusperiaatetta.

2.   Avointa menettelyä suunniteltaessa ei saa pyrkiä sen jättämiseen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen rajoittamiseen. Kilpailun katsotaan olevan keinotekoisesti rajoitettua, jos hankinta suunnitellaan aikomuksena suosia aiheettomasti tiettyä talouden toimijaa tai tiettyjä talouden toimijoita tai saattaa tietty talouden toimija tai tietyt talouden toimijat epäedulliseen asemaan.”

8

Lain 49 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa:

”Hankintaviranomaisen on ilmoitettava hankintailmoituksessa,

9

Lain 56 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouksen hankintailmoituksen perusteella. – –”

10

SKI on Tanskan valtion ja Kommunernes Landsforeningin (Tanskan kuningaskunnan kuntien keskusliitto) omistama yhteishankintayksikkö. Kyseinen yksikkö luotiin julkisten hankintojen järkeistämiseksi muun muassa antamalla sen tehtäväksi puitejärjestelyjen tekeminen ja hallinnointi valtion ja kuntien puolesta.

11

SKI ilmoitti 4.2.2020 tarjouspyyntömenettelystä kirjastoaineistojen toimittamista ja valmistelupalvelujen suorittamista koskevan puitejärjestelyn tekemiseksi. Hankintasopimuksen tekoperusteena oli alhaisin hinta.

12

Kyseinen hankinta oli jaettu kahdeksaan osaan. Pääasian kohteena oleville osille 1 ja 2 oli annettu nimet ”Tanskalaiset kirjat ja nuotit (itä)” ja ”Tanskalaiset kirjat ja nuotit (länsi)”, ja niiden ennakoitu arvo oli 253 miljoona tanskan kruunua (DKK) (n. 34 miljoonaa euroa) ja 475 miljoonaa tanskan kruunua (n. 63 miljoonaa euroa).

13

Kyseiseen ilmoitukseen liittyvien tarjouspyyntöasiakirjojen 3.1 kohdassa todettiin seuraavaa:

”Osat 1 ja 2 ovat toisistaan riippuvaisia (ks. kohta 3.1.1), ja jos tarjoaja jättää tarjouksen jommastakummasta osasta, tarjouksen katsotaan automaattisesti koskevan kumpaakin osaa. – –

Edellä esitettyä lukuun ottamatta niiden osien lukumäärää ei ole rajoitettu, joista tarjouksen voi tehdä tai joista tarjous on tehtävä.

SKI aikoo valita kullekin osalle yhden toimittajan. Saman toimittajan kanssa voidaan tehdä sopimus useista osista.

Kirjastoaineistojen markkinoille on ominaista erikoistuneiden toimittajien ja mahdollisten tarjoajien harvalukuisuus. Tanskalaiset kirjat ja nuotit ovat liikevaihdossa mitattuna laajin ja mahdollisten tarjoajien liiketoiminnan kannalta merkittävä tuotealue. Markkinoiden tulevan kilpailun varmistamiseksi tanskalaiset kirjat ja nuotit jaetaan maantieteellisesti kahteen osaan. Hankintaan liittyneet asiakkaat jaetaan kahteen alueeseen, itään ja länteen. – –”

14

Tarjouspyyntöasiakirjojen 3.1.1 kohdassa täsmennettiin lisäksi seuraavaa:

”Tanskalaisista kirjoista ja nuoteista tarjotaan niin sanotun itä–länsi-mallin perusteella siten, että Tanskan itäosaan on tarkoitus valita yksi toimittaja ja länsiosaan toinen, mutta tarjotut hinnat koskevat kuitenkin kaikkia asiakkaita sekä Tanskan itä- että länsiosassa.

– –

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan toimittajaksi hankinnan osalle 2, tanskalaiset kirjat ja nuotit (länsi).

Kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan toimittajaksi hankinnan osalle 1, tanskalaiset kirjat ja nuotit (itä). Tämän tarjoajan on kuitenkin hyväksyttävä se, että valinta toimittajaksi Tanskan itäosassa edellyttää, että tämä toimittaa puitejärjestelyn mukaisia tuotteita ja palveluja asiakkaille Tanskan itäosassa täsmälleen samoilla hinnoilla kuin ne, joita kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt on esittänyt ja käyttää Tanskan länsiosassa.

Jos kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja ei suostu ryhtymään toimittajaksi Tanskan itäosassa, osaa tarjotaan kokonaistaloudellisesti kolmanneksi edullisimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle, jonka niin ikään on hyväksyttävä se, että valinta toimittajaksi Tanskan itäosassa edellyttää sitä, että tarjoaja toimittaa puitejärjestelyn mukaisia tuotteita ja palveluja asiakkaille Tanskan itäosassa täsmälleen samoilla hinnoilla kuin ne, joita kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja on esittänyt ja käyttää Tanskan länsiosassa.

Jos tämäkään tarjoaja ei suostu ryhtymään toimittajaksi Tanskan itäosassa, mahdollisuus siihen tarjotaan aina järjestyksessä seuraavalle tarjoajalle ja niin edelleen. Jos kaikki edellytysten mukaisen tarjouksen tehneet tarjoajat on käyty läpi löytämättä niiden joukosta toimittajaa Tanskan itäosaan, sille toimittajalle, joka on valittu Tanskan länsiosaa koskevan hankinnan osan toimittajaksi, valitaan myös Tanskan itäosaa koskevan hankinnan osan toimittajaksi. – –

– –”

15

Tarjousten jättämisen määräaikaan mennessä SKI sai tarjoukset Audio Visionary Music A/S:ltä (jäljempänä AVM) ja BibMedialta, jotka molemmat jättivät tarjouksen kaikista osista.

16

Katsottuaan, että BibMedia oli tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, SKI valitsi sen sopimuspuoleksi osan 2 (länsi) osalta ja tarjoutui tekemään sopimuksen AVM:n kanssa osasta 1 (itä) sillä ehdolla, että tämä suostuu toimittamaan kyseiseen osaan kuuluvaa tavaraa ja suorittamaan siihen kuuluvia palveluja BibMedian tarjoamilla hinnoilla, joista oli ilmoitettu AVM:lle.

17

AVM suostui tähän, ja SKI ilmoitti sopimuspuolten valintaa koskevasta päätöksestään 21.4.2020.

18

AVM valitti 30.4.2020 päätöksestä Klagenævnet for Udbudille (hankintamenettelyjen valituslautakunta, Tanska, jäljempänä valituslautakunta).

19

Valituslautakunta katsoi 14.1.2021 antamassaan päätöksessä, että SKI oli rikkonut julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momenttia valitessaan osien 1 ja 2 sopimuspuolet menettelyssä, jonka säännöt asiallisesti mahdollistivat sen, että kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja muuttaa tarjoustaan tarjousten tekemiselle asetetun määräajan jälkeen tullakseen valituksi osan 1 sopimuspuoleksi (jäljempänä 14.1.2021 annettu päätös).

20

Päätöksensä perusteluissa valituslautakunta totesi, että tarjoaja oli voinut muuttaa tarjouksensa olennaista ehtoa, nimittäin hintaa, tavalla, joka on hankintaviranomaiselle edullinen ja joka antaa tarjoajalle mahdollisuuden parantaa tarjoustaan saadakseen hankinnan osan. Päätöksen perustelujen mukaan tällainen menettelytapa on yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteisiin perustuvan neuvottelukiellon vastainen.

21

SKI teki 9.7.2021 valituksen 14.1.2021 annetusta päätöksestä Retten i Glostrupiin (Glostrupin alioikeus, Tanska).

22

Valitus siirrettiin 7.12.2021 käsiteltäväksi Østre Landsretiin (Itä-Tanskan ylioikeus), joka toimii asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena ja joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

23

Kyseinen tuomioistuin katsoo, että vaikka unionin tuomioistuin on jo täsmentänyt direktiivin 2014/24 18 artiklasta johtuvan neuvottelukiellon ulottuvuutta tarjouksessa olevien varaumien, alihankinnan ja lisätietojen huomioon ottamisen mahdollisuuden osalta, se ei vielä ole täsmentänyt sitä, onko neuvottelukielto direktiivin 46 artiklan mukaan osiin jaettua hankintaa koskevan avoimen menettelyn yhteydessä esteenä sille, että tarjoaja, joka ei ole tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, valitaan sopimuspuoleksi hankinnan osalle sillä ehdolla, että tämä suostuu kyseisen osan yhteydessä toimittamaan tavaraa ja suorittamaan hankinnan kohteena olevia palveluja samaan hintaan kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja.

24

Tässä tilanteessa Østre Landsret on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Estävätkö [direktiivin 2014/24] 18 artiklan mukaiset avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet ja niistä seuraava neuvottelukielto sen, että kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle annetaan direktiivin 27 ja 46 artiklassa tarkoitetussa osiin jaettua hankintaa koskevassa avoimessa menettelyssä tarjousten jättämisen määräajan umpeuduttua ja tarjouspyyntöasiakirjassa etukäteen määritetyn mukaisesti mahdollisuus toimittaa tarjotut tiettyyn osaan kuuluvat tavarat ja palvelut samoilla ehdoilla kuin tarjoaja, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja joka on siksi valittu samanaikaisesti hankinnan kohteena olleen toisen hankinnan osan sopimuspuoleksi?”

25

Unionin tuomioistuin on toistuvasti korostanut, että SEUT 267 artiklalla luotu menettely on unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisen yhteistyön väline, jonka avulla unionin tuomioistuin esittää kansallisille tuomioistuimille ne unionin oikeuden tulkintaan liittyvät näkökohdat, joita nämä tarvitsevat ratkaistakseen käsiteltävikseen saatetut asiat, ja että ennakkoratkaisupyynnön esittämisen perusteena ei ole neuvoa-antavien lausuntojen esittäminen yleisistä tai hypoteettisista kysymyksistä vaan oikeusriidan todelliseen ratkaisemiseen erottamattomasti liittyvä tarve (tuomio 9.1.2024, G. ym. (Tuomareiden nimittäminen yleisiin tuomioistuimiin Puolassa), C‑181/21 ja C‑269/21, EU:C:2024:1, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuin on myös muistuttanut, että sekä SEUT 267 artiklan sanamuodon että rakenteen perusteella ennakkoratkaisumenettely edellyttää muun muassa, että kansallisessa tuomioistuimessa todella on vireillä oikeusriita, jossa tämän on annettava ratkaisu, jossa otetaan huomioon ennakkoratkaisuasiassa annettu tuomio (tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny, C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Tässä asiassa unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle 13.10.2023 esittämässään selvityspyynnössä pyytänyt tätä täsmentämään, onko SKI:lla Tanskan oikeuden mukaan edelleen oikeussuojan tarve pääasiassa, vaikka riidanalaista tarjouspyyntömenettelyä ei ole jatkettu 14.1.2021 annetun päätöksen jälkeen, vaan se on korvattu uudella tarjouspyyntömenettelyllä, kuten BibMedian kirjallisista huomautuksista ilmenee.

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on 27.11.2023 vastannut selvityspyyntöön myöntävästi viitaten muun muassa oikeussuojan tarvetta hallinto-oikeudellisissa asioissa koskevaan tanskalaiseen oikeuskäytäntöön.

28

Kun kyseinen tuomioistuin on siten esittänyt, että pääasian ratkaisemiselle on kansallisen oikeuden mukaan oikeudellinen intressi ja että mainitun tuomioistuimen on annettava pääasiassa ratkaisu, jossa ennakkoratkaisu voidaan ottaa huomioon, esitetty kysymys ei ole luonteeltaan hypoteettinen, ja sen on siksi katsottava täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä mainitut yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet ovat esteenä sille, että osiin jaettua hankintaa koskevassa hankintamenettelyssä kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan hankinnan osan sopimuspuoleksi hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sillä ehdolla, että tämä suostuu toimittamaan kyseiseen hankinnan osaan kuuluvat tavarat ja suorittamaan siihen kuuluvat palvelut samaan hintaan kuin tarjoaja, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja joka on siksi valittu hankinnan toisen osan, joka on ensiksi mainittua osaa suurempi, sopimuspuoleksi.

30

Direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohdassa vahvistetulla yhdenvertaisen kohtelun periaatteella pyritään edistämään julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten välisen terveen ja toimivan kilpailun kehittymistä, ja se kuuluu julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjä koskevien unionin sääntöjen ydinsisältöön. Tämän periaatteen mukaisesti tarjoajien on oltava yhdenvertaisessa asemassa sekä silloin, kun ne laativat tarjouksiaan, että silloin, kun hankintaviranomainen arvioi niiden tekemiä tarjouksia (ks. vastaavasti tuomio 3.6.2021, Rad Service ym.,C‑210/20, EU:C:2021:445, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Avoimuuden periaatteella, josta myös säädetään 18 artiklan 1 kohdassa, on tarkoitus taata, ettei hankintaviranomainen harjoita suosintaa tai käytä mielivaltaa. Tämä periaate edellyttää, että hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa ensinnäkin siten, että kaikki kohtuullisen valistuneet ja tavanomaisen huolelliset tarjoajat voivat ymmärtää niiden täsmällisen laajuuden ja tulkita niitä samalla tavalla, ja toiseksi siten, että hankintaviranomaiset voivat tosiasiallisesti tarkistaa, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevan hankinnan arviointiperusteita (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2017, Casertana Costruzioni, C‑223/16, EU:C:2017:685, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet ovat julkisessa hankintamenettelyssä esteenä kaikenlaiselle hankintaviranomaisen ja tarjoajan väliselle neuvottelulle, mikä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kun tarjous on jätetty, sitä ei voida muuttaa hankintaviranomaisen eikä tarjoajan aloitteesta (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2017, Casertana Costruzioni, C‑223/16, EU:C:2017:685, 35 kohta ja tuomio 3.6.2021, Rad Service ym.,C‑210/20, EU:C:2021:445, 43 kohta).

33

Sen kaltainen julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemistä koskeva menettelytapa, joka ilmenee pääasiassa riidanalaisen tarjouspyyntömenettelyn tarjouspyyntöasiakirjoista ja jonka mukaan hankinta on jaettu osiin, joista suurin annetaan tarjoajalle, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, kun taas arvoltaan vähäisempi osa hankinnasta annetaan kilpailun säilyttämiseksi kyseisellä talouden alalla ensisijaisesti tarjoajalle, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen, sillä ehdolla, että tämä suostuu suorittamaan tämän osan samaan hintaan kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja, ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista neuvotteluelementtiä edellä mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetussa merkityksessä.

34

Tältä osin on todettava, että tällainen julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemistä koskeva menettelytapa takaa kaikkien hankinnan osien kohdalla edullisimman tarjotun hinnan kriteerin noudattamisen, eikä se anna hankintaviranomaiselle mahdollisuutta poiketa tästä kriteeristä tai pyytää tarjoajaa muuttamaan tarjoustaan, sillä hankintaviranomaisen on käytettävä ennen tarjousten tekemisen määräajan päättymistä tarjottuja hintoja ja noudatettava näihin hintoihin perustuvaa paremmuusjärjestystä koko menettelyn ajan.

35

Tällaisessa hankintamenettelyssä ennen tarjousten tekemisen määräajan päättymistä tarjotut hinnat määräävät nimittäin välittömästi ja lopullisesti tarjoajien keskinäisen järjestyksen. Tässä järjestyksessä alimman hinnan tarjonnut tarjoaja on ensimmäisellä sijalla ja koko hankinnasta sovitaan kyseisen tarjoajan tarjoamalla hinnalla.

36

Tarjouspyyntöasiakirjoissa kokonaistaloudellisesti toiseksi alimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle annettu mahdollisuus tulla valituksi hankinnan osan sopimuspuoleksi perustuu yksinomaan siihen, että tämä tarjoaja on toisella sijalla järjestyksessä, joka perustuu tarjouksissa tarjottuihin hintoihin, kuten hankinta-asiakirjoista nimenomaisesti ilmenee.

37

Se, käytetäänkö tätä mahdollisuutta vai ei, riippuu siitä, suostuuko kyseinen tarjoaja suorittamaan kyseisen hankinnan osan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan tarjoamasta hinnasta. Tämä ehto on yksi tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyistä hankintamenettelyn yksityiskohtaisista säännöistä. Jos kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja ei suostu käyttämään tätä hintaa, tarjottuihin hintoihin perustuvassa järjestyksessä kolmantena olevan tarjoajan on otettava kantaa samaan kysymykseen ja niin edelleen tarjousten paremmuusjärjestyksessä niin kauan, kun yksikään tarjoaja ei ole suostunut käyttämään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan tarjoamaa hintaa. Jos toisella sijalla oleva tarjoaja ja kaikki sitä alemmilla sijoilla olevat tarjoajat kieltäytyvät suorittamasta hankinnan osan kyseisestä hinnasta, kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan sopimuspuoleksi kaikkien hankinnan osien osalta.

38

Mikään niistä päätöksistä, jotka toisella sijalla ja sitä alemmilla sijoilla olevat tarjoajat voivat tehdä, eivät merkitse niiden tarjousten tekemiselle asetetussa määräajassa tekemien tarjousten muuttamista eivätkä neuvotteluja hankintaviranomaisen kanssa. Kukaan tarjoajista ei nimittäin voi muuttaa sijoitustaan tarjoajien keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä eikä sitä hintaa, josta hankintasopimukset hankinnan eri osista tehdään, muuttamalla tarjoustaan tai käymällä jonkinlaisia neuvotteluja.

39

Edellä sanotusta seuraa, että sen kaltainen hankintaa koskeva menettelytapa, josta pääasiassa on kyse, liittyy – yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita loukkaamatta – direktiivin 2014/24/EY 46 artiklassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa hankintaviranomainen päättää toteuttaa hankinnan erillisinä osina ja jossa se täsmentää hankinta-asiakirjoissa, voiko tarjouksen tehdä yhdestä, useammasta vai kaikista osista, ja ilmoittaa, mitä puolueettomia ja syrjimättömiä kriteerejä sovelletaan hankinnan eri osien sopimuspuolten valintaan.

40

Tältä osin sillä seikalla, että asiassa on kyse mainitun direktiivin 27 artiklassa tarkoitetusta avoimesta hankintamenettelystä, ei ole merkitystä, koska tämän tuomion 33–38 kohdassa esitetyt näkökohdat voivat yhtä lailla soveltua myös direktiivin 28 artiklassa tarkoitettuun rajoitettuun menettelyyn, kun ne talouden toimijat, joilta on pyydetty tarjous, ovat jättäneet hintatarjouksensa.

41

Edellä sanottu huomioon ottaen esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä mainitut yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet eivät ole esteenä sille, että osiin jaettua hankintaa koskevassa hankintamenettelyssä kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan hankinnan osan sopimuspuoleksi hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sillä ehdolla, että tämä suostuu toimittamaan kyseiseen hankinnan osaan kuuluvat tavarat ja suorittamaan siihen kuuluvat palvelut samaan hintaan kuin tarjoaja, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja joka on siksi valittu hankinnan toisen osan, joka on ensiksi mainittua osaa suurempi, sopimuspuoleksi.

42

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 18 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

kyseisessä säännöksessä mainitut yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet eivät ole esteenä sille, että osiin jaettua hankintaa koskevassa hankintamenettelyssä kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan hankinnan osan sopimuspuoleksi hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sillä ehdolla, että tämä suostuu toimittamaan kyseiseen hankinnan osaan kuuluvat tavarat ja suorittamaan siihen kuuluvat palvelut samaan hintaan kuin tarjoaja, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja joka on siksi valittu hankinnan toisen osan, joka on ensiksi mainittua osaa suurempi, sopimuspuoleksi.