–

Défense Active des Amateurs d’Armes ASBL, NG ja WL, edustajanaan F. Judo, advocaat,

–

Belgian hallitus, asiamiehinään C. Pochet ja L. Van den Broeck, avustajinaan S. Ronse ja G. Vyncke, advocaten,

–

Euroopan parlamentti, asiamiehinään J. Étienne, M. Menegatti ja R. van de Westelaken,

–

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään J. Lotarski, K. Pleśniak ja L. Vétillard,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään R. Tricot ja C. Valero,

kuultuaan julkisasiamiehen 24.11.2022 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

ottaen huomioon 28.2.2023 annetun määräyksen suullisen käsittelyn aloittamisesta uudelleen ja 8.5.2023 pidetyssä istunnossa esitetyn,

–

Belgian hallitus, asiamiehenään C. Pochet, avustajinaan S. Ronse ja G. Vyncke, advocaten,

–

Euroopan parlamentti, asiamiehinään M. Menegatti ja R. van de Westelaken,

–

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään K. Pleśniak ja L. Vétillard,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään R. Tricot ja C. Valero,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 18.6.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY (EYVL 1991, L 256, s. 51), sellaisena kuin se oli muutettuna 17.5.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/853 (EUVL 2017, L 137, s. 22), 7 artiklan 4 a kohdan pätevyyttä.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä Défense Active des Amateurs d’Armes ASBL, NG ja WL (jäljempänä yhdessä DAAA ym.) ja toisaalta Conseil des ministres (ministerineuvosto, Belgia) ja joka koskee muun muassa sellaisen Belgian lain säännöksen pätevyyttä, jossa ei säädetä siirtymätoimenpiteenä mahdollisuudesta jatkaa sellaisten itselataavien kertatuliaseiden hallussapitoa, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi ja jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017, mutta jossa säädetään tällaisesta mahdollisuudesta silloin, kun tällaisia itselataavia kertatuliaseita ei ole muunnettu tällä tavoin.

3

Direktiivin 91/477 viidennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”tämä sääntely lisää jäsenvaltioiden välistä keskinäistä luottamusta henkilöiden turvallisuuden takaamisen alalla siinä määrin kuin se perustuu osittain yhdenmukaistettuihin lainsäädäntöihin; tätä tarkoitusta varten olisi säädettävä luokituksesta niiden ampuma-aseiden osalta, joiden hankinta ja hallussapito on kielletty yksityishenkilöiltä tai edellyttää lupaa tai ilmoitusta”.

4

Direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna 21.5.2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/51 (EUVL 2008, L 179, s. 5), 1 artiklan 1 kohdan sanamuoto oli seuraava:

”Tässä direktiivissä ’tuliaseella’ tai ’ampuma-aseella’ tarkoitetaan kannettavaa piipulla varustettua asetta, jolla voidaan palavan ajoaineen avulla ampua hauleja, luoteja tai muita ammuksia, taikka joka on tarkoitettu niiden ampumiseen tai joka voidaan muuntaa ampumakelpoiseksi, jollei sitä ole jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jollakin liitteessä I olevassa III kohdassa mainitulla perusteella. Ampuma-aseet luokitellaan liitteessä I olevassa II kohdassa.

Tässä direktiivissä katsotaan, että esine voidaan muuntaa ampumaan palavan ajoaineen avulla hauleja, luoteja tai muita ammuksia, jos

5

Direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2008/51, liitteessä I olevan II osan A kohdan sanamuodon mukaan ”B luokka[an] – Luvanvaraiset ampuma-aseet” kuuluivat muun muassa seuraavat aseet:

– –

6

Direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2008/51, liitteessä I olevassa III osassa säädettiin seuraavaa:

”Tässä liitteessä ampuma-aseina ei pidetä esineitä, jotka vastaavat määritelmää, mutta jotka:

– –”

7

Direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 1 artiklan 1 kohdan 1 ja 3–5 alakohdassa oli seuraavat määritelmät:

– –

8

Direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Jäsenvaltiot voivat päättää vahvistaa tai uudistaa A luokan 6, 7 tai 8 kohtaan kuuluvia itselataavia kertatuliaseita koskevat luvat taikka jatkaa niitä sellaisten ampuma-aseiden osalta, jotka kuuluivat B luokkaan ja jotka on hankittu ja rekisteröity laillisesti ennen 13 päivää kesäkuuta 2017, tässä direktiivissä säädettyjen muiden edellytysten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia tämän direktiivin – – mukaisesti jäsenvaltioissa luvan saaneiden muiden henkilöiden hankkia tällaisia ampuma-aseita.”

9

Direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, liitteessä I olevan II osan A kohdan mukaan ”A luokka – Kielletyt ampuma-aseet” kattoi seuraavat aseet:

10

Direktiivin 2017/853 johdanto-osan 20 ja 31 perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

– –

11

Direktiivi 91/477 kumottiin ja korvattiin aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 24.3.2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2021/555 (EUVL 2021, L 115, s. 1).

12

Erinäisistä rikosoikeutta ja uskonnollisia yhdyskuntia koskevista säännöksistä sekä kuolinavusta 28.5.2002 annetun lain ja työ- ja sosiaalioikeutta koskevista rikoksista annetun lain muuttamisesta 5.5.2019 annetun lain (loi portant des dispositions diverses en matière pénale et en matière de cultes, et modifiant la loi du 28 mai 2002 relative à l’euthanasie et le Code pénal social; Moniteur belge 24.5.2019, s. 50023; jäljempänä 5.5.2019 annettu laki) 151–163 §:llä muutettiin useita aseisiin liittyvästä taloudellisesta ja yksityisestä toiminnasta 8.6.2006 annetun lain (loi réglant des activités économiques et individuelles avec des armes; Moniteur belge 9.6.2006, s. 29840; jäljempänä 8.6.2006 annettu laki) säännöksiä muun muassa direktiivin 2017/853 saattamiseksi osittain osaksi Belgian oikeusjärjestystä.

13

Näin ollen 5.5.2019 annetun lain 153 §:n 3 kohta annettiin direktiivin 91/477 liitteessä I olevan II osan A kohdassa olevan A luokan 6 ja 8 kohdan saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä muuttamalla 8.6.2006 annetun lain 3 §:n 1 momenttia seuraavasti:

”Kiellettyjä ovat seuraavat aseet:

– –

14

Kyseistä 3 §:ää muutettiin 5.5.2019 annetun lain 153 §:n 5 kohdalla lisäämällä siihen 4 momentti, jonka sanamuoto on seuraava:

”Ampuma-aseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai jotka on muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, ja ampuma-aseet, jotka eivät ole näihin tarkoituksiin muunnettuja ja joiden ainoana käyttötarkoituksena on edellä mainittujen patruunoiden tai aineiden ampuminen, säilytetään siinä luokassa, johon ne luokiteltiin edellä 1 ja 3 momentin mukaisesti.”

15

Kyseisellä lailla muutettiin myös 8.6.2006 annettua lakia lisäämällä sen 2 §:ään 26°/1 kohta, jossa määritellään kunnialaukauksiin käytettävien aseiden ja ääniaseiden käsite siten, että sillä tarkoitetaan ”ampuma-aseita, jotka on erityisesti valmistettu tai muunnettu yksinomaan paukkupatruunoita käyttäviksi ja tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi teatteriesityksissä, valokuvauksessa, elokuva- ja televisiokuvauksissa, historiallisten tapahtumien uudelleenlavastuksissa, paraateissa, urheilutapahtumissa ja koulutuksessa”.

16

Belgian lainsäätäjä käytti 5.5.2019 annetun lain 163 §:ssä direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdassa tarjottua mahdollisuutta ja lisäsi 8.6.2006 annettuun lakiin 45/2 §:n, jossa säädetään seuraavaa:

”Henkilöt, jotka ovat ennen 13.6.2017 laillisesti hankkineet ja rekisteröineet 3 §:n 1 momentin 19 ja 20 kohdassa tarkoitetun tyyppisen aseen joko aseluvan, metsästyslupaan, vartijakorttiin tai urheiluampujalupaan perustuvan rekisteröinnin tai luvan saaneen henkilön rekisteröitymisen perusteella, voivat edelleen pitää hallussaan kyseistä asetta edellyttäen, että muut aseiden hallussapitoa koskevat lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Kyseinen ase voidaan luovuttaa ainoastaan – – urheiluampujille sekä luvan saaneille asekauppiaille, keräilijöille tai museoille. Ampuma-ase voidaan myös tehdä ampumakelvottomaksi – – tai siitä voidaan luopua.”

17

DAAA ym. nostivat 22.11.2019 Cour constitutionnellessa (perustuslakituomioistuin, Belgia) kanteen, jossa ne vaativat muun muassa 5.5.2019 annetun lain 153 §:n 5 kohdan kumoamista. Ne katsovat, että kyseinen säännös on ristiriidassa muun muassa useiden Belgian perustuslain säännösten kanssa ja perusoikeuskirjan 49 artiklan kanssa ja että sillä loukataan luottamuksensuojan periaatetta siltä osin kuin siinä säädetään lähinnä, että ampuma-aseista, joita myytiin Belgiassa vapaasti 3.6.2019 saakka, eli aseista, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai jotka on muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, ja ampuma-aseista, jotka eivät ole näihin tarkoituksiin muunnettuja ja joiden ainoana käyttötarkoituksena on edellä mainittujen patruunoiden tai aineiden ampuminen, tulee kyseisestä päivästä alkaen luvanvaraisia tai kiellettyjä, eikä siinä säädetä siirtymäsäännöksiä sellaisille henkilöille, jotka ovat laillisesti hankkineet ja rekisteröineet tällaisia ampuma-aseita ennen mainittua päivää. Samasta päivästä alkaen nämä henkilöt ovat siten vaarassa joutua rikossyytteeseen sen vuoksi, että heillä on hallussaan tällaisia ampuma-aseita, vaikka heillä ei väitetysti ollut tilaisuutta valmistautua noudattamaan tätä 153 §:n 5 kohtaa.

18

Lisäksi DAAA ym. katsovat, että mainitussa 153 §:n 5 kohdassa säädetään erilaisesta kohtelusta tällaisten muunnettujen ampuma-aseiden haltijoiden ja sellaisten muiden ampuma-aseiden haltijoiden välillä, joista myös on tullut 5.5.2019 annetun lain voimaantulon jälkeen kiellettyjä aseita mutta joihin sovelletaan kyseisen lain 163 §:ssä säädettyä siirtymäjärjestelyä. Tämä erilainen kohtelu ei kuitenkaan ole niiden mukaan merkityksellinen oikeusvarmuuden edistämistä koskevan tavoitteen kannalta eikä se ole kohtuullisesti perusteltavissa, koska muunnettujen ampuma-aseiden haltijoilla ei ole mahdollisuutta noudattaa uusia sääntöjä ja välttää mahdolliset rikossyytteet.

19

Lisäksi DAAA ym. katsovat, että tällä säännöksellä toteutetaan tosiasiallinen pakkolunastus, koska sen seurauksena laillisesti hankitun ampuma-aseen haltijoilla ei yhtäkkiä ole enää oikeutta sen hallussapitoon. Koska tällaiseen omaisuudensuojan loukkaamiseen ei ole liitetty täysimääräistä ja etukäteen suoritettavaa korvausta, kyseisellä säännöksellä loukataan tätä oikeutta.

20

Cour constitutionnelle toteaa, että 5.5.2019 annetun lain 153 §:n 5 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen lain 163 §:n kanssa, ei säädetä siirtymäjärjestelystä sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka ovat laillisesti hankkineet ja rekisteröineet ennen 13.6.2017 ampuma-aseen, joka on muunnettu yksinomaan paukkupatruunoita käyttäväksi aseeksi. Kyseisessä laissa ei myöskään säädetä siitä, millä tavalla henkilöt, jotka ovat ennen tätä päivää laillisesti hankkineet tällaisen aseen, voivat noudattaa aseeseen sovellettavia uusia sääntöjä, jotka johtuvat samasta laista, eli kun kyseessä on joko kielletty ase tai luvanvarainen ase. Kun lainsäätäjä tiukentaa olemassa olevaa järjestelmää, sen olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että henkilöillä, jotka ovat laillisesti hankkineet tällaisen aseen vanhan järjestelmän aikana, on mahdollisuus noudattaa uutta lainsäädäntöä.

21

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää tältä osin, että ennen 5.5.2019 annetun lain 153 §:n 5 kohdan voimaantuloa ampuma-aseita, jotka oli muunnettu ampumaan yksinomaan paukkupatruunoita, myytiin Belgiassa vapaasti riippumatta siitä, mihin luokkaan ne olisivat kuuluneet ilman tällaista muuntamista. Kyseisen säännöksen voimaantulon jälkeen henkilöillä, jotka olivat ennen 13.6.2017 hankkineet ja rekisteröineet tällaisen ampuma-aseen, joka ilman tätä muuntamista kuului kiellettyjen aseiden luokkaan, oli yhtäkkiä hallussaan kielletty ase, jota he eivät voineet pitää tai josta he eivät voineet hankkiutua eroon.

22

Samoin mainitun säännöksen voimaantulon jälkeen henkilöillä, joilla ei ollut vaadittua lupaa ampuma-aseeseen, joka on muunnettu ampumaan yksinomaan paukkupatruunoita, ja jotka olivat ennen 13.6.2017 hankkineet ja rekisteröineet tällaisen ampuma-aseen, joka ilman tätä muuntamista kuului luvanvaraisten aseiden luokkaan, oli yhtäkkiä omistuksessaan ampuma-ase, jota heillä ei 8.6.2006 annetun lain 11 §:n 1 momentin nojalla voinut olla hallussaan. Koska viimeksi mainitussa säännöksessä edellytetään, että tällainen lupa on saatava ”ennen” kyseisen aseen hankkimista, asianomaisilla henkilöillä ei myöskään ole mahdollisuutta saattaa tilannettaan lainmukaiseksi.

23

Cour constitutionnelle katsoo, että 5.5.2019 annetun lain 153 §:n 5 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen lain 163 §:n kanssa, otetaan käyttöön erilainen kohtelu yhtäältä niiden henkilöiden, jotka ovat ennen 13.6.2017 laillisesti hankkineet ja rekisteröineet 8.6.2006 annetun lain 3 §:n 1 momentin 19 ja 20 kohdassa tarkoitetun itselataavan kertatuliaseen, ja toisaalta niiden henkilöiden välillä, jotka ovat ennen kyseistä päivää laillisesti hankkineet ja rekisteröineet saman lain 3 §:n 4 momentissa tarkoitetun ampuma-aseen, joka on muunnettu yksinomaan paukkupatruunoita ampuvaksi aseeksi. Vaikka nämä kaksi henkilöryhmää ovat laillisesti hankkineet ja rekisteröineet ampuma-aseensa silloin, kun heidän ei vielä oletettu tietävän, että ampuma-aseeseen sovellettavia sääntöjä tultaisiin muuttamaan, vain ensimmäiseen ryhmään kuuluviin henkilöihin sovelletaan siirtymäjärjestelmää, jonka nojalla he voivat jatkaa tällä hetkellä kielletyn itselataavan kertatuliaseensa hallussapitoa, mikäli muut aseiden hallussapitoa koskevat lakisääteiset edellytykset täyttyvät.

24

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tämä erilainen kohtelu perustuu direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohtaan, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat säätää siirtymäjärjestelystä sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka ovat ennen 13.6.2017 laillisesti hankkineet ja rekisteröineet itselataavan kertatuliaseen, josta säädetään direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, liitteessä I olevan II osan A kohdassa olevan ”A luok[an] – Kielletyt ampuma-aseet” 6–8 kohdassa (jäljempänä A luokan 6–8 kohta), kun taas yhdessäkään direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, säännöksessä ei sen mukaan sallita mahdollisuutta säätää siirtymäjärjestelystä sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka ovat ennen kyseistä päivää laillisesti hankkineet ja rekisteröineet ampuma-aseen, joka on muunnettu yksinomaan paukkupatruunoita ampuvaksi aseeksi.

25

Näin ollen herää kysymys, onko kyseinen 7 artiklan 4 a kohta yhteensopiva perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan ja 20 ja 21 artiklan sekä luottamuksensuojan periaatteen kanssa siltä osin kuin siinä ei sallita, että jäsenvaltiot voivat säätää siirtymäjärjestelystä sellaisia ampuma-aseita varten, joista säädetään direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, liitteessä I olevan II osan A kohdassa olevan ”A luok[an] – Kielletyt ampuma-aseet” 9 kohdassa (jäljempänä A luokan 9 kohta) ja jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017, vaikka siinä sallitaan, että jäsenvaltiot voivat säätää siirtymäjärjestelystä sellaisia A luokan 6–8 kohtaan kuuluvia ampuma-aseita varten, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen kyseistä päivää.

26

Tämän perusteella Cour constitutionnelle päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko direktiivin [91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853,] 7 artiklan 4 a kohta, luettuna yhdessä [saman direktiivin liitteessä I olevan II osan A kohdassa olevan ”A luokan – Kielletyt ampuma-aseet” 6–9 kohdan kanssa], ristiriidassa perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan ja 20 ja 21 artiklan sekä luottamuksensuojan periaatteen kanssa siltä osin kuin siinä ei sallita sitä, että jäsenvaltiot säätävät siirtymäjärjestelystä sellaisten A luokan 9 kohdassa tarkoitettujen ampuma-aseiden osalta, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017, vaikka siinä sallitaan se, että jäsenvaltiot säätävät tällaisesta siirtymäjärjestelystä A luokan 6–8 kohdassa tarkoitettujen sellaisten aseiden osalta, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017?”

27

Komissio toteaa yhtäältä, että direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdassa sallitaan jäsenvaltioille vain se, että ne vahvistavat tai uudistavat voimassa olevat luvat taikka jatkavat niitä, ja toisaalta, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Belgiassa itselataavat kertatuliaseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoilla, eivät olleet luvanvaraisia ennen direktiivin 2017/853 saattamista osaksi Belgian oikeusjärjestystä, vaan niitä myytiin vapaasti.

28

Vaikka siis oletettaisiin, että kyseisen 7 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetaan myös A luokan 9 kohtaan kuuluvia ampuma-aseita, Belgian kuningaskunta ei komission mukaan olisi voinut käyttää niiden osalta kyseisessä säännöksessä tarjottua mahdollisuutta. Ennakkoratkaisukysymykseen annettavalla vastauksella ei näin ollen ole sen mukaan vaikutusta pääasian kantajien tilanteeseen, sellaisena kuin se on kuvattu ennakkoratkaisupyynnössä, minkä vuoksi tämä kysymys on komission mukaan hypoteettinen.

29

Kun otetaan huomioon, että unionin oikeutta koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian kannalta, tässä yhteydessä on katsottava, että kun – kuten käsiteltävässä asiassa – ei ole ilmeistä, ettei unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkinnalla tai pätevyyden arvioinnilla ole mitään yhteyttä pääasian tosiseikkojen tai kohteen kanssa, väite, jonka mukaan kyseistä säännöstä ei voida soveltaa pääasiassa, ei liity ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamiseen vaan koskee esitetyn kysymyksen asiasisältöä (ks. vastaavasti tuomio 21.12.2023, BMW Bank ym., C‑38/21, C‑47/21 ja C‑232/21, EU:C:2023:1014, 114 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

30

Näin ollen ennakkoratkaisupyyntö on otettava tutkittavaksi.

31

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, liitteessä I olevan II osan A kohdassa olevan ”A luok[an] – Kielletyt ampuma-aseet” 6–9 kohdan kanssa, pätevä perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan ja 20 ja 21 artiklan sekä luottamuksensuojan periaatteen valossa.

32

Kuten sekä kyseisen tuomioistuimen esittämistä selityksistä että ennakkoratkaisukysymyksen sanamuodosta ilmenee, tämä kysymys perustuu olettamukseen siitä, että kyseisen 7 artiklan 4 a kohdassa sallitaan jäsenvaltioille siirtymäjärjestelystä säätäminen sellaisia A luokan 6–8 kohtaan kuuluvia ampuma-aseita varten, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017, mutta siinä ei sallita niille sitä A luokan 9 kohdan ampuma-aseita varten.

33

Näin ollen on aluksi selvitettävä, onko mainittua 7 artiklan 4 a kohtaa tulkittava siten, että siinä ei sallita jäsenvaltioille siirtymäjärjestelystä säätämistä sellaisia A luokan 9 kohdan ampuma-aseita varten, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017.

34

Sen määrittämiseksi, onko asian laita näin, on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kyseistä säännöstä tulkittaessa otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa tämä säännös on (tuomio 1.8.2022, Sea Watch, C‑14/21 ja C‑15/21, EU:C:2022:604, 115 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Lisäksi on niin, että yleisen tulkintaperiaatteen mukaan unionin toimea on tulkittava niin pitkälle kuin mahdollista tavalla, joka ei aseta sen pätevyyttä kyseenalaiseksi, ja kaiken unionin primaarioikeuden sekä erityisesti perusoikeuskirjan määräysten mukaisesti. Niinpä tilanteessa, jossa unionin johdetun oikeuden säännöstä voidaan tulkita eri tavoin, etusija on annettava tulkinnalle, jonka ansiosta tämä säännös on primaarioikeuden mukainen, eikä tulkinnalle, jonka johdosta säännöksen todetaan olevan ristiriidassa sen kanssa (tuomio 21.6.2022, Ligue des droits humains, C‑817/19, EU:C:2022:491, 86 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36

Ensinnäkin direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdan sanamuodosta on muistutettava, että kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltiot voivat muun muassa ”päättää vahvistaa tai uudistaa A luokan 6, 7 tai 8 kohtaan kuuluvia itselataavia kertatuliaseita koskevat luvat taikka jatkaa niitä sellaisten ampuma-aseiden osalta, jotka kuuluivat B luokkaan ja jotka on hankittu ja rekisteröity laillisesti ennen 13 päivää kesäkuuta 2017, tässä direktiivissä säädettyjen muiden edellytysten mukaisesti”.

37

Tästä sanamuodosta seuraa, että jäsenvaltioille kyseisessä säännöksessä annettua mahdollisuutta vahvistaa tai uudistaa luvat taikka jatkaa niitä sovelletaan vain A luokan 6–8 kohtaan kuuluviin itselataaviin kertatuliaseisiin, jotka kuuluivat ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2008/51, liitteessä I olevan II osan A kohdan ”B luok[kaan] – Luvanvaraiset tuliaseet” (jäljempänä B luokka) ja jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017. Mainitusta sanamuodosta ilmenee myös, että tämä mahdollisuus annetaan vain sillä edellytyksellä, että direktiivissä 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, säädettyjä muita edellytyksiä noudatetaan.

38

Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee ensinnäkin, että pääasian se osa, johon esitetty kysymys liittyy, koskee A luokan 9 kohtaan kuuluvia itselataavia kertatuliaseita, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017.

39

Seuraavaksi on todettava, että unionin tuomioistuimessa vireillä olevan menettelyn asianosaisten näkemykset eroavat toisistaan siltä osin kuin on kyse siitä, olivatko itselataavat kertatuliaseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai jotka on muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa luokiteltu B luokkaan. Erityisesti Euroopan unionin neuvosto, joka viittaa jäsenvaltioiden direktiivistä 91/477 tekemiin erilaisiin tulkintoihin, väittää, että ennen kuin A luokan 9 kohta lisättiin direktiivillä 2017/853, ei ollut selvää, kuuluivatko nämä ampuma-aseet B luokan soveltamisalaan.

40

Lopuksi on todettava, että kaikki 8.5.2023 pidetyn istunnon osallistujat väittivät sitä vastoin, että A luokan 9 kohtaan kuuluvat ampuma-aseet, jotka täyttävät samanaikaisesti sekä tämän 9 kohdan kriteerit että A luokan 6, 7 tai 8 kohdan kriteerit, voivat kuulua myös näihin viimeksi mainittuihin kohtiin.

41

Näissä olosuhteissa on niin, että jotta toiseksi voidaan ottaa huomioon asiayhteys, johon direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohta kuuluu, on selvitettävä, oliko asianomaiset ampuma-aseet yhtäältä luokiteltu B luokkaan ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa ja voivatko ne toisaalta kuulua samanaikaisesti sekä A luokan 9 kohtaan että A luokan 6, 7 tai 8 kohtaan.

42

Ensinnäkin siitä, oliko kyseiset ampuma-aseet luokiteltu ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa B luokkaan, on todettava, että – kuten julkisasiamies on pääasiallisesti todennut 24.11.2022 antamansa ratkaisuehdotuksen 52–55 kohdassa – A luokan 9 kohtaan kuuluvat itselataavat kertatuliaseet eli ampuma-aseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, täyttävät muuntamisestaan huolimatta kriteerit, joiden perusteella tuliaseen käsite määritellään sekä direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 1 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa että saman direktiivin, sellaisena kuin se oli ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa, 1 artiklan 1 kohdassa.

43

Kummankin säännöksen sanamuodosta nimittäin ilmenee, että tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta ampuma-aseena pidetään muun muassa kaikkia kannettavia piipulla varustettuja aseita, jotka on tarkoitettu palavan ajoaineen avulla ampumaan hauleja, luoteja tai muita ammuksia, mutta myös kaikkia kannettavia piipulla varustettuja aseita, jotka voidaan muuntaa ampumakelpoisiksi, kun otetaan huomioon, että esine voidaan muuntaa tällä tavoin, jos se on ampuma-aseen näköinen ja jos se on rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta muunnettavissa sellaiseksi.

44

Direktiivin 2017/853 johdanto-osan 20 perustelukappaleessa täsmennetään tältä osin, että riski kunnialaukauksiin käytettävien aseiden tai ääniaseiden ja muuntyyppisten paukkupanoksia ampuvien aseiden muuntamisesta varsinaisiksi ampuma-aseiksi on suuri. Lisäksi muun muassa johonkin A luokan 6–8 kohtaan kuuluvista itselataavista kertatuliaseista on todettava, että siltä osin kuin ne on tarkoitettu palavan ajoaineen avulla ampumaan hauleja, luoteja tai muita ammuksia ja sittemmin muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi ja jotka kuuluvat siten A luokan 9 kohtaan, on selvää, että ne voidaan palauttaa yhtä vaarallisiksi kuin ne aiemmin olivat, jotta niillä voidaan palavan ajoaineen avulla ampua hauleja, luoteja tai muita ammuksia.

45

Tätä arviointia tukee direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2008/51, liitteessä I oleva III osa, koska unionin lainsäätäjä on nimenomaisesti jättänyt siinä ampuma-aseen määritelmän ulkopuolelle muun muassa esineet, jotka on tehty pysyvästi ampumakelvottomiksi deaktivoimalla ne, millä varmistetaan, että kaikki niiden toiminnan kannalta olennaiset osat on tehty pysyvästi toimintakelvottomiksi siten, ettei niitä voida poistaa, asentaa uudelleen tai muuttaa tarkoituksena tehdä ampuma-aseesta uudelleen ampumakelpoinen. Kyseisessä liitteessä I olevassa III osassa ei sitä vastoin säädetty mistään tämäntyyppisestä ulkopuolelle jättämisestä sellaisten aseiden osalta, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi.

46

Direktiivin 2017/853 johdanto-osan 20 perustelukappaleessa tosin täsmennetään myös, että on tärkeää puuttua tällaisten muunnettujen ampuma-aseiden aiheuttamaan ongelmaan sisällyttämällä ne direktiivin 91/477 soveltamisalaan. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että tällaiset muunnetut ampuma-aseet ovat kuuluneet kyseisen direktiivin soveltamisalaan vasta direktiivin 2017/853 voimaantulosta lähtien. Koska mainitut aseet täyttävät direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2008/51, 1 artiklan 1 kohdassa esitetyn ampuma-aseen määritelmän, direktiivin 2017/853 johdanto-osan kyseisessä perustelukappaleessa oleva täsmennys on ymmärrettävä siten, että kun otetaan huomioon tämän tuomion 39 kohdassa esiin tuodut erilaiset tulkinnat, sillä on tarkoitus vahvistaa, että muunnetut ampuma-aseet kuuluvat direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, soveltamisalaan.

47

Edellä esitetystä seuraa, että asianomaisten ampuma-aseiden on katsottava olleen jo ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa luokiteltu B luokkaan, jonka 1 ja 4–7 kohdassa tarkoitettiin itselataavia kertatuliaseita.

48

Toiseksi siitä, voivatko itselataavat kertatuliaseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, kuulua samanaikaisesti A luokan 9 kohtaan ja A luokan 6, 7 tai 8 kohtaan, on todettava, että A luokan 9 kohta kattaa sen sanamuodon mukaan ”kaikki tähän luokkaan kuuluvat ampuma-aseet”, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi.

49

Näin ollen A luokan 9 kohdan sanamuodosta seuraa, että jotta ampuma-ase voisi kuulua A luokan tähän kohtaan, tällaisen aseen on yhtäältä täytettävä kriteerit, jotka asetetaan direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, liitteessä I olevan II osan A kohdan ”A luok[an] – Kielletyt ampuma-aseet”, 2, 3, 6, 7 tai 8 kohdassa (jäljempänä A luokan 2, 3, 6, 7 ja 8 kohta), ja toisaalta se on oltava muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi.

50

Tämä sanamuoto viittaa siten siihen, että se seikka, että ase on muunnettu tällä tavoin – mikä merkitsee, että se kuuluu A luokan 9 kohtaan – ei poista sen luokittelua A luokan 2, 3, 6, 7 tai 8 kohtaan. Yhtäältä nimittäin A luokan 9 kohtaan kuuluvat aseet täyttävät, kuten tämän tuomion 42 kohdassa todetaan, kriteerit, joiden perusteella direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 1 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa oleva tuliaseen käsite määritellään, ja toisaalta näissä A luokan 2, 3, 6, 7 ja 8 kohdassa ei tehdä eroa sen mukaan, onko niissä tarkoitetut ampuma-aseet muunnettu vai ei.

51

Siltä osin kuin kolmanneksi on kyse direktiivien 91/477 ja 2017/853 tavoitteista, ensinnäkin tämän viimeksi mainitun direktiivin johdanto-osan 20 perustelukappaleesta ja unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista direktiivin 2017/853 antamiseen johtaneen lainsäädäntömenettelyn tiedoista ilmenee, että sillä, että kyseisen lainsäädäntömenettelyn aikana lisättiin A luokan 9 kohta, oli tarkoitus selventää jäsenvaltioissa vallitsevan epäyhtenäisen tilanteen vuoksi, että ampuma-aseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, kuuluvat direktiivin 91/477 soveltamisalaan.

52

Kuten muun muassa komissio on todennut, mikään näistä seikoista ei sitä vastoin osoita, että unionin lainsäätäjä on halunnut tällä lisäyksellä jättää tällä tavalla muunnetut ampuma-aseet pois A luokan 2, 3, 6, 7, 8 kohdasta tai direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdan soveltamisalasta. Erityisesti yhdestäkään direktiivin 2017/853 johdanto-osan perustelukappaleesta ei käy ilmi, että A luokan 9 kohtaan kuuluvat aseet on suljettu pois A luokan näistä kohdista tai tästä soveltamisalasta.

53

Toiseksi, koska unionin lainsäätäjä on todennut direktiivin 2017/853 johdanto-osan 31 perustelukappaleessa, että tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, on katsottava, että kyseisen 7 artiklan 4 a kohdassa pyritään varmistamaan saavutettujen oikeuksien ja erityisesti perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa taatun omistusoikeuden kunnioittaminen siltä osin kuin siinä sallitaan pääasiallisesti, että jäsenvaltiot voivat pitää voimassa luvat, jotka on jo myönnetty A luokan 6–8 kohtaan kuuluville ampuma-aseille, jotka oli ennen kyseisen direktiivin voimaantuloa luokiteltu B luokkaan ja jotka oli laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017, joten direktiivissä 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, ei edellytetä, että tällaiset aseet pakkolunastetaan niiden hallussapitäjiltä (ks. vastaavasti tuomio 3.12.2019, Tšekki v. parlamentti ja neuvosto, C‑482/17, EU:C:2019:1035, 135 kohta).

54

Kun otetaan huomioon tämä tavoite varmistaa saavutettujen omistusoikeuksien kunnioittaminen, on niin, että vaikka kyseisen 7 artiklan 4 a kohdassa säädetään poikkeuksesta A luokan 6–8 kohtaan kuuluvien ampuma-aseiden hallussapitoa koskevaan kieltoon, sitä ei kuitenkaan voida tulkita tavalla, jonka vaikutuksena olisi, että sen soveltamisalasta suljettaisiin pois tällaiset aseet silloin, kun ne täyttävät myös A luokan 9 kohdassa asetetut lisäkriteerit. Kuten käsiteltävänä oleva ennakkoratkaisupyyntö osoittaa, tällainen tulkinta nostaisi esiin kysymyksiä mainitun 7 artiklan 4 a kohdan yhteensoveltuvuudesta perusoikeuskirjan 17 artiklan kanssa, vaikka tällä ensin mainitulla säännöksellä pyritään nimenomaan varmistamaan omistusoikeuden kunnioittaminen.

55

Kolmanneksi on todettava, että kun unionin lainsäätäjä antoi direktiivin 2017/853, se pyrki edelleen, muuttuvien turvallisuusriskien asiayhteydessä, direktiivin 91/477 johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa ilmoitettuun tavoitteeseen lujittaa jäsenvaltioiden välistä keskinäistä luottamusta henkilöiden turvallisuuden takaamisen alalla säätämällä tässä tarkoituksessa sellaisten ampuma-aseiden luokituksesta, joiden hankinta ja hallussapito on kielletty yksityishenkilöiltä taikka edellyttää lupaa tai ilmoitusta; kyseisellä tavoitteella itsellään pyritään varmistamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta (tuomio 3.12.2019, Tšekki v. parlamentti ja neuvosto, C‑482/17, EU:C:2019:1035, 54 kohta).

56

Lisäksi direktiivin 91/477 tavoitteena on varmistaa unionin kansalaisten yleinen turvallisuus (ks. vastaavasti tuomio 3.12.2019, Tšekki v. parlamentti ja neuvosto, C‑482/17, EU:C:2019:1035, 49 ja 126 kohta).

57

Mikään näistä tavoitteista ei kuitenkaan ole esteenä sille, että sellaisten ampuma-aseiden, jotka kuuluvat samanaikaisesti sekä A luokan 6, 7 tai 8 kohtaan että A luokan 9 kohtaan, haltijoihin voidaan soveltaa direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdassa säädettyä siirtymäjärjestelmää.

58

On nimittäin niin, että yhtäältä tällainen tulkinta on omiaan saavuttamaan sisämarkkinoiden toiminnan helpottamista koskevan tavoitteen.

59

Toisaalta unionin kansalaisten yleisen turvallisuuden varmistamisen tavoitteesta on todettava aluksi, että – kuten julkisasiamies on todennut 24.11.2022 antamansa ratkaisuehdotuksen 72 kohdassa – A luokan 9 kohdan kriteerit täyttävät ampuma-aseet vaikuttavat aiheuttavan vähemmän välitöntä vaaraa kuin yksinomaan A luokan 6–8 kohtaan kuuluvat ampuma-aseet, koska näillä viimeksi mainituilla voidaan sellaisenaan ampua luoteja tai ammuksia, kun taas ensin mainitut ainoastaan paukahtavat ja niistä vapautuu kaasuja, joten ensimmäiset ovat sellaisinaan vaarallisia, kun taas toisiin liittyy vain mahdollinen vaara siinä tapauksessa, että ne muunnetaan uudelleen.

60

Seuraavaksi on todettava, että direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdan sanamuodosta ilmenee, että tässä säännöksessä säädettyä mahdollisuutta sovelletaan vain ampuma-aseisiin, jotka on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen 13.6.2017. Tämä edellyttää kuitenkin muun muassa sitä, että direktiivissä 91/477, sellaisena kuin sitä sovellettiin ennen direktiivin 2017/853 voimaantuloa, tältä osin säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti turvallisuutta koskevia vaatimuksia on noudatettu.

61

Lopuksi on todettava, että tämä sanamuoto merkitsee, että ajankohtana, jona jäsenvaltio aikoo mainitun säännöksen nojalla vahvistaa tai uudistaa A luokan 6–8 kohtaan kuuluvia itselataavia kertatuliaseita koskevat luvat taikka jatkaa niitä, direktiivissä 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, asetettujen muiden, erityisesti turvallisuutta koskevien edellytysten on täytyttävä.

62

Kuten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat väittäneet 8.5.2023 pidetyssä istunnossa, unionin kansalaisten yleisen turvallisuuden varmistamista koskeva tavoite ei ilmeisestikään voisi vaarantua sen vuoksi, että samanaikaisesti sekä A luokan 6, 7 tai 8 kohtaan että A luokan 9 kohtaan kuuluvien ampuma-aseiden haltijat voivat hyötyä näihin A luokan 6–8 kohtaan kuuluville aseille jo myönnettyjen lupien voimassa pitämisestä direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdan nojalla.

63

Neljänneksi tämän 7 artiklan 4 a kohdan tällainen tulkinta, joka vastaa – kuten edellä esitetystä ilmenee – kyseisen säännöksen sanamuotoa ja asiayhteyttä sekä sen säännöstön rakennetta ja tavoitteita, jonka osa se on, ei myöskään tee tyhjäksi mainitun säännöksen eikä direktiivillä 2017/853 tehdyn A luokan 9 kohdan lisäämisen tehokasta vaikutusta.

64

Kuten muun muassa tämän tuomion 53 ja 54 kohdassa todetaan, tällä tulkinnalla nimittäin yhtäältä varmistetaan päinvastoin kyseisen 7 artiklan 4 a kohdan tehokas vaikutus siltä osin kuin sillä pyritään takaamaan saavutettujen oikeuksien ja erityisesti perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa taatun omistusoikeuden kunnioittaminen.

65

Toisaalta kyseinen tulkinta ei millään tavoin vaikuta tämän tuomion 51 kohdassa mainittuun selventämisen tavoitteeseen, johon unionin lainsäätäjä on pyrkinyt A luokan 9 kohdan lisäämisellä. Lisäksi, kuten tämän kohdan sanamuodosta ilmenee, se kattaa paitsi A luokan 6–8 kohtaan kuuluvat ampuma-aseet, jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi, mutta myös tällä tavalla muunnetut A luokan 2 ja 3 kohtaan kuuluvat ampuma-aseet, jotka eivät puolestaan kuuluneet direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdassa jäsenvaltioille annetun mahdollisuuden piiriin.

66

Kaiken edellä esitetyn perusteella direktiivin 91/477, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohtaa on näin ollen tulkittava siten, että siinä sallitaan jäsenvaltioiden käyttää mahdollisuutta, joka siinä säädetään kaikille A luokan 6–8 kohtaan kuuluville itselataaville kertatuliaseille, mukaan lukien sekä näihin A luokan kohtiin että A luokan 9 kohtaan kuuluville itselataaville kertatuliaseille.

67

Tästä seuraa, että tämän tuomion 32 kohdassa esitetty olettamus, jolle kysymys perustuu, on virheellinen.

68

Näin ollen on katsottava, että ennakkoratkaisukysymystä tutkittaessa ei ole tullut esille mitään, mikä vaikuttaisi direktiivin 91/466, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdan pätevyyteen perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan ja 20 ja 21 artiklan sekä luottamuksensuojan periaatteen valossa.

69

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Ennakkoratkaisukysymystä tutkittaessa ei ole tullut esille mitään, mikä vaikuttaisi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 18.6.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY, sellaisena kuin se oli muutettuna 17.5.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/853, 7 artiklan 4 a kohdan pätevyyteen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan ja 20 ja 21 artiklan sekä luottamuksensuojan periaatteen valossa.