Asia C-75/16

Livio Menini ja Maria Antonia Rampanelli

vastaan

Banco Popolare Società Cooperativa

(Tribunale Ordinario di Veronan esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt – Direktiivi 2008/52/EY – Direktiivi 2013/11/EU – 3 artiklan 2 kohta – Kuluttajien vastustus menettelyssä, jossa luottolaitos on vaatinut maksamismääräystä – Oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään sovittelumenettelyn käyttö pakolliseksi – Velvollisuus käyttää asianajajaa avustajana – Kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytys

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.6.2017

Kuluttajansuoja – Kuluttajien oikeudet – Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt – Direktiivi 2013/11 – Kansallinen säännöstö, jossa säädetään sovittelumenettelyn käyttö pakolliseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä – Sallittavuus – Edellytys – Kansallista säännöstöä, jossa säädetään, että sovittelumenettelyn yhteydessä kuluttajilla on oltava avustajinaan asianajaja ja että menettelystä on mahdollista vetäytyä vain, jos he osoittavat, että heillä on päätökseensä perusteltu syy, ei voida hyväksyä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11 2 artiklan 1 kohta)

Kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta 21.5.2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/11/EU (vaihtoehtoista kuluttajariitojen ratkaisua koskeva direktiivi) on tulkittava niin, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään sovittelumenettelyn käytöstä kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa riidoissa samoja riitoja koskevan kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä, siltä osin kuin mainitunlainen vaatimus ei estä osapuolia käyttämästä oikeuttaan saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mainittua direktiiviä on sitä vastoin tulkittava niin, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että mainitunlaisessa sovittelumenettelyssä kuluttajien on käytettävä avustajanaan asianajajaa ja että he voivat vetäytyä sovittelumenettelystä vain, jos he osoittavat, että heillä on päätökseensä perusteltu syy.

(ks. 71 kohta ja tuomiolauselma)