Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009PC0384

    Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen vaatimusten yksinkertaistamisesta ja tietyistä varainhoitoa koskevista säännöksistä

    /* KOM/2009/0384 lopull. - AVC 2009/0107 */

    52009PC0384




    [pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

    Bryssel 22.7.2009

    KOM(2009) 384 lopullinen

    2009/0107 (AVC)

    Ehdotus:

    NEUVOSTON ASETUS

    Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen vaatimusten yksinkertaistamisesta ja tietyistä varainhoitoa koskevista säännöksistä

    PERUSTELUT

    1. EHDOTUKSEN TAUSTA

    - Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

    Tämänhetkinen rahoitus- ja talouskriisi on tuonut mittavia haasteita Euroopan unionille. Sen vuoksi 11. ja 12. joulukuuta 2008 kokoontunut Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, joka käsittää sellaisten ensisijaisten toimien käynnistämisen, joilla on tarkoitus nopeuttaa Euroopan talouksien mukauttamista tämänhetkisiin haasteisiin.

    Vaikka kriisin kielteisten vaikutusten vastapainoksi on toteutettu useita merkittäviä toimia sekä yhteisössä että jäsenvaltioissa, kuten muutoksia koheesiopolitiikkaa koskevassa yhteisön lainsäädäntökehyksessä, rahoituskriisin todelliset vaikutukset alkavat vasta nyt tuntua laajalti reaalitaloudessa ja työmarkkinoilla. Komissio antoi 3. kesäkuuta tiedonannon ”Yhteinen sitoutuminen työllisyyteen”, jossa ehdotettiin jatkotoimia edistämään uusien työpaikkojen luomista ja torjumaan kriisin vaikutuksia työpaikkoihin.

    Kansallisiin rahoitusresursseihin kohdistuu entistä enemmän paineita, joiden lievittämiseksi tarvitaan lisätoimia yhteisön rahoituksen käytön edistämiseksi ja kriisin torjumiseksi kaikkien käytettävissä olevien rahastojen käyttöön ottamisella ja niiden toiminnan nopeuttamisella. Edellä mainitun tiedonannon mukaisesti erityisesti ESR:a olisi hyödynnettävä nopean elvytyksen paketeissa.

    Vallitsevassa kriisissä on erityisen tärkeää varmistaa koheesio-ohjelmien sujuva täytäntöönpano, sillä ne ovat tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino tukea reaalitaloutta. Ohjelmakaudella 2007–2013 koheesiopolitiikan rahoitusvarat ovat yhteensä 347 miljardia euroa. Näillä varoilla voidaan tukea tehokkaasti sekä julkisen talouden vakautta että julkisia investointeja Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja alueilla.

    Kokemus on osoittanut, että yhteisön myöntämän rahoituksen hallinnoinnin helpottamiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan nopeuttaa rahoituksen antamista sellaisille edunsaajille, joihin taloudellinen taantuma vaikuttaa eniten. Joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannatti ehdotuksia ”koheesiorahastosta ja rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja täytäntöönpanon nopeuttamiseksi”. Tämä ehdotus sisältää näin ollen lisää yksinkertaistuksia, joiden yleistavoitteena on nopeuttaa osarahoitettuja investointeja jäsenvaltioissa ja alueilla sekä lisätä rahoituksen vaikutusta talouteen kokonaisuudessaan.

    - Yleinen tausta

    Tämänhetkinen kriisi vaikuttaa suuresti reaalitalouteen muun muassa sen vuoksi, että pankit ovat vaikeuksissa ja luottoehdot kiristyvät, mikä voi vaikuttaa kielteisesti kotitalouksien kulutukseen, yritysten investointeihin, innovaatiotukeen sekä teknologian ja teollisuuden kehittymiseen ja heijastua näin BKT:n kasvuun ja työllisyyteen.

    Kriisillä on kielteisiä vaikutuksia myös jäsenvaltioiden talousarvioihin, joiden osalta jäljempänä kuvattu työttömyyden lisääntyminen on merkittävä tekijä. Etuuksiin oikeutettujen henkilöiden lukumäärän kasvu voi automaattisesti johtaa talousarvion rasittumiseen. Samanaikaisesti aktiiviset työmarkkinatoimet, joilla ihmisiä autetaan säilyttämään työpaikkansa tai saamaan uudestaan työtä, tulevat entistä tarpeellisimmiksi. Koska talousarviotilanne on yleisesti kireä, aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen voi aiheuttaa jäsenvaltioiden julkisille rahoituslähteille vakavia kassavirtaongelmia. Tästä syystä toimien toteuttamista saatetaan kansalaisten haitaksi lykätä silloin, kun ne olisivat eniten tarpeen.

    Komission tuoreimpien talousennusteiden mukaan Euroopan unionin talouskasvu heikkenee huomattavasti. Talouskasvu on arvioiden mukaan 1,4 prosenttia vuonna 2008 (eli puolet vuoden 2007 kasvulukemasta), 0,2 prosenttia vuonna 2009 ja 1,1 prosenttia vuonna 2010. Huonot talousnäkymät tuntuvat todennäköisesti julkisessa taloudessa. Jos toimintalinjat pysyvät ennallaan, julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen kasvanee vuosina 2007–2010 yhdestä prosentista 2,6 prosenttiin. On kuitenkin vaikeaa laatia luotettavia arvioita julkisen talouden kehittymisestä ja varsinkin julkisesta velasta, sillä on epävarmaa, miten hallitusten tähänastiset pelastamistoimet vaikuttavat julkiseen talouteen.

    Komissio on pyrkinyt ottamaan kantaa keskusteluun, jota käydään parhaillaan sekä EU:n sisällä että sen kansainvälisten kumppanien kanssa siitä, mikä olisi paras tapa käsitellä vallitsevaa rahoituskriisiä ja sen sosioekonomisia seurauksia. Komissio ehdotti joulukuussa 2008 elvytyspaketissaan useita lainsäädännön muutoksia koheesiopolitiikan toteutusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja EAKR:sta ja ESR-ohjelmista maksettavan ennakkorahoituksen (ennakkomaksujen) lisäämiseksi. Vuonna 2009 ylimääräisillä ennakkomaksuilla on siirretty investointien ennakkorahoitukseen 6,25 miljardia euroa välitöntä käteispääomaa kutakin jäsenvaltiota varten ohjelmakaudelle 2007–2013 sovitun rahoituskehyksen puitteissa. Muutoksen myötä ennakkomaksujen määrä vuonna 2009 kasvaa yhteensä 11,25 miljardiin euroon. Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen toukokuussa 2009, ja kaikki ennakkomaksut on nyt suoritettu jäsenvaltioille. Komissio on toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita siirtämään ylimääräiset ennakkomaksut hankehallintoon osallistuville elimille, jotta koheesiopolitiikan hankkeiden menojen korvaamista voidaan aikaistaa.

    - Voimassa olevat aiemmat säännökset

    Euroopan taloutta vakavasti koettelevat vaikeudet hidastavat sekä keskipitkän aikavälin potentiaalista talouskasvua että vuosien 2009 ja 2010 tosiasiallista kasvua tuntuvasti. Tuoreimpien arvioiden mukaan monien valtioiden talous on taantumassa. Huonoilla talousnäkymillä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden julkiseen talouteen. Tuntuvia häiriöitä saattaa näin ollen kohdistua myös koheesiopolitiikan toteutusedellytyksiin, joiden mukaan rakennerahastojen käyttöön asettaminen vaatii kansallista osarahoitusta.

    Tuoreimmat vuoden 2009 ensimmäisiä kuukausia koskevat tiedot osoittavat, että EU:n työmarkkinat reagoivat nyt jopa odotettua voimakkaammin vallitsevaan taloudelliseen taantumaan; useiden alojen yritykset ilmoittavat merkittävistä työpaikkojen menetyksistä ja yritysten ja kuluttajien luottamus laskee edelleen. Euroopassa on yli 20 miljoonaa työtöntä. Työttömien lukumäärä on 4 miljoonaa suurempi kuin vuosi sitten, ja suuntaus on edelleen ylöspäin.

    Jotta voitaisiin nopeuttaa ohjelmien täytäntöönpanoa entisestään ja myöntää tukea edellä mainittujen vaikeuksien poistamiseen, ehdotetaan lisätoimenpidettä nykyisten paineiden lievittämiseksi ja yhteisön rahoituksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena on rahoittaa etenkin toimia, joilla torjutaan kriisiä siellä, missä lisäarvo on kansalaisten kannalta suurin, eli tuetaan työttömiä ja työttömyysuhan alaisia. Toimenpiteen toteuttaminen edellyttää koheesiopolitiikkaa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamista myös siltä osin kuin on kyse tiedonannossa ”Yhteinen sitoutuminen työllisyyteen” ehdotetusta Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettaville ohjelmille suoritettavien välimaksujen laskutapojen väliaikaisesta muuttamisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sellaisille jäsenvaltioille, joilla on vakavia kassavirtaongelmia kriisin torjumiseksi tarvittavien työmarkkinatoimenpiteiden rahoittamisessa ja jotka voivat saada tukea ESR:sta, annetaan väliaikaisesti mahdollisuus pyytää komissiota nostamaan maksujen korvausosuus 100 prosenttiin vuosina 2009 ja 2010, jolloin vältetään kansallisen osarahoituksen tarve kyseisenä ajanjaksona. Tavoitteena on, että ESR voisi edellä mainitun tiedonannon mukaisesti tehokkaammin edistää aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden toteuttamista. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi lyhytaikaisten työjärjestelyjen yhteydessä annettava koulutus, rakenneuudistuksen ennakoiminen ja hallinta, ammatillisten taitojen kohentaminen ja korkealaatuisten oppisopimusten tarjoaminen nuorille vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi ehdotuksessa esitetään useita yksinkertaistamistoimenpiteitä, jotka edellyttävät niin ikään neuvoston asetuksen muuttamista.

    - Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

    Ei sovelleta.

    2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

    - Intressitahojen kuuleminen

    Varsinkin yksinkertaistamiseen liittyvät ehdotetut toimenpiteet perustuvat keskusteluihin, jotka käytiin vuonna 2008 perustetussa erityisessä työryhmässä. Työryhmään kuuluu jäsenvaltioiden sidosryhmien edustajia. Myös Euroopan parlamentti ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat toistuvasti todenneet, että rahastoja koskevia asetuksia olisi yksinkertaistettava.

    - Asiantuntijatiedon käyttö

    Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

    - Vaikutusten arviointi

    Tämä ehdotus täydentää muita sääntelyllisiä ja ei-sääntelyllisiä mukautuksia, joilla pyritään vauhdittamaan koheesio-ohjelmien täytäntöönpanoa käytännössä.

    Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat ESR:sta osarahoitettavan toimenpideohjelman osalta pyytää välimaksujen maksamista 100-prosenttisesti määrättynä ajanjaksona (vuoden 2010 loppuun asti) sen sijaan, että sovellettaisiin toimenpideohjelmissa vahvistettuja rahoitusosuuksia. Näin varmistetaan, että kaikki vuosina 2009 ja 2010 aiheutuneet todennetut menot voidaan maksaa rasittamatta kansallisia talousarvioita noudattaen kuitenkin täysin kansallista osarahoitusta koskevia velvoitteita ohjelmien koko elinkaaren aikana. 100 prosentin korvausosuudet perustuvat todelliseen vuosina 2009 ja 2010 tapahtuneeseen toteutukseen. Väliaikainen korvausosuuksien korottaminen ei muuta rahoituskehystä, jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2005.

    Koska muilla koheesiopolitiikkaa koskevien sääntöjen yksinkertaistuksilla ja selvennyksillä selkeytetään kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia sitovia sääntöjä ja vähennetään byrokratiaa, ne kiistatta vauhdittavat ohjelmien täytäntöönpanoa. Säännöt antavat myös joustonvaraa ohjelmien mukauttamisessa uusiin haasteisiin.

    3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

    - Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

    Ehdotetut muutokset voidaan jakaa kahteen ryhmään:

    1. Varainhoitoa koskevien sääntöjen muuttaminen tavoitteena nopeuttaa entisestään ESR:sta osarahoitettavien ohjelmien käytännön toteutusta. Muutokset koskevat seuraavia kohtia:

    2. ESR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien välimaksujen laskemista koskevaan 77 artiklaan ehdotetulla muutoksella pyritään helpottamaan ja vauhdittamaan kriisintorjuntatoimien käytännön toteutusta sekä nopeuttamaan erityisesti sellaisille kansalaisille annettavaa tukea, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli työttömille tai työttömyysuhan alaisille. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2010 loppuun saakka, eli ajanjaksona jolloin kansalliset rahavarat saattavat olla taantuman vuoksi erityisen niukat, välimaksujen osalta voidaan korvata 100 prosenttia toimintalinjan saamasta julkisesta rahoituksesta, jos jäsenvaltio haluaa soveltaa tätä mahdollisuutta. Kullekin ohjelmalle suoritettu lisämaksu otetaan huomioon 95 prosentin kynnysarvon laskemisen ja ohjelman sulkemisen yhteydessä. Täten poikkeus ei muuta kansallisia osarahoitusvelvoitteita, jotka koskevat toimenpideohjelmia koko ohjelmakauden aikana, eikä rahoituskauden rahoituskehystä. On tärkeää asettaa rahastot kriisistä eniten kärsivien kansalaisten käyttöön, vaikka yhteisön talousarvioon kohdistuukin paineita, ja siksi tasapainon löytämiseksi ehdotetaan, että säännös koskee ainoastaan ESR:sta osarahoitettavia toimenpideohjelmia ja erityisesti toimenpideohjelmia, joihin sisältyy kriisin torjuntaan liittyviä toimia. ESR on pääasiallinen eurooppalainen väline, jolla investoidaan kansalaisiin ja torjutaan kriisin vaikutuksia työllisyyteen: noin 9 miljoonaa kansalaista hyötyy suoraan ESR:n tuesta joka vuosi. Tuki on tarkoitettu lähes kokonaan Lissabonin strategian ja Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoon.

    3. Ohjelman toteutukseen liittyvät muutokset tavoitteena helpottaa, yksinkertaistaa ja selventää koheesiopolitiikkaa koskevia sääntöjä. Muutokset koskevat seuraavia säännöksiä:

    4. 39–41 artiklaan ehdotetut muutokset ovat kahdenlaisia. Rahastokohtaisista asetuksista johtuen EAKR:ssa ja koheesiorahastossa sekä EAKR:n osalta lähentymistä sekä alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevissa tavoitteissa ”ympäristöhankkeet” ja ”muut hankkeet” määritellään eri tavalla.[1] Tästä syystä 39 artiklassa vahvistetut kaksi eri kynnysarvoa johtavat sattumanvaraisuuteen: rahastosta ja tavoitteesta riippuen samaan hankkeeseen voidaan soveltaa eri kynnysarvoa. Sen vuoksi ehdotetaan, että 39 artiklaan sisällytetään yhtenäinen 50 miljoonan euron kynnysarvo, joka koskee kaikkia suurhankkeita. Koska ympäristöinvestoinnit ovat kuitenkin yhteisön kannalta ensisijaisen tärkeitä, komissio pyytää jäsenvaltioita 1) varmistamaan, että kaikkia investointeja seurataan asianmukaisesti, myös tässä asetuksessa säädetyn kynnysarvon alittavia, ja 2) raportoimaan komissiolle täytäntöönpanon edistymisestä toimenpideohjelmien vuosikertomuksissa.

    5. 39 ja 40 artiklan sekä 41 artiklan 1 ja 2 kohdan toisella muutoksella sallitaan suurhankkeen osarahoitus useammasta kuin yhdestä ohjelmasta. Tällä on merkitystä erityisesti hankkeissa, jotka ovat valtakunnallisia tai yhteisön tasolla merkittäviä, jotka toteutetaan useilla eri alueilla ja jotka tämän mahdollisuuden puuttuessa olisi hajotettava keinotekoisesti useiksi hankkeiksi.

    6. 44 artiklaan ehdotettu muutos kuvastaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman pyrkimystä vauhdittaa investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön Euroopan unionissa. Sen avulla voidaan luoda erityisiä rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä tällaisten toimien tukemiseksi nykyisten muilla aloilla jo käytössä olevien rahoitusjärjestelyjen lisäksi.

    7. 48 artiklaan ehdotetulla muutoksella selvennetään sitä, mitä asiakirjoja vaaditaan ja mitä tietoja on vähintään toimitettava toimenpideohjelman tarkistamisen yhteydessä, jotta arviointi voidaan välttää sellaisissa tapauksissa, joissa arviointi ei olosuhteiden vuoksi ole välttämätöntä.

    8. Tuloja tuottavia hankkeita koskevaan 55 artiklaan ehdotetulla muutoksella pyritään yksinkertaistamaan tulojen seurantaa ja yhdenmukaistamaan se ohjelmakierron kanssa. Sen vuoksi tulojen seurantaa koskevien säännösten voimassaolo rajoitetaan ohjelman päättämisasiakirjojen toimittamispäivään. Tällä vältetään ensinnäkin tilanteita, joissa tuloja olisi seurattava vuosia ohjelman sulkemisen jälkeen, ja vähennetään huomattavasti viranomaisten hallinnollista taakkaa sekä jäsenvaltioissa että komissiossa. Lisäksi sillä varmistetaan, että ennakoitua suurempien tulojen vuoksi ohjelmalle palautettuja varoja ei menetetä lopullisesti, vaan ne voidaan käyttää ohjelman puitteissa uudelleen. On muistettava, että moitteettoman varainhoidon periaatteen ja kansallisten säännösten mukaisesti hankkeista saatavat tulot on kaikissa tapauksissa otettava huomioon julkista rahoitusosuutta laskettaessa.

    9. 56 artiklan 3 kohtaan ehdotetulla muutoksella pyritään selventämään, että uutta tukikelpoisuuspäivämäärää sovelletaan uuteen menoluokkaan ainoastaan silloin, kun tällainen uusi menoluokka aiheutuu toimenpideohjelman tarkistamisesta, kun taas olemassa olevaan tukikelpoiseen luokkaan voidaan lisätä uusi meno milloin tahansa ilman, että ohjelmaa on välittömästi muutettava.

    10. 57 artiklaan ehdotetulla muutoksella pyritään selventämään kyseisen artiklan soveltamisalaa toimien pysyvyyden osalta. Nykyisessä 57 artiklan 1 kohdassa todetaan ainoastaan sen lopussa (b alakohta), että sitä sovelletaan infrastruktuureihin ja tuotantotoimintaan. Ehdotetaan, että jälkimmäinen soveltamisala sisällytetään kyseisen kohdan ensimmäiseen osaan. Lisäksi ehdotetaan, että ESR:n osalta säännökset rajoitetaan koskemaan toimia, jotka kuuluvat valtiontukisääntöjen soveltamisalaan ja joilla pyritään ylläpitämään investointeja tai luomaan työpaikkoja sovellettavassa valtiontukisäännössä tarkoitetun ajanjakson aikana. Edelleen ehdotetaan, että tätä säännöstä ei sovelleta rehellisiin konkursseihin. Siten artiklaa ei sovelleta toimiin, joiden osalta hallintoviranomaisen tai edunsaajan ei voida kohtuuden rajoissa odottaa pystyvän takaamaan toimien pysyvyyttä.

    11. 67 artiklaa on muutettava toimenpideohjelmien rahoituksen toteutumista koskevassa vuosikertomuksessa vaadittavien tietojen selventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Ehdotetaan, että toimenpideohjelman vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa vaadittavat rahoitustiedot yhtenäistetään maksupyynnöissä annettavien tietojen kanssa, jotta rahoitustietoja voitaisiin verrata ohjelman fyysistä edistymistä koskeviin tietoihin. Tämä vähentää hallintoviranomaisten, välittäjänä toimivien elinten ja lopullisten edunsaajien raportointitaakkaa ja antaa komissiolle paremmin vertailtavissa olevat tiedot ohjelman täytäntöönpanosta.

    12. 78 artiklan 2 kohdan a alakohtaan ehdotetulla muutoksella pyritään selventämään, että valtiontukien ennakkomaksujen yhteydessä takuuksi voidaan hyväksyä pankkien tai muiden rahoituslaitosten takuiden lisäksi myös tätä varten tarkoitettu julkisen laitoksen tai jäsenvaltion tarjoama rahoitusväline. Näin otetaan paremmin huomioon jäsenvaltioissa käytössä olevat erilaiset takuuvälineet sekä jäsenvaltioiden erilaiset institutionaaliset rakenteet.

    13. 78 artiklan 6 ja 7 kohtaan ehdotetut muutokset perustuvat suoraan edellä mainittuun 44 artiklan muutokseen, joka koskee energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä. Lisäksi 6 kohdan d alakohdan muutoksella sallitaan hoitomaksujen käsittely tukikelpoisina kustannuksina. Tämä vastaa paremmin todellisuutta, sillä rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden hoitomaksut ovat yleensä osa sopimuksen tukikelpoisista kustannuksista.

    14. 88 artikla koskee ohjelmien osittaista sulkemista, mikä jo sinänsä on väline, joka saattaa vähentää merkittävästi hallintoviranomaisten, välittäjänä toimivien elinten ja lopullisten edunsaajien hallinnollista taakkaa rajoittamalla asiakirjojen säilytysaikaa. Jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole nykyisellään suurta halua osittaiseen sulkemiseen: tällä hetkellä kaikki toimien osittaisen sulkemisen yhteydessä tehtävät rahoitusoikaisut ovat netto-oikaisuja, eli ohjelma menettää kyseiset varat. Tämä on perusteltua, jos oikaisu johtuu komission, OLAFin tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, koska osittain suljettavien toimien on oltava täysin laillisia ja säännönmukaisia. Jäsenvaltioiden itsensä havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien osalta olisi kuitenkin johdonmukaisempaa (ja samalla annettaisiin kimmoke käyttää järjestelyä), jos jäsenvaltiot saisivat käyttää osittain suljettavassa toimessa oikaisemansa määrän uudelleen. Ehdotetulla muutoksella sallittaisiin se, että jäsenvaltiot käyttävät osittain suljettavassa toimessa havaitsemiaan sääntöjenvastaisuuksia ja tekemäänsä oikaisua vastaavan määrän uudelleen. EU:n toimielimen havaitsemassa sääntöjenvastaisuudessa tilanne pysyisi muuttumattomana.

    15. 94 artiklaan ehdotetulla muutoksella pyritään lisäämään joustavuutta suurhankkeita koskevan talousarviositoumuksen vapauttamista koskevan säännön laskemisessa. Sen sijaan että talousarviositoumuksen vapauttamista koskeva ajanjakso laskettaisiin päivästä, jona komissio hyväksyy kyseistä suurhanketta koskevan päätöksen, ehdotetaan, että talousarviositoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa vapauttamista koskevaa sääntöä sovellettaisiin suurhankkeiden osalta päivästä, jona kaikki asetuksen vaatimukset täyttävä suurhanketta koskeva hakemus toimitettiin komissiolle.

    16. Oikeusperusta

    Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11. heinäkuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 määritellään näihin kolmeen rahastoon sovellettavat yhteiset säännöt. Asetuksen kantavana periaatteena on hallintovastuun jakaminen Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä, ja siinä esitetään uusi ohjelmatyöprosessi sekä uudet hankkeiden hallintoa (myös varainhoitoa), seurantaa, valvontaa ja arvioimista koskevat järjestelyt.

    - Toissijaisuusperiaate

    Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä ehdotettujen muutosten avulla halutaan tukea jäsenvaltioita tämänhetkisen rahoituskriisin kielteisten vaikutusten torjunnassa vahvistamalla jäsenvaltioiden roolia rahastojen yhteisessä hallinnoinnissa.

    - Suhteellisuusperiaate

    Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

    Varainhoitoa koskevien säännösten ehdotetulla muutoksella pyritään lisäämään ESR:n rahoitusosuutta kriisintorjuntatoimissa ja siten tukemaan Euroopan talouden elvyttämistä muuttamatta kuitenkaan koheesiopolitiikan varainhoitoa koskevia periaatteita. Välimaksuja olisi maksettava 100-prosenttisesti vain määrätyn ajan sen oletuksen mukaisesti, että kriisin huippu ohitetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

    Jotta jäsenvaltiot voivat hyödyntää yksinkertaistettuja menettelyitä koko ohjelmankauden ajan, tiettyjä säännöksiä on sovellettava takautuvasti. Koska muutetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006[2] säädetään energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön nykyisessä asuntokannassa kaikissa jäsenvaltioissa liittyvien kustannusten tukikelpoisuudesta, 44 artiklaa ja 78 artiklan 6 kohtaa koskevia muutoksia on tarpeen soveltaa kyseisen asetuksen voimaantulopäivästä. Muita toimenpiteitä olisi sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona säännös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä johtuen toimenpiteiden merkittävästä roolista jäsenvaltioiden auttamisessa ehkäisemään kriisin kielteisiä vaikutuksia.

    - Sääntelytavan valinta

    Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

    Muut säädöslajit eivät soveltuisi seuraavasta syystä:

    Komissio on tarkastellut oikeudellisen kehyksen tarjoamaa liikkumavaraa nopeuttaakseen hankkeita jäsenvaltioiden talouden ja kansalaisten tukemiseksi sekä mahdollisuuksia edunsaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Komissio katsoo, että saatujen kokemusten perusteella äskettäisten yleisasetuksen ja rahastoja koskevien asetusten muutosten sekä 26. marraskuuta 2008 ja 3. kesäkuuta 2009 annetuissa tiedonannoissa esitettyjen ei-sääntelyllisten muutosten lisäksi on tarpeen ehdottaa lisämuutoksia yleisasetukseen. Tarkistusten tavoitteena on edistää yhteisön määrärahojen käyttöön asettamista hankkeiden käynnistysvaiheessa, jotta hankkeiden toteutus nopeutuisi ja investoinnit vaikuttaisivat nopeammin reaalitalouteen.

    4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

    Ehdotuksella ei ole vaikutuksia maksusitoumusmäärärahoihin, koska ESR:sta ohjelmakaudella 2007–2013 toimenpideohjelmille myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia.

    Ehdotuksella on vaikutusta maksumäärärahoihin, jos jäsenvaltiot päättävät hyödyntää mahdollisuutta pyytää 100 prosentin korvausosuuksien maksamista vuosina 2009 ja 2010.

    Jäsenvaltioiden maksuennusteiden sekä vuoden 2009 talousarviossa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä saatavilla olevien maksumäärärahojen analyysi osoittaa, että vuosina 2009 ja 2010 tarvittaisiin yhteensä enintään noin 6,6 miljardia euroa lisämaksumäärärahoja mahdollisten ESR-ohjelmien korvausosuuksien maksamiseen 100-prosenttisesti. Tämä korvautuu sillä, että maksumäärärahojen tarve myöhemmin ohjelmakauden aikana on pienempi.

    Komissio kehittää seurantavälineen, jolla valvotaan tarkasti Euroopan sosiaalirahaston lisämäärärahojen käyttöä. Tammikuun 1. päivästä 2011 alkaen toimitettujen maksupyyntöjen osalta noudatetaan tavanomaisia ohjelmaa koskevassa päätöksessä sovittuja osarahoitusosuuksia.

    Komissio uskoo, että ehdotetut toimenpiteet täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi voivat nopeuttaa merkittävästi menojen kattamista käytännössä ja siten vauhdittaa välimaksupyyntöjen toimittamista komissiolle.

    2009/0107 (AVC)

    Ehdotus:

    NEUVOSTON ASETUS,

    Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen vaatimusten yksinkertaistamisesta ja tietyistä varainhoitoa koskevista säännöksistä

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 161 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon,

    ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

    ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1) Tämänhetkinen rahoitus- ja talouskriisi on tuonut mittavia haasteita yhteisölle. Vaikka kriisin kielteisten vaikutusten vastapainoksi on toteutettu merkittäviä toimia, kuten lainsäädännön muutoksia, rahoituskriisin vaikutukset tuntuvat vasta nyt laajalti reaalitaloudessa, työmarkkinoilla ja kansalaisten elämässä. Kansallisiin rahoitusresursseihin kohdistuu entistä enemmän paineita, joiden lievittämiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla yhteisön rahoitus voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti.

    (2) Koheesiopolitiikkaa koskevia sääntöjä on tarpeen yksinkertaistaa lisää, jotta voidaan helpottaa yhteisön rahoituksen hallinnointia, nopeuttaa investointeja jäsenvaltioissa ja alueilla sekä lisätä rahoituksen vaikutusta talouteen.

    (3) Koska rahastojen ja tavoitteiden välillä on eroja ympäristöä koskevan määritelmän osalta, yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi on asianmukaista soveltaa vain yhtä kynnysarvoa suurhankkeen määrittelemisessä. Ympäristöinvestoinnit – myös tässä asetuksessa säädetyn kynnysarvon alittavat – ovat ensisijaisen tärkeitä, ja siksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikkia ympäristöinvestointeja seurataan asianmukaisesti, ja raportoitava niistä komissiolle toimenpideohjelmien vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa.

    (4) On annettava mahdollisuus sisällyttää suurhankkeisiin useampia kuin yksi toimenpideohjelma, jotta niitä voidaan toteuttaa eri alueilla ja eri tavoittein. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun investoinneilla on kansallista tai yhteisön tason merkitystä.

    (5) Koska energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoitteiden kannalta, niitä varten on tarpeen kehittää rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä.

    (6) Toimenpideohjelmien mukauttamiseksi vallitsevaan rahoitus- ja talouskriisiin jäsenvaltioiden olisi toimitettava arvioinnin sijaan analyysi toimenpideohjelman tarkistamisen perusteista.

    (7) Moitteettoman varainhoidon periaatteen ja sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti toimista saatavat tulot on otettava huomioon julkista rahoitusosuutta laskettaessa. Tulojen seurantaa on tarpeen yksinkertaistaa, jotta se olisi yhdenmukainen ohjelmakierron kanssa.

    (8) Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että menosta tulee tukikelpoinen siitä päivästä, jona toimenpideohjelman tarkistuspyyntö toimitetaan komissiolle vain siinä tapauksessa, että meno kuuluu kyseisen toimenpideohjelman tarkistamisesta aiheutuvaan uuteen menoluokkaan.

    (9) Toimen pysyvyyttä koskevan säännöksen soveltamisalaa olisi selvennettävä. Erityisesti on aiheellista rajoittaa säännösten soveltaminen sellaisiin ESR:sta osarahoitettaviin toimiin, jotka kuuluvat valtiontukisääntöjen soveltamisalaan ja joilla on ylläpidettävä investointeja tai luotava työpaikkoja. Kyseistä säännöstä ei pidä soveltaa sellaisiin toimiin, joihin kohdistuu päättämisen jälkeen huomattavia muutoksia rehellisestä konkurssista johtuvan tuotantotoiminnan lakkauttamisen vuoksi.

    (10) Toimenpideohjelman rahoituksen toteutumista koskevassa vuosikertomuksessa vaadittavia tietoja on selvennettävä ja yksinkertaistettava. Sen vuoksi on aiheellista yhdenmukaistaa toimenpideohjelman vuotuisessa täytäntöönpanoraportissa vaadittavat rahoitustiedot menoilmoituksessa annettavien tietojen kanssa ja selventää rahoitusindikaattorien määritelmiä.

    (11) Kuten 3 päivänä kesäkuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa ”Yhteinen sitoutuminen työllisyyteen” todetaan, välimaksujen laskemista koskevia säännöksiä on tarpeen muuttaa määrätyksi ajaksi, jotta kriisin huipun rahoituspaineista johtuvia jäsenvaltioiden kassavirtaongelmia voidaan tasoittaa ja kansalaisten – erityisesti työttömien tai työttömyysuhan alaisten – tukemiseen tarkoitettujen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden toteuttamista nopeuttaa. Tästä syystä on asianmukaista, että komissio voi nostaa välimaksujen korvausosuuden jäsenvaltion pyynnöstä 100 prosenttiin ESR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien kunkin toimintalinjan saaman julkisen rahoitusosuuden osalta muuttamatta kuitenkaan toimenpideohjelmiin koko ohjelmakaudella sovellettavia kansallisia osarahoitusvelvoitteita.

    (12) Hyväksyttävät takuut olisi määriteltävä uudelleen valtiontuen saajille maksettavien ennakkojen yksinkertaistamiseksi ja tällaisiin maksuihin liittyvien rahoitusriskien rajoittamiseksi.

    (13) Rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin liittyvien menoilmoitusten vaatimuksia olisi yksinkertaistettava. Hallintokustannusten lisäksi etenkin hoitomaksut olisi katsottava tukikelpoisiksi menoiksi.

    (14) Johdonmukaisuuden vuoksi on asianmukaista, että jäsenvaltiot voivat käyttää osittain suljettavissa toimissa oikaistut määrät uudelleen silloin, kun sääntöjenvastaisuudet ovat niiden itsensä havaitsemia.

    (15) Kokemuksen perusteella on asianmukaista, että talousarviositoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen kohteena olevista määristä vähennetään suurhankkeita koskevat määrät siitä päivästä, jona kaikki asetuksen vaatimukset täyttävä suurhanketta koskeva hakemus toimitetaan komissiolle.

    (16) Yhdenvertaisen kohtelun ja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat hyötyä yksinkertaistamistoimenpiteistä koko ohjelmakauden ajan, 48 artiklan 3 kohtaan, 56 artiklan 2 ja 3 kohtaan, 57 artiklaan, 78 artiklan 2 kohtaan ja 78 artiklan 6 kohdan d alakohtaan tehtäviä muutoksia on sovellettava takautuvasti.

    (17) Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1080/2006[3] muutettiin asetuksella (EY) N:o 397/2009[4], jolla otettiin käyttöön energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön nykyisessä asuntokannassa kaikissa jäsenvaltioissa liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt. Sen vuoksi energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviä muutoksia on aiheellista soveltaa asetuksen (EY) N:o 397/2009 voimaantulopäivästä.

    (18) Kaikki asetuksen vaatimukset täyttävän suurhanketta koskevan hakemuksen toimittamisen jälkeen, sitä koskevat määrät olisi vähennettävä maksusitoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen kohteena olevista määristä. Vähennys olisi tehtävä kaikkien sellaisten suurhankkeita koskevien hakemusten osalta, jotka on toimitettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ja sitä olisi sovellettava takautuvasti vallitsevan rahoituskriisin vuoksi.

    (19) Koska kansainvälisiin finanssimarkkinoihin vaikuttava ennennäkemätön kriisi edellyttää nopeita vastatoimia talousvaikutusten kattavaksi torjumiseksi, muiden muutosten olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    (20) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1083/2006[5] olisi sen vuoksi muutettava,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EY) N:o 1083/2006 seuraavasti:

    (1) Korvataan 39 artikla seuraavasti:

    ”39 artikla

    Sisältö

    EAKR:sta ja koheesiorahastosta voidaan rahoittaa toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien osana menoja, jotka liittyvät tukitoimeen, johon sisältyy täsmällisen taloudellisen tai teknisen tehtävän suorittamiseksi tarkoitettu yhtenäinen työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on selvästi eriytetyt tavoitteet ja jonka kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa, jäljempänä ’suurhanke’.”

    (2) Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

    a) korvataan johdantovirke seuraavasti:

    ”Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisten on toimitettava komissiolle seuraavat suurhankkeita koskevat tiedot:”

    b) korvataan d alakohta seuraavasti:

    ”d) hankkeen toteuttamisaikataulu ja, jos täytäntöönpanokauden odotetaan olevan ohjelmakautta pidemmän, vaiheet, joita varten yhteisön osarahoitusta haetaan ohjelmakaudella 2007—2013;”

    (3) Korvataan 41 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

    ”1. Komissio arvioi suurhankkeen 40 artiklassa tarkoitettujen seikkojen perusteella ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita, myös EIP:a, kuullen; se arvioi myös suurhankkeen yhdenmukaisuuden kyseisen toimenpideohjelman tai kyseisten toimenpideohjelmien toimintalinjojen kanssa, sen osuuden kyseisten toimintalinjojen tavoitteiden saavuttamisessa sekä johdonmukaisuuden muiden yhteisön politiikkojen kanssa.

    2. Komissio tekee päätöksen mahdollisimman pian mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio tai hallintoviranomainen on toimittanut tiedot suurhankkeesta edellyttäen, että tiedot on toimitettu 40 artiklan mukaisesti. Päätöksessä määritellään fyysinen kohde, rahoitusmäärä, johon kyseisen toimenpideohjelman tai kyseisten toimenpideohjelmien toimintalinjan osarahoitussuhdetta sovelletaan, ja EAKR:n tai koheesiorahaston rahoitusosuutta koskeva vuotuinen suunnitelma tai suunnitelmat.”

    (4) Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

    a) korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

    ”Rakennerahastoista voidaan rahoittaa toimenpideohjelman osana sellaiseen toimeen liittyviä menoja, johon sisältyy määrärahoja, joilla tuetaan:

    a) rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä, joilla tuetaan yrityksiä, ensisijaisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja jotka voivat olla riskipääoma-, takuu- ja lainarahastoja;

    b) kaupunkialueiden kehitysrahastoja eli rahastoja, joiden varoja sijoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin ja muihin hankkeisiin, jotka sisältyvät kaupunkialueiden kestävän kehityksen yhdennettyyn suunnitelmaan; ja

    c) rahastoja tai muita kannustinjärjestelmiä, jotka tarjoavat lainoja, takuita takaisinmaksettaville investoinneille tai vastaavia energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön rakennuksissa, myös nykyisessä asuntokannassa, liittyviä välineitä.”

    b) korvataan toisen kohdan johdantovirke seuraavasti:

    ”Kun tällaiset toimet järjestetään holding-tyyppisten rahastojen avulla eli käyttäen rahastoja, joiden varoja on tarkoitus sijoittaa useisiin riskipääoma-, laina- ja takuurahastoihin, kaupunkialueiden kehitysrahastoihin tai rahastoihin tai muihin kannustinjärjestelmiin, jotka tarjoavat lainoja, takuita takaisinmaksettaville investoinneille tai vastaavia energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön rakennuksissa, myös nykyisessä asuntokannassa, liittyviä välineitä, jäsenvaltio tai hallintoviranomainen toteuttaa rahoituksen soveltamalla yhtä tai useampaa seuraavista menettelytavoista:”

    (5) Korvataan 48 artiklan 3 kohta seuraavasti:

    ”3. Jäsenvaltioiden on ohjelmakauden aikana tehtävä toimenpideohjelmien seurantaan liittyviä arviointeja erityisesti, jos tämä seuranta osoittaa merkittävää etääntymistä alun perin asetetuista tavoitteista. Jos toimenpideohjelmiin on ehdotettu 33 artiklassa tarkoitettuja tarkistuksia, on toimitettava analyysi tarkistamiseen johtaneista syistä, myös mahdollisista täytäntöönpanoon liittyvistä vaikeuksista, sekä tarkistamisen odotettavissa olevista vaikutuksista, myös vaikutuksista toimenpideohjelman strategiaan. Arviointien tai analyysien tulokset on toimitettava toimenpideohjelman seurantakomitealle ja komissiolle. ”

    (6) Korvataan 55 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

    ”3. Jos tulojen objektiivinen ennakkoarviointi ei ole mahdollista, viiden vuoden kuluessa toimen päättymisestä saadut nettotulot on vähennettävä komissiolle ilmoitetuista menoista.

    4. Jos todetaan, että toimi on tuottanut nettotuloja, joita ei ole otettu huomioon 2 ja 3 kohdan perusteella, todentamisviranomaisen on vähennettävä nämä nettotulot viimeistään 89 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimenpideohjelmaa koskevien asiakirjojen toimittamisen yhteydessä. Loppumaksua koskevaa hakemusta oikaistaan vastaavasti.”

    (7) Korvataan 56 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

    ”Jos 33 artiklassa tarkoitetusta toimenpideohjelman tarkistamisesta aiheutuu uusi menoluokka, kaikki tällaiseen luokkaan kuuluvat menot ovat tukikelpoisia siitä päivästä, jona toimenpideohjelman tarkistamista koskeva pyyntö toimitetaan komissiolle.”

    (8) Muutetaan 57 artikla seuraavasti:

    a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

    ”1. Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimi, johon liittyy infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja, saa rahastojen rahoitusosuutta ainoastaan, jos siihen ei kohdistu viiden vuoden kuluessa toimen päättymisestä sellaisia huomattavia muutoksia, jotka johtuvat infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta ja jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä.

    ESR:sta osarahoitettavien toimien ei katsota saaneen rahoitusosuutta ainoastaan, jos niillä on perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuja valtiontukia koskevien sääntöjen mukaisesti velvollisuus ylläpitää investointeja ja jos niihin kohdistuu sellaisia huomattavia muutoksia, jotka johtuvat kyseisissä säännöissä vahvistetussa määräajassa tapahtuneesta tuotantotoiminnan lopettamisesta.

    Jäsenvaltiot voivat lyhentää ensimmäisessä kohdassa asetetun määräajan kolmeksi vuodeksi investoinnin tai pk-yritysten luomien työpaikkojen ylläpitämiseksi.”

    b) lisätään 5 kohta seuraavasti:

    ”5. Edellä olevia 1–4 kohtaa ei sovelleta toimiin, joihin kohdistuu huomattavia muutoksia, jotka johtuvat tuotantotoiminnan lopettamisesta rehellisen konkurssin seurauksena.”

    (9) Korvataan 67 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

    ”b) 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrällisesti ilmaistut rahoitusindikaattorit, joilla esitetään toimenpideohjelman rahoituksen kumulatiivinen toteutuminen, jonka yhteydessä eritellään yksityiskohtaisesti kunkin toimintalinjan osalta:

    i) tuensaajan maksamat todennetut tukikelpoiset menot yhteensä ja niitä vastaava julkinen rahoitusosuus;

    ii) tuensaajan maksamien todennettujen tukikelpoisten menojen ja ohjelman kokonaisrahoituksen, yhteisön ja kansallinen rahoitus mukaan luettuina, suhde;

    rahoituksen toteutuminen siirtymäkauden tukea saavilla alueilla esitetään kunkin toimenpideohjelman osalta tarvittaessa erikseen;”

    (10) Korvataan 77 artikla seuraavasti:

    ”77 artikla

    Välimaksujen ja loppumaksun laskemista koskevat yhteiset säännöt

    1. Välimaksut ja loppumaksut lasketaan soveltaen asianomaista toimenpideohjelmaa koskevassa päätöksessä säädettyä osarahoitusosuutta kunkin toimintalinjan osalta tukikelpoisiin menoihin, jotka on mainittu kyseisen toimintalinjan osalta kussakin todentamisviranomaisen todentamassa menoilmoituksessa.

    Välimaksuina ja loppumaksuina maksettu yhteisön rahoitusosuus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin julkinen rahoitusosuus ja kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnetyn tuen enimmäismäärä, joka on vahvistettu komission tekemässä toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä.

    2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio voi maksaa jäsenvaltioiden 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä lähettämien menoilmoitusten mukaisten välimaksujen osalta 100 prosenttia ESR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien kunkin toimintalinjan saamasta julkisesta rahoitusosuudesta, joka on mainittu kyseisen toimintalinjan osalta kussakin todentamisviranomaisen todentamassa menoilmoituksessa, jos jäsenvaltio sitä pyytää helpottaakseen kriisintorjuntatoimien toteutusta. Jos jäsenvaltio hyödyntää tätä mahdollisuutta, komissio soveltaa järjestelyä kaikkiin välimaksupyyntöihin, jotka lähetetään kyseisen toimenpideohjelman osalta 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä.

    Ensimmäisen alakohdan mukaisesti maksetun kokonaismäärän ja 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti lasketun määrän välistä erotusta ei oteta huomioon laskettaessa sellaisten menoilmoitusten mukaisia välimaksuja, jotka lähetetään 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen. Erotus otetaan kuitenkin huomioon 79 artiklan 1 kohdan säännöstä sovellettaessa ja loppumaksua laskettaessa.”

    (11) Muutetaan 78 artikla seuraavasti:

    a) muutetaan 2 kohta seuraavasti:

    i) korvataan a alakohta seuraavasti:

    ”a) niitä koskee takuu, jonka antaa johonkin jäsenvaltioon sijoittunut pankki tai muu rahoituslaitos;”

    ii) lisätään alakohta seuraavasti:

    ”Julkisen elimen tai jäsenvaltion takuuna tarjoaman rahoitusvälineen katsotaan vastaavan a alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua takuuta.”

    b) muutetaan 6 kohta seuraavasti:

    i) korvataan d alakohta seuraavasti:

    ”d) tukikelpoiset hallintokustannukset tai hoitomaksut; ja”

    ii) lisätään e alakohta seuraavasti:

    ”e) mahdolliset lainat tai takuut takaisinmaksettaville investoinneille rahastoista tai muista kannustinjärjestelmistä, jotka tarjoavat lainoja, takuita takaisinmaksettaville investoinneille tai vastaavia energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön rakennuksissa, myös nykyisessä asuntokannassa, liittyviä välineitä.”

    c) korvataan 7 kohta seuraavasti:

    ”7. Korkotulot, joita kertyy toimenpideohjelmista suoritetuista maksuista 44 artiklassa määriteltyihin rahastoihin, on käytettävä kaupunkialueiden kehitysrahastojen osalta kaupunkialueiden kehityshankkeiden rahoittamiseen tai sellaisten rahastojen ja muiden kannustinjärjestelmien, jotka tarjoavat lainoja, takuita takaisinmaksettaville investoinneille tai muita vastaavia välineitä, osalta pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettujen rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden tai energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön rakennuksissa, myös nykyisessä asuntokannassa, liittyvien välineiden rahoittamiseen.

    Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä uudelleen varat, jotka palautetaan toimeen 44 artiklassa määritellyistä rahastoista suoritetuista investoinneista tai jotka jäävät yli kaikkien vakuuksien täyttämisen jälkeen, kaupunkialueiden kehityshankkeiden tai pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi taikka energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön rakennuksissa, myös nykyisessä asuntokannassa.”

    (12) Lisätään 88 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

    ”Jos jäsenvaltioiden toteuttamissa tarkastuksissa todetaan sääntöjenvastaisuuksia osittain suljettavissa toimissa, sovelletaan 98 artiklan 2 ja 3 kohtaa. Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu menoilmoitus oikaistaan vastaavasti.”

    (13) Muutetaan 94 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    ”Kun jäsenvaltio toimittaa kaikki 40 artiklan vaatimukset täyttävän suurhanketta koskevan hakemuksen, talousarviositoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen mahdollisena kohteena olevista määristä on vähennettävä tällaisten suurhankkeiden vuotuiset määrät.

    Kun komissio tekee päätöksen jonkin tukijärjestelmän hyväksymisestä, talousarviositoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen mahdollisena kohteena olevista määristä on vähennettävä tukijärjestelmien vuotuiset määrät.”

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

    1 artiklan 5 ja 7 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä elokuuta 2006, 1 artiklan 8 kohtaa, 1 artiklan 11 kohdan a alakohtaa, 1 artiklan 11 kohdan b alakohdan i alakohtaa ja 1 artiklan 13 kohtaa 1 päivästä tammikuuta 2007 ja 1 artiklan 4 kohtaa, 1 artiklan 11 kohdan b alakohdan ii alakohtaa ja 1 artiklan 11 kohdan c alakohtaa 10 päivästä kesäkuuta 2009.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä päivänä kuuta […].

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

    1. EHDOTUKSEN NIMI:

    Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI (EY) N:o …/2009 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen vaatimusten yksinkertaistamisesta ja tietyistä varainhoitoa koskevista säännöksistä

    2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

    Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

    Aluepolitiikka: toiminto 13 03

    Työllisyys- ja sosiaaliasiat: toiminto 04 02

    3. BUDJETTIKOHDAT

    3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)):

    Ehdotetut uudet toimet toteutetaan vuosina 2009 ja 2010 seuraavien budjettikohtien perusteella:

    - 04 0217 Lähentyminen (ESR)

    - 04 0219 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys (ESR)

    3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

    Koheesio-ohjelmien täytäntöönpanon vauhdittamiseksi ehdotetaan, että menettelyitä yksinkertaistetaan lisää yhteisön rahoituksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla noudattaen kuitenkin moitteettoman varainhoidon periaatetta.

    Ehdotetuista toimenpiteistä ESR-ohjelmien välimaksujen nostamisella määrätyksi ajaksi (vuoden 2010 loppuun saakka) 100 prosenttiin sen sijaan, että niihin sovellettaisiin toimenpideohjelmille vahvistettuja (alhaisempia) korvausosuuksia, on suora vaikutus talousarvioon.

    Toimenpiteellä on rahoitusseurauksia vuosien 2009 ja 2010 talousarvioihin, sillä se edellyttää lisämaksumäärärahojen käyttöön ottoa. Kassavirran kasvattaminen nostamalla korvausosuuksia auttaa aikaistamaan sellaisten hankkeiden menoja, joilla pyritään torjumaan kriisiä ja tukemaan kriisistä eniten kärsiviä kansalaisia koko Euroopan unionissa.

    Vuoden 2009 talousarviossa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä saatavilla olevien maksumäärärahojen analyysi osoittaa, että vuosina 2009 ja 2010 tarvittaisiin yhteensä noin 6,6 miljardia euroa lisämaksumäärärahoja mahdollisten ESR-ohjelmien korvausosuuksien maksamiseen 100-prosenttisesti.

    3.3. Budjettitiedot:

    Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

    04 0217 | Ei- pakoll. | Jaksotetut määrärahat | EI | EI | EI | nro 1b |

    04 0219 | Ei- pakoll. | Jaksotetut määrärahat | EI | EI | EI | nro 1b |

    4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

    4.1. Taloudelliset resurssit

    4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

    Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetään ehdotettujen toimenpiteiden arvioidut vaikutukset vuosina 2009 ja 2010.

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Menolaji | Kohdan nro | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

    Toimintamenot[6] |

    Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Maksumäärärahat (MM) | b) | 2,500 | 4,100 | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | -6,600 | 0,000 |

    Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[7] |

    Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

    Maksusitoumusmäärärahat | a+c | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Maksumäärärahat | b+c | 2,500 | 4,100 | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | -6,600 | 0,000 |

    Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[8] |

    Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

    MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Tiedot yhteisrahoituksesta

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

    …………………… | f | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

    ( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

    ( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

    ( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[9] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoituskehyksen tarkistamista).

    4.1.3. Vaikutukset tuloihin

    ( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

    ( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

    HUOM.: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

    milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

    Ennen toteutusta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

    Henkilöstön määrä yhteensä | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

    5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

    Koska ehdotus liittyy edunsaajille aiheutuneisiin todellisiin menoihin, ESR:n toimenpideohjelmien korvausosuuksien nostaminen väliaikaisesti 100 prosenttiin lisää kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä edunsaajien kassavirtaa ja vauhdittaa toimenpiteitä kriisin torjumiseksi ja kriisistä eniten kärsivien kansalaisten tukemiseksi. 100 prosentin osarahoitussäännön mukaisesti maksetun kokonaismäärän ja toimenpideohjelmaa koskevan päätöksen mukaista rahoitusosuutta soveltamalla lasketun määrän välistä erotusta ei oteta huomioon, kun komissio alkaa jälleen käyttää ohjelmalle vahvistettuja osarahoitusosuuteen perustuvia laskelmia vuonna 2011. Tämä erotus otetaan kuitenkin huomioon loppumaksun laskemisessa ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 79 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamisessa.

    5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

    Kun joustoa ja käytettävissä olevia varoja lisätään, toimenpideohjelmien toteutus kestää paremmin tämänhetkisen taloudellisen taantuman kielteisiä vaikutuksia, ja kasvu ja työllisyys elpyvät.

    Ehdotus korottaa korvausosuuksia vuosina 2009 ja 2010 myötävaikuttaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman tavoitteisiin, joilla pyritään vauhdittamaan EU:n alueiden talouskasvua tukemalla työpaikkojen luomista ja ammattitaidon kehittämistä tulevaisuutta varten.

    5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

    Koheesiopolitiikkaa koskevien sääntöjen yksinkertaistamisella on myönteinen vaikutus ohjelmien käytännön toteutukseen. Joustoa lisäämällä jäsenvaltioille annetaan riittävästi liikkumavaraa, jota ne nyt tarvitsevat.

    5.4. Toteutustapa (alustava)

    Mitä seuraavista menettelyistä käytetään toiminnan toteuttamisessa?

    ٱ Keskitetty hallinnointi

    ٱ Komissio hallinnoi suoraan

    ٱ Hallinnointivastuu siirretään

    ٱ toimeenpanovirastoille

    ٱ varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

    ٱ kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

    ٱ Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

    ٱ Jäsenvaltioiden kanssa

    ٱ Kolmansien maiden kanssa

    ٱ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

    6. SEURANTA JA ARVIOINTI

    6.1. Seurantamenettely

    Komissio kehittää seurantavälineen, jolla valvotaan tarkasti Euroopan sosiaalirahaston lisämäärärahojen käyttöä. Tammikuun 1. päivästä 2011 alkaen toimitettujen maksupyyntöjen osalta noudatetaan tavanomaisia ohjelmaa koskevassa päätöksessä sovittuja osarahoitusosuuksia.

    6.2. Arviointi

    6.2.1. Ennakkoarviointi

    Ennakkoarviointia ei ole toteutettu, sillä asian kiireellisyys vaatii erittäin nopeaa reagointia.

    6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

    Ei sovelleta.

    6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

    Ei sovelleta.

    7. PETOSTENTORJUNTA

    EI SOVELLETA.

    8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

    8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

    Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

    Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | A*/AD | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    B*, C*/AST | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    YHTEENSÄ | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

    Ei sovelleta.

    8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

    (Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

    ( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

    ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

    ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

    ( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

    ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

    8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | YHTEENSÄ |

    Muu tekninen ja hallinnollinen apu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    - sisäinen | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    - ulkoinen | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. |

    Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

    Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

    Ei sovelleta.

    Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

    Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

    Ei sovelleta.

    8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

    Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | YHTEENSÄ |

    XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu |

    Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

    Ei sovelleta.

    [1] Asetuksen (EY) N:o 1080/2006 4–5 artikla EAKR:n osalta ja asetuksen (EY) N:o 1084/2006 2 artikla koheesiorahaston osalta.

    [2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 397/2009, annettu 6. toukokuuta 2009, Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta, EUVL L 126, 21.5.2009, s. 3.

    [3] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.

    [4] EUVL L 126, 21.5.2009, s. 3.

    [5] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

    [6] [7]"#$56NO^_`~€?‚Š‹›œ² ´ ¾ Â Ó Ô ÷ ø PQgi©

    ª

    n

    o

    ñ

    ò

    žŸüý?‘wx@A|ƒ„#$ÛÜNP´µRöòèâ×âÏöòöòöòÇòÇòÇòöòöòöòöòöò¼·öòöòöòöòöòöòöòöòöòöòöòöò¼·öòöòöòöòöòöòöòö h€7-5?h€7-5?mHnHu[pic]jh€7-U[pic]

    h€7-OJ[8]QJ[9]h€7-^JmHnHu[pic]h€7-^J

    Top