52007PC0076

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.3.2007

KOM(2007) 76 lopullinen

2007/0033 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisön alueella olevia avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista

(komission esittämä)

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

110 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Avoimia työpaikkoja koskevien tilastojen käyttäjien toiveiden mukaisesti Eurostat aikoo laatia oikeusperustan avoimia työpaikkoja koskevien tietojen keräämistä varten. Komission ja Euroopan keskuspankin on saatava neljännesvuosittaiset tiedot nopeasti, jotta ne voivat seurata työmarkkinoilla tapahtuvia, avoimia työpaikkoja koskevia lyhyen aikavälin muutoksia taloudellisen toimialan perusteella. Avoimet työpaikat sisältyvät Euroopan talouden pääindikaattorien luetteloon ja niitä tarvitaan työmarkkinaolososuhteiden arviointiin EU:n alueella tai euroalueella EMU-toimintasuunnitelman mukaisesti. Neuvoston ensisijaisena tavoitteena on kehittää avoimia työpaikkoja koskevia hyvälaatuisia tilastotietoja. Maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto käynnisti uudelleen Lissabonin strategian toteuttamisen. Se halusi erityisesti houkutella lisää ihmisiä työmarkkinoille ja luoda lisää työpaikkoja, ja näin ollen se vahvisti tarvetta saada parempaa tietoa työvoiman kysynnästä. Työllisyyskomitea on päättänyt kehittää avoimia työpaikkoja koskevaa rakenneindikaattoria ja julkaista sen työmarkkinoiden kireyden ja ammattitaitoa koskevien puutteiden mittausvälineenä. Komissio tarvitsee avoimia työpaikkoja koskevia rakenteellisia tietoja, kun se Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä seuraa ja analysoi työvoiman kysynnän tasoa ja rakennetta. Nämä tiedot ovat tarpeen myös silloin kun kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen (2005–2008) yhteydessä sekä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti kartoitetaan työvoimapulaa, työmarkkinoiden pullonkauloja sekä puutteita alue- ja alakohtaisesti ja taloudellisen toiminnan ja ammatin pohjalta. Tämän lisäksi jäsenvaltiot keräävät avoimia työpaikkoja koskevia tilastotietoja auttaakseen kansallisia viranomaisia arvioimaan ja seuraamaan työmarkkinoita sekä työmarkkinapolitiikkaa koskevan päätöksenteon tueksi. |

120 | Yleinen tausta Avoimia ja täytettyjä työpaikkoja koskevia kansallisia tietoja on kerätty ns. herrasmiessopimuksen pohjalta vuodesta 2003 lähtien. Vaikka tämä sopimus aluksi osoittautuikin hyödylliseksi, saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei se riitä käyttäjien tarpeiden tyydyttämiseen. Neljännesvuosittaisen tiedonkeruun pohjalta eivät täyty Euroopan keskuspankin vaatimukset tietojen kattavuudesta, ajantasaisuudesta ja yhtenäistämisestä eikä komissio saa tarvitsemiaan rakenteellisia tietoja. Tällä hetkellä vain erittäin harvat maat toimittavat vuosittaisia tietoja, joiden yksityiskohtaisuus vaihtelee suuresti ja joiden vertailukelpoisuus on rajallinen. Oikeusperusta takaa mekanismin, jolla saadaan selkeän toteuttamisaikataulun puitteissa aikaan vertailukelpoinen metodologinen pohja suurelle määrälle tilastoja, jotka koskevat lyhyttä aikaväliä ja rakenteellisia tietoja. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto edellytti myös talous- ja rahaliiton tietotarpeita käsitelleessä tilanneraportissaan marraskuussa 2005 tarkoituksenmukaisten EU:n oikeudellisten puitteiden luomista. Lisäksi monet jäsenvaltiot tarvitsevat oikeusperustan voidakseen jatkaa avoimia työpaikkoja koskevaa tiedonkeruutaan. |

139 | Voimassa olevat aiemmat säännökset Ehdotuksen alalla ei ole aiemmin annettu säännöksiä. |

141 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei sovelleta. |

KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen |

211 | Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Kirjallinen kuuleminen ja työryhmien keskusteluja on käyty jäsenvaltioiden kansallisen tilastojärjestelmän valtuutettujen edustajien kanssa lokakuussa 2005 ja maaliskuussa 2006 pidetyissä työmarkkinatyöryhmän kokouksissa. Ehdotus asetukseksi esitettiin tilasto-ohjelmakomitealle lausuntoa varten toukokuussa 2006. Lyhyesti voidaan todeta, että tilasto-ohjelmakomitea ilmaisi yleisen tukensa ehdotukselle neljännesvuosittaisten tilastojen osalta. Jotkin jäsenvaltiot esittivät kuitenkin voimakkaita varauksia vuosittaisten jaotteluiden laajuudesta ja niiden yksityiskohtaisuudesta. |

212 | Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Asetusta muutettiin tilasto-ohjelmakomitean lausuntojen jälkeen. Muutokset kohdistuivat erityisesti vuosittaisten rakenteellisten tietojen keräämisen, ja ne onkin nyt poistettu lainsäädäntötekstistä. Kansallisten tilastolaitosten pääjohtajat ja Euroopan keskuspankki ovat laajasti tukeneet tarkistettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Kaikki jäsenvaltio olivat samaa mieltä siitä, että on tärkeää saada selkeä ja asianmukainen lainsäädäntöpohja avoimia työpaikkoja koskevien neljännesvuosittaisten tietojen keruuta varten. Avoimia työpaikkoja koskevien rakenteellisten tietojen tarpeeseen eri politiikanaloilla vastataan lyhyellä aikavälillä herrasmiessopimuksen pohjalta. Neljännesvuosittaisten tietojen sääntelystä saatujen kokemusten perusteella olisi keskipitkällä aikavälillä harkittava mahdollisuutta laatia uusi asetus, jonka avulla voitaisiin käsitellä vuosittaisia tietoja koskevia pyyntöjä. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

221 | Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat Eurostatin työmarkinatilastoja käsittelevässä työryhmässä kokoontuvat jäsenvaltioiden edustajat sekä avoimia työpaikkoja käsittelevän työryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita, joilla on tietoa ja kokemusta avoimien työpaikkojen ja työmarkkinatilastojen osalta. |

222 | Käytetty menettely Avoimia työpaikkoja koskevien tilastojen oikeusperustaa laatineen työryhmän työstä on ollut apua asiakirjan laatimisessa. Ehdotusluonnoksesta on lisäksi keskusteltu Eurostatin työmarkinatilastoja käsittelevässä työryhmässä, jossa siihen lisättiin kommentteja erityisesti aiheutuvan taakan keventämisestä: ryhmä ehdotti mm. tilastoihin sisältyvien taloudellisen toiminnan alojen vähentämistä sekä mahdollisuutta ottaa avoimia työpaikkoja koskevien tietojen keräämisessä käyttöön muitakin lähteitä kuin kyselytutkimus. Ehdotuksesta on laadittu tarkistettu versio, johon sisältyy keinoja keventää yrityksille ja jäsenvaltioille koituvaa taakkaa siten, ettei tilastojen laatu kärsi. Näitä keinoja ovat mm. hallinnollisten lähteiden käyttö ja erityistapauksissa tilastoihin sisältyvien taloudellisen toiminnan alojen rajoittaminen lukuun ottamatta maataloutta, kalastusta ja metsätaloutta. Suurin osa muista prosessin aikana saaduista kommenteista on otettu huomioon, ja ne ovat osaltaan auttaneet selkeyttämään, hiomaan ja parantamaan ehdotettua tekstiä. |

223 | Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu Asiantuntijoina olivat kansalliset työministeriöt ja/tai kansalliset tilastolaitokset. |

2249 | Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista |

225 | Suurin osa ehdotuksista käsitteli käytettäviä määritelmiä, lähteitä ja kommentteja tietovaatimusten toteuttavuudesta. Avoimia työpaikkoja käsittelevään työryhmään ja työmarkinatilastoja käsittelevään työryhmään osallistuneilta asiantuntijoilta saatu palaute on kokonaisuudessaan sisällytetty tämän asetusehdotuksen tekstiin. |

226 | Asiantuntijalausuntojen julkistaminen Asiantuntijoiden eri työryhmissä käymien keskustelujen tulokset sekä muut viitedokumentit sisältyvät kokouspöytäkirjoihin, jotka ovat saatavilla komission viestintä- ja tietoresurssikeskuksen hallintojärjestelmän CIRCA-sivustolla. Myös kaikki muut esille tulevat tarpeelliset tiedot sisällytetään CIRCA-palvelimelle. |

230 | Vaikutusten ja seurausten analysointi Avoimia työpaikkoja koskevien eurooppalaisten tilastojen osalta on kartoitettu useita eri vaihtoehtoja. Vaihtoehto A: Avoimia työpaikkoja koskevien tietojen keräämisen jatkaminen herrasmiessopimuksen pohjalta. Vaihtoehto B: Yhteisön avoimia työpaikkoja koskevista tilastoista annettu yksi ainoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jossa määriteltäisiin yhteiset puitteet neljännesvuosittaisille ja vuosittaisille avoimia työpaikkoja koskeville tilastoille. Tämä asetus laadittaisiin kahtena sellaisena komission asetuksena, joihin sisältyisi sarja tarvittavia täytäntöönpanotoimia. Vaihtoehto C: Yksi ainoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista ja tiedonkeruun jatkaminen avoimia työpaikkoja koskevia vuosittaisia tilastoja varten herrasmiessopimuksen pohjalta. Vaihtoehto D: Kaksi ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksi: yksi asetus avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista ja toinen avoimia työpaikkoja koskevista vuosittaisista tilastoista. Kummastakin asetusehdotuksesta annetaan täytäntööpanoasetus. Kun kuulemisen tulos otetaan huomioon, Euroopan tilastojärjestelmän kannattama vaihtoehto on vaihtoehto C eli yhteisön avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista annettava yksi ainoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jota täydennetään herrasmiessopimuksen pohjalta kerättävillä vuosittaisilla rakenteellisilla tiedoilla. Säädöksen antaminen takaisi sellaisten yhdenmukaisten ja korkealaatuisten neljännesvuosittaisten tilastojen tuottamisen, joita tarvitaan jäsenvaltioiden välillä tehtäviin vertailuihin, ja se takaisi neljännesvuosittaisten tietojen keräämisen jatkuvuuden ja johdonmukaisuuden. Tämä ratkaisu on tehokas, joustava ja siitä aiheutuu vähemmän taakkaa kuin vaihtoehdoista B tai D. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden sitoumus neljännesvuosittaisten tilastojen laatimiseen, voidaan todeta, että vaihtoehto C nopeuttanee lisäksi asetuksen antamista. Tämänhetkinen tilanne vastaa vaihtoehtoa A. Avustusten avulla voitaisiin vielä saada aikaiseksi joitakin pieniä parannuksia, mutta tiedonkeruun jatkaminen vapaaehtoiselta pohjalta tarkoittaisi tilastojen tämänhetkisten puutteiden hyväksymistä ja sitä, että käyttäjien tarvetta saada oikeusperusta ei otettaisi huomioon. Lisäksi ne maat, jotka tarvitsevat asetusta voidakseen jatkaa tiedonkeruuta, jäisivät pysyvästi menettelyn ulkopuolelle. Vaihtoehto B antaa paremman tilastollisen vastineen käyttäjien tarpeisiin, kuten komission tarpeeseen saada vuosittaisia rakenteellisia tietoja, ja se takaisi neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen paremman keskinäisen vastaavuuden. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden ilmaisemat mielipiteet ja tämän vaihtoehdon toteuttamiseen liittyvät monimuotoiset seikat ja vaikeudet, voidaan todeta, että asetusta koskevan sopimuksen aikaansaaminen on kuitenkin todennäköisesti erittäin aikaavievää ja vaikeaa eikä se ei johda neljännesvuosittaisia tilastoja koskevan asetuksen nopeaan antamiseen. Vaihtoehto D voisi olla sopiva lähestymistapa, sillä se tyydyttää käyttäjien vaatimukset, mutta siihen liittyy kuitenkin joitakin erityisesti tehokkuutta ja työmäärää koskevia haittoja, kun sitä verrataan vaihtoehtoon C. Tätä vaihtoehtoa tulisi kuitenkin harkita uudelleen keskipitkällä aikavälillä sen jälkeen, kun neljännesvuosittaisista tilastoista saadut kokemukset on arvioitu. |

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Tämän oikeusperustan avulla on tarkoitus laatia oikeudelliset puitteet, joita voidaan soveltaa avoimia työpaikkoja koskeviin neljännesvuosittaisiin tilastoihin tämänhetkisen ja ennustettavissa olevan toiminnan osalta. Tähän kuuluu erityisesti yhdenmukaisen tietojenkeruun takaaminen, jotta käyttäjien vaatimukset voidaan tyydyttää. Asetusehdotuksessa noudatetaan Euroopan tilastoja koskeviin käytännesääntöihin sisältyviä periaatteita, erityisesti kustannustehokkuuden periaatetta, ja erityistoimia on toteutettu, jotta yrityksille ja kansallisille tilastolaitoksille aiheutuva taakka olisi mahdollisimman pieni. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta on täydennettävä täytäntöönpanoasetuksella. |

310 | Oikeusperusta Yhteisön tilastojen oikeusperustana on perustamissopimuksen 285 artikla. Neuvosto voi yhteispäätösmenettelyn mukaisesti hyväksyä toimenpiteitä yhteisön toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamiseksi. Mainitussa artiklassa asetetaan yhteisön tilastojen tuottamista koskevat vaatimukset sekä edellytetään puolueettomuuden, luotettavuuden, objektiivisuuden, tieteellisen riippumattomuuden, kustannustehokkuuden ja tilastosalaisuuden noudattamista. |

329 | Toissijaisuusperiaate Jäsenvaltiot eivät kykene riittävällä tavalla saavuttamaan ehdotetun toimen tavoitetta eli tuottamaan yhteisön avoimia työpaikkoja koskevia tilastoja. Tämän vuoksi tilastot voidaan paremmin laatia yhteisön tasolla säädöksen pohjalta, sillä vain komissio voi koordinoida tarvittavaa tilastotietojen yhdenmukaistamista yhteisön tasolla, kun taas tietojen keruu ja vertailukelpoisten tilastojen laatiminen avoimista työpaikoista voidaan järjestää jäsenvaltioissa. Tästä syystä yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

331 | Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa säädetään vain tämän tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen. |

332 | Kustannukset lisääntyvät varsinkin toteutuksen alkuvaiheessa ja pääosin niiden maiden osalta, jotka eivät nykyisin tee avoimia työpaikkoja koskevia tutkimuksia tai jotka joutuvat mukauttamaan tutkimuksiaan oikeudellisten vaatimusten täyttämiseksi. Toteutuksesta aiheutuvia kustannuksia voidaan kuitenkin rajoittaa yhteisön rahoitustuen avulla. Taakan kasvamisen vaikutuksia on rajoitettu huolellisen valmistelutyön avulla. Valmistelussa on otettu huomioon kustannustehokkuuden periaate lainsäädännön täytäntöönpanossa eli on otettu huomioon laatuvaatimukset täyttäviä hallinnollisia lähteitä, jätetty pois joitakin epäolennaisia taloudellisen toiminnan alueita ja annettu jäsenvaltioille mahdollisuus teettää toteutettavuustutkimuksia, jos niillä on vaikeuksia saada joitakin tiettyjä aloja ja/tai pieniä yrityksiä koskevia tietoja. |

Sääntelytavan valinta |

341 | Ehdotettu sääntelytapa: asetus. |

342 | Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä: Yleisesti katsotaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus on soveltuva tapa useimpien sellaisten tilastotoimien osalta, jotka edellyttävät tarkkaa ja yhdenmukaista soveltamista koko yhteisön alueella. Asetus soveltuu perussäädökseksi direktiiviä paremmin, koska siinä sama laki säädetään koko yhteisöön, eikä jäsenvaltioille jätetä mahdollisuutta soveltaa säännöksiä epätäydellisesti tai valikoidusti tai valita muotoja ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi asetusta sovelletaan sellaisenaan, joten sitä ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin vältetään viiveet, joita aiheutuu direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämä johtaa lainsäädännön paranemiseen ja nopeutumiseen. |

BUDJETTIVAIKUTUKSET |

401 | Asetukseen sisältyvien rahoitussäännösten tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita käynnistysvaiheen aikana tuottamaan tämän alan uusia tilastoja tai täydentämään jo aikaisemmin eli herrasmiessopimuksen aikana aloitettua työtä lyhyen aikavälin tietojenkeruun laadun parantamiseksi ja käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi. Rahoituksesta vastaa työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva yhteisön ohjelma – PROGRESS, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1672/2006/EY 24. lokakuuta 2006. Päätöksen osa-alueen 1 (Työllisyys) osalta tarpeellisten toimien rahoitus, kuten tilastotoimien rahoitus on mainittu erikseen: ”parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta ja työllisyysnäkymistä etenkin analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita Euroopan työllisyysstrategian puitteissa”. Näihin toimiin liittyvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen vaikutukset talousarvioon ovat arviolta 4,5 miljoonaa euroa jaksolla 2008–2010. |

1. 2007/0033 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisön alueella olevia avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[1],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2] sekä Euroopan keskuspankin lausunnon[3],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

ovat kuulleet tilasto-ohjelmakomiteaa,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2003 kokoontunut neuvosto sisällytti päätelmiinsä[4] avoimia työpaikkoja koskevan rakenneindikaattorin, joka on määrä kehittää ja julkaista.

(2) EMU:n tilastovaatimuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa[5] ja sitä seuranneissa toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä käsitelleissä raporteissa[6] pidetään ensisijaisena tavoitteena avoimia työpaikkoja koskevien tilastojen oikeusperustan kehittämistä.

(3) Neuvoston päätöksellä 2000/98/EY[7] perustettu työllisyyskomitea on todennut, että avoimia työpaikkoja koskeva indikaattori on tarpeen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista 12 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2005/600/EY[8] vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian seurannassa.

(4) Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1672/2006/EY[9] vahvistetaan esimerkiksi sellaisten tarpeellisten toimien rahoittaminen, joilla päätöksen mukaan ”parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta ja työllisyysnäkymistä etenkin analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita Euroopan työllisyysstrategian puitteissa”.

(5) Komissio tarvitsee avoimia työpaikkoja koskevia tietoja, jotka on luokiteltu esimerkiksi taloudellisten toimialojen perusteella, kun se seuraa ja analysoi työvoiman kysynnän tasoa ja rakennetta Euroopan työllisyysstrategian puitteissa.

(6) Komissio ja Euroopan keskuspankki tarvitsevat avoimia työpaikkoja koskevia neljännesvuosittaisia tietoja nopeasti, jotta ne voivat seurata avoimia työpaikkoja koskevia lyhyen aikavälin muutoksia. Kausitasoitetut avoimia työpaikkoja koskevat tiedot helpottavat neljännesvuosittaisten muutosten tulkintaa.

(7) Avoimia työpaikkoja koskevien tietojen tulisi olla relevantteja ja täydellisiä, tarkkoja ja kattavia, ajantasaisia, johdonmukaisia, vertailukelpoisia ja helposti käytettävissä olevia.

(8) Kaikkia talouden aloja koskevien, kattavien yhteisötason tietojen keräämisen hyötyjä olisi verrattava pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksiin ilmoittaa tietoja ja erityisesti niille aiheutuvaan vastaustaakkaan.

(9) Kerättävien tietojen laajuuden sekä kunkin taloudellisen toimialan osalta tarvittavan yksityiskohtaisuuden määrittelemiseksi on sovellettava tällä hetkellä voimassa olevaa Euroopan yhteisön tilastollista toimialaluokitusta (NACE).

(10) Koska tämän toimintaehdotuksen tavoitteita eli avoimia työpaikkoja koskevien yhteisön tilastojen tuottamista ei voida riittävällä tavalla toteuttaa jäsenvaltioiden tasolla vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11) Tuottaessaan ja levittäessään tämän asetuksen mukaisia yhteisön tilastoja kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten on otettava huomioon periaatteet, jotka on esitetty tilasto-ohjelmakomitean 24 päivänä helmikuuta 2005 hyväksymissä Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä[10], ja liitetty komission suositukseen[11] kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta.

(12) Yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97[12] vahvistetaan yleiset puitteet ja tämän vuoksi sitä sovelletaan avoimia työpaikkoja koskevien tilastojen tuottamiseen.

(13) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[13] mukaisesti.

(14) Komissiolla olisi erityisesti oltava valtuudet hyväksyä täytäntöönpanotoimia niillä aloilla, joita tarkoitetaan tämän asetuksen 2, 4, 6, 7 ja 8 artiklassa. Nämä yleiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, poistaa niitä tai täydentää asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, olisi hyväksyttävä neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa säädetään vaatimuksista, jotka koskevat avoimia työpaikkoja koskevien yhteisön tilastojen säännöllistä neljännesvuosittaista tuottamista.

2. Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostatille) avoimia työpaikkoja koskevia tietoja ainakin sellaisista yrityksistä, joiden palveluksessa on yksi tai useampia työntekijöitä.

Jollei 3 ja 4 kohdasta muuta johdu, tilastot kattavat kaikki taloudellisen toiminnan alat, jotka on määritelty voimassa olevassa Euroopan yhteisön tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE), lukuun ottamatta kotitalouksia toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa.

Tiedot luokitellaan taloudellisen toimialan perusteella voimassa olevan NACE-luokituksen pääluokan tasolla.

3. Tietojen toimittaminen maatalouden, kalastuksen ja metsätalouden aloilta, sellaisina kuin ne on määritelty voimassa olevassa NACE-luokituksessa, on vapaaehtoista niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa näiden alojen osuus kokonaistyöllisyydestä ei ole suuri.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun osuuden merkityksen määrittelyssä käytetty raja-arvo määritellään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Tarpeen mukaan otetaan huomioon 8 artiklan mukaiset toteutettavuustutkimukset.

4. Tätä asetusta sovellettaessa ja silloin kun yrityksessä on alle 10 työntekijää, otetaan huomioon 8 artiklassa määritellyt toteutettavuustutkimukset, kun määritellään tietojen kattavuutta seuraavien, voimassa olevan NACE-luokituksen mukaisten alojen osalta: julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, järjestöjen toiminta, tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus ja muut henkilökohtaiset palvelut.

2 artikla

Avoimet työpaikat

Tässä asetuksessa tarkoitetaan avoimella työpaikalla sellaista palkallista työpaikkaa, joka on vasta luotu, täyttämätön tai joka on vapautumassa ja

a) johon työnantaja etsii aktiivisesti sopivia ehdokkaita kyseisen yrityksen ulkopuolelta ja on valmis jatkamaan tätä etsintää ja

b) jonka työnantaja aikoo täyttää joko välittömästi tai tietyn ajan kuluessa.

Käsitteet ”etsiä aktiivisesti sopivia ehdokkaita” ja ”tietyn ajan kuluessa” määritellään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. ’Täytetyllä työpaikalla’ yrityksen sisäistä palkallista työpaikkaa, johon on määrätty työntekijä.

2. Metatiedolla selityksiä, joita tarvitaan niiden muutoksien tulkitsemiseen, joita tiedoissa esiintyy joko metodologisten tai teknisten muutosten vuoksi.

3. Takautuvilla tiedoilla historiallisia tietoja, jotka kattavat 1 artiklassa annetut erittelyt.

4 artikla

Viitepäivämäärät ja tekniset eritelmät

1. Jäsenvaltiot keräävät neljännesvuosittaiset tiedot tiettyjen viitepäivämäärien osalta, ja nämä päivämäärät määritellään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot toimittavat täytettyjä työpaikkoja koskevat tiedot, jotta avoimia työpaikkoja koskevat tiedot voitaisiin standardoida vertailua varten.

3. Jäsenvaltioiden on sovellettava kausitasauksia koskevia menettelyitä avoimia työpaikkoja koskeviin neljännesvuosittaisiin tietoihin. Kausitasauksia koskevat vaaditut menettelyt määritellään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla

Lähteet

1. Jäsenvaltiot käytävät tietojen tuottamisessa yrityskyselyitä. Muita lähteitä, kuten hallinnollisia tietoja, voidaan käyttää, jos ne ovat 7 artiklan mukaisesti laatunsa puolesta soveltuvia.

2. Jäsenvaltiot voivat täydentää 1 kohdassa tarkoitettuja lähteitä luotettavilla tilastollisilla estimointimenettelyillä.

3. Komissio (Eurostat) laatii ja koordinoi Euroopan laajuisia otantajärjestelmiä, jotta se voisi tuottaa yhteisön laajuisia estimaatteja silloin, kun kansalliset otantajärjestelmät eivät vastaa yhteisön vaatimuksia neljännesvuosittaisen tietojenkeruun osalta. Järjestelmiä koskevat yksityiskohdat, niiden hyväksyminen ja täytäntöönpano määritellään 11 artiklan 3 kohdan mukaisella menettelyllä.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua yhteisön laajuisiin otantajärjestelmiin, jos nämä järjestelmät antavat mahdollisuuden pienentää tilastojärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia tai sitä taakkaa, joka yrityksille aiheutuu yhteisön vaatimusten noudattamisesta.

6 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltiot toimittavat tiedot ja metatiedot komissiolle (Eurostatille) 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisessa muodossa ja siinä määritellyn määräajan puitteissa. Kaikki mahdolliset tarkistukset edellisten vuosineljännesten neljännesvuosittaisiin tietoihin on toimitettava samanaikaisesti.

2. Jäsenvaltiot toimittavat myös takautuvat tiedot jaksolta, joka kattaa vähintään ne neljä neljännesvuoden jaksoa, jotka edelsivät sitä neljännesvuotta, jolta ensimmäiset tiedot toimitettiin. Kokonaismäärät toimitetaan viimeistään ensimmäisen tietotoimituksen yhteydessä ja jaottelut viimeistään vuotta myöhemmin. Takautuvat tiedot voivat tarvittaessa perustua ’parhaisiin estimaatteihin’.

7 artikla

Laatu

1. Tilastojen laatu ja erityisesti niiden relevanssi ja täydellisyys, tarkkuus ja kattavuus, ajantasaisuus, koherenssi, vertailtavuus ja saatavuus ovat tärkeä tavoite, joka pyritään toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission (Eurostatin) välillä.

Toimitettujen nykyisten ja takautuvien tietojen on täytettävä laatuvaatimukset, jotka määritellään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Jäsenvaltiot lähettävät komissiolle (Eurostatille) laaturaportteja. Laaturaporttien ajoitus, raportointitiheys ja sisältö sekä niiden jättämistä koskevat määräajat määritellään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8 artikla

Toteutettavuustutkimukset

1. Komissio (Eurostat) määrittelee soveltuvat puitteet toteutettavuustutkimuksia varten 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Näitä tutkimuksia toteuttavat ne jäsenvaltiot, joiden on vaikea toimittaa tietoja

a) yrityksistä, joissa on alle 10 työntekijää ja/tai

b) seuraavilta aloilta:

i) maatalous, kalastus ja metsätalous,

ii) julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus,

iii) koulutus,

iv) terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut,

v) taiteet, viihde ja virkistys sekä

vi) järjestöjen toiminta, tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus ja muut henkilökohtaiset palvelut.

2. Toteutettavuustutkimuksia tekevät jäsenvaltiot esittävät raportin tutkimusten tuloksista 12 kuukauden kuluessa siitä, kun 1 kohdassa tarkoitetut komission täytäntöönpanotoimet ovat tulleet voimaan.

3. Toteutettavuustutkimusten tulosten perusteella toteutettavien täytäntöönpanotoimien on noudatettava asetuksen (EY) N:o 322/97 10 artiklassa määriteltyä kustannustehokkuuden periaatetta, myös siltä osin, että vastaajille aiheutuva vaivannäkö on vähennettävä pienimpään mahdolliseen.

4. Toteutettavuustutkimusten tulosten perusteella toteutettavien täytäntöönpanotoimien vuoksi tiedot voidaan toimittaa vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen mennessä.

9 artikla

Rahoitus

1. Jäsenvaltiot saavat yhteisöltä rahoitusta työstä aiheutuviin kuluihin tietojenkeruun kolmena ensimmäisenä vuotena.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun rahoitukseen vuosittain osoitettavat määrärahat vahvistetaan osana vuosittaista talousarviomenettelyä.

3. Budjettivallan käyttäjä myöntää kunakin vuonna käytettävissä olevat määrärahat.

10 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 11 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa tilasto-ohjelmakomitea, joka on perustettu neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohdassa ja 7 artiklassa vahvistettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

12 artikla

Täytäntöönpanokertomus

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän asetuksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Tässä raportissa arvioidaan jäsenvaltioiden toimittamien tilastojen laatua ja tunnistetaan alueita, joita voitaisiin parantaa.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] EUVL C […], […], s. […].

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] Neuvoston päätelmät 15875/03.

[5] EMU:n tilastovaatimuksia koskeva komission toimintasuunnitelma CS/2000/11655.

[6] EMU:n tietotarpeita koskevat tilanneraportit CS/2001/13388, CS/2003/6016 ja CS/2005/13894.

[7] EYVL L 29, 4.2.2000, s. 21.

[8] EYVL L 205, 6.8.2005, s. 21.

[9] EUVL 315, 15.11.2006, s. 1.

[10] EUVL 181, 28.6.1989, s. 47.

[11] EUVL C 172, 12.7.2005, s. 22

[12] EYVL 52, 22.2.1997, s. 1.

[13] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 17 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/512/EY, EUVL L 200, 22.7.2006, s.11.