(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2022/2434 (2) asetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 sisällytettiin hajautettu rahoitusstrategia (monipuolinen varainhankintastrategia) ainoaksi komission toteuttamissa lainanotto- ja velanhallintatoimissa käytettäväksi varainhankintamenetelmäksi. Asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta monipuolista varainhankintastrategiaa sovelletaan rahoitusapuohjelmiin, joiden perussäädökset ovat tulleet voimaan 9 päivänä marraskuuta 2022 tai sen jälkeen.

(2)

Komission olisi vahvistettava monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamista varten tarvittavat järjestelyt. Monipuolisen varainhankintastrategian soveltaminen edellyttää sellaisten sääntöjen hyväksymistä, joiden avulla määritetään, miten aiheutuneet kustannukset kohdennetaan asianomaisiin rahoitusapuohjelmiin sen varmistamiseksi, että kaikki rahoitusapuun liittyvät unionille aiheutuneet kustannukset veloitetaan tuensaajalta, joka hyötyy lainanotolla hankituista varoista.

(3)

Menetelmä, jota käytetään NextGenerationEU-välineeseen liittyvästä monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten jakamiseksi, vahvistettiin [ensimmäisen kerran] komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/1095 (3). Nämä järjestelyt on komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU, Euratom) 2022/2545 (4) laajennettu koskemaan kaikkia asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklassa tarkoitettuja monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti toteutettavia lainanotto- ja velanhallintatoimia tekemällä kustannustenjakomenetelmään kohdennettuja muutoksia.

(4)

Rahoitusapuun liittyvien kustannusten kattamista koskevan velvollisuuden olisi säilyttävä rahoitusavun saajilla asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 artiklan 5 kohdan e alakohdan sekä moitteetonta varainhoitoa ja talousarvion tasapainoa koskevien budjettiperiaatteiden mukaisesti. Kaikki kustannukset olisi veloitettava tuensaajilta sellaisen yhden yhtenäisen kustannustenjakomenetelmän perusteella, jolla varmistetaan kustannusten läpinäkyvä ja oikeasuhteinen jakaminen.

(5)

Kustannustenjakomenetelmällä olisi varmistettava, että tuensaajaluokat eivät rahoita toistensa kustannuksia. Lainojen kustannukset olisi kohdennettava kokonaisuudessaan kyseisten lainojen saajille, ja sellaisen tuen kustannukset, jota ei makseta takaisin, olisi tapauksen mukaan kohdennettava unionin yleiseen talousarvioon niiden tosiasiallisten kustannusten perusteella, jotka ovat aiheutuneet hankittujen varojen asianomaisen osuuden hankkimisesta ja maksamisesta eri tuensaajille. Menetelmän olisi katettava kaikki lainanotto- ja velanhallintatoimista unionille aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuina kaikki hallinnolliset kustannukset, ja sen avulla olisi varmistettava, että kunkin maksun osalta lasketaan eri kustannusluokat.

(6)

Tuensaajien oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi otettava käyttöön yhteinen ja yhtenäinen kustannusmenetelmä, jota sovelletaan kaikentyyppisiin maksuihin eli unionin yleisestä talousarviosta takaisin maksettaviin maksuihin sekä maksuihin, jotka tuensaajien on maksettava takaisin. Kustannukset olisi kohdennettava tuensaajille niiden saamien varojen osuuden perusteella.

(7)

Kustannustenjakomenetelmässä olisi erotettava toisistaan seuraavat kolme kustannusluokkaa: varainhankintakustannukset, likviditeetinhallintakustannukset ja hallinnolliset kustannukset. Varainhankintakustannukset perustuvat korko- ja muihin kuluihin, jotka komission on maksettava asianomaisten maksujen rahoittamiseksi liikkeeseen lasketuista eri instrumenteista. Likviditeetinhallintakustannukset ovat liikkeeseenlasketuista ja likviditeettitileillä tulevien maksujen kattamiseksi väliaikaisesti varantoina säilytettävistä määristä aiheutuvia kustannuksia. Nämä jatkuvat toiminnan yleiskustannukset kuuluvat olennaisina monipuoliseen varainhankintastrategiaan, ja ne olisi jaettava tasapuolisesti kaikkien tuensaajien kesken. Kolmas kustannusluokka ovat hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamista varten tarvittavien teknisten ja operatiivisten valmiuksien ylläpitämisestä ja jotka ovat välittömästi seurausta monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamisesta.

(8)

Jos monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti rahoitettavien rahoitusapuohjelmien kesto ja rakenne poikkeavat NextGenerationEU-välineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2463 (5) mukaisesti myönnettyjen lainojen kestosta ja rakenteesta, on aiheellista sallia lisäjousto kustannustenjakomenetelmää muuttamalla. Täytäntöönpanopäätöksessä (EU, Euratom) 2022/2545 säädetään, että NextGenerationEU-välineen kustannuslaskentamenetelmän soveltuvuutta on tarkasteltava uudelleen, jos hyväksytään uusia rahoitusapuohjelmia, joilla on erilainen kesto ja rakenne.

(9)

Halutun jouston varmistamiseksi kustannustenjakomenetelmän olisi sisällettävä ohjelmaosioiden käsite, jonka avulla maksuja ja niihin liittyviä varainhankintavälineitä voidaan kohdentaa ja tätä kohdentamista voidaan seurata ohjelmakohtaisesti. Tällä tavoin olisi mahdollista kohdentaa varainhankintavälineet kunkin ohjelman taloudellisten ominaispiirteiden mukaisesti ja soveltaa räätälöityä vastuiden hallintaa, johon sisältyy huolellisesti mitoitettu maturiteettien valikoima. Ohjelmaosioiden käyttöönotolla varmistettaisiin, että ohjelmista ei rahoiteta muiden ohjelmien kustannuksia.

(10)

Tältä osin olisi myös noudatettava komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU, Euratom) 2023/2825 (6) perustettua hallintokehystä, jonka mukaan varainhankintavälineitä eri ohjelmille kohdennettaessa on otettava huomioon ohjelmien erilaiset maturiteetit ja ohjelmiin kohdistuvat erilaiset rajoitteet.

(11)

Varainhankintatoimille tavoitteeksi asetetut keskimääräiset maturiteetit ja varainhankinnan alustavat määrät olisi ilmoitettava ohjelmittain täytäntöönpanopäätöksen (EU, Euratom) 2023/2825 4 artiklan mukaisissa varainhankintasuunnitelmaa koskevissa päätöksissä. Ohjelmakohtaiset tavoitteet muodostavat vuotuisessa lainanottopäätöksessä vahvistettujen enimmäismäärien puitteissa ei-sitovat suuntaviivat varainhankinnan määrille, jotka on tarkoitus saavuttaa varainhankintakauden loppuun mennessä, olettaen, että varainhankintatarpeet eivät muutu. Siinä vaiheessa, kun ohjelmaosiota tai aikaosiota muodostetaan, varainhankintavälineiden ohjelmakohtaiset painotetut keskimääräiset maturiteetit saattavat olla erilaiset kuin varainhankintakauden lopulle asetetut tavoitteet. Komission olisi kohdennettava varainhankintavälineitä eri osioihin kullakin puolivuotiskaudella ottaen huomioon lainanottotoimet, jotka on tarkoitus toteuttaa jäljellä olevalla varainhankintakaudella. Samalla komission olisi parhaan kykynsä mukaan varmistettava, että kullekin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklan soveltamisalaan kuuluvalle rahoitusapuohjelmalle ja neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (7) 5 artiklan 1 kohdan mukaiselle tuelle, jota ei makseta takaisin, tavoitteeksi asetetut keskimääräiset maturiteetit saavutetaan tasapuolisesti koko varainhankintakauden ajan. Komission olisi lainanottotoimia toteuttaessaan ensisijaisesti pyrittävä saamaan mahdollisimman edulliset ehdot ja vasta toissijaisesti pyrittävä saavuttamaan tavoitteeksi asetetut keskimääräiset maturiteetit tasapuolisesti eri ohjelmaosioissa niiden kohdentamisen mukaisesti. Komission olisi säännöllisesti päivitettävä näitä tavoitteita ja seurattava niiden saavuttamista.

(12)

Ohjelmaosio olisi perustettava aina kun tulee voimaan uusi rahoitusapuohjelma, jota varten tarvittavat varat on tarkoitus hankkia monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti toteutettavilla toimilla. Ohjelmaosiot olisi kohdennettava joko yhdelle tai usealle tuensaajalle riippuen siitä, voidaanko rahoitusapua myöntää ohjelman perussäädöksen mukaan vain yhdelle vai useammalle tuensaajalle.

(13)

Kun on kyse ohjelmista, joista voidaan myöntää rahoitusapua useammalle kuin yhdelle tuensaajalle, tiettyyn ohjelmaosioon sisältyvät maksut ja niihin liittyvät varainhankintavälineet olisi jaettava edelleen aikaosioihin, jotta voidaan varmistaa, että kyseiselle tuensaajalle suoritetusta maksusta veloitettavat varainhankintakustannukset ovat tiiviisti kytköksissä maksun suorittamishetkellä vallitseviin markkinakorkoihin. Varainhankintakustannukset tasataan aikaosion sulkemisen yhteydessä.

(14)

Vain yhtä tuensaajaa varten perustettuun rahoitusapuohjelmaan liittyvää ohjelmaosiota ei tarvitse jakaa aikaosioihin, koska kaikki kustannukset kohdennetaan samalle tuensaajalle.

(15)

Ohjelmaosioiden lisääminen tämän päätöksen nojalla ei saisi vaikuttaa kustannusten jakamiseen sellaisten ohjelmien osalta, joihin sovelletaan jo nykyistä kustannustenjakomenetelmää. Tämän varmistamiseksi maksut, jotka on suoritettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa NextGenerationEU-välineen, asetuksen (EU) 2022/2463 ja minkä tahansa ennen päätöksen voimaantuloa voimassa olleen CAM-ohjelman nojalla, sekä varainhankintavälineet, jotka on jo kohdennettu olemassa oleviin aikaosioihin täytäntöönpanopäätöksen (EU, Euratom) 2022/2545 nojalla, olisi koottava aiempia ohjelmia koskevaan ohjelmaosioon, jossa on aikaosioita. Tällaisen aiempia ohjelmia koskevan ohjelmaosion olisi sisällettävä kaikki aikaosiot, jotka on jo perustettu kyseisten ohjelmien rahoittamista varten, sekä näihin ohjelmiin mahdollisesti liittyvät tulevat maksut ja varainhankintavälineet. Näin varmistetaan, että uusi lähestymistapa ei vaikuta komissiolle aiheutuneiden kustannusten jakamiseen nykyisen kustannustenjakomenetelmän perusteella.

(16)

Lainanottotoimien varainhankintakustannukset olisi johdettava kustannuksista, jotka aiheutuvat kaikista ohjelmaosioon ja, jos kyseessä on useaa tuensaajaa koskeva ohjelma, vastaavaan aikaosioon kuuluvista lainanottotoimista. Lainansaajilta tai, kun on kyse neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (8) 3 artiklan 1 kohdan mukaisista ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, unionin yleisestä talousarviosta olisi veloitettava samanlainen maksu, kun kustannukset kohdennetaan saman osion tuensaajille. Tällä menetelmällä, jossa kustannukset määräytyvät ohjelman tai aikaosion koko keston ajalta, vältetään tiettyyn ajankohtaan perustuva sattumanvaraisuus, joka on tunnusomaista perinteiselle back-to-back-menetelmälle. Kyseisessä menetelmässä tietyn tuensaajan kustannukset perustuivat ehtoihin, jotka voitiin saada sinä nimenomaisena päivänä, jona laina otettiin.

(17)

Ohjelmaosion olisi oltava aktiivinen koko sen ajan, kun ohjelmaan liittyviä maksuja suoritetaan. Useaa tuensaajaa koskevassa ohjelmaosiossa olisi oltava kullakin hetkellä vain yksi aktiivinen aikaosio. Kun aikaosiot on muodostettu, niiden olisi pääsääntöisesti oltava voimassa puolivuotiskausi, joka alkaa joko 1 päivänä tammikuuta tai 1 päivänä heinäkuuta. Kun on kyse aiempia ohjelmia koskevasta ohjelmaosiosta, ensimmäisen aikaosion olisi katettava ajanjakso kesäkuun 1 päivästä 2021joulukuun 31 päivään 2021, jotta voidaan ottaa huomioon NextGenerationEU-välineen varainhankintatoimien käynnistymishetki. Ohjelman ensimmäinen aikaosio olisi pääsääntöisesti muodostettava sen ajanjakson aikana, jolloin suoritetaan ensimmäinen maksu. Aikaosion tai ohjelmaosion olisi oltava aktiivinen, kunnes osioon kohdennetun pitkäaikaisen varainhankinnan määrä vastaa maksujen määrää. Jos määrät eivät kuitenkaan vastaa toisiaan puolivuotiskauden lopussa, aikaosion olisi oltava aktiivinen, kunnes maksujen määrä ja pitkäaikaisen varainhankinnan määrä vastaavat toisiaan. Tällaisessa tapauksessa olisi voitava jatkaa väliaikaisesti maksujen kohdentamista aktiiviseen aikaosioon ja samanaikaisesti kohdentaa varainhankintavälineitä seuraavaan aikaosioon.

(18)

Vaikka varainhankintakustannukset voivat vaihdella sen ajanjakson aikana, jolloin ohjelmaosio tai tapauksen mukaan aikaosio on aktiivinen, sellaisten rahoitusoloihin liittyvien erojen vuoksi, joihin komissio ei voi vaikuttaa, komission olisi hallinnoitava lainanotto- ja velanhallintatoimia varmistaakseen, että kullekin ohjelmaosiolle ja tapauksen mukaan aikaosiolle tavoitteeksi asetettu maturiteetti saavutetaan vastaavassa määrin. Lisäksi komission olisi aina asetettava etusijalle mahdollisimman edullisten ehtojen saaminen kaikissa ohjelmissa.

(19)

Komission varainhankintastrategian avulla voidaan hallita paremmin korkoriskiä ja muita rahoitusriskejä. Lainansaajilta perittävien korkojen oletetaan pysyvän vakaina, joskin korkojen ajoittainen marginaalinen uudelleenlaskenta saattaa olla tarpeen silloin, kun on korvattava erääntyviä pitkäaikaisia varainhankintavälineitä. Komissio aikoo kehittää valmiuksiaan hyödyntää swapien kaltaisia johdannaisia hallitakseen jäljellä olevaa korkoriskiä ja tarjotakseen lainansaajille mahdollisuuden kiinteäkorkoisiin lainoihin, jos tämä on perusteltua. Kiinteäkorkoisen järjestelyn valitsevien tuensaajien olisi vastattava kaikista kustannuksista, joita tästä vaihtoehdosta aiheutuu.

(20)

Ohjelmaosioon tai tapauksen mukaan aikaosioon sisältyvien maksujen määrän olisi oltava yhtä suuri kuin kyseiseen ohjelmaosioon tai aikaosioon kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrä. Kun on kyse useaa tuensaajaa koskevien ohjelmien osioista, hankitut varat olisi useimmissa tapauksissa maksettava samassa aikaosiossa ja kohdennettava samaan aikaosioon kuin niiden hankkimiseen käytettävien pitkäaikaisten varainhankintavälineiden liikkeeseenlasku. Ennakoimattomat maksuviivästykset saattavat kuitenkin johtaa tilanteisiin, joissa pitkäaikaiseen varainhankintaan perustuvat varat on hankittu, mutta niitä ei voida maksaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Tämä mahdollisuus olisi otettava huomioon silloin, kun kohdennetaan maksuja eri aikaosioihin.

(21)

On asianmukaista myös säätää mahdollisuudesta ennakoida edeltävässä aikaosiossa maksutarpeita, joita syntyy seuraavan aikaosion alkuvaiheessa. Tällaisten tilanteiden huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että rahoitusta on käytettävissä edullisin ehdoin, pitkäaikaisia varainhankintavälineitä olisi voitava kohdentaa seuraavaan aikaosioon.

(22)

Valmius hallinnoida varainhankintatoimien likviditeettiä turvautumalla lyhtyaikaiseen lainanottoon ja käteisvarojen hallussapitoon vakavaraisuustarkoituksia varten on monipuolisen varainhankintastrategian keskeinen ja määräävä piirre. Komission olisi voitava tällaisen likviditeetinhallinnan avulla vastata kaikkiin maksutarpeisiin ja mukauttaa liikkeeseenlaskua markkinaolosuhteisiin. On aiheellista vahvistaa menetelmät täytäntöönpanopäätöksen (EU, Euratom) 2023/2825 6 ja 8 artiklassa tarkoitettuun likviditeetinhallintaan liittyvien kustannusten laskemiseksi. Niihin olisi sisällyttävä kustannukset, jotka aiheutuvat lyhytaikaisten varainhankintavälineiden liikkeeseenlaskusta, joidenkin hankittujen varojen säilyttämisestä väliaikaisesti likviditeettitilillä, jotta voidaan varmistaa kyky suorittaa kaikki maksut vaadittaessa, sekä korkoriskien ja muiden rahoitusriskien hallinnasta. Kustannukset, jotka aiheutuvat omien joukkovelkakirjojen takaisinostosta ja/tai hallussapidosta likviditeetinhallintaa varten, olisi myös katsottava likviditeetinhallintakustannuksiksi. Tässä päätöksessä olisi vahvistettava perusta näiden likviditeettikustannusten laskemiselle ja niiden oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle perimiselle kaikilta kyseeseen tulevilta hankittujen varojen saajilta asianomaisen vuoden aikana.

(23)

Likviditeetinhallintatoimien avulla olisi voitava minimoida likviditeetinhallintakustannukset, joita saattaa aiheutua käteisvarojen hallussapidosta vakavaraisuustarkoituksia varten. Likviditeettivarantojen sijoitustuotossa, joka on peräisin vakuudellisista tai vakuudettomista rahamarkkinatransaktioista, olisi otettava huomioon kuhunkin transaktioon liittyvä päivittäinen korko ja mahdollinen kaupankäyntimaksu tai agio/disagio. Näiden toimien sijoitustuoton olisi oltava kyseisen likviditeetin liikkeeseen laskemisesta ja säilyttämisestä aiheutuvien kustannusten summa, ja tällaisten likviditeettivarantojen mahdollinen sijoitustuotto olisi kohdennettava neljännesvuosittain määräsuhteessa takaisin maksamatta oleviin maksuihin.

(24)

Tiettyyn ohjelmaosioon tai tapauksen mukaan aikaosioon kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrää suuremmat kyseisen ohjelmaosion tai aikaosion maksut tai suoritettavat korkomaksut voivat johtaa likviditeettivajeen muodostumiseen osiossa. Tiettyyn ohjelmaosioon tai tapauksen mukaan aikaosioon kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrää pienemmät kyseisen ohjelmaosion tai aikaosion maksut tai takaisinmaksut voivat puolestaan johtaa likviditeettiylijäämän muodostumiseen. Näiden likviditeettiylijäämien tai -vajeiden kompensointi on välttämätön edellytys monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamiselle. Näitä kustannuksia ei pitäisi kattaa asianomaisista osioista, vaan ne olisi erotettava muista kustannuksista ja niitä olisi hallinnoitava osana erillisiä likviditeetinhallinnan yleiskustannuksia. Tässä päätöksessä olisi otettava käyttöön mekanismi likviditeettivajeista tai -ylijäämistä aiheutuvien kustannusten selvittämiseksi, jotta ne voidaan kattaa varainhankintaohjelmasta kokonaistasolla likviditeetinhallintakustannusten muodossa. Komission olisi käytettävä likviditeetinhallintaosiota yhtä tuensaajaa koskevan ohjelman ohjelmaosioissa tai useaa tuensaajaa koskevan ohjelman aikaosioissa mahdollisesti olevan positiivisen tai negatiivisen käteisvarasaldon tasaamiseksi niin, että se vastaa maksujen kokonaismäärää.

(25)

Monipuolisen varainhankintastrategian toteuttaminen edellyttää sellaisten uusien valmiuksien hankkimista, joita tarvitaan, jotta pääomamarkkinoille päästään mahdollisimman edullisin ehdoin ja jotta varmistetaan tällaisen infrastruktuurin jatkuva ja tehokas ylläpito. Tähän sisältyvät kustannukset, joita aiheutuu likviditeettitilien ylläpitämisestä, EU:n velkasitoumuksia ja joukkolainoja koskevien huutokauppojen järjestämisessä tarvittavien valmiuksien hankkimisesta sekä uusien sisäisten tiedonkäsittelyvalmiuksien käyttöönotosta. Tällaiset kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan lainanotto- ja maksutoimista, olisi katsottava yleiskustannuksiksi, joissa erotetaan toisistaan lainanotto- ja maksuinfrastruktuurin luomiseen ja sen ylläpitoon liittyvät kustannukset. Nämä kustannukset olisi otettava huomioon hallintokuluihin liittyvissä palvelukustannuksissa.

(26)

Hallintokuluihin liittyviin palvelukustannuksiin sisältyvät kaikki hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamisesta. Nämä kustannukset ovat joko operatiivisten valmiuksien luomisesta aiheutuvia kertaluonteisia perustamiskustannuksia tai välttämättömiä toistuvia kustannuksia, jotka johtuvat suoraan monipuolisen varainhankintastrategian mukaisista lainanotto- ja velanhallintatoimista ja aiheutuvat ajan kuluessa. Toistuvat kustannukset ovat tiettynä vuonna suoritettaviin maksuihin kohdistettavia säännöllisiä vuotuisia kustannuksia, kun taas perustamiskustannukset olisi kirjattava kertaluonteisiksi kuluiksi.

(27)

Näitä toimia koskevia perustamiseen ja valmiuksien luomiseen liittyviä kustannuksia on aiheutunut jo vuodesta 2021 alkaen, ja ne on jo kohdennettu NextGenerationEU-välineen rahoitusapuohjelmien tuensaajille erityisten perustamiseen liittyvien yleiskustannusten kautta. Sen vuoksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien muiden rahoitusapuohjelmien tuensaajien ei pitäisi vastata tähän aiempaan valmiuksien kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vaan ainoastaan kyseisen infrastruktuurin ylläpitoon tai sen tulevaan kehittämiseen liittyvistä tulevista menoista. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien rahoitusapuohjelmien hallintokustannusten osuus, NextGenerationEU-välinettä lukuun ottamatta, olisi määritettävä sen mukaan, mikä on kunkin ohjelman osuus varoista, jotka on kerätty monipuolisen varainhankintastrategian avulla sinä vuonna, jona hallintokustannukset aiheutuivat.

(28)

Hallintokuluihin liittyviin palvelukustannuksiin sisältyvät hallinnolliset kustannukset olisi rajoitettava tyhjentävässä luettelossa mainittuihin hyväksyttäviin kustannuksiin, jotka liittyvät suoraan monipuoliseen varainhankintastrategiaan. Ulkopuolisten konsulttien palkkaamisesta aiheutuvat sopimusperusteiset maksut sisältyvät hyväksyttävien hallintomenojen luetteloon vuoden 2023 vuotuisen talousarvion yhteydessä tehtyjen sopimusten perusteella. Hyväksyttävien hallintomenojen luettelon laajentamisesta on ilmoitettu jäsenvaltioiden viranomaisille ennen tämän päätöksen hyväksymistä. Yhteenlasketut hallintokuluihin liittyvät palvelukustannukset muodostavat hyvin pienen osan monipuolisen varainhankintastrategian mukaisista toimista aiheutuvista kokonaiskustannuksista.

(29)

Jälkilaskutusprosessilla on tarkoitus varmistaa, että kustannukset peritään takaisin aina seuraavana vuonna siihen saakka, kun monipuolisen varainhankintastrategian mukaisista lainanotto-, velanhallinta- ja maksutoimista ei enää aiheudu kustannuksia.

(30)

Unioni voi poikkeuksellisesti vastata lainanottoon ja lainanantoon liittyvistä korko- ja hallintokustannuksista esimerkiksi Ukrainalle asetuksen (EU) 2022/2463 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/792 (9) nojalla myönnettyjen rahoitusapulainojen osalta. Tarvittavat varat on asetuksen (EU) 2022/2463 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti osoitettava jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla siltä osin kuin kyseisiä kustannuksia ei kateta muilla keinoin. Tällaisessa tapauksessa kustannusten laskutus olisi yhdenmukaistettava niiden kustannusten laskutuksen kanssa, jotka koskevat asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdan mukaisista ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista suoritettavia maksuja, ja kyseiset kustannukset olisi koottava yhteen neljännesvuosittain.

(31)

Komission olisi annettava vahvistusilmoitus jokaisesta maksusta, mukaan lukien asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu tuki, jota ei makseta takaisin, asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu takaisinmaksettava tuki jäsenvaltioille sekä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien rahoitusapuohjelmien nojalla jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle myönnetyt lainat.

(32)

Monipuolisen varainhankintastrategian mukaisten lainojen täytäntöönpanossa olisi noudatettava yhdenmukaisia rahoitusehtoja (maturiteetti- ja takaisinmaksuprofiili) kunkin samaan rahoitusapuohjelmaan kuuluvan maksun osalta edellyttäen, että ne ovat yhteensopivia monipuolisen varainhankintastrategian kanssa. Kun on kyse tuesta, jota ei makseta takaisin, vahvistusilmoituksen olisi oltava tärkein peruste, jonka pohjalta kyseiset rahoitusehdot määräytyvät unionin yleisen talousarvion osalta. Vahvistusilmoituksen tarkoituksena on määrittää kustannuksia koskeva maksupyyntö ilmoituksessa esitettyjen rahoitusehtojen pohjalta. Näihin ehtoihin olisi sisällyttävä maksun suorituspäivä, rahoitusavun määrä, varainhankintakustannusten maksupäivä ja eräpäivä. Vahvistusilmoitus muodostaa olennaisen perustan sellaiseen tukeen, jota ei makseta takaisin, liittyvälle EU:n talousarviosuunnittelulle, rahoitusketjuille ja kirjanpidolle.

(33)

Lainasopimuksissa olisi viitattava tähän päätökseen siltä osin kuin on kyse lainojen kustannusten laskemisessa ja perimisessä sovellettavasta menetelmästä.

(34)

Tätä päätöstä olisi sovellettava kaikkiin NextGenerationEU-ohjelmaan kuuluviin lainanottotoimiin ja maksuihin, myös niihin, jotka ajoittuvat tämän päätöksen voimaantuloa edeltävälle ajalle,

(35)

Koska muiden poliittisten painopisteiden ohella on tarpeen myöntää Ukrainalle heinäkuussa 2024 riittävästi ja asianmukaisesti rahoitusapua Ukrainan tukivälineestä, tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti,